elli naisresurssikeskusten verkostolehti

Transkriptio

1 elli naisresurssikeskusten verkostolehti KEVÄT 2006 Naisten täydet poliittiset oikeudet 100 vuotta Suomessa Piikatytöt vai kotitalousneuvokset? Virtaa monenlaiseen firmaan 1

2 ellivalta Uusi nimi Elli naisresurssikeskusten verkostolehti 4 Karellilehden nimi on uusittu. Lehti on nyt nimeltaan Elli naisresurssikeskusten verkostolehti. Uusi nimi kertoo paremmin siitä, että lehti toimii valtakunnallisen resurssikeskusverkoston äänitorvena. Teemat, naisten yrittäjyys, työllisyys, tasa-arvo ja aluekehitys, eli resurssikeskusten kolmen pilaria, säilyvät. Rakentuvan resurssikeskusverkoston myötä lehti leviää entistä useammalle paikkakunnalle. Toivottavasti sinä, lukijamme, löydät lehdestä tuoretta luettavaa ja ajateltavaa. 3 Pääkirjoitus 18 Naisten täydet poliittiset oikeudet 100 vuotta Suomessa: 4 Tasa-arvo ja valta tänään 8 Naisten äänioikeus oli alkusysäys työlle kohti tasa-arvoisempaa Suomea 11 Kolumni: Valtapelit 12 Ellit eteenpäin Myös tasa-arvotyö voi olla vientituote: 13 WomenIT innostaa tyttöjä teknologian ja teollisuuden pariin Yhteinen verkosto: 14 Suomen naisresurssikeskukset ry kokoaa resurssikeskustoimijat 14 Resurssikeskukset Euroopassa ja Suomessa Naisverkostoissa syntyy tulosta Naisuutiset: 18 Innovaatioiden toimialasidonnaisuus kampittaa naisyrittäjiä 19 Ellit webissä 20 Valtanaisten glamouria 23 Kotitalouspalvelut keskustelussa: Piikatytöt vai kotitalousneuvokset? Elokuvateatteriketjun vauhtiviisikko Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 70 vuotta: 26 Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen: Hyvä joukkuehenki tuo vaikutusvaltaa 27 Maakuntaviikolla edistetään monikulttuurisuutta 29 Kevät liikuttaa ja virkistää 30 Omaishoitajan sijaiseksi opiskelemassa: Tule apuun, Arja 31 Omaishoitajan sijainen on arvokas apu 32 Virtaa monenlaiseen fi rmaan 33 Yrittäjä lomalle, sijainen tilalle 34 Rohkea ei pelkää pelkojaan KANSI Kuva Sirkku Mikkonen Malli Elli Aaltonen Vaatteet pepper.corn, Joensuu, puh. (013) , korut Kulta-Nalle, Joensuu, puh. (013) , silmälasit Silmäoptiikka Metsäranta Oy, Joensuu (013) elli kevät 2006

3 TASA-ARVOTANGOA Tämä vuosi on tärkeä. Se on kuin sarana menneisyyden ja tulevaisuuden oven pielessä. Tänä vuonna, suomalaisten naisten poliittisten oikeuksien 100-vuotisjuhlavuonna, voimme katsoa sadan vuoden takaiseen aikaan ja nähdä, kuinka esiäitimme tasoittivat meille nykynaisille tasa-arvoisempaa tietä. Kuluva vuosi on myös tulevaisuuden katsomisen aikaa. Tänä vuonna muotoillaan vuonna 2007 toimeenpantavat uusi hallitusohjelma ja uudet maakuntaohjelmat. Meillä on täysi syy olla ylpeitä esiäideistämme. He taistelivat sitkeästi, ja aikansa poliittisten melskeittenkin kantamina saivat läpi naisille täydet poliittiset oikeudet. Yksin naiset eivät olisi siihen kuitenkaan pystyneet, vaan asian taakse tarvittiin yhtenäinen kansallinen rintama. Naiset ja miehet. Yhteistyössä ja yhdellä rysäyksellä he uudistivat sekä eduskuntalaitoksen että äänioikeuden koskemaan myös naisia. Miten tilanne on tänä vuonna? Onko yhteistä rintamaa? Tai saako Suomessa edes puhua tasa-arvon edistämisessä tänään? Miten kohdellaan naisia, jotka pyrkivät kehittämään yhteiskuntaamme modernimmaksi ja tasa-arvoisemmaksi? Päätoimittaja Minna Tolonen Toimitussihteeri Riitta Käppi Ulkoasu Leea Wasenius Mediamyynti Silja Kekäläinen puh fax (013) Julkaisija Karellikeskus Oy Niskakatu 4 A, Joensuu puh. (013) Painopaikka Suomen Graafiset Palvelut Oy, Kuopio Painos kpl Lehti on painettu suomalaiselle ympäristöystävälliselle taidepainopaperille. ISSN Karellilehti verkossa Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Syyskuun 2006 numeron teema on Raha. On ällistyttävää aina välillä huomata, miten moni vielä kuvittelee, että elämme tasa-arvon mallimaassa, jopa suorastaan tasa-arvon muumimamma-maassa. Ja kuitenkin kaikki tietävät tutut faktat työ-, yritys- ja talouselämästä. Kuten vaikkapa, että naisia on hyvin vähän johtajina ja vähemmistönä päättäjinä. Suuri osa nuorista naisista ei ole edes säällisissä uraputkissa vaan lähinnä pätkäputkissa. Yrittäjinä naisia on vain kolmannes ja vanhemmuuden kustannusten lasku kolahtaa pääasiassa naisten toimialojen postiluukkuun. Siitäkin huolimatta, että suomalaiset naiset ovat hyvin koulutettuja, osaavia ja päteviä ja he edustavat puolta kansakunnastamme. Joku on sanonut, että tasa-arvotyö on kuin tangoa tanssisi. Kaksi eteen, yksi taakse. Meillä Pohjois-Karjalassa on kohta yli vuosi tanssittu tasa-arvotangoa niin, että heikompia jo kohta hirvittää. Askelluksessakin on ollut suorastaan argentiinalaista intohimoa. Asiallista, selkeisiin tasa-arvofaktoihin perustuvaa keskustelua on ollut vaikea käydä Case Pohjois-Karjalassa, missä tätä lehteä kokoamme. Tuulesta temmatuilla olettamuksilla ja tarkistamattomilla tiedoilla on haluttu mustamaalata ja hiljentää se ääni, joka tasa-arvon avulla on pyrkinyt myös koko maakunnan kehittymistä edistämään. Onneksi meitä on monta. Nimittäin naisten resurssikeskuksia on Suomessa toistakymmentä ja Euroopassa jo yli 500. Yhteisessä, tiivistyvässä resurssikeskusten verkostossamme olemme voineet jakaa toisillemme tietoa, taitoa, kokemusta ja erityisesti tukea, silloin kun sitä ei ole muulta herunut. Meitäkin täällä itäisessä kolkassa helpottaa tieto siitä, että muillakin resurssikeskuksilla on ollut omat taistelunsa, joista on sitten aina selvitty Mutta tänä vuonna, ja oikeastaan heti, on vaikuttamisen paikka. Kevään aikana tehdään linjaukset tulevaan hallitusohjelmaan ja tuleviin maakuntaohjelmiin. Naisilta odotetaan nyt sanoja ja tekoja. Samalla kun järjestämme 100-vuotisjuhlia, meidän pitää järjestää myös omaa tulevaisuuttamme. Muistaa huolehtia etteivät naisten toimialat ja naisten ja perheiden asiat jää puu-muovi-metalli-kivi-paperiteollisuus -hurmoksen jalkoihin. Naisten täytyy rohkeasti pitää puheita, laatia kannanottoja, mennä mukaan tärkeisiin pöytiin, nostaa esiin tärkeinä pitämiään asioita, silläkin uhalla, että jää niissä pöydissä aika yksin. Sillä vaikuttamisen aika on juuri nyt. Eduskunnan aktiiviset naiskansanedustajat ja erityisesti Naisyrittäjyyden tukiverkosto tavoittelee eduskunnan toiseen 100-vuotisjuhlakokoukseen juhlapäätöstä, joka vakinaistaisi resurssikeskuksille perusrahoituksen. Tämän jos saamme, niin silloin on syytä juhlaan. Sellaiseen juhlaan, jossa juhlitaan elävää tasa-arvoa eikä pelkästään muistella sata vuotta sitten saavutettuja etuja. Ja niissä juhlissa tanssitaan tietenkin, mitäpäs muuta kuin tangoa! MINNA TOLONEN päätoimittaja 3

4 LEENA TERÄS JA MINNA TOLONEN TASA-ARVO JA VALTA TÄNÄÄN NAISTEN JA MIESTEN TASA-ARVOON VIELÄ 435 VUOTTA Sata vuotta sitten esiäitimme taistelivat naisille täydet poliittiset oikeudet ja laajan äänestysoikeuden, ensimmäisenä maailmassa. Sadassa vuodessa on astuttu useita askelia kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaan, mutta työ on kuitenkin edelleen kesken. Suomi ei ole mikään tasa-arvon mallimaa, vaan valitettavan lukuisissa kansainvälisissä vertailuissa osoittautunut suorastaan takapajulaksi. Mikä naisten tasa-arvon kehittymistä ja naisten pääsyä mukaan päätöksentekoon estää? Mitä pitäisi tehdä? Tästä keskustelimme Leena Teräksen kanssa eräänä talvisena päivänä. Leena Teräs on Pohjois-Pohjanmaan resurssikeskuksen SINNI voimavarakeskuksen projektipäällikkö ja Suomen naisresurssikeskukset -yhdistyksen tiedottaja. Minna T: Miten on mahdollista, että meillä on edelleen niin pitkä lista epäkohtia tasa-arvossa? Esimerkiksi naisen euro on 80 senttiä, ja uusimpien tutkimusten mukaan kutistumassa sitäkin pienemmäksi, varsinkin muuhun Eurooppaan verrattuna. Johtajina ei naisia paljoakaan näy, samoin päättävissä pöydissä istuvat enimmäkseen miehet. Leena, eikö edistystä ole tapahtunut ollenkaan? Leena T: Onhan tasa-arvon tilassa sadassa vuodessa tapahtunut paljon! Sekä sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta että laajemminkin. On saatu päivähoito. Neuvola ja naisten työllistyminen on parantunut. Koulujärjestelmä, tulopoliittinen kokonaisratkaisu, äitiysloma, isyysloma, muutokset roolijaossa ja vaikkapa kotitöihin osallistumisena ovat kaikki edistäneet tasa-arvoa. Eivät nämä ole itsestäänselvyyksiä. MT: Mutta paljon on vielä tehtävää. Kääntyilevätkö esiäidit nyt turhautuneina haudoissaan? LT: Uskon, että esiäidit ymmärsivät jo omana aikanaan, että tasa-arvo ei ole pysyvä tila. Saavutettuja etuja on puolustettava samalla kun pyritään edistämään tasa-arvoa muilla ulottuvuuksilla. Tasa-arvoideologia, feminismi rakentuu jokaisen sukupolven näköiseksi. Toki maailmanlaajuisestikin on suuria, naisten ihmisoikeuksiin liittyviä kysymyksiä, jotka koskettavat kaikkia naisia sukupolvesta riippumatta. Esimerkiksi naisiin kohdistuva fyysinen ja psyykkinen väkivalta. MT: No, onko tasa-arvo mielestäsi toteutunut? LT: Voidaanko tätä kysyä? Tasa-arvossa on saavutettu paljon asioita, mutta ongelmaksi tai haasteelliseksi asettuu se, että vaikka jotakin saavutetaan, niin se ei ole pysyvää. Tasa-arvo, samoin kuin epätasa-arvo ei ole olemassa sinällään, vaan se syntyy tekemällä ja valinnoilla. Sen vuoksi jollakin alueella saavutettu tasa-arvoistuminen voi vuoden päästä kadota tai palautua epätasaarvoiseen tilaan. Tällaisen ilmiön luonne tuo siihen elinikäisyyden leiman. On kuitenkin huomattava, että myöskään epätasa-arvoisuus ei ole mikään pysyvä tila, vaan sekin syntyy valinnoista. Ruotsalaisten väitetään laskeneen, että heidän yhteiskunnassaan tasa-arvon saavuttaminen kestää vielä 425 vuotta. Jos Suomi on noin 10 vuotta jäljessä, niin meillä se kestää sitten 435 vuotta. MT: Miten tasa-arvo näyttäytyy naisten resurssikeskusten näkökulmasta: työllisyydessä, yrittäjyydessä ja aluekehityksessä? LT: Kyllä näissäkin on edistystä tapahtunut. On myös nähtävissä edestakaisliikettä. Naiset nähdään työvoimareservinä, joita 4 elli kevät 2006

