Bioenergia -workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Bioenergia -workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella"

Transkriptio

1 Bioenergia -workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella Loppuraportti ei Raportti Bionova Engineering Tornionlaakson Neuvosto Bothnian Arc -yhdistys

2 Copyright Bionova Engineering, Tornionlaakson Neuvosto ja Bothnian Arc -yhdistys Lisätietoja raportista antavat: Juho Korteniemi / Bionova Engineering Gsm Peter Hagström / Tornionlaakson Neuvosto Tel Gsm Heikki Aalto / Bothnian Arc Tel Gsm Raportti on laadittu Pohjoismaiden ministerineuvoston tuella. Lisätietoja Pohjoismaiden Ministerineuvoston energiayhteistyöstä saa osoitteesta ja bioenergia-alan pohjoismaisesta tutkimustoiminnasta osoitteesta Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 2

3 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO TOIMINTAALUE: PERÄMERENKAARI JA TORNIONLAAKSO WORKSHOPIT Ylitornio Luleå Pajala Haparanda Muhos Kokkola Enontekiö Storfjord Tornio YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET...20 Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 3

4 1 Johdanto Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella toimii runsaasti bioenergia-alan toimijoita, jotka kartoitettiin vuoden 2008 aikana. Selvityksen perusteella todettiin, että alueella on kohtalaisen suuri määrä bioenergia-alalla toimivia yrityksiä ja muita tahoja. Myös muutamia pohjoismaisia projekteja oli meneillään alueella. Alan kehittämiseen arvioitiin tarjoutuvan merkittäviä lisämahdollisuuksia, mikäli yhteistyötä ja verkostoja pystytään kehittämään. Verkostojen luomiseksi, kehittämisideoiden pohtimiseksi ja tulevien yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiseksi päätettiin järjestää yhteensä 8 workshoppia sekä loppuworkshop eri puolilla Perämerenkaarta ja Tornionlaaksoa. Workshopit pidettiin vuoden 2009 aikana. Alan toimijoista workshoppeihin kutsuttiin niin alan tutkijat, kehittäjät kuin yrityksetkin. Yrityksistä huomioitiin koko ketju aina raaka-aineen tuottajista loppukäyttäjiin. Workshoppien tuloksista laadittiin tiivistelmät, jotka on esitetty tässä raportissa. Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 4

5 2 Toimintaalue: Perämerenkaari ja Tornionlaakso Toiminta-alueena tämän hankkeen osalta olivat Perämerenkaari ja Tornionlaakso sekä Suomen, Ruotsin että Norjan puoleiselta osaltaan. Workshoppeja pidettiin koko alueella ja kaiikissa alueeseen kuuluvissa maissa yhteensä yhdeksän kappaletta. Alueella toimii kaksi kuntien ja seutukuntien yhteistyöorganisaatioita, Tornionlaakson Neuvosto ja Bothnian Arc yhdistys. Aluetta kutsutaan nimellä EUregio Arctica. Alue muodostaa laajan ja erityisesti pohjois-etelä-suunnassa pitkän alueen, jonka eri seuduilla luonnonolosuhteet, kehittämis- ja koulutustoiminnan määrä ja mm. kaupunkien ja kuntien koko määräävät energia-alan toiminnan rakennetta, määrää ja laatua. Kuva 1: Hankealue EU-regio Arctica (Tornionlaakso ja Perämerenkaari) Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 5

6 3 Workshopit 3.1 Ylitornio Kohdealue: Övertorneå Ylitornio Pello Paikka: Ylitornion kunnantalo, Ylitornio Aika: Perjantai klo Suomen aikaa / klo Ruotsin aikaa Raportoija: Juho Korteniemi, Bionova Engineering Osallistujat: Nimi / Organisaatio Juho Korteniemi / Bionova Engineering Peter Hagström / Tornedalsrådet Stig Kerttu / Övertorneå kommun / tillväxtenheten Tomas Mörtberg / Polcirkeln Lantgård AB Hannele Kenttä / Eveka Språkbyrå Paavo Rautio / Metsärautio Oy Seppo Kulju Biologistiikka Oy Ulf Zachariasson / Hedenäset Närvärme AB Jouko Kinnunen / yrittäjä ST1 asemat Per Svanbäck / Övertorneå kommun /ympäristö Väinö Enbuska / Tornionlaakson kehitys Reijo Nissinen / Netaccount Sähköposti Esiintulleet ideat ja aihepiirit sekä keskustelun yhteenveto 1. Energialukio / energia-ammattikoulu rajan yli Rajan ylittävää koulutusta voitaisiin seuraavaksi kehittää lukiotasolla. Samalla lukio voitaisiin painottaa energialukioksi ja se voisi kursseina antaa erikoisopetusta alalla. Toinen vaihtoehto olisi kehittää yhteistä tornionlaaksolaista energiaopetusta Övertorneån koulutuskeskus Nordin kautta ammattikoulutasolla. Todetiiin että energialukio toimii jo Gällivaressa (Koulu on yksityinen, perustajina samat tahot kuin Kirunan avaruuslukiossa. Koulun takana on myös pohjoismaisia energia-alan yhtiöitä). Toinen nimi voisi ehkä olla Ilmastolukio. Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 6

7 2. Jäteasiat, kierrätys ja biojätteen käsittely Tällä hetkellä Suomen Tornionlaakson jätteet kuljetetaan lähinnä Tornioon Riukkajängän kaatopaikalle. Ruotsin Tornionlaaksosta osa jätteistä matkustaa Umeå:aan asti. Samaan aikaan energiajätettä kuljetetaan poltettavaksi ristiin rastiin, paljon menee ainakin Kirunaan. Ruotsista taas tuodaan jätepuuta poltettavaksi Tornioon. Ehkäpä jätteitä voisi tulevaisuudessa polttaa ylempänäkin? Suomen puolella biojätettä / orgaanista jätettä ei lajitella. Tulevaisuudessa pitäisi selvittää voitaisiinko biojätettä lajitella, jolloin se voisi olla raaka-ainetta esim. Ruotsin Juoksengiin suunnitellulle biokaasulaitokselle. Ruotsin puolella jätettä lajitellaan mutta se kuljetettaan kauas. Asiasta voitaisiin selvittää logistiikan ja toimintamallien sekä lainsäädännön kannalta (jätteen vienti eri maahan). 3. Raaka-aine / Bioenergiapörssi Bioenergian raaka-ainetta kannattaa Tornionlaaksossa myydä sille puolen rajaa missä parhaiten maksetaan. Raaka-aineen tarjoajia ja ostajia voitaisiin saada lähemmäs toisiaan internettiin perustettavalla markkinapaikalla. Markkinapaikka toisi lisäarvoa jos se olisi rajat ylittävä, jo nykyisin on vähän vastaavia eri maihin rajoittuen. Sinne voisivat myyjät ja ostajat lisätä tietoja mistä raaka-ainetta ollaan myymässä/ostamassa, mitä ja paljonko. Markkinapaikka voisi koskea myös esim uusien ja / tai käytettyjen laitteiden myyntiä ja olla siten laajemmin bioenergiapörssi. Vastaavan tyyppisiä toimintamalleja on jo mm. Suomen ja Venäjän rajalla. 4. Yritysten tuotekehitysrahan saannin parantaminen Osaa bioenergia-alan yritysideoista ei ole saatu kehitettyä eteenpäin, koska tukirahaa tuotekehitykseen ei ole saatu. Uusia väyliä ja henkilökontakteja sekä hakemustekniikka voisi kehittää jatkossa. 5. Kunnat Moni bioenergia-alan kehittämiseen liittyvä asia on suuresti kiinni kunnan linjauksesta tai halusta toimia asiassa. Kunnat tulisi saada mukaan bioenergian kehittämisen ohjaamiseen hankintojen kautta. Ylitorniolla lämpökattilassa palaa lähinnä turve, koska laitos ei ole päästökaupassa ja turve on halvempaa. Övertorneålla on sama homma, mutta lähinnä siksi ettei hyvälaatuista / tasalaatuista haketta meinaa saada. Yleisesti ottaen on todennäköistä että Övertorneålla energia on kalliimpaa kuin Ylitornion puolella. Mielenkiintoinen vaihtoehto voisi olla selvittää Ylitornion ja Övertorneån lämpöverkkojen yhistämistä. matka taitaa kuitenkin olla liian pitkä, koska Aavasaksalla ei ole lämpöverkkoa. Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 7

