Bioenergia -workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Bioenergia -workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella"

Transkriptio

1 Bioenergia -workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella Loppuraportti ei Raportti Bionova Engineering Tornionlaakson Neuvosto Bothnian Arc -yhdistys

2 Copyright Bionova Engineering, Tornionlaakson Neuvosto ja Bothnian Arc -yhdistys Lisätietoja raportista antavat: Juho Korteniemi / Bionova Engineering Gsm Peter Hagström / Tornionlaakson Neuvosto Tel Gsm Heikki Aalto / Bothnian Arc Tel Gsm Raportti on laadittu Pohjoismaiden ministerineuvoston tuella. Lisätietoja Pohjoismaiden Ministerineuvoston energiayhteistyöstä saa osoitteesta ja bioenergia-alan pohjoismaisesta tutkimustoiminnasta osoitteesta Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 2

3 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO TOIMINTAALUE: PERÄMERENKAARI JA TORNIONLAAKSO WORKSHOPIT Ylitornio Luleå Pajala Haparanda Muhos Kokkola Enontekiö Storfjord Tornio YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET...20 Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 3

4 1 Johdanto Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella toimii runsaasti bioenergia-alan toimijoita, jotka kartoitettiin vuoden 2008 aikana. Selvityksen perusteella todettiin, että alueella on kohtalaisen suuri määrä bioenergia-alalla toimivia yrityksiä ja muita tahoja. Myös muutamia pohjoismaisia projekteja oli meneillään alueella. Alan kehittämiseen arvioitiin tarjoutuvan merkittäviä lisämahdollisuuksia, mikäli yhteistyötä ja verkostoja pystytään kehittämään. Verkostojen luomiseksi, kehittämisideoiden pohtimiseksi ja tulevien yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiseksi päätettiin järjestää yhteensä 8 workshoppia sekä loppuworkshop eri puolilla Perämerenkaarta ja Tornionlaaksoa. Workshopit pidettiin vuoden 2009 aikana. Alan toimijoista workshoppeihin kutsuttiin niin alan tutkijat, kehittäjät kuin yrityksetkin. Yrityksistä huomioitiin koko ketju aina raaka-aineen tuottajista loppukäyttäjiin. Workshoppien tuloksista laadittiin tiivistelmät, jotka on esitetty tässä raportissa. Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 4

5 2 Toimintaalue: Perämerenkaari ja Tornionlaakso Toiminta-alueena tämän hankkeen osalta olivat Perämerenkaari ja Tornionlaakso sekä Suomen, Ruotsin että Norjan puoleiselta osaltaan. Workshoppeja pidettiin koko alueella ja kaiikissa alueeseen kuuluvissa maissa yhteensä yhdeksän kappaletta. Alueella toimii kaksi kuntien ja seutukuntien yhteistyöorganisaatioita, Tornionlaakson Neuvosto ja Bothnian Arc yhdistys. Aluetta kutsutaan nimellä EUregio Arctica. Alue muodostaa laajan ja erityisesti pohjois-etelä-suunnassa pitkän alueen, jonka eri seuduilla luonnonolosuhteet, kehittämis- ja koulutustoiminnan määrä ja mm. kaupunkien ja kuntien koko määräävät energia-alan toiminnan rakennetta, määrää ja laatua. Kuva 1: Hankealue EU-regio Arctica (Tornionlaakso ja Perämerenkaari) Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 5

6 3 Workshopit 3.1 Ylitornio Kohdealue: Övertorneå Ylitornio Pello Paikka: Ylitornion kunnantalo, Ylitornio Aika: Perjantai klo Suomen aikaa / klo Ruotsin aikaa Raportoija: Juho Korteniemi, Bionova Engineering Osallistujat: Nimi / Organisaatio Juho Korteniemi / Bionova Engineering Peter Hagström / Tornedalsrådet Stig Kerttu / Övertorneå kommun / tillväxtenheten Tomas Mörtberg / Polcirkeln Lantgård AB Hannele Kenttä / Eveka Språkbyrå Paavo Rautio / Metsärautio Oy Seppo Kulju Biologistiikka Oy Ulf Zachariasson / Hedenäset Närvärme AB Jouko Kinnunen / yrittäjä ST1 asemat Per Svanbäck / Övertorneå kommun /ympäristö Väinö Enbuska / Tornionlaakson kehitys Reijo Nissinen / Netaccount Sähköposti Esiintulleet ideat ja aihepiirit sekä keskustelun yhteenveto 1. Energialukio / energia-ammattikoulu rajan yli Rajan ylittävää koulutusta voitaisiin seuraavaksi kehittää lukiotasolla. Samalla lukio voitaisiin painottaa energialukioksi ja se voisi kursseina antaa erikoisopetusta alalla. Toinen vaihtoehto olisi kehittää yhteistä tornionlaaksolaista energiaopetusta Övertorneån koulutuskeskus Nordin kautta ammattikoulutasolla. Todetiiin että energialukio toimii jo Gällivaressa (Koulu on yksityinen, perustajina samat tahot kuin Kirunan avaruuslukiossa. Koulun takana on myös pohjoismaisia energia-alan yhtiöitä). Toinen nimi voisi ehkä olla Ilmastolukio. Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 6

