VANHAN PORVOON ASUKASYHDISTYS FÖRENINGEN INVÅNARNA I GAMLA BORGÅ

Transkriptio

1 VANHAN PORVOON ASUKASYHDISTYS FÖRENINGEN INVÅNARNA I GAMLA BORGÅ NO: NR: 50 1/2011

2 Ledare Ju flere år man får på nacken desto snabbare tycks tiden gå och plötsligt är tiden inne att knåpa ihop WPGB nr. 50. Mycket har hänt, mycket har blivit ogjort. Men sådant är livet, vardagen suger med sig och tar ofta mer tid än man tror. Då är det ibland svårt att hinna med uppgifter utöver det vanliga, dit räknas även föreningsverksamheten och ansvaret för tidningen. Det är i alla fall med stolthet jag kan konstatera att vår förhållandevis lilla förening i 25 år har lyckats ge ut en trevlig, men samtidigt värdefull tidskrift. Jag vill uttrycka ett stort tack till alla mina föregångare som offrat en del av sin vardag och tagit ansvaret för att tidningen skulle kunna glädja invånarna i Gamla Borgå och samtidigt fungera som verktyg för att informera beslutsfattare om ärenden som står oss nära. Kristina Leivo, huvudredaktör , skrev i den första ledaren att tidningen strävar till att kanalisera våra gemensamma tankar och kännedomar för att sedan dryftas av stadens styrelse. Hon såg också tidningen som ett medel att gestalta vår framtid och en kanal för invånarna att framställa önskemål. Jag tycker vi lyckats hålla fast vid det målet mycket bra. Efter Kristina tog Helena Hämelin över tidningen. I en skrivelse i julnumret 2006 (nr. 41) blickar hon tillbaka på tidningens historia. Hon strävade enligt sina egna ord under sin tid som huvudredaktör till att förbättra tidningens goda standard och utveckla innehållet i gamla stans anda, för att motsvara en bredare läskrets utmaningar och krav och utveckla tidningen till föreningens ansikte utåt. Med risk för att låta skrytsam tror jag inte jag någon annanstans sett en lika fin tidning utgiven av en invånarförening som vår. Helena överlämnade våren 2004 ansvaret för tidningen till Carl-Eirik Nikander med redaktionskommitté, som lotsade tidningen I sin första ledare betonade han trafiken och beklagade att staden inte tycks prioritera vår stadsdels genomfartstrafik särdeles högt. Arbetet med trafikproblemen fortsätter och på årsmötet i år beslöts att föreningen återigen närmar sig staden gällande trafiken på Ågatan, Mellangatan och Brobacken. År 2009 axlade undertecknad lite motsträvigt över ansvaret för tidningen. Oerfaren bävade jag för hur jag skulle kunna hålla uppe nivån som endast förbättrats under åren. I de senaste fyra numren har tidningen genomgått små utseendemässiga förändringar. Jag har också velat ge föreningens styrelse en större roll och mer synlighet, för när allt kommer till kritan så är det styrelsen som håller vår förening i gång. KUVA/Foto: Ulla rajakangas I sin skrivelse i WPGB 41 gläder sig Helena Hämelin åt att otaliga medhjälpare skrivit både varierande och innehållsrika artiklar under åren. Samarbetet med flere av de skribenterna hon nämner fortsätter också idag, Benita Ahlnäs, Pekka Hornamo, Anneli Naukkarinen och många fler bidrar till att hålla tidningen underhållande och informativ. I ledaren för julnumret 2006 gläder sig Eirik åt alla skriverier om gårdarna och invånare som föreningens medlemmar bidragit med som annars skulle ha gått oss förbi. Jag vill också för min del tacka alla invånare som låtit oss blicka in i sina hus, deras historia och renoveringar på gott och ont, och hoppas att vi också fortsättningsvis får njuta av dylika artiklar. Tack till er alla. Utan er skulle tidningen inte finnas till. Givetvis utan att underskatta läsarna. Trevlig sommar! Todistettavasti aurinkokellossa on ollut kello paikallaan ainakin hetkellisesti noin kolmisen vuotta sitten. Bevisligen fanns solurets ur på plats åtminstone en liten stund för ca. tre år sedan. Susanna Silberstein, huvudredaktör 2

3 Pääkirjoitus Taas on kevät kääntymässä kesäksi. Vuoden alku on ollut kiivasta kamppailua ajan kanssa arjen, perheen, työn ja opiskeluiden vaatiessa aikaa. Paljon on tapahtunut mutta paljon jäänyt tapahtumatta. Lehden juhlanumeron suunnittelu on hiljaa pysytellyt taka-alalla kunnes koivuissa alkoi näkyä hiirenkorvia, jonka jälkeen tulikin kiire! Tämän lehden numero on juhlavasti nro. 50, mikä merkitsee, että suhteellisen pieni yhdistyksemme on onnistuneesti julkaissut arvokasta lehteämme 25 vuoden ajan. Lehden ulkonäkö ja sivumäärä ovat vuosien saatossa hieman muuttuneet, mutta pääosin lehti on toteuttanut koko ajan alusta asti määriteltyä perustehtäväänsä. Ensimmäisen lehden pääkirjoituksessa Kristiina Leivo, joka toimi päätoimittajana , kuvaili lehden tarkoitusta seuraavasti: Lehti pyrkii kanavoimaan palstoilleen yhteiset ajatuksemme ja tuntemuksemme mm. kaupungin hallinnon kuultaviksi. --- Käyttäkää tarjottua kanavaa ja kertokaa osaltanne, asukasyhdistyksemme tekee puolestaan voitavansa aloitteiden edistämiseksi. Kristiina Leivon jälkeen lehteä toimitti vuosina Helena Hämelin. Omien sanojensa mukaan Helena pyrki parantamaan edelleen lehden tasoa ja kehittämään sisältöä vanhan kaupungin hengessä vastaamaan uuden, laajemman lukijakunnan haasteisiin ja vaatimuksiin. Hänen tavoitteenaan oli kehittää lehdestä yhdistyksen käyntikortti, sen kasvot ulospäin. Ensimmäisessä pääkirjoituksessaan Helena iloitsi Välikadun ja Museotorin muuttumisesta heinäkuun ajaksi autottomaksi; asia, joka oli vielä 1980-luvulla tuntunut täysin utopistiselta. Helena luovutti vuoden 2004 alusta lehden vetovastuun Carl-Eirik Nikanderille. Lehden nro. 36 pääkirjoituksessaan hän tuo esiin Vanhan Porvoon liikennejärjestelyt ja kaupungin haluttomuuden ryhtyä toimenpiteisiin. Teemanumerosta käy kuitenkin samalla ilmi, että yhdistys on toiminut aktiivisesti etsiessään kaupunginosaa vaivaaviin liikenneongelmiin ratkaisuja. Työ jatkuu edelleen ja kevään vuosikokouksessa päätettiinkin jälleen lähestyä kaupungin päättäjiä Välikadun, Jokikadun ja Sillanmäen liikenteen osalta. Vuonna 2009 vastuu lehdestä siirtyi hieman vastahakoiselle allekirjoittaneelle. Laadukkaan lehden toimitusvastuu tuntui vasta-alkajasta vaikealta ja työn yhteensovittaminen arkeen haastavalta. Omalta osaltani olen pyrkinyt antamaan hallitukselle lisää tilaa lehdestä, sillä loppujen lopuksi hallituksen pieni joukko antaa paljon arjestaan pyörittääkseen yhteisvoimin yhdistystä ja kaikkia sen tapahtumia. Arjestaan ovat uhranneet aikaansa aikojen saatossa moni muukin ja siitä jokainen heistä ansaitsee kiitoksen. Jokainen aikaisempi päätoimittaja on viettänyt useita tunteja rakentaen lukijoille lehteä, joka onnistuu olemaan sekä viihdyttävä että informoiva, sekä asukkaiden että päättäjien suuntaan. Joululehden 2006 kirjoituksessa Helena Hämelin tuo esiin sen, miten lehteä kuitenkin tehdään yhteisvoimin. Vakituiset kirjoittajat, joiden kanssa yhteistyö on alkanut jo aikoja sitten jatkuu edelleen: Benita Ahlnäs, Anneli Naukkarinen ja Pekka Hornamo, sekä moni, moni muu jakavat meidän kanssaan aikaansa ja asiantuntijuuttaan. Eirik korostaa puolestaan saman numeron pääkirjoituksessa kuinka hienoa on, että asukkaat kirjoittavat tarinoita taloistaan, niiden asukkaista ja remonttitouhuista. Ne antavat meille mahdollisuuden jakaa asioita, jotka jäisivät meiltä muuten tietämättä. Teille kaikille siis suuret, sydämelliset kiitokset. Ilman teitä ei lehteä olisi olemassa. Väheksymättä tietenkään lukijoita. Mukavaa kesää! Susanna Silberstein, päätoimittaja Innehåll Sisällys Ledare Pääkirjoitus WPGB 1/ Ledare Pääkirjoitus WPGB 12/ Ledare Pääkirjoitus WPGB 36/ Puheenjohtajan palsta Ordföranden har ordet... 6 Vuosikokous Årsmötet... 7 Tapahtumakalenteri Evenemangskalender... 8 Älä pussaa kissaa!... 9 Bok om hantverksutbildning i Borgå Museotorin laidalta Porvoon museo Vanhan Porvoon selvitysraportti Borgå i bokhyllan Talo Itäinen Pitkäkatu Movies by the River Porvoon Matkailuoppaat ry Borgå Turistguider rf Näyttelykalenteri Utställningskalender Säätiö Stiftelsen Yhdistys Föreningen

