SISÄLLYS. asetuksen 2 :n muuttamisesta asetuksen muuttamisesta

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2009 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 1617 Laki puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta Laki Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain 13 ja 34 :n muuttamisesta Tasavallan presidentin asetus toimivallan jaosta sotilaskäskyasioissa annetun tasavallan presidentin asetuksen muuttamisesta Tasavallan presidentin asetus sotilas- ja palvelusarvoista sekä puolustusvoimien tunnuskuvasta annetun tasavallan presidentin asetuksen 16 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus maan jakamisesta sotilaslääneihin ja aluetoimistoihin annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus puolustusvoimista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus turvatekniikan keskuksesta annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus Kuluttajavirastosta annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus pehmustettujen istuinhuonekalujen paloturvallisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus patjojen paloturvallisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus elintarvikkeita jäljittelevistä vaarallisista tuotteista annetun asetuksen 3 :n kumoamisesta Valtioneuvoston asetus dimetyylifumaraatti-nimistä biosidia sisältävien kulutustavaroiden markkinoille saattamisen ja markkinoilla saataville asettamisen kieltämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus Kuluttajaviraston tehtävistä eräiden REACH-asetuksen 67 artiklan mukaisten kulutustavaroiden koostumusta koskevien rajoitusten valvonnassa annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Oikeusministeriön asetus oikeusministeriön työjärjestyksestä annetun oikeusministeriön asetuksen muuttamisesta Työ- ja elinkeinoministeriön asetus Matkailun edistämiskeskuksen maksullisista suoritteista Työ- ja elinkeinoministeriön asetus kosmeettisista valmisteista annetun kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksen muuttamisesta N:o 1617 Laki puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan puolustusvoimista 11 päivänä toukokuuta 2007 annetun lain (551/2007) 14, 28 :n 1 momentti, 38 :n 2 momentti ja 47 :n 1 momentin 2 kohta ja 3 momentti sekä lisätään lakiin uusi 38 a seuraavasti: 14 Kiinteistöjen tilapäinen käyttöoikeus Puolustusvoimilla on oikeus tilapäisesti käyttää muita kuin pysyvässä käytössään olevia kiinteistöjä, jos se on sotilaallisen harjoitustoiminnan tai puolustusvalmiuden kohottamisen kannalta välttämätöntä. Puolustusvoimat ei kuitenkaan saa aiheuttaa tarpeetonta haittaa tai vahinkoa omaisuudelle. HE 196/2009 PuVM 4/2009 EV 234/

2 6876 N:o 1617 Puolustusvoimilla ei kuitenkaan ole oikeutta käyttää asuinrakennuksia, niihin liittyviä piha- ja puutarha-alueita, korjaamattomia viljelysmaita eikä maa- ja metsätaloudellisia koekenttiä. Puolustusvoimien 1 momentissa tarkoitetusta kiinteistön käyttämisestä sovitaan suullisesti tai kirjallisesti kiinteistön omistajan tai haltijan kanssa. Jos sopimukseen ei päästä, puolustusvoimien alue- tai paikallishallintoviranomainen tai harjoituksen johtaja voi päättää kiinteistön käyttämisestä. Jos puolustusvoimat tarvitsee samalla kertaa käyttöönsä laajan alueen, jolla on huomattava määrä kiinteistöjä tai kiinteistöillä on huomattava määrä omistajia tai haltijoita, puolustusvoimien alue- tai paikallishallintoviranomainen tai harjoituksen johtaja voi päättää kiinteistöjen käyttämisestä. Päätös voidaan tällöin antaa tiedoksi hallintolain (434/2003) mukaisella yleistiedoksiannolla. Kiinteistön käyttämisestä aiheutuneesta vahingosta suoritetaan kiinteistön omistajalle tai haltijalle käyvän hinnan mukainen korvaus. Korvauspäätökseen samoin kuin kiinteistön käyttöä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Korvaukseen oikeutetulle on valitusmenettelystä huolimatta viivytyksettä suoritettava määrä, josta ei ole erimielisyyttä. Kiinteistön käyttöä koskevaa päätöstä voidaan noudattaa muutoksenhausta huolimatta, jollei hallinto-oikeus kiellä täytäntöönpanoa. Kiinteistön käyttöä koskevaa sopimusta koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. 28 Alue- ja paikallishallinto sekä maakuntajoukot Maa on jaettu sotilaslääneihin. Sotilasläänin esikunta on maavoimien esikunnan alainen aluehallintoviranomainen. Aluetoimisto on sotilasläänin esikunnan alainen aluehallintoviranomainen. Maan jakamisesta sotilaslääneihin ja aluetoimistoihin säädetään valtioneuvoston asetuksella. 38 Virkaan nimittäminen ja tehtävään määrääminen Presidentti päättää sotilaallisena nimitysasiana muun kuin 1 momentissa tarkoitetun upseerin ja sotilasprofessorin nimittämisestä ja upseerin määräämisestä tasavallan presidentin adjutantin tehtävään. Presidentti tekee päätöksen sotilaallisissa nimitysasioissa puolustusvoimain komentajan esittelystä. Päätöksen varmentaa puolustusvoimain komentaja. Tällaista asiaa presidentille esiteltäessä puolustusministerillä on oikeus olla läsnä ja lausua käsityksensä asiasta. 38a Professorin ja sotilasprofessorin tehtävät sekä viran täyttäminen Professorin ja sotilasprofessorin tulee harjoittaa ja ohjata tieteellistä tutkimustyötä, antaa siihen perustuvaa opetusta ja seurata tieteen kehitystä sekä osallistua alallaan yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Professorin ja sotilasprofessorin virka tulee asettaa julkisesti haettavaksi. Professorin ja sotilasprofessorin virka voidaan täyttää kutsusta haettavaksi julistamatta silloin, kun virkaan voidaan kutsua ansioitunut henkilö tai henkilö nimitetään määräaikaiseen virkasuhteeseen. Kutsusta voidaan nimittää vain henkilö, joka kiistatta täyttää kelpoisuusvaatimukset. Hakijoiden ja virkaan kutsuttavien kelpoisuudesta ja ansioista on ennen nimittämistä pyydettävä lausunto vähintään kahdelta asiantuntijalta, jos henkilö nimitetään virkaan tai vähintään kahden vuoden määräaikaiseen virkasuhteeseen. Asiantuntijan esteellisyyteen sovelletaan hallintolain :ää. Asiantuntijoiden valinnasta, toiminnasta ja tehtävästä määrätään Maanpuolustuskorkeakoulun johtosäännössä. Professorin ja sotilasprofessorin virantäyttömenettelystä määrätään tarkemmin Maanpuolustuskorkeakoulun johtosäännössä.