7 2. Jäteasiat, kierrätys ja biojätteen käsittely Tällä hetkellä Suomen Tornionlaakson jätteet kuljetetaan lähinnä Tornioon Riukkajängän kaatopaikalle. Ruotsin Tornionlaaksosta osa jätteistä matkustaa Umeå:aan asti. Samaan aikaan energiajätettä kuljetetaan poltettavaksi ristiin rastiin, paljon menee ainakin Kirunaan. Ruotsista taas tuodaan jätepuuta poltettavaksi Tornioon. Ehkäpä jätteitä voisi tulevaisuudessa polttaa ylempänäkin? Suomen puolella biojätettä / orgaanista jätettä ei lajitella. Tulevaisuudessa pitäisi selvittää voitaisiinko biojätettä lajitella, jolloin se voisi olla raaka-ainetta esim. Ruotsin Juoksengiin suunnitellulle biokaasulaitokselle. Ruotsin puolella jätettä lajitellaan mutta se kuljetettaan kauas. Asiasta voitaisiin selvittää logistiikan ja toimintamallien sekä lainsäädännön kannalta (jätteen vienti eri maahan). 3. Raaka-aine / Bioenergiapörssi Bioenergian raaka-ainetta kannattaa Tornionlaaksossa myydä sille puolen rajaa missä parhaiten maksetaan. Raaka-aineen tarjoajia ja ostajia voitaisiin saada lähemmäs toisiaan internettiin perustettavalla markkinapaikalla. Markkinapaikka toisi lisäarvoa jos se olisi rajat ylittävä, jo nykyisin on vähän vastaavia eri maihin rajoittuen. Sinne voisivat myyjät ja ostajat lisätä tietoja mistä raaka-ainetta ollaan myymässä/ostamassa, mitä ja paljonko. Markkinapaikka voisi koskea myös esim uusien ja / tai käytettyjen laitteiden myyntiä ja olla siten laajemmin bioenergiapörssi. Vastaavan tyyppisiä toimintamalleja on jo mm. Suomen ja Venäjän rajalla. 4. Yritysten tuotekehitysrahan saannin parantaminen Osaa bioenergia-alan yritysideoista ei ole saatu kehitettyä eteenpäin, koska tukirahaa tuotekehitykseen ei ole saatu. Uusia väyliä ja henkilökontakteja sekä hakemustekniikka voisi kehittää jatkossa. 5. Kunnat Moni bioenergia-alan kehittämiseen liittyvä asia on suuresti kiinni kunnan linjauksesta tai halusta toimia asiassa. Kunnat tulisi saada mukaan bioenergian kehittämisen ohjaamiseen hankintojen kautta. Ylitorniolla lämpökattilassa palaa lähinnä turve, koska laitos ei ole päästökaupassa ja turve on halvempaa. Övertorneålla on sama homma, mutta lähinnä siksi ettei hyvälaatuista / tasalaatuista haketta meinaa saada. Yleisesti ottaen on todennäköistä että Övertorneålla energia on kalliimpaa kuin Ylitornion puolella. Mielenkiintoinen vaihtoehto voisi olla selvittää Ylitornion ja Övertorneån lämpöverkkojen yhistämistä. matka taitaa kuitenkin olla liian pitkä, koska Aavasaksalla ei ole lämpöverkkoa. Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 7

8 3.2 Luleå Kohdealue: Bothnian arcin jäsenkunnat Ruotsissa pl Haparanda Paikka: Luleå tekniska universitetet Aika: Tiistai klo Suomen aikaa / klo Ruotsin aikaa Raportoija: Juho Korteniemi, Bionova Engineering Osallistujat: Nimi / Organisaatio Juho Korteniemi / Bionova Engineering Heikki Aalto / Bothnian arc Marcus Öhman / Luulajan teknillinen yliopisto Lars-Åke Isaksson / Centek AB Henry Hedman / ETC Roger Hermansson, Luulajan teknillinen yliopisto Bo Lundmark / Glommersträsk miljöenergi AB Sähköposti Esiintulleet ideat ja aihepiirit sekä keskustelun yhteenveto 1. Nykyisiin projekteihin liittäminen Parasta aikaa menossa olevia interreg hankkeita ovat highbio ja coe-energy. Highbio jatkuu pitempään, mutta coe-energy projektin vaihe 1 loppuu ensi syksynä. Mahdollista voisi olla päästä mukaan coe-hankkeen toiseen vaiheeseen. Coe energy hankkeessa kehitetään kylmään ilmastoon soveltuvan energiatekniikan huippuosaamista. toiseen vaiheeseen mukaan on varmaan tulossa myös Lappia. Jatkohakemus toukokuun loppuun. 2. Yhteistyön kehittäminen koulutustusasioissa Jon Reidar on kontakti Norjassa ja Anders Lagerqvist Oulun Yliopistossa. Ehkä heitä voisi hyödyntää niin että Reidarin esittämä ajatus yhteisestä environmental engineering maisteriohjelmaa esim Norja/Ruotsi/Suomi alueella joskus toteutuisi. 3. Maatalous/metsätalousbioenergian neuvonnan yhteistyö LRF kehittää omia hankkeitaan, mutta yhteistyötä Suomen Pro Agrian tai metsäkeskusten kanssa on vähän. Esimerkiksi jotain yhteistyötä pilot-hankkeissa voisi koittaa saada aikaan. Holviksgriset:ssä tms nimisessä isossa sikalassa Luleån ulkopuolella voi kohta olla biokaasulaitos. LRF:llä on Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 8

9 merkittävä projekti jossa pilotoidaan uusia maaseudun energiaratkaisuja, johtajanaan Håkan Stenlund. Lisätietoa på svenska: 3.3 Pajala Kohdealue: Kolari - Pajala Paikka: Pajala, Kaunisjoensuu Aika: Keskiviikko , klo Suomen aikaa Raportoija: Juho Korteniemi, Bionova Engineering Osallistujat: Nimi / Organisaatio Juho Korteniemi / Bionova Engineering Simo Rundgren / Meänmaa Lauri Pudas / Kolarin Lämpö Oy Liisa Kiuru / Muonion Pönkä Katja Muotka / Muonion Pönkä Markku Kuortti / Muonion kunta Heidi Kaiponen / Kolarin kunta Kari Keinänen / Ylläksen lämpölaitos Sähköposti Esiintulleet ideat ja aihepiirit sekä keskustelun yhteenveto 1. Pajala-Kolari siirtoviemäri ja jätevedenpuhdistamo Tästä on nyt meneillään suunnittelun kilpailutus. Tarkoitus esisuunnitteluvaiheessa on katsoa kannattaako biokaasulaitos puhdistamon yhteyteen. Puhditamosta tulisi siis kolari-pajala yhteinen ja siihen voinee saada interreg-rahaa. Osana hanketta pitää tietysti rakentaa siirtoviemäri joko Pajalasta kolariin tai päinvastoin. 2. Ylläksen biokaasulaitos Ylläksen biokaasulaitoksesta on tehty esiselvittelyä. Ei vielä tietoa kannattaako laitos tehdä, ongelmana voisi olla esim. jätevedenpuhdistuksen kuormituksen raju vaihtelu. Kolarin kunta Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 9