4 4 Kristina Leivo, WPGB 1/1987

5 Helena Hämelin, WPGB 12/1992 Svensk text på sid. 31. Carl-Eirik Nikander, WPGB 36/2004 Suomenkielinen teksti s

6 Puheenjohtajan palsta Ordföranden har ordet Heipä hei, hyvä Vanhan Porvoon asukas! Oletko vähään aikaan pohtinut, miksi itse asiassa asut Vanhassa Porvoossa? Kysyn tätä siksi, että olen itse miettinyt suhdettani Vanhaan Porvooseen ja asumiseen täällä. Huomasin nimittäin yllätyksekseni, että minulla ei ole koskaan ollut suurta paloa saada asua Vanhassa Porvoossa. Nytkin olen vain ajautunut tänne, aika lailla suunnittelematta. Olen syntynyt Porvoossa ja viettänyt lapsuuden luvuilla polkupyörän satulaa kuluttaen. Kavereiden luokse käveltiin tai pyöräiltiin, asuttiin sitten Kevätkummussa tai Peippolassa. Kaupunki kävi tutuksi ja nyt jokaisella kaupunginosalla on paikka muistoissani. Kaikkein parhaat muistoni ovat tietenkin lapsuudenkotini alueelta Tarmolasta ja näin se tulee pysymäänkin. Vanhasta Porvoosta ei muistoja oikeastaan ole ehtinyt kertymään. Mielestäni asuminen Vanhassa Porvoossa vaatii kuitenkin asukkaalta tiettyä vastuuta ja ymmärrystä. Vastuu koskee rakennusten ja pihojen kunnostusta ja ylläpitoa. Ymmärrystä tarvitaan, kun mietitään vaikkapa alueen historiaa tai täällä tapahtuvaa elävyyttä ylläpitävää toimintaa kuten kaupat ja yhdistykset. Olen keskustellut useamman henkilön kanssa asiasta ja viime vuosina alueemme on saanut runsaasti uusia asukkaita. Valitettavasti vastuu ja ymmärrys ovat tämän myötä ehkä hieman kadoksissa. Siksi kysynkin uudestaan, mikä sai sinut tänne? Miljöö, historia, vanhan arvostus, status vai kävikö kuten minulle, olet vain ajautunut tänne? Oli miten oli, minä haluan kuitenkin omalta osaltani olla vastuullinen Vanhan Porvoon asukas, sillä asuminen Vanhassa Porvoossa on kuitenkin erilaista kuin muualla Porvoossa. Vai mitä mieltä sinä olet? Mikä sai sinut vanhan Porvoon asukkaaksi? Hauskaa kesän jatkoa kaikille! Jocke Silberstein puheenjohtaja Hej på dig, bästa invånare i Gamla Borgå! Har du någonsin stannat upp och funderat över varför du i själva verket bor i Gamla Borgå? Jag ställer frågan för att jag själv dryftat över mitt förhållande till Gamla stan och att bo här. Jag märkte nämligen till min förvåning att jag inte egentligen någonsin haft någon brinnande längtan att bo här. Jag har hamnat här av en slump. Jag är född i Borgå och har tillbringat min barndom på talen, mest i sadeln på min cykel. Då rörde man sig till fots eller med cykel till kompisar, vare sig man bodde i Vårberga eller Pepot. Staden blev bekant och nu har alla stadsdelar en plats bland mina minnen. De bästa är förstås från Östermalm där jag är född och uppvuxen, och så kommer det att förbli. Jag har egentligen inte hunnit med att bilda så värst många minnen av Gamla Borgå. Jag tycker ändå att det kräver ett visst mått förståelse och ansvar att vara invånare i Gamla Borgå. Ansvaret gäller renovering och uppehälle av de gamla byggnaderna och gårdarna. Förståelse behövs då man tänker på områdets historia eller den verksamhet som garanterar livligheten här, som t.ex. affärer och föreningar. Jag har diskuterat med flere personer och lagt märke till att vårt område under de senaste åren fått många nya invånare. Tyvärr verkar det som om ansvaret och förståelsen till följd av detta delvis tappats bort. Därför vill jag ställa dig frågan igen; vad fick dig att bosätta dig här? Miljön, historien, respekt för det gamla, status, eller som i mitt fall slumpen? Vilken orsaken än må vara, strävar åtminstone jag till att vara en ansvarsfull invånare i Gamla Borgå. Att bo här är trots allt annorlunda än på andra håll i Borgå. Eller vad tycker du? Vad var det som lockade dig att bo i Gamla Borgå? Trevlig fortsättning på sommaren! Jocke Silberstein ordförande 6

7 VANHAN PORVOON ASUKASYHDISTYS FÖRENINGEN INVÅNARNA I GAMLA BORGÅ VUOSIKOKOUS Vuosikokous pidettiin , Rakuunarykmentin tiloissa Jokikatu 24:ssä Läsnä oli 28 yhdistyksen jäsentä. Tässä lyhyesti kokouksen pääkohtia. Ennen varsinaista vuosikokousta kuultiin klo kaupungininsinööri Risto Lindbladin alustus uudensillan remontista, remontin aikataulusta ja sen aiheuttamista liikenne- ym. järjestelyistä. Totesimme yksikantaan, että liikenteen siirtyminen Jokikadulle, Välikadulle ja Sillanmäelle on kestämätön ajatus, jolloin päätettiin laatia Porvoon kaupungille Vanhan kaupungin asukasaloite/vetoomus vanhan kaupungin autoliikenteen rajoittamiseksi, eritoten tulevan siltaremontin aikana. Luonnos on tehty ja kesäkuun aikana asukasaloite tullaan toimittamaan Risto Lindbladille. Uudeksi jäsenmaksuksi päätettiin 20 euroa taloutta kohden. Kannatusjäsenmaksu pysyy samana 50 euroa. Nykyinen puheenjohtaja lupautui jatkamaan vielä vuoden ajan ja uusia jäseniä hallitukseen haetaan. Hallituksessa oli yksi muutos. Uutena jäsenenä hallitukseen tuli Andreas von Koskull. Minna Öhman jätti hallituksen. Suunnitteluhortonomi Barbro Bergman-Robertz esitteli vanhassa Porvoossa toteutettavaa puutarhojen kartoitusta ja siihen liittyvää kenttätyötä, josta on myös jaettu tiedote vanhan kaupungin talouksiin. Yhdistyksen nykytilasta todettiin se, että lisää jäseniä tarvitaan, toimintaa tulisi mahdollisesti ohjata yhteiseen tekemiseen kuten retkiin, iltamiin, asukasiltoihin jne. Taloudellinen tilanne on hyvä, joskin lehden painokustannukset ovat taloudellinen haaste. Hallituksen puolesta, Puheenjohtaja ÅRSMÖTET Årsmötet arrangerades , i Dragonregementets utrymmen på Ågatan 24. Av föreningens medlemmar var 28 närvarande. Här mötets huvudpunkter i korthet. Före det egentliga mötet, kl , berättade stadsingenjör Risto Lindblad om nya brons reparationsarbeten, tidtabell och möjliga trafik- och andra arrangemang. Alla konstaterade att det är en ohållbar tanke att flytta trafiken till Ågatan, Mellangatan och Brobacken. Föreningen beslöt att lämna in en motion till staden å Gamla stans invånares vägnar med målet att begränsa biltrafiken i stadsdelen, speciellt under den kommande broreparationen. Ett utkast har framställts och motionen kommer att överräckas till Risto Lindblad under juni månad. Som ny medlemsavgift beslöts 20 euro per hushåll. Avgiften för understödsmedlemmar förblev densamma, 50 euro. Den nuvarande ordföranden lovade fortsätta ännu ett år och nya medlemmar till styrelsen söks. Av styrelsens medlemmar avgick Minna Öhman och som ny medlem valdes Andreas von Koskull. Planeringshortonom Barbro Bergman-Robertz presenterade en kartläggning som kommer att göras över trädgårdarna i Gamla Borgå. Information om kartläggningen har också delats ut till invånarna i Gamla Borgå. Om föreningens situation för tillfället konstaterades att fler medlemmar behövs och mer fokus bör placeras på gemensamma aktiviteter såsom utfärder, samkväm, invånarkvällar osv. Den ekonomiska situationen är god, även om kostnaderna för tidningens tryck är en ekonomisk utmaning. Å styrelsens vägnar, Ordföranden 7