8 3.2 Luleå Kohdealue: Bothnian arcin jäsenkunnat Ruotsissa pl Haparanda Paikka: Luleå tekniska universitetet Aika: Tiistai klo Suomen aikaa / klo Ruotsin aikaa Raportoija: Juho Korteniemi, Bionova Engineering Osallistujat: Nimi / Organisaatio Juho Korteniemi / Bionova Engineering Heikki Aalto / Bothnian arc Marcus Öhman / Luulajan teknillinen yliopisto Lars-Åke Isaksson / Centek AB Henry Hedman / ETC Roger Hermansson, Luulajan teknillinen yliopisto Bo Lundmark / Glommersträsk miljöenergi AB Sähköposti Esiintulleet ideat ja aihepiirit sekä keskustelun yhteenveto 1. Nykyisiin projekteihin liittäminen Parasta aikaa menossa olevia interreg hankkeita ovat highbio ja coe-energy. Highbio jatkuu pitempään, mutta coe-energy projektin vaihe 1 loppuu ensi syksynä. Mahdollista voisi olla päästä mukaan coe-hankkeen toiseen vaiheeseen. Coe energy hankkeessa kehitetään kylmään ilmastoon soveltuvan energiatekniikan huippuosaamista. toiseen vaiheeseen mukaan on varmaan tulossa myös Lappia. Jatkohakemus toukokuun loppuun. 2. Yhteistyön kehittäminen koulutustusasioissa Jon Reidar on kontakti Norjassa ja Anders Lagerqvist Oulun Yliopistossa. Ehkä heitä voisi hyödyntää niin että Reidarin esittämä ajatus yhteisestä environmental engineering maisteriohjelmaa esim Norja/Ruotsi/Suomi alueella joskus toteutuisi. 3. Maatalous/metsätalousbioenergian neuvonnan yhteistyö LRF kehittää omia hankkeitaan, mutta yhteistyötä Suomen Pro Agrian tai metsäkeskusten kanssa on vähän. Esimerkiksi jotain yhteistyötä pilot-hankkeissa voisi koittaa saada aikaan. Holviksgriset:ssä tms nimisessä isossa sikalassa Luleån ulkopuolella voi kohta olla biokaasulaitos. LRF:llä on Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 8

9 merkittävä projekti jossa pilotoidaan uusia maaseudun energiaratkaisuja, johtajanaan Håkan Stenlund. Lisätietoa på svenska: 3.3 Pajala Kohdealue: Kolari - Pajala Paikka: Pajala, Kaunisjoensuu Aika: Keskiviikko , klo Suomen aikaa Raportoija: Juho Korteniemi, Bionova Engineering Osallistujat: Nimi / Organisaatio Juho Korteniemi / Bionova Engineering Simo Rundgren / Meänmaa Lauri Pudas / Kolarin Lämpö Oy Liisa Kiuru / Muonion Pönkä Katja Muotka / Muonion Pönkä Markku Kuortti / Muonion kunta Heidi Kaiponen / Kolarin kunta Kari Keinänen / Ylläksen lämpölaitos Sähköposti Esiintulleet ideat ja aihepiirit sekä keskustelun yhteenveto 1. Pajala-Kolari siirtoviemäri ja jätevedenpuhdistamo Tästä on nyt meneillään suunnittelun kilpailutus. Tarkoitus esisuunnitteluvaiheessa on katsoa kannattaako biokaasulaitos puhdistamon yhteyteen. Puhditamosta tulisi siis kolari-pajala yhteinen ja siihen voinee saada interreg-rahaa. Osana hanketta pitää tietysti rakentaa siirtoviemäri joko Pajalasta kolariin tai päinvastoin. 2. Ylläksen biokaasulaitos Ylläksen biokaasulaitoksesta on tehty esiselvittelyä. Ei vielä tietoa kannattaako laitos tehdä, ongelmana voisi olla esim. jätevedenpuhdistuksen kuormituksen raju vaihtelu. Kolarin kunta Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 9

10 käsittelee asiaa lähiaikoina. Muoniossa Pönkä kompostoi yrityksiltä haetut biojätteet hintaan noin 100 /t. 3. Kaivosten lämmöntarve Kaivokset tarvitsevat tulevaisuudessa valtavasti sähköä, mutta ehkä myös lämpöä. Tätä pyysin Rundgrenia selvittämään että tarvitsevatko todella ja kuinka paljon. 3.4 Haparanda Kohdealue: Kemi-Tornio-Haparanda Paikka: Haparanda, gula huset Aika: Keskiviikko , klo Suomen aikaa Raportoija: Juho Korteniemi, Bionova Engineering Osallistujat: Nimi / Organisaatio Juho Korteniemi / Bionova Engineering Peter Hagström / Tornedalsrådet Jan Tornberg, Haparanda kommunchef Jarmo Saariniemi, Lappia Tuija Ahrikkala, tj, Perämeren jätehuolto Reima Rönkkö, Oulun yliopisto, kemi-tornio yksikkö Jani Peurasaari, Kemin Energia, lämpöpäällikkö Combi Heat Värmeprodukter AB:n edustaja (tuli myöhässä) Sähköposti Esiintulleet ideat ja aihepiirit sekä keskustelun yhteenveto 1. Energiapuuterminaalit Energiapuuterminaaleja tarvitaan jatkossa mahdollisesti lisää. Yksi vaihtoehto on että energiapuuta viedään suoraan laitoksille haketettavaksi, mutta voidaan tarvita myös esim välivarastoja tai terminaaleja yleisesti, josta haketta viedään haluttuihin kohteisiin. Raja voitaisiin huomioida näiden sijoittelussa ja kehittämisessä. Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 10