10 käsittelee asiaa lähiaikoina. Muoniossa Pönkä kompostoi yrityksiltä haetut biojätteet hintaan noin 100 /t. 3. Kaivosten lämmöntarve Kaivokset tarvitsevat tulevaisuudessa valtavasti sähköä, mutta ehkä myös lämpöä. Tätä pyysin Rundgrenia selvittämään että tarvitsevatko todella ja kuinka paljon. 3.4 Haparanda Kohdealue: Kemi-Tornio-Haparanda Paikka: Haparanda, gula huset Aika: Keskiviikko , klo Suomen aikaa Raportoija: Juho Korteniemi, Bionova Engineering Osallistujat: Nimi / Organisaatio Juho Korteniemi / Bionova Engineering Peter Hagström / Tornedalsrådet Jan Tornberg, Haparanda kommunchef Jarmo Saariniemi, Lappia Tuija Ahrikkala, tj, Perämeren jätehuolto Reima Rönkkö, Oulun yliopisto, kemi-tornio yksikkö Jani Peurasaari, Kemin Energia, lämpöpäällikkö Combi Heat Värmeprodukter AB:n edustaja (tuli myöhässä) Sähköposti Esiintulleet ideat ja aihepiirit sekä keskustelun yhteenveto 1. Energiapuuterminaalit Energiapuuterminaaleja tarvitaan jatkossa mahdollisesti lisää. Yksi vaihtoehto on että energiapuuta viedään suoraan laitoksille haketettavaksi, mutta voidaan tarvita myös esim välivarastoja tai terminaaleja yleisesti, josta haketta viedään haluttuihin kohteisiin. Raja voitaisiin huomioida näiden sijoittelussa ja kehittämisessä. Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 10

11 2. Ruokohelpi / energiakasvit Ruokohelpeä viljellään jonkin verran Suomen puolella, Ruotsissa vasta opetellaan. Hamppua on kokeiltu myös. Kemin Energian kattiloiden takuuehdot antavat luvan käyttää max 5 % ruokohelpeä, joten esim yhteinen ruokohelven viljelyhanke ja käytön opettelu Kemissä voisi tulla kysymykseen. Ruokohelpeä voi kokeilla myös mädättää tervolaan tuloillaan olevassa biokaasulaitoksessa. 3. Kuntakatselmukset Kemi-Tornion alueelle suunnitellaan ilmastostrategiaa. Tämän osana voitaisiin vaikka tehdä kuntakatselmuksia, jotta tiedettäisiin energiantuotanto ja käyttö sekä miten siihen voidaan vaikuttaa. Tätä voisi myös tehdä rajan yli ehkäpä. Muuta: Keskusteluissa nousi esiin että Keminmaalle tulee puuenergian neuvontakeskus. Tämä voi myös tehdä Ruotsiin päin yhteistyötä. Riukkajängän kaatopaikan kaasuja mietittiin, kuinka hyödynnetään. Nyt kaasujen syntymistä mitataaan ja mietittään voitaisiinko kaatopaikan oma energia tuottaa tällä. Konkretiaa ei vielä ole mutta seuraavat askeleet selvät mikäli kaasunlaatu on hyvä. Holstinharjun kaatopaikalla biokaasuasia on jo ratkaistu. Keskusteltiin yleisesti myös että biojätettä saattaisi jossain muodossa olla mahdollista mädättää Haaparannan biokaasulaitoksessa. Siitä tietävät enemmän Jan Kangas ja Gunnar Johansson. Jätevesilietettä laitos mädättää ja mädätetty liete kuljetetaan riukkajängän kaatopaikalle Tornioon. Alueen kuntien energiataseiden laskenta voisi olla hyödyllistä 3.5 Muhos Kohdealue: Muhos Paikka: METLA, Kirkkosaari Aika: Keskiviikko , klo Raportoija: Juho Korteniemi, Bionova Engineering Osallistujat: Nimi / Organisaatio Juho Korteniemi / Bionova Engineering Heikki Aalto / Bothnian arc Sähköposti Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 11

12 Eija-Riitta Hämäläinen / METLA Alpo Kaisto / OSAO Tuomo Pesola / OAMK Pasi Keinänen / Oulu Innovation Markus Auniola / Oulunkaaren seutukunta Jari Meriläinen / Oulunkaaren seutukunta Sanna Moilanen / METLA Jarmo Anttonen / Ebsolut Jenni Ylä-Mella / OY Auli Turkki / OY Ritva Heikkinen / Tekes Tauno Korpela / Naturpolis Veijo Leiviskä / METLA Esiintulleet ideat ja aihepiirit sekä keskustelun yhteenveto 1. Energianeuvonnan benchmark Energiatoimisto toiminta on juuri aloitettu Pohjois-Pohjanmaalla. Toimintaa voisi hyödyttää benchmarktieto eri maista ja maakunnista, mitkä toimintamallit neuvonnassa toimivat ja mitkä eivät. Näin parhaita käytäntöjä voisi hyödyntää heti. 2. Yhteistyön kehittäminen koulutustusasioissa (yo-taso) Oulun Yliopistossa on ollut käynnissä Enepro hanke, jossa on löytämään yo:n energia-alaa koskeva tutkimus ja keräämään se yhteen. Jatkossa kansainvälisesti ajatellen olisi mahdollista tehdä koulutus- ja tutkimustyötä kansainvälisesti, eli esim kv-maisteri ohjelma teemalla environmental engineering tai sustainable energy. tässä OY:n vastinpareja olisivat Narvikin yliopiston Norjassa ja LTU Luulajassa. Edelleen on vähän auki, että tulisiko yo:ssa painottaa energiainsinööri opetusta / tutkimusta vai ottaa mukaan yhteiskunnallisia näkökulmia enemmän. Tämän luominen käytännön tasolle vaatisi konkreettista hankkeen kirjoittamista ja rahoituksen hakemista. Rahoitusta voisi edistää jos yo voisi tehdä aiheessa yhteistyötä muidenkin tason oppilaistosten suuntaan. 3. Oulunkaaren hankkeen Ruotsin kontaktien kautta syntyvät ideat? Oulunkaaren seutukunta selvittää parasta aikaa Ruotsin polttoainemarkkinoita ja sopimuskäytäntöjä. Tämän perusteella voi tulla mielenkiintoisia hankeideoita ja liiketoimintamahdollisuuksia. Oulunkaari voi hankkeestaan rahoittaa max 8000 Eur siemenrahalla yrityshankkeita. Puun kuivaukseen on jo hankkeita alulla. Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 12