3 N:o Eroamisikä ja oikeus jatkaa palvelua eroamisiän jälkeen Eroamisikä sotilasvirassa on: 2) pääesikunnan päällikön, kenraalin, amiraalin, everstin ja kommodorin sekä sotilasprofessorin virassa tai valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävässä näihin rinnastuvassa muussa sotilasvirassa 60 vuotta, kuitenkin lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalinvirassa 55 vuotta ja everstin virassa 52 vuotta; sekä Pääesikunta voi painavasta syystä ja virkamiehen suostumuksella päättää, että virkamies voi jatkaa palveluaan samassa virassa eroamisiän jälkeen määräajan, kuitenkin enintään siihen saakka, kun virkamies täyttää 68 vuotta, sotilasprofessorin sotilasvirassa oleva virkamies enintään siihen saakka, kun hän täyttää 63 vuotta, ja sotilasvirassa oleva virkamies enintään siihen saakka, kun hän täyttää 55 vuotta. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Professorin virantäyttömenettelyyn, joka on vireillä tämän lain voimaan tullessa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Puolustusministeri Jyri Häkämies

4 6878 N:o 1618 Laki Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain 13 ja 34 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Maanpuolustuskorkeakoulusta 30 päivänä joulukuuta 2008 annetun lain (1121/2008) 13 ja 34 :n 1 momentti seuraavasti: 13 Henkilöstö Maanpuolustuskorkeakoulun henkilöstö on puolustusvoimien viroissa. Maanpuolustuskorkeakoulussa voi olla myös työsuhteessa olevaa henkilöstöä. Virkojen kelpoisuusvaatimuksista säädetään erikseen. Professorin ja sotilasprofessorin tehtävistä ja menettelystä professorin ja sotilasprofessorin virkaa täytettäessä säädetään puolustusvoimista annetussa laissa. 34 Johtosääntö ja työjärjestys Sen lisäksi, mitä 9 :n 2 momentissa ja puolustusvoimista annetussa laissa säädetään, Maanpuolustuskorkeakoulun professorin ja sotilasprofessorin viran täyttömenettelystä, puolustusvoimista annetun lain 38 :ssä tarkoitettujen asiantuntijoiden valinnasta, toiminnasta ja tehtävästä, opetuksen järjestelystä, opiskelijavalintamenettelystä, opiskelijoiden arvostelusta ja tarvittaessa muistakin opintoja koskevista asioista määrätään puolustusvoimain komentajan vahvistamassa johtosäännössä. Toimivallasta antaa johtosäännössä tarkempia määräyksiä muualla kuin Maanpuolustuskorkeakoulussa annettavan sotatieteellisen opetuksen ohjauksesta säädetään 10 :n 1 momentissa. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Puolustusministeri Jyri Häkämies HE 196/2009 PuVM 4/2009 EV 234/2009

5 6879 N:o 1619 Tasavallan presidentin asetus toimivallan jaosta sotilaskäskyasioissa annetun tasavallan presidentin asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministerin esittelystä, muutetaan toimivallan jaosta sotilaskäskyasioissa 23 päivänä marraskuuta 2007 annetun tasavallan presidentin asetuksen (1089/2007) 2, 4 ja 6 seuraavasti: 2 Käskyvaltasuhteet Rikoslain (39/1889) 45 luvun 27 :ssä tarkoitettu sotilas on sotilaskäskyasioissa sotilasesimiehensä alainen. Pääesikunnan päällikkö, maavoimien komentaja, merivoimien komentaja, ilmavoimien komentaja ja Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori ovat sotilaskäskyasioissa välittömästi puolustusvoimain komentajan alaisia. Sotilasläänin komentaja on sotilaskäskyasioissa maavoimien komentajan alainen. Varuskunnan päällikkö on tässä tehtävässään sotilaskäskyasioissa sotilasläänin komentajan alainen. Sotilaslaitoksen johtaja, joukko-osaston komentaja ja muun hallintoyksikön päällikkö ovat sotilaskäskyasioissa puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 28 :n 2 momentissa säädetyn alaisuussuhteensa mukaisesti pääesikunnan päällikön, maavoimien komentajan, merivoimien komentajan, ilmavoimien komentajan tai sotilasläänin komentajan alaisia. 4 Puolustushaaran komentajan ratkaisuvalta Maavoimien komentaja, merivoimien komentaja ja ilmavoimien komentaja ratkaisevat puolustushaaraansa sekä suoraan alaistensa hallintoyksiköiden sotilaallista toimintaa ja poikkeusoloihin varautumista koskevat sotilaskäskyasiat. Maavoimien komentaja ratkaisee lisäksi sotilasläänien sotilaallista toimintaa ja poikkeusoloihin varautumista koskevat sotilaskäskyasiat. 6 Sotilasläänin komentajan ratkaisuvalta Sotilasläänin komentaja ratkaisee alaisensa sotilasläänin, muun kuin joukko-osaston kokoonpanoon kuuluvan aluetoimiston, joukkoosaston ja maavoimien maakuntajoukon sotilaallista toimintaa ja poikkeusoloihin varautumista koskevat sotilaskäskyasiat.