11 2. Ruokohelpi / energiakasvit Ruokohelpeä viljellään jonkin verran Suomen puolella, Ruotsissa vasta opetellaan. Hamppua on kokeiltu myös. Kemin Energian kattiloiden takuuehdot antavat luvan käyttää max 5 % ruokohelpeä, joten esim yhteinen ruokohelven viljelyhanke ja käytön opettelu Kemissä voisi tulla kysymykseen. Ruokohelpeä voi kokeilla myös mädättää tervolaan tuloillaan olevassa biokaasulaitoksessa. 3. Kuntakatselmukset Kemi-Tornion alueelle suunnitellaan ilmastostrategiaa. Tämän osana voitaisiin vaikka tehdä kuntakatselmuksia, jotta tiedettäisiin energiantuotanto ja käyttö sekä miten siihen voidaan vaikuttaa. Tätä voisi myös tehdä rajan yli ehkäpä. Muuta: Keskusteluissa nousi esiin että Keminmaalle tulee puuenergian neuvontakeskus. Tämä voi myös tehdä Ruotsiin päin yhteistyötä. Riukkajängän kaatopaikan kaasuja mietittiin, kuinka hyödynnetään. Nyt kaasujen syntymistä mitataaan ja mietittään voitaisiinko kaatopaikan oma energia tuottaa tällä. Konkretiaa ei vielä ole mutta seuraavat askeleet selvät mikäli kaasunlaatu on hyvä. Holstinharjun kaatopaikalla biokaasuasia on jo ratkaistu. Keskusteltiin yleisesti myös että biojätettä saattaisi jossain muodossa olla mahdollista mädättää Haaparannan biokaasulaitoksessa. Siitä tietävät enemmän Jan Kangas ja Gunnar Johansson. Jätevesilietettä laitos mädättää ja mädätetty liete kuljetetaan riukkajängän kaatopaikalle Tornioon. Alueen kuntien energiataseiden laskenta voisi olla hyödyllistä 3.5 Muhos Kohdealue: Muhos Paikka: METLA, Kirkkosaari Aika: Keskiviikko , klo Raportoija: Juho Korteniemi, Bionova Engineering Osallistujat: Nimi / Organisaatio Juho Korteniemi / Bionova Engineering Heikki Aalto / Bothnian arc Sähköposti Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 11

12 Eija-Riitta Hämäläinen / METLA Alpo Kaisto / OSAO Tuomo Pesola / OAMK Pasi Keinänen / Oulu Innovation Markus Auniola / Oulunkaaren seutukunta Jari Meriläinen / Oulunkaaren seutukunta Sanna Moilanen / METLA Jarmo Anttonen / Ebsolut Jenni Ylä-Mella / OY Auli Turkki / OY Ritva Heikkinen / Tekes Tauno Korpela / Naturpolis Veijo Leiviskä / METLA Esiintulleet ideat ja aihepiirit sekä keskustelun yhteenveto 1. Energianeuvonnan benchmark Energiatoimisto toiminta on juuri aloitettu Pohjois-Pohjanmaalla. Toimintaa voisi hyödyttää benchmarktieto eri maista ja maakunnista, mitkä toimintamallit neuvonnassa toimivat ja mitkä eivät. Näin parhaita käytäntöjä voisi hyödyntää heti. 2. Yhteistyön kehittäminen koulutustusasioissa (yo-taso) Oulun Yliopistossa on ollut käynnissä Enepro hanke, jossa on löytämään yo:n energia-alaa koskeva tutkimus ja keräämään se yhteen. Jatkossa kansainvälisesti ajatellen olisi mahdollista tehdä koulutus- ja tutkimustyötä kansainvälisesti, eli esim kv-maisteri ohjelma teemalla environmental engineering tai sustainable energy. tässä OY:n vastinpareja olisivat Narvikin yliopiston Norjassa ja LTU Luulajassa. Edelleen on vähän auki, että tulisiko yo:ssa painottaa energiainsinööri opetusta / tutkimusta vai ottaa mukaan yhteiskunnallisia näkökulmia enemmän. Tämän luominen käytännön tasolle vaatisi konkreettista hankkeen kirjoittamista ja rahoituksen hakemista. Rahoitusta voisi edistää jos yo voisi tehdä aiheessa yhteistyötä muidenkin tason oppilaistosten suuntaan. 3. Oulunkaaren hankkeen Ruotsin kontaktien kautta syntyvät ideat? Oulunkaaren seutukunta selvittää parasta aikaa Ruotsin polttoainemarkkinoita ja sopimuskäytäntöjä. Tämän perusteella voi tulla mielenkiintoisia hankeideoita ja liiketoimintamahdollisuuksia. Oulunkaari voi hankkeestaan rahoittaa max 8000 Eur siemenrahalla yrityshankkeita. Puun kuivaukseen on jo hankkeita alulla. Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 12

13 4. Polttokeinotoiminnan aktivointi Oulun seudulla ei juurikaan ole polttokennoalan yritystoimintaa tai sitä kehittävää yritystoimintaa. Tätä tulisi aktivoida. Myöskin yo:n puolella on vain pari pientä tutkimusporukkaa jotka asiaa tekevät. Asiaan voitaisiin saada vauhtia tekemällä alaan liittyvää kartoitusta ja innostamalla yrityksiä mukaan. Ritva Heikkinen on tässä yhteyshenkilö. Muuta: Aluueella on lukuisia bioenergia-alan hankkeita menossa mm. OAMK:lla liittyen käytännön ihmisten kouluttamiseen.. Kansainvälisiäkin hankkeita on, mutta ei juurikaan barentsin suuntaan valitettavasti (yo mukana highbiossa). 3.6 Kokkola Kohdealue: Keski-Pohjanmaan maakunta ja Ylivieskan seutukunta Paikka: Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Aika: Keskiviikko , klo Raportoija: Juho Korteniemi, Bionova Engineering Osallistujat: Nimi / Organisaatio Juho Korteniemi / Bionova Engineering Heikki Aalto / Bothnian arc Mikko Ahonen / HAI Juha Nurmi / METLA Katri Kulkki / kpedu Petri Ahokangas / PVO Tanja Lepistö / EP Metsäkeskus Lasse Jansson / Centria Pentti Etelämäki / MHY Leena Uotila / Ketek Oske Jussi Rämet / KP Liitto Pekka Tynjälä / Chydenius Tapani Tyynelä / METLA Pekka Sahlgren /Chydenius Ulf-Peter Granö / Chydenius Sähköposti Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 13

14 Esiintulleet ideat ja aihepiirit sekä keskustelun yhteenveto 1. Chemplant Kokkolan yliopistokeskuksella on Chemplant, jolla voi tehdä eri testejä eri asioista kemian alalla. Lisätietoja laitteesta saa Chydeniuksesta. 2. Biokaasu Haapajärvellä HAI:lla on biokaasulaitos Haapajärvellä. Tähän liittyvää yhteistyötä voitaisiin kehittää yhteistyössä Kokkolan eri tahojen kanssa. 3. Bioenergian saatavuus Metsäenergian saatavuus on edelleen haaste erityisesti Kokkolan Voimalle. Jo tällä hetkellä ruokohelpeä käytetään 5 TWh / v (?). Joten siinä asiassa Ruotsi voisi tulla ottamaan oppia Suomesta. Metsäpuolella myös hinta ei meinaa pärjätä turpeelle, tämä on valtakunnan tai globaalin tason poliittinen kysymys osittain. 4. Teknologiakeskusten verkosto voisi olla hyvä yhteistyökumppani Bothnian Arcille. Multipoliksessa kontaktihenkilö on tj. Kari Nelo. 5. Pienen kokoluokan energiantuotanto Tällä on varmasti tulevaisuutta. Alueella tutkitaan parhaillaan 3-4 yrityksen eri kaasutinta esimerkiksi. Muuta: Kokkolan seutu on oikeastaan lähes esimerkki muille. Alueelta koordinoidaan kahta laajaa bioenergian kehttämishanketta, jotka on suuntautuneet Västerbotteniin ja Norrbotteniin (Highbio) Ruotsissa. Hankkeissa myös työskentelee lähes 10 ihmistä alueella (Kokkolan yo-keskus, Kannuksen METLA). 3.7 Enontekiö Kohdealue: Enontekiö, Pajala/Kiruna, Kautokeino Paikka: Eri käynnit Pajalassa, Enontekiöllä ja Tromssassa (Kautokeino) Aika: Maanantai 26.10, Torstai Raportoija: Juho Korteniemi, Bionova Engineering Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 14