13 4. Polttokeinotoiminnan aktivointi Oulun seudulla ei juurikaan ole polttokennoalan yritystoimintaa tai sitä kehittävää yritystoimintaa. Tätä tulisi aktivoida. Myöskin yo:n puolella on vain pari pientä tutkimusporukkaa jotka asiaa tekevät. Asiaan voitaisiin saada vauhtia tekemällä alaan liittyvää kartoitusta ja innostamalla yrityksiä mukaan. Ritva Heikkinen on tässä yhteyshenkilö. Muuta: Aluueella on lukuisia bioenergia-alan hankkeita menossa mm. OAMK:lla liittyen käytännön ihmisten kouluttamiseen.. Kansainvälisiäkin hankkeita on, mutta ei juurikaan barentsin suuntaan valitettavasti (yo mukana highbiossa). 3.6 Kokkola Kohdealue: Keski-Pohjanmaan maakunta ja Ylivieskan seutukunta Paikka: Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Aika: Keskiviikko , klo Raportoija: Juho Korteniemi, Bionova Engineering Osallistujat: Nimi / Organisaatio Juho Korteniemi / Bionova Engineering Heikki Aalto / Bothnian arc Mikko Ahonen / HAI Juha Nurmi / METLA Katri Kulkki / kpedu Petri Ahokangas / PVO Tanja Lepistö / EP Metsäkeskus Lasse Jansson / Centria Pentti Etelämäki / MHY Leena Uotila / Ketek Oske Jussi Rämet / KP Liitto Pekka Tynjälä / Chydenius Tapani Tyynelä / METLA Pekka Sahlgren /Chydenius Ulf-Peter Granö / Chydenius Sähköposti Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 13

14 Esiintulleet ideat ja aihepiirit sekä keskustelun yhteenveto 1. Chemplant Kokkolan yliopistokeskuksella on Chemplant, jolla voi tehdä eri testejä eri asioista kemian alalla. Lisätietoja laitteesta saa Chydeniuksesta. 2. Biokaasu Haapajärvellä HAI:lla on biokaasulaitos Haapajärvellä. Tähän liittyvää yhteistyötä voitaisiin kehittää yhteistyössä Kokkolan eri tahojen kanssa. 3. Bioenergian saatavuus Metsäenergian saatavuus on edelleen haaste erityisesti Kokkolan Voimalle. Jo tällä hetkellä ruokohelpeä käytetään 5 TWh / v (?). Joten siinä asiassa Ruotsi voisi tulla ottamaan oppia Suomesta. Metsäpuolella myös hinta ei meinaa pärjätä turpeelle, tämä on valtakunnan tai globaalin tason poliittinen kysymys osittain. 4. Teknologiakeskusten verkosto voisi olla hyvä yhteistyökumppani Bothnian Arcille. Multipoliksessa kontaktihenkilö on tj. Kari Nelo. 5. Pienen kokoluokan energiantuotanto Tällä on varmasti tulevaisuutta. Alueella tutkitaan parhaillaan 3-4 yrityksen eri kaasutinta esimerkiksi. Muuta: Kokkolan seutu on oikeastaan lähes esimerkki muille. Alueelta koordinoidaan kahta laajaa bioenergian kehttämishanketta, jotka on suuntautuneet Västerbotteniin ja Norrbotteniin (Highbio) Ruotsissa. Hankkeissa myös työskentelee lähes 10 ihmistä alueella (Kokkolan yo-keskus, Kannuksen METLA). 3.7 Enontekiö Kohdealue: Enontekiö, Pajala/Kiruna, Kautokeino Paikka: Eri käynnit Pajalassa, Enontekiöllä ja Tromssassa (Kautokeino) Aika: Maanantai 26.10, Torstai Raportoija: Juho Korteniemi, Bionova Engineering Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 14

15 Osallistujat: Nimi / Organisaatio Juho Korteniemi / Bionova Engineering Kalevi Keskitalo, tekninen johtaja, Enontekiö Jan-Erik Blomqvist, PUAB, VD Leif Halonen, Kautokeino, kehittämisjohtaja Sähköposti Esiintulleet ideat ja aihepiirit sekä keskustelun yhteenveto 1. Enontekiö: Ratkaisut tehty Enontekiö on aika pitkälti tehnyt bioenergiaan liittyvät ratkaisut: Hetan kylällä on hakkeella toimiva lämpökattila. Tällä hetkellä on suunnitelmissa pyrkiä hieman laajentamaan lämpökattilan toimialuetta kysynnän mukaan. Kilpisjärven koululle ollaan investoimassa maalämpöpumppuja. Niistä on parhaillaan menossa tarjouskilpailu. Muita suunnitelmia ei toistaiseksi ole, aiempi kansainvälinen hanke oli Karesuvannon vedenpuhdistamo. 2. Pajalan uusiutuvan energian yritykset Pajalassa on olemassa muutamia toimivia yrityksiä ja mahdollisuuksia paikalliselle energiantuotannolle. Näitä ovat Sven Kuoppalan Save It Naturvärme (valmistaa maalämpöpumppuja, niillä lämmitetään nykyisin mm. Junosuandon kirkko) ja Pajalan pellettitehdas. Pellettitehtaalle on ostettua kuivuri jotta märkääkin raaka-ainetta voidaan käyttää. Se on tärkeää koska sahojen purumäärät on vähentyneet. Pajalassa lämpöyritysmahdollisuuksia on muutamilla kylillä. Tärendössä on saha, mutta kylä on joen varrella pitkittäin ja hankala aloittaa lämmöntuotanto. Kirkonkylä lämmitetään pitkälti jo bioenergialla. Parempi mahdollisuus voisi olla Korpilombolossa, siellä on leipomo, ikkunatehdas ja hotelli. Hotellin kattilan kapasiteetti on maksimissa ja kylä on tiiviisti rakennettu. 3. Pajalan puuttuva energiasuunnitelma Pajalasta puuttuu energiplan, eli kunnan suunnitelma kuinka kunnan energiahuoltoa aiotaan kehittää. Tässä voisi olla mahdollisuus yhteistyöhön myös Kolarin kanssa, koska kaivosten energiahuolto on yksi iso kysymys. Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 15