6 6880 N:o 1619 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Puolustusministeri Jyri Häkämies

7 6881 N:o 1620 Tasavallan presidentin asetus sotilas- ja palvelusarvoista sekä puolustusvoimien tunnuskuvasta annetun tasavallan presidentin asetuksen 16 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministerin esittelystä, muutetaan sotilas- ja palvelusarvoista sekä puolustusvoimien tunnuskuvasta 28 päivänä joulukuuta 2007 annetun tasavallan presidentin asetuksen (1490/2007) 16 seuraavasti: 16 Toimivalta sotilasarvoon ylentämiseen ja palvelusarvon antamiseen Toimivallasta ylentää upseerin, erikoisupseerin ja eräisiin opistoupseerin sotilasarvoihin sekä antaa kenraalin sotilasarvoa vastaava palvelusarvo säädetään puolustusvoimista annetun lain 40 :n 1 momentissa. Sotilaspappina tai sotilasvirkamiehenä palvelevan palvelusarvon antaa puolustusvoimain komentaja. Aliupseerina ja määräaikaisena aliupseerina palvelevan ylentää sotilasmestariksi ja sitä vastaavan palvelusarvon antaa pääesikunnan päällikkö, ylivääpeliksi ja ylipursimieheksi ylentää ja niitä vastaavan palvelusarvon antaa maavoimien, ilmavoimien tai merivoimien komentaja tai puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö. Vääpeliksi ja pursimieheksi sekä niitä alempiin sotilasarvoihin ylentää sekä niitä vastaavan palvelusarvon antaa joukko-osaston komentaja tai muu hallintoyksikön päällikkö. Puolustusvoimien palveluksessa olevan siviilihenkilön ylentää sotilasmestariksi pääesikunnan päällikkö ja ylivääpeliksi ja ylipursimieheksi maavoimien, merivoimien tai ilmavoimien komentaja tai puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö. Vääpelin ja pursimiehen sekä niitä alempaan sotilasarvoon ylentää joukko-osaston komentaja tai muu hallintoyksikön päällikkö. Edellä 12 :ssä tarkoitetun Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijan palvelusarvon antaa Kadettikoulun, Maasotakoulun, Merisotakoulun tai Ilmasotakoulun johtaja. Reserviin ja varareserviin kuuluvan ylentää miehistön ja aliupseerin sotilasarvoihin sotilasläänin komentaja. Edellä 10 :n 1 kohdassa ja 11 :ssä tarkoitettuihin sotilasarvoihin ylentää joukko-osaston komentaja tai muu hallintoyksikön päällikkö. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Puolustusministeri Jyri Häkämies

8 6882 N:o 1621 Valtioneuvoston asetus maan jakamisesta sotilaslääneihin ja aluetoimistoihin annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, muutetaan maan jakamisesta sotilaslääneihin ja aluetoimistoihin 1 päivänä marraskuuta 2007 annetun valtioneuvoston asetuksen (961/2007) 2 seuraavasti: 2 Sotilasläänit Sotilasläänejä ovat: 1) Etelä-Suomen sotilaslääni, joka muodostuu Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Helsingin aluetoimiston toimialueesta; 2) Länsi-Suomen sotilaslääni, joka muodostuu Pohjanmaan, Pirkanmaan, Varsinais- Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Päijät- Hämeen ja Keski-Suomen aluetoimiston toimialueesta; 3) Itä-Suomen sotilaslääni, joka muodostuu Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Pohjois- Karjalan, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson aluetoimiston toimialueesta; sekä 4) Pohjois-Suomen sotilaslääni, joka muodostuu Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Ylä-Lapin aluetoimiston toimialueesta. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009 Puolustusministeri Jyri Häkämies Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana Seppo Kipinoinen