8 Tapahtumakalenteri Evenemangskalender Avoimet Portit tapahtuma klo Avoimet portit pihatapahtuma järjestetään tänä vuonna poikkeavasti jo toukokuussa ennen kesälomia. Toivomme aktiivista osanottoa ja mahdollisimman montaa pihaa mukaan tapahtumaan. Ulkoilmaelokuvafestivaali Kulttuurirykmentti järjestää elokuvatapahtuman Jokikatu 24 pihalla ja Rakunarykmentin tiloissa. Tapahtumat perjantai- ja lauantai-iltana on sunnattu aikuisille, ohjelmaan kuuluu elävää musikkia, tarjoilua ja ulkoilmaelokuvanäytös. Lauantaina esitetään päivällä Rakunarykmentissä elokuvia lapsille. Päivänäytökset ovat n. 45 minuutin mittaisia ja päivätapahtuma on ilmainen. Lisäätietoja tapahtumasta myöhemmin yhdistyksen kotisivuilta ja ilmoitustauluilta. Pihakirpputoritapahtuma klo Pihakirpputori tapahtuma järjestetään jälleen elokuussa. Tapahtuma sai viime vuonna paljon kiitosta osallistujilta ja vierailijoilta. Yhdistys auttaa tapahtumaan osallistuvia markkinoimalla tapahtumaa lehdissä ja internetissä. Jätelavat lokakuussa 2011 Yhdistys saa tänä syksynä Porvoon kaupungilta kolme jätelavaa käyttöön. Jätelavat tuodaan vanhoille tutuille paikoille Maariin, Kirkkotorille sekä Linnakujalle. Haluamme vielä muistuttaa, että JÄTELAVAT ON TARKOI- TETTU ENSISIJAISESTI KIINTEISTÖJEN KATUOSUUK- SIEN SIISTIMISESTÄ SYNTYVILLE HARAVOINTIJÄT- TEILLLE. Päivämäärä vahvistetaan syystiedotteessa ja nettisivuilla kesän jälkeen Joulumarkkinat klo Palokunnantalolla Kirkkokatu 2:ssa pidettävät Joulumarkkinat ovat olleet joka vuonna suosittu tapahtuma. Niinpä ne järjestetään jälleen kerran samassa tutussa paikassa kuin ennenkin. Tulkaa tekemään maukkaita ostoksia joulupöytään sekä löytämään hienoja joululahjoja kuusen alle. Öppna portar- evenemang kl "Öppna portar gårdsevenemanget arrangeras i år den kl , före skolornas sommarlov. Vi hoppas så många som möjligt deltar och att vi får många gårdar med i evenemanget. Filmfestival Den ordnar Kulturregementet filmförevisningar på ågatan 24. På fredag och lördag kväll är programmet riktat till vuxna och på programmet står levande musik, servering och utomhus filmförevisning. Under lördagen förevisas filmpaket riktade till barn inne på Dragonregementet. Filmpaketen är ca 45 minuter långa och det är fritt inträde för alla under dagen. Mera information senare på föreningens anslagstavlor och internetsidor. Lopptorgsevenemang kl Lopptorgsevenemanget ordnas i år igen i augusti. Evenemanget har fått mycket positiv respons av såväl arrangörer som besökare. Föreningen marknadsför evenemanget i lokaltidningarna och i nätet. Avfallsflak oktober 2011 Borgå stad ställer denna höst tre avfallsflak till invånarnas förfogande. Flaken hämtas till de vanliga sällena i Maren, på Kyrkotorget och Slottsgränden. Vi vill ännu påminna alla om, att AVFALLSFLAKEN I FÖRSTA HAND ÄR MENADE FÖR DET RÄFSAVFALL SOM ÅSTAD- KOMMER DÅ FASTIGHETSÄGARNA STÄDAR UPP GATUANDELEN VID SIN FASTIGHET. Vi kommer att bekräfta datum i medlemsinfo på hösten Julmarknad kl Julmarknaden på Brandkårdshuset har alltid varit en populär tillställning. Den ordnas även i år på samma bekanta plats, Kyrkogatan 2. Välkomna och fynda välsmakande inköp till julbordet och möjligtvis en eller annan julklapp. 8

9 Älä pussaa kissaa! Porvooseen tulee vuosittain noin matkailijaa. Osa saapuu ulkomailta. Varsinkin kesällä Helsinkiin tulevat risteilyalukset tuovat puolipäiväretkeilijöitä kaupunkiimme, nopeasti tutustumaan kauniiseen ja monella tavalla erilaiseen vanhaan kaupunkiin. Suuressa matkailijaluvussa on mukana myös eri puolilta Suomea tulevia ryhmämatkailijoita, koululaisista eläkeläisiin ja TYKY-päivän työporukoista 50-vuotisjuhlia viettäviin seurueisiin. Oli ryhmän ikä ja tarkoitus mikä tahansa, yleensä kaksi kysymystä on monen turistin mielessä ja hyvin usein joku myös tuo julki nämä tärkeät kysymykset: Missä on Remun talo? Koska mennään Brunbergille? Remun talo löytyy ja ryhmälle kuin ryhmälle taiteilijan vilahdus talon portailla on päivän paras kokemus, jopa pihalle parkeerattu auto on mieleenpainuva havainto. Ystäväni katsoi minua ja sanoi että kun me Englannissa kutsumme kissaa, huudamme pus, pus, mutta kun tekee mieli suukkoa rakkaalta, sanomme kis, kis. Mietiskelin hiukan ja vastasin, että kun Suomessa haluamme suukotella, niin silloin voi kyllä mennä tuttuun kainaloon ja pyytää pus, pus, mutta Suomessa se on kissa, joka saapuu paikalle, kun kutsutaan kis, kis. Kis ja pus, ihan sekaisin, täytyy olla tarkkana, ettei pussaa kissaa. Taila Groth-Sulosalmi Brunbergiltä ostetaan suukkoja, niitä ihania tahmaisia vaniljan tai mokan makuisia herkkuja, joita on melkein mahdoton kuvailla ulkomaan kielellä. Eikä usein tarvitsekaan, helpointa on mennä sisälle kauppaan ja ostaa pieni laatikko pusuja. Olen kerran saanut aikaan ikimuistettavan joulun sukulaispojille. Kaikki kolme poikaa saivat kolme isoa laatikkoa pusuja. Aluksi niitä syötiin innoissaan, mutta loput taisivat mennä naapurin kissalle. Nyt joka joulu muistutetaan, että osta mieluummin ALKUJA tai lakuja! Kissasta tulikin mieleeni, kuinka kummallista voi olla kielten puhuminen: Englanninkielinen ystäväni oli käymässä kotonani. Kutsuin kissaa syömään. Mihin sinä kissa nyt katositkaan, kis, kis huutelin ympäri taloa. KUVA/Foto: KALLE TOLSA 9

10 Förra rektorn skrev en bok om hantverksutbildning i Borgå Du håller i din hand nr 50 av WPGB (Wanha Porvoo-Gamla Borgå). Därför passar det bra att skriva om förra chefredaktören, Helena Hämelins, bokprojekt som har resulterat i en välmatad och rikt illustrerad publikation till 120-års jubiléet för Borgå hantverks- och konstindustriskola som numera är en del av Inveon i Borgå. Boktiteln är 120 år av hantverksutbildning i Borgå med undertiteln Borgå hantverks- och konstidustriskola Helena Hämelin var under åren rektor för Borgå hemslöjdsskola. Under hennes sista år som rektor bytte skolan namn till Borgå hantverks- och konstindustriskola. Skolan har också verkat i olika lokaliteter. Från år 1896 till år 1987 var adressen Kyrkotorget 3, som för många fortfarande går under namnet Marthagården. Karin Nymarks historik över den anrika gården vid Kyrkotorget 3 ingår i Helena Hämelins bok. 120 år av hantverksutbildning i Borgå är en förtjänstfullt skriven bok. Att skolan under så många år verkade i Gamla stan och att den dessutom är den äldsta skolan, grundad år 1888, som fortfarande verkar på orten gör boken intressant i ett Borgåperspektiv. Till detta kommer att boken författare är känd som en ytterst duktig chefredaktör för WPGB. Hennes mångåriga arbete tidningen till fromma kan inte nog uppskattas. Helena Hämelins bok är logiskt uppställd i fyra huvudkapitel; inledning, skolan genom tiderna, hantverksutbildning i Borgå och bilagor. Det gör innehållet överskådligt. I förordet redogör Helena Hämelin för sitt viktigaste källmaterial vilket visar på en omfattande research. I bilagorna finns några elevporträtt där forna studeranden som Johanna Gullichsen, Gunvor Haddas, Annette Hägg, Leena Illukka, Kaisa Leka, Pirjo Pajusalo och Jenni Pitkänen kommer till tals Bland bilagorna finns också en artikel om den östnyländska landskapsdräkten planerad som en festdräkt. I det inledande kapitlet kan man bland annat läsa om borgåhattar och om Borgå som hantverkarnas stad. I det tredje kapitlet redogör Helena Hämelin för hantverksutbildningen i Borgå allt från väfskolan i begynnelsen till Borgå hantverks- och konstindustriskola. Det andra kapitlet handlar om skolans lokaliteter, skolans upprätthållare och skolans ledare. 120 år av hantverksutbildning i Borgå är en bok som man läser med stort intresse och beundran för Helena Hämelins gedigna forskningsarbete. Boken är rikt illustrerad. En särskild eloge förtjänar Pernilla Karlsson som svarar för den grafiska formgivningen som också var hennes slutarbete för Inveon Kultur. Benita Ahlnäs Hämelin, Helena 120 år av hantverksutbildning i Borgå Borgå hantverks- och konstindustriskola Östra Nylands yrkesinstitut Inveon Borgå