16 4. Kautokeino Kautokeinossa lämmitetään lähinnä sähköllä, bioenergiaa ei juuri ole eikä kehitystäkään ole juuri ollut. Raaka-ainetta on kyllä metsissä mutta maasto on hankalaa korjattavaa, teitä ei ole tarpeeksi ja sähkö on liian halpaa. Kuntaa voisi kuitenkin kiinnostaa kehittää asiaa ja kiinnostusta yhteiseen hankkeeseen voisi olla. 3.8 Storfjord Kohdealue: Storfjord, Nordreisa, Kåfjord Paikka: Skibotnsenteret, Skibotn Aika: Tiistai klo Suomen aikaa Raportoija: Juho Korteniemi, Bionova Engineering Osallistujat: Nimi / Organisaatio Juho Korteniemi / Bionova Engineering Inga-Pirita Viik / Storfjord Kommune Riitta Leinonen / Storfjord Kommune Torstein Nygård / NordTroms Bioenergi AS Beate Broström / Halti Näringshage AS Gunnar Grönvoll / Akva-Ren AS Sähköposti Esiintulleet ideat ja aihepiirit sekä keskustelun yhteenveto 1. Ruokajätteen käsittely ja biokaasu AkvaRen AS / Bioarctic AS on mukana lähes 10 M investointisuunnitelmissa, joiden mukaan Övertorneålle rakennetaan biokaasulaitos. Lisäksi bioarctic suunnittelee biokaasulaitosta Balsfjordiin Pohjois-Norjaan. Bioarcticilla on olemassa teknologia, jolla ruokajätettä voidaan puhdistaa sopivaksi biokaasulaitokseen. Suunnittelua tekevät lähinnä Övertorneån ja Ylitornion kuntien henkilöt (Stig Kerttu, Ylitornion tekninen johtaja, Polcirkeln lantgård). Laitos käyttäisi eri biojätteitä joita syntyy Pohjois-Ruotsissa ja Suomessa. Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 16

17 Ylipäätään ruokajätteen käsittely on vähäistä ja pohjoisessa ongelmana on ihmisten vähäisyys ja pitkät kuljetusmatkat. Pohjois-Norjassakin biojätteiden käsittelyä pitäisi miettiä ja ylipäätään jäte- ja energiasektorilla tehdä enemmän rajan yli yhteistyötä. 2. Lämpöyrittäjyys Nord-Troms Bioenergi AS lämmittää Storslettin terveyskeskusta hakkeella. Toiminta on jonkin aikaa sitten aloitettu, lämpökattila on ostettu Swebolta, (yritys toimii Bodenissa, Pohjois-Ruotsissa). Lämpölaitoksen omistavat Statskog ja pienyrittäjät. Norjassa tämä ei ole yleistä, sillä halpa sähkö on kova kilpailija bioenergialle. Tiiviistä rakennetuissa kylissä mahdollisuuksia voi olla esim. Finnmarkissa. Rahoitus toimii siten, että Innovasjon Norge antoi tukea 40 % ja järjesti rahoituksen loppuosaan lainana. 3. Pohjois-Tromssan ilmasto- ja energiasuunnitelma Pohjois-Tromssan kunnilla on hanke energi og klimaplan för Nord-Troms. Hankkeessa suunnitellaan strategisella tasolla toimenpiteitä Nord Tromsin alueelle ilmasto- ja energia-asioihin liittyen. Ideoita saa antaa ja niistä työstetään suunnitelmat. Hanke liittyy Euroopan / Norjan laajuisiin ohjeistuksiin laatia strategia. Jollakin aikavälillä jopa jonkinlainen Tornionlaakson ilmasto- ja energiastrategia voisi olla järkevä, siinä voitaisiin pohtia rajat ylittäviä keinoja vähentää päästöjä. 4. Troms Kraftin biovoimalaitos Troms Kraft rakentaa suurta biovoimalaitosta Tromssaan. Heillä on pulaa polttoaineesta, sitä tuodaan jo nyt Suomesta (pellettiä/brikettiä). Lisääkin mahdollisuuksia on. Hakkeen tuonti on osoittautunut liian kalliiksi (Nord Troms Bioenergi). 3.9 Tornio Kohdealue: Euregio Arctica Paikka: Tornio, Tornion kaupunginhotelli Aika: klo Raportoija: Juho Korteniemi, Bionova Engineering Osallistujat: Nimi / Organisaatio Juho Korteniemi / Bionova Engineering Sähköposti Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 17

18 Peter Hagström / Tornedalsrådet Heikki Aalto / Bothnian Arc Vesa Niemitalo / Lappia, puuenergiatoimisto Irja Ruokamo / Oulu Innovation Eija-Riitta Hämäläinen / Pohjois- Pohjanmaan energiatoimisto Timo Kiema / Ylivieskan seutukunta Jari Tirkkonen / Nivalan Teollisuuskylä Oy Väinö Enbuska / Tornionlaakson kehitys Oy Aarne Tervo / Ouluseutu yrityskehitys Oy Mikko Vähä / perustettava yhtiö Heikki Vähä / perustettava yhtiö Esiintulleet ideat ja aihepiirit sekä keskustelun yhteenveto 1. Pelletintuotannon kehittäminen Ruotsissa on alueella lukuisia pellettitehtaita. Myös Suomessa on alalla toimjoita ja mm. tutkimusta Oulun yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa. Haasteena tällä hetkellä on raaka-aineen saatavuus mm. sahojen toiminnan supistumisen ja lopettamisten vuoksi (lähinnä Suomen puolella). Lisäksi pellettejä voidaan tehdä uusista materiaaleista mm. ruokohelvestä. Myös uusia sidosaineita tutkitaan. Pelletti voi tulevaisuudessa olla hyvä aihe kansainväliselle hankkeelle alueella. 2. Biojätteen käsittely Biojätteet ovat yksi bioenergian tuotannon mahdollisuus. Lisäksi on huomioitava mahdollisesti lähiaikoina muuttuvat biojätteiden käsittelysäännökset sekä toisaalta mahdollinen jätteenpoltto. Tornionlaaksossa on vireillä projekteja biokaasutuksesta. 3. Käytettyjen ravintolarasvojen keräys Heikki ja Mikko Vähä kehittävät ravintolarasvojen keräystä, suunnitelmana on perustattavan yrityksen lukuun jalostaa rasvoista biodieseliä. Rasvoja voitaisiin kerätä myös Ruotsista. Jatkossa mm. rasvojen syntypaikkoja ja logistiikkaa voisi selvittää tarkemmin myös Norrbotten huomioiden. 4. Kuntien uusiutuvan energian ratkaisut Kunnat ovat avainasemassa otettaessa käyttöön uusia energia-alan ratkaisuja. Usein uusissa ratkaisuissa riskit ovat suuria ja tällöin kunnan rooli voi olla ratkaiseva liiketoiminnan Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 18