9 6883 N:o 1622 Valtioneuvoston asetus puolustusvoimista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, muutetaan puolustusvoimista 20 päivänä joulukuuta 2007 annetun valtioneuvoston asetuksen (1319/2007) 7, 12 :n 2 momentin 2 ja 3 kohta sekä 14 ja 16 seuraavasti: 7 Puolustusvoimien virat Puolustusvoimissa on: 1) puolustusvoimain komentajan ja pääesikunnan päällikön virka; 2) kenraalin, amiraalin, everstin ja kommodorin virkoja; 3) upseerin ja määräaikaisen nuoremman upseerin virkoja; 4) määräaikaisen reserviupseerin virkoja; 5) opistoupseerin virkoja; 6) aliupseerin ja määräaikaisen aliupseerin virkoja; 7) erikoisupseerin virkoja, joita ovat puolustusvoimien pääinsinöörin, sotilasyli-insinöörin, puolustusvoimien ylilääkärin, sotilasylilääkärin, kenttäpiispan ja sotilaspapin virat sekä erikoisupseerin ja määräaikaisen erikoisupseerin virat; 8) sotilasprofessorin virkoja; 9) kirjastonjohtajan, laskentapäällikön, museonjohtajan, proviisorin, puolustusvoimien asessorin, puolustusvoimien ylieläinlääkärin, pääsihteerin, räjähdysainetarkastajan ja tutkimusjohtajan virka; 10) eläinlääkärin, erikoislääkärin, erikoissuunnittelijan, erikoistutkijan, hammaslääkärin, kaupallisen sihteerin, kieliasiantuntijan, kiinteistöpäällikön, kirjastonhoitajan, lakimiehen, lääkärin, osastonjohtajan, osastonlääkärin, osastopäällikön, professorin, psykologin, sosiaalipäällikön, sotilaslakimiehen, sotilassairaalan ylilääkärin, tiedotuspäällikön, tietohallintopäällikön, toimistopäällikön, tutkijan, vanhemman lehtorin, ylikielenkääntäjän, ylilääkärin ja ylitarkastajan virkoja. Puolustusvoimissa voi lisäksi olla muita virkoja sekä määräaikaisessa virkasuhteessa tai työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa. Upseerin virkoja ovat 1 momentin 1 3 ja 8 kohdassa tarkoitetut virat ja sotilasvirkoja ovat 1 momentin 1 8 kohdassa tarkoitetut virat. 12 Erityiset kelpoisuusvaatimukset muihin puolustusvoimien virkoihin Lisäksi vaaditaan: 2) tutkimusjohtajalta, pääsihteeriltä ja osastonjohtajalta virkaan soveltuva tohtorin tutkinto sekä perehtyneisyys tutkimustyöhön ja sen johtamiseen; 3) professorilta ja sotilasprofessorilta tieteellinen pätevyys ja käytännön perehtyneisyys tehtäväalaan; 2 /194

10 6884 N:o Arvonimet Tutkimusjohtajalle, pääsihteerille tai osastonjohtajalle, jolla on professorilta vaadittava tieteellinen pätevyys ja opetustaito ja käytännön perehtyneisyys, voidaan myöntää professorin arvonimi. Arvonimen myöntää virkaan nimittävä viranomainen. 16 Viran haettavaksi julistaminen Sen lisäksi, mitä puolustusvoimista annetun lain 38 a :ssä säädetään, pääesikunta julistaa haettavaksi erikoislääkärin, erikoistutkijan, kirjastonjohtajan, museonjohtajan, osastonjohtajan, osastopäällikön, professorin, puolustusvoimien asessorin, pääsihteerin, räjähdysainetarkastajan, sotilasprofessorin, toimistopäällikön ja tutkimusjohtajan virat. Muut kuin 1 momentissa tarkoitetut virat voidaan täyttää niitä haettavaksi julistamatta. Tarvittaessa ne julistaa haettavaksi 15 :n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettu viranomainen. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009 Puolustusministeri Jyri Häkämies Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana Seppo Kipinoinen

11 6885 N:o 1623 Valtioneuvoston asetus turvatekniikan keskuksesta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty työ- ja elinkeinoministeriön esittelystä, muutetaan turvatekniikan keskuksesta 29 päivänä syyskuuta 1995 annetun asetuksen (1143/1995) 1, 2 :n 2 momentti ja 3 seuraavasti: 1 Turvatekniikan keskuksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä turvatekniikan keskuksesta annetussa laissa (1071/1995) säädetään: 1) seurata ja arvioida teknisen turvallisuuden ja luotettavuuden sekä kuluttajaturvallisuuden toteutumista ja kehittymistä; 2) edistää valtakunnallisesti yhtenäistä teknisen turvallisuuden ja luotettavuuden sekä kuluttajaturvallisuuden tasoa; 3) edistää teknistä tarkastustoimintaa koskevien mallien, menettelytapojen ja teknologian kehittämistä; 4) tuottaa asiantuntijapalveluita työ- ja elinkeinoministeriölle sekä muille ministeriöille ja viranomaisille; 5) tuottaa toimialansa tietopalveluja sekä edistää teknistä turvallisuutta ja luotettavuutta sekä kuluttajaturvallisuutta koskevaa tiedotustoimintaa; 6) osallistua tehtäviinsä liittyvään kansainväliseen yhteistyöhön; sekä 7) huolehtia tuoteturvallisuuteen liittyvästä tietojenvaihdosta. 2 Työ- ja elinkeinoministeriö vahvistaa johtokunnan jäsenten palkkiot. 3 Turvatekniikan keskuksen johtokunnan tehtävänä on: 1) osallistua toiminnan yleiseen suunnitteluun ja kehittämiseen; 2) päättää toimintalinjoista ottaen huomioon työ- ja elinkeinoministeriön kanssa sovitut tavoitteet; 3) ohjata ja valvoa asetettujen tavoitteiden toteuttamista; 4) päättää talousarvioehdotuksesta sekä ehdotuksesta toiminta- ja taloussuunnitelmaksi; sekä 5) käsitellä muita toiminnan kannalta laajakantoisia ja periaatteellisesti merkittäviä asioita. Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009 Ministeri Liisa Hyssälä Kaupallinen neuvos Tomi Lounema

