Paalutuspäivät

Transkriptio

1 Paalutuspäivät Paalutusohjeen uudistus Jouko Törnqvist, VTT Paalutusohje 2010 Uudistamistyön keskeisenä tavoitteena on nykyisten paalutusohjeiden SPO-2001, LPO-2005 ja PPO-2007 yhdistäminen rakenteen uudistaminen sopeuttaminen eurostandardeihin tuotekehityksen mahdollistaminen RIL julkaisee ohjeen SGY koordinoi ohjeen laatimista SGY/Paalutustoimikunta toimii ohjausryhmänä TTY on pääkirjoittaja, asiantuntijaryhmä kirjoittaa tietyt osuudet rahoittajat Ohje on valmistunee vuoden 2010 alkuun mennessä 2 2 1

2 Tekijät, toimikunta Kirjoittajat, tekijät: Teemu Riihimäki, Tim Länsivaara TTY, Jouko Törnqvist VTT MARA-Työryhmä Puheenjohtaja Jouko Törnqvist, VTT, sihteeri Teemu Riihimäki, TTY, Pentti Salo, Tiehallinto, ouko Kouhi, Teräsrakenneyhdistys, Pekka Salmenhaara, De Neef Finland Oy, Ari Savolainen, Finmap Consulting, Antti Laitakari, Finmap Consulting, Seppo Rämö, Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy, Ilkka Sinisalo, Oy VR-Rata Ab, Jaakko Heikkilä, Insinööritoimisto ARCUS Oy, Tauno Hietanen, RTT ry, Juha Kinnunen, Lujabetoni Oy SGY/ Paalutustoimikunta 2009 Puheenjohtaja Pentti Salo, Tiehallinto, sihteeri Teemu Riihimäki, TTY; jäsenet Olli Arkima, SITO, Hannu Jokiniemi, Ruukki/Veli-Matti Uotinen, Ruukki, Jouko Törnqvist, VTT, Juha Heinonen, YIT, Osmo Korhonen, Helsingin kaupunki, Markku Tuhola, Geotesti Oy, Juha Kinnunen, Lujabetoni Oy/Tauno Hietanen, RTT ry, Pekka Merinen, Ratahallintokeskus, Eeva Milen, Destia, Leena Nurmi, SITO/SGY, Gunnar Åström, RIL, Jouko Kouhi, Teräsrakenneyhdistys, Tapani Karonen, Infra 3 3 Paalutusohjeiden rakenteen uudistaminen Osa 1: Suunnittelun perusteet Eri paalutyypeille mahdollisimman yhtenäiset vaatimukset Toiminnalliset vaatimukset (tuotekehitys) Mukauttaminen eurostandardeihin ja tuotestandardeihin Eurokoodit: kuormat 1991, betoni 1992, teräs 1993, liittorakenne 1994, geotekniikka 1997 Kansalliset liitteet: SFS-EN EUROKOODI 7: GEOTEKNINEN SUUNNITTELU Talot ja liikennealueet - NA SFS-EN YM (astunut voimaan ) Tiet, radat, sillat -NA SFS-EN LVM (lausunnolla, voimaan ) EN1993-5: Eurokoodi 3: Teräsrakenteiden suunnittelu. Osa 5: Paalut. Kansallinen liite. Sisältää lyönti ja porapaalujen jatkoksien kestävyys- ja jäykkyysvaatimukset Tuotestandardit: Betonivalmisosat. Perustuspaalut Mukauttaminen Rakentamismääräyskokoelmaan (valmisteilla) Osa 2: Toteutuksen ja suunnittelun paalutyyppikohtaiset ohjeet Työn suoritusstandardit: Kaivettavat paalut 1536 Maata syrjäyttävät paalut Pienpaalut