19 käynnistämisessä. Hyvä esimerkki on Gasek Oy, jolle Reisjärven kunta tarjosi tilat ja osti ensimmäiset referenssilaitteet. Ylivieskan seutukunta on mukana kansainvälisessä public energy alternatives hankkeessa. 5. Kehittämisverkosto Euregio Arctican alueella on joukko toimijoita, jotka voisivat toimia nykyistä koordinoidummin. Lisäksi yhteistyön tulisi olla pysyvää, jotta yhteistyö ei syntyisi ja kariutuisi yksittäisten projektien mukana. Verkoston tulisi kuitenkin hyödyntää mahdollisimman runsaasti olemassaolevia organisaatioita, sillä uusien yksiköiden perustaminen ei välttämättä ole perusteltua. Verkoston tulisi toimia koko euregio Arctican alueella. Yhteenveto Keskusteluiden tuloksena päätettiin seuraavaa: 1. Kehittämisverkostosta (työnimi Arctic Bioenergy Network, ABN) laaditaan alustava yhteenveto (laadittu, liitteenä), jota kommentoidaan mennessä. Osallistujat myös selvittävät yhteistyökumppaneidensa kiinnostusta aiheeseen. Vuoden 2010 alussa aloitetaan työ verkostotyön käynnistämiseksi. 2. Ghentin biobase-projektin esittely jaetaan kaikille osallistujille alustavan kiinnostuksen kartoittamiseksi. Vuonna 2010 suunnitellaan tutustumismatkaa alueelle. Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 19

20 4 Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet Workshoppeihin osallistui kaikkiaan noin 80 ihmistä ja uusia kehittämisaihioita ideoitiin yli 30. Määrät osoittavat, että verkostoitumiselle ja yhteistyölle alueella todella on kysyntää ja tarvetta. Jatkossa bioenergian rajat ylittäviin mahdollisuuksiin siis uskotaan. Tärkeimmäksi kehittämisajatukseksi nousi esiin kehittämisverkoston käynnistäminen toimimaan koko Euregio arctican alueella. Verkostosta voitaisiin kehittää tavoitteellisesti ja aktiivisesti toimiva nykyisiä organisaatioita Pohjois-Suomessa, -Ruotsissa ja Norjassa hyödyntävä ja toisaalta niiden toimintaa kehittävä taho. Verkoston toiminnan tavoitteena olisi lisätä yhteistyötä ja parentaa koordinaatioota alan rajat ylittävän toiminnan osalta Pohjois-Scandinaviassa. Verkoston tavoitteena olisi myös verkottaa eri energia-alan osa-alueita sekä osaamista eri maissa ja luoda siten uusia innovaatioita, tuotteita ja metodeja. Verkoston tarkemman toiminnan suunnittelua jatketaan seuraavissa vaiheissa vuonna Muut olennaisimmat kehittämisideat liittyvät seuraaviin aihepiireihin: - Pellettien tuotannon kehittäminen - Ei-puuperäisten bioenergiamuotojen ja tuotannon lisääminen - Kuntien roolin kehittäminen bioenergia-alalla Kaikki edellä mainitut kehittämisideat soveltuvat myös hyvin jalostettavaksi mahdollisesti perustettavan bioenergia-alan kehittämisverkoston tuella. Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 20

PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat

PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat 31.12.2010 Yhteenveto Perämerenkaaren bioenergiapotentiaali muodostuu

Lisätiedot

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA PERÄMERENKAARI POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA KANSAINVÄLISET KÄYTÄVÄT TEOLLISUUDEN KESKITTYMIÄ PERÄMEREN SUOMALAIS-RUOTSALAINEN RANNIKKOVYÖHYKE Perämerenkaari on Itämeren pohjoisimmassa osassa sijaitseva,

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella Bioenergibranschen i Tornedalen och Bottenviksbågen, en kartläggning

Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella Bioenergibranschen i Tornedalen och Bottenviksbågen, en kartläggning Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella Bioenergibranschen i Tornedalen och Bottenviksbågen, en kartläggning Juho Korteniemi Bionova Engineering Sisällys Innehåll Tavoitteet / Mål Kartta /

Lisätiedot

Rajan ylittävään yrittämiseen liittyvän tiedon saatavuus ja riittävyys

Rajan ylittävään yrittämiseen liittyvän tiedon saatavuus ja riittävyys 1eLINKEI UUTISKIRJE 5/2013 EU:n Interreg IV Pohjoinen -ohjelman rahoittama Elinkeinopalvelut TornioHaparanda hanke käynnistyi syyskuussa 2012 jatkuen kesäkuuhun 2014. Muita rahoittajia ovat Haaparannan

Lisätiedot

Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella

Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella ei Raportti 2.1. 2009 Bionova Engineering Tornionlaakson Neuvosto Bothnian Arc -yhdistys Copyright Bionova Engineering, Tornionlaakson Neuvosto ja Bothnian

Lisätiedot

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OULUN AMMATTIKORKEAKOULU BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Toteuttaja Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oamk Hallinnoijana Oamkin luonnonvara-alan osasto BioE-logia Oppia ja tukea