12 6886 N:o 1624 Valtioneuvoston asetus Kuluttajavirastosta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty työ- ja elinkeinoministeriön esittelystä, muutetaan Kuluttajavirastosta 18 päivänä joulukuuta 1998 annetun asetuksen (1057/1998) 1 :n 1 momentti, 2 ja 9 :n 3 momentti seuraavasti: 1 Kuluttajaviraston tehtävänä on: 1) huolehtia valmismatkaliikkeistä annetussa laissa (1080/1994) ja kulutushyödykkeen hinnan ilmoittamisesta markkinoinnissa annetussa asetuksessa (1359/1999) virastolle säädetyistä tehtävistä; 2) huolehtia kuluttajavalistuksesta ja kuluttajaneuvonnan ohjauksesta; 3) tehdä kuluttajakysymysten hoitamiseen liittyviä selvityksiä ja vertailuja; 4) seurata kuluttajien asemaan vaikuttavaa kehitystä; 5) osallistua standardointiin; 6) suorittaa muut Kuluttajavirastolle säädetyt tai määrätyt tehtävät sekä huolehtia muista sellaisista kuluttajakysymyksistä, jotka eivät kuulu muiden kuluttajaviranomaisten tehtäviin. 2 Aluehallintoviraston asema Kuluttajavirasto ja kuluttaja-asiamies ohjaavat kumpikin omalla toimialallaan aluehallintovirastoa. 9 Asian saattamisesta tuomioistuimen käsiteltäväksi ja markkinointitoimenpiteen tai sopimusehdon tai muun lainvastaisen menettelyn kieltämisestä kuluttaja-asiamiehen toimivaltaan kuuluvassa asiassa sekä kuluttajan avustamisesta yksittäisen asian hoitamisessa päättää aina kuluttaja-asiamies. Kuluttajavirastolle kuuluvasta valmismatkaliikkeistä annetun lain 14 :ssä tarkoitetusta kiellosta päättää aina ylijohtaja. Ylijohtajan esteellisyydestä säädetään kuluttajavirastosta annetun lain (1056/1998) 8 :n 1 momentissa. Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009 Ministeri Liisa Hyssälä Kaupallinen neuvos Tomi Lounema

13 6887 N:o 1625 Valtioneuvoston asetus pehmustettujen istuinhuonekalujen paloturvallisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty työ- ja elinkeinoministeriön esittelystä, kumotaan pehmustettujen istuinhuonekalujen paloturvallisuusvaatimuksista 24 päivänä elokuuta 1990 annetun asetuksen (743/1990) 3 sekä muutetaan 1 :n 1 momentti seuraavasti: 1 Soveltamisala Tämä asetus koskee kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain (75/2004) soveltamisalaan kuuluvia pehmustettuja istuinhuonekaluja. Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009 Ministeri Liisa Hyssälä Kaupallinen neuvos Tomi Lounema

14 6888 N:o 1626 Valtioneuvoston asetus patjojen paloturvallisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty työ- ja elinkeinoministeriön esittelystä, kumotaan patjojen paloturvallisuudesta 17 päivänä tammikuuta 1991 annetun asetuksen (57/1991) 3 sekä muutetaan 1 :n 1 momentti seuraavasti: 1 Soveltamisala Tämä asetus koskee sellaisia patjoja ja muita pehmustettuja sängynpohjia, jotka kuuluvat kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain (75/2004) soveltamisalaan. Pehmustetuilla sängynpohjilla tarkoitetaan esimerkiksi irtonaisia patjoja, jotka on tarkoitettu asetettavaksi vuoteessa kiinteälle alustalle tai joustinpohjalle, joustinpohjia, sängyissä käytettäväksi tarkoitettuja vesi- ja ilmapatjoja, yhdistettyjen istuin- ja vuodehuonekalujen patjana käytettäviä osia sekä veneissä, matkailuperävaunuissa ja vastaavissa tiloissa käytettäväksi tarkoitettuja patjoja. Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009 Ministeri Liisa Hyssälä Kaupallinen neuvos Tomi Lounema

15 6889 N:o 1627 Valtioneuvoston asetus elintarvikkeita jäljittelevistä vaarallisista tuotteista annetun asetuksen 3 :n kumoamisesta Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty työ- ja elinkeinoministeriön esittelystä, säädetään: 1 Tällä asetuksella kumotaan elintarvikkeita jäljittelevistä vaarallisista tuotteista 15 päivänä helmikuuta 1991 annetun asetuksen (359/1991) 3. 2 Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009 Ministeri Liisa Hyssälä Kaupallinen neuvos Tomi Lounema

16 6890 N:o 1628 Valtioneuvoston asetus dimetyylifumaraatti-nimistä biosidia sisältävien kulutustavaroiden markkinoille saattamisen ja markkinoilla saataville asettamisen kieltämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty työ- ja elinkeinoministeriön esittelystä, muutetaan dimetyylifumaraatti-nimistä biosidia sisältävien kulutustavaroiden markkinoille saattamisen ja markkinoilla saataville asettamisen kieltämisestä 16 päivänä huhtikuuta 2009 annetun valtioneuvoston asetuksen (251/2009) 2 :n 3 momentti seuraavasti: 2 Markkinoille saattamisen ja markkinoilla saataville asettamisen kielto Turvatekniikan keskus voi määrätä sen, joka on asettanut dimetyylifumaraattia sisältävän kulutustavaran saataville markkinoilla, ryhtymään kuluttajan hallussa olevaa dimetyylifumaraattia sisältävää kulutustavaraa koskeviin, kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain (75/2004) 27 :ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin. Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009 Ministeri Liisa Hyssälä Kaupallinen neuvos Tomi Lounema