5 Eeva-Maija Pietilä ollaan tuuppaamassa milloin minnekin paikkaamaan työvoimavajetta. Viimeksi teknologia-aloille. Tai sitten kannustetaan jäämään kotiin, kuten käy aina taloudellisen taantuman aikaan. Tällä hetkellä naisten työllisyydessä on vakavia, nyt jo pysyväisluonteisilta näyttäviä epäkohtia kuten hyvin koulutettujen nuorten naisten määräaikaiset työsuhteet, ja ikääntyneiden mutta työkykyisten naisten työttömyys. Hyvinvointivaltio on naisen paras ystävä julkisin varoin tuotettuine päivähoitopalveluineen ja sosiaaliturvineen. Nämä eivät kuitenkaan koske yrittäjiä. MT: Niin, yrittäjän sosiaaliturvan puutteet ovat selkeä este nuorten naisten yrittäjyyden tiellä. Varsinkaan perheen perustamista suunnittelevia naisia yrittäjyys ei houkuta. Yrittäjyys on jakautunut samalla tavalla kuin muutkin työmarkkinat perinteisiin miesten ja naisten aloihin. Naisten alojen kuten palvelujen, hoivan, kädentaitojen ja kulttuurin saama arvostus ja rahoitus ei ole lähellekään samaa luokkaa kuin miehisemmillä aloilla kuten vaikkapa muovissa, metallissa, kivessä, puussa. LT: Kyllä. Myös EU:n raporteissa tulee toistuvasti esille, että miesten toimialoille kohdistetaan noin 75 prosenttisesti tukirahat, naisten toimialojen jäädessä kauas tavoitteistaan. Aluekehityksessä vallitsee täysi sukupuolisokeus. Maakuntastrategioissa resursseja suunnataan miesten toimialoille kuten metalli-, puu-, teknologia- ja paperiteollisuuteen. Naisten toimialat samoin kuin elämänpiirit jäävät näkymättömiksi ja siten myös ilman oikeudenmukaista resurssointia. Siitäkin huolimatta, että lakisääteisesti viranomaiset ovat velvoitettuja edistämään toimillaan tasa-arvoa. MT: Kuinka iso joukko naisista tiedostaa, tunnistaa ja tunnustaa epätasa-arvon omasta elinpiiristään? Voisinhan minäkin väittää, kuten moni, että kun en ole kokenut henkilökohtaisesti mitään epätasa-arvoa, niin en usko epätasa-arvon olemassaoloon. LT: Hankala kysymys. Monesti tarvitaankin tiedostamista ja tunnistamista, ennen kuin epätasa-arvoa näkee. Helposti me naiset oletamme, että saamamme kohtelu johtuu meidän tekemisistämme tai omasta persoonastamme. Tarvitaankin tietoa, että voi tunnistaa, että Hei, tämähän on ilmiö, eikä sillä ole mitään tekemistä minun persoonani tai tekemisteni kanssa. 5

6 Feminismi ja naisasia on onnistuttu aika hyvin mustamaalaamaan luvulta saakka julkishallinnossa on pyritty tasaarvoon sukupuolineutraaliuden avulla väittämällä, että sukupuolella ei ole väliä. Ja ajattelemalla, että jos epätasa-arvosta ei puhuta, siitä automaattisesti seuraisi se, ettei sukupuolia kohdeltaisi eriarvoisesti. Tämä on monin tavoin osoittautunut tehottomaksi strategiavalinnaksi. Sukupuoli on tehtävä näkyväksi, jotta havaitaan miten paljon se toimintamalleihimme ja käytäntöihimme vaikuttaa. Vasta sen jälkeen voidaan tietoisesti pyrkiä siihen, että sukupuoli ei vaikuttaisi. Kasvatusprosessi saa aikaan sen, että asiat koetaan myös luonnollisina. Nähdään, että naiset ovat luonnostaa hoivaavia ja eivät ole halukkaita johtamaan ja etenemään urallaan. Tytöt kasvatetaan ajattelemaan muita ja kantamaan vastuuta, pojat ovat poikia hautaan saakka. MT: Niin, koulumaailmassa ei ole vieläkään tehty tasa-arvosuunnitelmia. Julkisella ja yksityisellä sektorilla niitä on jo jonkin verran tehty. LT: Kyllä. Uuteen tasa-arvolakiin pyrittiin saamaan myös koulut mukaan, mutta se ei mennyt läpi. Tämä on valitettava epäkohta, sillä koulussa perinteiset sukupuoliroolit istutetaan lapsiin. Jo hyvin nuorena tytöt tarkkailevat omaa käyttäytymistään jopa siinä määrin, että siitä käytetään nimitystä catwalk. Tytöt ovat kuin mannekiinit lavalla, jokainen liike ja habituksen piirre täytyy olla tarkassa kontrollista.. MT: Miksi epätasa-arvoa ei haluta nähdä? Mitkä ovat naisia hiljentäviä rakenteita? LT: Sukupuolisosialisaation eli sukupuoleen kasvattamisen keskeinen elementti on sukupuolten välinen hierarkia, jonka perusteella tytöt ja naiset ja heidän edustamansa elämänpiirit ja tekemiset olisivat vähempiarvoisia kuin poikien ja miesten. Poikien pitää oppia varomaan sitä, etteivät tulisi leimatuksi, alennetuksi tai verratuiksi tytöiksi. Tytöt taas voivat vapaasti toimia kuten pojat ja täten ehkä saavuttaa hyvän jätkän maineen, mutta silti he ovat lopulta vain tyttöjä. Tämä näyttäytyy sitten elämänkaaren loppuun saakka ja kaikilla elämän osa-alueilla. Onko Berit Åsin herruustekniikat tuttuja? Vanhoja, epätasa-arvoisessa järjestelmässä kehittyneitä keinoja, jotka ovat passivoineet, lannistaneet ja alistaneet naisia. Näyttäisi siltä, että naiset kohtaavat tasa-arvokriisin noin viisikymppisenä. Siihen ikävaiheeseen näyttää ajoittuvan paljon kiltin tytön roolista vapautumisen prosessia. MT: Miksi naisia yritetään hiljentää? Ei kai tasa-arvo ole miehiltä mitään pois? LT: Totta kai se on miehiltä pois, jos valta-asemia aletaan jakaa tasaisemmin sukupuolten välille esimerkiksi kiintiöillä tai palkkoja aletaan maksaa oikeasti työn vaativuuden mukaan tai vanhemmuuden kustannuksia jakaa tasaisesti työnantajien kesken. Miesten valta-asema on jo silloin uhattu, jos valta-asemien tavoittelussa naiset saisivat reilusti samat mahdollisuudet kuin miehet ilman hyvä veli -kerhon tasoittamaa tietä. Maailma on täynnä hyvin kompetentteja naisia, joiden etenemistä ei voida käytännössä mitenkään estää, vain hidastaa. Onkin merkityksellistä miettiä myös elämänlaatua tasa-arvoisuuden tavoitteena. Onko oikein, että kasvatamme poikavauvoja erilleen äidistään ja patouttamaan tunneelämäänsä, jotta saisimme heistä sitten jatkossa sotilaita tai muuten valtiollisen väkivaltakoneiston työntekijöitä.. Tai, että isät säilyvät etäisempinä lapsilleen vain sen vuoksi, ettei ole mahdollista viettää isyyslomaa, koska se ei ole miehekästä. MT: Onko naisilla valtaa? Miten naiset käyttävät sitä? LT: Vallankäyttö mielletään helposti maskuliiniseksi eli sopivaksi miehille. Yleensäkin naisten on mahdollista toimia tai ottaa käyttöönsä maskuliinisia toimintatapoja, jos hän tekee sen epäsuorasti. Vanha sanonta Mies asiat päättää, mutta nainen päätä kääntää kuvastaa tilannetta hyvin. Voitaisiin ajatella, että naisten elämänpiiriin sijoittuvissa toiminnoissa nainen voi käyttää avoimemmin valtaa ja mies on alisteisemmassa asemassa. Joten kotiin ja lapsiin sekä hoivaan ja ihmissuhteisiin liittyvissä asioissa olisi naisilla vallankäytön etulyöntiasema. MT: Mutta heti, kun astuu kotioven ulos, naisten valta vähenee. On paradoksaalista, että esimerkiksi suurin osa korkeakoulutetuistamme on naisia, mutta johtavissa asemissa naisia on vähemmistö. Paitsi tietenkin perinteisellä naisten alalla sosiaali- ja terveysalalla. Ja että vaikka meitä naisia on äänestäjissä enemmistö, me edelleen äänestämme itsemme vähemmistöön! Mutta onhan meillä naisilla tietenkin myös valtaa, tai ainakin olisi halutessamme sitä aktiivisesti käyttää. Onhan meillä naispresidenttikin. Se, että saimme nyt toisen kerran peräkkäin naispresidentin, on selkeä tasa-arvoaskel. Se kertoo siitä, että naispresidentin valitseminen voi olla ihan normaali käytäntö eikä pelkästään historian oikukas sattuma. Mutta noin yleensä, pakeneeko valta naisia? Vai pakenevatko naiset valtaa? Uskaltavatko naiset käyttää valtaa? LT: Kyllä voi edelleen nähdä vallan pakenevan naisia. Vai onko pikemminkin kyse siitä, että naisia palautetaan ruotuun aika väkivaltaisinkin keinoin, jos he pääsevät vallankäytön paikoille. Mielestäni Jäätteenmäen tapaus oli yksi viime aikojen selvemmistä tapauksista ja nyt näyttäisi Karellikeskus olevan samanlaisessa pyörityksessä. Kun sukupuolet ovat hierarkkisessa suhteessa toisiinsa, valtaa käyttävä nainen altistaa itsensä arvosteluille, häpäisyille, jopa väkivallalle. Onko siis ihme, että naiset arkailevat vallankäytön tiloja. Julkiset mestaukset ovat ennenkin pitäneet joukkoja kurissa. MT: Miten naiset voisivat ottaa paikkansa? Mitä pitäisi tehdä? Kenen on vastuu? LT: Olen sitä mieltä, että tasa-arvo on meidän kaikkien asia. Epätasa-arvoisuudesta aiheutuu paljon sukupuolten välisiä konfl ikteja, jotka raaimmassa versiossaan näkyvät väkivaltana. Tarvitaan myös resursseja ja tulisieluisia aktivoijia. Resurssikeskukset voisivat olla yksi verkostoja tukeva instanssi. MT: Ja jokaisen meistä pitäisi miettiä miten osaltamme voimme viedä eteenpäin tätä sadan vuoden keskeneräisyyttä. Vastuu on ennen kaikkea jokaisella naisella itsellään, ja tietenkin myös miehillä. 6 elli kevät 2006