15 Osallistujat: Nimi / Organisaatio Juho Korteniemi / Bionova Engineering Kalevi Keskitalo, tekninen johtaja, Enontekiö Jan-Erik Blomqvist, PUAB, VD Leif Halonen, Kautokeino, kehittämisjohtaja Sähköposti Esiintulleet ideat ja aihepiirit sekä keskustelun yhteenveto 1. Enontekiö: Ratkaisut tehty Enontekiö on aika pitkälti tehnyt bioenergiaan liittyvät ratkaisut: Hetan kylällä on hakkeella toimiva lämpökattila. Tällä hetkellä on suunnitelmissa pyrkiä hieman laajentamaan lämpökattilan toimialuetta kysynnän mukaan. Kilpisjärven koululle ollaan investoimassa maalämpöpumppuja. Niistä on parhaillaan menossa tarjouskilpailu. Muita suunnitelmia ei toistaiseksi ole, aiempi kansainvälinen hanke oli Karesuvannon vedenpuhdistamo. 2. Pajalan uusiutuvan energian yritykset Pajalassa on olemassa muutamia toimivia yrityksiä ja mahdollisuuksia paikalliselle energiantuotannolle. Näitä ovat Sven Kuoppalan Save It Naturvärme (valmistaa maalämpöpumppuja, niillä lämmitetään nykyisin mm. Junosuandon kirkko) ja Pajalan pellettitehdas. Pellettitehtaalle on ostettua kuivuri jotta märkääkin raaka-ainetta voidaan käyttää. Se on tärkeää koska sahojen purumäärät on vähentyneet. Pajalassa lämpöyritysmahdollisuuksia on muutamilla kylillä. Tärendössä on saha, mutta kylä on joen varrella pitkittäin ja hankala aloittaa lämmöntuotanto. Kirkonkylä lämmitetään pitkälti jo bioenergialla. Parempi mahdollisuus voisi olla Korpilombolossa, siellä on leipomo, ikkunatehdas ja hotelli. Hotellin kattilan kapasiteetti on maksimissa ja kylä on tiiviisti rakennettu. 3. Pajalan puuttuva energiasuunnitelma Pajalasta puuttuu energiplan, eli kunnan suunnitelma kuinka kunnan energiahuoltoa aiotaan kehittää. Tässä voisi olla mahdollisuus yhteistyöhön myös Kolarin kanssa, koska kaivosten energiahuolto on yksi iso kysymys. Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 15

16 4. Kautokeino Kautokeinossa lämmitetään lähinnä sähköllä, bioenergiaa ei juuri ole eikä kehitystäkään ole juuri ollut. Raaka-ainetta on kyllä metsissä mutta maasto on hankalaa korjattavaa, teitä ei ole tarpeeksi ja sähkö on liian halpaa. Kuntaa voisi kuitenkin kiinnostaa kehittää asiaa ja kiinnostusta yhteiseen hankkeeseen voisi olla. 3.8 Storfjord Kohdealue: Storfjord, Nordreisa, Kåfjord Paikka: Skibotnsenteret, Skibotn Aika: Tiistai klo Suomen aikaa Raportoija: Juho Korteniemi, Bionova Engineering Osallistujat: Nimi / Organisaatio Juho Korteniemi / Bionova Engineering Inga-Pirita Viik / Storfjord Kommune Riitta Leinonen / Storfjord Kommune Torstein Nygård / NordTroms Bioenergi AS Beate Broström / Halti Näringshage AS Gunnar Grönvoll / Akva-Ren AS Sähköposti Esiintulleet ideat ja aihepiirit sekä keskustelun yhteenveto 1. Ruokajätteen käsittely ja biokaasu AkvaRen AS / Bioarctic AS on mukana lähes 10 M investointisuunnitelmissa, joiden mukaan Övertorneålle rakennetaan biokaasulaitos. Lisäksi bioarctic suunnittelee biokaasulaitosta Balsfjordiin Pohjois-Norjaan. Bioarcticilla on olemassa teknologia, jolla ruokajätettä voidaan puhdistaa sopivaksi biokaasulaitokseen. Suunnittelua tekevät lähinnä Övertorneån ja Ylitornion kuntien henkilöt (Stig Kerttu, Ylitornion tekninen johtaja, Polcirkeln lantgård). Laitos käyttäisi eri biojätteitä joita syntyy Pohjois-Ruotsissa ja Suomessa. Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 16

17 Ylipäätään ruokajätteen käsittely on vähäistä ja pohjoisessa ongelmana on ihmisten vähäisyys ja pitkät kuljetusmatkat. Pohjois-Norjassakin biojätteiden käsittelyä pitäisi miettiä ja ylipäätään jäte- ja energiasektorilla tehdä enemmän rajan yli yhteistyötä. 2. Lämpöyrittäjyys Nord-Troms Bioenergi AS lämmittää Storslettin terveyskeskusta hakkeella. Toiminta on jonkin aikaa sitten aloitettu, lämpökattila on ostettu Swebolta, (yritys toimii Bodenissa, Pohjois-Ruotsissa). Lämpölaitoksen omistavat Statskog ja pienyrittäjät. Norjassa tämä ei ole yleistä, sillä halpa sähkö on kova kilpailija bioenergialle. Tiiviistä rakennetuissa kylissä mahdollisuuksia voi olla esim. Finnmarkissa. Rahoitus toimii siten, että Innovasjon Norge antoi tukea 40 % ja järjesti rahoituksen loppuosaan lainana. 3. Pohjois-Tromssan ilmasto- ja energiasuunnitelma Pohjois-Tromssan kunnilla on hanke energi og klimaplan för Nord-Troms. Hankkeessa suunnitellaan strategisella tasolla toimenpiteitä Nord Tromsin alueelle ilmasto- ja energia-asioihin liittyen. Ideoita saa antaa ja niistä työstetään suunnitelmat. Hanke liittyy Euroopan / Norjan laajuisiin ohjeistuksiin laatia strategia. Jollakin aikavälillä jopa jonkinlainen Tornionlaakson ilmasto- ja energiastrategia voisi olla järkevä, siinä voitaisiin pohtia rajat ylittäviä keinoja vähentää päästöjä. 4. Troms Kraftin biovoimalaitos Troms Kraft rakentaa suurta biovoimalaitosta Tromssaan. Heillä on pulaa polttoaineesta, sitä tuodaan jo nyt Suomesta (pellettiä/brikettiä). Lisääkin mahdollisuuksia on. Hakkeen tuonti on osoittautunut liian kalliiksi (Nord Troms Bioenergi). 3.9 Tornio Kohdealue: Euregio Arctica Paikka: Tornio, Tornion kaupunginhotelli Aika: klo Raportoija: Juho Korteniemi, Bionova Engineering Osallistujat: Nimi / Organisaatio Juho Korteniemi / Bionova Engineering Sähköposti Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 17