17 6891 N:o 1629 Valtioneuvoston asetus Kuluttajaviraston tehtävistä eräiden REACH-asetuksen 67 artiklan mukaisten kulutustavaroiden koostumusta koskevien rajoitusten valvonnassa annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty työ- ja elinkeinoministeriön esittelystä, muutetaan Kuluttajaviraston tehtävistä eräiden REACH-asetuksen 67 artiklan mukaisten kulutustavaroiden koostumusta koskevien rajoitusten valvonnassa 28 päivänä toukokuuta 2009 annetun valtioneuvoston asetuksen (350/2009) nimike sekä 1 ja 2 seuraavasti: Valtioneuvoston asetus Turvatekniikan keskuksen tehtävistä eräiden REACH-asetuksen 67 artiklan mukaisten kulutustavaroiden koostumusta koskevien rajoitusten valvonnassa 1 Tässä asetuksessa säädetään Turvatekniikan keskuksen tehtävästä valvoa eräitä sellaisia kuluttajille markkinoitavia esineitä koskevia rajoituksia, joista säädetään kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006, jäljempänä REACH-asetus, 67 artiklassa ja mainitun asetuksen liitteessä XVII. 3 /194 2 Turvatekniikan keskus valvoo seuraavia REACH-asetuksen liitteessä XVII säädettyjä kulutustavaroiden valmistuksen, markkinoille saattamisen ja käytön rajoituksia: Kohta 5: Bentseeni CAS N:o Kohta 27: Nikkeli CAS N:o ja sen yhdisteet Kohta 43: Atsoväriaineet ja atsovärit Kohta 51: Seuraavat ftalaatit (tai muut tämän aineen kattavat CAS-numerot): Bis(2-etyyliheksyyli)ftalaatti (DEHP) CAS N:o Dibutyyliftalaatti (DBP) CAS N:o Bentsyylibutyyliftalaatti (BBP) CAS N:o Kohta 52: Seuraavat ftalaatit (tai muut tämän aineen kattavat CAS-numerot):

18 6892 N:o 1629 Di-isononyyliftalaatti (DINP), CAS N:o ja Di-isodekyyliftalaatti (DIDP), CAS N:o ja Di-n-oktyyliftalaatti (DNOP), CAS N:o Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009 Ministeri Liisa Hyssälä Kaupallinen neuvos Tomi Lounema

19 6893 N:o 1630 Oikeusministeriön asetus oikeusministeriön työjärjestyksestä annetun oikeusministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2009 Oikeusministeriön päätöksen mukaisesti kumotaan oikeusministeriön työjärjestyksestä 1 päivänä heinäkuuta 2009 annetun oikeusministeriön asetuksen (539/2009) 1 :n 3 momentti, 24, 52 :n 1 momentin 2 kohta ja 53 :n 1 momentin 1 kohta, muutetaan 7 :n 2 momentti, 8, 10, 11, 17, 20, 21, 23, 28 ja 56 sekä lisätään asetukseen uusi 2 a ja 22 a seuraavasti: 2a Sisäinen valvonta Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että: 1) toiminnassa ja taloudessa noudatetaan voimassa olevia säädöksiä ja määräyksiä; 2) ministeriön vastuulla olevat varat ja omaisuus on turvattu; 3) toiminnasta ja taloudesta tuotetaan ulkoisia ja sisäisiä tarpeita varten oikeat ja riittävät tiedot Sisäisen valvonnan järjestelyistä vastaavat kansliapäällikkö, osastot, erilliset yksiköt ja muut yksiköt omalla tehtäväalueellaan. 7 Ministeriön johtoryhmä Johtoryhmään kuuluvat ministeri, kansliapäällikkö, osastopäälliköt, hallintojohtaja, talousjohtaja, tietohallintojohtaja, demokratiaja kieliasioiden yksikön johtaja, kansainvälisen yksikön johtaja, lainvalmisteluosaston rikos- ja prosessioikeuden valmistelusta vastaava apulaisosastopäällikkö ja muut, ministerin määräämät virkamiehet. Ministerin erityisavustaja osallistuu johtoryhmän kokouksiin. 8 Osastopäällikkökokous Ministeriötä tai hallinnonalaa koskevien kysymysten valmistelemiseksi ja yhteensovittamiseksi pidetään osastopäällikkökokouksia, joihin osallistuvat kansliapäällikkö, osastopäälliköt, hallintojohtaja, talousjohtaja, tietohallintojohtaja, demokratia- ja kieliasioiden yksikön johtaja, kansainvälisen yksikön johtaja, lainvalmisteluosaston rikos- ja prosessioikeuden valmistelusta vastaava apulaisosastopäällikkö ja muut, kansliapäällikön määräämät virkamiehet. Puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö ja sihteerinä hänen määräämänsä virkamies. 10 Ministeriön osastot ja osastoihin kuulumattomat yksiköt Ministeriön osastoista ja osastoihin kuulumattomista erillisistä yksiköistä säädetään oikeusministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (543/2003) 3 :ssä, jonka mukaan ministeriössä on oikeushallinto-osasto, lainvalmisteluosasto ja kriminaalipoliittinen osasto sekä osastoihin kuulumattomina yksikköinä hallintoyksikkö, demokratia- ja kieliasioiden yksikkö, talousyksikkö, kansainvälinen yksikkö, sisäisen tarkastuksen yksikkö, tietohallintoyksikkö ja viestintäyksikkö.