7 HERRUUSTEKNIIKAT - BERIT ÅS Norjalainen naistutkija, psykologian professori ja ex-kansanedustaja Berit Ås huomasi miesten käyttäytymistä tarkkaillessaan, että moni mies kohtelee naista tiedostaen tai tiedostamattaan kuin alamaista säilyttääkseen valtansa ja yliotteensa. 1. Näkymättömäksi tekeminen Se on mahdollista, koska sekä miehet että naiset ovat tottuneita siihen, että miehet ja mieskulttuuri ovat itsestään selviä, normaaleja ja tärkeitä toisin kuin naiskulttuuri ja naiset. Naisiin kohdistetaan jo pikkutytöstä lähtien vähättelyä, aliarvioimista. Tämä jatkuu aikuisten kesken työmaailmassa ja esim. palavereissa. Lisäksi unohdetaan ilmoittaa, vaietaan eikä ikään kuin edes kuunnella kommentteja. 2. Naurunalaiseksi tekeminen Nauru kohdistuu naiseen sukupuolisuutensa kantajana. Sen käyttäjä saa naurajat puolelleen. Kohteeksi joutuva tuntee itsensä noloksi ja saa lisäksi päälleen syytöksen huumorintajuttomuudesta. Pilkkaamalla, osoittelemalla ja vertaamalla naisia esim. kanalaumaan, saadaan myös naisen ehdotus naurettavaksi. Sama voidaan tehdä myös vihjaamalla, että naisethan ovat erityisen herkkätunteisia tai päinvastoin kylmiä ja kyynisiä. Näitä ominaisuuksia liitetään harvoin asiallisissa yhteyksissä mieheen. 3. Tiedon salaaminen Kohteeksi joutunut pidetään tietämättömänä asiaan liittyvistä seikoista. Tämän tekniikan käyttämistä edistävät epäviralliset, naisilta suljetut tilaisuudet (saunaporukat ym.), joissa tehdään alustavia päätöksiä ja sovitaan tulevista asioista. 4. Kaksoisrangaistus Naista pidetään epäkelpona tehtäväänsä, tekipä hän niin tai näin. Esimerkiksi naisjohtajaa syytetään heikkoudesta, jos hän kuuntelee alaisiaan tai epänaisellisuudesta ja kovuudesta, jos hän toimii jämäkästi. Tästä on kysymys, kun naisliikettä pidetään syynä avioeroihin, ja samanaikaisesti moititaan naisia liian vähäisestä osallistumisesta politiikkaan. 5. Syyllisyyden ja häpeän herättäminen Nainen tehdään osasyylliseksi itseensä kohdistuviin vääryyksiin työelämässä. Tekniikka on tehokas, koska naiskulttuurin arvostus yhteiskunnassa on ollut pieni. Näin naiselle osoitetaan, ettei tämä ole riittävän hyvä, vaikka todellisuudessa syy voi olla se, että naiset ajattelevat ja toimivat toisin kuin miehet tai että naisilla ei ole käytettävissään samaa tietoa kuin miehillä. Lähde: Naisjärjestöjen keskusliitto. Tunnetko temput miesten näkymätön vallankäyttö TALOUDELLISTA TASA-ARVOA? Suomessa miesten euro on edelleen naisten 80 senttiä. EU:n tuoreen tasa-arvoraportin mukaan suomalaiset naiset tienaavat EU-sisariaan heikommin. Naisten tuntipalkka EU-maissa on keskimäärin 15 % pienempi kuin miesten. Korkeampaa matematiikkaa? Vuonna 2003 ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista 61,6 % oli naisia. Yliopistoprofessoreista 80 % on miehiä. Yrittäjistä vajaa 70% miehiä. Naisyrittäjiä reilu 30 %. Tasa-arvon voittoja 1878 Naisille ja miehille yhtäläinen perintöoikeus Naiset saavat opiskeluoikeuden yliopistoon samoilla ehdoilla kuin miehet Naisille oikeus opettaa yliopistoissa Kaikille yleinen äänioikeus kunnallisvaaleissa Vaimolle oikeus ansiotyöhön ilman aviomiehen suostumusta Laki naisten kelpoisuudesta valtion virkoihin Avioliittolaki, jonka mukaan vaimo on vapautettu aviomiehen holhouksesta ja hänellä on oikeus omaan omaisuuteen. Tosin naiselle velvollisuus ottaa miehen sukunimi. Suomi oli viimeinen Pohjoismaa, jossa naimisissa oleva nainen vapautui aviomiehen holhouksesta. Avioliittolaki astui voimaan 1930 alusta Suomi ratifi oi ILO:n samanpalkkaisuussopimuksen, jossa sitouduttiin siihen, että naiset ja miehet saavat samasta työstä saman palkan. Tosin työelämässä tämä ei käytännössä ole vielä tähän päivään mennessä toteutunut (toim. huom.) 1986 Uusi sukunimilaki astui voimaan. Kumpikin puoliso voi säilyttää oman sukunimensä tai ottaa jommankumman sukunimen Tasa-arvolaki astui voimaan. Suomessa toteutettiin lainsäädännössä samapalkkaisuusperiaate Suomessa hyväksyttiin naispappeus Tasa-arvolain perusteella määriteltiin naisille ja miehille 40 % kiintiö valtionhallinnon komiteoissa, neuvottelukunnissa, työryhmissä, ja muissa vastaavissa päätöksentekoelimissä samoin kuin kunnallisissa toimielimissä, laki ei koske kunnanvaltuustoja. Edellytyksiä naisten työssäkäynnille 1937 Lakisääteinen kouluruokailu Lakisääteinen päivähoito. Hyvinvointia perheille 1937 Ensimmäinen äitiysavustuslaki, joka koski lähinnä vähävaraisia äitejä Äitiysavustus laajeni koskemaan kaikkia äitejä Eduskunta hyväksyi lapsilisälain, joka astui voimaan vielä samana vuonna. Naiset poliittisessa päätöksenteossa 1906 Äänioikeus ja vaalikelpoisuus kaikille täysi-ikäisille kansalaisille 1907 Ensimmäiset eduskuntakuntavaalit. Naisia valittiin 19 ja luku on 9,5 % eduskunnan kokoonpanosta Ensimmäinen naisministeri: Miina Sillanpää (2. sosiaaliministeri, ) 1990 Elisabeth Rehn maailman ensimmäinen naispuolinen puolustusministeri Ensimmäinen naispresidentti: Tarja Halonen ( ) 2003 Ensimmäinen naispääministeri: Anneli Jäätteenmäki ( ) 2007 EDUSKUNTAVAALIT. SAADAANKO NAISTEN OSUUS KASVAMAAN? Naisten osuus äänestäjäkunnasta on koko yksikamarisen eduskuntalaitoksen aikana ollut 52 % äänestäjistä. Tästä huolimatta naisten osuus kansanedustajista on parhaimmillaankin ollut vain runsaat 38 %. Lähteet nlex.fi Naiset ja miehet Suomessa tilasto. Tilastokeskus

8 Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa 1907 kansanedustajan mandaatin sai 19 naista. Kuvassa Naisliiton eduskuntaryhmä vuonna Riitta Käppi Kuva Museovirasto NAISTEN ÄÄNIOIKEUS OLI ALKUSYSÄYS TYÖLLE KOHTI TASA-ARVOISEMPAA SUOMEA Takana vas. Dagmar Neovius, Hedvig Gebhard, Iida Vemmelpuu, Hilda Käkikoski, 5. Miina Sillanpää, Hilma Räsänen ja Maria Paaso (Laine). Edessä vas. Hilja Pärssinen, Alli Nissinen, Lucina Hagman, Alexandra Gripenberg, Eveliina Ala-Kulju ja Liisi Kivioja. Euroopan takapajulasta kerralla kärkeen Vuonna 1906 naiset saivat äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden eli oikeuden asettua ehdokkaaksi valtiollisiin vaaleihin sekä päästä vaikuttamaan poliittisiin päätöksiin ja lainsäädäntöön yhdessä miesten kanssa. Samalla Euroopan takapajulasta tuli yksi sen moderneimmista yhteiskunnista. Vanhanaikaisesta säätyvaltiopäiväjärjestelmästä luovuttiin ja tilalle tuli yksikamarinen eduskuntalaitos. Suomessa ratkaisu antaa äänioikeus ja vaalikelpoisuus kaikille täysikäisille sukupuoleen, säätyyn tai etniseen taustaan katsomatta oli omana aikanaan yksi radikaaleimpia poliittisia päätöksiä. Se oli suora loikkaus sääty-yhteiskunnasta tasa-arvoiseen yhteiskuntaan ainakin periaatteessa. Suomessa naiset ryhtyivät käyttämään äänioikeuttaan ja mahdollisuuttaan asettua ehdokkaaksi heti. Meitä aikaisemmin muun muassa Uudessa Seelannissa ja Australiassa naiset saivat äänioikeuden 1800-luvun lopussa. Vaalikelpoisuuttaan naiset eivät kuitenkaan esimerkiksi Australiassa käyttäneet vuosiin. Suomen ensimmäisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1907 naiset saivat 19 edustajaa 200-paikkaiseen eduskuntaan Tämä 9,5 prosentin osuus kuulostaa pieneltä, mutta kuten esimerkiksi historian tutkija, professori Irma Sulkunen on kirjoittanut, että suomalaiset naiset avasivat 19 edustajallaan parlamentaarisen uran, jolle muualta maailmasta saatiin samassa mitassa odottaa seuraajia vuosikymmenten ajan. 8 elli kevät 2006

