Bioenergia -workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella

Transkriptio

1 Bioenergia -workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella Loppuraportti ei Raportti Bionova Engineering Tornionlaakson Neuvosto Bothnian Arc -yhdistys

2 Copyright Bionova Engineering, Tornionlaakson Neuvosto ja Bothnian Arc -yhdistys Lisätietoja raportista antavat: Juho Korteniemi / Bionova Engineering Gsm juho.korteniemi@bionova.fi Peter Hagström / Tornionlaakson Neuvosto Tel Gsm peter.hagstrom@haparanda.se Heikki Aalto / Bothnian Arc Tel Gsm heikki.aalto@ouka.fi Raportti on laadittu Pohjoismaiden ministerineuvoston tuella. Lisätietoja Pohjoismaiden Ministerineuvoston energiayhteistyöstä saa osoitteesta ja bioenergia-alan pohjoismaisesta tutkimustoiminnasta osoitteesta Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 2

3 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO TOIMINTAALUE: PERÄMERENKAARI JA TORNIONLAAKSO WORKSHOPIT Ylitornio Luleå Pajala Haparanda Muhos Kokkola Enontekiö Storfjord Tornio YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET...20 Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 3

4 1 Johdanto Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella toimii runsaasti bioenergia-alan toimijoita, jotka kartoitettiin vuoden 2008 aikana. Selvityksen perusteella todettiin, että alueella on kohtalaisen suuri määrä bioenergia-alalla toimivia yrityksiä ja muita tahoja. Myös muutamia pohjoismaisia projekteja oli meneillään alueella. Alan kehittämiseen arvioitiin tarjoutuvan merkittäviä lisämahdollisuuksia, mikäli yhteistyötä ja verkostoja pystytään kehittämään. Verkostojen luomiseksi, kehittämisideoiden pohtimiseksi ja tulevien yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiseksi päätettiin järjestää yhteensä 8 workshoppia sekä loppuworkshop eri puolilla Perämerenkaarta ja Tornionlaaksoa. Workshopit pidettiin vuoden 2009 aikana. Alan toimijoista workshoppeihin kutsuttiin niin alan tutkijat, kehittäjät kuin yrityksetkin. Yrityksistä huomioitiin koko ketju aina raaka-aineen tuottajista loppukäyttäjiin. Workshoppien tuloksista laadittiin tiivistelmät, jotka on esitetty tässä raportissa. Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 4

5 2 Toimintaalue: Perämerenkaari ja Tornionlaakso Toiminta-alueena tämän hankkeen osalta olivat Perämerenkaari ja Tornionlaakso sekä Suomen, Ruotsin että Norjan puoleiselta osaltaan. Workshoppeja pidettiin koko alueella ja kaiikissa alueeseen kuuluvissa maissa yhteensä yhdeksän kappaletta. Alueella toimii kaksi kuntien ja seutukuntien yhteistyöorganisaatioita, Tornionlaakson Neuvosto ja Bothnian Arc yhdistys. Aluetta kutsutaan nimellä EUregio Arctica. Alue muodostaa laajan ja erityisesti pohjois-etelä-suunnassa pitkän alueen, jonka eri seuduilla luonnonolosuhteet, kehittämis- ja koulutustoiminnan määrä ja mm. kaupunkien ja kuntien koko määräävät energia-alan toiminnan rakennetta, määrää ja laatua. Kuva 1: Hankealue EU-regio Arctica (Tornionlaakso ja Perämerenkaari) Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 5

6 3 Workshopit 3.1 Ylitornio Kohdealue: Övertorneå Ylitornio Pello Paikka: Ylitornion kunnantalo, Ylitornio Aika: Perjantai klo Suomen aikaa / klo Ruotsin aikaa Raportoija: Juho Korteniemi, Bionova Engineering Osallistujat: Nimi / Organisaatio Juho Korteniemi / Bionova Engineering Peter Hagström / Tornedalsrådet Stig Kerttu / Övertorneå kommun / tillväxtenheten Tomas Mörtberg / Polcirkeln Lantgård AB Hannele Kenttä / Eveka Språkbyrå Paavo Rautio / Metsärautio Oy Seppo Kulju Biologistiikka Oy Ulf Zachariasson / Hedenäset Närvärme AB Jouko Kinnunen / yrittäjä ST1 asemat Per Svanbäck / Övertorneå kommun /ympäristö Väinö Enbuska / Tornionlaakson kehitys Reijo Nissinen / Netaccount Sähköposti juho.korteniemi@bionova.fi peter.hagstrom@haparanda.se stig.kerttu@overtornea.se hannele.kentta@haparanda.se per.svanback@overtornea.se vaino.enbuska@tornionlaakso.fi reijo@netaccount.fi Esiintulleet ideat ja aihepiirit sekä keskustelun yhteenveto 1. Energialukio / energia-ammattikoulu rajan yli Rajan ylittävää koulutusta voitaisiin seuraavaksi kehittää lukiotasolla. Samalla lukio voitaisiin painottaa energialukioksi ja se voisi kursseina antaa erikoisopetusta alalla. Toinen vaihtoehto olisi kehittää yhteistä tornionlaaksolaista energiaopetusta Övertorneån koulutuskeskus Nordin kautta ammattikoulutasolla. Todetiiin että energialukio toimii jo Gällivaressa (Koulu on yksityinen, perustajina samat tahot kuin Kirunan avaruuslukiossa. Koulun takana on myös pohjoismaisia energia-alan yhtiöitä). Toinen nimi voisi ehkä olla Ilmastolukio. Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 6