3 Taustamateriaali, standardit, muut ohjetyöt SFS julkaisee standardeja ja käsikirjoja Eurokoodit ja niiden käännökset Betonipaalut tuotestandardi SFS EN SFS-käsikirja 173 Pohjarakentamistöiden suorittaminen Osa1 Paalut, tukiseinät, kaivantoseinät ja maa-ankkurit YM valmistelee eurokoodien kansalliset liitteet (NA, National annex), LVM:n liitteet (silta, geo) RIL julkaisee eurokoodien soveltamisohjeet: RIL "Suunnitteluperusteet ja rakenteiden kuormat" ilmestynyt RIL 207 Geotekninen suunnittelu, eurokoodin EN suunnitteluohje muut: RIL 205, BY60 valmistuu 2008 RTT ylläpitää sivustoa Eurokoodi HelpDesk: RakMK soveltaminen Rakentamismääräysten soveltaminen eurokoodien tultua käyttöön Eurokoodien 18 ensimmäistä kansallista liitettä tuli voimaan Tällöin alkoi rinnakkaiskäyttökausi, jonka aikana kantavia rakenteita voidaan talonrakentamisessa suunnitella joko Suomen rakentamismääräyskokoelman määräysten ja ohjeiden tai eurokoodien ja niiden kansallisten liitteiden mukaan. Tarkoitus on, että rinnakkaiskäyttökauden loputtua eurokoodien kanssa päällekkäiset suunnittelusäännöt poistetaan rakentamismääräyskokoelmasta. Rinnakkaiskäyttökauden aikana yhtenä kokonaisuutena toimivat rakenneosat on suunniteltava käyttämällä vain jompaakumpaa suunnittelujärjestelmää, toisin sanoen niitä ei saa käyttää ristiin. Suunniteltaessa eurokoodeilla rinnakkaiskäyttöaikana on huomattava, että muut rakentamismääräyskokoelman määräykset ja ohjeet kuten esimerkiksi A2 Rakennuksen suunnittelijat ja suunnitelmat mukaan lukien niihin sisältyvät ohjeet suunnittelutehtävien vaativuudesta ja suunnittelijan pätevyydestä ovat voimassa. Nykyinen rakentamismääräyskokoelman B-sarja lakkaa B-sarja uudistetaan siten, että sinne tulevat ne säännöt, joita tarvitaan ja joita eivät eurokoodit ja kansalliset liitteet sekä harmonisoidut tuotestandardit tukistandardeineen kata 6 3

4 Uuden paalutusohjeen materiaalit: toteutusstandardit SFS EN Maata syrjäyttävät paalut SFS EN 1536 Kaivettavat paalut SFS EN Pienpaalut SFS EN Tukiseinät SFS-EN 12794: Betonivalmisosat. Perustuspaalut SFS-EN 791: Porauslaitteet. Turvallisuus SFS-EN 996: Paalutuskoneet. Turvallisuusvaatimukset Ym. paljon materiaaleja ja valmistusta koskevia standardeja 7 Mitä siirtyminen kokonaisvarmuusmenetelmästä osavarmuusmenetelmään tarkoittaa? - Pelkistys R k F=2.2 S k S k R k /F S k R k F kuorman arvo kapasiteetin arvo kokonaisvarmuuskerroin Kokonaisvarmuuskertoimen käyttäminen ei kerro kuin osan riskitasosta Luotettavuusindeksi x R x S R S =3.3 =4.8 F=

5 Osavarmuusmenetelmä - Pelkistys - luotettavuusluokassa RC3-50 vuoden jaksolla luotettavuusindeksi >4,3 - luotettavuusluokassa RC2-50 vuoden jaksolla luotettavuusindeksi >3,8 - luotettavuusluokassa RC1-50 vuoden jaksolla luotettavuusindeksi >3,3 F k F d R d R k F c;d R c;d F c;d mitoituskuorma R c;d kestävyyden mitoitusarvo Pohjatutkimusparametreja koskevia ominaisarvojen standarditaulukoita käytettäessä, ominaisarvo R k tulee valita hyvin varovaisena arvona. F d F k F R d Rk R 9 Osavarmuusmenetelmä - Pelkistys Pohjatutkimusparametreja koskevia ominaisarvojen standarditaulukoita käytettäessä, ominaisarvo R k tulee valita hyvin varovaisena arvona. Tarkasteltavien havaintojen ominaisarvo on keskiarvo, joka alittuu enintään 5 % todennäköisyydellä. Esim. c uk c 1,645 u n x on mittaustulosten keskihajonta 5 % 10 5