9 Suomi oli vuonna 1906 Euroopan ja oikeastaan koko maailman ehdoton edelläkävijä: tuolloin myönnettiin myös naisille täydet poliittiset oikeudet. Siitä alkoi työ kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Yhteinen kansallinen rintama Suomalaiset naiset pääsivät osallistumaan poliittiseen päätöksentekoon huomattavan varhain verrattuna eurooppalaisiin sisariinsa. Suomalaisella naisasialiikkeelläkin on lyhyempi historia kuin vaikkapa englantilaisella, saksalaisella tai ranskalaisella. Miten oli mahdollista, että Suomessa naisten poliittiset oikeudet toteutuivat niin paljon aikaisemmin, vaikka täällä herättiin ajamaan naisasiaa verraten myöhään? Vaikka naisliikkeellä Suomessa oli voimakas vaikutus, niin Irma Sulkusen tulkinnan mukaan silti on tuskin mahdollista, että naiset yksinään olisivat saaneet poliittiset oikeudet. Toisaalta eivät myöskään miehet olisi yleistä äänioikeutta omin voimin saavuttaneet luvun alussa Suomessa elettiin niin sanottuja sortovuosia. Yhteiskunnan mobilisoitumiseen venäläistämistoimenpiteitä vastaan tarvittiin yhtenäinen kansallinen rintama. - Yhtenäiseen kansalliseen rintamaan kelpasivat mukaan myös naiset. Äänioikeuden voisi tulkita myös palkinnoksi. Pointti on se, että naiset eivät saaneet täysiä poliittisia oikeuksia ensisijaisesti sukupuolensa vuoksi vaan todistettuaan kansakuntakelpoisuutensa. Toisaalta, sukupuoli ei muodostunut myöskään rajoitukseksi, toteaa historian tutkija Tiina Kinnunen Joensuun yliopistosta. Kinnunen muistuttaa, että samantyyppinen kehityskulku oli Norjassa, joka kuului vielä 1900-luvun alussa Ruotsiin. Norja itsenäistyi Ruotsin kanssa solmitusta unionista Norjalaiset naiset asettautuivat itsenäistymispyrkimyksessä ja unionista irrottautumisessa tukemaan miehiä heidän rinnallensa. Norjassa naiset saivat seuraavana Pohjoismaista äänioikeuden Ruotsissa, vaikka siellä olikin vahva äänioikeusliike, annettiin naisille äänioikeus valtiollisiin vaaleihin vasta vuosia myöhemmin, Yhtäläiset velvollisuudet yhtäläiset oikeudet Suomessa naisten poliittisia oikeuksia lähdettiin ajamaan sillä perusteella, että koska nainen on yhtä lailla vastuullinen lain edessä, niin hänen pitää saada myös yhtäläiset oikeudet osallistua valtiolliseen päätöksentekoon. Kinnunen toteaa, että samanlaista keskustelua käytiin myös eurooppalaisella tasolla. Naisten äänioikeutta, ja myös muita tasavertaisuuspyrkimyksiä, perusteltiin korostamalla naisten samanlaisuutta miehiin nähden ja toisaalta naisten erilaisuutta miehiin verrattuna. - Tasa-arvoon perustuvassa argumentoinnissa tuotiin esille, että naiset ovat yhtä lailla ihmisiä kuin miehet. Kun velvollisuudet ovat yhtäläiset, niin pitää myös oikeuksien olla. Ainakin saksalaisessa keskustelussa otettiin esille myös naisten verovelvollisuus. Kun naiset kerran maksavat veroja, pitää heillä olla mahdollisuus osallistua päätöksentekoon, selvittää Kinnunen. Samanlaisuus-argumentointia täydennettiin erilaisuudella. - Naisten erilaisuudella oli tavallisesti perusteltu sitä, että he eivät voi olla osallisia päätöksenteossa. Perustelu käännettiin päälaelleen ja sanottiin, että juuri erilaisuutensa vuoksi naisten pitää päästä osallistumaan päätöksentekoon. Naisten erilaisuuden katsottiin tuovan päätöksentekoon jotain uutta, jotain sellaista, jota miehet eivät tarjoa. Tätä argumenttia käytettiin myös Suomessa, sanoo Kinnunen. Kinnusen mukaan naisten sanoma erilaisuutta korostavassa argumentoinnissa olikin se, että naiset voivat tarjota poliittiseen päätöksentekoon naisellisen ja äidillisen komponentin, joka hyödyttää koko yhteiskuntaa. - Erilaisuus-argumentointi näkyi Suomessakin hyvin käytännön toiminnassa. Kun naiset pääsivät mukaan poliittiseen päätöksentekoon, niin he aktivoituivat niillä aloilla, jotka katsottiin enemmän naisellisiksi, kuten sosiaalipolitiikka ja hyvinvointi, joissa myös naisten ammattitaito oli vahva. Toisaalta kyse voi olla siitä, että miehet ikään kuin antoivat edellä mainitut alueet naisille. Suomen ensimmäinen naisministerikin, Miina Sillanpää, oli sosiaaliministeri, Kinnunen toteaa. Naiset vs. naiset Naisten äänioikeutta ja muiden kansalaisoikeuksia toteutumista tarkastellessa ei Kinnusen mukaan pidä olla kovin sinisilmäinen. Naiset eivät muodostaneet edes Suomessa yhtä yhtenäistä naisasiarintamaa. Edes äänioikeuskysymyksessä naiset eivät seisseet yhteisessä sisar-rintamassa vaan työväenliikkeen naiset taistelivat yhdessä työväenliikkeen miesten kanssa poliittisista oikeuksista. Kaikki porvarilliset naiset eivät suinkaan olleet valmiita siihen, että kaikille naisille annetaan äänioikeus. Luokkajaolla oli merkitystä. Porvarisnaisten keskuudessa ajateltiin myös, etteivät kaikki naiset olleet kypsiä äänioikeusuudistukseen. - Esimerkiksi ensimmäisissä eduskuntavaaleissa edustajaksi valitulle Alexandra Gripenbergille oli kauhistus istua eduskunnassa piikojen vieressä. Ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan kun tuli valituksi myös sosialidemokraattisen puolueen, toisin sanoen työväenluokan naisia. Monet muutkin porvariston naiset olivat sitä mieltä, ettei äänioikeutta pitäisi antaa työväenluokan naisille, muistuttaa Kinnunen. Toki naisten oikeuksien eteenpäin viemiseen vihkiytyneiden porvarisnaisten keskuudessa oli paljon niitä näkyviä ja tunnettuja naisia, jotka olivat pyrkimyksissään liberaalimpia, ja jotka eivät kiinnittäneet huomiota yhteiskuntaluokkaan. 9

10 - Työväenliikkeen naisten olemassaolo eduskunnassa oli fakta, joka porvarillisten naisten oli vain nieltävä. Näkökulmaeroja oli, mutta naiset tekivät myös paljon yhteistyötä sosiaalipolitiikan ja hyvinvointivaltion hyväksi. Kyllähän tämän päivän eduskuntatyössäkin näkyy, että naisilla on omat verkostot yli puoluerajojen. Tosin puoluerajat ovat huomattavasti matalammat kuin luvun alussa tai vielä toisen maailmansodan jälkeen, Kinnunen toteaa. Säätyjakoon perustuva rakoilu naisrintamassa ei ollut ainutlaatuista, sitä tapahtui myös muualla maailmassa. Kinnunen toteaa, että esimerkiksi Saksassa keskusteltiin hyvin tarkkaan siitä, onko syytä vaatia äänioikeutta kaikille naisille. - Saksassa porvarillisten naisten piirissä mietittiin sellaistakin vaihtoehtoa, että äänioikeus annettaisiin samoilla ehdoilla kuin miehille. Sosiaalisesta asemasta ja yhteiskuntaluokasta koetettiin tehdä peruste äänioikeudelle. Saksassa oli tietysti monitasoisempi hallinto, oli valtiollinen taso ja lisäksi osavaltiotasot, joissa oli erilaisia käytäntöjä äänioikeudesta, kuvailee Kinnunen. Keskiluokkainen ajattelu kehityksen jarruna Historialliset ja poliittiset tapahtumat ovat vaikuttaneet naisten poliittisten oikeuksien toteutumiseen, mutta yhtä lailla on vaikutusta ollut myös yhteiskuntarakenteella. Valtiot ja yhteiskunnat Euroopassa poikkesivat toisistaan melkoisesti luvun alussa. Länsi-Eurooppa oli jo voimakkaasti teollistunut, kun Euroopan periferiat, kuten Suomi, olivat tuolloin vielä agraariyhteiskuntia. Varhaisemmin teollistuneissa valtioissa oli vahva käsitys naisten ja miesten erilaisuudesta, siis siitä että naiset ja miehet ovat olemuksellisesti erilaisia. Irma Sulkusen mukaan maatalousvaltaisesta Suomesta puuttui keskiluokka ja samalla siis keskiluokkainen ajattelutapa ja sukupuolikäsitys. - Tämän seurauksena naisten oli helpompi saada itselleen poliittiset oikeudet. Keskiluokkainen ajattelu oli sitä, että nainen kuuluu kotiin ja mies kodin ulkopuolelle. Ajattelutavasta seurasi käsitys, että nainen ei ole kykenevä poliittiseen päätöksentekoon, se on jotain ei-naisellista. Jos keskiluokkainen ajattelutapa ei ole vielä juurtunut syvälle, niin on tavallaan helpompi saada läpi ajatus naisten osallistumisesta poliittiseen päätöksentekoon, selvittää Tiina Kinnunen. Keskiluokan kasvu modernisoituvissa ja teollistuvissa yhteiskunnissa aiheuttaa väistämättä myös keskiluokkaisen ajattelun juurtumisen. Keskiluokkaisesta sukupuoliajattelusta voi tulla myös johtava malli, kuten kävi esimerkiksi Englannissa. - Naisten äänioikeustaistelu Englannissa oli tiukkaa, siellä oli hyvin vahvasti jo juurtunut ajatus siitä, mikä on naisille sopivaa ja mitä miehille, Kinnunen huomauttaa. Suomessa 1900-luvun alun agraariyhteisössä oli myös hyvin vahvat jaot miehisiin ja naisellisiin toimintapiireihin. - Tämän on esimerkiksi historian tutkija Ann-Katrin Östman osoittanut. Sukupuolierot eivät kuitenkaan olleet aivan keskiluokkaisen sukupuolikäsityksen mukaisia, kuten vahvemmin teollistuneissa maissa, vahvistaa Kinnunen. Ranskassa vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa miehille Ranska, jossa naiset saivat äänioikeuden vasta 1945, muodostaa eurooppalaisittain mielenkiintoisen luvun kamppailussa naisten äänioikeuksien puolesta. Tasa-arvoisen, modernin kansalaisuuden ajatus syntyi ja konkretisoitui juuri Ranskan vallankumouksessa Siitä lähtien Ranskaa on totuttu pitämään vallankumousaatteen vapaus, veljeys ja tasa-arvo mukaisesti valtiona ja kansakuntana, jossa ihmisille taataan säätyyn katsomatta samanlaiset oikeudet. - Naiset kuitenkin suljettiin tämän kansalaisuuden ulkopuolelle nimenomaan sukupuolensa vuoksi. Sukupuoli nousee keskeiseen osaan, koska sääty ei näyttele miesten välisissä suhteissa enää mitään osaa, he ovat tasa-arvoisia, veljiä ja kansalaisia keskenään. Ranskassa naisilla on ollut todella pitkä tie esimerkiksi juuri äänioikeuteen, kun ihanne tasa-arvoisesta kansalaisuudesta syntyi siellä kuitenkin jo 1700-luvun lopulla, toteaa Tiina Kinnunen. - Suomessa elettiin vielä sääty-yhteiskunnassa, kun kaikki kansalaiset saivat yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden Länsieurooppalaisesta näkökulmasta Suomi oli tuolloin yhteiskunnallisessa kehityksessä jälkeenjäänyt takapajula, kunnes sitten yhdellä kertaa annetaan kaikille äänioikeus ja vaalikelpoisuus ja vaihdetaan hallintomuoto vanhanaikaisesta säätyvaltiopäivistä moderniin yksikamariseen eduskuntaan. Muutos oli todella raju, mutta näin eritahtisia valtiot ja yhteiskunnat ovat jopa samassa maanosassa, huomauttaa Kinnunen. Lähteet: Yksi kamari kaksi sukupuolta. Suomen eduskunnan ensimmäiset naiset Sinikka Mustakallio: Nainen ja ääni Sinikka Mustakallio: Naisten itsenäisyyshistoriaa Suomessa The Lady With The Bow. The Story of Finnish Women elli kevät 2006