7 2. Jäteasiat, kierrätys ja biojätteen käsittely Tällä hetkellä Suomen Tornionlaakson jätteet kuljetetaan lähinnä Tornioon Riukkajängän kaatopaikalle. Ruotsin Tornionlaaksosta osa jätteistä matkustaa Umeå:aan asti. Samaan aikaan energiajätettä kuljetetaan poltettavaksi ristiin rastiin, paljon menee ainakin Kirunaan. Ruotsista taas tuodaan jätepuuta poltettavaksi Tornioon. Ehkäpä jätteitä voisi tulevaisuudessa polttaa ylempänäkin? Suomen puolella biojätettä / orgaanista jätettä ei lajitella. Tulevaisuudessa pitäisi selvittää voitaisiinko biojätettä lajitella, jolloin se voisi olla raaka-ainetta esim. Ruotsin Juoksengiin suunnitellulle biokaasulaitokselle. Ruotsin puolella jätettä lajitellaan mutta se kuljetettaan kauas. Asiasta voitaisiin selvittää logistiikan ja toimintamallien sekä lainsäädännön kannalta (jätteen vienti eri maahan). 3. Raaka-aine / Bioenergiapörssi Bioenergian raaka-ainetta kannattaa Tornionlaaksossa myydä sille puolen rajaa missä parhaiten maksetaan. Raaka-aineen tarjoajia ja ostajia voitaisiin saada lähemmäs toisiaan internettiin perustettavalla markkinapaikalla. Markkinapaikka toisi lisäarvoa jos se olisi rajat ylittävä, jo nykyisin on vähän vastaavia eri maihin rajoittuen. Sinne voisivat myyjät ja ostajat lisätä tietoja mistä raaka-ainetta ollaan myymässä/ostamassa, mitä ja paljonko. Markkinapaikka voisi koskea myös esim uusien ja / tai käytettyjen laitteiden myyntiä ja olla siten laajemmin bioenergiapörssi. Vastaavan tyyppisiä toimintamalleja on jo mm. Suomen ja Venäjän rajalla. 4. Yritysten tuotekehitysrahan saannin parantaminen Osaa bioenergia-alan yritysideoista ei ole saatu kehitettyä eteenpäin, koska tukirahaa tuotekehitykseen ei ole saatu. Uusia väyliä ja henkilökontakteja sekä hakemustekniikka voisi kehittää jatkossa. 5. Kunnat Moni bioenergia-alan kehittämiseen liittyvä asia on suuresti kiinni kunnan linjauksesta tai halusta toimia asiassa. Kunnat tulisi saada mukaan bioenergian kehittämisen ohjaamiseen hankintojen kautta. Ylitorniolla lämpökattilassa palaa lähinnä turve, koska laitos ei ole päästökaupassa ja turve on halvempaa. Övertorneålla on sama homma, mutta lähinnä siksi ettei hyvälaatuista / tasalaatuista haketta meinaa saada. Yleisesti ottaen on todennäköistä että Övertorneålla energia on kalliimpaa kuin Ylitornion puolella. Mielenkiintoinen vaihtoehto voisi olla selvittää Ylitornion ja Övertorneån lämpöverkkojen yhistämistä. matka taitaa kuitenkin olla liian pitkä, koska Aavasaksalla ei ole lämpöverkkoa. Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 7

8 3.2 Luleå Kohdealue: Bothnian arcin jäsenkunnat Ruotsissa pl Haparanda Paikka: Luleå tekniska universitetet Aika: Tiistai klo Suomen aikaa / klo Ruotsin aikaa Raportoija: Juho Korteniemi, Bionova Engineering Osallistujat: Nimi / Organisaatio Juho Korteniemi / Bionova Engineering Heikki Aalto / Bothnian arc Marcus Öhman / Luulajan teknillinen yliopisto Lars-Åke Isaksson / Centek AB Henry Hedman / ETC Roger Hermansson, Luulajan teknillinen yliopisto Bo Lundmark / Glommersträsk miljöenergi AB Sähköposti juho.korteniemi@bionova.fi heikki.aalto@ouka.fi marcus.ohman@ltu.se lars-ake.isaksson@centek.se henry.hedman@etc.se roger@mt.luth.se bo.gme@telia.com Esiintulleet ideat ja aihepiirit sekä keskustelun yhteenveto 1. Nykyisiin projekteihin liittäminen Parasta aikaa menossa olevia interreg hankkeita ovat highbio ja coe-energy. Highbio jatkuu pitempään, mutta coe-energy projektin vaihe 1 loppuu ensi syksynä. Mahdollista voisi olla päästä mukaan coe-hankkeen toiseen vaiheeseen. Coe energy hankkeessa kehitetään kylmään ilmastoon soveltuvan energiatekniikan huippuosaamista. toiseen vaiheeseen mukaan on varmaan tulossa myös Lappia. Jatkohakemus toukokuun loppuun. 2. Yhteistyön kehittäminen koulutustusasioissa Jon Reidar on kontakti Norjassa ja Anders Lagerqvist Oulun Yliopistossa. Ehkä heitä voisi hyödyntää niin että Reidarin esittämä ajatus yhteisestä environmental engineering maisteriohjelmaa esim Norja/Ruotsi/Suomi alueella joskus toteutuisi. 3. Maatalous/metsätalousbioenergian neuvonnan yhteistyö LRF kehittää omia hankkeitaan, mutta yhteistyötä Suomen Pro Agrian tai metsäkeskusten kanssa on vähän. Esimerkiksi jotain yhteistyötä pilot-hankkeissa voisi koittaa saada aikaan. Holviksgriset:ssä tms nimisessä isossa sikalassa Luleån ulkopuolella voi kohta olla biokaasulaitos. LRF:llä on Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 8

9 merkittävä projekti jossa pilotoidaan uusia maaseudun energiaratkaisuja, johtajanaan Håkan Stenlund. Lisätietoa på svenska: Pajala Kohdealue: Kolari - Pajala Paikka: Pajala, Kaunisjoensuu Aika: Keskiviikko , klo Suomen aikaa Raportoija: Juho Korteniemi, Bionova Engineering Osallistujat: Nimi / Organisaatio Juho Korteniemi / Bionova Engineering Simo Rundgren / Meänmaa Lauri Pudas / Kolarin Lämpö Oy Liisa Kiuru / Muonion Pönkä Katja Muotka / Muonion Pönkä Markku Kuortti / Muonion kunta Heidi Kaiponen / Kolarin kunta Kari Keinänen / Ylläksen lämpölaitos Sähköposti juho.korteniemi@bionova.fi simo@meanmaa.eu lauri.pudas@rovaniemenenergia.fi liisa.kiuru@muonio.fi kmuotka@muoniolainen.com markku.kuortti@gmail.com heidi.kaiponen@kolari.fi kari.koivumaa@yrp.fi Esiintulleet ideat ja aihepiirit sekä keskustelun yhteenveto 1. Pajala-Kolari siirtoviemäri ja jätevedenpuhdistamo Tästä on nyt meneillään suunnittelun kilpailutus. Tarkoitus esisuunnitteluvaiheessa on katsoa kannattaako biokaasulaitos puhdistamon yhteyteen. Puhditamosta tulisi siis kolari-pajala yhteinen ja siihen voinee saada interreg-rahaa. Osana hanketta pitää tietysti rakentaa siirtoviemäri joko Pajalasta kolariin tai päinvastoin. 2. Ylläksen biokaasulaitos Ylläksen biokaasulaitoksesta on tehty esiselvittelyä. Ei vielä tietoa kannattaako laitos tehdä, ongelmana voisi olla esim. jätevedenpuhdistuksen kuormituksen raju vaihtelu. Kolarin kunta Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 9

10 käsittelee asiaa lähiaikoina. Muoniossa Pönkä kompostoi yrityksiltä haetut biojätteet hintaan noin 100 /t. 3. Kaivosten lämmöntarve Kaivokset tarvitsevat tulevaisuudessa valtavasti sähköä, mutta ehkä myös lämpöä. Tätä pyysin Rundgrenia selvittämään että tarvitsevatko todella ja kuinka paljon. 3.4 Haparanda Kohdealue: Kemi-Tornio-Haparanda Paikka: Haparanda, gula huset Aika: Keskiviikko , klo Suomen aikaa Raportoija: Juho Korteniemi, Bionova Engineering Osallistujat: Nimi / Organisaatio Juho Korteniemi / Bionova Engineering Peter Hagström / Tornedalsrådet Jan Tornberg, Haparanda kommunchef Jarmo Saariniemi, Lappia Tuija Ahrikkala, tj, Perämeren jätehuolto Reima Rönkkö, Oulun yliopisto, kemi-tornio yksikkö Jani Peurasaari, Kemin Energia, lämpöpäällikkö Combi Heat Värmeprodukter AB:n edustaja (tuli myöhässä) Sähköposti juho.korteniemi@bionova.fi peter.hagstrom@haparanda.se jan.tornberg@haparanda.se jarmo.saariniemi@lappia.fi tuija.ahrikkala@pmjh.fi reima.ronkko@oulu.fi jani.peurasaari@keminenergia.fi combi.heat@ebrevet.nu Esiintulleet ideat ja aihepiirit sekä keskustelun yhteenveto 1. Energiapuuterminaalit Energiapuuterminaaleja tarvitaan jatkossa mahdollisesti lisää. Yksi vaihtoehto on että energiapuuta viedään suoraan laitoksille haketettavaksi, mutta voidaan tarvita myös esim välivarastoja tai terminaaleja yleisesti, josta haketta viedään haluttuihin kohteisiin. Raja voitaisiin huomioida näiden sijoittelussa ja kehittämisessä. Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 10

11 2. Ruokohelpi / energiakasvit Ruokohelpeä viljellään jonkin verran Suomen puolella, Ruotsissa vasta opetellaan. Hamppua on kokeiltu myös. Kemin Energian kattiloiden takuuehdot antavat luvan käyttää max 5 % ruokohelpeä, joten esim yhteinen ruokohelven viljelyhanke ja käytön opettelu Kemissä voisi tulla kysymykseen. Ruokohelpeä voi kokeilla myös mädättää tervolaan tuloillaan olevassa biokaasulaitoksessa. 3. Kuntakatselmukset Kemi-Tornion alueelle suunnitellaan ilmastostrategiaa. Tämän osana voitaisiin vaikka tehdä kuntakatselmuksia, jotta tiedettäisiin energiantuotanto ja käyttö sekä miten siihen voidaan vaikuttaa. Tätä voisi myös tehdä rajan yli ehkäpä. Muuta: Keskusteluissa nousi esiin että Keminmaalle tulee puuenergian neuvontakeskus. Tämä voi myös tehdä Ruotsiin päin yhteistyötä. Riukkajängän kaatopaikan kaasuja mietittiin, kuinka hyödynnetään. Nyt kaasujen syntymistä mitataaan ja mietittään voitaisiinko kaatopaikan oma energia tuottaa tällä. Konkretiaa ei vielä ole mutta seuraavat askeleet selvät mikäli kaasunlaatu on hyvä. Holstinharjun kaatopaikalla biokaasuasia on jo ratkaistu. Keskusteltiin yleisesti myös että biojätettä saattaisi jossain muodossa olla mahdollista mädättää Haaparannan biokaasulaitoksessa. Siitä tietävät enemmän Jan Kangas ja Gunnar Johansson. Jätevesilietettä laitos mädättää ja mädätetty liete kuljetetaan riukkajängän kaatopaikalle Tornioon. Alueen kuntien energiataseiden laskenta voisi olla hyödyllistä 3.5 Muhos Kohdealue: Muhos Paikka: METLA, Kirkkosaari Aika: Keskiviikko , klo Raportoija: Juho Korteniemi, Bionova Engineering Osallistujat: Nimi / Organisaatio Juho Korteniemi / Bionova Engineering Heikki Aalto / Bothnian arc Sähköposti juho.korteniemi@bionova.fi heikki.aalto@ouka.fi Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 11

12 Eija-Riitta Hämäläinen / METLA Alpo Kaisto / OSAO Tuomo Pesola / OAMK Pasi Keinänen / Oulu Innovation Markus Auniola / Oulunkaaren seutukunta Jari Meriläinen / Oulunkaaren seutukunta Sanna Moilanen / METLA Jarmo Anttonen / Ebsolut Jenni Ylä-Mella / OY Auli Turkki / OY Ritva Heikkinen / Tekes Tauno Korpela / Naturpolis Veijo Leiviskä / METLA eija-riitta.hamalainen@metla.fi alpo.kaisto@osao.fi tuomo.pesola@oamk.fi pasi.keinanen@ouluinnovation.fi markus.auniola@oulunkaari.com jari.merilainen@oulunkaari.com sanna.moilanen@metla.fi jarmo.anttonen@ebsolut.fi jenni.yla-mella@oulu.fi auli.turkki@oulu.fi ritva.heikkinen@tekes.fi tauno.korpela@naturpolis.fi veijo.leiviska@metla.fi Esiintulleet ideat ja aihepiirit sekä keskustelun yhteenveto 1. Energianeuvonnan benchmark Energiatoimisto toiminta on juuri aloitettu Pohjois-Pohjanmaalla. Toimintaa voisi hyödyttää benchmarktieto eri maista ja maakunnista, mitkä toimintamallit neuvonnassa toimivat ja mitkä eivät. Näin parhaita käytäntöjä voisi hyödyntää heti. 2. Yhteistyön kehittäminen koulutustusasioissa (yo-taso) Oulun Yliopistossa on ollut käynnissä Enepro hanke, jossa on löytämään yo:n energia-alaa koskeva tutkimus ja keräämään se yhteen. Jatkossa kansainvälisesti ajatellen olisi mahdollista tehdä koulutus- ja tutkimustyötä kansainvälisesti, eli esim kv-maisteri ohjelma teemalla environmental engineering tai sustainable energy. tässä OY:n vastinpareja olisivat Narvikin yliopiston Norjassa ja LTU Luulajassa. Edelleen on vähän auki, että tulisiko yo:ssa painottaa energiainsinööri opetusta / tutkimusta vai ottaa mukaan yhteiskunnallisia näkökulmia enemmän. Tämän luominen käytännön tasolle vaatisi konkreettista hankkeen kirjoittamista ja rahoituksen hakemista. Rahoitusta voisi edistää jos yo voisi tehdä aiheessa yhteistyötä muidenkin tason oppilaistosten suuntaan. 3. Oulunkaaren hankkeen Ruotsin kontaktien kautta syntyvät ideat? Oulunkaaren seutukunta selvittää parasta aikaa Ruotsin polttoainemarkkinoita ja sopimuskäytäntöjä. Tämän perusteella voi tulla mielenkiintoisia hankeideoita ja liiketoimintamahdollisuuksia. Oulunkaari voi hankkeestaan rahoittaa max 8000 Eur siemenrahalla yrityshankkeita. Puun kuivaukseen on jo hankkeita alulla. Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 12

13 4. Polttokeinotoiminnan aktivointi Oulun seudulla ei juurikaan ole polttokennoalan yritystoimintaa tai sitä kehittävää yritystoimintaa. Tätä tulisi aktivoida. Myöskin yo:n puolella on vain pari pientä tutkimusporukkaa jotka asiaa tekevät. Asiaan voitaisiin saada vauhtia tekemällä alaan liittyvää kartoitusta ja innostamalla yrityksiä mukaan. Ritva Heikkinen on tässä yhteyshenkilö. Muuta: Aluueella on lukuisia bioenergia-alan hankkeita menossa mm. OAMK:lla liittyen käytännön ihmisten kouluttamiseen.. Kansainvälisiäkin hankkeita on, mutta ei juurikaan barentsin suuntaan valitettavasti (yo mukana highbiossa). 3.6 Kokkola Kohdealue: Keski-Pohjanmaan maakunta ja Ylivieskan seutukunta Paikka: Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Aika: Keskiviikko , klo Raportoija: Juho Korteniemi, Bionova Engineering Osallistujat: Nimi / Organisaatio Juho Korteniemi / Bionova Engineering Heikki Aalto / Bothnian arc Mikko Ahonen / HAI Juha Nurmi / METLA Katri Kulkki / kpedu Petri Ahokangas / PVO Tanja Lepistö / EP Metsäkeskus Lasse Jansson / Centria Pentti Etelämäki / MHY Leena Uotila / Ketek Oske Jussi Rämet / KP Liitto Pekka Tynjälä / Chydenius Tapani Tyynelä / METLA Pekka Sahlgren /Chydenius Ulf-Peter Granö / Chydenius Sähköposti juho.korteniemi@bionova.fi heikki.aalto@ouka.fi mikko.ahonen@cop.fi juha.nurmi@metla.fi katri.kulkki@kpedu.fi petri.ahokangas@pvo.fi tanja.lepisto@metsakeskus.fi lasse.jansson@centria.fi pentti.etelamaki@mhy.fi leena.uotila@ketek.fi jussi.ramet@keskipohjanmaa.fi pakka.tynjala@chydenius.fi tapani.tyynela@metla.fi pekka.sahlgren@chydenius.fi ulf-peter.grano@chydenius.fi Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 13

14 Esiintulleet ideat ja aihepiirit sekä keskustelun yhteenveto 1. Chemplant Kokkolan yliopistokeskuksella on Chemplant, jolla voi tehdä eri testejä eri asioista kemian alalla. Lisätietoja laitteesta saa Chydeniuksesta. 2. Biokaasu Haapajärvellä HAI:lla on biokaasulaitos Haapajärvellä. Tähän liittyvää yhteistyötä voitaisiin kehittää yhteistyössä Kokkolan eri tahojen kanssa. 3. Bioenergian saatavuus Metsäenergian saatavuus on edelleen haaste erityisesti Kokkolan Voimalle. Jo tällä hetkellä ruokohelpeä käytetään 5 TWh / v (?). Joten siinä asiassa Ruotsi voisi tulla ottamaan oppia Suomesta. Metsäpuolella myös hinta ei meinaa pärjätä turpeelle, tämä on valtakunnan tai globaalin tason poliittinen kysymys osittain. 4. Teknologiakeskusten verkosto voisi olla hyvä yhteistyökumppani Bothnian Arcille. Multipoliksessa kontaktihenkilö on tj. Kari Nelo Pienen kokoluokan energiantuotanto Tällä on varmasti tulevaisuutta. Alueella tutkitaan parhaillaan 3-4 yrityksen eri kaasutinta esimerkiksi. Muuta: Kokkolan seutu on oikeastaan lähes esimerkki muille. Alueelta koordinoidaan kahta laajaa bioenergian kehttämishanketta, jotka on suuntautuneet Västerbotteniin ja Norrbotteniin (Highbio) Ruotsissa. Hankkeissa myös työskentelee lähes 10 ihmistä alueella (Kokkolan yo-keskus, Kannuksen METLA). 3.7 Enontekiö Kohdealue: Enontekiö, Pajala/Kiruna, Kautokeino Paikka: Eri käynnit Pajalassa, Enontekiöllä ja Tromssassa (Kautokeino) Aika: Maanantai 26.10, Torstai Raportoija: Juho Korteniemi, Bionova Engineering Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 14

15 Osallistujat: Nimi / Organisaatio Juho Korteniemi / Bionova Engineering Kalevi Keskitalo, tekninen johtaja, Enontekiö Jan-Erik Blomqvist, PUAB, VD Leif Halonen, Kautokeino, kehittämisjohtaja Sähköposti juho.korteniemi@bionova.fi kalevi.keskitalo@enontekio.fi Jan-Erik.Blomqvist@puab.pajala.se Leif.Halonen@kautokeino.kommune.no Esiintulleet ideat ja aihepiirit sekä keskustelun yhteenveto 1. Enontekiö: Ratkaisut tehty Enontekiö on aika pitkälti tehnyt bioenergiaan liittyvät ratkaisut: Hetan kylällä on hakkeella toimiva lämpökattila. Tällä hetkellä on suunnitelmissa pyrkiä hieman laajentamaan lämpökattilan toimialuetta kysynnän mukaan. Kilpisjärven koululle ollaan investoimassa maalämpöpumppuja. Niistä on parhaillaan menossa tarjouskilpailu. Muita suunnitelmia ei toistaiseksi ole, aiempi kansainvälinen hanke oli Karesuvannon vedenpuhdistamo. 2. Pajalan uusiutuvan energian yritykset Pajalassa on olemassa muutamia toimivia yrityksiä ja mahdollisuuksia paikalliselle energiantuotannolle. Näitä ovat Sven Kuoppalan Save It Naturvärme (valmistaa maalämpöpumppuja, niillä lämmitetään nykyisin mm. Junosuandon kirkko) ja Pajalan pellettitehdas. Pellettitehtaalle on ostettua kuivuri jotta märkääkin raaka-ainetta voidaan käyttää. Se on tärkeää koska sahojen purumäärät on vähentyneet. Pajalassa lämpöyritysmahdollisuuksia on muutamilla kylillä. Tärendössä on saha, mutta kylä on joen varrella pitkittäin ja hankala aloittaa lämmöntuotanto. Kirkonkylä lämmitetään pitkälti jo bioenergialla. Parempi mahdollisuus voisi olla Korpilombolossa, siellä on leipomo, ikkunatehdas ja hotelli. Hotellin kattilan kapasiteetti on maksimissa ja kylä on tiiviisti rakennettu. 3. Pajalan puuttuva energiasuunnitelma Pajalasta puuttuu energiplan, eli kunnan suunnitelma kuinka kunnan energiahuoltoa aiotaan kehittää. Tässä voisi olla mahdollisuus yhteistyöhön myös Kolarin kanssa, koska kaivosten energiahuolto on yksi iso kysymys. Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 15

16 4. Kautokeino Kautokeinossa lämmitetään lähinnä sähköllä, bioenergiaa ei juuri ole eikä kehitystäkään ole juuri ollut. Raaka-ainetta on kyllä metsissä mutta maasto on hankalaa korjattavaa, teitä ei ole tarpeeksi ja sähkö on liian halpaa. Kuntaa voisi kuitenkin kiinnostaa kehittää asiaa ja kiinnostusta yhteiseen hankkeeseen voisi olla. 3.8 Storfjord Kohdealue: Storfjord, Nordreisa, Kåfjord Paikka: Skibotnsenteret, Skibotn Aika: Tiistai klo Suomen aikaa Raportoija: Juho Korteniemi, Bionova Engineering Osallistujat: Nimi / Organisaatio Juho Korteniemi / Bionova Engineering Inga-Pirita Viik / Storfjord Kommune Riitta Leinonen / Storfjord Kommune Torstein Nygård / NordTroms Bioenergi AS Beate Broström / Halti Näringshage AS Gunnar Grönvoll / Akva-Ren AS Sähköposti juho.korteniemi@bionova.fi inga.viik@storfjord.kommune.no riitta.leinonen@storfjord.kommune.no torstein.nygard@gmail.com beate.brostrom@halti.no gunnar@akvaren.as Esiintulleet ideat ja aihepiirit sekä keskustelun yhteenveto 1. Ruokajätteen käsittely ja biokaasu AkvaRen AS / Bioarctic AS on mukana lähes 10 M investointisuunnitelmissa, joiden mukaan Övertorneålle rakennetaan biokaasulaitos. Lisäksi bioarctic suunnittelee biokaasulaitosta Balsfjordiin Pohjois-Norjaan. Bioarcticilla on olemassa teknologia, jolla ruokajätettä voidaan puhdistaa sopivaksi biokaasulaitokseen. Suunnittelua tekevät lähinnä Övertorneån ja Ylitornion kuntien henkilöt (Stig Kerttu, Ylitornion tekninen johtaja, Polcirkeln lantgård). Laitos käyttäisi eri biojätteitä joita syntyy Pohjois-Ruotsissa ja Suomessa. Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 16

17 Ylipäätään ruokajätteen käsittely on vähäistä ja pohjoisessa ongelmana on ihmisten vähäisyys ja pitkät kuljetusmatkat. Pohjois-Norjassakin biojätteiden käsittelyä pitäisi miettiä ja ylipäätään jäte- ja energiasektorilla tehdä enemmän rajan yli yhteistyötä. 2. Lämpöyrittäjyys Nord-Troms Bioenergi AS lämmittää Storslettin terveyskeskusta hakkeella. Toiminta on jonkin aikaa sitten aloitettu, lämpökattila on ostettu Swebolta, (yritys toimii Bodenissa, Pohjois-Ruotsissa). Lämpölaitoksen omistavat Statskog ja pienyrittäjät. Norjassa tämä ei ole yleistä, sillä halpa sähkö on kova kilpailija bioenergialle. Tiiviistä rakennetuissa kylissä mahdollisuuksia voi olla esim. Finnmarkissa. Rahoitus toimii siten, että Innovasjon Norge antoi tukea 40 % ja järjesti rahoituksen loppuosaan lainana. 3. Pohjois-Tromssan ilmasto- ja energiasuunnitelma Pohjois-Tromssan kunnilla on hanke energi og klimaplan för Nord-Troms. Hankkeessa suunnitellaan strategisella tasolla toimenpiteitä Nord Tromsin alueelle ilmasto- ja energia-asioihin liittyen. Ideoita saa antaa ja niistä työstetään suunnitelmat. Hanke liittyy Euroopan / Norjan laajuisiin ohjeistuksiin laatia strategia. Jollakin aikavälillä jopa jonkinlainen Tornionlaakson ilmasto- ja energiastrategia voisi olla järkevä, siinä voitaisiin pohtia rajat ylittäviä keinoja vähentää päästöjä. 4. Troms Kraftin biovoimalaitos Troms Kraft rakentaa suurta biovoimalaitosta Tromssaan. Heillä on pulaa polttoaineesta, sitä tuodaan jo nyt Suomesta (pellettiä/brikettiä). Lisääkin mahdollisuuksia on. Hakkeen tuonti on osoittautunut liian kalliiksi (Nord Troms Bioenergi). 3.9 Tornio Kohdealue: Euregio Arctica Paikka: Tornio, Tornion kaupunginhotelli Aika: klo Raportoija: Juho Korteniemi, Bionova Engineering Osallistujat: Nimi / Organisaatio Juho Korteniemi / Bionova Engineering Sähköposti juho.korteniemi@bionova.fi Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 17

18 Peter Hagström / Tornedalsrådet Heikki Aalto / Bothnian Arc Vesa Niemitalo / Lappia, puuenergiatoimisto Irja Ruokamo / Oulu Innovation Eija-Riitta Hämäläinen / Pohjois- Pohjanmaan energiatoimisto Timo Kiema / Ylivieskan seutukunta Jari Tirkkonen / Nivalan Teollisuuskylä Oy Väinö Enbuska / Tornionlaakson kehitys Oy Aarne Tervo / Ouluseutu yrityskehitys Oy Mikko Vähä / perustettava yhtiö Heikki Vähä / perustettava yhtiö peter.hagstrom@haparanda.se heikki.aalto@ouka.fi vesa.niemitalo@lappia.fi irja.ruokamo@ouluinnovation.com eija-riitta.hamalainen@metla.fi timo.kiema@ysk.fi jari.tirkkonen@nivala.fi vaino.enbuska@tornionlaakso.fi aarne.tervo@ouka.fi mikko.vaha@windowslive.com hessuvaha@gmail.com Esiintulleet ideat ja aihepiirit sekä keskustelun yhteenveto 1. Pelletintuotannon kehittäminen Ruotsissa on alueella lukuisia pellettitehtaita. Myös Suomessa on alalla toimjoita ja mm. tutkimusta Oulun yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa. Haasteena tällä hetkellä on raaka-aineen saatavuus mm. sahojen toiminnan supistumisen ja lopettamisten vuoksi (lähinnä Suomen puolella). Lisäksi pellettejä voidaan tehdä uusista materiaaleista mm. ruokohelvestä. Myös uusia sidosaineita tutkitaan. Pelletti voi tulevaisuudessa olla hyvä aihe kansainväliselle hankkeelle alueella. 2. Biojätteen käsittely Biojätteet ovat yksi bioenergian tuotannon mahdollisuus. Lisäksi on huomioitava mahdollisesti lähiaikoina muuttuvat biojätteiden käsittelysäännökset sekä toisaalta mahdollinen jätteenpoltto. Tornionlaaksossa on vireillä projekteja biokaasutuksesta. 3. Käytettyjen ravintolarasvojen keräys Heikki ja Mikko Vähä kehittävät ravintolarasvojen keräystä, suunnitelmana on perustattavan yrityksen lukuun jalostaa rasvoista biodieseliä. Rasvoja voitaisiin kerätä myös Ruotsista. Jatkossa mm. rasvojen syntypaikkoja ja logistiikkaa voisi selvittää tarkemmin myös Norrbotten huomioiden. 4. Kuntien uusiutuvan energian ratkaisut Kunnat ovat avainasemassa otettaessa käyttöön uusia energia-alan ratkaisuja. Usein uusissa ratkaisuissa riskit ovat suuria ja tällöin kunnan rooli voi olla ratkaiseva liiketoiminnan Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 18

19 käynnistämisessä. Hyvä esimerkki on Gasek Oy, jolle Reisjärven kunta tarjosi tilat ja osti ensimmäiset referenssilaitteet. Ylivieskan seutukunta on mukana kansainvälisessä public energy alternatives hankkeessa. 5. Kehittämisverkosto Euregio Arctican alueella on joukko toimijoita, jotka voisivat toimia nykyistä koordinoidummin. Lisäksi yhteistyön tulisi olla pysyvää, jotta yhteistyö ei syntyisi ja kariutuisi yksittäisten projektien mukana. Verkoston tulisi kuitenkin hyödyntää mahdollisimman runsaasti olemassaolevia organisaatioita, sillä uusien yksiköiden perustaminen ei välttämättä ole perusteltua. Verkoston tulisi toimia koko euregio Arctican alueella. Yhteenveto Keskusteluiden tuloksena päätettiin seuraavaa: 1. Kehittämisverkostosta (työnimi Arctic Bioenergy Network, ABN) laaditaan alustava yhteenveto (laadittu, liitteenä), jota kommentoidaan mennessä. Osallistujat myös selvittävät yhteistyökumppaneidensa kiinnostusta aiheeseen. Vuoden 2010 alussa aloitetaan työ verkostotyön käynnistämiseksi. 2. Ghentin biobase-projektin esittely jaetaan kaikille osallistujille alustavan kiinnostuksen kartoittamiseksi. Vuonna 2010 suunnitellaan tutustumismatkaa alueelle. Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 19

20 4 Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet Workshoppeihin osallistui kaikkiaan noin 80 ihmistä ja uusia kehittämisaihioita ideoitiin yli 30. Määrät osoittavat, että verkostoitumiselle ja yhteistyölle alueella todella on kysyntää ja tarvetta. Jatkossa bioenergian rajat ylittäviin mahdollisuuksiin siis uskotaan. Tärkeimmäksi kehittämisajatukseksi nousi esiin kehittämisverkoston käynnistäminen toimimaan koko Euregio arctican alueella. Verkostosta voitaisiin kehittää tavoitteellisesti ja aktiivisesti toimiva nykyisiä organisaatioita Pohjois-Suomessa, -Ruotsissa ja Norjassa hyödyntävä ja toisaalta niiden toimintaa kehittävä taho. Verkoston toiminnan tavoitteena olisi lisätä yhteistyötä ja parentaa koordinaatioota alan rajat ylittävän toiminnan osalta Pohjois-Scandinaviassa. Verkoston tavoitteena olisi myös verkottaa eri energia-alan osa-alueita sekä osaamista eri maissa ja luoda siten uusia innovaatioita, tuotteita ja metodeja. Verkoston tarkemman toiminnan suunnittelua jatketaan seuraavissa vaiheissa vuonna Muut olennaisimmat kehittämisideat liittyvät seuraaviin aihepiireihin: - Pellettien tuotannon kehittäminen - Ei-puuperäisten bioenergiamuotojen ja tuotannon lisääminen - Kuntien roolin kehittäminen bioenergia-alalla Kaikki edellä mainitut kehittämisideat soveltuvat myös hyvin jalostettavaksi mahdollisesti perustettavan bioenergia-alan kehittämisverkoston tuella. Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 20