6 KUORMA 11 Kuorma eurokoodin ja kansallisten liitteiden mukaan Mitoitustapa Da2, Da2* Seuraamusluokka CC1...CC3 F d = G/Q K FI F k Kuormayhdistely 1,35 K FI G kj,sup + 0,9 G kj,inf (yht.6.10a) 1,15 K FI G kj,sup + 0,9 G kj,inf + 1,5 K FI Q k,1 + 1,5 K FI 0,i Q k,i (yht.6.10b) Laskentataulukkoon Hyppy 12 6

7 Seuraamusluokka CC3 CC2 CC1 Kuvaus Suuret seuraamukset ihmishenkien menetysten tai hyvin suurten taloudellisten, sosiaalisten tai ympäristövahinkojen takia Keskisuuret seuraamukset ihmishenkien menetysten tai merkittävien taloudellisten, sosiaalisten tai ympäristövahinkojen takia Vähäiset seuraamukset ihmishenkien menetysten tai pienten tai merkityksettömien taloudellisten, sosiaalisten tai ympäristövahinkojen takia Rakennuksia sekä maa- ja vesirakennuskohteita koskevia esimerkkejä Rakennuksen kantava runko 1) jäykistävine rakennusosineen sellaisissa rakennuksissa, joissa usein on suuri joukko ihmisiä kuten yli 8-kerroksiset 2) asuin-, konttori- ja liikerakennukset konserttisalit, teatterit, urheilu- ja näyttelyhallit, katsomot raskaasti kuormitetut tai suuria jännevälejä sisältävät rakennukset Erikoisrakenteet kuten esim. suuret mastot ja tornit Luiskat sekä penkereet ja muut rakenteet hienorakeisten maalajien alueilla siirtymien haittavaikutuksille herkissä ympäristöissä. Rakennukset ja rakenteet, jotka eivät kuulu luokkiin CC3 tai CC1 1- ja 2-kerroksiset rakennukset, joissa vain tilapäisesti oleskelee ihmisiä kuten esim. varastot Rakenteet, joiden vaurioitumisesta ei aiheudu merkittävää vaaraa kuten matalalla olevat alapohjat, ilman kellaritiloja ryömintätilaiset vesikatot, kun yläpohja on varsinainen kantava rakenne EN 1990 Taulukko B1 (FI) Paluu sellaiset ulko- ja väliseinät, ikkunat, ovet ja vastaavat, joihin pääasiassa kohdistuu ilman paine-eroista aiheutuva sivuttaiskuormitus ja jotka eivät toimi kantavan tai jäykistävän rungon osana standardin SFS-EN :n rakenneluokkien (structural class) II ja III muotolevyrakenteet. standardin SFS-EN :n rakenneluokan (structural class) I muotolevyrakenteet levyyn taivutusta aiheuttaville pintaa vasten kohtisuorille kuormille 3). 13 Hyötykuormat SFS-EN 1990 kansallinen liite Paluu 14 7

8 Kansallisen liitteen sovittelu: Kun hyötykuorman osuus kokonaiskuormasta paaluperustusten epäedullisten kuormien tapauksessa on suurempi kuin 12 %, on yhtälön 6.10b merkitys suurempi kuin yhtälön 6.10a, 1,5 Kuormien varmuusluku 1,45 1,4 1,35 1,3 1,25 1,2 1,15 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1 Hyötykuorman osuus kokonaiskuormasta Q/(G+Q) Suurempi varmuusluku [yhtälö (6.10a) tai (6.10b)] 15 GEOTEKNINEN KESTÄVYYS 16 8