20 6894 N:o 1630 Ministeriön johdon apuna strategisessa valmistelussa, ministeriön johtamisjärjestelmän kehittämisessä sekä ylimmän johdon kokousten valmistelussa ja sihteeritehtävissä toimii johdon tuki. 11 Yksiköt ja vastuualueet Oikeushallinto-osastossa on lainvalmistelu- ja strategiayksikkö, tuomioistuinyksikkö, oikeusapuyksikkö, koulutusyksikkö sekä talous- ja henkilöstöhallintoyksikkö. Lainvalmisteluosastossa on julkisoikeuden yksikkö, yksityisoikeuden yksikkö, rikos- ja prosessioikeuden yksikkö, laintarkastusyksikkö sekä eurooppaoikeuden yksikkö. Kriminaalipoliittisessa osastossa on syyttäjä-, rikosseuraamus- ja strategiayksikkö, rikoksentorjuntayksikkö sekä lainvalmistelu- ja hallintopalveluyksikkö. Hallintoyksikössä on hallintoasioiden, henkilöstöasioiden, sisäisten palvelujen ja tietopalvelujen vastuualueet. Hallintoyksikköön kuuluu myös johdon tuki, joka on tehtävissään kansliapäällikön alainen. 17 Oikeushallinto-osaston hallinnonalaa koskevat tehtävät Oikeushallinto-osasto huolehtii tuomioistuimia, Valtakunnanvoudinvirastoa, oikeusaputoimistoja, Konkurssiasiamiehen toimistoa, kuluttajariitalautakuntaa, Oikeusrekisterikeskusta ja tuomarinvalintalautakuntaa koskevista tulosohjaustehtävistä. 20 Kriminaalipoliittisen osaston hallinnonalaa koskevat tehtävät Kriminaalipoliittinen osasto huolehtii Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikköä, Valtakunnansyyttäjänvirastoa, Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimivaa Euroopan kriminaalipolitiikan instituuttia ja rikoksentorjuntaneuvostoa koskevista tulosohjaustehtävistä. 21 Hallintoyksikön tehtävät Hallintoyksikön tehtävänä on huolehtia: 1) ministeriön hallinnon ja organisaation kehittämisestä sekä hallintotehtävistä, jotka eivät kuulu muulle osastolle tai yksikölle; 2) armahdusta ja avioitumisoikeutta koskevista hakemuksista sekä suuronnettomuuksien tutkijalautakuntien asettamisesta; 3) Oikeuskanslerinvirastoa, Oikeuspoliittista tutkimuslaitosta, Onnettomuustutkintakeskusta, Tietosuojavaltuutetun toimistoa sekä tietosuojalautakuntaa koskevien asioiden valmistelusta, jotka oikeusministeriön on näiden virastojen hallintosäädösten mukaan ratkaistava; 4) saamelaisten kulttuuri-itsehallinnosta ja saamelaisasioiden yhteensovittamisesta; 5) ministeriön asiakirjahallinnosta, julkaisutoiminnasta, sisäisestä viestinnästä, kirjastosta ja muista tietopalveluista; 6) Suomen säädöskokoelmasta, ministeriöiden määräyskokoelmista ja sähköisestä säädöstietopankista; 7) hallinnonalan yhteisestä henkilöstöhallinnosta ja henkilöstöraportoinnin kehittämisestä; 8) ministeriön henkilöstön kehittämisestä ja muusta henkilöstöhallinnosta sekä ministeriön ja sen alaisten eräiden virastojen virkaehtosopimustoiminnasta; 9) toimitiloista, hankintamenettelyistä ja yhteisistä hankinnoista ministeriössä; 10) ministeriön turva-asioista ja muista sisäisistä palveluista; 11) virkamatkoja koskevista hankinta-asioista. 22a Demokratia- ja kieliasioiden yksikön tehtävät Demokratia- ja kieliasioiden yksikkö huolehtii: 1) vaali- ja muiden osallistumisoikeuksien toteutumisen samoin kuin kansalaisvaikuttamisen yleisten edellytysten edistämisestä ja seurannasta; 2) vaalilaissa (714/1998) ja menettelystä neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä anne-

21 N:o tussa laissa (571/1987) oikeusministeriölle säädetyistä vaaliviranomaisen tehtävistä, valtiollisten vaalien, kunnallisvaalien ja kansanäänestysten järjestämisestä sekä vaalitietojärjestelmästä ja vaalivalmiuden ylläpidosta; 3) puoluelaissa (10/1969) oikeusministeriölle säädetyistä tehtävistä; 4) kielellisten oikeuksien toteutumisen edistämisestä ja seurannasta sekä kielilaissa (423/2003) oikeusministeriölle säädetyistä tehtävistä; 5) yksikön toimialaan kuuluvan lainsäädännön valmistelusta yhteistoiminnassa lainvalmisteluosaston kanssa. 23 Talousyksikön tehtävät Talousyksikön tehtävänä on huolehtia: 1) hallinnonalan talousarvion valmistelusta ja toteutumisen seurannasta, tulosohjausprosessista, toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelusta sekä seuranta- ja raportointimenettelystä; 2) johtamista ja suunnittelua tukevan talousraportoinnin ohjauksesta ja kehittämisestä; 3) ministeriön ja hallinnonalan yleisistä toiminnan ja talouden kehittämistehtävistä, jolleivät ne kuulu hallintoyksikölle; 4) hallinnonalan hankintatoimen ohjauksesta ja kehittämisestä; 5) tiliviraston maksuliikkeestä, kirjanpidosta ja muusta laskentatoimesta sekä niiden kehittämisestä; 6) taloushallinnossa käytettävien tietojärjestelmien kehittämisestä. 28 Sisäisen tarkastuksen yksikön tehtävät Sisäisen tarkastuksen yksikön tehtävänä on: 1) tuottaa johdolle hallinnonalan sisäisen valvonnan asianmukaisuutta ja riittävyyttä koskevaa tarkastus- ja arviointitietoa; 2) edistää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyjen kehittämistä; 3) huolehtia hallinnonalan sisäisen tarkastuksen yhteensovittamisesta ja muusta sisäisen tarkastuksen yhteistyöstä. Yksikön asemasta, tehtävistä ja sisäisen tarkastuksen menettelyistä määrätään tarkemmin sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä, jonka ministeri vahvistaa. 56 Ratkaisuvalta demokratia- ja kieliasioiden yksikössä Demokratia- ja kieliasioiden yksikön johtaja ratkaisee puoluelaissa tarkoitettua puolueiden valvontaa sekä tilinpidon ja varojen käytön tarkastamista koskevat asiat. Kansliapäällikkö voi määrätä yksikön esittelijän ratkaistavaksi valtiollisten vaalien, kunnallisvaalien ja kansanäänestyksen toimeenpanossa oikeusministeriölle kuuluvat teknisiä järjestelyjä koskevat asiat. Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2009 Oikeusministeri Tuija Brax Kansliapäällikkö Tiina Astola

