Bioenergia -workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Bioenergia -workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella"

Transkriptio

1 Bioenergia -workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella Loppuraportti ei Raportti Bionova Engineering Tornionlaakson Neuvosto Bothnian Arc -yhdistys

2 Copyright Bionova Engineering, Tornionlaakson Neuvosto ja Bothnian Arc -yhdistys Lisätietoja raportista antavat: Juho Korteniemi / Bionova Engineering Gsm Peter Hagström / Tornionlaakson Neuvosto Tel Gsm Heikki Aalto / Bothnian Arc Tel Gsm Raportti on laadittu Pohjoismaiden ministerineuvoston tuella. Lisätietoja Pohjoismaiden Ministerineuvoston energiayhteistyöstä saa osoitteesta ja bioenergia-alan pohjoismaisesta tutkimustoiminnasta osoitteesta Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 2

3 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO TOIMINTAALUE: PERÄMERENKAARI JA TORNIONLAAKSO WORKSHOPIT Ylitornio Luleå Pajala Haparanda Muhos Kokkola Enontekiö Storfjord Tornio YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET...20 Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 3

4 1 Johdanto Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella toimii runsaasti bioenergia-alan toimijoita, jotka kartoitettiin vuoden 2008 aikana. Selvityksen perusteella todettiin, että alueella on kohtalaisen suuri määrä bioenergia-alalla toimivia yrityksiä ja muita tahoja. Myös muutamia pohjoismaisia projekteja oli meneillään alueella. Alan kehittämiseen arvioitiin tarjoutuvan merkittäviä lisämahdollisuuksia, mikäli yhteistyötä ja verkostoja pystytään kehittämään. Verkostojen luomiseksi, kehittämisideoiden pohtimiseksi ja tulevien yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiseksi päätettiin järjestää yhteensä 8 workshoppia sekä loppuworkshop eri puolilla Perämerenkaarta ja Tornionlaaksoa. Workshopit pidettiin vuoden 2009 aikana. Alan toimijoista workshoppeihin kutsuttiin niin alan tutkijat, kehittäjät kuin yrityksetkin. Yrityksistä huomioitiin koko ketju aina raaka-aineen tuottajista loppukäyttäjiin. Workshoppien tuloksista laadittiin tiivistelmät, jotka on esitetty tässä raportissa. Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 4

5 2 Toimintaalue: Perämerenkaari ja Tornionlaakso Toiminta-alueena tämän hankkeen osalta olivat Perämerenkaari ja Tornionlaakso sekä Suomen, Ruotsin että Norjan puoleiselta osaltaan. Workshoppeja pidettiin koko alueella ja kaiikissa alueeseen kuuluvissa maissa yhteensä yhdeksän kappaletta. Alueella toimii kaksi kuntien ja seutukuntien yhteistyöorganisaatioita, Tornionlaakson Neuvosto ja Bothnian Arc yhdistys. Aluetta kutsutaan nimellä EUregio Arctica. Alue muodostaa laajan ja erityisesti pohjois-etelä-suunnassa pitkän alueen, jonka eri seuduilla luonnonolosuhteet, kehittämis- ja koulutustoiminnan määrä ja mm. kaupunkien ja kuntien koko määräävät energia-alan toiminnan rakennetta, määrää ja laatua. Kuva 1: Hankealue EU-regio Arctica (Tornionlaakso ja Perämerenkaari) Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 5

6 3 Workshopit 3.1 Ylitornio Kohdealue: Övertorneå Ylitornio Pello Paikka: Ylitornion kunnantalo, Ylitornio Aika: Perjantai klo Suomen aikaa / klo Ruotsin aikaa Raportoija: Juho Korteniemi, Bionova Engineering Osallistujat: Nimi / Organisaatio Juho Korteniemi / Bionova Engineering Peter Hagström / Tornedalsrådet Stig Kerttu / Övertorneå kommun / tillväxtenheten Tomas Mörtberg / Polcirkeln Lantgård AB Hannele Kenttä / Eveka Språkbyrå Paavo Rautio / Metsärautio Oy Seppo Kulju Biologistiikka Oy Ulf Zachariasson / Hedenäset Närvärme AB Jouko Kinnunen / yrittäjä ST1 asemat Per Svanbäck / Övertorneå kommun /ympäristö Väinö Enbuska / Tornionlaakson kehitys Reijo Nissinen / Netaccount Sähköposti Esiintulleet ideat ja aihepiirit sekä keskustelun yhteenveto 1. Energialukio / energia-ammattikoulu rajan yli Rajan ylittävää koulutusta voitaisiin seuraavaksi kehittää lukiotasolla. Samalla lukio voitaisiin painottaa energialukioksi ja se voisi kursseina antaa erikoisopetusta alalla. Toinen vaihtoehto olisi kehittää yhteistä tornionlaaksolaista energiaopetusta Övertorneån koulutuskeskus Nordin kautta ammattikoulutasolla. Todetiiin että energialukio toimii jo Gällivaressa (Koulu on yksityinen, perustajina samat tahot kuin Kirunan avaruuslukiossa. Koulun takana on myös pohjoismaisia energia-alan yhtiöitä). Toinen nimi voisi ehkä olla Ilmastolukio. Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 6

7 2. Jäteasiat, kierrätys ja biojätteen käsittely Tällä hetkellä Suomen Tornionlaakson jätteet kuljetetaan lähinnä Tornioon Riukkajängän kaatopaikalle. Ruotsin Tornionlaaksosta osa jätteistä matkustaa Umeå:aan asti. Samaan aikaan energiajätettä kuljetetaan poltettavaksi ristiin rastiin, paljon menee ainakin Kirunaan. Ruotsista taas tuodaan jätepuuta poltettavaksi Tornioon. Ehkäpä jätteitä voisi tulevaisuudessa polttaa ylempänäkin? Suomen puolella biojätettä / orgaanista jätettä ei lajitella. Tulevaisuudessa pitäisi selvittää voitaisiinko biojätettä lajitella, jolloin se voisi olla raaka-ainetta esim. Ruotsin Juoksengiin suunnitellulle biokaasulaitokselle. Ruotsin puolella jätettä lajitellaan mutta se kuljetettaan kauas. Asiasta voitaisiin selvittää logistiikan ja toimintamallien sekä lainsäädännön kannalta (jätteen vienti eri maahan). 3. Raaka-aine / Bioenergiapörssi Bioenergian raaka-ainetta kannattaa Tornionlaaksossa myydä sille puolen rajaa missä parhaiten maksetaan. Raaka-aineen tarjoajia ja ostajia voitaisiin saada lähemmäs toisiaan internettiin perustettavalla markkinapaikalla. Markkinapaikka toisi lisäarvoa jos se olisi rajat ylittävä, jo nykyisin on vähän vastaavia eri maihin rajoittuen. Sinne voisivat myyjät ja ostajat lisätä tietoja mistä raaka-ainetta ollaan myymässä/ostamassa, mitä ja paljonko. Markkinapaikka voisi koskea myös esim uusien ja / tai käytettyjen laitteiden myyntiä ja olla siten laajemmin bioenergiapörssi. Vastaavan tyyppisiä toimintamalleja on jo mm. Suomen ja Venäjän rajalla. 4. Yritysten tuotekehitysrahan saannin parantaminen Osaa bioenergia-alan yritysideoista ei ole saatu kehitettyä eteenpäin, koska tukirahaa tuotekehitykseen ei ole saatu. Uusia väyliä ja henkilökontakteja sekä hakemustekniikka voisi kehittää jatkossa. 5. Kunnat Moni bioenergia-alan kehittämiseen liittyvä asia on suuresti kiinni kunnan linjauksesta tai halusta toimia asiassa. Kunnat tulisi saada mukaan bioenergian kehittämisen ohjaamiseen hankintojen kautta. Ylitorniolla lämpökattilassa palaa lähinnä turve, koska laitos ei ole päästökaupassa ja turve on halvempaa. Övertorneålla on sama homma, mutta lähinnä siksi ettei hyvälaatuista / tasalaatuista haketta meinaa saada. Yleisesti ottaen on todennäköistä että Övertorneålla energia on kalliimpaa kuin Ylitornion puolella. Mielenkiintoinen vaihtoehto voisi olla selvittää Ylitornion ja Övertorneån lämpöverkkojen yhistämistä. matka taitaa kuitenkin olla liian pitkä, koska Aavasaksalla ei ole lämpöverkkoa. Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 7

8 3.2 Luleå Kohdealue: Bothnian arcin jäsenkunnat Ruotsissa pl Haparanda Paikka: Luleå tekniska universitetet Aika: Tiistai klo Suomen aikaa / klo Ruotsin aikaa Raportoija: Juho Korteniemi, Bionova Engineering Osallistujat: Nimi / Organisaatio Juho Korteniemi / Bionova Engineering Heikki Aalto / Bothnian arc Marcus Öhman / Luulajan teknillinen yliopisto Lars-Åke Isaksson / Centek AB Henry Hedman / ETC Roger Hermansson, Luulajan teknillinen yliopisto Bo Lundmark / Glommersträsk miljöenergi AB Sähköposti Esiintulleet ideat ja aihepiirit sekä keskustelun yhteenveto 1. Nykyisiin projekteihin liittäminen Parasta aikaa menossa olevia interreg hankkeita ovat highbio ja coe-energy. Highbio jatkuu pitempään, mutta coe-energy projektin vaihe 1 loppuu ensi syksynä. Mahdollista voisi olla päästä mukaan coe-hankkeen toiseen vaiheeseen. Coe energy hankkeessa kehitetään kylmään ilmastoon soveltuvan energiatekniikan huippuosaamista. toiseen vaiheeseen mukaan on varmaan tulossa myös Lappia. Jatkohakemus toukokuun loppuun. 2. Yhteistyön kehittäminen koulutustusasioissa Jon Reidar on kontakti Norjassa ja Anders Lagerqvist Oulun Yliopistossa. Ehkä heitä voisi hyödyntää niin että Reidarin esittämä ajatus yhteisestä environmental engineering maisteriohjelmaa esim Norja/Ruotsi/Suomi alueella joskus toteutuisi. 3. Maatalous/metsätalousbioenergian neuvonnan yhteistyö LRF kehittää omia hankkeitaan, mutta yhteistyötä Suomen Pro Agrian tai metsäkeskusten kanssa on vähän. Esimerkiksi jotain yhteistyötä pilot-hankkeissa voisi koittaa saada aikaan. Holviksgriset:ssä tms nimisessä isossa sikalassa Luleån ulkopuolella voi kohta olla biokaasulaitos. LRF:llä on Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 8

9 merkittävä projekti jossa pilotoidaan uusia maaseudun energiaratkaisuja, johtajanaan Håkan Stenlund. Lisätietoa på svenska: 3.3 Pajala Kohdealue: Kolari - Pajala Paikka: Pajala, Kaunisjoensuu Aika: Keskiviikko , klo Suomen aikaa Raportoija: Juho Korteniemi, Bionova Engineering Osallistujat: Nimi / Organisaatio Juho Korteniemi / Bionova Engineering Simo Rundgren / Meänmaa Lauri Pudas / Kolarin Lämpö Oy Liisa Kiuru / Muonion Pönkä Katja Muotka / Muonion Pönkä Markku Kuortti / Muonion kunta Heidi Kaiponen / Kolarin kunta Kari Keinänen / Ylläksen lämpölaitos Sähköposti Esiintulleet ideat ja aihepiirit sekä keskustelun yhteenveto 1. Pajala-Kolari siirtoviemäri ja jätevedenpuhdistamo Tästä on nyt meneillään suunnittelun kilpailutus. Tarkoitus esisuunnitteluvaiheessa on katsoa kannattaako biokaasulaitos puhdistamon yhteyteen. Puhditamosta tulisi siis kolari-pajala yhteinen ja siihen voinee saada interreg-rahaa. Osana hanketta pitää tietysti rakentaa siirtoviemäri joko Pajalasta kolariin tai päinvastoin. 2. Ylläksen biokaasulaitos Ylläksen biokaasulaitoksesta on tehty esiselvittelyä. Ei vielä tietoa kannattaako laitos tehdä, ongelmana voisi olla esim. jätevedenpuhdistuksen kuormituksen raju vaihtelu. Kolarin kunta Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 9

10 käsittelee asiaa lähiaikoina. Muoniossa Pönkä kompostoi yrityksiltä haetut biojätteet hintaan noin 100 /t. 3. Kaivosten lämmöntarve Kaivokset tarvitsevat tulevaisuudessa valtavasti sähköä, mutta ehkä myös lämpöä. Tätä pyysin Rundgrenia selvittämään että tarvitsevatko todella ja kuinka paljon. 3.4 Haparanda Kohdealue: Kemi-Tornio-Haparanda Paikka: Haparanda, gula huset Aika: Keskiviikko , klo Suomen aikaa Raportoija: Juho Korteniemi, Bionova Engineering Osallistujat: Nimi / Organisaatio Juho Korteniemi / Bionova Engineering Peter Hagström / Tornedalsrådet Jan Tornberg, Haparanda kommunchef Jarmo Saariniemi, Lappia Tuija Ahrikkala, tj, Perämeren jätehuolto Reima Rönkkö, Oulun yliopisto, kemi-tornio yksikkö Jani Peurasaari, Kemin Energia, lämpöpäällikkö Combi Heat Värmeprodukter AB:n edustaja (tuli myöhässä) Sähköposti Esiintulleet ideat ja aihepiirit sekä keskustelun yhteenveto 1. Energiapuuterminaalit Energiapuuterminaaleja tarvitaan jatkossa mahdollisesti lisää. Yksi vaihtoehto on että energiapuuta viedään suoraan laitoksille haketettavaksi, mutta voidaan tarvita myös esim välivarastoja tai terminaaleja yleisesti, josta haketta viedään haluttuihin kohteisiin. Raja voitaisiin huomioida näiden sijoittelussa ja kehittämisessä. Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 10

11 2. Ruokohelpi / energiakasvit Ruokohelpeä viljellään jonkin verran Suomen puolella, Ruotsissa vasta opetellaan. Hamppua on kokeiltu myös. Kemin Energian kattiloiden takuuehdot antavat luvan käyttää max 5 % ruokohelpeä, joten esim yhteinen ruokohelven viljelyhanke ja käytön opettelu Kemissä voisi tulla kysymykseen. Ruokohelpeä voi kokeilla myös mädättää tervolaan tuloillaan olevassa biokaasulaitoksessa. 3. Kuntakatselmukset Kemi-Tornion alueelle suunnitellaan ilmastostrategiaa. Tämän osana voitaisiin vaikka tehdä kuntakatselmuksia, jotta tiedettäisiin energiantuotanto ja käyttö sekä miten siihen voidaan vaikuttaa. Tätä voisi myös tehdä rajan yli ehkäpä. Muuta: Keskusteluissa nousi esiin että Keminmaalle tulee puuenergian neuvontakeskus. Tämä voi myös tehdä Ruotsiin päin yhteistyötä. Riukkajängän kaatopaikan kaasuja mietittiin, kuinka hyödynnetään. Nyt kaasujen syntymistä mitataaan ja mietittään voitaisiinko kaatopaikan oma energia tuottaa tällä. Konkretiaa ei vielä ole mutta seuraavat askeleet selvät mikäli kaasunlaatu on hyvä. Holstinharjun kaatopaikalla biokaasuasia on jo ratkaistu. Keskusteltiin yleisesti myös että biojätettä saattaisi jossain muodossa olla mahdollista mädättää Haaparannan biokaasulaitoksessa. Siitä tietävät enemmän Jan Kangas ja Gunnar Johansson. Jätevesilietettä laitos mädättää ja mädätetty liete kuljetetaan riukkajängän kaatopaikalle Tornioon. Alueen kuntien energiataseiden laskenta voisi olla hyödyllistä 3.5 Muhos Kohdealue: Muhos Paikka: METLA, Kirkkosaari Aika: Keskiviikko , klo Raportoija: Juho Korteniemi, Bionova Engineering Osallistujat: Nimi / Organisaatio Juho Korteniemi / Bionova Engineering Heikki Aalto / Bothnian arc Sähköposti Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 11

12 Eija-Riitta Hämäläinen / METLA Alpo Kaisto / OSAO Tuomo Pesola / OAMK Pasi Keinänen / Oulu Innovation Markus Auniola / Oulunkaaren seutukunta Jari Meriläinen / Oulunkaaren seutukunta Sanna Moilanen / METLA Jarmo Anttonen / Ebsolut Jenni Ylä-Mella / OY Auli Turkki / OY Ritva Heikkinen / Tekes Tauno Korpela / Naturpolis Veijo Leiviskä / METLA Esiintulleet ideat ja aihepiirit sekä keskustelun yhteenveto 1. Energianeuvonnan benchmark Energiatoimisto toiminta on juuri aloitettu Pohjois-Pohjanmaalla. Toimintaa voisi hyödyttää benchmarktieto eri maista ja maakunnista, mitkä toimintamallit neuvonnassa toimivat ja mitkä eivät. Näin parhaita käytäntöjä voisi hyödyntää heti. 2. Yhteistyön kehittäminen koulutustusasioissa (yo-taso) Oulun Yliopistossa on ollut käynnissä Enepro hanke, jossa on löytämään yo:n energia-alaa koskeva tutkimus ja keräämään se yhteen. Jatkossa kansainvälisesti ajatellen olisi mahdollista tehdä koulutus- ja tutkimustyötä kansainvälisesti, eli esim kv-maisteri ohjelma teemalla environmental engineering tai sustainable energy. tässä OY:n vastinpareja olisivat Narvikin yliopiston Norjassa ja LTU Luulajassa. Edelleen on vähän auki, että tulisiko yo:ssa painottaa energiainsinööri opetusta / tutkimusta vai ottaa mukaan yhteiskunnallisia näkökulmia enemmän. Tämän luominen käytännön tasolle vaatisi konkreettista hankkeen kirjoittamista ja rahoituksen hakemista. Rahoitusta voisi edistää jos yo voisi tehdä aiheessa yhteistyötä muidenkin tason oppilaistosten suuntaan. 3. Oulunkaaren hankkeen Ruotsin kontaktien kautta syntyvät ideat? Oulunkaaren seutukunta selvittää parasta aikaa Ruotsin polttoainemarkkinoita ja sopimuskäytäntöjä. Tämän perusteella voi tulla mielenkiintoisia hankeideoita ja liiketoimintamahdollisuuksia. Oulunkaari voi hankkeestaan rahoittaa max 8000 Eur siemenrahalla yrityshankkeita. Puun kuivaukseen on jo hankkeita alulla. Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 12

13 4. Polttokeinotoiminnan aktivointi Oulun seudulla ei juurikaan ole polttokennoalan yritystoimintaa tai sitä kehittävää yritystoimintaa. Tätä tulisi aktivoida. Myöskin yo:n puolella on vain pari pientä tutkimusporukkaa jotka asiaa tekevät. Asiaan voitaisiin saada vauhtia tekemällä alaan liittyvää kartoitusta ja innostamalla yrityksiä mukaan. Ritva Heikkinen on tässä yhteyshenkilö. Muuta: Aluueella on lukuisia bioenergia-alan hankkeita menossa mm. OAMK:lla liittyen käytännön ihmisten kouluttamiseen.. Kansainvälisiäkin hankkeita on, mutta ei juurikaan barentsin suuntaan valitettavasti (yo mukana highbiossa). 3.6 Kokkola Kohdealue: Keski-Pohjanmaan maakunta ja Ylivieskan seutukunta Paikka: Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Aika: Keskiviikko , klo Raportoija: Juho Korteniemi, Bionova Engineering Osallistujat: Nimi / Organisaatio Juho Korteniemi / Bionova Engineering Heikki Aalto / Bothnian arc Mikko Ahonen / HAI Juha Nurmi / METLA Katri Kulkki / kpedu Petri Ahokangas / PVO Tanja Lepistö / EP Metsäkeskus Lasse Jansson / Centria Pentti Etelämäki / MHY Leena Uotila / Ketek Oske Jussi Rämet / KP Liitto Pekka Tynjälä / Chydenius Tapani Tyynelä / METLA Pekka Sahlgren /Chydenius Ulf-Peter Granö / Chydenius Sähköposti Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 13

14 Esiintulleet ideat ja aihepiirit sekä keskustelun yhteenveto 1. Chemplant Kokkolan yliopistokeskuksella on Chemplant, jolla voi tehdä eri testejä eri asioista kemian alalla. Lisätietoja laitteesta saa Chydeniuksesta. 2. Biokaasu Haapajärvellä HAI:lla on biokaasulaitos Haapajärvellä. Tähän liittyvää yhteistyötä voitaisiin kehittää yhteistyössä Kokkolan eri tahojen kanssa. 3. Bioenergian saatavuus Metsäenergian saatavuus on edelleen haaste erityisesti Kokkolan Voimalle. Jo tällä hetkellä ruokohelpeä käytetään 5 TWh / v (?). Joten siinä asiassa Ruotsi voisi tulla ottamaan oppia Suomesta. Metsäpuolella myös hinta ei meinaa pärjätä turpeelle, tämä on valtakunnan tai globaalin tason poliittinen kysymys osittain. 4. Teknologiakeskusten verkosto voisi olla hyvä yhteistyökumppani Bothnian Arcille. Multipoliksessa kontaktihenkilö on tj. Kari Nelo. 5. Pienen kokoluokan energiantuotanto Tällä on varmasti tulevaisuutta. Alueella tutkitaan parhaillaan 3-4 yrityksen eri kaasutinta esimerkiksi. Muuta: Kokkolan seutu on oikeastaan lähes esimerkki muille. Alueelta koordinoidaan kahta laajaa bioenergian kehttämishanketta, jotka on suuntautuneet Västerbotteniin ja Norrbotteniin (Highbio) Ruotsissa. Hankkeissa myös työskentelee lähes 10 ihmistä alueella (Kokkolan yo-keskus, Kannuksen METLA). 3.7 Enontekiö Kohdealue: Enontekiö, Pajala/Kiruna, Kautokeino Paikka: Eri käynnit Pajalassa, Enontekiöllä ja Tromssassa (Kautokeino) Aika: Maanantai 26.10, Torstai Raportoija: Juho Korteniemi, Bionova Engineering Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 14

15 Osallistujat: Nimi / Organisaatio Juho Korteniemi / Bionova Engineering Kalevi Keskitalo, tekninen johtaja, Enontekiö Jan-Erik Blomqvist, PUAB, VD Leif Halonen, Kautokeino, kehittämisjohtaja Sähköposti Esiintulleet ideat ja aihepiirit sekä keskustelun yhteenveto 1. Enontekiö: Ratkaisut tehty Enontekiö on aika pitkälti tehnyt bioenergiaan liittyvät ratkaisut: Hetan kylällä on hakkeella toimiva lämpökattila. Tällä hetkellä on suunnitelmissa pyrkiä hieman laajentamaan lämpökattilan toimialuetta kysynnän mukaan. Kilpisjärven koululle ollaan investoimassa maalämpöpumppuja. Niistä on parhaillaan menossa tarjouskilpailu. Muita suunnitelmia ei toistaiseksi ole, aiempi kansainvälinen hanke oli Karesuvannon vedenpuhdistamo. 2. Pajalan uusiutuvan energian yritykset Pajalassa on olemassa muutamia toimivia yrityksiä ja mahdollisuuksia paikalliselle energiantuotannolle. Näitä ovat Sven Kuoppalan Save It Naturvärme (valmistaa maalämpöpumppuja, niillä lämmitetään nykyisin mm. Junosuandon kirkko) ja Pajalan pellettitehdas. Pellettitehtaalle on ostettua kuivuri jotta märkääkin raaka-ainetta voidaan käyttää. Se on tärkeää koska sahojen purumäärät on vähentyneet. Pajalassa lämpöyritysmahdollisuuksia on muutamilla kylillä. Tärendössä on saha, mutta kylä on joen varrella pitkittäin ja hankala aloittaa lämmöntuotanto. Kirkonkylä lämmitetään pitkälti jo bioenergialla. Parempi mahdollisuus voisi olla Korpilombolossa, siellä on leipomo, ikkunatehdas ja hotelli. Hotellin kattilan kapasiteetti on maksimissa ja kylä on tiiviisti rakennettu. 3. Pajalan puuttuva energiasuunnitelma Pajalasta puuttuu energiplan, eli kunnan suunnitelma kuinka kunnan energiahuoltoa aiotaan kehittää. Tässä voisi olla mahdollisuus yhteistyöhön myös Kolarin kanssa, koska kaivosten energiahuolto on yksi iso kysymys. Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 15

16 4. Kautokeino Kautokeinossa lämmitetään lähinnä sähköllä, bioenergiaa ei juuri ole eikä kehitystäkään ole juuri ollut. Raaka-ainetta on kyllä metsissä mutta maasto on hankalaa korjattavaa, teitä ei ole tarpeeksi ja sähkö on liian halpaa. Kuntaa voisi kuitenkin kiinnostaa kehittää asiaa ja kiinnostusta yhteiseen hankkeeseen voisi olla. 3.8 Storfjord Kohdealue: Storfjord, Nordreisa, Kåfjord Paikka: Skibotnsenteret, Skibotn Aika: Tiistai klo Suomen aikaa Raportoija: Juho Korteniemi, Bionova Engineering Osallistujat: Nimi / Organisaatio Juho Korteniemi / Bionova Engineering Inga-Pirita Viik / Storfjord Kommune Riitta Leinonen / Storfjord Kommune Torstein Nygård / NordTroms Bioenergi AS Beate Broström / Halti Näringshage AS Gunnar Grönvoll / Akva-Ren AS Sähköposti Esiintulleet ideat ja aihepiirit sekä keskustelun yhteenveto 1. Ruokajätteen käsittely ja biokaasu AkvaRen AS / Bioarctic AS on mukana lähes 10 M investointisuunnitelmissa, joiden mukaan Övertorneålle rakennetaan biokaasulaitos. Lisäksi bioarctic suunnittelee biokaasulaitosta Balsfjordiin Pohjois-Norjaan. Bioarcticilla on olemassa teknologia, jolla ruokajätettä voidaan puhdistaa sopivaksi biokaasulaitokseen. Suunnittelua tekevät lähinnä Övertorneån ja Ylitornion kuntien henkilöt (Stig Kerttu, Ylitornion tekninen johtaja, Polcirkeln lantgård). Laitos käyttäisi eri biojätteitä joita syntyy Pohjois-Ruotsissa ja Suomessa. Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 16

17 Ylipäätään ruokajätteen käsittely on vähäistä ja pohjoisessa ongelmana on ihmisten vähäisyys ja pitkät kuljetusmatkat. Pohjois-Norjassakin biojätteiden käsittelyä pitäisi miettiä ja ylipäätään jäte- ja energiasektorilla tehdä enemmän rajan yli yhteistyötä. 2. Lämpöyrittäjyys Nord-Troms Bioenergi AS lämmittää Storslettin terveyskeskusta hakkeella. Toiminta on jonkin aikaa sitten aloitettu, lämpökattila on ostettu Swebolta, (yritys toimii Bodenissa, Pohjois-Ruotsissa). Lämpölaitoksen omistavat Statskog ja pienyrittäjät. Norjassa tämä ei ole yleistä, sillä halpa sähkö on kova kilpailija bioenergialle. Tiiviistä rakennetuissa kylissä mahdollisuuksia voi olla esim. Finnmarkissa. Rahoitus toimii siten, että Innovasjon Norge antoi tukea 40 % ja järjesti rahoituksen loppuosaan lainana. 3. Pohjois-Tromssan ilmasto- ja energiasuunnitelma Pohjois-Tromssan kunnilla on hanke energi og klimaplan för Nord-Troms. Hankkeessa suunnitellaan strategisella tasolla toimenpiteitä Nord Tromsin alueelle ilmasto- ja energia-asioihin liittyen. Ideoita saa antaa ja niistä työstetään suunnitelmat. Hanke liittyy Euroopan / Norjan laajuisiin ohjeistuksiin laatia strategia. Jollakin aikavälillä jopa jonkinlainen Tornionlaakson ilmasto- ja energiastrategia voisi olla järkevä, siinä voitaisiin pohtia rajat ylittäviä keinoja vähentää päästöjä. 4. Troms Kraftin biovoimalaitos Troms Kraft rakentaa suurta biovoimalaitosta Tromssaan. Heillä on pulaa polttoaineesta, sitä tuodaan jo nyt Suomesta (pellettiä/brikettiä). Lisääkin mahdollisuuksia on. Hakkeen tuonti on osoittautunut liian kalliiksi (Nord Troms Bioenergi). 3.9 Tornio Kohdealue: Euregio Arctica Paikka: Tornio, Tornion kaupunginhotelli Aika: klo Raportoija: Juho Korteniemi, Bionova Engineering Osallistujat: Nimi / Organisaatio Juho Korteniemi / Bionova Engineering Sähköposti Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 17

18 Peter Hagström / Tornedalsrådet Heikki Aalto / Bothnian Arc Vesa Niemitalo / Lappia, puuenergiatoimisto Irja Ruokamo / Oulu Innovation Eija-Riitta Hämäläinen / Pohjois- Pohjanmaan energiatoimisto Timo Kiema / Ylivieskan seutukunta Jari Tirkkonen / Nivalan Teollisuuskylä Oy Väinö Enbuska / Tornionlaakson kehitys Oy Aarne Tervo / Ouluseutu yrityskehitys Oy Mikko Vähä / perustettava yhtiö Heikki Vähä / perustettava yhtiö Esiintulleet ideat ja aihepiirit sekä keskustelun yhteenveto 1. Pelletintuotannon kehittäminen Ruotsissa on alueella lukuisia pellettitehtaita. Myös Suomessa on alalla toimjoita ja mm. tutkimusta Oulun yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa. Haasteena tällä hetkellä on raaka-aineen saatavuus mm. sahojen toiminnan supistumisen ja lopettamisten vuoksi (lähinnä Suomen puolella). Lisäksi pellettejä voidaan tehdä uusista materiaaleista mm. ruokohelvestä. Myös uusia sidosaineita tutkitaan. Pelletti voi tulevaisuudessa olla hyvä aihe kansainväliselle hankkeelle alueella. 2. Biojätteen käsittely Biojätteet ovat yksi bioenergian tuotannon mahdollisuus. Lisäksi on huomioitava mahdollisesti lähiaikoina muuttuvat biojätteiden käsittelysäännökset sekä toisaalta mahdollinen jätteenpoltto. Tornionlaaksossa on vireillä projekteja biokaasutuksesta. 3. Käytettyjen ravintolarasvojen keräys Heikki ja Mikko Vähä kehittävät ravintolarasvojen keräystä, suunnitelmana on perustattavan yrityksen lukuun jalostaa rasvoista biodieseliä. Rasvoja voitaisiin kerätä myös Ruotsista. Jatkossa mm. rasvojen syntypaikkoja ja logistiikkaa voisi selvittää tarkemmin myös Norrbotten huomioiden. 4. Kuntien uusiutuvan energian ratkaisut Kunnat ovat avainasemassa otettaessa käyttöön uusia energia-alan ratkaisuja. Usein uusissa ratkaisuissa riskit ovat suuria ja tällöin kunnan rooli voi olla ratkaiseva liiketoiminnan Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 18

19 käynnistämisessä. Hyvä esimerkki on Gasek Oy, jolle Reisjärven kunta tarjosi tilat ja osti ensimmäiset referenssilaitteet. Ylivieskan seutukunta on mukana kansainvälisessä public energy alternatives hankkeessa. 5. Kehittämisverkosto Euregio Arctican alueella on joukko toimijoita, jotka voisivat toimia nykyistä koordinoidummin. Lisäksi yhteistyön tulisi olla pysyvää, jotta yhteistyö ei syntyisi ja kariutuisi yksittäisten projektien mukana. Verkoston tulisi kuitenkin hyödyntää mahdollisimman runsaasti olemassaolevia organisaatioita, sillä uusien yksiköiden perustaminen ei välttämättä ole perusteltua. Verkoston tulisi toimia koko euregio Arctican alueella. Yhteenveto Keskusteluiden tuloksena päätettiin seuraavaa: 1. Kehittämisverkostosta (työnimi Arctic Bioenergy Network, ABN) laaditaan alustava yhteenveto (laadittu, liitteenä), jota kommentoidaan mennessä. Osallistujat myös selvittävät yhteistyökumppaneidensa kiinnostusta aiheeseen. Vuoden 2010 alussa aloitetaan työ verkostotyön käynnistämiseksi. 2. Ghentin biobase-projektin esittely jaetaan kaikille osallistujille alustavan kiinnostuksen kartoittamiseksi. Vuonna 2010 suunnitellaan tutustumismatkaa alueelle. Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 19

20 4 Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet Workshoppeihin osallistui kaikkiaan noin 80 ihmistä ja uusia kehittämisaihioita ideoitiin yli 30. Määrät osoittavat, että verkostoitumiselle ja yhteistyölle alueella todella on kysyntää ja tarvetta. Jatkossa bioenergian rajat ylittäviin mahdollisuuksiin siis uskotaan. Tärkeimmäksi kehittämisajatukseksi nousi esiin kehittämisverkoston käynnistäminen toimimaan koko Euregio arctican alueella. Verkostosta voitaisiin kehittää tavoitteellisesti ja aktiivisesti toimiva nykyisiä organisaatioita Pohjois-Suomessa, -Ruotsissa ja Norjassa hyödyntävä ja toisaalta niiden toimintaa kehittävä taho. Verkoston toiminnan tavoitteena olisi lisätä yhteistyötä ja parentaa koordinaatioota alan rajat ylittävän toiminnan osalta Pohjois-Scandinaviassa. Verkoston tavoitteena olisi myös verkottaa eri energia-alan osa-alueita sekä osaamista eri maissa ja luoda siten uusia innovaatioita, tuotteita ja metodeja. Verkoston tarkemman toiminnan suunnittelua jatketaan seuraavissa vaiheissa vuonna Muut olennaisimmat kehittämisideat liittyvät seuraaviin aihepiireihin: - Pellettien tuotannon kehittäminen - Ei-puuperäisten bioenergiamuotojen ja tuotannon lisääminen - Kuntien roolin kehittäminen bioenergia-alalla Kaikki edellä mainitut kehittämisideat soveltuvat myös hyvin jalostettavaksi mahdollisesti perustettavan bioenergia-alan kehittämisverkoston tuella. Bioenergia workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 20

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA PERÄMERENKAARI POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA KANSAINVÄLISET KÄYTÄVÄT TEOLLISUUDEN KESKITTYMIÄ PERÄMEREN SUOMALAIS-RUOTSALAINEN RANNIKKOVYÖHYKE Perämerenkaari on Itämeren pohjoisimmassa osassa sijaitseva,

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella Bioenergibranschen i Tornedalen och Bottenviksbågen, en kartläggning

Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella Bioenergibranschen i Tornedalen och Bottenviksbågen, en kartläggning Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella Bioenergibranschen i Tornedalen och Bottenviksbågen, en kartläggning Juho Korteniemi Bionova Engineering Sisällys Innehåll Tavoitteet / Mål Kartta /

Lisätiedot

Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella

Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella ei Raportti 2.1. 2009 Bionova Engineering Tornionlaakson Neuvosto Bothnian Arc -yhdistys Copyright Bionova Engineering, Tornionlaakson Neuvosto ja Bothnian

Lisätiedot

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OULUN AMMATTIKORKEAKOULU BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Toteuttaja Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oamk Hallinnoijana Oamkin luonnonvara-alan osasto BioE-logia Oppia ja tukea

Lisätiedot

Rajan ylittävään yrittämiseen liittyvän tiedon saatavuus ja riittävyys

Rajan ylittävään yrittämiseen liittyvän tiedon saatavuus ja riittävyys 1eLINKEI UUTISKIRJE 5/2013 EU:n Interreg IV Pohjoinen -ohjelman rahoittama Elinkeinopalvelut TornioHaparanda hanke käynnistyi syyskuussa 2012 jatkuen kesäkuuhun 2014. Muita rahoittajia ovat Haaparannan

Lisätiedot

PUUENERGIATOIMISTOhanke

PUUENERGIATOIMISTOhanke PUUENERGIATOIMISTOhanke HANKKEEN TAVOITTEET Mm: Energiapuun logistiikan ja verkostoyhteistyön kehittäminen ensijalostusprosessien kehittäminen. terminaalitoiminnan selvitys selvittää metsähakkeen kuivauksen/

Lisätiedot

Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella

Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella ei Raportti 2.1. 2009 Bionova Engineering Tornionlaakson Neuvosto Bothnian Arc -yhdistys Copyright, Tornionlaakson Neuvosto ja Bothnian Arc -yhdistys

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Kempeleeseen ja

Lisätiedot

Bothnian Arc Steel & Metal Industry

Bothnian Arc Steel & Metal Industry Projektisuunnitelma Bothnian Arc Steel & Metal Industry Antero Kyröläinen, Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy 07.11.2011 AK Kehittämisen kohteet Perämeren kaarella I. Metallialan PK-yritykset Yritykset

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TAVOITE Keskeinen TBE-tavoite on ollut löytää uusia potentiaalisia, mielellään isoja bioenergian tuotanto- ja käyttömuotoja Koillismaan hyödyntämättömälle nuorien

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Taustaa Bioenergiaohjelman suunnittelu aloitettiin Lapin TE-keskuksen aloitteesta joulukuussa 2008 Ohjelma päivitettiin syksyllä 2009 Lapin bioenergian koordinaatiohankkeen

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 29.11.2012 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

Bothnian Arc Steel & Metal Industry

Bothnian Arc Steel & Metal Industry Projektisuunnitelma Bothnian Arc Steel & Metal Industry Antero Kyröläinen, Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy 31.10.2012 AK Kehittämisen kohteet Perämeren kaarella I. Metallialan PK-yritykset Yritykset

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa?

Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa? Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa? Johan Saarela, Ab Stormossen Oy Puh. +358 (0)50 376 5054 S-posti. johan.saarela@stormossen.fi BioE-logia, Liminka, 25.9.2014 Sisältö Historia

Lisätiedot

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys 17.03.2010 Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys Toteutusaika 1.9.2009-31.12.2011 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA Kestävää ko4maista. Maaseutuakatemia 11.- 12.2.2014 Pekka Peura

UUSIUTUVA ENERGIA Kestävää ko4maista. Maaseutuakatemia 11.- 12.2.2014 Pekka Peura UUSIUTUVA ENERGIA Kestävää ko4maista Maaseutuakatemia 11.- 12.2.2014 Pekka Peura Vies4! Suomi energiaomavaraiseksi - RES poten+aali rii0ää - Liiketalous: kohtuullinen jo nyt, aluetalous: valtava poten+aali

Lisätiedot

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN)

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) PKN (perustettu 1967) on Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan maakuntien aluekehitysviranomaisten ja organisaatioiden yhteistyöelin. Suomen jäsenet: Lapin liitto,

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 KAIBIO Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 Bioenergiaohjelman lähtötilanne Kainuun puuenergiaohjelma 1999-2006 Ohjelmatyön toteutus Kainuun Etu Oy (hallinnoija) Ohjelman laatija Kajaanin yliopistokeskus

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Parasta jätehuoltoa puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi facebook, Kurre Kainuulainen Eloperäisen jätteen (lietteet, biojätteet)

Lisätiedot

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Excellence by Experience Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Punkalaidun 15.3.2014, Päivi Piispa Excellence by Experience. Biokaasun tuotannon mahdollisuudet

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 8 Sisältö 3.1 Bioenergian tuotannon työturvallisuus... 3 3.2 Biomateriaalivirtojen hallinnan tietojärjestelmä... 4 3.3 Puupohjaisten

Lisätiedot

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO Mikael Reims Manager Green Growth yritysfoorumi Helsinki, 28.5.2013 NEFCO Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10 METKA hanke Energiaseminaari 23.4.10 Hanke Perustettu vuoden 2007 lopussa Tavoiteltu loppuraportointi 2011 loppuun Hankkeen hallinnoija mhy Kanta Häme Hankkeen toteuttajaosapuolena mhy Päijät Häme Hankekumppaneina

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Monimuotoryhmien aloituspäivät ovat lyhemmät ja ovat vain 24. - 25.8.2015 välisenä aikana.

Monimuotoryhmien aloituspäivät ovat lyhemmät ja ovat vain 24. - 25.8.2015 välisenä aikana. Uusien opiskelijoiden aloitusjakso 2015 Aloitusjakso aloittaa opinnot ammattikorkeakoulussa ja sen tarkoitus on tutustuttaa opiskelija tutkinto-ohjelmaansa, koulun toimintatapoihin ja järjestelmiin sekä

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Turvallisuus Tekesin aamukahvitilaisuus 1.2. 2012

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Turvallisuus Tekesin aamukahvitilaisuus 1.2. 2012 Innovatiiviset julkiset hankinnat - Turvallisuus Tekesin aamukahvitilaisuus 1.2. 2012 9.00 9.30 Aamukahvi ja sämpylä 9.30 9.45 Avaussanat, Mikko Utriainen, Tekes 9.45 10.15 Alustukset, Case: Tupaturva

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Kestävyystavoitteet Kestävyystavoitteiden toteuttaminen edellyttää yhteiskunnan energiajärjestelmän

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 10 Sisältö 5.1 (Riski)rahoittajia Ylä-Savoon... 3 5.2 biodieselin valmistus... 4 5.3 Biodiesel ja ympäristö... 5 5.4 Asiantuntijapalvelut...

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016. Harju Ulla-Riitta (sdp) Hirvikoski Ville (kesk)

TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016. Harju Ulla-Riitta (sdp) Hirvikoski Ville (kesk) TOHOLAMMIN KUNNAN TOIMIELIMET JA JÄSENET / EDUSTAJAT KUNTAYHTYMIEN YM. TOIMIELIMISSÄ 2013 2016 TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016 Harju Ulla-Riitta (sdp) II vpj. Hirvikoski Ville (kesk) Hylkilä Marja

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Bioenergiastudio - STRATEGIA

Bioenergiastudio - STRATEGIA Bioenergiastudio - STRATEGIA Uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämiselle ja fossiilisten polttoaineitten käytön vähentämiselle on asetettu tavoitteet sekä valtakunnallisesti että EU-tasolla. Lisäksi

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Ulla Lassi, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 24.2.2011 24.2.2011 1 HighBio-hanke Päärahoittaja: EU

Lisätiedot

Kokonaispisteet Nro Kilpailija Yhdistys Luokka JoukkueID Tag. Kotziadimos Thomas. Waldén Jari- Pekka. Leppänen Kim Lindström Tuomo.

Kokonaispisteet Nro Kilpailija Yhdistys Luokka JoukkueID Tag. Kotziadimos Thomas. Waldén Jari- Pekka. Leppänen Kim Lindström Tuomo. Sijoitus Kilpailu % Kokonaispisteet Nro Kilpailija Yhdistys Luokka JoukkueID Tag 1 100,0000 939,2404 124 Nousiainen Lauri 2 97,6396 917,0707 127 Nurmi Seppo Karjala A 3 95,4658 896,6531 104 Manni Matti

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Pöytäkirja. Pirjo Riskilä (vara) x Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piiri ry Mira Uusiportimo (vara)

Pöytäkirja. Pirjo Riskilä (vara) x Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piiri ry Mira Uusiportimo (vara) LAPIN LIITTO Pöytäkirja 5.4.2013 Järjestöneuvottelukunnan 2. kokous Aika: 5.4.2013 klo 9.00-11.00 Paikka: Lapin liitto Osallistujat: Läsnä Poissa Nimi Järjestö x Raili Kerkelä Kemijärven Järjestökiehinen

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

EAKR TL 2 (ympäristö ja luonnonvarat vastuualue) Linna Kajaanin kaupungissa 55 000 77 % EU osarahoitteinen Kajaani Kainuu

EAKR TL 2 (ympäristö ja luonnonvarat vastuualue) Linna Kajaanin kaupungissa 55 000 77 % EU osarahoitteinen Kajaani Kainuu Hakija/ t Tukimuoto Hankkeen/projektin nimi tukimäärä tuki % Kansallinen tai EUosarahoitus Paikkakunta Maakunta Kainuun Etu Oy Kuhmon kaupunki Metsähallitus työhyvinvoinnin parantaminen Kasvua Kainuuseen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET Naturpolis päätoteuttajana Toteutusaika Rahoitus Budjetti Yrityksiä mukana Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle 1.4.2015-31.1.2018

Lisätiedot

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen GLOBAL FOREST ENERGY RESOURCES, SUSTAINABLE BIOMASS SUPPLY AND MARKETS FOR BIOENERGY TECHNOLOGY - Gloener Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen valossa Arvo Leinonen Seminaari 6.3.2009

Lisätiedot

Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T.

Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T. Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T. RAE-projekti, RAKEISTAMINEN AVARTAA EKOLOGISUUTTA MINISEMINAARI Ympäristötietotalo, Oulu 16.10.2014 Sisältö 1. Tuhkalannoitus

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1 METROPOLI JA VESI 1 Helsingin seudun toimintaympäristö 14 kuntaa, ylikunnalliset organisaatiot 1.3 miljoonaa asukasta Liikenne ja ympäristöpalvelut kaupunkiseudulla: HSY 4 kaupunkia,vesi- ja jätehuolto,

Lisätiedot

EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.

EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1. EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.2012 Teija Kekonen Iin Micropolis Oy Micropolis Oy Uusiutuvan energia- ja

Lisätiedot