18 Peter Hagström / Tornedalsrådet Heikki Aalto / Bothnian Arc Vesa Niemitalo / Lappia, puuenergiatoimisto Irja Ruokamo / Oulu Innovation Eija-Riitta Hämäläinen / Pohjois- Pohjanmaan energiatoimisto Timo Kiema / Ylivieskan seutukunta Jari Tirkkonen / Nivalan Teollisuuskylä Oy Väinö Enbuska / Tornionlaakson kehitys Oy Aarne Tervo / Ouluseutu yrityskehitys Oy Mikko Vähä / perustettava yhtiö Heikki Vähä / perustettava yhtiö Esiintulleet ideat ja aihepiirit sekä keskustelun yhteenveto 1. Pelletintuotannon kehittäminen Ruotsissa on alueella lukuisia pellettitehtaita. Myös Suomessa on alalla toimjoita ja mm. tutkimusta Oulun yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa. Haasteena tällä hetkellä on raaka-aineen saatavuus mm. sahojen toiminnan supistumisen ja lopettamisten vuoksi (lähinnä Suomen puolella). Lisäksi pellettejä voidaan tehdä uusista materiaaleista mm. ruokohelvestä. Myös uusia sidosaineita tutkitaan. Pelletti voi tulevaisuudessa olla hyvä aihe kansainväliselle hankkeelle alueella. 2. Biojätteen käsittely Biojätteet ovat yksi bioenergian tuotannon mahdollisuus. Lisäksi on huomioitava mahdollisesti lähiaikoina muuttuvat biojätteiden käsittelysäännökset sekä toisaalta mahdollinen jätteenpoltto. Tornionlaaksossa on vireillä projekteja biokaasutuksesta. 3. Käytettyjen ravintolarasvojen keräys Heikki ja Mikko Vähä kehittävät ravintolarasvojen keräystä, suunnitelmana on perustattavan yrityksen lukuun jalostaa rasvoista biodieseliä. Rasvoja voitaisiin kerätä myös Ruotsista. Jatkossa mm. rasvojen syntypaikkoja ja logistiikkaa voisi selvittää tarkemmin myös Norrbotten huomioiden. 4. Kuntien uusiutuvan energian ratkaisut Kunnat ovat avainasemassa otettaessa käyttöön uusia energia-alan ratkaisuja. Usein uusissa ratkaisuissa riskit ovat suuria ja tällöin kunnan rooli voi olla ratkaiseva liiketoiminnan Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 18

19 käynnistämisessä. Hyvä esimerkki on Gasek Oy, jolle Reisjärven kunta tarjosi tilat ja osti ensimmäiset referenssilaitteet. Ylivieskan seutukunta on mukana kansainvälisessä public energy alternatives hankkeessa. 5. Kehittämisverkosto Euregio Arctican alueella on joukko toimijoita, jotka voisivat toimia nykyistä koordinoidummin. Lisäksi yhteistyön tulisi olla pysyvää, jotta yhteistyö ei syntyisi ja kariutuisi yksittäisten projektien mukana. Verkoston tulisi kuitenkin hyödyntää mahdollisimman runsaasti olemassaolevia organisaatioita, sillä uusien yksiköiden perustaminen ei välttämättä ole perusteltua. Verkoston tulisi toimia koko euregio Arctican alueella. Yhteenveto Keskusteluiden tuloksena päätettiin seuraavaa: 1. Kehittämisverkostosta (työnimi Arctic Bioenergy Network, ABN) laaditaan alustava yhteenveto (laadittu, liitteenä), jota kommentoidaan mennessä. Osallistujat myös selvittävät yhteistyökumppaneidensa kiinnostusta aiheeseen. Vuoden 2010 alussa aloitetaan työ verkostotyön käynnistämiseksi. 2. Ghentin biobase-projektin esittely jaetaan kaikille osallistujille alustavan kiinnostuksen kartoittamiseksi. Vuonna 2010 suunnitellaan tutustumismatkaa alueelle. Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 19

20 4 Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet Workshoppeihin osallistui kaikkiaan noin 80 ihmistä ja uusia kehittämisaihioita ideoitiin yli 30. Määrät osoittavat, että verkostoitumiselle ja yhteistyölle alueella todella on kysyntää ja tarvetta. Jatkossa bioenergian rajat ylittäviin mahdollisuuksiin siis uskotaan. Tärkeimmäksi kehittämisajatukseksi nousi esiin kehittämisverkoston käynnistäminen toimimaan koko Euregio arctican alueella. Verkostosta voitaisiin kehittää tavoitteellisesti ja aktiivisesti toimiva nykyisiä organisaatioita Pohjois-Suomessa, -Ruotsissa ja Norjassa hyödyntävä ja toisaalta niiden toimintaa kehittävä taho. Verkoston toiminnan tavoitteena olisi lisätä yhteistyötä ja parentaa koordinaatioota alan rajat ylittävän toiminnan osalta Pohjois-Scandinaviassa. Verkoston tavoitteena olisi myös verkottaa eri energia-alan osa-alueita sekä osaamista eri maissa ja luoda siten uusia innovaatioita, tuotteita ja metodeja. Verkoston tarkemman toiminnan suunnittelua jatketaan seuraavissa vaiheissa vuonna Muut olennaisimmat kehittämisideat liittyvät seuraaviin aihepiireihin: - Pellettien tuotannon kehittäminen - Ei-puuperäisten bioenergiamuotojen ja tuotannon lisääminen - Kuntien roolin kehittäminen bioenergia-alalla Kaikki edellä mainitut kehittämisideat soveltuvat myös hyvin jalostettavaksi mahdollisesti perustettavan bioenergia-alan kehittämisverkoston tuella. Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 20

PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat

PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat 31.12.2010 Yhteenveto Perämerenkaaren bioenergiapotentiaali muodostuu

Lisätiedot

13 February Olli Oamkilainen 1

13 February Olli Oamkilainen 1 13 February Olli Oamkilainen 1 Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen. Hankkeessa tarjotaan koulutusta bioenergian tuotannosta ja nykytekniikasta, energiayrittäjyydestä ja energiaomavaraisuuden

Lisätiedot

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OULUN AMMATTIKORKEAKOULU BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Toteuttaja Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oamk Hallinnoijana Oamkin luonnonvara-alan osasto BioE-logia Oppia ja tukea

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Kempeleeseen ja

Lisätiedot

Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella

Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella ei Raportti 2.1. 2009 Bionova Engineering Tornionlaakson Neuvosto Bothnian Arc -yhdistys Copyright, Tornionlaakson Neuvosto ja Bothnian Arc -yhdistys

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2015 2020 Eeva-Liisa Repo Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Oulun Seudun biotalous- ja energiatehokkuustoimijoiden kesätapaaminen Torstai 16.6.2016

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

Thermopolis Oy. - Kestävän kehityksen ja energia-asioiden kehittämisen asiantuntija

Thermopolis Oy. - Kestävän kehityksen ja energia-asioiden kehittämisen asiantuntija Thermopolis Oy - Kestävän kehityksen ja energia-asioiden kehittämisen asiantuntija Energiatehokkuuden hanketreffit 28.1.2016 Mika Yli-Petäys, Thermopolis Oy Thermopolis Oy:n tavoitteet Parantaa energiateollisuuden

Lisätiedot

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Lapin liikennepäivä 29.11.2016 Timo Mäkikyrö Strategiayhteistyö Lapin liitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Kainuun liitto Keski-Pohjanmaan liitto

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 26.1.2012 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-2011

Lisätiedot

Monimuotoryhmien aloituspäivät ovat lyhemmät ja ovat vain 24. - 25.8.2015 välisenä aikana.