9 Geoteknisen kestävyyden määritysperuste SFS-EN :n mukaan paalun mitoituksen tulee perustua johonkin seuraavista menettelyistä: staattisten koekuormitusten tuloksiin, joiden on laskelmin tai muulla tavoin osoitettu vastaavan muita kyseeseen tulevia kokemuksia kokemusperäisiin tai analyyttisiin laskentamenetelmiin, joiden paikkansapitävyys on osoitettu staattisilla koekuormituksilla vastaavissa olosuhteissa dynaamisten koekuormitusten tuloksiin, joiden paikkansapitävyys on osoitettu staattisilla koekuormituksilla vastaavissa olosuhteissa vastaavanlaisen paaluperustuksen havaittuun käyttäytymiseen edellyttäen, että pohjatutkimusten ja muiden kokeiden tulokset tukevat tätä menettelyä. MIKSI NÄIN? 17 Keski-Eurooppa (pelkistys): - geot. kestävyys jakautuu kerroksille - ei selkeää kalliota kohtuusyvyyksillä - geostaattinen laskenta vallitseva - verifioitu staattisilla koekuormituksilla Pohjoismaat (pelkistys): - geot. kestävyys kärjessä - selkeää kantava kerros lähellä maanpintaa - lyöntityön seuranta vallitseva menetelmä - verifisointi tehty staattisten koekuormitusten sijaan dynaamisilla koekuormituksilla, c 18 9

10 Geotekninen kestävyys Mennyt maailma: B3 Rakentamismääräyskokoelma Pohjarakenteet, Määräykset ja ohjeet 2004 TAULUKKO 4.1 KOKONAISVARMUUSLUKUJEN MINIMIARVOJA VAATIVIEN (A) POHJARAKENTEIDEN GEOTEKNISESSÄ MITOITUKSESSA... Paalun kantokyky 2,2 Paalun kantokyky luotettavin koemenetelmin varmennettuna kokeellisen mitoituksen perusteella 1,6 LPO-2004 Teräsbetonipaalun sallittu geotekninen kantokyky saadaan tavallisissa kuormitustapauksissa suunnitella vastaamaan paalulle keskeisenä puristusjännityksenä pienimmässä poikkileikkauksessa: paalutusluokassa III enintään 5 MN/m² paalutusluokassa II enintään 7 MN/m 2 paalutusluokassa IB enintään 9 MN/m 2 PPO-2006 Paalun geotekninen kantokyky määritetty staattisen puristuskoekuormituksen perusteella 1,6 1,8 Paalun geotekninen kantokyky määritetty dynaamisen koekuormituksen perusteella 1,8 2,0 Tukipaalun geotekninen kantokyky määritetty paalutuskaavalla 2,0 2,2 Kitkapaalun geotekninen kantokykymääritetty kairausvastuksen tai staattisen kantavuuskaavan perusteella 2,2 2,5 F=n UUDET ASIAT: Geotekninen luokka Geotekniseen luokkaan 1 kuuluvat rakenteet: joissa perusvaatimusten täyttyminen voidaan varmistaa kokemuksen ja kvalitatiivisten geoteknisten tutkimusten avulla joista ei aiheudu merkittävää riskiä Geoteknisen luokan (GL1) rakennuspaikka on tyypillisesti kallio- tai moreenialueella tai karkearakeisten maalajien alueella. Mikäli kooltaan ja rakenteiltaan tavanomaisen pientalon perustaminen voidaan tehdä riskittömästi paaluilla perustamalla, voidaan pääsääntöisesti yksikerroksiset paaluille perustetut pientalot tulkita kuuluvan geotekniseen luokkaan 1. Geotekniseen luokkaan 2 kuuluvat rakenteet: joissa vaaditaan tavallisesti kvantitatiivisia geoteknisiä lähtötietoja ja analyysejä, jotta voidaan varmistua siitä, että suunnittelun perusvaatimukset täyttyvät. joihin ei liity tavanomaisesta poikkeavia riskejä tai epätavallisia tai erikoisen vaikeita pohja- tai kuormitusolosuhteita Paalutuskohde kuuluu geotekniseen luokkaan 2 (GL2) perustettaessa paaluilla rakennuksia, joissa on pysyvään asumiseen tai työskentelyyn tarkoitettuja tiloja tai perustettaessa vaativia rakenteita. Geotekniseen luokkaan 3 kuuluvat rakenteet : erittäin suuret tai epätavalliset rakenteet rakenteet, joihin liittyy normaalista poikkeavia riskejä tai joissa on epätavallisen tai poikkeuksellisen vaikeita pohja- tai kuormitusolosuhteita rakenteet alueilla, missä todennäköisesti riittämätön vakavuus tai jatkuva maapohjan liikkuminen edellyttävät erillisiä tutkimuksia tai erityistoimenpiteitä 20 10

11 Geotekninen luokka EUROKOODI: asettaa vaatimuksia olosuhteiden selvittämisen vaatimustasoon asettaa vaatimuksia asennustyölle PAALUTUSOHJE Paalutusohjeessa geoteknistä luokkaa käytetään hyväksi määritettäessä paalutusluokkaa ja paalun rakenteelta asetettavia vaatimuksia. TÄMÄ ON KANSALLINEN SOPEUTUMA vrt. luokat III, II, IB (IA) Geotekninen luokka, ks. kohta 2.3 GL1* GL2 GL3 Seuraamusluokka, ks. SFS-EN 1990 CC1 PL1 PL3 PL1 PL3 PL2 PL3 CC2 PL1 PL3 PL2 PL3 PL2 PL3 *ei ole yleensä paaluttamista edellyttävä kohde CC3 PL2 PL3 Geotekninen luokka vaikuttaa vain välillisesti geotekniseen kestävyyden laskentaan! PL3 PL3 21 Vaativuusnumerointi vai Ylärakenteen jäykkyys/joustavuus kuormien siirtokyvyssä Maapohjan puristuskestävyys: Jos paalut kannattavat joustavaa rakennetta, oletetaan, että heikoimman paalun puristuskestävyys määrää rajatilan toteutumisen Vaikutus 1 tai 0.9 kuorma siirtymä Vaatinee ohjeisiin lisää! 22 11

12 Tukeutuminen kallioon Vaikutus 1 tai Tiiviin pohjamoreenin tulkinta Kallion varmistus/kontaktin varmistus 23 Määritystapa ja määrä - kaksi referenssiä keskiarvo ja minimiarvo R ck ; Min R cm ; mean R cm ; min = ; Esim. Dynaaminen paalutuskaava Tässä punnitaan ammattitaito ja rehellisyys! 24 12

13 Määritystapa ja määrä... Laskenta Staattinen koekuormitus - koekuormitusten määrä 1.6 (1.2) Dynaaminen koekuormitus - koekuormitusten määrä (1.25) Dynaaminen paalutuskaava - jos jousto mitataan: 0.9x k1 k 2 Wh h Rp k3 1 s C (1.3) Geostaattista laskentaa suositaan! Pohjatutkimusten perusteella - tutkimusten määrä (1.4) 25 Geotekninen kestävyys määräytyy vasta asentamisen jälkeen! Niin periaatteesta on tälläkin hetkellä, mutta käytäntö... Betonipaalu IB -> 9MPa x 0,3 x 0,3 m2 = 810 kn Loppulyönnit, dynaaminen kantavuuskaava R m loppulyöntipainuma e < x mm keskiarvo = minimiarvo! R m loppulyöntipainuma e < x mm keskiarvo minimiarvo! minimiarvon jakaja pienempi kuin keskiarvonjakaja Uskaltaako kukaan mitata joustoa? keskiarvo ja miniarvo taatusti vaihtelevat Kuinka paljon paalut saavat poiketa pituudeltaan kuuluakseen samanlaisten joukkoon? 26 13