Lisätiedot

13 February Olli Oamkilainen 1

13 February Olli Oamkilainen 1 13 February Olli Oamkilainen 1 Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen. Hankkeessa tarjotaan koulutusta bioenergian tuotannosta ja nykytekniikasta, energiayrittäjyydestä ja energiaomavaraisuuden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella

Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella ei Raportti 2.1. 2009 Bionova Engineering Tornionlaakson Neuvosto Bothnian Arc -yhdistys Copyright, Tornionlaakson Neuvosto ja Bothnian Arc -yhdistys

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

PUUENERGIATOIMISTOhanke

PUUENERGIATOIMISTOhanke PUUENERGIATOIMISTOhanke HANKKEEN TAVOITTEET Mm: Energiapuun logistiikan ja verkostoyhteistyön kehittäminen ensijalostusprosessien kehittäminen. terminaalitoiminnan selvitys selvittää metsähakkeen kuivauksen/

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Kempeleeseen ja

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TAVOITE Keskeinen TBE-tavoite on ollut löytää uusia potentiaalisia, mielellään isoja bioenergian tuotanto- ja käyttömuotoja Koillismaan hyödyntämättömälle nuorien

Lisätiedot

Bothnian Arc Steel & Metal Industry

Bothnian Arc Steel & Metal Industry Projektisuunnitelma Bothnian Arc Steel & Metal Industry Antero Kyröläinen, Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy 07.11.2011 AK Kehittämisen kohteet Perämeren kaarella I. Metallialan PK-yritykset Yritykset

Lisätiedot

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Taustaa Bioenergiaohjelman suunnittelu aloitettiin Lapin TE-keskuksen aloitteesta joulukuussa 2008 Ohjelma päivitettiin syksyllä 2009 Lapin bioenergian koordinaatiohankkeen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 19.8.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 26.1.2012 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-2011

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 29.11.2012 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali

Lisätiedot

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Lapin liikennepäivä 29.11.2016 Timo Mäkikyrö Strategiayhteistyö Lapin liitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Kainuun liitto Keski-Pohjanmaan liitto

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Bothnian Arc Steel & Metal Industry

Bothnian Arc Steel & Metal Industry Projektisuunnitelma Bothnian Arc Steel & Metal Industry Antero Kyröläinen, Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy 31.10.2012 AK Kehittämisen kohteet Perämeren kaarella I. Metallialan PK-yritykset Yritykset

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2015 2020 Eeva-Liisa Repo Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Oulun Seudun biotalous- ja energiatehokkuustoimijoiden kesätapaaminen Torstai 16.6.2016

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN)

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) PKN (perustettu 1967) on Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan maakuntien aluekehitysviranomaisten ja organisaatioiden yhteistyöelin. Suomen jäsenet: Lapin liitto,

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA Kestävää ko4maista. Maaseutuakatemia 11.- 12.2.2014 Pekka Peura

UUSIUTUVA ENERGIA Kestävää ko4maista. Maaseutuakatemia 11.- 12.2.2014 Pekka Peura UUSIUTUVA ENERGIA Kestävää ko4maista Maaseutuakatemia 11.- 12.2.2014 Pekka Peura Vies4! Suomi energiaomavaraiseksi - RES poten+aali rii0ää - Liiketalous: kohtuullinen jo nyt, aluetalous: valtava poten+aali

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 KAIBIO Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 Bioenergiaohjelman lähtötilanne Kainuun puuenergiaohjelma 1999-2006 Ohjelmatyön toteutus Kainuun Etu Oy (hallinnoija) Ohjelman laatija Kajaanin yliopistokeskus

Lisätiedot

Thermopolis Oy. - Kestävän kehityksen ja energia-asioiden kehittämisen asiantuntija

Thermopolis Oy. - Kestävän kehityksen ja energia-asioiden kehittämisen asiantuntija Thermopolis Oy - Kestävän kehityksen ja energia-asioiden kehittämisen asiantuntija Energiatehokkuuden hanketreffit 28.1.2016 Mika Yli-Petäys, Thermopolis Oy Thermopolis Oy:n tavoitteet Parantaa energiateollisuuden

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 27.10.2011 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-30.9.2011

Lisätiedot

Leader Tunturi-Lappi ry (LTL) Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio. Leader Outokaira tuottamhan (Outokaira) Tornio, Pello, Ylitornio

Leader Tunturi-Lappi ry (LTL) Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio. Leader Outokaira tuottamhan (Outokaira) Tornio, Pello, Ylitornio Lappi Leader Tunturi-Lappi ry (LTL) Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio Leader Outokaira tuottamhan (Outokaira) Tornio, Pello, Ylitornio Pohjoisimman Lapin Leader (PLL) Sodankylä, Inari, Utsjoki, Savukoski,

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 1/8 Lapin liitto 6.9.2012 Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 31.12.2010 Maa, seutu, Toimiala Työlliset Palkan- Valtio Kunta Valtioenemmis-Yksityinetöinen

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Excellence by Experience Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Punkalaidun 15.3.2014, Päivi Piispa Excellence by Experience. Biokaasun tuotannon mahdollisuudet

Lisätiedot

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Biotalous kestävät energiaratkaisut Anne Pesola Kehitysjohtaja, projektipäällikkö Kannuksen kaupunki 1. Biotalouden ja teollisuuden sivutuotevirrat uusien tuotteiden

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Parasta jätehuoltoa puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi facebook, Kurre Kainuulainen Eloperäisen jätteen (lietteet, biojätteet)

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto 26.10.2016 Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Hankkeen tavoitteena on kehittää puutavaran ja

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys 17.03.2010 Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys Toteutusaika 1.9.2009-31.12.2011 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa?

Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa? Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa? Johan Saarela, Ab Stormossen Oy Puh. +358 (0)50 376 5054 S-posti. johan.saarela@stormossen.fi BioE-logia, Liminka, 25.9.2014 Sisältö Historia

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

Bioenergiastudio - STRATEGIA

Bioenergiastudio - STRATEGIA Bioenergiastudio - STRATEGIA Uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämiselle ja fossiilisten polttoaineitten käytön vähentämiselle on asetettu tavoitteet sekä valtakunnallisesti että EU-tasolla. Lisäksi

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta 27.1.2015 Lähtökohtia biotalous-hankkeelle Biotalous-hankkeen hallinto Hankeaika: 6.5.2013-31.3.2015 Vastuullinen viranhaltija elinkeinojohtaja Projektipäällikkö,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Poliisien sm-hiihdot sprintti

Poliisien sm-hiihdot sprintti Page 1 / 5 Poliisien sm-hiihdot sprintti T U L O K S E T Oulun Hiihtoseura M60; M55; M50; M45; M40; M35; NYL; MYL; M60_F1; M55_F1; M50_F1; M45_F1; M40_F1; M35_F1; NYL_F1; MYL_F1; M60 Miehet 60 vuotta 1.1

Lisätiedot

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Tulevaisuuden bioenergia Lahden seudulla Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Päijät-Häme 9 kuntaa 200.000 asukasta FINLAND RUSSIA SWEDEN ESTONIA LADEC lyhyesti Tukee Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämän

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Sakun hiihtokisat Rovaniemi

Sakun hiihtokisat Rovaniemi Sakun hiihtokisat Rovaniemi 23.3.2012 N55V (Lähti: 3, Keskeytti: 0, Hylätty: 0) 1. Soini Terttu Suupohjan a-i 11.03,0 2. Hjulberg Aila-Kaija Lappia 12.04,5 +1.01,5 3. Tapio Heljä Lapin ao 15.19,1 +4.16,1

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 8.12.2014 Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10 METKA hanke Energiaseminaari 23.4.10 Hanke Perustettu vuoden 2007 lopussa Tavoiteltu loppuraportointi 2011 loppuun Hankkeen hallinnoija mhy Kanta Häme Hankkeen toteuttajaosapuolena mhy Päijät Häme Hankekumppaneina

Lisätiedot

Monimuotoryhmien aloituspäivät ovat lyhemmät ja ovat vain 24. - 25.8.2015 välisenä aikana.

Monimuotoryhmien aloituspäivät ovat lyhemmät ja ovat vain 24. - 25.8.2015 välisenä aikana. Uusien opiskelijoiden aloitusjakso 2015 Aloitusjakso aloittaa opinnot ammattikorkeakoulussa ja sen tarkoitus on tutustuttaa opiskelija tutkinto-ohjelmaansa, koulun toimintatapoihin ja järjestelmiin sekä

Lisätiedot

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN PUUTA-hanke Yrittäjätapaaminen 04.11.2016 ULLA LEHTINEN Ulla.lehtinen@oulu.fi 4.11.2016 1 Markkinatutkimus: mitä selvitetty? Selvityksen tavoitteena on löytää vastaus seuraaviin kysymyksiin pohjautuen

Lisätiedot

Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa

Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa Heini Postila a, Maria Lauronen a, Sari Piippo b a Vesi- ja ympäristötekniikka, Oulun yliopisto b Energia- ja

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Turvallisuus Tekesin aamukahvitilaisuus 1.2. 2012

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Turvallisuus Tekesin aamukahvitilaisuus 1.2. 2012 Innovatiiviset julkiset hankinnat - Turvallisuus Tekesin aamukahvitilaisuus 1.2. 2012 9.00 9.30 Aamukahvi ja sämpylä 9.30 9.45 Avaussanat, Mikko Utriainen, Tekes 9.45 10.15 Alustukset, Case: Tupaturva

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO Mikael Reims Manager Green Growth yritysfoorumi Helsinki, 28.5.2013 NEFCO Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016. Harju Ulla-Riitta (sdp) Hirvikoski Ville (kesk)

TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016. Harju Ulla-Riitta (sdp) Hirvikoski Ville (kesk) TOHOLAMMIN KUNNAN TOIMIELIMET JA JÄSENET / EDUSTAJAT KUNTAYHTYMIEN YM. TOIMIELIMISSÄ 2013 2016 TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016 Harju Ulla-Riitta (sdp) II vpj. Hirvikoski Ville (kesk) Hylkilä Marja

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari 11.9.2012 Esittely: Ilpo Mattila MTK

Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari 11.9.2012 Esittely: Ilpo Mattila MTK Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari 11.9.2012 Esittely: Ilpo Mattila MTK 1.1.2007 Osasto / Yksikkö / Etunimi Sukunimi 2 1.1.2007 Osasto / Yksikkö / Etunimi Sukunimi 3

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN KANSAINVÄLISEN YHTEISTYÖN STRATEGIA JA ALUEELLINEN YHTEISTOIMINTA -2013-2016

POHJOIS-POHJANMAAN KANSAINVÄLISEN YHTEISTYÖN STRATEGIA JA ALUEELLINEN YHTEISTOIMINTA -2013-2016 POHJOIS-POHJANMAAN KANSAINVÄLISEN YHTEISTYÖN STRATEGIA JA ALUEELLINEN YHTEISTOIMINTA -2013-2016 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen hyväksyttäväksi Huhtikuu.2013 1 Sisällys 1. STRATEGIAN TAUSTA JA TAVOITE...

Lisätiedot

Kokonaispisteet Nro Kilpailija Yhdistys Luokka JoukkueID Tag. Kotziadimos Thomas. Waldén Jari- Pekka. Leppänen Kim Lindström Tuomo.

Kokonaispisteet Nro Kilpailija Yhdistys Luokka JoukkueID Tag. Kotziadimos Thomas. Waldén Jari- Pekka. Leppänen Kim Lindström Tuomo. Sijoitus Kilpailu % Kokonaispisteet Nro Kilpailija Yhdistys Luokka JoukkueID Tag 1 100,0000 939,2404 124 Nousiainen Lauri 2 97,6396 917,0707 127 Nurmi Seppo Karjala A 3 95,4658 896,6531 104 Manni Matti

Lisätiedot

Biohiili. Pien-CHP. Pelletit. Biokaasu. Puutisleet. Biojalostusfoorumi Hanke-esittely Prof. Lauri Sikanen

Biohiili. Pien-CHP. Pelletit. Biokaasu. Puutisleet. Biojalostusfoorumi Hanke-esittely Prof. Lauri Sikanen Pien-CHP Biokaasu Biohiili Pelletit Biojalostusfoorumi 30.11.2011 Hanke-esittely Prof. Lauri Sikanen Puutisleet 1 http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/distributed_biobased_economy.pdf 2 http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/distributed_biobased_economy.pdf

Lisätiedot