Monimuotoryhmien aloituspäivät ovat lyhemmät ja ovat vain 24. - 25.8.2015 välisenä aikana. Uusien opiskelijoiden aloitusjakso 2015 Aloitusjakso aloittaa opinnot ammattikorkeakoulussa ja sen tarkoitus on tutustuttaa opiskelija tutkinto-ohjelmaansa, koulun toimintatapoihin ja järjestelmiin sekä

Lisätiedot

Poliisien sm-hiihdot sprintti

Poliisien sm-hiihdot sprintti Page 1 / 5 Poliisien sm-hiihdot sprintti T U L O K S E T Oulun Hiihtoseura M60; M55; M50; M45; M40; M35; NYL; MYL; M60_F1; M55_F1; M50_F1; M45_F1; M40_F1; M35_F1; NYL_F1; MYL_F1; M60 Miehet 60 vuotta 1.1

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto 26.10.2016 Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Hankkeen tavoitteena on kehittää puutavaran ja

Lisätiedot

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta 27.1.2015 Lähtökohtia biotalous-hankkeelle Biotalous-hankkeen hallinto Hankeaika: 6.5.2013-31.3.2015 Vastuullinen viranhaltija elinkeinojohtaja Projektipäällikkö,

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Biotalous kestävät energiaratkaisut Anne Pesola Kehitysjohtaja, projektipäällikkö Kannuksen kaupunki 1. Biotalouden ja teollisuuden sivutuotevirrat uusien tuotteiden

Lisätiedot

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN PUUTA-hanke Yrittäjätapaaminen 04.11.2016 ULLA LEHTINEN Ulla.lehtinen@oulu.fi 4.11.2016 1 Markkinatutkimus: mitä selvitetty? Selvityksen tavoitteena on löytää vastaus seuraaviin kysymyksiin pohjautuen

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot

Biohiili. Pien-CHP. Pelletit. Biokaasu. Puutisleet. Biojalostusfoorumi Hanke-esittely Prof. Lauri Sikanen

Biohiili. Pien-CHP. Pelletit. Biokaasu. Puutisleet. Biojalostusfoorumi Hanke-esittely Prof. Lauri Sikanen Pien-CHP Biokaasu Biohiili Pelletit Biojalostusfoorumi 30.11.2011 Hanke-esittely Prof. Lauri Sikanen Puutisleet 1 http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/distributed_biobased_economy.pdf 2 http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/distributed_biobased_economy.pdf

Lisätiedot

Sakun hiihtokisat Rovaniemi

Sakun hiihtokisat Rovaniemi Sakun hiihtokisat Rovaniemi 23.3.2012 N55V (Lähti: 3, Keskeytti: 0, Hylätty: 0) 1. Soini Terttu Suupohjan a-i 11.03,0 2. Hjulberg Aila-Kaija Lappia 12.04,5 +1.01,5 3. Tapio Heljä Lapin ao 15.19,1 +4.16,1

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016. Harju Ulla-Riitta (sdp) Hirvikoski Ville (kesk)

TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016. Harju Ulla-Riitta (sdp) Hirvikoski Ville (kesk) TOHOLAMMIN KUNNAN TOIMIELIMET JA JÄSENET / EDUSTAJAT KUNTAYHTYMIEN YM. TOIMIELIMISSÄ 2013 2016 TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016 Harju Ulla-Riitta (sdp) II vpj. Hirvikoski Ville (kesk) Hylkilä Marja

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Yrityksen nimi Yhtiömuoto Y-tunnus Puhelinnumero Puhelinnumero Perustamisvuosi Yhtiön kotipaikka Fuusion tyyppi Fuusion tarkenne

Yrityksen nimi Yhtiömuoto Y-tunnus  Puhelinnumero Puhelinnumero Perustamisvuosi Yhtiön kotipaikka Fuusion tyyppi Fuusion tarkenne Yrityksen nimi LähiTapiola Itä Keskinäinen Vakuutusyhtiö Yhtiömuoto Keskinäinen vakuutusyhtiö Y-tunnus 22464420 E-mail juha.makinen@lahivakuutus.fi Puhelinnumero 0178211611 Puhelinnumero 0447211700 Perustamisvuosi

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Pöytäkirja. Pirjo Riskilä (vara) x Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piiri ry Mira Uusiportimo (vara)

Pöytäkirja. Pirjo Riskilä (vara) x Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piiri ry Mira Uusiportimo (vara) LAPIN LIITTO Pöytäkirja 5.4.2013 Järjestöneuvottelukunnan 2. kokous Aika: 5.4.2013 klo 9.00-11.00 Paikka: Lapin liitto Osallistujat: Läsnä Poissa Nimi Järjestö x Raili Kerkelä Kemijärven Järjestökiehinen

Lisätiedot

Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T.

Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T. Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T. RAE-projekti, RAKEISTAMINEN AVARTAA EKOLOGISUUTTA MINISEMINAARI Ympäristötietotalo, Oulu 16.10.2014 Sisältö 1. Tuhkalannoitus

Lisätiedot

Paikka Oulun yliopisto, Yliopistokatu 9, C ovi, tila KTK 112

Paikka Oulun yliopisto, Yliopistokatu 9, C ovi, tila KTK 112 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ Lapin toimintayksikkö Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI PÖYTÄKIRJA 26.5.2010 Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 27.10.2011 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-30.9.2011

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 MAASEUTUJAOSTON KOKOUS

KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 MAASEUTUJAOSTON KOKOUS KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 KOKOUSTIEDOT MAASEUTUJAOSTON KOKOUS Aika: klo 9.00 12.15 Paikka: Kukkaismäen maaseutumatkailutila, Jämsän Juokslahti,

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 8.12.2014 Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuntakoulutus 5.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli 1 Maapallon ilmasto muuttuu - nopeus? 2

Lisätiedot

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Tulevaisuuden bioenergia Lahden seudulla Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Päijät-Häme 9 kuntaa 200.000 asukasta FINLAND RUSSIA SWEDEN ESTONIA LADEC lyhyesti Tukee Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämän

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 KiU KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 JOUKKUEET: 1920 Luku Kiteenkylän pesäpallojoukkue Hakulinen Heikki Hakulinen Onni Hakulinen Simo Hakulinen Toivo Hakulinen Viljo Hirvonen Arvi Kosonen Juho Lipponen Toivo