11 Kuvat Minna Tolonen Kirjoittaja on Mirja Erlund, Yrittäjänaisten Keskusliitto ry:n puheenjohtaja ja aktiivinen naisten verkostojen rakentaja. Kolumneissaan hän tarttuu ajassa liikkuvien asioiden ytimeen nousevien naisten näkökulmasta. VALTAPELIT Valta kiehtoo ja pelottaa. Valtaa voisi käsitellä monista näkökulmista. Pysyttelen kuitenkin uskollisena itselleni ja tarkastelen miesten ja naisten välisiä vallan moninaisia ilmenemismuotoja. Sukupuolten välisten erojen tarkasteluhan tunnetusti ärsyttää ja provosoi ainakin joitakin tahoja. Omat kokemukseni vallasta ovat kuitenkin minun omiani, tuntemukseni todellisia. Ja provosoituminen on myös luonnollinen reaktio, merkki siitä, että kalikka kalahti. Pariin tutkittuun faktatietoon kuitenkin pohjaan myös omat kokemukseni. Ensinnäkin on tutkittua, että nainen käyttää ja osaa käyttää valtaa kotona, lastenhuoneessa ja makuuhuoneessa. Nainen on siis ottanut mieheltä vallan kotona. Mutta työ- ja talouselämässä valta on edelleenkin miehillä. Vallan jakaantuminenhan näin ajatellen olisikin tasapainossa naisten ja miesten välillä. Toivoisin kuitenkin, että me naiset raottaisimme enemmän lastenhuonetta miehille ja käyttäisimme vapautuvan energiamme omaan itseemme ja uraamme aitoon työelämän tasa-arvon kehittämiseen. Naisia peräänkuulutetaan johtajiksi, ottamaan valtaa ja kantamaan vastuuta myös työelämässä. Ihmetellään sitä, miksi naiset eivät halua tai hakeudu huippupaikoille. Mielestäni asiaa on turha ihmetellä. Vallalla pelotellaan ja se pelottaa. Kukaan meistä ei halua joutua vääränlaisen vallankäytön kohteeksi. Meillä on paljon varoittavia esimerkkejä niistä naisista, jotka on pudotettu huipulta ja jätetty yksin. Naiselle ei sallita pienintäkään erhettä tai virhettä, naisen valta-asemaa tarkkaillaan suurennuslasilla. Meiltä naisilta puuttuvat edelleenkin sellaiset valtaverkostot, jotka suojaisivat ja tukisivat naisia, kuten veliverkostot huolehtivat veljistään. Ihmeellistä onkin, etteivät yhteiskunnallisten muutosten myötä vallankäytön keinot tunnu muuttuvan. Johtuuko se siitä tosiaankin, että valta-naisia on liian vähän uudistamaan vallankäytön keinoja. Naisia voimaannuttavia verkostoja on toki kehittymässä, mutta ennekuin näillä verkostoilla on voimaa ja todellista vaikutusvaltaa, meidän naisten on ratkaistava keskenämme pari isoa ongelmaa. Koska naisverkostot koetaan vaarallisiksi, miesten valtarakenteita uhkaaviksi, naisverkostojen on selviydyttävä yhteiskunnallisesta väkivallasta. Naisiin kohdistuva yhteiskunnallinen väkivalta ilmenee mitä erilaisemmissa muodoissa ja yhteyksissä. Naiset pyritään vaientamaan, mielipiteet sivuutetaan, aikaansaannokset mitätöimään. Panetellaan, mustamaalataan, otetaan pois ihmisarvo. Väkivallan keinot ovat likaiset ja valheelliset. Monesti yhteiskunnallinen väkivalta naamioidaan kansalaisdemokratiaksi. Demokratian nimissä saa tehdä melkein mitä vaan ja kenelle vaan. Media tuntuu tukevan tätä väkivallan muotoa taidokkaasti. Miesten käyttämä valta naiseen perustuu edelleenkin voimaan. Miehen tulee voittaa nainen lopullisessa valtapelissä keinolla millä hyvänsä. Toinen näistä ratkaistavista ongelmista liittyy kysymykseen osaammeko käyttää valtaa. Osaamiselta vaaditaan tänä päivänä paljon, niin myös valtaa käyttävältä. Olen keskustellut paljon naisjohtajuutta tutkivien naisten kanssa ja oma käsitykseni on vahvistunut. Me naiset olemme heikkoja vallan käyttäjiä. Etsimme liikaa ympäristön hyväksymistä mielipiteillemme ja päätöksillemme. Onhan tietenkin helpompaa olla kiva ja mukava kuin saada kovan akan maine. Ei ole valtaa ellei ole valmis kantamaan vastuuta. Vastuu on vastaavasti omilla jaloilla seisten tehtyjä päätöksiä, yksinäisyyttä, rohkeutta omien mielipiteitten ilmaisuun. Sanotaan, että menestyvän miehen takana on nainen. Miksei siis menestyvän naisen takana voi olla nainen? On myös tutkittua, että valta tekee miehestä seksikkään ja halutun, nainen rakastuu miehessä valtaan ja rahapussiin. Tavattuani näitä seksikkäitä valtamiehiä väitän kuitenkin, ettei valta tee miehestä seksikästä, vaan se sydämensivistys, fiksuus ja naista kunnioittava asenne joilla mies on valta-asemaansa päässytkin. Luotan ja uskon, että sivistynyt ja seksikäs valtamiesten joukko on kasvava. Vallitseva käsitys kauniin ja seksikkään naisen kohdalla on edelleenkin se, ettei hänelle ainakaan voi valtaa antaa, pää tyhjää täynnä. Mutta niin se vaan on, että myös tulevaisuuden valtanainen on naisellinen, haluttu ja himottu. Kummallekin löytyy tilaa, kummallekin riittää valtaa käytettäväksi. Oikea valta on mahdollistava, ei rajoittava. MIRJA ERLUND 11

12 ELLIT ETEENPÄIN Koonnut Riitta Käppi Soody Sharifi kuvaa muutoksia naisten asemassa sekä tarkastelee islamilaista ja länsimaista kuvastoa. Kuva Soody Sharifi HYVÄ MINNA! NAUTI NÄYTTELYISTÄ VB-valokuvakeskus Kuopiossa Viktor Barsokevitsch -valokuvakeskus Kuopiossa on hienojen ja yllättävien valokuvanäyttelyiden keidas. Kevään aikana tiedossa on kaksi puhuttelevaa ja koskettavaa näyttelyä. ulkonainen ja Soody Sharifi valokuvia, Iranilais-amerikkalaista naisvalokuvaajaa, Soody Sharifi a, kiinnostaa alkuperäisessä kotimaassaan, Iranissa, näkymättömissä oleva naisten elämä. Sharifi lähti nuorena opiskelemaan insinööriksi Yhdysvaltoihin ja jäi sinne Iranin vallankumouksen vuoksi. Paluu Iraniin tapahtui vasta 20 vuoden jälkeen. Iranissa oli sinä aikana muuttunut moni asia, mutta Sharifi a on kiinnostanut ensisijaisesti muutos naisen elämässä ja asemassa. Näyttelyssä on valokuvia Sharifin kahdesta eri sarjasta: Teenagers (Teinit) ja Maxiatures. Teenagers-sarjassa hän on kuvannut teinityttöjen elämää ja Maxiatures-sarjan kuvissa Sharifi on yhdistänyt islamilaista ja länsimaista kuvastoa. Maahanmuuttajanaisten omaa elämää tarkastellaan ulkonainen-projektissa toteutetussa valokuvanäyttelyssä. ulkonainenprojektin valokuvapajan tavoitteena on avata Kuopiossa asuvien maahanmuuttajanaisten elämää heidän omasta näkökulmastaan. Työpajan ohjaajana toimii valokuvataiteilija Minna Havukainen. ulkonainen on VB-valokuvakeskuksen ja Kuopion Setlementti Puijolan yhteisprojekti ti, to ja pe 11 17, ke 11 19, la su VB-VALOKUVAKESKUS Kuninkaankatu 14 16, Kuopio p. (017) , Taaperoille tarpeellisia tavaroita. Keräyksen logon on suunnitellut Petra Sieppo Taaperokasseja Venäjän Karjalaan Vauvakassiyhdistys Vaaka ry järjestää huhtikuussa ( ) valtakunnallisen suurkeräyksen, jonka tarkoituksena kerätä vaatteita ja muita tarvikkeita 1 4-vuotiaille lapsille Venäjän Karjalaan. Taaperokassi keräyksen tavoitteena on saada kokoon yli taaperokassia, jolloin jokainen Karjalan tasavallan alle neljävuotias lapsi voisi saada vaatelahjan. Kasseja otetaan vastaan 49 paikkakunnalla. Vaaka ry:n edellinen suurkeräys järjestettiin syksyllä 2004 ja silloin vastasyntyneille lapsille saatiin kokoon liki vauvakassia. Vauvakassit menivät äideille Afganistaniin, Valko-Venäjälle, Latviaan ja Liettuaan. Viime keväänä yhdistys keräsi kirjoja päiväkoteihin, lastensairaaloihin ja kouluihin. Taaperokassin sisällöstä ja keräyspaikoista löytyvät tiedot internetistä osoitteesta ja lisätietoja voi kysyä vaikkapa sähköpostitse osoitteesta suurkerays@vaaka.org. Minna Canthin syntymäpäivä on tasa-arvon päivä. Minna Canth -tunnuskuvan on suunnitellut Anna-Maria Heikkinen Minna Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on yleinen liputuspäivä, jolloin liputetaan paitsi suuren suomalaisen kirjailijan niin myös tasa-arvon kunniaksi. Minna Canthin ja tasa-arvon päivä merkitään ensimmäistä kertaa almanakkaan vuonna Minna Canth tunnettiin myös hyvän ja vahvan kahvin ystävänä. Mikäpä paremmin kahvin seuraksi sopisikaan kuin kirjailijan mukaan nimetty kakku. MINNA CANTHIN KAKKU 2 dl siirappia 2 dl sokeria 2 munaa 4 dl hyvää kermaa 6 dl vehnäjauhoja 1 rkl pomeranssinkuorta 1 tl neilikkaa 1 tl inkivääriä 2 tl soodaa 4 rkl sulatettua voita Vaahdota kerma. Vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi. Yhdistä vaahdot varovasti toisiinsa. Sekoita kuivat aineet ja siirappi vuorotellen joukkoon. Lisää viimeisenä sulatettu voi. Kaada taikina voideltuun noin kahden litran vuokaan. Paista ensin 1/2 tuntia 175 asteessa ja sitten 1/2 tuntia 150 asteessa. Kakkuresepti: Hyvvee ja hyvän parasta, Savolainen keittokirja (2000), Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu Julkaisutoiminta. Minna Canthille nimetty kakkuresepti on alun perin Canthin perheen reseptikansiosta. Minna Canthin kulttuuriperintöä vaalii Suomessa Kanttilan kulttuurikeskuksen kannatusyhdistys 12 elli kevät 2006

13 WomenIT-materiaalia: Aaro Heikkinen WomenIT-projektit ja Hyvät käytännöt -kirja - Opetuksen ja ohjauksen tasa-arvoiset käytännöt -opas - Tasa-arvo arkeen -opas - Koulutus, sukupuolisosialisaatio ja teknologia -tutkimus - Johtotähti päiväni toimitusjohtajana -yrittäjyyskasvatuspeli tytöille - Rajana vain mielikuvitus naiset teknologiatöissä -video - Naisten euro -pinssi - MONInaiset ELÄMÄT -pelikortit - Julisteet - Postikorttisarja RIITTA KÄPPI MYÖS TASA-ARVOTYÖ VOI OLLA VIENTITUOTE WomenIT innostaa tyttöjä teknologian ja teollisuuden pariin Suomessa, tasa-arvon mallimaassa, koulutus- ja työmarkkinat jakautuvat edelleen selvästi miesten ja naisten aloihin. WomenIT-hanke nosti teemaa ansiokkaasti esiin niin, että jatkoa keskusteluun kuullaan Etelä-Afrikassa asti. Jakautuneita työmarkkinoita on osittain selitetty pohjoismaisella hyvinvointivaltion mallilla, jossa naiset hoitavat julkista, valtion ylläpitämää sektoria ja miehet työskentelevät teknisellä ja yksityisellä sektorilla. Työmarkkinoiden segregaatiota eli sukupuolen mukaista työnjakoa pidetäänkin erityisesti pohjoismaisena ilmiönä. Naisten osuus ei-perinteisillä kuten teknisillä aloilla on pysynyt noin 20 prosentissa ja vastaavasti miesten osuus ei-perinteisillä kuten sosiaali- ja terveysaloilla on jatkuvasti alle 10 prosenttia. - Kaikista koulutuksen ja valintojen mahdollisuuksista huolimatta sukupuolesta on tullut este koulutusta ja ammatinvalintaa tehtäessä. Stereotypiat ja asenteet näyttävät siirtyvän sukupolvelta toiselle, mutta yhtä vahvasti koulutus ja työelämä vahvistavat näitä asenteita, toteaa projektikoordinaattori Marja-Leena Haataja WomenIT-hankkeesta. Naisyrittäjyys on kohonnut Suomessa Euroopan kärkeen. Silti yrittäjistä naisia on vain noin kolmannes ja toimialajako hyvin perinteinen. Työmarkkinoiden eriytyminen näkyy johtotehtävissä, joissa on pääasiassa miehiä. - Mikäli naisia on johtavissa tehtävissä, he yleensä ovat julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspuolella, vähiten talouselämässä. Muutosta on pyritty saamaan viime vuosina erilaisilla toimialojen vetovoimakampanjoilla, mutta muutos on ollut vähäistä. Lähinnä naiset ovat hakeutuneet enemmän teknisille aloille, jatkaa Haataja. Säpinää niin päiväkoteihin kuin työmarkkinajärjestöihin Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen yhdeksäs tasa-arvohanke, WomenIT eli Women in Industry and Technology -hanke on loppusuoralla. Sen tavoitteena on purkaa työelämän jakoa sukupuolen mukaan. - WomenIT on vaikuttanut niihin rakenteisiin, jotka ylläpitävät tätä jakoa ja samalla aiheuttavat muillakin yhteiskunnan alueilla epätasa-arvoa, kertoo Haataja. Neljän ja puolen aikana WomenIT on järjestänyt tapahtumia päiväkodeissa, kouluissa, toisen asteen oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa, yrityksissä ja työmarkkinajärjestöissä, lähinnä Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Yli 40 erilaista kurssia, koulutusta, tutkimus- ja kehittämistoimintoa on innostanut lähes 3000 tyttöä ja naista teknologian pariin ja teknologia-alalle. WomenIT on ollut synnyttämässä Kajaanin Naistentalo Woimalaa ja hankkeella on ollut merkittävä osuus myös valtakunnallisen Naisresurssikeskusyhdistyksen perustamisessa Suomeen. Työ kohti tasa-arvoa jatkuu Haataja on tyytyväinen hankkeessa saavutettuihin tuloksiin. Erityisesti häntä ilahduttaa se, että tytöt ovat saaneet positiivisia kokemuksia ja rohkeutta ja heidän tekninen tieto-taitonsa on kasvanut huomattavasti. Samalla hän kuitenkin toteaa, ettei työ lopu tähän, paljon on vielä tehtävää. - Päätöksentekijät, poliitikot tarvitsevat koulutusta tasa-arvoasioihin, jotta päätöksentekoa saataisiin enemmän asiapohjalle eikä se jäisi asenteiden ja stereotypioiden varaan. Rakenteita pitää korjata. Esimerkiksi opettajankoulutuksessa pitäisi panostaa enemmän asenteiden jalostamiseen ja siihen, että tytöt ja pojat tulevat siellä kouluissa kohdelluksi tasa-arvoisesti, tarkentaa Haataja. Hankkeessa tehdyn työn hedelmiksi voi laskea myös sen, että keskustelu sukupuolen huomioimisesta kasvatuksessa, koulutuksessa ja työyhteisöissä on levinnyt laajemmalle. - WomenIT on tuonut meille kutsuja laajempiin kansainvälisiin yhteistyöprojekteihin. Olemme aloittaneet yhteistyöprojektin, joka on pilottihanke Etelä-Afrikkaan, teemana naiset ja teknologia. 13

14 RIITTA KÄPPI YHTEINEN VERKOSTO Suomen naisresurssikeskukset -yhdistys kokoaa resurssikeskustoimijat Puheenjohtaja Marja-Leena Haataja Erilaiset poliittiset, tasa-arvoa ja naisasiaa edistävät naisjärjestöt sekä naisyrittäjyysorganisaatiot ovat jo vuosia järjestäytyneet ja verkottuneet valtakunnallisesti kattojärjestöjensä kautta vahvoiksi kansallisiksi vaikuttajiksi. Sen sijaan naisten resurssi- ja voimavarakeskukset ympäri maan toimivat viime syksyyn asti lähinnä maakunnallisesti ja paikallisesti. Näin huolimatta siitä, että naisten resurssikeskukset ovat tehneet keskinäistä yhteistyötä. Oma valtakunnallinen kattojärjestö, Suomen naisresurssikeskukset -yhdistys (SNRK), perustettiin viimein viime marraskuussa. Suomen naisresurssikeskukset -yhdistys toimii myös valtakunnallisesti; siinä yhdistys pyrkii aktiivisesti yhteistyöhön muun muassa Naisjärjestöjen Keskusliiton kanssa. - Yhdistys lähtee koordinoimaan paikallista ja maakunnallista toimintaa, jossa ei koordinoivaa toimintaa ole ennestään ollut. Valtakunnallisesti yhdistys toimii yhteistyössä jo olemassa olevien toimijoiden kanssa, tarkentaa Teräs. Marja-Leena Haatajan mukaan tuoreen yhdistyksen tavoitteena on heti vakiinnuttaa asema sekä valtakunnallisesti että paikallisesti vaikuttavana organisaationa. - Akuuteinta on raharesurssin saaminen valtion budjetissa, jotta resurssikeskustoiminta saadaan tukevalle pohjalle viimeistään vuonna Se on vielä kevään 2006 haasteena, kun tapaamme kansanedustajia, virkamiehiä ja ministereitä, joille asia kuuluu, toteaa Haataja. Suomen naisresurssikeskukset -yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on luoda ja parantaa naisten yrittäjyyden, työllisyyden, aluekehityksen ja tasa-arvon yleisiä edellytyksiä. Se seuraa ja tukee naisten resurssikeskusten kehittymistä alueellisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. Yhdistys ylläpitää kansainvälisiä suhteita osallistumalla kansainvälisten resurssikeskusverkostojen ja yhdistysten toimintaan. - Toiminnan pohjana alue- ja kuntaministeri Mannisen toimeksiannosta tehty, Liisa Horellin ja Mirja Erlundin toteuttama selvitys naisten resurssikeskusohjelmasta ja ehdotus naisten voimavaraohjelmaksi vuosille , kertoo puheenjohtaja Marja-Leena Haataja Suomen naisresurssikeskukset yhdistyksestä. Suomen naisresurssikeskukset -yhdistyksen tavoitteena on koota yhteen naisten resurssikeskustoimintaa pyörittävät tai sen aloittamista suunnittelevat toimijatahot. Toinen tärkeä tavoite on edistää alueellisten resurssikeskusten toimintaa ja toiminnan edellytyksiä. - SNRK:n toiminta on luontevasti aluekehityksellinen. Resurssikeskukset ovat aluekehitystoimijoita, joiden työkaluina ovat muun muassa naisyrittäjyyden tukeminen ja tasa-arvon edistäminen esimerkiksi kehittämisprojektein. Resurssikeskukset varmistavat naisten toiminnalle resursseja tekemällä yhteistyötä julkishallinnon kanssa ja tukemalla naisten resursseja koordinoimalla alueellisesti naistoimijoiden välistä yhteistoimintaa, jatkaa tiedottaja Leena Teräs SNRK:sta. ENSI KESÄNÄ PERUSTETAAN yhteinen Euroopan naisten resurssikeskusyhdistys Vaikka iso osa resurssikeskuksista toimiikin paikallisesti tai alueellisesti, niin nyt myös kansainvälistä yhteistyötä vahvistetaan. Tästä osoituksensa on muun muassa eurooppalainen naisresurssikeskusten kattojärjestö, joka perustetaan ensi kesänä Brysselissä (A European Association of Resource Centres for Women s). EUROOPASSA NAISRESURSSIKESKUKSIA ON JO NOIN 500 Eniten resurssikeskuksia on Ruotsissa (159), Ranskassa (120), Italiassa (97) ja Espanjassa (80). Monissa Euroopan maissa niitä on muutamasta jonkin verran toiselle kymmenelle, kuten Suomessakin, ja useimmista maista löytyy jo yksittäisiä keskuksia. Naisresurssikeskuksia Euroopassa Ruotsi 150 Ranska 120 Italia 97 Espanja 80 Suomi 13 Saksa 8 (Mecklenburg Vorpommen- alue) Latvia 7 Liettua 6 Itävalta 5 Puola 5 Kreikka 3 Unkari 1 Iso-Britania 1 iso tekniikkaan ja tietotekniikkaan erikoistunut, jolla lukuisia sivutoimipisteitä ympäri Isoa-Britanniaa. Resurssikeskustoimintaa on lisäksi Romaniassa, Venetsiassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Tanskassa, Norjassa, Islannissa sekä Moldovassa, Fär-saarilla ja Grönlannissa. Euroopan naisresurssikeskuksen kehitystä voit seurata nettiosoitteesta: 14 elli kevät 2006

15 Suomen naisresurssikeskukset -yhdistys perustettiin Kajaanissa Kuvassa perustajanaiset ympäri Suomen naisverkostoa. NAISVERKOSTO KATTAA KOKO SUOMEN Naisverkosto kasvaa koko ajan. Verkostossa on resurssikeskuksia, naisten yrittäjyyttä ja työllisyyttä edistäviä organisaatioita ja hankkeita. Naisten ja tyttöjen aseman parantaminen vaatii edelleen ponnisteluja ja tukea. Tasa-arvotyötä tarvitaan edelleen. 1. Karellikeskus Oy Joensuu (013) Mallittanut mm. resurssikeskustoimintaa, naistentaloja, yrittäjien ja omaishoitajien sijaispalvelujärjestelmiä, julkaisee Karellilehteä. Lieksan NaistenTalo Ilomantsin NaistenTalo Piirolan Piha Tohmajärven NaistenTalo Kaivo ry Vantaan Nicehearts ry Vantaa, Tonttulan talo Nais ja tyttötoimintaa tuottava yhdistys. 3. Naisyrittäjien resurssikeskus Reaktioketju Naistentalo Iisalmi Yritysneuvontaa, tukea ja verkostoitumismahdollisuuksia aloittaville ja toimiville naisyrittäjille. 4. Helemet - Keski-Savon naisten resurssikeskus Varkaus piia.puotinen@keski-savo.fi Reipasta naistoimintaa alueella Varkaus Leppävirta Joroinen. 5. Kainuun Naistentalo Woimala Kajaani naistentalo@woimala.fi Kainuun maa- ja kotitalousnaisten, MLL: n, Oulun yliopiston ja Kainuun naisverkoston voimin perustettu naisten talo, joka edistää naisten tasa-arvoa, työllisyyttä ja yrittäjyyttä. 6. SINNI naisten voimavarakeskus Naistutkimus, Oulun yliopisto leena.teras@oulu.fi Tyttöjen ja naisten resurssikeskus Pohjois- Pohjanmaalla. 7. Ilona naisten verkostoitumisen ja yrittäjyyden kehittämishanke vuokko.jaakkola@pieksamaki.fi /ilona Pieksämäen seudun naisten verkostoitumisen ja yrittäjyyden kehittämishanke ( ). 8. Elli elinvoimaa ja luovuutta liikkeelle -hanke Outokaira Tuottamhan ry Tornio pirjo.ponkala@outokaira.inet.fi Tavoitteena naisten hyvinvoinnin ja jaksamisen edistäminen, naisverkostojen luominen ja naisosaamiskeskuksen saaminen Tornionjokilaaksoon. 9. Voimaks voimaa naisyrittäjyyteen -hanke Hämeenlinna Projektipäällikkö Riitta Tuorila riitta.tuorila@hamk.fi Voimaks -hanke edistää naisyrittäjyyttä ja naisten työllisyyttä Kanta-Hämeen ja Etelä- Pirkanmaan alueella. 10. NAPAKKA koulutushanke Tampereen Yrittäjänaiset ry tiina.ropo@napakka-hanke.fi Kokkolan Naistentalo toimii osuuskuntana Kokkola (06) naistentalo@naistentalo.kpnet.com Osuuskunta Naisten Talo edistää naisten verkostoitumista ja pyrkii kohentamaan naisten asemaa. 15

16 Kuva Piia Puotinen Helemet on mukana myös monikulttuuristen verkostojen luomisessa. Kuvassa vietetään viime syksynä, YK:n päivänä, järjestettyä Monikulttuuriset naiset teemapäivää. RIITTA KÄPPI NAISVERKOSTOISSA SYNTYY TULOSTA - Kun ihmiset tapaavat toisiaan, siitä tuppaa syntymään yhteistyötä, toteaa projektipäällikkö Piia Puotinen tyytyväisenä. Keski-Savon naisten resurssikeskuksen Helemet -hankkeen projektipäälliköllä onkin syytä tyytyväisyyteen. Naisverkoston luominen ja esimerkiksi yrittäjyyden ja työllisyyden kehittäminen poikii koko ajan konkreettisia tuloksia. Tuorein tulos on uuden osuuskunnan, Oivan, syntyminen. Oivan taustavoimana on Helemet-hankkeessa järjestetyn yrittäjän sijaiseli Puotiska-koulutuksen jälkeen perustettu Savon Puotiskat ry. Osuuskunta Oiva tulee tarjoamaan ainakin yrittäjän sijais- eli Puotiska-palveluja yrityksille. Suunnitelmissa on myös muita palveluja, kuten toimistopalveluja ja esimerkiksi kädentaitajien tuotteita. Osuuskunta Oiva on myös malliesimerkki siitä, kuinka alueellinen yhteistyö tuottaa hedelmää. Toimistotilat sijaitsevat Varkauden keskustassa, mutta toiminta-alue kattaa Varkauden lisäksi Leppävirran, Joroisen ja Pieksämäen seudun. Osuuskunnassa on mukana toimijoita kaikilta alueilta. - Helemissä on koko ajan ollut tavoitteena entistä tiiviimpi alueellinen yhteistyö. Toinen tärkeä tavoite on, että Helemien järjestämien koulutusten ja muiden tapahtumien kautta syntyy sellaisia itsenäisiä yhteistyön ja -toiminnan muotoja, joilla on oma, hankkeesta riippumaton tulevaisuus. Varsinainen Helemet-hanke päättyy vuoden lopussa, ja meille paras tulos on, että hankkeen aikana voimme olla puskurina ja välittäjänä mahdollisimman monille sellaisille toiminnoille, joilla on yrittäjyyttä tukeva ja samalla ihmisiä työllistävä vaikutus, sanoo Piia Puotinen. Mentorointia koko vuoden Helemet toteuttaa kuluvan vuoden aikana Pieksämäen seudun naisten Ilona-hankkeen kanssa yhteistyönä mentorointiohjelman. Mentorointiohjelmassa on aktoreina nuorempia, pääsääntöisesti alle kolme vuotta toimineita yrittäjiä ja mentoreina puolestaan kokeneempia yrittäjiä. Mentori-aktori-ohjauksen tarkoituksena on vahvistaa ja kehittää nuoren yrittäjän liiketoiminnallisia taitoja ja tietoja. - Vanhempien yrittäjien asiantuntemus on kullan arvoista. Ilahduttavaa on se, että vanhemmat yrittäjät jakavat tietoa hyvin mielellään. Heillä on hyvin muistissa, mitkä ovat niitä uusien yritysten kompastuskiviä ja heiltä saadun tiedon perusteella tuoreemmalla yrittäjällä on paremmat mahdollisuudet välttää niitä, kertoo Puotinen. Mentorointivuoden aikana mentori aktoriparit tapaavat noin kerran kuukaudessa vaihtaakseen tietojaan ja kokemuksiaan. Asiantuntijapalvelut mentorointiohjelmaan ostetaan Confi dentum Oy:ltä. Tavoitteena on, että myös mentoreista saadaan alueelle käyttöön uusi voimavara, jonka kautta voidaan tarjota tukea ja tietoa tuoreille yrittäjille. Mukana valtakunnallisessa kehityksessä Toimivien naisverkostojen syntyminen on usein pienestä kiinni. Kyse on vain siitä, että verkostoitumiselle annetaan tilaisuus. Siihen voi riittää vaikkapa oikealle kohderyhmälle suunnattu keskustelu- tai koulutustilaisuus, seminaari tai muu tapahtuma. Helemien projektisuunnittelijan Armi Nissisen mukaan esimerkiksi vaikuttajanaisten tapaamiset ovat lisänneet avointa vuorovaikutusta ja aluekehityspohdintaa yli puolue- ja kuntarajojen. Yhteistyö Etelä- ja Pohjois-Savon naisten kanssa tuottaa sekin positiivista energiaa; voidaan puhua jopa Savon naisten voimavaraverkostosta. - Meillä Keski-Savossa ollaan vahvasti sitä mieltä, että resurssikeskustoiminnalle on tilausta ja että toiminnan vakiinnuttaminen on varmistettava. Meidän intresseissämme on olla mukana myös valtakunnallisessa kehityksessä Suomen naisresurssikeskukset ry:n kautta, tiivistää Piia Puotinen. HELEMET - KESKI-SAVON NAISTEN RESURSSIKESKUS -HANKE Keski-Savon Kehittämisyhtiö Oy Kauppakatu 17, Varkaus, puh , Faksi helemet@keski-savo.fi 16 elli kevät 2006

17 JOENSUUN TAIDEMUSEO Muotitaiteilija Marja Suna, Joensuun taidemuseon kesänäyttelyssä kurkistetaan muodin ja design-muotoilun maailmaan. Kepeässä mutta upeassa näyttelyssä voi piipahtaa nauttimassa muotitaitelijan Marja Sunan loihtimaa silmänruokaa. Marimekon pääsuunnittelijana vuoteen 2004 asti toiminut suunnittelija ja muotitaiteilija Suna tuo Joensuuhun näytteille kenkiä, tekstiilejä, koruja, paperiteoksia ja lasiveistoksia. Joko sinunkin olisi aika nopeuttaa laskutustasi? verkkolasku Ti 11 16, ke 11 20, to su 11 16, ma suljettu Joensuun taidemuseo, Kirkkokatu 23, Joensuu Puh. (013) , JOENSUUHUN KÄSITYÖLÄISKORTTELI Joensuun ja Pohjois-Karjalan lukuisten käsityöyrittäjien ja käsi- ja taideteollisuuden ystävien vieno toive käsityöläisten omasta korttelista on toteutumassa. Pohjois-Karjalan käsi- ja taideteollisuusyhdistys avaa Joensuun keskustaan kortteli 40:en upeisiin taloihin käsi- ja taideteollisuuden keskuksen. Monien taitojen ja tuotteiden käsityöläiskortteli on tarkoitus avata toukokuussa. Mustosen taloon (Koskikatu 1) on tulossa käsityöneuvontaan ja kurssitoimintaan erikoistunut Taito-Keskus, lapsille suunnattu Kässä-käsityökoulu, pienyrittäjien myynti- ja toimitiloja ja kahvila. Tiilitaloon Koskikadun puolelle on sijoittumassa Taito Shop, jossa on yli 200 käsityöläisen tuotteita, joista noin puolet Pohjois-Karjalasta. Tiilirakennuksen päätyyn tulevat myös sepänpaja ja myymälä. Myös korttelissa sijaitseva Parviaisen talo kuuluu käsityökortteliin, ja sinnekin on suunnitteilla toimintaa, vaikka Pohjois-Karjalan käsi- ja taideteollisuusyhdistyksen puheenjohtaja Petra Kärnä ei vielä tässä vaiheessa paljasta enempää. Käsityökorttelin piha-alueesta on tarkoitus luoda viihtyisä tapahtumapaikka muun muassa käsityömarkkinoille, työnäytöksille, teatteriesityksille, performansseille ja muille riennoille. Pohjois-Karjalan käsi- ja taideteollisuus ry Rantakatu 2, Joensuu 17

18 Alma Hyvönen on yksi Lapin innovatiivista ja energisistä käsityöyrittäjistä. Utsniekka-yrityksessään hän valmistaa lahjatavaroita ja sisutustekstiilejä. Utsniekka sijaitsee Utsjoella, mutta tuotteita myydään myös Inarissa ja Saariselällä. Kuvat: Minna Saastamoinen, Alma Hyvönen PETRA MERENHEIMO INNOVAATIOIDEN TOIMIALASIDONNAISUUS KAMPITTAA NAISYRITTÄJIÄ Menestyvien naisyrittäjien nostaminen esiin julkisuudessa on aina ilahduttavaa ja rohkaisevaa. Menestymiseen rajautuva yksipuolinen tiedottaminen jättää kuitenkin varjoonsa naisyrittäjien vallitsevan tilanteen, joka sekin on keskustelun arvoinen. Naisyrittäjien määrän on tulevaisuudessa ennustettu vähenevän entisestään. Pohjois- Suomessa yrittäjyysaktiivisuus on maan alhaisin, mikä merkitsee myös yrittäjyyden yleistä vähenemistä maakunnassa. Naisyrittäjyyden kehittymisen mittarina on yleisesti naisyrittäjien lukumäärän seuraaminen näin myös hallituksen yrittäjyysohjelmassa. Laadullisiin ominaisuuksiin, kuten naisten omistamien yritysten kehittymiseen tai kasvuun, ei tällaisessa numeerisessa tavoitteessa kiinnitetä huomiota. Sen sijaan kasvua seuraavat mittarit kehitetään kaikille yrityksille yhteisiksi. Sukupuolella ei ole nähty vaikutuksia yrityksen liikevaihdon, henkilöstön tai jalostusarvon kehittymisen suhteen. Kuitenkin naisten ja miesten yritykset eroavat ainakin Lapissa toisistaan muun muassa toimialoissa, julkisessa tuessa ja yrittäjätuloissa. Keskittyminen puutteisiin ja ongelmiin ei ole koskaan järkevää tai kannustavaa, mutta nykytilanteen hahmottaminen voi myös auttaa yrittäjiä löytämään uusia mahdollisuuksia. Kasvu omin ehdoin Naiset myös mikroyrittäjät haluavat kehittää yrityksiään joko tuotekehittelyn avulla tai laajentamalla markkina-aluetta. He eivät välttämättä ole tyytyväisiä osuuteensa ansioista, joka kaikilla aloilla yhteensä oli 29 % kaikista yrittäjätuloista vuonna Naisten yritysten kasvun jarruna ovat pienet resurssit. Esimerkiksi Lapin TE-keskuksen Tavoite 1 -ohjelman asiakkaista naisia oli vain 25 % vuosina Naisten saama osuus myönnetystä kokonaisrahasummasta voi olla jopa tätä alhaisempi. Kaksoisvastuu yrittäjänä ja perheellisenä aiheuttaa naisille stressiä ja riittämättömyyden tunnetta, sillä heidän aikansa ei riitä toteuttamaan samaa toimeksiantomäärää kuin miespuolisten yrittäjien. Mikroyrittäjien osaamisen ja kasvuhalukkuuden tukeminen naisten omin ehdoin tarkoittaa vakaata ja suunnitelmallista toiminnan laajentamista nopean kertapamauksen sijaan. Mikroyritystoiminnan kasvu on voitava yhdistää tasapainoiseen perhe-elämään. Naisten yritystoiminta eroaa usein toimialaosaamisen, käytännön organisoinnin ja perhe-elämän yhteensovittamisen kannalta miesten yritystoiminnasta ja ansaitsee siten tulla tarkasteltavaksi erillisenä osionaan. Se avaa myös uusia näkökulmia niin perinteiseen liiketoimintaa kuin koko maakuntaa koskevaan suunnitteluun. Toimialaloukusta toimiala-asiantuntijoiksi Lapin naisyrittäjät toimivat valtaosin palvelusektorilla, kun taas miehet keskittyvät rakentamiseen, teknologiaan ja teollisuuteen. Naisyrittäjille keskittyminen henkilökohtaisiin palveluihin (69 % kaikista yrittäjistä on naisia) sekä terveys- ja sosiaalipalveluihin (65 %) tai vähittäiskauppaan (39 %) aiheuttaa tukalat olot, sillä nämä toimialat katsotaan yhteiskunnallisesti merkityksettömämmiksi kuin suuret toimialat. Ne eivät turismiin liittyvää kauppaa lukuun ottamatta sisälly Lapin painopistestrategioihin. Niitä ei myöskään lasketa kärkitoimialoiksi. Syynä tähän on näkemys, että kyseiset alat palvelevat vain paikallista asiakaskuntaa. Lisäksi nämä toimialat työllistävät pääasiallisesti naisia. Naistyöntekijöitä toimialasta 18 elli kevät 2006

19 ELLIT WEBISSÄ LIIKETTÄ KOHTI TASA-ARVOISTA YHTEISKUNTAA: INNOVAATIOIDEN TOIMIALASIDONNAISUUS KAMPITTAA NAISYRITTÄJIÄ... riippuen on prosenttia. Äitiydestä ja vanhemmuudesta johtuvat kustannukset lienevät aloilla merkittävät. Naisten palvelutoimialat näyttävät kytkeytyvän vahvasti muun muassa matkailuun. Esimerkiksi majoitus- ja ravitsemistoiminnassa 58 % yrittäjistä on naisia. Lisäksi matkailun toimiala sisältää joukon erilaisia palvelusektoreita, kuten virkistys-, urheilu-, kulttuuri-, ohjelmasekä turismiin liittyvät muut palvelut. Innovaatiot esiin Lapissa etsitään ja tuotetaan innovaatioita. Yleisesti näyttää siltä, että innovaatioilla ymmärretään pääasiallisesti vain teknologiset innovaatiot tai sellaiset toimialafuusiot, joihin sisältyy teknologiaa. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta listasi tuoreimmassa raportissaan jopa 22 teknologiasta riippumatonta innovaatiomääritelmää kuten uusi asiakaskunta tai uusi oppimisympäristö. Ne ovat selvästi liitoksissa palveluihin eli juuri naisten edustamiin toimialoihin. Olisikin äärettömän mielenkiintoista tietää, minkälaisia innovaatioita on naisten yritysten tarjoamien palveluiden pohjana ja mitä yrityksissä parhaillaan kehitetään. Kirjoittaja toimii projektisuunnittelijana Lapin yliopiston aluekehitys- ja innovaatiopalveluyksikössä, joka palvelee alueiden ja toimialarajat ylittävien liiketoiminta- ja palveluverkostojen kilpailukyvyn edistäjänä ensisijaisesti Pohjois-Suomessa. Tilannekatsaus Lapin naisyrittäjistä löytyy Tasa-arvorata-hankkeen kotisivulta www. tasa-arvorata.fi Nytkis eli Naiset yhteistyössä on yhteiskunnallinen järjestö, joka työskentelee naisten aseman kehittämiseksi. Nytkis järjestää pitkin vuotta tapahtumia naisten poliittisten oikeuksien 100-vuotisen taipaleen kunniaksi. Tietoa naisten poliittisten oikeuksien historiasta ja nykypäivästä. Tosiasioita tasa-arvosta. Sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoasiain neuvottelukunta. Naisjärjestöjen keskusliitto, johon kuuluu 59 jäsenjärjestöä, joissa on noin puoli miljoonaa jäsentä. Minna on valtakunnallinen naistutkimus- ja tasa-arvoportaali. Hilma on valtakunnallinen naistutkimuksen yliopistoverkosto. Unioni, naisasialiitto Suomessa ry on feministinen naisjärjestö, jonka tavoitteena on naisten aseman parantaminen ja sukupuolisyrjinnän poistaminen. NAISET LIIKETOIMINNASSA: Kauppa- ja teollisuusministeriön koordinoimaan Yritys-Suomi-verkkopalveluun avataan maaliskuun aikana naisyrittäjille ja yrittäjäksi aikoville tarkoitettu naisyrittäjyys-osio. Yrittäjänaisten keskusliitto on naisyrittäjyyden etujärjestö. POLIITTISIA NAISJÄRJESTÖJÄ: HUVIKSI JA HYÖDYKSI:

20 VALTANAISTEN Glamouria KUVAUSPAIKKA Kantelesärkän talli, Kontiolahti puh. (013) STYLISTI Silja Kekäläinen KUVAT Sirkku Mikkonen Malli ANU NIEMI Pohjois-Karjalan maakuntahallitus, puheenjohtaja (kesk.), Kontiolahti Meikki Chanelin ja Guerlainin tuotteilla Maija Cosmetics Marianne Paunimo Joensuu puh. (013) Hiukset käsitelty SIMsensitive tuotteilla Parturi-kampaamo PS-team, Sari Forsell Joensuu, puh. (013) Korvakorut, kello (Fossil), Kulta-Nalle, Joensuu puh. (013) Silmä- ja aurinkolasit (Chanel) Silmäoptiikka Metsäranta Oy, Joensuu, puh. (013) Työstämme tänä vuonna maakuntaohjelmaa vuosille ja olen ohjelmatyöryhmän puheenjohtaja. Tavoitteenani on, että saisimme ohjelmatyöhön mukaan mahdollisimman laajat tahot ja ohjelma muodostuisi sellaiseksi, että sen sisältöön voisivat mahdollisimman monet tahot yhtyä. Erityinen huolenaiheeni on, että saisimme maakuntamme nuoret naiset pysymään maakunnassa. Nuorien ikäluokkien pienentyminen yhdessä naisten poismuuton kanssa on Pohjois-Karjalan tulevaisuuden kannalta haasteellinen tehtävä, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan kaikkien eri maakunnan toimijoiden viisautta. Työelämän ja perhevapaiden aito yhteensovittaminen on tavoite, joka koskee mielestäni yhtä lailla sekä miehiä että naisia. Ratsastus- ja hevostarvikkeet Ratsukkopalvelut, Joensuu Peukkumuki, metalliset kynttilänjalat, kynttilät, tuikkulyhdyt, puualusta, viltti ja pellavahevoset TaitoShop, Joensuu puh. (013) Koiran vaatteet Miretta Ky lemmikillesi luotu Joensuu, puh elli kevät 2006