11 Museotorin laidalta Huldan muisteloita viiden vuosikymmenen takaa Kuten olette huomanneet, tämä on asukasyhdistyksemme lehden 50. numero. Paljon on ehtinyt tapahtua kuluneina vuosina. Luku 50 sai Huldankin miettimään, miltä elämä vanhassa kaupungissa näytti 50 vuotta sitten, kun Hulda oli pieni tyttönen. Huldan ihka ensimmäinen koti oli Kirkkokatu 11:ssa. Samassa pihapiirissä olivat Huldan tulevat vanhemmat tavanneet toisensa ja tuossa osoitteessa Pikku- Hulda vietti aikaa kummitätinsä, kummisetänsä, Sennin, Kertun, kanojen ja muiden uteliaisuutta kutkuttavien kaksi- ja nelijalkaisten seurassa. Kun Kirkkokadulta kuului kavioiden kopse, tädit varustautuivat keräämään polleilta pudonnutta luomulannoitetta kukilleen ja kasvimailleen. Taattua kasvuvoimaa ja elonkiertoa! Hurmeen kauppa oli kuin taikapaikka, korkeine tiskeineen ja tavaraihmeineen. Melkein seinänaapurissa oli Aila-tädin koti, valtavine palmuineen. Turhan nuorena menehtyneellä Aila-tädillä oli kaikkien aikojen hauskin lelu : suuren suuri nappilaatikko. Sen parissa, aikuisten juttuja toisella korvalla kuunnellen. vierähti pikku Huldalta tovi jos toinenkin. Tuntuu siltä, että kaikilla oli tuohon maailmanaikaan tilaa kalenterissaan kahvittelulle, rupattelulle ja oleilulle ihan ennalta sopimattakin. Pikkupuistossa saimme leikkiä puistotädin valvonnassa ja opastavassa huomassa. Siinä kävi perheen ainoalle lapsellekin selväksi, mitkä ovat yhdessä leikkimisen pelisäännöt ja hiekan viskomisen rajoitukset. Hulda toivoi, että äidin asiointireissut venyisivät oiiiikein pitkiksi, että puistossa ja aurinkokelloa ihastelemassa saisi olla kauan. Aurinkokelloahan ei (sitäkään) ole enää (Tähän kohtaan tulisi ikävä sana, joten jätän sen kirjoittamatta.) Jokikadulla oli Sennin ja Kertun kauppa, yleisvaatehtimo, josta löytyi vaatepartta ja tekstiiliä joka lähtöön. Muoti-Aitta ja Lisa Wikström tarjosivat naisellisempiakin vaihtoehtoja. Joka kerran kunhulda nykyään astelee näiden liikkeiden ohitse, häntä sipaisee muistojen siipi. Kultasepänliike Välikadun alussa ononneksi paikallaan. (Taitaa olla Suomen vanhimpia, ellei jopa vanhin.)ensimmäisen omatoimisen sormusostoksen Hulda teki siinä puodissa, tosin vasta noin 40 vuotta sitten! Edelfelt-Vallgrenin museossa sai työläisperheen tyttö nähdä ensi kertaa monen monta taulua yhtä aikaa.parhaiten lapsen mieleen jäi tietenkin se kuva, josta hevosenhäntä tunki ulos. Raatihuoneen museossa leijui tuohon aikaa aivan toisenlainen, jotenkin maanläheisempi ja ihanasti pölyisempi tuoksu kuin nykyään. Se sininen talo piti aina käydä kurkkaamassa (Wahrmanin eli alun pitäen Peter Neslundin luvulla rakennuttama talo, Välikadun ja Jokikadun kiilassa, nykyään vihreä paitsi Lindellin valokuvaliikkeessä vielä olevissa valokuvajoulukorteissa. Niissä se on yhä sinisessä loistossaan! ). Talvisia iloja oli mäen laskeminen Linnamäellä pahvilaatikon palanen takaliston alla. Halpaa ja ekologista, ei muovipulkkia eikä maatumatonta jätettä! Talven jännityshetkiin kuului myös aina isältä kinuttu Mossella Sillanmäkeä ylös ajaminen. Eikä idän ihme pettänyt kertaakaan. Vanhan kaupungin pihapiireistä osa on säilynyt ennallaan, osa muuttanut muotoaan muutenkin kuin kasvistoltaan ja peltilehmästöltään. Puoteja ja kuppiloita on tullut ja mennyt. Joka sukupolvella on omat muistonsa ja nostalgiapaikkansa. Sitä toivon, että lapsilla olisi harrastustenja hoppujen keskellä vielä nykyäänkin joutilasta aikaa ja tilaa rentouttaville ja rauhoittaville seikkailuille ompelutarvikelaatikoihin! Hulda Suulasvuo KUVA/Foto: SIxten Packalén 11

12 Porvoon museo Vanhan Porvoon merkittävänä toimijana Jokilaaksojen valtiaat Toukokuun lopulla avataan Vanhassa raatihuoneessa Porvoon museon uusien perusnäyttelyiden viimeinen osio, Jokilaaksojen valtiaat. Näyttelyssä esitellään itäisen Uudenmaan ja Porvoon seudun luonnon- ja kulttuurihistoriaa jääkauden lopulta 1700-luvun alkupuolelle. Näyttely tuo esille luonnon ja ihmisen väistämättömän vuorovaikutuksen ja miten elämä näillä seuduilla muotoutui tästä lähtökohdasta, miten ihminen oppi elämään luonnon ehdoilla ja hyödyntämään sitä omiin tarpeisiinsa. Näyttelyssä voi tutustua alueen kasvistoon ja eläimistöön ja kuinka se muovautui aikojen kuluessa, miten ihminen vähitellen valtasi alueen asuttavakseen esihistorian tuhansien vuosien aikana. Mitkä lajit ja ketkä selvisivät, mitkä ja ketkä jättivät jälkensä luontoon ja kulttuuriin muokaten sitä edelleen, mitkä ja ketkä olivat jokilaaksojen valtiaita ja mistä ja keistä tuli niitä. Monet arkeologiset esineet ja niiden katkelmat kertovat ihmisen kekseliäisyydestä ja kyvystä kehittää yhä paremmin elinolojaan ja tarvitsemaansa välineistöä. Keskiajalta lähtien Porvoon kaupungin tultua perustetuksi saamme kuvan kaupungista ja sen asukkaiden elämästä ja tavoista sekä rauhan kausina että myös levottomina aikoina. Jokilaaksojen valtiaat näyttely on opetuksellisesti tärkeä ja poikkeava näyttely tuodessaan esille sekä luonnon että ihmisen historiaa Porvoon seudulla. Se on laadittu silmälläpitäen myös koulujen ja oppilaitosten tarpeita alueen menneisyyteen tutustuttaessa. Luonnon osalta saa selkeän kuvan kadonneista ja säilyneistä lajeista ja miksi niin kävi. Näyttelyesineistön joukossa on esimerkkejä ihmisen kehityshistoriasta kaikilta esihistorian kausilta, kivi-, pronssi- ja rautakaudelta, sekä historiallisen ajan tavaroita: mm. työkaluja, keramiikkaa, lasia, metallia, puuta, huomenlahjakirja vuodelta 1595, Porvoon tuomiokirkon ja kirkkomaan hautalöytöjä, rahoja ja korujen osia. Näyttelyn elävöittämisessä ovat kuvataiteilija Tom Björklundin kuvat ratkaisevassa roolissa. Niissä alueen luonto ja eläimistö sekä ihmiset ja heidän kulttuurinsa saavat näköishahmot ja tulevat lähes todellisiksi. Albertin ja Villen aikaan Holmin talossa avautuu kesäkuun alussa näyttely, Albertin ja Villen aikaan, joka taiteen ja esineistön avulla valottaa vuosisadan vaihteen taidemaailmaa ja kulttuuria. Kaunis kausi, La Belle Èpoque -nimelläkin kansainvälisesti tunnettu ajanjakso oli myös Suomen taiteen kultakautta ja suomalaisen kulttuurin kukoistusaikaa, eikä vähiten kahden porvoolaissyntyisen taiteilijan Albert Edelfeltin ja Ville Vallgrenin ansiosta. 12

13 Näyttelyssä on esillä kauden taidetta usealta taiteilijalta Porvoon museon, Yrjö A. Jäntin ja Ateneumin taidemuseon kokoelmista sekä esimerkkejä ajan rikkaasta esinekulttuurista. Näyttelyä täydentävät Vanhan raatihuoneen kokoelmat, II kerroksen taideosasto ja III kerroksen Porvoo-aatelia näyttely. Niissä voi perusteellisemmin tutustua mm. Albert Edelfeltin ja Ville Vallgrenin taiteeseen ja porvoolaiseen taideteollisuuteen sekä ja 1900-lukujen rikkaaseen esinemaailmaan unohtamatta budoaarienkaan salaisuuksia. Miten jatkossa turvataan museon toiminta Vanhan Porvoon merkittävänä kohteena? Edellä kirjoitetun johdosta luulisi, että Porvoon museolla menee hyvin, uusia näyttelyitä valmistuu yhtä aikaa useampiakin. Porvoon säästöstrategia on kuitenkin iskenyt Porvoon museon talouteen suuren loven vähentämällä kaupungin avustusta runsaalla 14 %:lla. Niinpä edellä mainittujen näyttelyiden valmistaminen tapahtuukin ns. museoväen selkänahalla sekä ulkopuolisten sponsoreiden tuella; tulevina vuosina uudet näyttelyt tuntuvat vain haaveelta. Porvoossa museo keskellä vanhaa kaupunkia on olennainen osa sen tarjonnasta paitsi turisteille myös alueen asukkaille, koululaisille ja opiskelijoille historian tutuksi tekemisessä ja elävöittämisessä. Museon toiminta kaupungissa on jatkunut jo 115 vuotta ja se on yksi Suomen vanhimmista museoista, jonka kokoelmat ovat merkittävät ja edustavat osaltaan maamme iäkkäintä kulttuurihistoriaa. Porvoon museo hallinnoi myös Vanhan Porvoon kahta merkittävää rakennusta ja pitää niitä arvokäytössä. Porvoossa tuleekin nyt pohtia museopalveluiden tarve ja merkitys historiastaan ja kulttuuristaan kuulussa kaupungissa. Onko meillä varaa antaa museotoiminnan taantua tasolle, missä se ei enää kykene hoitamaan edes perustehtäviään, paikallisen kulttuurin keruuta, tallettamista, tutkimista, opettamista ja näytteille asettamista? Kansainväliset ja suomalaiset tieteelliset tutkimukset ovat jo osoittaneet kulttuuri- ja museopalveluiden vaikutukset monella ulottuvuudella: henkiselle ja fyysiselle terveydelle, sivistykselle, henkiselle kasvulle, juurtumiselle, kotiseudun tuntemukselle ja matkailulle. Eivätkä nämä arvot ole aivan vähäpätöisiä myöskään rahasta puhuttaessa. Merja Herranen 13

14 Pekka Hornamo arkkitehti SAFA: VANHAN PORVOON SELVITYSRAPORTTI Vanhan Porvoon rakennushistoriallinen inventointi ja dokumentointi, rakennuskannan luokitus sekä täydennysrakentaminen (vertaa myös Wanha Porvoo Lehti nro: 43/2007) 1. Selvitysraportin lähtökohdat, sisältö ja työryhmän jäsenet Porvoon Vanhan Kaupungin Säätiön aloitteesta käynnistettiin kesällä 2006 Porvoon kaupungin kanssa selvitysraportin laatiminen Vanhan Porvoon osalta. Raportilla pyritään saattamaan ajan tasalle ja kehittämään kaupunginosan rakennussuojeluun, tietojen keräämiseen sekä selvittelemään rakennuskannan inventointiin ja dokumentointiin sekä täydennysrakentamiseen liittyviä kysymyksiä. Hankesuunnitelmaa laadittaessa päätettiin kutsua mukaan Vanhan Porvoon rakennussuojelu- ja muut tärkeät tahot, kuten Museovirasto ja Porvoon Museo. Täydennysrakentamisen mahdollisuuksia tutkimaan kutsuttiin Tampereen teknisen yliopiston arkkitehtiosasto professori Tore Tallqvistin johdolla. Vanhan Porvoon asukkaita edusti Vanhan Porvoon asukasyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Atte Salmi. Vuoden 2007 alussa perustetun työryhmän vetäjänä toimi Säätiön asiamies ja arkkitehti Pekka Hornamo. Selvitystä varten pidettiin 14 työryhmäkokousta elokuun 2007 ja syyskuun 2008 välisenä aikana. Raportti perustuu kokouksissa läpikäytyihin teemoihin ja keskusteluihin Vanhan Porvoon kehittämisestä asemakaavallisesti rakennussuojelun näkökohdat sekä täydennysrakentaminen huomioon ottaen. Tältä pohjalta koottiin vuoden 2010 lopussa Vanhan Porvoon selvitysraportti, johon on liitetty työryhmätyöskentelyssä työstetty ja käsitelty aineisto. Työryhmän keskeisimmät osanottajat tekevät mahdollisesti vielä vuonna 2011 ekskursion Ruotsiin kartoittaakseen mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja raportin laatimisessa esille tulleisiin kysymyksiin ja ongelmiin. 2. Suojeluasemakaavan päivittämiseen ja rakennussuojeluun liittyvät muutostarpeet ovat olemassa! Työskentelyn alussa oltiin sitä mieltä, että suojeluasemakaavan muutostarve on nk. postimerkkikaavatyöskentelyä eli korttelikohtaisesti päivitetään suojeluasemakaavaa tekemättä kaavakokonaisuuteen mitään suurempia korjauksia tai täydennyksiä. Käsitys muutoksen pienimuotoisuudesta perustui varmasti myös Porvoon kaupungin vähäisiin resursseihin, koska uudet kaava-alueet, kuten Skaftkärrin ekologinen ja energiaa säästävä kaavoittaminen sekä muiden uusien käyttöön otettavien alueiden kaavoitus ovat luoneet akuutteja työkiireitä kaupunkisuunnitteluosastolle, jonka henkilökunta on tehtävään työmäärän nähden tällä hetkellä alimitoitettu. Työskentelyn edetessä todettiin, että on toteutettava suurempimuotoinen päivitys. Ullakkorakentaminen, kulttuuri-historiallinen arvotus rakennusoikeusmielessä ja tarve ulko- ja talousrakennuskannan suojelun tarkentamiseen edellyttää kaupunginosassa kokonaisvaltaista suojeluasemakaavan päivittämistä. Rakennussuojelun kannalta kaavamuutokseen on saatava selkiytystä rakennushistoriaselvitysten sekä mahdollisesti myös sisätilojen suoje- 14

15 lun tiivistämisen rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Tämän lisäksi Tampereen teknillisen yliopiston oppilastöiden perusteella täydennysrakentamisen tutkiminen kaupunginosassa on tarpeen ja tulee suorittaa siten, että suojelukysymykset otetaan riittävästi huomioon. Rakennusten kulttuurihistoriallisen inventoinnin osalta työryhmässä todettiin, ettei Porvoon museolla ole resursseja normaalin toiminnan yhteydessä suorittaa ko. työtä. Inventoinnin suorittamiseen tarvitaan erillinen määräraha. Museoviraston suorittama kaupunkiarkeologinen inventointi tehtiin Porvoon kaupungin rahavaroilla. Käytäntö lienee mahdollista myös em. inventoinnin osalta. 2.2 Vanhan Porvoon rakennuskannan inventointi ja rakennuskannan luokitus tulee suorittaa: Vanhan Porvoon rakennuskannan inventoinnin ja rakennuskannan luokituksen suoritti 1960-luvun lopussa sittemmin museoviraston rakennushistorian osaston johtaja Pekka Kärki. Arkkitehti Pekka Hornamo teki Suomen Akatemian ulko- ja talousrakennusten tutkimuksen yhteydessä em. rakennuskannan inventoinnin vuonna Sen jälkeen arkkitehti Elmar Badermann suoritti kaupunginosan osittaisen rakennuskannan inventointia vuonna 1985, tarkoituksena oli osoittaa kuinka koko rakennuskannan inventointi järjestelmällisesti voidaan tehdä. Työ jäi silloin kesken, se ei ole enää ajan tasalla eikä täytä tänään suojelutyölle asetettuja vaatimuksia. Tähän liittyy nyt myös Säätiön suorittama rakennuskannan tekninen inventointi , joka on vielä kesken. Työryhmän keskustelu paljon siitä tarvitaanko Vanhassa Porvoossa rakennuskannan luokitusta laajemmassa mielessä ollenkaan. Kun asemakaavassa pystyttäisiin arvottamaan rakennuskannan kulttuurihistoriallinen merkittävyys, lähempi arvoasteikko varmistaisi myös täydennysrakentamisessa ja uudis- ja vanhan rakennuskannan laajennustöille merkittävän ja oikeaoppisen suunnan ja lopputuloksen. Asian arviointi edellyttää kuitenkin koko Vanhan Porvoon rakennuskannan inventointia. Työ voitaisiin ottaa pohjaksi tai malliksi muualla tapahtuvalle vanhan rakennuskannan kaavamuutostyölle. Tähän liittyy myös Unescon edellyttämä vanhojen kaupunkien inventointi- ja suojelutyö. 2.3 Ullakkorakentaminen - lähimiljöössä kaupunkikuvassa on tarkistettava! Nykyisen asemakaavan mukaisesti ullakkorakentaminen Vanhassa Porvoossa on sallittu. Toisinaan törmätään kuitenkin kaupunkikuvallisiin ja tonttikohtaisiin vaikeuksiin. Rakennuslupamenettelyssä ullakkorakentaminen ei siis ole ainoastaan tonttikohtainen kysymys ja tontinomistajan asia, vaan se vaikuttaa koko kaupunginosan kaupunkikuvalliseen kokonaisnäkymään, kaupunkikuvalliseen laatuun. Jokainen negatiivinen osamuutos tai kaupunginosan herkkää kokonaiskuvaa ratkaisevasti heikentävä kokonaismuutos alentaa ja heikentää kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Vanhan Porvoon koko habitusta - olemusta. Ullakkorakentamisen vaikutukset voidaan jakaa ympäristövaikutuksiltaan moninaisiin osatekijöihin: Lähimiljöössä: Muuttuviin pihanäkymiin ja pihakokonaisuuksiin Kaupunkikuvassa: Muuttuviin kokonaisnäkymiin katuja toritilojen osalta Laajemmin: Koko jokimaisemaa, esimerkiksi Vanhalta Sillalta tai Porvoon joen toiselta puolelta katsottuna (vrt. ullakkotutkimus). Uuden Maankäyttö- ja Rakennuslain (MRL) tultua voimaan nykyinen Vanhan Porvoon asemakaava on ristiriidassa lain kanssa. Nykyisen asemakaavan mukaan ullakkorakentaminen voidaan tontti- tai rakennuskohtaisesti laskea rakennusoikeuden ylittävänä osuutena (vrt. Säätiön ullakkotutkimus vuodelta 2001). Näin ollen alempiasteinen säädös, eli asemakaava on ristiriidassa voimassa olevan lain kanssa, sillä MRL:n 115 :n mukaan ullakkorakentaminen sallitaan rakennusoikeuteen laskien. 2.4 Tehtävä rakennuslupamenettelyn kehittäminen rakennussuojelun kannalta: Suunnittelu ja rakentaminen Vanhan Porvoon kaltaisessa ympäristössä on todella haastavaa. Rakennusvalvonnan ja kaupunkisuunnitteluosaston apuna on Vanhan Porvoon rakennuslupatyöryhmä (VaPoRa). Työryhmä auttaa tehtäessä rakennusluparatkaisuja, jotka vaikuttavat asemakaavallisiin tai yksittäisen rakennuksen kohennusja korjaustöiden loppuratkaisuihin ja näin ollen myös kaupunginosan todelliseen julkiasuun, kaupunkikuvaan. Käytäntö on osoittautunut positiiviseksi menetelmäksi rakennussuojelun kannalta tarkistaa ja vahvistaa oikeansuuntaisia näkemyksiä lupamenettelyssä. Työryhmässä on ollut kaupungin virkamiesten ja poliittisen luottamusmieshenkilöiden lisäksi rakennussuojelun ammattilaisia, Porvoon Museosta ja museovirastosta sekä pitkään Porvoon Vanhan Kaupungin Säätiön edustaja. Ennen neuvonta-arkkitehdin viran perustamista vuonna 1988 Säätiö valvoi epävirallisesti rakentamisen toteutusta ja saattoi monesti ohjata ratkaisevasti työmailla korjaustyön yksityiskohtaista toteutusta. Myöhemmässä vaiheessa ohjaus on jäänyt ajan puutteen sekä neuvonta-arkkitehdin moninaisten työtehtävien, kuten kaavoitustoimen sekä muiden kaupunki-suunnittelussa tarvittavien välttämättömien projektiohjausten takia valitettavan vähäiseksi. Yhtenä ratkaisuna vaikeiden sisätilojen osalta voisi olla ennakkotarkastus rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Tällöin Porvoon Museon ja neuvonta-arkkitehdin velvollisuutena olisi maakuntamuseon edustajana suorittaa katselmus kiinteistössä siltä osin kuin se liittyy haettavaan rakennus- tai toimenpidelupaan ja ennen kuin asiakirjat tulevat VaPoRa:n käsittelyyn. 2.5 Suojeluasemakaavan päivittämisen vahvistamisstrategia mietitään: Tulevaan kaavoitustilanteeseen ja toimenpiteisiin saadaan muuntojoustavuutta, eikä tarvitse asettaa koko Vanhan Porvoon aluetta rakennuskieltoon. Kaavapäivitys 15

16 voidaan tehdä vaiheittain korttelikerta korttelikerralta. Työ voidaan aloittaa esimerkiksi Väli- ja Jokikadun liikekortteleista, joilta osin kaavan tarkistus muutospaineiden osalta on suurin. Asemakaavamuutoksen kaavaselostusta täytyy monelta osin täydentää ja päivittää. Tähän velvoittaa mm voimaan tullut ympäristöministeriön kirjelmä koskien valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja rakennettua kulttuuri-ympäristöä. Sen mukaan kaavaselostuksessa tulee kuvata kaavan sisältö ja suunnitteluprosessi alueen kulttuurihistoriallisen arvon edellyttämässä laajuudessa. Siinä arvioidaan mm. kulttuuriympäristö tilaa ja ominaisluonnetta, kaavan rakennettua kulttuuriympäristöä koskevien tavoitteiden suhdetta mahdollisiin muihin valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, tavoitteiden toteutumista ja niihin mahdollisesti liittyviä ristiriitoja. Vertaa myös esimerkiksi avoimet kysymykset kaupunginosan liikenteen osalta. Myös Unescon vanhoilta kaupungeilta edellyttämä kerroksellisuuden, kulttuurihistoriallisen arvojen ja ympäristön huomioon ottaminen kaupunginosan rakennussuojelussa. 3. Asukaspysäköinnin ja läpikulkuliikenteen ongelmat sekä toripysäköinnin ratkaisut on löydettävä: Liikenteeseen ja pysäköintiin liittyvät asiat ovat tämän hetkisen arvion mukaisesti suuressa muutospaineessa. Alkuperäisen suojeluasemakaavan hengessä tulisi palata asukaspysäköinnissä siihen, että pysäköinti tapahtuu omalla tontilla. Poikkeuksen muodostavat ne tontit asemakaava-alueella, joissa maasto-olosuhteet tai tontin pienuus asettaa rajoituksen pysäköidä omalle tontille. Nämä tontit tulee käydä huolellisesti läpi ja tehdä asemakaavamääräyksiin tarvittavat muutokset. Hyvällä tahdolla myös julkisille torialueille pysäköintiä tulee rajoittaa. Kesällä 2010 poistettiin esimerkiksi Museotorilta pysäköintioikeus Vanhan Raatihuoneen ääreltä, jolloin kaupunkikuva näytti aivan toiselta kuin aikaisemmin, jolloin pysäköinti oli sallittu Jokikadun puoleisella torialueella Raatihuoneen edessä. Läpikulkuliikenteen osalta Vanhan Porvoon asukasyhdistys on jo tiukasti ottanut kantaa ja todennut, että läpikululiikennettä Kirkkokadulla tulee entisestään rajoittaa. Esimerkiksi yksisuuntainen liikenne Kirkkokadulla toisi jo tilanteeseen suurta helpotusta puhumattakaan läpikulkuliikenteen täydellisestä kieltämisestä. Asia tulee suojelukaavan muutoksessa selkeästi esittää asemakaavan määräyksissä. Esimerkiksi VTT:n tulisi tutkia vielä kerran Vanhan Porvoon liikenteelliset asiat edellä esitetyn tarpeen mukaisesti, jotta puolueeton asiantuntijataho voi ottaa näihin kysymyksiin kantaa. Liikenne- ja pysäköintiongelmien osalta tulee kaavaselosteessa selvittää ne mahdollisuudet, joita voidaan käyttää Vanhan Porvoon läpikulku- ja pysäköintiongelmien ratkaisemiseksi, esimerkiksi järjestämällä Vanhan Porvoon reuna-alueille asukkaita ja miksei myös turisteja palvelevia Vanhan Porvoon pysäköintipaikkoja korvaavia tiloja. Toripysäköintiin tulee myös ottaa selvä kanta asemakaavamuutoksessa siten, että torialueet joilla ei saa pysäköidä ovat selkeästi kaavan merkityt. 4. Siltakysymykset ja siltaliikenteen ratkaisut ovat tutkittava lähemmin: Siltakysymykset ovat aina aiheuttaneet Porvoossa runsaasti keskustelua ja suuria intohimoja on vellonut aiheen ympärillä. Porvoon Vanhan Kaupungin Säätiökin on osallistunut voimakkaasti tähän keskusteluun. Aikoinaan uusittu Vanha Silta alkaa olla käyttöikänsä päässä. Nyt sillalla on 6 tonnin painorajoitus ja sallittu akselipaino on 3 tonnia, joka on mahdollistanut sen, että raskas liikenne on voitu ohjata Uudelle sillalle tai Aleksanterinkadun sillalle. Vanhan sillan uusimisessa tulisi pyrkiä aikaisemman puusillan ilmeen palauttamiseen myös rakenteellisesti korvaten nyt käytössä oleva teräspalkkijärjestelmä esimerkiksi liimapuuratkaisuilla. Tämä on täysin mahdol- Kuva: Pekka Hornamo Liikenne keväällä 2010 Vanhassa Porvoossa: Kirkkotorin sekä Kulmakujan risteys katsottuna pohjoiseen Pappilanpellolle päin. 16

17 Kuvat: Pekka Hornamo Vanha Silta ja sen nykyiset rakenteet: vanha siltakonstruktio taiteilija Frans Nybergin kuvaamana. lista myös tulevaisuudessa sillan teknistä ikää ajatellen. Jatkossa tulee myös miettiä Museotorin ja Sillanmäen liikenteen minimoimista ja poistaa Museotorin kautta kulkeva autoliikenne kokonaan. Uusi silta merkitsee Vanhan Porvoon kaupunkirakenteelle ja sen kaupunkikuvalliselle ilmeelle erittäin paljon. Silta on päätetty pitää ennallaan ja kohentaa ja korjata siltarakenteita sekä sillan päällystystä. Uusi silta voitaisiin liittää Vanhan Porvoon asemakaavan, mutta se ei ole tarpeellista ja uuden Sillan liittäminen kiinteästi Vanhan Porvoon asemakaavaan olisi edellyttänyt sen sopeuttamista paremmin korkeutensa ja materiaaliensa puolesta Vanhaan Porvooseen ja ranta-alueen aittojen ketjuun. 5. TTY:n harjoitustyöt on otettava täydennysrakentamisessa huomioon: Lähtökohtana on uuden rakennuskannan sopeuttaminen ympäristöönsä. Täydennysrakentaminen on ollut luonnollinen lähtökohta kulloisenkin kaupunkirakenteen tarpeellisena lisäyksenä asuintilojen ja julkisten tilojen tehokkaamman ja aktiivisemman käytön kannalta. Kaupunkirakenteen uusiutuminen ja kehittyminen vaativat uusia näkökohtia ja vaikuttamismahdollisuuksia elämisen ja asumisen vaatimusten täyttämiseksi. Tosiasia on kaupunkirakenteessa on, että jos täydennysrakentaminen ei ole mahdollista kehitys laantuu. Tällöin monesti alkaa pysähtyneisyyden kausi, joka luo mahdollisuudet alueen museomaisiille kehitysnäkymille, joka taas voi asettaa normaalille asumiselle ylitsepääsemättömiä vaikeuksia. Tällainen kehityssuunta etäännyttää aktiivisen elämisen muodot kaupunkimaisesta asumisesta ja ihmisen jokapäiväisistä tarpeista vaikkakin se mahdollistaa toimimisen pienenä aluekokonaisuutena jonkin suuremman toimivan yhteisön kylkiäisenä. Työryhmässä todettiin, että asemakaavan muutoksessa voitaisiin ottaa huomioon TTY:n arkkitehtiopiskelijoiden tekemät harjoitustyöt täydennysrakentamisen osalta niiltä osin, kun ne ovat arvioittavissa kehitys- tai toteutuskelpoisiksi. Käytännössä harjoitustöissä on paljon positiivista ja oikeaoppista tutkimusta täydennysrakentamisesta ja nämä tiedot voidaan siirtää asemakaavamuutoksen lähtötietoihin. Näiltä osin tehty tuloksellinen työ on helpoimmin arvioitavissa ja antaa myös perustellun pohjan mahdolliselle muutostyölle. 6. Hyödynnetään Vanhan Porvoon tietomallia kaavoitus- ja suunnittelutyössä: Jatkossa Porvoon kaupunki voi käyttää Vanhan Porvoon tietomalliin tonttikohtaisesti kerättyjä tietoja toimenpiteistä ja suosituksia. Selvitysraportin yhteydessä luotu Vanhan Porvoon tietomalli perustuu kokonaisvaltaiseen ajatteluun, jossa kaikki Vanhaa Porvoota koskeva tieto voidaan koota yhteen paikkaan, mikä helpottaa kaikkia Vanhan Porvoon asioiden kanssa työskenteleviä. Kaaviossa vasemmalla ovat järjestelmään linkitettävät ulkopuoliset tietovarannot. Keskellä on palvelimella hallinnoitava tietojärjestelmä, oikealla palvelimella sijaitseva tietokanta. Tietokantaan voidaan tallentaa myös piirustuksia ja kuvia. Tietomalli voidaan myös liittää Porvoon kaupungin tietojärjestelmään. Täysi hyödyntäminen on tosin vielä kesken koska tarvittavaa rakennuskannan inventointia ei ole suoritettu. Rakennusinventoinnin kautta saadaan Vanhan Porvoon tietomallista myös täysi hyöty sitä tarvitsevien osapuolten käyttöön ja tietomallia on helppo täydentää ja päivittää. Kaavio: ATK- ohjelmoitsija Joche von Schantz. 17

18 Kuva: Porvoon kaupunki Ilmakuva Vanhasta Porvoosta, talvella kuvattuna. Kuva näyttää hyvin Vanhan Porvoon, 18-mäen sekä Pappilanmäen liittyvän kiinteästi Linnanmäen alueeseen ja muodostavan yhtenäisen kokonaisuuden. 7. Kansallisen kaupunkipuiston kaupunkirakenteellinen ja maisemallinen yhdistäminen on suoritettava: Porvoon kansallinen kaupunkipuisto vihittiin käyttöönsä toukokuussa Valmistelutyöt aloitettiin jo luvun vaihteessa. Kansallinen kaupunkipuisto kokoaa yhteen eri tavoin arvokkaita alueita. Tämä kaupunkipuisto säilyttää Porvoon arvokkaat historialliset alueet ja luontokohteet sekä nostaa niiden arvostusta entisestään. Edelleen esitetään, että hyväksyttyyn Porvoon kaupunkipuistokokonaisuuteen Kankurinkujan luoteisrajassa oleva nk. Shanghaialue ottaa mukaan Vanhan Porvoon kaava-alueeseen. Tällöin asemakaavan raja siirtyisi luontevasti suojeltuun Linnamäkeen ja ottaisi huomioon myös vanhan, Porvoon Pappilan alueen ja siihen liittyvän peltomaiseman. (Vertaa alun kuva Linnamäeltä Vanhaan Porvooseen.) Vanhan Porvoon Lukiokujan luoteispuolella korttelin puolessavälissä katkeava Vanhan Porvoon raja tulee myös siirtää, ottaen nk. 18-mäen alue mukaan Vanhan Porvoon asemakaavan. Aluetta on jo monesti ehdotettu liitettäväksi Vanhan Porvoon suojeluasemakaavaan koska se on luonteeltaan Vanhan Porvoon asemakaava-alueen kaltainen ja myös keskiaikaista perua. Tämän yhteenvedon tietolähteet: Pekka Hornamo: Vanhan Porvoon ulko- ja talousrakennukset 1980 Pekka Hornamo: Vanhan Porvoon ullakkotutkimus, Porvoon Vanhan Kaupungin Säätiö 2001 Johan Pfeifer: Vanhan Porvoon asemakaavan päivitys, Porvoo 1993 Porvoon kaupunki: Nk. Marthagårdenin asemakaavamuutos, Porvoo 2004 Ulla Räihä: Vanhan Rauman asemakaavan muutoksen tavoitteet, Rauma 2005 Ympäristöministeriö: Suojeltavat rakennukset kaavoituksessa, Helsinki 2010 Kansallinen kaupunkipuisto: Porvoon kaupunki 2010 Porvoon Vanhan Kaupungin Säätiö: Pekka Hornamo, Säätiön arkkitehti ja asiamies Kuva: Pekka Hornamo 18-mäen aluetta: Braskiksenkuja pohjoisesta katsottuna. Kujan rakennusmassat kertaantuvat polveillen hiekkapintaista kulku-väylää myötäillen. Kuva kertoo hyvin, että kyseessä on keskiaikainen kaupunkirakenne. 18

19 Benita Ahlnäs är bibliotekarie, frilansjournalist, turistguide och mångårig skribent i Wanha Porvoo-Gamla Borgå Borgå i bokhyllan Borgå finns i flera hyllmetrar i min bokhylla eller rättare sagt bokhyllor. I ett halvt sekel har jag samlat på böcker om Borgå. Med åren har samlandet blivit något av en mani. Det har betytt stora uppoffringar för att komma över sällsynta exemplar som Torsten Hartmans historik över Borgå från år 1908 och Anders Allardts historik över Borgå socken från år Man kan göra nästan vad som helst för att komma över något åtråvärt exemplar. Hembygdsminnen är en skriftserie samlade av Elevförbundet vid Borgå folkhögskola som jag har fyndat på ett lopptorg. Det var folkhögskolerektorn, legenden Helmer J. Wahlroos ( ) som samlade sina elevers hembygdsuppsatser i en anda att stärka kärleken till hem och hembygd. De bästa kriorna utgavs med stöd av Svenska Litteratursällskapet i en årligen utkommande skriftserie. Bland de skrifter jag har i min ägo är den äldsta från 1938 och den nyaste från år Uppsatserna handlar om seder och bruk och om folklivet företrädesvis i de nyländska bygderna. Innehållet i häftet från 1938 är grupperat i Helg och söcken, Seder och bruk, Tunga tider och Gamla byoriginal. I Tunga tider ingår pellingebördiga Eva Gustafssons anteckningar om Pellingeslaget tyder på flitig användning. Olika företag som A. A. Alm, Kino Grand, Bilstationen vid Niklaigatan och L.Berglöf gör reklam för sig på främre och bakre pärmen. Mera annonser finns i katalogen bland den alfabetiska abbonentförteckningen. Under Alarmtelefoner i Borgå - Hälytyspuhelimia Porvoossa kan man läsa att eldsvåda bör anmälas till telefoncentralen! tulipalo on ilmoitettava puhelinkeskukseen! Intressant är att Bio Royal vid Fredsgatan 24 hade 439 platser på parketten och 123 platser på läktaren. En karta över de numrerade åskådarplatserna finns i telefonkatalogen. Kino Grand vid Biskopsgatan 28 var betydligt mindre. I slutet av katalogen ingår en förteckning över abonnenterna i nummerföljd. Borgå sjukhus hade nr 1, Societetshuset nr 2, Sjukhemmet nr 6, Elanto nr 7, Söderströms bokhandel nr 8 och slutligen nr 1299 för Borgå stads byggnadskontor. Mycket intressant läsning finns i min Borgåsamling. Elsa von Borns bok Det levande Borgå har jag som turistguide haft anledning att återkomma till flera gånger. Likaså klassikern Borgå stads historia av Torsten Hartman. För att inte tala om Göran Seléns mammutverk Borgå socken genom tiderna ( ) i två band omfattande över 1200 sidor. Borgå handbok för stadsbor och resande från år 1886 är en raritet i likhet med Borgå telefonkatalog från år I Carte Postale har framlidna Tom Eklöf samlat sina Borgåvykort från sekelskiftet Boken som utkom år 1989 är för länge sedan slutsåld. Förgäves har jag och många med mig försökt få en ny upplaga. Hur har min borgåsamling kommit till? Det är resultatet av ett halvsekellångt projekt som fick sin början tack vare kontakterna med Sven Lindholm och Yrjö Ojanen. Den förra var auktionsmäklare och den senare bokhandlare. Gemensamt för oss alla tre var kärleken till Borgå. En stor del av min bibliotekarielön spenderades på bokinköp till mitt eget bibliotek. Om det gällde någon speciellt åtråvärd bok så gavs det möjlighet till avbetalningsköp. Foto Maria W Boström Gamla telefonkataloger har ett stort samlarvärde. Katalogen från 1941 är ett omtummat och slitet exemplar som Benita med Borgå Telefonkatalog. Porvoon Puhelinluettelo

20 Talo Itäinen Pitkäkatu 17 Syksyllä 2004 näin lehdessä ilmoituksen myytävästä talosta ja sanoin heti miehelleni, että tuossa on tuleva kotimme. Talo oli minulle tuttu jo lapsuudestani, jonka olen viettänyt saman kadun varrella. Onneksi emme ostopäätöstä tehdessämme ymmärtäneet mihin olimme ryhtymässä, olisi varmaan jäänyt kaupat tekemättä. Talo on rakennettu luultavammin joskus 1800-luvun alkupuolella, tarkkaa rakennusvuotta emme ole saaneet selville vaikka olemme yrittäneet. Kansallisarkistosta saa pyydettäessä kopiot niistä dokumenteista, jotka on arkistoitu tonttia koskien ja niitä ahkera kansallisarkiston tutkija oli löytänyt muutaman. Rakennusvuotta niistä ei kuitenkaan ilmennyt. Aikaisin merkintä joka löytyi oli vuonna 1887 tehty Keskinäinen vakuutusyhtiö Tarmon ainaispalovakuutus. Sen on tehnyt talon sen hetkinen omistaja, merimies Karl Ludvik Sjöström. Vakuutuskirjan mukaan asuintalo on kohtuullisessa kunnossa, joten olemme päätelleet, että se ei varmaan ole ollut aivan uusi vuonna Vakuutuskirjasta voi myös lukea, että talossa on kolme huonetta, yksi kaakeliuuni, keittiöhella ja leivinuuni. Kattomateriaali talossa on pärekatto ja ulkoseinillä vuorilauta. Ulkorakennus, joka vakuutuskirjan mukaan on vähemmän hyvässä kunnossa on ollut hirrestä ja katto turvetta ja se toimi vaunuliiterinä. Lisäksi tontilla on ollut vintillinen aitta, joka on ollut kohtalaisessa kunnossa. Arkistosta löytyneen asiakirjan mukaan ulkorakennus on vakuutusyhtiön mukaan ollut niin huonossa kunnossa että sille ei palovakuutusta voitu myöntää. Palovakuutuksen liitteenä olleesta piirroksesta näkee tontin rakennusten sijainnin. Mielenkiintoista piirroksessa oli huomata että naapurissamme, nykyisessä leikkipuistossa, on vuonna 1887 sijainnut kaksikerroksinen asuintalo. Aidan toisella puolella taas on ollut puutarha. Arkistomateriaalista käy myös ilmi että merimies Sjöström on asunut talossa hyvinkin pitkään, sillä vuosina 1897, 1907 ja 1917 uusitut palovakuutukset on kaikki allekirjoittanut sama K.J. Sjöström. Viimeisimmässä vakuutuksessa allekirjoituksesta voi kuitenkin päätellä että merimies Sjöström on tainnut jo olla aika iäkäs. Talon vaiheista tämän jälkeen emme ole kovin varmoja, kauan kadulla asunut naapuri on kertonut leikkineensä talossa asuneiden lasten kanssa ja silloin talossa asui kolme sukupolvea. Näiltä luvun lapsilta me talon lopulta ostimme. Itse muistan lapsena luvulla Lönnforsin pariskunnan ja olen luultavasti silloin talossa käynyt sisälläkin. Isosiskollani ja minulla oli lapsuudessa monia naapureita, lähinnä kadulla asui silloin vanhuksia, joiden luona vierailtiin ja rupateltiin hetki. Pariskunta Lönnfors oli tehnyt taloon joitain muutoksia joista olemme saaneet tietoa remonttimme aikana, sekä naapurin Heidiltä joka pihalla leikki. Alun perin talossa on ollut kaksi erillistä asuntoa ja talo koostuukin kahdesta erillisestä hirsirungosta. Pihan puolella oli vielä kun talo ostettiin kaksi ulko-ovea. Kuuleman mukaan isovanhemmat olivat aikanaan asuneet yhdessä asunnossa ja kolmelapsinen Lönnforsin perhe toisessa asunnossa. Myöhemmin asunnot oli yhdistetty ja samalla kaksi porstuaa rakennettu yhteen niin että siinä oli yksi lisähuone. Seiniä avatessamme päättelimme, että joku perheen nuorista oli siinä asunut, seiniä koristi Elviksen kuvat ja lattialistan takaa löytyi lippuja tansseihin. Vielä myöhemmässä vaiheessa, luultavasti vasta 1980-luvulla toinen porstua oli muutettu kylpyhuoneeksi, siihen asti asiat oli hoidettu ulkohuussissa. Ostettuamme talon syksyllä 2004 asuimme hetken talossa siinä kunnossa kun se ostohetkellä oli; keittiö oli luultavasti 1950-luvulta joten tiskaaminen yhdellä altaalla ilman kuivauskaappia vaati totuttelua. Ensimmäinen remonttikohde olikin keittiö. Pian sen jälkeen totesimme kylpyhuoneen muovimaton alla lattian olevan litimärkä. Suihkua ei ollut käytetty vuosiin kun talo oli tyhjillään, joten meidän suihkussa käyntimme oli liika rasite. Siitä alkoikin sitten noin vuoden kestänyt rakennusprojekti. Ostohetkellä olimme optimistisesti ajatelleet vain tekevämme ns. pientä pintaremonttia mutta toisin kävi. Talo purettiin sisäpuolelta hirsilleen, vanha multapenkki korvattiin uudella, sähköt uusittiin kokonaisuudessaan ja vanha vuotava päre- ja huopakatto korvattiin peltisellä, jne, jne. Remonttia tehdessä talon kerrostumat näkyvät elävästi joten saimme remontin aikana myös paljon uutta tietoa sen historiasta. Uutta multapenkkiä tehdessämme löysimme vanhan tuuletusputken, johon oli piilotettu sakkokirje vuodelta1854. Talon alla olevasta maa-aineksesta löytyi myös kolikoita eri aikakausilta, sekä ruotsin äyrejä että venäjän ruplia. Niistä vanhin on yhden äyrin kolikko vuodelta 1719, joten kai se on uskottava että täällä mäellä on ihmisiä jo silloin liikuskellut. Vanhoista seinistä löytyi upeita tapetteja, ollakin että tämä mäki kuulemma on ollut kö- 20