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Sijoitus Sarja/Nimi/Seura Loppuaika 1 puolimaraton M / Gharbi Sellami / Karsija ja RRR 01:20:48

Sijoitus Sarja/Nimi/Seura Loppuaika 1 puolimaraton M / Gharbi Sellami / Karsija ja RRR 01:20:48 Sarja: Miehet, yleinen Sijoitus Sarja/Nimi/Seura Loppuaika 1 puolimaraton M / Gharbi Sellami / Karsija ja RRR 01:20:48 2 puolimaraton M / Hyttinen Antti / Fenestra Rytky 01:20:54 3 puolimaraton M / Hämäläinen

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

Kuopion Keilailuliitto 06.07.2016 Rauhalahti Bowling

Kuopion Keilailuliitto 06.07.2016 Rauhalahti Bowling Sivu 1 1. Sami Päiväniemi Veljmiehet 742 (3) + 732 (3) 1474 (6) 2. Samuli Haverinen Veljmiehet 750 (54) + 681 (54) 1431 (108) 3. Joonas Jehkinen Mainarit 719 (0) + 702 (0) 1421 (0) 4. Tomas Käyhkö Mainarit

Lisätiedot

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS Kuopio, Puijo TULOKSET

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS Kuopio, Puijo TULOKSET Lapset alle 6, SKAL 0,5 km (v) 1. Petra Tuovinen Kuopion Kuorma-autoilijat ry 6.20 Lapset alle 8, SKAL 0,5 km (v) 1. Jukka Rautio Oulun Kuorma-autoilijat ry 3.08 2. Jenni Tuovinen Kuopion Kuorma-autoilijat

Lisätiedot

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 1/8 Lapin liitto 6.9.2012 Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 31.12.2010 Maa, seutu, Toimiala Työlliset Palkan- Valtio Kunta Valtioenemmis-Yksityinetöinen

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu ls Tulokset - Sarja 50

Henkilökohtainen kilpailu ls Tulokset - Sarja 50 Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja 50 Osanottajia yhteensä 49 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Thure Seppo Suur-Savon SB 50 191 94 97 2 9 9 2 Riihiluoma Tapio

Lisätiedot

SAKU TALVIKISAT 15.3.2013, SASTAMALA YKSILÖMATKAT

SAKU TALVIKISAT 15.3.2013, SASTAMALA YKSILÖMATKAT SAKU TALVIKISAT 15.3.2013, SASTAMALA YKSILÖMATKAT 1 Nyl 3km P 1 Kaisu Salminen Keski-Pohjanmaan koulutu 11.00.00 2 Nina Pajari Ammattiopisto Lappia 11.00.30 3 Terhi Lehtola Haapaveden ammattiopisto 11.01.00

Lisätiedot

EAKR TL 2 (ympäristö ja luonnonvarat vastuualue) Linna Kajaanin kaupungissa 55 000 77 % EU osarahoitteinen Kajaani Kainuu

EAKR TL 2 (ympäristö ja luonnonvarat vastuualue) Linna Kajaanin kaupungissa 55 000 77 % EU osarahoitteinen Kajaani Kainuu Hakija/ t Tukimuoto Hankkeen/projektin nimi tukimäärä tuki % Kansallinen tai EUosarahoitus Paikkakunta Maakunta Kainuun Etu Oy Kuhmon kaupunki Metsähallitus työhyvinvoinnin parantaminen Kasvua Kainuuseen

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Sukunimi /yhteisö Etunimet /Edust. Osoite Asuinpaikka Synt. aika Lehtiniemi Tapio Johannes Kotitontuntie 24 A 4 02200 Espoo 29.04.

Sukunimi /yhteisö Etunimet /Edust. Osoite Asuinpaikka Synt. aika Lehtiniemi Tapio Johannes Kotitontuntie 24 A 4 02200 Espoo 29.04. YHTEISMETSÄN PERUSTAMISSOPIMUS 1. Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena on perustaa yhteismetsä jäljempänä mainittuihin kiinteistöihin kuuluvista, tässä sopimuksessa määritellyistä alueista. Lisäksi

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET Naturpolis päätoteuttajana Toteutusaika Rahoitus Budjetti Yrityksiä mukana Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle 1.4.2015-31.1.2018

Lisätiedot

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 14. 15.2.1970 LAHDESSA Lahden Kaleva 48 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Mauri Saarivaino Iisalmen Työväen Urheilijat 2. Hannu Miettinen Kuopion Riento 2. Jorma Pikkujämsä

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

PERINNEASE SM 2014 SANTAHAMINA Lauantai 24.5.2014 klo 10-12 Pistoolirata Pistoolin kouluammunta

PERINNEASE SM 2014 SANTAHAMINA Lauantai 24.5.2014 klo 10-12 Pistoolirata Pistoolin kouluammunta Lauantai 24.5.2014 klo 10-12 Pistoolirata Pistoolin kouluammunta 20 Smolander Åke 94 Rasku Hannu 22 Toivanen Jouni 95 Rasku Jukka 24 Soini Jukka 98 Fred Christer 25 Partanen Pentti 99 Salo Sakari 27 Ruotsalainen

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

KUTSU HYVINVOINNIN SEUTUSEMINAARIT /LÄNSI-POHJA

KUTSU HYVINVOINNIN SEUTUSEMINAARIT /LÄNSI-POHJA KUTSU HYVINVOINNIN SEUTUSEMINAARIT /LÄNSI-POHJA Lapin aluehallintovirasto, Lapin liitto, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lapin taidetoimikunta, Terveys ry ja

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN ALUEMESTARUUSKILPAILU

LOUNAIS-SUOMEN ALUEMESTARUUSKILPAILU SaSA:n rata Halikko, Hevonpää 01. - 02.09.2012 0:00:24 25m Olympiapistooli, sarja Y 1. Veli-Matti Torikka SäSA 89 93 83 265 94 93 89 276 541 2. Olli Söderlund RSA 92 93 75 260 91 88 84 263 523 3. Juha

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö. RISTIKKI ryhmän ehdotus

Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö. RISTIKKI ryhmän ehdotus Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö RISTIKKI ryhmän ehdotus 1 Ristikki -ryhmä RIS (Research & Innovation Services) + tikki Ryhmä perustettiin 2011 Tutkimushallinnon päivien yhteydessä Ryhmä vai tehtäväkseen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Elinkeinojohtaja Aune Ritola-Grahn Parikkalan kunta Biotalouden päätösseminaari 27.1.2015

Elinkeinojohtaja Aune Ritola-Grahn Parikkalan kunta Biotalouden päätösseminaari 27.1.2015 Elinkeinojohtaja Aune Ritola-Grahn Parikkalan kunta Biotalouden päätösseminaari 27.1.2015 Kehittämisympyrä haaste ja mahdollisuus Aluekehittämisen näkökulma Alueen kehittäminen paikallisten mahdollisuuksien

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Miesten Mestaruussarja (24 pelaajaa)

Miesten Mestaruussarja (24 pelaajaa) Miesten Mestaruussarja (24 pelaajaa) 06.05.2006 (HK) 1 Peiponen Marko Nurmeksen Ks 78 5 11 7 15 20 13 20 2 Tanninen Jukka n Kyykkä 73 13 9 13 7 13 5 10 15 12 3 Juvonen Jyrki n Kyykkä 67 15 11 11 0 9 12

Lisätiedot

Haaparanta-Tornion työ- ja urakointimahdollisuudet

Haaparanta-Tornion työ- ja urakointimahdollisuudet Haaparanta-Tornion työ- ja urakointimahdollisuudet 13.1.2015 Tornio/videoyhteydet Pertti Tikkala EURES-asiantuntija Lapin TE-toimisto Tornion LNG-terminaali (Kuva Wärtsilä) Tornion LNG-terminaali Tornion

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

M35. Poliisien SM suunnistuskilpailut Raaseporissa. Lähtöluettelo. N:ro Lähtöaika Kilpailija Emit: Poliisilaitos:

M35. Poliisien SM suunnistuskilpailut Raaseporissa. Lähtöluettelo. N:ro Lähtöaika Kilpailija Emit: Poliisilaitos: Poliisien SM suunnistuskilpailut 22.8.2013 Raaseporissa Lähtöluettelo N:ro Lähtöaika Kilpailija Emit: Poliisilaitos: M 61 10:30 Risto Vesaluoma 97688 Jokilaaksojen poliisilaitos 62 10:32 Janne Vasenius

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

75:n VIESTIKEILAILU TULOKSET. Voittajajoukkue: Kera1, Kerava

75:n VIESTIKEILAILU TULOKSET. Voittajajoukkue: Kera1, Kerava 75:n VIESTIKEILAILU 30.01.2010 TULOKSET Voittajajoukkue: Kera1, Kerava T TAVOITE- EROTUS - 1. Kortemäki Jarkko 1209 1394 185 185 2. Kangas Heikki 932 1012 80 265 3. Reen Erkki 1167 1342 175 440 4. Mehtonen

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Botnia-Atlantica

Botnia-Atlantica Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Rahoitustaulukko (EUR) Toimintalinjat EU 60 % Kansallinen

Lisätiedot

MEÄN HIHTO SUNNUNTAI

MEÄN HIHTO SUNNUNTAI MEÄN HIHTO SUNNUNTAI 11.03. 1. KOIVUMAAN KOVA ll Lenna Koivumaa Aimo Koivumaa Irma Koivumaa 2. LAHTI EEVALTIN KONEYHTIÖ Eevalt Lahti Gunnar Falk Åke Fors 3. PELLON YRITTÄJÄT RY Ulf Tiger Tuomo Korteniemi

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu ls Tulokset - Sarja Y

Henkilökohtainen kilpailu ls Tulokset - Sarja Y Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 36 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Tiihonen Tommi Kymenlaakson RT Y 187 94 93 3 6 9 2 Palo Timo Porvoon

Lisätiedot

Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko

Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 21.4.2016 16:00 sairaus Aalto Touko

Lisätiedot

E-P:n am hisu parisprinttiviesti Jurvassa

E-P:n am hisu parisprinttiviesti Jurvassa Suunta-Jurva 1(5) E-P:n am hisu parisprinttiviesti Jurvassa 17.2.2013 Lopputulokset H21 (2+2+2+2+2+2) 1) Pohjankyrön Rasti 1 52:47 (Saari Petri 8:18/2., Heiska Samu 9:25/1., Saari Petri 8:59/2., Heiska

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Päijät-Hämeen yhteistyöryhmä 10.2.2014 1/2014

PÖYTÄKIRJA Päijät-Hämeen yhteistyöryhmä 10.2.2014 1/2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOKOUKSEN AVAUS 4 2. KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS 4 3. KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 4 4. NTARKASTAJIEN VALITSEMINEN 4 5. LUOVIEN ALOJEN YRITYSTOIMINNAN KASVUN JA KANSAINVÄLISTYMISEN

Lisätiedot

1. Hannu Turunen Vesa Leskelä % 2. Risto Suomio Jussi Itkonen 45 56,3 % Kustaa Poutiainen Seppo Niemi 45 56,3 %

1. Hannu Turunen Vesa Leskelä % 2. Risto Suomio Jussi Itkonen 45 56,3 % Kustaa Poutiainen Seppo Niemi 45 56,3 % PÖRSSIKLUBI 10.1.2008 PARIKILPAILU 1. Aarne Heikinheimo Christer Sjöblom 23 57,5 1. Mikko Mäntynen Leif Schauman 23 57,5 3. Ilkka Brinck Risto Suomio 22 55 4. Jaakko Elokorpi Finn Wardi 20 50 5. Kustaa

Lisätiedot

Lisää kaasua Keski-Suomeen?

Lisää kaasua Keski-Suomeen? 10.9.2015 Lisää kaasua Keski-Suomeen? Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998 Sähkön ja lämmön tuotanto Vuonna 2002 ensimmäinen biokaasun puhdistuslaitteisto ja

Lisätiedot

Linkopallo Ranking 2012 Linkopallo Naiset 0,7 kg 1 Tuija Salonen Ronttoset 47, Joroinen 2 Heidi Korkalainen PieSa 46,

Linkopallo Ranking 2012 Linkopallo Naiset 0,7 kg 1 Tuija Salonen Ronttoset 47, Joroinen 2 Heidi Korkalainen PieSa 46, Linkopallo Ranking 2012 Linkopallo Naiset 0,7 kg 1 Tuija Salonen Ronttoset 47,91 30.6.2012 Joroinen 2 Heidi Korkalainen PieSa 46,67 24.6.2012 Leppävirta 3 Milla Koski-Vähälä Lumijoen Lumiukot 43,94 30.6.2012

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

SML-Länsi-Suomen mestaruuskilpailut, LUODIKKO, M

SML-Länsi-Suomen mestaruuskilpailut, LUODIKKO, M SML-Länsi-Suomen mestaruuskilpailut, LUODIKKO, M 1 Sami Heikkilä M PH 96 98 194 10 2 Lauri Seppälä M Po 96 98 194 5 3 Tomi-Pekka Heikkilä M PH 97 94 191 4 Vesa Saviahde M PH 96 94 190 5 Kari Äikäs M KS

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

300158 Tuottava hajautettu lähienergia Iin Micropolis Oy 1 01.01.2015 31.12.2017 389 200 100 000 7 466 59 334 556 000

300158 Tuottava hajautettu lähienergia Iin Micropolis Oy 1 01.01.2015 31.12.2017 389 200 100 000 7 466 59 334 556 000 Hakemustilanne 1.9.2014 Pohjois-Pohjanmaan liitto, Hakijan ja toimilinjan mukaan, EAKR Hakemus nro Hankkeen nimi Hakija TL Alkamispvm Päättymispv m Haettu: EU + valtio Kunnat Muu julkinen Yksityinen YHTEENSÄ

Lisätiedot

S E U R A E N N Ä T Y K S E T

S E U R A E N N Ä T Y K S E T S E U R A E N N Ä T Y K S E T Pojat 9 40m 6.20 se, pe Elmer Vauhkonen 2015 30.8. Lapinlahti 60m 8.86 pe Elmer Vauhkonen 2015 12.8. Iisalmi 100m 14.58 pe Elmer Vauhkonen 2015 30.8. Lapinlahti 150m 21.76

Lisätiedot