14 Geotekninen kestävyys määräytyy vasta asentamisen jälkeen! Johtaako dynaamisen koekuormituksen reaaliaikaiseen optimointiin? R m jatkaisiko koekuormituksia, jotta pääsisi 5 koekuormitukseen? : 1.6 ka > 1.5 ka R m Huti tuli: Minimi määrää! : 1.6 ka > 1.35 min Poikkeama tutkittava: kuuluuko samanlaisiin paaluihin/pohjasuhteisiin? 27 Yleisiä ohjeita PDA-mittauksen suoritukseen Paalujen dynaamiset kuormituskokeet tulisi suorittaa vasta riittävän ajan kuluttua asennuksesta ottaen huomioon paalun vaippavastuksen kehittymisen ja huokosvedenpaineen muutoksen vaikutuksen maapohjan vastukseen. Käytettäessä CASE-menetelmän RMX-estimaattia paalun staattisen vastuksen arviointiin, on vaimennuskertoimen Jc arvoksi valittava 0,5, ellei sitä ole kalibroitu signaalinmallinnuksen avulla (esim. CAPWAP). Koekuormitusraportti toimitetaan kohteen vastaavalle pohjarakennesuunnittelijalle, joka päättää paaluille suoritettavista jatkotoimenpiteistä

15 Dynaamisen paalutuskaavan käyttö Dynaamisilla paalutuskaavoilla lasketut puristuslujuudet murtorajatilassa muunnetaan ominaisarvoiksi seuraavien korrelaatiokertoimien avulla: Taulukon arvot kerrotaan mallikertoimella 1,1 mikäli paalun elastinen jousto mitataan Taulukon arvot kerrotaan mallikertoimella 1,2, mikäli paalun elastista joustoa ei mitata. Dynaaminen paalutuskaava on oltava tunnettu ja sen toimivuus täytyy yleensä varmistaa kohdekohtaisesti. 29 Loppulyöntitaulukkojen käyttö Käytetään nykyistä loppulyöntitaulukkoa teräsbetonipaaluille: lasketaan nurinpäin eli otetaan 300x300 mm 2 (entinen II luokka (7MPa), taulukon loppulyönnit kokonaisvarmuuskertoimella 2 -> R c:m 0,3x0,3*7000*2=1260 kn ) paalut lyödään LPO 2005 taulukon 7.4 mukaisen II luokan loppulyöntitiukkuuteen. Kaikista paaluista mitataan painumat (ei mitata joustoa) sovelletaan edellisen sivun taulukkoa (keskiarvon mukaan) R c:k =1260 kn/1,4/1,2=750 kn ja edelleen mitoitusarvo R c:d = 625 kn (jos joustot mitataan kaikista paaluista 678 kn) Teemun ohje 30 15

16 Puristuskestävyys pohjatutkimusten perusteella Paalun puristuskestävyyden mitoitusarvo, Rc;d, tulee laskea kaavalla: Rc;d = Rb;d + Rs;d Kullekin paalulle tulee johtaa Rb;d ja Rs;d kaavalla: Rb;d = Rb;k/ b ja Rs;d = Rs;k/ s Nykyisissä RIL ohjeissa on esitetty erilaisia hyväksi havaittuja pohjatutkimuksiin perustuvia staattisia kantavuuskaavoja, joita voidaan edelleen käyttää paalun geoteknisessä mitoituksessa 31 TOIMIVUUS JA RAKENTEELLINEN KESTÄVYYS 32 16

17 Miksi toimivuusvaatimuksiin? Toimivuusajattelulla ( Performance approach ) rakentamisessa tarkoitetaan menettelytapaa, jossa rakentamisen lopputuotteesta kuvataan valintavaiheessa käytönaikaiset ominaisuudet eikä teknistä ratkaisua. Toimivuusajattelussa pääpaino on lopputuloksen kuvauksessa eikä teknisissä ratkaisussa. Toimivuusvaatimuksella ( Performance specification ) tarkoitetaan vaadittua ominaisuutta, joka esitetään kuvaamatta teknistä ratkaisua. Toimivuudella ( Performance ) tarkoitetaan tuotteen käytön aikaista suoriutumista. Geologiaa emme voi muuttaa, tuotteita ja rakentamisteknologioita voimme Toimivuusajattelu mahdollistaa tuotekehityksen Suomen kilpailukyky edellyttää innovaatioita Pitkällä juoksulla niitä myös syntyy, mutta 33, mutta... Perustuu luottamukseen, yhteisiin pelisääntöihin Edellyttää tuottajilta arvoketjun hallintaa Edellyttää tilaajien ja tuottajien vuoropuhelua Muuttaa nykytilaa; vaatii muutosta, joka ei tapahdu kerralla Välistävedot, epäterve kilpailu, vaatimusten puutteiden tietoinen ja tarkoituksenmukainen kiertäminen tuhoaa luottamuksen Teknisiin vaatimuksiin perustuva ikiaikainen normitusrunko ei ole otollinen lähtökohta toimivuusajatteluun siirtymiseen Olemmeko kypsiä? Onko muutos liian suuri? 34 17

18 Tukeutuminen Eurokoodiin (myös RakMk -luonnokset) Paalut ja paaluosat tulee mitoittaa rakenteellista murtumista vastaan materiaalikohtaisten eurokoodien SFS-EN 1992 (betonirakenteet), SFS-EN 1993 (teräsrakenteet), SFS-EN 1994 (liittorakenteet) ja SFS-EN 1995 (puurakenteet) mukaisesti. Paalujen rakenne tulee suunnitella kaikkien niiden olennaisten tilanteiden varalle, joihin paalu käyttöikänsä aikana joutuu. Tuottaja suunnittelee ja mitoittaa paalutuotteita, joita tarjoaa markkinoille. Tuottaja kuvaa tuotteensa, tuotteidensa käytön ja asentamisen edellytykset Tuotespesifikaatiot, materiaalit, laadunvalvonnan Asennuskalustot ja geoteknisen kestävyyden osoittamistavat Puitteet paalutusohjeesta Hankekohtaisesti rakennesuunnittelu kohteen edellytysten mukaan tuotteita räätälöiden 35 Kuitenkin tuotestandardeja joudutaan noudattamaan... Betonipaalut tuotestandardi SFS EN (Testausvaatimukset) EN1993-5: Eurokoodi 3: Teräsrakenteiden suunnittelu. Osa 5: Paalut. Kansallinen liite. -Sisältää lyönti ja porapaalujen jatkoksien kestävyys- ja jäykkyysvaatimukset (Kansalliset vaatimukset) Vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen Vuonna 2012 tuotteiden CE merkintä on pakollinen (Lähde: L. Rautiainen/VTT) Varmennettu käyttöseloste siirtymäkaudella 36 18

19 Paalut, joiden geoteknisen kestävyyden osoittaminen perustuu lyöntiin - rakenteelliset toimivuusvaatimukset Paalutusluokka Suurin lyöntivoima asennettaessa, puristuskestävyys N lyönti(-) Suurin käyttötilan ajaksi lyömällä osoitettavissa olevan kantokestävyyden ominaisarvo N k,geo,max PL3 PL1 Teräspaalu N lyönti(-) 0.9 f yk A netto N lyönti(-) /1.8 PL3 PL1 Teräsbetonipaalu PL3 PL1 Puupaalu N lyönti(-) 0,8 f ck A c [N lyönti(-) 0,8 f ck A c +0.9 f ck A s n] a N lyönti(-) 0,55 f ck A min N lyönti(-) /1.8 N lyönti(-) / Paalutuotekehitys (tuoteosat) Tavoiteltava suurin kantokestävyys Nk,geo,max OK? Kestettävä asennuslyönnit (ml.veto) Kestettävä kantokestävyyden osoituslyönnit (puristus) Varmennettu käyttöseloste CE -merkintä i red I 6 A 0.57 Kestettävä momentti (olennaisin) M k N k,geo i red PL3 k = 1.2 PL2 k = 1.04 PL1 k = 0.78 SGY:n kotisivuille tuoteilmoitus - vapaaehtoinen? - paalutusohjeenmukaisuus Rakenteen mitoitus Eurokoodi 1992, 993, 1994, 1996 Paalutusluokkakohtainen tuote -asennuskalusto - asennusohjeet - geot. kestävyyden osoitus (loppulyöntiohjeet) 38 19

20 TYÖN VAATIMUKSET 39 Lyöntipaalujen asennus asennuskalusto ja henkilöstö PL1 PL2 PL1 Käyttöön tarkoitettu -toimintaperiaate ja toiminta laskettavissa Tyyppikatsastus -valmistaja - käyttöönottaja Tyyppikatsastus -valmistaja - käyttöönottaja Muutostarkistukset Vuosittainen katsastus Käyttöseloste (lyönnistä, varusteista) Menettelyt kuvattava - ei vielä tehty Kokemus Kokemus Näyttötutkinto? Ammattitutkinto Koulutus esim. Jalasjärven ammatillinen (JAKK) kurssikeskus kairaajille 40 20

21 Tilanne ja yhteenveto 41 Paalutusohjeet 2010 tilanne Osan 1 ja osan 2 lausuntoversioiden työstö loppusuoralla Ohjeen tarkoituksena olla valmiina alkuvuodesta 2010, oltava käytettävissä viimeistään ennen , jolloin nykyiset ohjeet pääsääntöisesti eivät enää ole käyttökelpoisia

22 Yhteenveto...1 Paalutusohjeiden yhdistäminen ja yhdenmukaistaminen samoihin kansiin Osa 1 Suunnittelu Osa 2 Tuotanto Eurokoodi tulee Seuraamusluokka CCi Geotekninen luokka GLi Korrelaatiokertoimet Paalutusluokka PL3 edellyttää lähtötietojen, suunnittelun, tuotteiden ja tuotannon korkeaa laatua Tuottajalle aikaisempaa enemmän vastuuta Eurokoodin paalun kestävyys perustuu staattisten koekuormitushavaintojen olemassaoloon Keski-Euroopan olosuhteet Tukipaalu/lyöntipaalu vähemmällä Perustuu geoteknisten maakerrosten tunnistamiseen ja parametrisointiin YHTEENSOVITTAMINEN YLETTÖMÄN ONGELMALLISTA 43 Yhteenveto...2 Noudatettava Eurokoodeja perusteet, eri materiaalit Kansallisia liitteitä (YM, LVM toimialue) Rakentamismääräyskokoelmaa; valmistelussa Tuotestandardeja ja Valmistusstandardeja YHTEENSOVITTAMINEN YLETTÖMÄN ONGELMALLISTA Tavoitellaan toimivuusvaatimuksia Tuotevaatimukset nimeämättä tuotetta Tasapuolisuutta/materiaaliriippumattomuutta Innovatiivisen tuotekehityksen mahdollistamista YHTEENSOVITTAMINEN YLETTÖMÄN ONGELMALLISTA Varaudutaan tulevaan avoimeen tietomaailmaan Ei vielä onnistu Mahdollisimman vähän muutoksia paalun valinnan helppouteen Miten aikaansaadaan selkeyttä Vastuu siirtyy tilaajalta tuottajalle Välistävedot saatava eliminoitua Rooli SGY:lle 44 22

23 VTT creates business from technology 45 23