22 6896 N:o 1631 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus Matkailun edistämiskeskuksen maksullisista suoritteista Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994 seuraavasti: 1 Maksulliset liiketaloudelliset suoritteet Valtion maksuperustelain 7 :ssä tarkoitettuja muita suoritteita, jotka Matkailun edistämiskeskus hinnoittelee liiketaloudellisin perustein, ovat tilauksesta tai muusta toimeksiannosta tuotetut: 1) asiantuntija-, konsultti- ja suunnittelupalvelut; 2) julkaisut, tutkimukset, selvitykset ja kustannuspalvelut lukuun ottamatta tapauksia, jolloin suoritteet välittömästi tukevat Matkailun edistämiskeskuksen maksutonta toimintaa; 3) tietopalvelut; 4) koulutus- ja seminaaritilaisuudet; 5) henkilöstön käyttö virkatehtäviin hallinnon ulkopuolisissa koulutus-, suunnittelu- tai muissa asiantuntijatehtävissä lukuun ottamatta tapauksia, joissa se välittömästi tukee Matkailun edistämiskeskuksen maksutonta toimintaa; 6) toimitilojen ja laitteiden käyttö sekä virasto- ja toimistopalvelut ulkopuolisille; ja 7) muut Matkailun edistämiskeskuksen toimialaan kuuluvat palvelut. Lisäksi liiketaloudellisin perustein hinnoiteltavia suoritteita ovat kampanjajulkaisujen ilmoitusmyynti sekä palvelut, joita Matkailun edistämiskeskus tuottaa tilauksesta tai muusta toimeksiannosta yhteisrahoitteisten messujen ja kampanjoiden yhteydessä niihin osallistuville. 2 Erinäiset suoritteet Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 34 :n 2 momentissa tarkoitetusta tiedon esille hakemisesta sekä saman lain 34 :n 3 momentissa tarkoitettujen kopioiden ja tulosteiden antamisesta perittävistä maksuista päättää Matkailun edistämiskeskus ottaen huomioon, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 34 :ssä säädetään. 3 Voimaantulo 2010 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta Tätä asetusta sovelletaan voimaantulon jälkeen tilattuihin suoritteisiin. Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen Ylitarkastaja Päivi Marttila

23 6897 N:o 1632 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus kosmeettisista valmisteista annetun kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009 Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti, muutetaan kosmeettisista valmisteista 1 päivänä helmikuuta 2005 annetun kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksen (75/2005) 8, 9 :n 1 ja 3 momentti sekä 10 :n 3 ja 4 momentti seuraavasti: 8 Pakkaamattomana myytävät kosmeettiset valmisteet Jos kosmeettista valmistetta ei ole pakattu myyntipakkaukseen tai se pakataan myyntihetkellä ostajan toivomuksesta tai se on pakattu välitöntä myyntiä varten, ostajalle on ilmoitettava erillisellä esitteellä tai muulla selostuksella kosmeettisista valmisteista annetun lain 10 :ssä ja mainitun lain nojalla säädetyt tiedot, jos ne eivät ostohetkellä ole muutoin selvästi havaittavissa. Kosmeettisen valmisteen turvallisen käytön kannalta tarpeelliset ohjeet, varoitukset ja varoitusmerkinnät on kuitenkin aina annettava ostajalle valmisteen mukana. 9 Rekisteröinti-ilmoitus Kosmeettisista valmisteista annetun lain 12 :ssä tarkoitettu rekisteröinti-ilmoitus tehdään Turvatekniikan keskukseen sitä varten tarkoitetulla lomakkeella. Turvatekniikan keskus antaa elinkeinonharjoittajalle rekisteröinnistä todistuksen. 10 Liikesalaisuuden suojaaminen Turvatekniikan keskus käsittelee hakemuksen neljän kuukauden kuluessa ja ilmoittaa hakijalle kirjallisesti päätöksestään. Poikkeustapauksissa Turvatekniikan keskus voi ilmoittaa hakijalle kirjallisesti hakemuksen käsittelyyn tarvittavasta lisäajasta, joka voi olla enintään kaksi kuukautta. Kosmeettisista valmisteista annetun lain 16 :n 3 momentissa tarkoitetussa ilmoituksessa Turvatekniikan keskus ilmoittaa Euroopan yhteisöjen komissiolle sekä muille Euroopan unionin jäsenvaltioille hakijan nimen tai toiminimen ja osoitteen, niiden kosmeettisten valmisteiden nimet, jotka sisältävät ai-

24 6898 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 1632 nesosaa, jolle salassapitolupa on myönnetty sekä ainesosalle annetun rekisteröintinumeron. Ilmoittaessaan päätöksestään olla myöntämättä lupaa tai myönnetyn luvan peruuttamisesta, Turvatekniikan keskus ilmoittaa myös päätöksensä perustelut. Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009 Ministeri Liisa Hyssälä Kaupallinen neuvos Tomi Lounema JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 3 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2009 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN