ASIASANASTON MUUTTAMINEN ONTOLOGIAKSI YLEINEN SUOMALAINEN ONTOLOGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASIASANASTON MUUTTAMINEN ONTOLOGIAKSI YLEINEN SUOMALAINEN ONTOLOGIA"

Transkriptio

1 ASIASANASTONMUUTTAMINENONTOLOGIAKSI YLEINENSUOMALAINENONTOLOGIA ESIMERKKINÄFINNONTO-HANKKEENMALLISTA KatriSeppälä,SanastokeskusTSK EeroHyvönen,Aalto-yliopistojaHelsinginyliopisto KansalliskirjastoTutkimuskirjasto ISBN

2 ESIPUHE Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston Semanttisen laskennan tutkimusryhmän (SeCo) vetämässä FinnONTO-hankkeidensarjassaluotiinvuosina prototyyppikansallisestasemanttisenwebininfrastruktuurista,jokasisältääerialojenontologioita,ONKI-ontologiapalvelunjavisionprosessista,jollamonialainenontologiatyövoitaisiinSuomessajatkossajärjestääjavakinaistaa.Hankkeeneri vaiheitarahoittitekesjayhteensän.50suomalaistayritystäjajulkistensektorinorganisaatiota. Ontologioiden kehittämisestä sekä ONKI-ontologiapalvelusta vastasi vuoden 2013 loppuun Aaltoyliopiston mediatekniikan laitoksella ja Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella SemanttisenlaskennantutkimusryhmäSeCo.Vuoden2014alussakeskeinenosaFinnONTOnontologiatyöstätyöstäjaontologioistasiirtyiKansalliskirjastonylläpidettäviksijaedelleenkehitettäviksiFintonimisenäuutenapalveluna.SenteknologiapohjanaonFinnONTOssakehitettyONKILight-palvelinja keskeisimpään tietosisältöön kuuluu joukko FinnONTOssa kehitettyjä ontologioita, erityisesti asiasanastoistakehitetytyleiskäsitteitäsisältäväyleinensuomalainenontologiaysojasiihenliittyvät erikoisalojen ontologiat eli ns. KOKO-ontologiapilvi. FinnONTOssa ehdotetun ONKI-konsortiomallin mukaanontologioidenkehittämistävoitaisiinjatkossaorganisoidayhteisöllisestisiten,ettäkansalliskirjastokehittääjärjestelmänytimessäolevaaysoajasiihenliittyviäomiaontologioitaanjakoordinoi yhteistyötä,jossaerikoisontologioitakehitetäänalakohtaistenasiantuntijaryhmientoimesta. Tämän raportin tavoitteena on edistää tätä työtä kiteyttämällä ja dokumentoimalla suomen kielellä niitäperiaatteita,joitafinnonto-hankkeessakehitettiinsuomalaistenasiasanastojenmuuttamisesta semanttisen webin ontologioiksi, sekä tästä työstä saatuja kokemuksia. Esimerkkinä periaatteiden soveltamisesta käytäntöön, esitellään tapaustutkimuksena Yleisen Suomalaisen Asiasanaston YSA muunnosprosessiayleiseksisuomalaiseksiontologiaksiyso,jokamuodostaakoko-ontologianylärakenteenjatärkeimmänkomponentin.tämäfinnonto-ontologiatyönkuvausonlaadittukansalliskirjaston erillisestä toimeksiannosta, ja Kansalliskirjaston Finto-palvelun kehittäjät ovat osallistuneet kuvauksen laatimiseen antamalla palautetta kirjoitusprosessin aikana. Kiitokset kuuluvat raportin kirjoittamistaaktivoineelletuomaspalosellesekäraporttiaystävällisestikommentoineillehenkilöille: MirjaAnttila,Esa-PekkaKeskitalo,SusannaNykyri,MikkoLappalainen,LiisaVirtanenjaHenriYlikotila. Mahdollisista tekstiin jääneistä epätarkkuuksista ja virheistä samoin kuin raportissa esitetyistä ehdotuksistavastaavatkuitenkinkirjoittajat. Raportinpohja-aineistonaonkäytettyFinnONTOnaikanamuistiinkirjattujahavaintojajaohjeita.Katri Seppälä osallistui keskeisellä tavalla kaikkien FinnONTO-hankkeessa kehitettyjen ontologioiden kehitystyöhön, joiden perustana olivat asiasanastot, ja aivan erityisesti YSAn muuttamiseen YSOksi. Eri osaontologioiden kehittäminen tapahtui usein yhteistyössä hankkeeseen osallistuneiden organisaatioidenasiantuntijoidenkanssasiten,ettäfinnontontutkijatopastivatkehitystyössäjatarjosivat sille teknisen tuen. Sisältötyötä koskevaa ohjeistusta on monikielisten ontologioiden osalta tuolloin kirjoittanutmyöstuomaspalonen.finnonto-hankesyntyieerohyvösenaloitteestajahänmyösjohti hankettaalustaloppuunsaakka. LukuisatSeCo-tutkimusryhmäntutkijatAalto-yliopistossajaHelsinginyliopistossasekähankekonsortioneriorganisaatioissaovatolleetmukanatässäraportissaesiteltävässäontologiatyössä,kuten(aakkosjärjestyksessä) Mirja Anttila (YSO), Johanna Eerola (TERO), Maria Forsén (ALLSO), Eeva-Liisa Haanpää (KITO), Outi Hietanen (MERO), Kaisa Hypén (KAUNO), Esa Hämäläinen (PUHO), Anne Isomursu (VALO), Ellen Karhulampi (TAO), Suvi Kettula (MAO), Anna-Liisa Kristiansson (KTO), Eeva- 1

3 LiisaLeppänen(YSO),PäiviLipsanen(AFO),KatariinaNyberg(MUSO),KristiinaNäyhö(KULO),TuomasPalonen(JUHO),RingaSandelin(ALLSO),SatuSavia(VALO),AlexSpåre(KAUNO),TimoViitanen (ALLSO) ja Anu Ylisalmi (YSO, LIITO). Tekniseen kehittämiseen osallistuivat eri aikoina mm. Matias Frosterus, Tomi Kauppinen, Ville Komulainen, Eetu Mäkelä, Sini Pessala, Tuukka Ruotsalo, Reetta Sinkkilä,OsmaSuominen,JouniTuominen,ArttuValojaKimViljanen.EevaKärjenapuYSA-sanastoon liittyvissä kysymyksissä oli hankkeen onnistumisen kannalta tärkeää. Kiitos kaikille yhteistyöstä ja mukanaolosta. Espoossa KatriSeppäläjaEeroHyvönen 2

4 ESIPUHE 1 1 KANSALLINENONTOLOGIAINFRASTUKTUURIFINNONTO Ontologiat yhdistävät tietoa ja tarkentavat sisällönkuvailua Kansallinen haaste: ontologiat Ontologiainfrastruktuurin osat 7 2 ONTOLOGIATYÖNTAVOITTEET,PERIAATTEETJARAJOITTEET KOKO-joukko toisiinsa yhdistettyjä eri alojen ontologioita Yhteentoimivuus olemassa oleviin asiasanastoihin Keskittyminen ensin olennaisimpiin ontologisiin periaatteisiin Luokkahierarkia ja sen täydentämien Luokkien ja yksilöiden erottaminen Laajempi/suppeampi termi -suhteiden tarkentaminen Yksilö-luokka-suhteiden transitiivisuuden tarkistaminen Monimerkityksisten sanojen taustalla olevien käsitteiden erottelu Standardiformaatin valinta: RDF(S), OWL ja SKOS Käsitteiden nimeäminen Moniarvoisuus Avoin yhdistetty tieto 20 3 TESAURUKSESTAONTOLOGIAKSI:CASEYSO Hierarkian pääluokat Abstrakti (abstract) Pysyvä (endurant) Muuttuva (perdurant) Hierarkian rakentaminen Hierarkiapalojen yhteensovittaminen Koostumussuhteiden käsittely Korvattujen termien käsittely Assosiatiivisten suhteiden käsittely Asiasanaketjujen käsittely 29 3

5 3.2.6 Hierarkkisten alakäsitteiden ryhmittely Moniperinnän käyttö Assosiatiivisten suhteiden käyttö Roolien käyttö Monimerkityksisten asiasanojen käsittely Koostekäsitteet Monikielisen ontologian rakentaminen Monikielisen ontologian haasteet Ruotsinkieliset asiasanat Asiasanojen englanninkieliset vastineet Ontologioiden päivitys Asiasanaa koskevat muutokset Käsitteen hierarkiaa koskevaa muutokset Käsitteen assosiatiivisissa suhteissa tapahtuneet muutokset Ontologian käsitekokonaisuuteen liittyvät muutokset Ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi 41 4 YHTEENVETO 42 5 LÄHTEITÄ 43 LIITE:KESKEISIÄKÄSITTEITÄ 46 4

6 1 KANSALLINENONTOLOGIAINFRASTUKTUURIFINNONTO 1.1 Ontologiatyhdistävättietoajatarkentavatsisällönkuvailua Asiasanojakäytetäänyleisestitiedonkuvailussakirjastoissa,museoissa,arkistoissa,mediayhtiöissäjne.Kontrolloidunsanastonkäytöllävoidaanparantaajayhdenmukaistaatiedonindeksointia, jollointiedonhaussa(baeza-yates,ribeiro-neto,2011)päästäänmyöhemminparempaatarkkuuteen(precision)jasaantiin(recall).asiasanojaonorganisoituperinteisestimerkitystenperusteellaasiasanastoiksi(tesauruksiksi)(aitchisonetal.,2000),jollointermeihinmerkityksenperusteellaliittyvättoisettermitvoidaanlöytäähelpomminkuinesimerkiksiaakkosellisestahakemistosta. Asiasanastojaonalettukehittääontologioiksi(Staab,Studer,2009)erityisestisemanttisenwebin (SemanticWeb)tutkimuksenpiirissä.Semanttinenweb(Antoniou,vanHarmelen,2008)onwebin kehitystäkoordinoivanw3c-järjestönv.2001käynnistämäkehityssuunta,jonkapyrkimyksenäon täydentää perinteistä, sivujen verkosta muodostuvaa webiä siinä esiintyvien käsitteiden ja (meta)tietojenmuodostamallasemanttisellatietoverkolla 1 Kehityssuunnastakäytetäännykyisinmyös nimityksiäwebofdatajalinkeddata(heath,bizer,2011).ideanaon,ettäyhteistenkansainvälistenstandardienjatällaisentietojenverkonavullavoidaanyhdistääerialojentietosisältöjäyhälaajemmiksijarikkaammiksikokonaisuuksiksi.semanttisenwebinkäsiteverkkoaymmärtävätpaitsi ihmisetmyösverkkosovellukset,ts.tietokoneet,mikämahdollistaaaiempaaälykkäämpienjakeskenään yhteentoimivampien (interoperable) verkkosovellusten kehittämisen. Semanttinen tarkoittaatässäyhteydessätietoa,jokaonesitettysellaisessamuodossa,ettäsentulkintaonmahdollistatietokoneellahyvinmääritellyllätavalla(tässäkäytetäänhyväksilogiikkaa).semanttisenwebinkeskeisenkomponentinja selkärangan muodostavatyhdistetyntiedon(linkeddata)sisällönkuvailussakäytettävätontologiat,joidenkauttaaineistotyhdistyvättoisiinsa. Oletetaan,ettäetsit helsinkiläisiäravintoloita tietojärjestelmästä.perinteinentiedonhakujärjestelmä toimii siten, että se vertailee hakutermejä helsinki ja ravintola tietokantaantiedon tallennusvaiheessa indeksoituihin kuvailutermeihin ja palauttaa hakutuloksena vastaavat tietueet. Hakuperustuumerkkijonojenvertailuun;joshakusanaavastaavaamerkkijonoaeilöydytietueesta sopivasta paikasta saadaan tyhjä tulos. Jos esimerkiksi tietokantaan on talletettu indeksointivaiheessavain Kalliossa oleva pizzeria,eiselöydyhakusanoilla Helsinki ja ravintola,elleikäyttäjä osaa muotoilla kyselyään tarkemmin kaupunginosa- ja ravintolatyyppikohtaisesti, mikä on usein hankalaa. Tässä ei auta sanojen taivutusmuotojen tai synonyymien huomioiminenkaan. Myös kielimuurit ovat perinteisen merkkijonohaun haasteena: ravintolalla haettaessa ei restaurant löydy. Ontologiaperustainen hakupalvelu sen sijaan ymmärtää tarjota tuloksena Kalliossa sijaitsevaa pizzeriaa,koskaindeksoinninja/taihaunapunakäytetäänmaailmankäsitteitäkuvaaviaontologioita.nekertovat,että Kallio onosahelsinkiäjaettä Kallio tässäyhteydessäeitarkoitaluonnonmuodostelmaataipresidenttikyöstikalliota.samoin pizzeria voidaantunnistaaeräänlaiseksi ravintolan alatyypiksi.myöskielimuuritluhistuvat,silläontologinenindeksointijahakuperus- 1http://www.w3.org/standards/semanticweb/ 5

7 tuvatkieliriippumattomiintunnisteisiineikäkielellisiinilmauksiin.ontologistenviittaustenkautta tietoyhdistyyluontevastitoisiintietoihin:esimerkissämmejärjestelmävoitarjotalisätietoapizzakulttuuristawikipediankautta,mikälihakupalvelussakäytetäänsamojakäsitteitäkuinwikipedian ontologisessa versiossa DBpedia 2 Voidaan myös luoda linkki lähellä olevan teatterin Italiaaiheistarevyytäkäsitteleväänartikkeliin,koskapizzaonitalialainenruokalaji,taitarjotamatkapuhelimeennavigointipalveluKallioon. Tällaisten älykkäiden palveluiden kehittämisen edellytyksenä on, että verkossa toimivien järjestelmienkäytettävänäonyhteisestisovittuja,tietokoneen ymmärtämässä muodossamääriteltyjä käsitteitä ja näiden välisiä suhteita, kuten käsiteluokka kaupunginosa ja siihen kuuluva yksilö Kallio,jokaonosakaupunki-luokanyksilöänimeltä Helsinki.Käsitteitäjaniidenvälistensuhteidenmäärittelyverkkojakutsutaanontologioiksi. 1.2 Kansallinenhaaste:ontologiat Suomessa semanttisen webin ontologioita alettiin kehittää laajamittaisemmin MuseoSuomijärjestelmän 3 yhteydessäv.2002alussa(hyvönenetal.,2005).työssätarvittiinkäsitteistöjämm. museoesineille,materiaaleille,henkilöille,paikoillejatapahtumille.hankkeessakävihetiilmi,ettei käytettävissä ollut ontologioita ja ettei kansainvälisiä järjestelmiä voitu sellaisinaan hyödyntää suomen kielestä sekä kansallisista sisällöistä ja käytännöistä johtuen. Tästä havainnosta kypsyi ajatus siitä, että maamme tarvitsee avoimeen dataan perustuvansemanttisenwebin ontologisen sisältöinfrastruktuurin,jonkavaraanesimerkiksimuseosuomenkaltaisetjulkisetjayksityisetpalvelutvoitaisiinrakentaakustannustehokkaasti.työvoitaisiinperustaaerialoillasisällönkuvailua vartenkäytössäoleviinasia-jamuihinsanastoihin,kutentässätapauksessamuseoalanasiasanastoonmasa(leskinen,1998).näinontologiatolisivathetiyhteentoimivampiaaiemminindeksoitujentietokantojensisältöjenkanssa. KokemuksestaviisastuneenaSuomessakäynnistyiv.2003semanttisenwebintietoinfrastruktuurihankeFinnONTO 4 jokaolitiettävästiensimmäinenkansallisentasonhankemaailmassa.senyhtenäydintavoitteenaolierialojenydinsanastojenontologisoiminenjasiltaaminen(align,link)eri alatylittäväksiharmoniseksikokonaisuudeksi,jokaolisikaikkienkäytettävissäavoimenadatana erityistenontologiakirjastopalveluidenkautta.hankettatoteuttamaankoottiinaluksi14yrityksen jajulkisenorganisaationrahoittajakonsortio,jakehitystyökäynnistyitekesintuella.vuosienkuluessafinnonto-hankkeenkokokasvoisuurimmillaan39rahoittajaantehdenprojektistatiettävästi Tekesin historian laajimman hankkeen rahoittajakonsortion koolla mitattuna. FinnONTOhankettavetiAaltoyliopistonjaHelsinginyliopistonSemanttisenlaskennantutkimusryhmäSeCo 5 jonkasuojissamyöspääosatutkimustyöstäontehty. Webin muuttuminen vähitellen yhä semanttisemmaksi asettaa kansainvälisen haasteen standardointityölle.w3c-järjestönpiirissätehdyntyönkeskeisimpinätuloksinaonotettukäyttöönjoukko standardejaliittyen(meta)datan,sanastojenjaontologioidenesittämiseensekäpäättelyynjatie- 2http://dbpedia.org/ 3http://www.museosuomi.fi/ 4http://www.seco.tkk.fi/projects/finnonto/ 5http://www.seco.tkk.fi/ 6

8 donhakuun 6 NäistätärkeimmätovatResourceDescriptionFrameworkRDFjaRDFSchema 7 SimpleKnowledgeOrganizationSystemSKOS 8 (Isaac,Summers,2009),WebOntologyLanguageOWL 9 ja SPARQL-kyselykieli 10 Nämä standardit määrittelevät yleisiä, yhteentoimivuuden ja päättelyn kannaltakeskeisiätietomalleja, esitysmuotojajasemanttisiaperiaatteita,joitanoudattamallase- manttistawebiänykyisinrakennetaan.esimerkiksirdfschema-suosituksessamääritellylläsub- ClassOf-suhteellavoidaanilmaistakäsitettäyleisempikäsite,esimerkiksiettäleijonatovatkissaeläimiä. W3C:nstandarditeivätkuitenkaanotakantaaontologioidentaimetadataformaattienvarsinaiseen sisältöön, vaan ovat luonteeltaan sovellusriippumattomia ja perustuvat logiikkaan. Esimerkiksi subclassof-suhdemahdollistaaleijonanjakissaeläimenvälisensuhteenilmaisemisen,muttavarsinaiseeneläinlajientaksonomianmuodostamiseeneiotetakantaa.sisältö-jaontologiatyöonjätettykunkinalanasiantuntijatahojenjasovellustenkehittäjientehtäväksi.finnonto-hanketarttui tähänhaasteeseentavoitteenaankansallisen,monialaisenontologiainfrastruktuurinkehittäminen maahammejateknologianpilotointihyötysovelluksissa. 1.3 Ontologiainfrastruktuurinosat Ajatustasemanttisenwebinontologiainfrastruktuurista(Hyvönen,2008)voiverratatie-,sähkö-ja puhelinverkkojenmuodostamiinperinteisiininfrastruktuureihin.semanttistenkäsitteidenverkostoonluonnollisestiabstraktijanäkymätön,muttamahdollistaahiemanvastaavaantapaanyhteyksiäkuinvaikkapatie-taipuhelinverkko.visionaon,ettäjosfinnonto-infrastruktuurinpelisäännöillätuotettusisältöjulkaistaanverkossa,voidaansekytkeäjahyödyntääautomaattisestimuiden toimijoiden semanttisissa verkostoissa hieman vastaavaan tapaan, kuin uusi maantienpätkä tieverkostonosana.kantavaajatuson,ettäuudensisällönarvorikastuu ilmaiseksi infrastruktuurin avullaverkonmuustasisällöstä(vastaavastikuinuudentieosuudenarvosyntyysenkytkeytymisestämuihinteihin),jatoisaaltamuidenverkonjulkaisijoidensisältöjenarvorikastuuuudentiedonsirpaleenavulla(vastaavastikuinuusitieparantaamuidenteidenkeskinäistäsaavutettavuutta).sekäitseinfrastruktuuriettäsiinäjoolevatietovoidaanhyödyntäätoisissasovelluksissajopa sellaisenaan,mikäsäästäämerkittävästijärjestelmienkehityskustannuksia. FinnONTO-hankkeessa kehitetyn ratkaisumallin mukaan sisältöinfrastruktuurin keskeisiä komponenttejaovatontologiat,niidenhyödyntämistävartentarvittavatontologiapalvelutsekäontologiajärjestelmänjatkuvaylläpitoprosessi: Ontologiat Joukko toisiinsa sillattuja, kansalliseen käsitteistöön perustuvia ontologioita, joilla on siltauksia myös kansainvälisiin sanastoihin ja tietosisältöihin. Näin suomalaiset kulttuurisisällötsaadaankuvattuasemanttisestijakytkettyäsekätoisiinsaettäkansainvälisiinaineistoihinjapalveluihin,kutenlinkedopendata-pilvendatajoukkoihin 11 6http://www.w3.org/standards/semanticweb/ 7http://www.w3.org/standards/techs/rdf#w3c_all 8http://www.w3.org/standards/techs/skos#w3c_all 9http://www.w3.org/standards/techs/owl#w3c_all 10http://www.w3.org/standards/techs/sparql#w3c_all 11http://linkeddata.org/ 7

9 Ontologiapalvelut Ontologiakirjastopalveluiden ONKI 12 kautta ajantasaiset ontologiat voidaanottaakustannustehokkaastikäyttööneriorganisaatioissa(tuominenetal.,2009; Viljanenetal.,2009;Suominenetal.,2012).Tällainenpalvelukannattaatoteuttaakeskitetystiperusteluinakustannussäästöt,ajantasaisuusjayhteentoimivuus.KeskitettyjäONKIpalveluita on pilotoitu useita vuosia ONKI Living lab -ympäristössä 13 ja sen seurauksena esimerkiksikymmenienmuseoidenluettelointijärjestelmätonjokytkettyonkiin. Ontologiajärjestelmän ylläpitoprosessi Systemaattinen ja koordinoitu kansallinen organisaatiojamekanismi,jokakantaavastuunerialoillatarvittaviensanastojenyhteisöllisestä kehittämisestä jatkossa. Tässä tarvitaan keskitettyä koordinointia, mutta ontologiatyökannattaahajauttaatarpeenmukaansinne,missäsiihenonparasasiantuntemusjaresurssejakäytettävissä. KansallinenONKI-ontologiapalveluonollutverkossavuodesta2008jasilläonollutn.14000ihmiskäyttäjää kuukaudessa. Palvelun rajapintoja on rekisteröitynyt käyttämään yli 400 eri tahoa. Vuoden 2014 alusta ONKI-palvelun vakiintuneimmat ja käytetyimmät osat ja toiminnallisuudet siirtyivätkansalliskirjastonylläpitämäksikansalliseksipalveluksifinto-nimisenä 14 Ontologiainfrastruktuurissa tarvittavia ontologioita voidaan ryhmitellä seuraavasti (Hyvönen, 2013): 1) Yleiskäsiteontologiat Nämä ontologiat vastaavat käsitteistöltään karkeasti nykyisiä asiasanastoja,kutenysa 15 jamasa,ilmanvapaitaindeksoinnintermejä(esimerkiksipaikannimet).yleiskäsitteidenmääräonkohtuullisenpienijalasketaanyleensätuhansissatai kymmenissä tuhansissa. Esimerkiksi museoalan tiettävästi laajimmassa yleiskäsitesanastossa, Getty-säätiön Art and Architecture Thesauruksessa 16 on yli käsitettä ja termiä,jossamukanaonhyvinkinyksityiskohtaisiakäsitteitä,esimerkiksierilaisia tuolityyppejä. 2) ToimijaontologiatToimijaontologiat(Kurki,Hyvönen,2009)ovathenkilö-jaorganisaatiorekistereitä,janemuistuttavatkirjastoissakäytettyjäns.auktoriteettitietokantoja.Toimijaontologian avulla samannimiset toimijat voidaan yksilöidä ja erottaa toisistaan eri tunnisteilla ja lisätietojen avulla, esimerkiksi henkilökaimat syntymävuoden ja -paikan avulla.toimijaontologioissavoiollaerittäinpaljonyksilöitä,muttaluokkarakenneonyksinkertainen ja perustuu yleiskäsiteontologioihin. Esimerkiksi taiteilijoihin keskittyvässä Getty-säätiönUnionListofArtisitNames(ULAN)-sanastossa 17 onn toimijaa(kuten Akseli Gallen-Kallela), joilla on n. 293,000 erilaista nimeä, ja toimijoita on luokiteltu kansallisuudenjaammatinmukaan,joidenmäärälasketaansadoissa. 12http://www.onki.fi/ 13http://www.onki.fi/ 14http://finto.fi/ 15http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/ 16http://www.getty.edu/research/tools/vocabularies/aat/ 17http://www.getty.edu/research/tools/vocabularies/ulan/ 8

10 3) Paikkaontologiat Paikkaontologiat vastaavat kansallisten maanmittauslaitosten ylläpitämiä paikannimirekistereitä. Niiden avulla voidaan yksilöidä paikat, sijoittaa ne koordinaatistoonjatallentaapaikkoihinliittyviälisätietojakutenpaikkatyyppi(kylä,järvi,asemajne).paikkaontologioissavoiollaerittäinpaljonyksilöitä(miljoonia),muttaluokkarakenneontoimijaontologioidentapaanyksinkertainenjaperustuuyleiskäsitteisiin.esimerkiksi Getty-säätiön Thesaurus of Geographical Names (TGN) -sanastossa 18 on n historiallistapaikkaajageonames-sanastossa 19 ylimiljoonaanykypaikkaa. 4) Aikaontologiat Monella alalla keskeistä on ajan esittäminen. Lineaarisen kalenteriajan ohellavoidaanviitatamyöspäivänjavuodenkierronaikoihin(kevät,aamu)sekänimettyihin aika- ja tyylikausiin (esim. rauta-aika, valistuksen aika, art deco). Aikakäsitteitä ja -jaksojaeiolekovinsuuriamääriä.ajanesittämisenhaasteenaonmm.epätäsmällisen(historiallisen)aikatiedonesittäminenjatulkintasekäepäsäännöllistensyklistenaikojenesittäminen,kutenesimerkiksiaukioloajat. 5) TapahtumaontologiatTapahtumatliittävättoisiinsahenkilöitä,paikkoja,aikojajatoisia tapahtumia,jamahdollistavatkulttuuristenhistoriallistenilmiöidensekäkokoelmienprovenienssitietoonliittyvientietojenkuvaamisensemanttisestiyhteentoimivallatavalla.tästäjohtuenmm.cidoc-crm-järjestelmän 20 perustaksionvalittutiedonesittäminentapahtumina,eikäesimerkiksidublincoren 21 dokumenttiperustaistatietomallia.jottakaksisisältökohdetta voidaan yhdistää toisiinsa yhteisen tapahtuman kautta, pitää olla käytössä keinoviitatatapahtumiinyksikäsitteisestisamalla tavallakuinhenkilöihintaipaikkoihin. Tapahtumaontologiaan(Hyvönen,etal.,2012)tallennetaantähäntarvittavaviitetietohistoriallisistatapahtumista,kuten toinenmaailmansota tai Napoleoninkruunajaiset. 6) NimistöontologiatMonillatieteenaloillaonkäytössälaajojanimistöjä,joitavoidaanliittää yleisontologioihin. Tällaisia ovat esimerkiksi biologian eliöiden lajilistat, geologian mineraalit,lääketieteentauditjalääkeaineet,kielitieteenkieletyms.koskatällaisiayksityiskohtaisiakäsitteitäsaattaaollakäytössäsuuriamääräjaniidenkäyttöfokusoituuerikoisaloille,ontarkoituksenmukaistatoteuttaanimistöontologioitaerillisinäontologioina,jotkaon kuitenkin sillattu (ripustettu) yleisempään käsitteistöön. Esimerkiksi FinnONTOn YSOontologiankäsite linnut laveneekattavaksi,yli10000maailmanlintulajintaksonomiaksi AVIO-nimistöontologiankautta(Tuominenetal.,2013). TässäraportissakäsitelläänvainFinnONTOnyleiskäsiteontologioihinliittyvääontologiatyötä.Laajemmankuvanhankkeestajulkaisuineensaahelpoitenhankkeenkotisivun 22 kautta. 18http://www.getty.edu/research/tools/vocabularies/tgn/ 19http://www.geonames.org/ 20http://www.cidoc-crm.org/ 21http://dublicore.org/ 22http://www.seco.tkk.fi/projects/finnonto/ 9

11 2 ONTOLOGIATYÖNTAVOITTEET,PERIAATTEETJARAJOITTEET TässäluvussaesitelläänlyhyestiFinnONTOnontologisointityöntavoitteet,käytetytyleisetperiaatteet ja rajoitteet, joita on sovellettu KOKO-ontologiapilveen kuuluvien ontologioiden muuntamisessaasiasanastoista.nämäonsyytäarvioidajapitäämielessäontologioihintutustuttaessa,kun nytvastaalkuunsaatettualaajaatyötäjatketaankehittämällänykyisiäontologioita,kokonrakennettasekälisäämälläuusiaontologioitakoko-pilveen. 2.1 KOKOjoukkotoisiinsayhdistettyjäerialojenontologioita MaammekäytetyinasiasanastoKansalliskirjastonYSAsisälsiFinnONTO-hankkeenalussavuonna 2003 reilusti yli käsitettä eri aloilta. Sanaston laajentaminen oli edelleen tarpeen, mutta kaikkienerialojenasiantuntemuksensaaminensanastotyöhönolihaasteellista,vaikkakinylläpitoavartenoliolemassamonialainentyöryhmä.samaanaikaanmaassammeolikäytössäjakehitettiin lukuisia YSAn kanssa erityisesti yleisempien käsitteiden osalta päällekkäisiä sanastoja, mikä tuntuimonestitarpeettomaltamoninkertaiseltatyöltä.yhtenä lisähaasteenaoli, ettäsamannimisilläkäsitteilläsaattoiollaerisanastoissaerilainenmerkitys. YSA:nkehitystyönjatkuessaperinteiseentapaanFinnONTOtarttuinäihinsisällöllisiinjaorganisatorisiinhaasteisiinesittämälläkansallisestikoordinoituamallia,jossasanastotyövoitaisiinyhteistuumin jakaa eri alojen sanastojen kehittäjäryhmien kesken ja yhdistää tulokset lopulta yhdeksi laajaksi,erialatkattavaksiontologiaksi.visionmukaantämäedistäisimerkittävästierialojentietosisältöjensemanttistayhteentoimivuuttajasäästäisisamallakehityskustannuksiapäällekkäisen työnvähentyessä. TyöntuloksenasyntyiprototyyppiKOKO-ontologiasta,jokaoneri alojenontologioidenmuodostamalinkeddataontologiapilvi.senytimenäonysastakehitettyyso-ontologia,jokamuodostaa KOKOnyläontologian(upperontology,topontology)sisältäenmerkitysalaltaanlaajimmatkäsitehierarkian käsitteet. Erikoisalojen tarkempi käsitteistö ripustuu sitten YSOn eri haaroihin hierarkioitasyventäen.kuva2.1havainnollistaamallia.finnonto-hankkeenaikanaysonperustana olleeseenysaantehtiinkansalliskirjastontoimestatuhansiamuutoksia,joitaonsittenpäivitetty YSO-ontologiaanFinnONTOntutkijoidentoimesta. Kuva2.1.YhteisöllinenkokonaisontologiaKOKOkoostuuyläontologiastaYSOjasitätarkentavista alaontologioista,joillaonyhteisiäkäsitteitäysonjatoistenalaontologioidenkanssa.ontologioiden keskinäisetleikkauksetkuvassaovatvainviitteellisiäjatarkoitettuyleiskuvanhavainnollistukseksi. 10

12 KOKO-ontologiapilveenkuuluiv.2013lopullataulukossa2.1luetellut15ontologiaa,yhteensäyli 71000käsitettä,jauusiaontologioitaollaanottamassamukaan. Taulukko 2.1 Suomalaisista asiasanastoista tuotettuja FinnONTO-ontologioita, yhteensä n käsitettä,jotkaonsillattu(align)toisiinsayläontologianYSOkauttaKOKO-ontologiapilveksi. Lähes jokainen KOKO-pilven ontologia perustuu suoraan maassamme jo aiemmin kehitettyyn asiasanastoon,jokaonontologisoitutässäraportissaesitettävällätavalla.kokonjakoperusteeri aloihinjasanastoihinonsiispuhtaastihistoriallinen.onilmeistä,etteialojentaityöryhmienjako taulukonmukaisestioleoptimaalinen,vaanesimerkiksimoniapienempiätoisiinsaliittyviäontologioitakannattaajatkossayhdistäälaajemmiksikokonaisuuksiksi.finnonto-hankkeenpuitteissa tähäneikuitenkaanhaluttuottaakantaavaanainoastaankootaerialojenväkiyhteen,jottaprosessityönorganisoimiseksisaataisiinkäyntiinensimmäisenprototyypinpohjalta. FinnONTOssaeimyöskäänkajottuKOKO-ontologioidenpäällekkäisyyksienpoistamiseen,jokajätettiin niin ikään sanastojen vastuutahojen asiaksi. Ontologiapilven analyysiä ja hallintaa varten kehitettiinkuitenkinerilaisiatyökaluja(pessalaetal.,2011;frosterusetal.,2013). KOKOnosaontologiatontätäkirjoitettaessaalustavastisillattuvainyhteiseenYSO-ontologiaanpareittainsiten,ettäluokkahierarkioidentoimivuusontarkistettuyliontologiarajojen(esimerkiksi JUHO+YSO, KAUNO+YSO jne.). Siltausta varten kullekin ontologiaparille luotiin oma Protégéontologiaeditorin 23 projekti, jossa oli mukana YSO ja siihen sillattava erillisontologia omissa nimiavaruuksissaan. Tällaiset yhdistelmät on julkaistu ONKI-palvelussa. Poikkeuksena kokeiltiin myössillatatoisiinsaläheisestiliittyväontologiakolmikkoyso,maojataoomanaprojektinaan. Silloinhaasteeksimuodostuivatkäsitteidenmonimutkaistuvatriippuvuudeteriontologioidenvälillä. 23http://protege.stanford.edu/ 11

13 tällaiset käsitteet ovat useimmiten merkitysalaltaan yleisiä (niitähän käytetään ainakin kahdenosaontologianalalla)ja käsitteenhallintakahdessaeriontologiassaonhankalampaakuinyhdessä. TavoitteenaolisitämänmukaanluodaKOKO-pilvi,jossa: Jatkokehityksen kannalta yhtenä keskeisenä kohteena tämänhetkisissä siltauksissa ovat sellaiset osaontologioidenvälisetyhteisetkäsitteet,jotkaeivätolemukanaysossa.näidenkäsitteidenhierarkiatontarkistettuerikseenosaontologioidenjaysonsuhteen,muttatarkistamattaon,onkoontologiarajanylimuodostuviinuusiinhierarkkisiinpolkuihinvoinutsyntyämissämäärinvirheitä. Työhypoteesinaonollut,ettätällaistenriippuvuuksieneliminointivoisitoimiajatkossametodologisena periaatteena KOKO-pilven jatkokehityksessä: osa-ontologioiden keskenään jakamat käsitteetkannattaisiluultavastisiirtääysoon,koska eiolisimoniperintää(multipleinheritance)eriosa-ontologioidenkautta osaontologioidenvälisetriippuvuudetperustuvatvainysonkauttajaettuihinyhteisiinkäsitteisiin(muitajaettujakäsitteitäeiolisi) Poikkeustapauksetvoitaisiinkäsitelläerikseen.TämäntyöhypoteesintestaamistaehdotammejatkossaKOKO-pilveäkehittävälleONKI-konsortiolle.Aivanselvääeiole,millaisiahaasteitaylläpidon minimointitällätavoinmahdollisestiaiheuttaaosaontologioidensisältötyölle. 2.2 Yhteentoimivuusolemassaoleviinasiasanastoihin Maassammeonvahvatraditiokäyttääsisältöjenkuvailussajatiedonhaussahyväksiasiasanastoja, jotenniidenavullaindeksoituatietoaonrunsaastisaatavilla.finnontossalähdettiinsiksihyödyntämäänjokäytössäoleviaasiasanastoja,jakoko-ontologiapilvenläheskaikki15ontologiaaperustuvatsuoraanolemassaoleviinasiasanastoihin.finnonto-hankkeentavoitteenaolivainmuokata niidenrakennettajakehittämisperiaatteitasemanttisenwebinaikakauttajasovelluksiavarten. Yhteentoimivuudentavoitetarkoittisitä,ettätyönaikanakaikkiaiemmatasiasanastojensanatpyrittiinsijoittamaanuuteenontologiseenstruktuuriintietoahävittämättä.Mikälityöolisialoitettu puhtaaltapöydältä,lopputulosnäyttäisivarmastierilaiselta,silläuusienperiaatteidensoveltaminentoisillaperiaatteillamuodostettuunsanastooneiainaolesuoraviivaistaeikävalitettavastiaina johdaluontevimpaanratkaisuun.samakonservatiivinenperiaateolikäytössämyösuusientermienlisäämisessä:ontologioitatäydennettiinlähtökohtaisestivainpakonedessä,kunsetuntuivälttämättömältä.tavoitteenaeisiisollutkehittääsanastojaeteenpäinsisällönosaltavaanrakenteistaa olemassa olevia sanastoja hyödyllisempään muotoon. Työn aikana sanastoihin on kuitenkin tullut paljon lisäyksiä erityisesti silloin, kun monimerkityksisiä sanoja on jouduttu erittelemään samansananerimerkitystenperusteella.esimerkiksiysassaonkäsite lapset,jokavoitarkoittaa mm.ikäluokkaataiperhesuhdettaaikuisetkinovatomienvanhempiensalapsia.mikälimerkitystenerotteluaeitavallataitoisellatietojärjestelmässätehdä,saattaaseesimerkiksisuositellaaikuisilletarpeettomastilastenkirjojaluettavaksitaikäyntiälastenlääkärillä. Ontologioihinonlisättymyösjonkinverranryhmitteleviäkäsitteitä,joidenavullahierarkioistaon pyritty tekemään ihmisen kannalta helpommin jäsennettäviä. Näitä käsitteitä ei ole tarkoitettu käytettäväksi sisällönkuvailussa. Luontevat jaottelut lisäävät ontologian käyttökelpoisuutta esimerkiksisovellustenkäyttöliittymissäkutennykyisinpaljonkäytetyissäfasettihakujärjestelmissä (faceted search). Työ on tältä osin kuitenkin vasta saatettu alkuunsa. Joillain käsitteillä voi olla kymmeniäalakäsitteitä,joitakannattaisijatkossaryhmitelläedelleenpienemmiksikokonaisuuk- 12

14 siksi.finnonto-hankkeessahaluttiinkuitenkintietoisestivältellätällaistasisältötyötäjapäätöksentekoa,jostavastuukuuluuluontevimminkutakinsanastoaylläpitävälleasiantuntijayhteisölle. Eräidenontologioidenosaltaprojektinkäytettävissäolialanasiantuntijajapäätettiinsamassayhteydessä laajentaa myös itse ontologiaa systemaattisesti. Esimerkiksi museoalan asiasanastoa MASAlaajennettiinn.tuhannellauudella,erityisestitekstiilialankäsitteelläMuseoalanontologiaksi MAO (Kettula, 2009). Tällaisissakin tapauksissa uusien käsitteiden yhteentoimivuus olemassa olevaan sanastoon voitiin säilyttää, koska uudet termit linkittyvät semanttisessa verkossa aiempiin. Tärkeää on, ettei vanhentuneita käsitteitä poisteta kokonaan ontologiasta, korkeintaan ne kannattaasiirtäärakenteessasyrjäänindeksointikäytöstä. Yksihaasteyhteentoimivuudenkannaltaontologisoinnissaon,ettäkunkäsitteetesitetäänuudessa struktuurissa,jokaviimekädessämääritteleeniidenmerkityksen,käsitteidenmerkityksetväistämättä muuttuvat jonkin verran ontologisoinnin seurauksena. Tätä ongelmaa yritettiin lieventää seuraavillaratkaisumalleilla: 1. LinkitysalkuperäisiinsanastoihinOntologiatontarvittaessalinkitettyalkuperäisiinsanastoihin, jotka on muunnettu suoraan RDF(S) tai SKOS-muotoon ja ovat myös saatavilla. Näin selviäätarvittaessatermienalkuperäinenmerkitys. 2. KoostekäsitteetMonimerkityksisetsanat,joidentaustallaolevatkäsitteetoneriteltyontologiassa,onesitettyontologiassamonestins.koostekäsitteinä.Näidenmerkitysonkuvattulinkittämällä ne käsitteisiin, joilla on yhteinen nimitys. Esimerkiksi YSAn lapset on edelleen YSOssa, vaikka sitä ei ole mahdollista sijoittaa luokkahierarkiaan. Sen sijaan tätä vastaava koostekäsite,jokavoijoskusollahyödyllinen,onkuvattuhierarkianulkopuolisenakäsitteenä. Näin esimerkiksi hakusanaa lapset käytettäessä voidaan tunnistaa sanan monimerkityksisyys, kysyä kenties käyttäjältä tarkennusta ja hakea tietokannasta sekä aiemmalla lapset - termillä että uudemmilla tarkemmilla merkityksillä (kuten lapset (perheenjäsenet) ) indeksoituatietoa. 2.3 Keskittyminenensinolennaisimpiinontologisiinperiaatteisiin FinnONTOssatyönallaolleetasiasanastotsisälsivätyli71000käsitettälaskemattamukaankäännöksiäerikielille(vrt.taulukko2.1).KoskaTekesinpääosinrahoittamassateknologialähtöisessä FinnONTO-tutkimushankkeessa oli käytettävissä vain vähän resursseja sisältötyöhön, päätettiin asiasanastojen ontologisoinnissa keskittyä metodologian ja teknisten ratkaisujen kehittämiseen, joitasittenpilotoitaisiinvalituissaasiasanastoissa.ensimmäiseksikohteeksiotettiinasiasanastoistasuurinjakäytetyinelikansalliskirjastonyleinensuomalainenasiasanastoysa,jokamuutettiin Yleiseksi Suomalaiseksi Ontologiaksi YSO. Jo aiemmin oli MuseoSuomi-hankkeessa kokeiltu MuseoalanasiasanastonMASAontologisointia.Sisältötyössäkeskityttiinvainolennaisimpienontologisten muunnosten tekoon, esimerkinomaiseen pilotointiin ja innostamaan sanastoja kehittäviä yhteisöjäjatkamaantyötä.työnjatkuvuudentakaamiseksiasiasanastonjaontologiankehittäminenonjatkuvaprosessivoitaisiinsuunnitelmanmukaanhyödyntääasiasanastojenkehittämiseen jokäytössäoleviaresurssejasiirtämälläniitäkehittämäänperinteistenasiasanastojensijastaontologisoitujaasiasanastoja. Suomessakäytettävienasiasanastojenrakenneonyksinkertainen,janiidenmuuttaminensyntaktisestijateknisestiontologiseenW3C:nstandardienmukaiseenmuotoononperiaatteessayksinkertaista:asiasanatvoidaanmuuttaaluokiksi(class)tainäidenyksilöiksi(instance,individual)ja asiasanojen väliset suhteen näitä yhdistäviksi ominaisuuksiksi (property). Lisäksi on sovittava käytännöistä,joillanäinsyntyvänsemanttisenverkonsolmutjakaareteliresurssit(resource)ni- 13

15 metäänyksikäsitteisestiuri-tunnisteilla(tailaajempaamerkistöäkäyttävilläiri-tunnisteilla).nykyiset W3C:n formaatit ontologioiden esittämiseen ovat RDF(S), OWL ja SKOS. Projektin alussa vuonna2003rdf(s)jaowleivätolleetvielälopullisestistandardoituja,janykyisinhyvinsuosittu,rdf(s)-jaowl-perustainenskos-formaattiolitäysintuntematon.formaatiksivalittiintuolloinenitenkäytetty,vuonna2004standardoiturdf(s)-muoto,jonkakäsittelemiseenolimyössaatavillalaajassakäytössäolevaontologiaeditori,stanfordinyliopistonprotégé.hankkeenloppuvaiheessakäyttöönotettiinmyösskos,kunsenstandardivalmistui. Varsinaisenahaasteenaontologisoinnissaonasiasanastonsemanttisenrakenteentäsmentäminen niin,ettäsiinätoteutuvatkoneellisessapäättelyssä,esimerkiksikyselynlaajentamisessa,tarvittavatperiaatteet.keskeisimmätontologisetmuutoksetjatarkistukset,joihintyössäkeskityttiin,olivat: 1. Luokkahierarkian täydentäminen. Ontologisen luokkahierarkian muodostaminen ja täydentäminenniin,ettäkaikillakäsitteillä(kaikkeinylinpoislukien)onainakinyksiyläkäsite. Tämä parantaa käsitteiden linkitettävyyttä ja mahdollistaa mm. päättelyä ja kyselynlaajentamista. 2. Yksilö-luokka-suhteiden transitiivisuuden tarkistaminen Keskeinen ontologioissa käytettyperiaateluokkahierarkianmuodostamisessaon,ettäkaikkienluokkienyksilöiden tuleeollasamanaikaisestikaikkienyläluokkiensayksilöitä.tämäominaisuusonhyödyllinen koneellisessa päättelyssä, esimerkiksi ominaisuuksien periytymisessä ja kyselyn laajentamisessa. 3. Monimerkityksisten asiasanojen taustalla olevien käsitteiden erottelu Asiasanastojenmonimerkityksistenkäsitteidenmerkitystenjakaminenerikäsitteiksitarpeenmukaan niin,ettänevoidaansijoittaaluokkahierarkiaan. 4. Laajempi/suppeampi termi -suhteiden tarkentaminen. Asiasanastoissa käytettyjen LT/ST-suhteiden tarkentaminen yläluokkasuhteiksi (rdfs:subclassof), osa-kokonaisuussuhteiksitaiassosiatiivisiksisuhteiksi.työssäkeskityttiinvainsubclassofsuhteidenkehittämiseen, mutta olemassa olevien suhteiden tarkennuksen seurauksena ontologioihin lisättiinmyösosa-kokonaisuus-jaassosiatiivisiasuhteita,jottaolemassaolevaatietoaeiolisihävitetty. Työeteniniin,ettäensinsanastomuutettiinautomaattisestiRDF(S)muotoon,jonkajälkeentarkistuksetjakorjauksettehtiinkäsityönäProtégé-editorilla. Seuraavassa kuvataan ja perustellaan hieman tarkemmin tässä työssä tehtyjä yleisiä valintoja ja käytettyjäperiaatteita. 2.4 Luokkahierarkiajasentäydentäminen Jottakaikillekäsitteilleolisimahdollistaosoittaaomayksilöllinenpaikkansahierarkiassa,järjestelmäänluotiinasiasanastoistapuuttuvapääluokkarakenne,jokayhdistääosittaintoisistaanirrallaanolevatkäsitteetyhdeksikokonaisuudeksi.TämärakennelisättiinYSO/Allsoon,jokamuodostaaKOKO-järjestelmänyläontologian(upperontology).TarpeenluokkarakenteenmuodostamiselleonmäärittänytYSA/Allärsinkäsitteistö,jokalaajanajaerierikoisalojenkäsitteitäkattavanaaineistonasopiihyvinhierarkiantoimivuudentestaamiseen. YSO:nluokkarakenteenylimmäntasonkolmijakomalli(kuva2.2)onsamakuinhiemanaiemmin julkaistussaalkuperäisessädolce-mallissa(gangemietal.,2002),muttaalemmillahierarkiantasoilla YSO/Allso muodostaa oman mallinsa, joka on muotoutunut käytännön ontologisointityön tarpeiden perusteella sijoitettaessa Yleisen suomalaisen asiasanaston käsitteitä yhtenäiseen hie- 14

16 rarkiaan.yso:neivarsinaisestitoteutadolce-mallia 24 muttaseonsaanutvaikutteitasiitämm. ylärakenteenkeskeisimpienluokkienosalta.käsitteille onpyrittyluomaanyhtenäinenhierarkia, jossaluokkienvälilläolisimahdollisimmanvähänpäällekkäisyyksiä(esim.kulttuurisetluonnontieteellisetmentaalisettaloudellisetjayhteiskunnallisetilmiöt),muttajossaluokatmuodostavatkattavankokonaisuudenmyöskullakinhierarkianalemmallatasollaniin,etteiniidenulkopuolellejäisiepätarkemminluokiteltujakäsitteitä(muutilmiöt). <muuttuva> <pysyvä> <abstrakti> prosessit tapahtumat toiminta <ajanjakso> <fyysinen kokonaisuus> <fyysinen objekti> ilmiöt <henkiset tuotokset> ominaisuudet järjestelmät paikka KUVA2.2.YSO:NPÄÄLUOKKAJAKOPERUSTUENALKUPERÄISENDOLCE-MALLIIN YlimmälläeritellyllätasollapääluokkarakenteenluokatjakautuvatalkuperäisessäDOLCE-mallissa luokkiinabstraktipysyväjamuuttuvanäitäylimmäntasonluokkiaeioletarkoitettukäytettäväksi aineistojen kuvailussa, sillä ne ovat liian laajoja tiedonkuvailussa ja -haussa käytettäviksi. Sama koskeemyösmuitapääluokkia,elleivätneolemukanamyösysa/allärsissa.kuvassaonerotettu kulmasulkeillanepääluokat,joitaeioletarkoitettukäytettäväksiasiasanoina. Vaikka pääluokkia ei ole tarkoitus käyttää asiasanoina, niillä on kuitenkin käyttöä erityisesti silloin, kun ohjataan indeksoijaa tai tiedonhakijaa ylhäältä alas (top-down) kohti merkitysalaltaan tarkempialuokkia.dolce-mallinontologisiintarkasteluihinperustuvakolmijakoeiolevälttämättäontologianloppukäyttäjänkannaltaluontevinvaihtoehto.pääluokkajaottelustalaadittiinsecotutkimusryhmässäsiksimyöhemminvuonna2013myöstoinen,käytönkannaltaluontevampiversio,jokaonesitettykuvassa2.3.siinäonviisipääluokkaa:prosessitfyysisetkäsitteetabstraktitkäsitteet sekä paikkoihin ja aikoihin liittyvät käsitteet. Aiemmalle pääluokalle abstrakti on annettu sen sisältöä paremmin kuvaava nimi suureet ja yksiköt Intuitiivisuutensa ohella tämä jaottelu myös heijastelee luvussa 1.3 esiteltyjä ontologioiden perustyyppejä tapahtumaontogiat (prosessit), paikkaontologiat (paikka) ja aikaontologiat (ajanjakso). Esimerkiksi erilaiset prosessiluokat voisivat muodostaa luokkahierarkian, jonka avulla on mahdollista luoda tapahtumaontologian ydinaineistonaoleviayksittäisiätapahtumia. 24http://www.loa.istc.cnr.it/old/DOLCE.html 15

17 Kuvan2.3jaottelupitääsisälläänsamatluokatkuinkuvan2.2versiojaonluonteeltaankosmeettinen,silläainoastaanylätasonryhmittelyäonmuutettukäyttäjänkannaltaintuitiivisempaanmuotoon.UuttarakennettaeiotettuSeCo-ryhmäntoimestakäyttöön,koskasamaanaikaanolijokäynnistynytontologioidensiirtäminenKansalliskirjastonylläpidettäviksialkuperäisenrakenteenpohjalta.UskoaksemmeYSO:nrakennettatullaanjatkossakehittämäänmerkittävästihierarkiankaikillatasoilla,monestijuurinykyistenjaotteluidentekemiseksiintuitiivisemmiksiloppukäyttäjille. Samassayhteydessäkannattaapohtiamyösylärakenteenjaotteluja. käsitteet prosessit -tapahtumat -toiminnat <fyysiset käsitteet> -<fyysinen kokonaisuus> -<fyysinen objekti> <abstraktit käsitteet> paikka -ilmiöt -henkiset tuotokset -järjestelmät -suureet ja yksiköt (entinen abstrakti) -ominaisuudet ajanjakso KUVA2.3.KÄYTTÄJÄLÄHTÖINENPÄÄLUOKKAJAKO Pääluokkarakenteen lisäksi ontologiaan on hierarkkisen rakenteen tarkentamiseksi lisätty myös apukäsitteitä, jotka voidaan nimetä yleis- tai ammatti/erikoiskielen käytössä olevalla sanalla tai sanaliitolla,muttajoitaeioletarvittuasiasanoituksessa,eikäsiksisisällytettyasiasanastoon.esimerkiksi asema (ilmiöt) -käsite on lisätty hierarkkiseksi yläkäsitteeksi muun muassa käsitteille ammattiasemasosiaalinenasemajayhteiskunnallinenasema 2.5 Luokkienjayksilöidenerottaminen Tutkimissamme suomalaisissa asiasanastossa eitehdä eroa luokkien ja yksilöiden välillä, vaikka mahdollisuus standardeissa periaatteessa on olemassa (Aichison et al., 2000). Esimerkiksi YSAn suhteessa Halleyn komeetta LT komeetat Halleynkomeettaonsamanlainenasiasanakuinkomeetatvaikkaontologisessamielessäkyseon yhdestäerityisestäkomeetta-yksilöstä.ysa-sanastosisältään.6000paikannimeä,joillaviitataan yksittäisiinpaikkoihinjajonkinverranmuitakinyksilökäsitteitä,kutenpähkinäsaarenrauha Yksilöidenjaluokkienvälisenerontekeminenontologiassavoiollahaastavaajatulkinnanvaraistakin,mutkistaarakenteita,jaerottelussatehdyttulkinnatsaattavathaitataontologianuudelleen käyttöä tilanteissa, joissa haluttaisiin tehdä toisenlainen luokka-yksilö-tulkinta. MuseoSuomihankkeenyhteydessäesimerkiksipohdittiin,olisivatkomateriaalitkutenterästaivillayksilöitävai luokkia. Jokainen museokokoelman villatakki on samaan luokkaan kuuluvaa materiaalia, mutta kuitenkaanmateriaalieiolefyysisestisamaavaanesimerkiksivillaonkerittyerieläimistä.erivillatakkienmateriaalitvoidaanjaitseasiassapitääkinpäättelykoneidenparhaitenhyödynnettävissä olevissaowl-profiileissakuvatavilla-luokanyksilöinä,mikäkuitenkintuntuutarpeettomanmonimutkaiseltaverrattunasiihen,ettämateriaalikentänarvonaolisivainviittausvilla-luokkaansamaantapaankuinperinteisiäasiasanojakäytettäessä. 16

18 Erotteluntekemisestäonkinolemassa erilaisiakäsityksiäjakäytäntöjä 25 Esimerkiksinykyisessä SKOS-standardissa kaikki asiasanat muutetaan yleisen käsiteluokan (Concept tai GroupConcept) yksilöiksi,eikämuodostetaomialuokkiakutenvillardf(s)jaerityisestiowl-standardeissataas luokkienjayksilöidenkäyttöpäättelyssäonkeskeistäjahyödyllistä. Koskakaikkiintilanteisiinsopivaapatenttiratkaisuaei ole,finnonto-projektinalussapäätettiin jättää päätös luokkien ja yksilöiden erottamisesta ja käsittelystä sovelluksissa tehtäväksi vähäisimmänsitoutumisenjajoustavuudenperiaatteidenmukaisesti(leastcommitment).niinpäyksilöluokka-jakoa ei ole tehty, vaan esimerkiksi Halleyn komeetta esitettiin luokkana samalla tavalla kuinkomeetatajatuksenakuitenkinon,että(yksilö)luokastahalleynkomeettavoidaantarvittaessa luoda uniikki yksilö. Näin ontologiaa voidaan tulkita tarpeen mukaan joko luokkahierarkian kautta tai vastaavaan tapaan kuin SKOS-standardissa asiasanaston sanojen rakenteen käyttökelpoisessa standardimuodossa esittävänä RDF-verkkona. Tätä voidaan sitten tulkita koneellisesti käyttötilanteenmukaan. YSOn osalta huomattava muutos YSAan nähden on kuitenkin se, että YSOon ei otettu mukaan YSAssa olevia paikannimiä. Syynä on se, että paikkaontologiat ovat luonteeltaan hyvin erilaisia kuinyleiskäsiteontologiatjaniidenkehittämistävartenfinnontossaoliomatutkimushaaransa. Sentuloksenajulkaistiinmm.Maanmittauslaitoksenn suomalaistapaikkaasisältäväPaikannimirekisteri ensi kertaa RDF-muodossa ja otettiin koekäyttöön erillisenä ONKI Geo -palveluna 26 (Lindroos, 2008). Historiallisten paikkojen osalta valmistui kuntahistorian kuvaava SuomalainenajallinenpaikkaontologiaSAPO(Kauppinen,Hyvönen,2007;Hyvönen etal.,2011), jokajulkaistiinonki-palvelussa. 2.6 Laajempi/suppeampitermi-suhteidentarkentaminen Semanttisen webin ontologioiden selkärankana on mahdollisimman hyvin määritelty luokkahierarkia.ideanaon,ettäluokka(class)kuten peili onkuvaussenyksilöidenyhteisistäominaisuuksista ja edustaa ilmentymiään eli yksilöitään (instance, individual), kuten vaikkapa museon kokoelmassaolevaatiettyäpeiliä.työnalleotettujenasiasanastojensanatviittaavatpääosinyleiskäsitteisiin,joilletällainenluokkatulkintaonpääosinluontevajailmeneekinsuomessakäytetyissä monikollisissatermimuodoissa.esimerkiksiysan oopperat viittaayksittäisiinoopperateoksiin. Yksikössäoleviensanojenosaltatilanneeioleniinselkeä.EsimerkiksiYSAssaonmyössana ooppera,jokatarkoittaaoopperaataidelajinajasaattaavaikuttaataidelajiluokanyksilöltä.myöställaisetkäsitteetvoidaankuitenkintulkitaluokkina,joillakentiesonkuitenkinvainyksiilmentymä. Asiasanastojentermejäjaniidensuhteitaalunperinluotaessaeiolevarsinaisestiajateltutietojenkäsittelytieteenpiirissä yleisesti käytettäviä luokkia ja yksilöitä ja näiden välisiäsuhteita. LT/ST suhde voi tarkoittaa yksilö-luokka-suhdetta, alaluokka-suhdetta ja lisäksi myös mm. osakokonaisuus-suhdetta.esimerkiksiysansuhteessa komeetat LT aurinkokunta eiväitetä, eikäoletarkoituskaanväittää,komeettojenolevanaurinkokuntia(luokkasuhde),vaan ettäkomeetatesiintyvätaurinkokunnassa.asiasanastonajatuksenaon,ettätiedonhaussakomee- toistakiinnostuneenkannattaisikentiesyrittäähakeamyösasiasanallaaurinkokunnatjaaurinko- 25http://www.w3.org/TR/swbp-classes-as-values/ 26http://www.seco.tkk.fi/services/onkipaikka/ 17

19 kunnistakiinnostuneenkentieskomeetallahakuatarkentaen.asiasanastojentarkoituksenaonlähinnäohjataihmistätoisaaltatiedonindeksoinnissajatoisaaltatiedonhaussaindeksoinnissakäytettyihinhakusanoihin. Sen sijaan seuraavassa esimerkiksi LT-suhde tarkoittaa yläluokka-suhdetta eikä osakokonaisuussuhdetta: peilit LT huonekalut Tiedonhaun haasteena on tulkita samalla tavalla esitetty mutta eri asiaa tarkoittava rakenne oikein,kunsenavullatehdäänpäättelyä.finnontossaongelmaratkaistiintarkentamallalt-suhteet joko luokkasuhteiksi (geneerisyys, yleisin tapaus), osa-kokonaisuussuhteiksi (partitiivisuus) tai assosiatiivisiksisuhteiksi,jotkamuodostavatasiasanastoissajaontologioissakäytettävienmerkityssuhteidenkolmepääluokkaa. meikkipeilit LT peilit peilit LT huonekalut 2.7 Yksilö-luokka-suhteidentransitiivisuudentarkistaminen Keskeinenhaasteluokkahierarkiaamuodostettaessaontaatase,ettäalaluokkienyksilötovatpaitsiomanluokkansaniinmyöstransitiivisestikaikkienyläluokkiensayksilöitä 27 Tarkastellaanedellistäpeili-esimerkkiälisäämälläsiihenuusiyläkäsitesuhde: Tämänmukaanmeikkipeilitovatpeilejäjatoisaaltapeilitovathuonekaluja,mikäkuulostaajärkevältä,muttatransitiivisuusmolempiensuhteidenylitseeitoimi,sillämeikkipeiliteivätolehuonekaluja.JosLT-suhteetmuutetaanmekaanisestiluokkasuhteiksi(rdfs:subclassOf)seurauksenaon, ettähaettaessahuonekalujahakutulokseenvoitullavirheellisestimukaanmeikkipeilejä. Transitiivisuuden tarkistaminen on erityisen haastavaa KOKO-ontologiapilvessä, kun luokkahierarkiatkulkevateriontologioidenkautta.tässäeiriitäsamanoloistenkäsitteidenmekaaninen parittainen siltaaminen owl:sameas-ominaisuuksilla, vaan syytä on tarkastella myös käsitteiden laajempaahierarkiakontekstiayhdistettävissäontologioissa,sillätransitiivisuudenpitäätoimiayli ontologiarajojen. 2.8 Monimerkityksistensanojentaustallaolevienkäsitteidenerottelu Luokkahierarkianmuodostaminenedellähahmotetullatavallaonkeskeisinontologianrakentamisessakäytettäväsemanttinenperiaate.Olemassaolevaaasiasanastoatähänmuotoonmuutettaessayhtenähaasteenaovatsanastoissaesiintyvätmonimerkityksisetsanat,joitaeiolemonimerkityksisyytensäjohdostamahdollistasijoittaahierarkiaanmihinkäänpaikkaan. Ratkaisumallejaongelmaankaksi: 1. Moniperintä.Käsitteellevoidaanantaauseampiayläluokkiaerimerkityksiinliittyen.Esimerkiksivalotusmittarivoisiollasamanaikaisestivalokuvausvälinejamittari.Moniperintääeiontologioissakuitenkaansuosita,koskaseeivarsinaisestiselkeytämonimerkityksiä käsitteitä ja johtaa vaikeasti ylläpidettäviin asyklisiin hierarkioihin yksinkertaisempien 27Tietotekniikassatehdääntarkkaeroyksilöiden janiidenluokkienvälillä.terminologiantermistössäon alakäsite/yläkäsitejayksilökäsite/yleiskäsite,muttasekäyksilö-ettäyleiskäsitteetvoivatollaalakäsitteitä. 18

20 puumaisten hierarkioiden sijaan. Yleisenä pyrkimyksenä alalla on moniperinnän minimointi. 2. MonimerkityksistensanojentaustallaolevienkäsitteidenerotteluMerkitystenerotteluonvallallaolevaperusratkaisuontologioissa.Käsitteeterotellaanjapyritäänsijoittamaan mahdollisimman yksinkertaisiin puumaisiin rakenteisiin, joita sitten voidaan semanttisestirikastaapäättelynavulla.haasteenatässälähestymistavassaon,ettäkäsitteidenmääräkasvaa,eikäoleainaselväämitenpitkällemerkitystenjaossaonsyytämennä. Esimerkiksilukemattomiaesineitävoidaankäyttääleikkikaluina(leikkiautot,leikkipyssyt, leikkiastiastot, leikkihatut jne.). Pitäisikö näille kaikille luoda omat luokkansa? Ontologisessatyössäongelmanratkaisemiseenonmuitakinmahdollisuuksiakuinluokkarakenteen paisuttaminen.esimerkiksiporkkanankäsitettäeitarvitsejakaakahtiaporkkanaksikasvinajaporkkanaksiruoka-aineena,vaankäyttöruoka-aineenavoidaanilmaistaassosiatiivisellasuhteella.ontologioidensuunnitteluonsidoksissaniidenkäyttötapaanmetatietomalleissa,jaongelmaavoidaanlähestyämyössisällönkuvailunkautta.esimerkiksiesineenkuvailutietoihin voidaan liittää tieto sen käytöstä leikkikaluna. Tämän takia kovin pitkälle meneviäjaottelujaontologioissaonsyytävälttää,ts.vähäisensitoutumisenperiaateonhyväpitäämielessätässäkin. PalammekäsitteidenjakamisenproblematiikkaantarkemminYSOnesittelynyhteydessä. 2.9 Standardiformaatinvalinta:RDF(S),OWLjaSKOS FinnONTO-ontologiat on kehitetty Protégé-editorin tukemassa RDF(S)-(ja sittemmin OWL-) formaatissa. Kun W3C:n SKOS-standardi projektin kuluessa kehitettiin ja valmistui, FinnONTOhankkeessa kehitettiin automaattinen muunnin RDF/OWL-muodon ja SKOS-muodon välille sekä muodon tarkistin ja korjain (Skosify-työkalu) (Suominen, Hyvönen, 2012; Suominen, Mader, 2013).KansalliskirjastonFinto-palvelussasiirryttiintukemaanvainSKOS-standardinmukaistarakennetta.SKOS-standardiontarkoitettuyksinkertaistensanastojenrakenteenkuvaamiseenjase perustuujaintegroituuyleiskäyttöisempiinrdf(s)-jaowl-standardeihin Käsitteidennimeäminen Sanastojenkehittäjienkeskuudessaon erilaisiakäsityksiäsiitä,pitäisiköasiasanojenollamonikkomuodossa, kuten YSAssa on pääsääntöisesti tehty, vai yksikkömuotoisia. Suomalaisissa asiasanastoissakäytetäänmonikkoja,muttaesimerkiksilääketieteensanastoissa,terminologisissa sanastoissajasemanttisenwebinontologioissakäytetäänpääasiassayksiköllisiämuotoja.kokoontologiassatähänkäytäntööneiolepuututtu,vaanonmukauduttualkuperäisensanastonkäytäntöön. Käytäntöjen harmonisoimiseksi sanastoon voidaan varsin helposti generoida tarpeen mukaanyksikkö-taimonikkomuotoisianimikkeitä,muttatällöinon huomioitavayksikkö-monikkojaollamahdollisestitehtysemanttinenmerkitystenerottelu. Omakäsityksemmemukaankannattaisijatkossasiirtyäkäyttämäänyksiköllisiämuotojakansainvälisen yleisimmän käytännön mukaisesti. Tällöin esimerkiksi YSAn termit ooppera ja oopperat voidaanesittäästandardinmukaisestitarkenteen(qualifier)avullaesimerkiksimuodossaooppera (taidemuotona)jaooppera(teoksena)tarkenteidenkäyttönimikkeissäonhyväkäytäntö,koskase kertooloppukäyttäjälleselkeämminkäsitteenmerkityksen. Tavoitteellisena käytäntönä KOKO-ontologiassa on, että sen käsitteidennimikkeet ovat kielikohtaisesti yksikäsitteisiä, ts. missään sen osaontologioissa ei käytetä samaa nimeä samalla kielellä kahdesta eri käsitteestä. Tämä vaatimus tulee suoraan yksittäisten asiasanastojen käytännöstä, mutta laajennetaan KOKOssa koskemaan myös ontologioiden yhdistelmää. Merkitykset suositte- 19

Miten ja miksi asiasanastoista kehitetään ontologioita

Miten ja miksi asiasanastoista kehitetään ontologioita Miten ja miksi asiasanastoista kehitetään ontologioita Katri Seppälä Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo) Teknillinen korkeakoulu, mediatekniikan laitos; Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

ASIASANASTON MUUTTAMINEN ONTOLOGIAKSI YLEINEN SUOMALAINEN ONTOLOGIA

ASIASANASTON MUUTTAMINEN ONTOLOGIAKSI YLEINEN SUOMALAINEN ONTOLOGIA ASIASANASTON MUUTTAMINEN ONTOLOGIAKSI YLEINEN SUOMALAINEN ONTOLOGIA ESIMERKKINÄ FINNONTO-HANKKEEN MALLISTA Katri Seppälä, Sanastokeskus TSK Eero Hyvönen, Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto ESIPUHE

Lisätiedot

ONKI-projekti tuo ontologiat käyttöön sisällönkuvailussa

ONKI-projekti tuo ontologiat käyttöön sisällönkuvailussa ONKI-projekti tuo ontologiat käyttöön sisällönkuvailussa Sisällönkuvailun koulutuspäivä erikoiskirjastoille 14.5.2014 Ontologiat Ontologia Tunnisteet Koneluettavat suhteet Termeistä käsitteisiin Monikielisyys

Lisätiedot

Ontologioiden yhdistäminen YSO:oon

Ontologioiden yhdistäminen YSO:oon Ontologioiden yhdistäminen YSO:oon Katri Seppälä, Päivi Lipsanen ja Reetta Sinkkilä Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo) Teknillinen korkeakoulu, mediatekniikan laitos; Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Kohti Yleistä suomalaista ontologiaa (YSO)

Kohti Yleistä suomalaista ontologiaa (YSO) Kohti Yleistä suomalaista ontologiaa (YSO) Katri Seppälä, TKK Viestintätekniikan laboratorio Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos Sanastokeskus TSK 1 Sisältö Yleinen suomalainen asiasanasto

Lisätiedot

FinnONTO-hanke loi ontologisen perustan kansalliselle webin tietoinfrastruktuurille

FinnONTO-hanke loi ontologisen perustan kansalliselle webin tietoinfrastruktuurille FinnONTO-hanke loi ontologisen perustan kansalliselle webin tietoinfrastruktuurille Eero Hyvönen Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston vetämässä FinnONTO-hankkeiden sarjassa (2003 12) kehitettiin ja

Lisätiedot

Asiasanastoista ontologioita: Yleinen suomalainen ontologia YSO ja sen laajennukset

Asiasanastoista ontologioita: Yleinen suomalainen ontologia YSO ja sen laajennukset Asiasanastoista ontologioita: Yleinen suomalainen ontologia YSO ja sen laajennukset Katri Seppälä, TKK, mediatekniikan laitos Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos Sanastokeskus TSK 1 Sisältö

Lisätiedot

Sisällönkuvailun tulevaisuus: YSA vai YSO?

Sisällönkuvailun tulevaisuus: YSA vai YSO? Sisällönkuvailun tulevaisuus: YSA vai YSO? Eeva Kärki Kansalliskirjasto 22.1.2009 YSA YSO YSA YSO: eroja Selvitettävää Osoitteita Agenda 1 Tesaurukset ja ontologiat molemmat ovat käsitejärjestelmän kuvauksia

Lisätiedot

Yleisen suomalaisen ontologian kehitystyö

Yleisen suomalaisen ontologian kehitystyö Yleisen suomalaisen ontologian kehitystyö Tuomas Palonen ja Katri Seppälä Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo) Teknillinen korkeakoulu, mediatekniikan laitos http://www.seco.tkk.fi/ 1 Mihin ontologioita

Lisätiedot

ONKI kansallinen ontologiapalvelu: kohti yhtenäistä sisällönkuvailua

ONKI kansallinen ontologiapalvelu: kohti yhtenäistä sisällönkuvailua ONKI kansallinen ontologiapalvelu: kohti yhtenäistä sisällönkuvailua Matias Frosterus (Osma Suominen) Kirjastoverkkopäivät 24.10.2013 Matiaksen saatesanat Olo on kuin olisi mennyt saunaan, heittänyt hirveästi

Lisätiedot

Asiasanastosta ontologiaksi

Asiasanastosta ontologiaksi Asiasanastosta ontologiaksi Katri Seppälä Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo), http://www.seco.tkk.fi/ Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu, mediatekniikan laitos Sanastokeskus TSK, http://www.tsk.fi/

Lisätiedot

ONKI Living Lab. Semanttisen laskennan tutkimusryhmä SeCo Aalto-yliopisto kim.viljanen@tkk.fi

ONKI Living Lab. Semanttisen laskennan tutkimusryhmä SeCo Aalto-yliopisto kim.viljanen@tkk.fi ONKI Living Lab -ontologiapalvelut käytettävissänne Kim Viljanen Semanttisen laskennan tutkimusryhmä SeCo Aalto-yliopisto kim.viljanen@tkk.fi Käytiin onkimassa. Tuliko kalaa? Joo, oikea vonkale! Yhteinen

Lisätiedot

YLEINEN SUOMALAINEN ONTOLOGIA YSO

YLEINEN SUOMALAINEN ONTOLOGIA YSO YLEINEN SUOMALAINEN ONTOLOGIA YSO KOHTI SUOMALAISTA SEMANTTISTA WEBIÄ 1 Eero Hyvönen, Katri Seppälä, Kim Viljanen ja Matias Frosterus Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo) TKK Viestintätekniikan laboratorio

Lisätiedot

Suositus asiasanastojen, luokitusjärjestelmien ja ontologioiden käytöstä luetteloinnissa Suomen museoissa

Suositus asiasanastojen, luokitusjärjestelmien ja ontologioiden käytöstä luetteloinnissa Suomen museoissa Suositus asiasanastojen, luokitusjärjestelmien ja ontologioiden käytöstä luetteloinnissa Suomen museoissa Sisältö Johdanto... 3 Suosituksen keskeiset käsitteet... 4 Asiasanastot... 4 Kansallisen digitaalisen

Lisätiedot

Finto-tilannekatsaus. Osma Suominen 25.11.2014 Kansalliskirjaston asiantuntijaseminaari

Finto-tilannekatsaus. Osma Suominen 25.11.2014 Kansalliskirjaston asiantuntijaseminaari Finto-tilannekatsaus Osma Suominen 25.11.2014 Kansalliskirjaston asiantuntijaseminaari Uutta Skosmoksessa ja Fintossa Nopeusparannukset Samalla myös palvelininfraan parannuksia, mm. uusi HY:n levyjärjestelmä

Lisätiedot

Seitsemän syytä semanttiseen webiin. Eero Hyvönen Aalto-yliopisto ja HY Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo)

Seitsemän syytä semanttiseen webiin. Eero Hyvönen Aalto-yliopisto ja HY Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo) Seitsemän syytä semanttiseen webiin Eero Hyvönen Aalto-yliopisto ja HY Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo) 1 Sisältö WWW tänään (30 min) Palvelut ja tiedonhaku: ongelmia Tiedon esitys: merkkauskielet

Lisätiedot

Ontologisointi käytännön tasolla

Ontologisointi käytännön tasolla Ontologisointi käytännön tasolla Tuomas Palonen Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo), http://www.seco.tkk.fi/ Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu, mediatekniikan laitos KTO, KITO ja KULO

Lisätiedot

ONKI-palvelin ja sen hyötykäyttö: selain, valitsin ja verkkopalvelut

ONKI-palvelin ja sen hyötykäyttö: selain, valitsin ja verkkopalvelut ONKI-palvelin ja sen hyötykäyttö: selain, valitsin ja verkkopalvelut XML Finland 2009, 20.1.2009 Jouni Tuominen Semantic Computing Research Group (SeCo) Helsinki University of Technology (TKK), Department

Lisätiedot

Finto-palvelu ja ontologioiden kehitystyön tuki Suomessa

Finto-palvelu ja ontologioiden kehitystyön tuki Suomessa Finto-palvelu ja ontologioiden kehitystyön tuki Suomessa Sanastokeskus TSK 40 vuotta 29.10.2014 ONKI-projekti Kansalliskirjaston projekti, jota rahoittavat valtiovarainministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Ontology Work in Finland: National Semantic Web Infrastructure FinnONTO. Prof. Eero Hyvönen

Ontology Work in Finland: National Semantic Web Infrastructure FinnONTO. Prof. Eero Hyvönen Ontology Work in Finland: National Semantic Web Infrastructure FinnONTO Prof. Eero Hyvönen Helsinki University of Technology (TKK) and University of Helsinki Semantic Computing Research Group (SeCo) http://www.seco.tkk.fi/

Lisätiedot

YSA ja lääke- ja hoitotieteen termit. Eeva Kärki Kansalliskirjasto 18.5.2011

YSA ja lääke- ja hoitotieteen termit. Eeva Kärki Kansalliskirjasto 18.5.2011 YSA ja lääke- ja hoitotieteen termit Eeva Kärki Kansalliskirjasto 18.5.2011 Lääketieteen ja hoitotieteen termit YSAssa 48 Lääketiede. Anatomia. Fysiologia. Patologia. Tautioppi. Psykiatria. Hammaslääketiede.

Lisätiedot

Semanttisen webin hyödyntäminen terveystiedon löydettävyydessä

Semanttisen webin hyödyntäminen terveystiedon löydettävyydessä Semanttisen webin hyödyntäminen terveystiedon löydettävyydessä ehealth 2005 -seminaari 8-9112005 Petri Lindgren (petrilindgren@helsinkifi) TKK Viestintätekniikka Semantic Computing Research Group (SeCo)

Lisätiedot

Media- ja kulttuuripalvelut

Media- ja kulttuuripalvelut Media- ja kulttuuripalvelut Eetu Mäkelä Harri Hämäläinen, Joonas Laitio, Aleksi Lindblad, Katariina Nyberg, Tuomas Palonen, Ville Piiparinen, Reetta Sinkkilä, Osma Suominen Tutkimussuunnitelmassa asetetut

Lisätiedot

Sanastot ja niiden teknisen infrastruktuurin ylläpito. 2011-03-01 Juha Hakala Kansalliskirjasto

Sanastot ja niiden teknisen infrastruktuurin ylläpito. 2011-03-01 Juha Hakala Kansalliskirjasto Sanastot ja niiden teknisen infrastruktuurin ylläpito 2011-03-01 Juha Hakala Kansalliskirjasto Käsitteitä Sanasto asiasanasto, tesaurus, ontologia, auktoriteettitiedosto, toimijaontologia, paikkaontologia

Lisätiedot

Miksi asiasanastoista pitäisi siirtyä ontologioihin? Prof. Eero Hyvönen

Miksi asiasanastoista pitäisi siirtyä ontologioihin? Prof. Eero Hyvönen Miksi asiasanastoista pitäisi siirtyä ontologioihin? Prof. Eero Hyvönen Helsinki University of Technology (TKK) and University of Helsinki Semantic Computing Research Group (SeCo) http://www.seco.tkk.fi/

Lisätiedot

SEMANTTINEN WEB JA PAIKKATIETOIHIN PERUSTUVAT PALVELUT

SEMANTTINEN WEB JA PAIKKATIETOIHIN PERUSTUVAT PALVELUT TIIVISTELMÄ SEMANTTINEN WEB JA PAIKKATIETOIHIN PERUSTUVAT PALVELUT Eero Hyvönen Teknillinen korkeakoulu, mediatekniikan laitos ja Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos etunimi.sukunimi@tkk.fi

Lisätiedot

Taloustieteet ja YSA. Eeva Kärki Kansalliskirjasto 23.5.2012

Taloustieteet ja YSA. Eeva Kärki Kansalliskirjasto 23.5.2012 Taloustieteet ja YSA Eeva Kärki Kansalliskirjasto 23.5.2012 Taloustieteen termit YSAssa (1) 75 Taloustieteet. Kansantalous. Liiketalous. Kauppa n. 1800 termiä (YSAn toiseksi suurin ryhmä, YSAssa yhteensä

Lisätiedot

Miksi asiasanastot eivät riitä vaan tarvitaan ontologioita?

Miksi asiasanastot eivät riitä vaan tarvitaan ontologioita? 10.10.2005 Miksi asiasanastot eivät riitä vaan tarvitaan ontologioita? Eero Hyvönen TKK Viestintätekniikka ja Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos PL 5500, 02015 TKK eero.hyvonen@tkk.fi

Lisätiedot

JHS 145 Palvelutietojen ryhmittely ja osoitteet asiointia varten monta toimialaa kattavissa julkisen sektorin portaaleissa suosituksen päivittäminen

JHS 145 Palvelutietojen ryhmittely ja osoitteet asiointia varten monta toimialaa kattavissa julkisen sektorin portaaleissa suosituksen päivittäminen JHS 145 Palvelutietojen ryhmittely ja osoitteet asiointia varten monta toimialaa kattavissa julkisen sektorin portaaleissa suosituksen päivittäminen Paikka: Kuntatalo, Toinen linja 14. Kokoushuone B 3.4.

Lisätiedot

Onko luettelointitermillä. väliä? Kokoelmaseminaari 14.-15.4.2008 Suvi Kettula Espoon kaupunginmuseo suvi.kettula@espoo.fi suvi.kettula@helsinki.

Onko luettelointitermillä. väliä? Kokoelmaseminaari 14.-15.4.2008 Suvi Kettula Espoon kaupunginmuseo suvi.kettula@espoo.fi suvi.kettula@helsinki. Onko luettelointitermillä väliä? Kokoelmaseminaari 14.-15.4.2008 Suvi Kettula Espoon kaupunginmuseo suvi.kettula@espoo.fi suvi.kettula@helsinki.fi Sisältö Mikä on luettelointitermi Luettelointitermi ja

Lisätiedot

standardit (W3C, ISO) Semanttisen laskennan tutkimusryhmä Teknillinen korkeakoulu kim.viljanen@tkk.fi

standardit (W3C, ISO) Semanttisen laskennan tutkimusryhmä Teknillinen korkeakoulu kim.viljanen@tkk.fi Semanttisen webin standardit (W3C, ISO) ja teknologiat Kim Viljanen Kim Viljanen Semanttisen laskennan tutkimusryhmä Teknillinen korkeakoulu kim.viljanen@tkk.fi SeCon Semantic web -patteristo XML Finland

Lisätiedot

Kansallinen semanttisen webin sisältöinfrastruktuuri FinnONTO ja sen sovellukset. Prof. Eero Hyvönen

Kansallinen semanttisen webin sisältöinfrastruktuuri FinnONTO ja sen sovellukset. Prof. Eero Hyvönen Kansallinen semanttisen webin sisältöinfrastruktuuri FinnONTO ja sen sovellukset Prof. Eero Hyvönen Helsinki University of Technology (TKK) and University of Helsinki Semantic Computing Research Group

Lisätiedot

Kansalliset kehittämishankkeet: Etenemissuunnitelmat

Kansalliset kehittämishankkeet: Etenemissuunnitelmat Kansalliset kehittämishankkeet: Etenemissuunnitelmat Sektorikokous 6.11.2014 Finna: painopisteet 2014-2015 Metatietovaranto Versio 1.2 1.8.2013 2008-2011 2012 2013 2014 2015-2016 Ø Palvelun tuen nykytilan

Lisätiedot

Miksi asiasanastot eivät riitä vaan tarvitaan ontologioita?

Miksi asiasanastot eivät riitä vaan tarvitaan ontologioita? 8.10.2005 Miksi asiasanastot eivät riitä vaan tarvitaan ontologioita? Eero Hyvönen TKK Viestintätekniikka ja Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos PL 5500, 02015 TKK eero.hyvonen@tkk.fi

Lisätiedot

Kirjasampo. Kaunokki-ontologia & 14.5.2009 TKK / Dipoli. Kansalliskirjaston ontologia-seminaari 23.10.2009. Kaisa Hypén

Kirjasampo. Kaunokki-ontologia & 14.5.2009 TKK / Dipoli. Kansalliskirjaston ontologia-seminaari 23.10.2009. Kaisa Hypén Kaunokki-ontologia & Kirjasampo Kansalliskirjaston ontologia-seminaari 23.10.2009 14.5.2009 TKK / Dipoli Kaisa Hypén Kaisa Hypén, Kirjasampo -projekti (opm) Turun kaupunginkirjasto Kirjasampo Kaunokirjallisuuden

Lisätiedot

Paikkatietoyhteistyö. Mikko Lappalainen Finto-projektin laajennetun projektiryhmän kokous, 31.5.2016 KANSALLISKIRJASTO

Paikkatietoyhteistyö. Mikko Lappalainen Finto-projektin laajennetun projektiryhmän kokous, 31.5.2016 KANSALLISKIRJASTO Paikkatietoyhteistyö Mikko Lappalainen Finto-projektin laajennetun projektiryhmän kokous, 31.5.2016 Tausta Paikkatiedon hyödyntäminen kuvailussa vähäistä Sektoreiden sisällä sekä sektoreiden välillä epäyhtenäisiä

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? FinnONTO 2.0:n jatkonäkymiä Semanttiset jokapaikan palvelut 2009-2011

Miten tästä eteenpäin? FinnONTO 2.0:n jatkonäkymiä Semanttiset jokapaikan palvelut 2009-2011 Miten tästä eteenpäin? FinnONTO 2.0:n jatkonäkymiä Semanttiset jokapaikan palvelut 2009-2011 Prof. Eero Hyvönen Helsinki University of Technology (TKK) and University of Helsinki Semantic Computing Research

Lisätiedot

Ontologisointi käytännön tasolla

Ontologisointi käytännön tasolla Ontologisointi käytännön tasolla Tuomas Palonen KOKO-sisältökokous. Aalto-yliopisto 11.11.2011 Ontologisointiprosessi Asiasanasto sillataan automaattisesti YSOon. Kone etsii asiasanaston ja YSOn samannimiset

Lisätiedot

Linked Data Finland: visio, missio ja toteutus

Linked Data Finland: visio, missio ja toteutus Linked Data Finland: visio, missio ja toteutus Eero Hyvönen professori Semantic Computing Research Group (SeCo) Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto http://www.seco.tkk.fi/ Sisältö Tausta Visio Missio

Lisätiedot

FINTO-PROJEKTIN PROJEKTISUUNNITELMA VUODELLE 2015

FINTO-PROJEKTIN PROJEKTISUUNNITELMA VUODELLE 2015 Projektisuunnitelma 1 (10) FINTO-PROJEKTIN PROJEKTISUUNNITELMA VUODELLE 2015 FINTO-PROJEKTIN PROJEKTISUUNNITELMA VUODELLE 2015... 1 TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET... 2 YHTEENVETO... 2 TAVOITTEET... 2 PROJEKTIN

Lisätiedot

Älykäs semanttinen web tietämyksenhallinnan rajoja siirtämässä

Älykäs semanttinen web tietämyksenhallinnan rajoja siirtämässä Teoksessa K. Raivio, J. Rydman, A. Sinnemäki (toim.): Rajalla tiede rajojaan etsimässä. Gaudeamus, 2007. 7.9.2007 Älykäs semanttinen web tietämyksenhallinnan rajoja siirtämässä Esimerkkinä suomalainen

Lisätiedot

HOIDOKKI hoitotieteellinen asiasanasto. Kristiina Junttila sanastotyöryhmän jäsen / SHKS kehittämispäällikkö / HUS

HOIDOKKI hoitotieteellinen asiasanasto. Kristiina Junttila sanastotyöryhmän jäsen / SHKS kehittämispäällikkö / HUS HOIDOKKI hoitotieteellinen asiasanasto Kristiina Junttila sanastotyöryhmän jäsen / SHKS kehittämispäällikkö / HUS Hoidokin tarkoitus ja tavoitteet Näyttöön perustuva toiminta vaatii järjestelmällistä tiedon

Lisätiedot

PAIKANNIMISTÄ PAIKKATIETOON Kansalliskirjaston paikannimisanastojen nykytilanne ja uudistustarpeet

PAIKANNIMISTÄ PAIKKATIETOON Kansalliskirjaston paikannimisanastojen nykytilanne ja uudistustarpeet Kansalliskirjasto Raportteja ja selvityksiä 1 / 2016 PAIKANNIMISTÄ PAIKKATIETOON Kansalliskirjaston paikannimisanastojen nykytilanne ja uudistustarpeet Mikko Lappalainen, Liisa Virtanen, Osma Suominen,

Lisätiedot

Kulttuurisampo.fi Suomalainen kulttuuri ja semanttinen web mitä, miksi ja miten?

Kulttuurisampo.fi Suomalainen kulttuuri ja semanttinen web mitä, miksi ja miten? Kulttuurisampo.fi Suomalainen kulttuuri ja semanttinen web mitä, miksi ja miten? 2.4.2009 Eetu Mäkelä Semantic Computing Research Group (SeCo) Helsinki University of Technology (TKK), Department of Media

Lisätiedot

Mikä on Kulttuurisampo?...

Mikä on Kulttuurisampo?... Mikä on Kulttuurisampo?... Mikä on Kulttuurisampo? 1.... Mikä on Kulttuurisampo? 1.... Mikä on Kulttuurisampo? 1. Mikä on Kulttuurisampo? 1. Mikä on Kulttuurisampo? 1. Mikä on Kulttuurisampo?... Mikä on

Lisätiedot

Kirjasampo [lyhyt oppimäärä]

Kirjasampo [lyhyt oppimäärä] Kirjasampo [lyhyt oppimäärä] ITY ry:n kevätseminaari 9.5.2009 Kaisa Hypén Kaunokirjallisuuteen liittyviä tietopalvelukysymyksiä missä romaanissa on kuvaus Suurinkvisiittorista Daniil Harmsin tyyppistä

Lisätiedot

Historialliset paikat ja kartat

Historialliset paikat ja kartat Historialliset paikat ja kartat Esko Ikkala 27.11.2015 Sisällys 1. Motivaatio ja tavoitteet 2. Sotasammon paikkaontologian kokoaminen 3. Historiallisten karttojen käyttöönotto 4. Sotasammon paikkanäkymän

Lisätiedot

TerveSuomi.fi portaalin suunnittelu ja tekninen toteutus

TerveSuomi.fi portaalin suunnittelu ja tekninen toteutus TerveSuomi.fi portaalin suunnittelu ja tekninen toteutus TerveSuomi prototyypin julkistamistilaisuus 12.9.2008 Osma Suominen, Kim Viljanen, Eero Hyvönen Semantic Computing Research Group (SeCo) Helsinki

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Kokoelmatietojen siirto MuseoSuomi-järjestelmään. 1. Sisällöntuotannon ongelma: lähtökohdat ja tavoitteet

Esityksen sisältö. Kokoelmatietojen siirto MuseoSuomi-järjestelmään. 1. Sisällöntuotannon ongelma: lähtökohdat ja tavoitteet Semantic Computing Research Group University of Helsinki Kokoelmatietojen siirto MuseoSuomi-järjestelmään Mirva Salminen mirva.salminen@cs.helsinki.fi Semantic Computing Research Group (seco) University

Lisätiedot

SELVITYS ERIKOISKIRJASTOJEN KÄYTTÄMISTÄ ASIASANASTOISTA JA LUOKITUKSISTA. Anne Holappa, STKS:n Erikoiskirjastojen työryhmä 14.5. 2014 Tieteiden talo

SELVITYS ERIKOISKIRJASTOJEN KÄYTTÄMISTÄ ASIASANASTOISTA JA LUOKITUKSISTA. Anne Holappa, STKS:n Erikoiskirjastojen työryhmä 14.5. 2014 Tieteiden talo SELVITYS ERIKOISKIRJASTOJEN KÄYTTÄMISTÄ ASIASANASTOISTA JA LUOKITUKSISTA Anne Holappa, STKS:n Erikoiskirjastojen työryhmä 14.5. 2014 Tieteiden talo Kysely Tarpeet: tämän koulutuspäivän suunnittelu Samalla

Lisätiedot

Avoin data Avoin kirjasto Kuvailupäivät 20.3.2013

Avoin data Avoin kirjasto Kuvailupäivät 20.3.2013 Avoin data Avoin kirjasto Kuvailupäivät 20.3.2013 Aineistojen kuvailun uudistaminen laajemmassa yhteydessä Tiedon tallennuksen ja haun uusi ekosysteemi Kansalliskirjaston hankkeet: RDA, UKJ, Melinda, Finna,

Lisätiedot

Ontologiakirjasto ONKI-Paikka

Ontologiakirjasto ONKI-Paikka Ontologiakirjasto ONKI-Paikka Tomi Kauppinen, Robin Lindroos, Riikka Henriksson, Eero Hyvönen Semantic Computing Research Group (SeCo) and University of Helsinki and Helsinki University of Technology (TKK)

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Miten avoin yhdistetty tieto saadaan verkkoon: kansallinen Linked Data Finland -hanke-ehdotus

Miten avoin yhdistetty tieto saadaan verkkoon: kansallinen Linked Data Finland -hanke-ehdotus Miten avoin yhdistetty tieto saadaan verkkoon: kansallinen Linked Data Finland -hanke-ehdotus Eero Hyvönen professori, tutkimusjohtaja Semantic Computing Research Group (SeCo) Aalto-yliopisto ja Helsingin

Lisätiedot

YSAn auktorisointi - Helka-tietokanta. Ville Huhtala, Helsingin yliopiston kirjasto Sisällönkuvailupäivä 18.11.2015

YSAn auktorisointi - Helka-tietokanta. Ville Huhtala, Helsingin yliopiston kirjasto Sisällönkuvailupäivä 18.11.2015 YSAn auktorisointi - Helka-tietokanta Ville Huhtala, Helsingin yliopiston kirjasto Sisällönkuvailupäivä 18.11.2015 Kontrolloitua sisällönkuvailua? Monia sanastoja - mitä haittaa? Jokaista sanastoa pitäisi

Lisätiedot

KAMUT: Muistiorganisaatioiden tietovarannot yhteiskäyttöön. ÄLYÄ VERKOSSA - WEB INTELLIGENCE Tiedekeskus Heureka, Vantaa 2.-3.9.

KAMUT: Muistiorganisaatioiden tietovarannot yhteiskäyttöön. ÄLYÄ VERKOSSA - WEB INTELLIGENCE Tiedekeskus Heureka, Vantaa 2.-3.9. KAMUT: Muistiorganisaatioiden tietovarannot yhteiskäyttöön ÄLYÄ VERKOSSA - WEB INTELLIGENCE Tiedekeskus Heureka, Vantaa 2.-3.9.2004 Muistiorganisaatiot KAMUT = kirjastot, arkistot ja museot ekam yhteistyö

Lisätiedot

Millainen julkinen tietoarkkitehtuuri Suomessa tarvitaan?

Millainen julkinen tietoarkkitehtuuri Suomessa tarvitaan? Millainen julkinen tietoarkkitehtuuri Suomessa tarvitaan? Avoin tieto ja World Wide Web tietoyhteiskunnan palveluksessa 5.4.2011 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / ValtIT kokonaisarkkitehtuuri yhteinen

Lisätiedot

14.5.2014 Susanna Nykyri susanna.nykyri@helsinki.fi

14.5.2014 Susanna Nykyri susanna.nykyri@helsinki.fi Sisällönkuvailijoiden ja tiedonhakijoiden huomioiminen yleisontologian (YSO) kehitystyössä 14.5.2014 Susanna Nykyri susanna.nykyri@helsinki.fi - Lähtökohta Sisältö - Keskeiset periaatteet ja tavoitteet

Lisätiedot

Näin sisällönkuvailen. Sisällönkuvailupäivä 20.11.2014 Liisa Virtanen Kansalliskirjasto liisa.virtanen@helsinki.fi

Näin sisällönkuvailen. Sisällönkuvailupäivä 20.11.2014 Liisa Virtanen Kansalliskirjasto liisa.virtanen@helsinki.fi Näin sisällönkuvailen Sisällönkuvailupäivä 20.11.2014 Liisa Virtanen Kansalliskirjasto liisa.virtanen@helsinki.fi Ennakointia kansien pohjalta - lastenkirja - keittokirjojen luokka - muototermi keittokirjat

Lisätiedot

ASIASANASTON MUUTTAMINEN ONTOLOGIAKSI

ASIASANASTON MUUTTAMINEN ONTOLOGIAKSI Kansalliskirjasto Raportteja ja selvityksiä 3 / 2014 ASIASANASTON MUUTTAMINEN ONTOLOGIAKSI Yleinen suomalainen ontologia esimerkkinä FinnONTO-hankkeen mallista Katri Seppälä, Sanastokeskus TSK Eero Hyvönen,

Lisätiedot

Kulttuurisampo. Joeli Takala. joeli.takala@tkk.fi. Semanttisen laskennan tutkimusryhmä Teknillinen korkeakoulu http://www.seco.tkk.

Kulttuurisampo. Joeli Takala. joeli.takala@tkk.fi. Semanttisen laskennan tutkimusryhmä Teknillinen korkeakoulu http://www.seco.tkk. Kulttuurisampo Joeli Takala joeli.takala@tkk.fi Semanttisen laskennan tutkimusryhmä Teknillinen korkeakoulu http://www.seco.tkk.fi Maakuntakirjastokokous 26.3.2009 Sisältö Semanttisten tekniikoiden hyödyt:

Lisätiedot

Käsitemallit muistiorganisaatioiden kuvailun yhdenmukaistamisen välineenä

Käsitemallit muistiorganisaatioiden kuvailun yhdenmukaistamisen välineenä Käsitemallit muistiorganisaatioiden kuvailun yhdenmukaistamisen välineenä Pekka Henttonen KDK:n arkistosektorin seminaari 6.2.2012 Kansallisarkisto Esityksen sisältö Semanttisen webin visio Käsitemallien

Lisätiedot

Arkistoaineistojen sisällönkuvailu

Arkistoaineistojen sisällönkuvailu Arkistoaineistojen sisällönkuvailu Suomen yliopistokirjastojen neuvosto Sisällönkuvailuverkoston Sisällönkuvailupäivä 22.11.2013 Kenneth Ahlfors Arkistokuvailu Arkistokuvailun ominaispiirre on, että tietovarannon

Lisätiedot

JHS 145 Palveluiden luokittelu

JHS 145 Palveluiden luokittelu KOKOUSKUTSU 9/2011 JHS 145 Palveluiden luokittelu Paikka: Kuntatalo, Toinen linja 14. Kokoushuone B 3.5. Aika: 30.3.2011 klo. 9:00-12:00 Jakelu: Työryhmän jäsenet ja varajäsenet/organisaatioiden ilmoittamat

Lisätiedot

Semanttinen Web Mitä se on käytännössä?

Semanttinen Web Mitä se on käytännössä? ATK Tietotekniikkaa yliopistoille, Helsingin yliopisto, tietotekniikkaosasto, no. 2/2004, ss. 38-42. Semanttinen Web Mitä se on käytännössä? Eero Hyvönen Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos

Lisätiedot

Ontologiat ja semanttinen web sisällön tuotannon näkökulmasta Luetteloinnin tiedotuspäivä 2010. Juha Hakala Kansalliskirjasto.

Ontologiat ja semanttinen web sisällön tuotannon näkökulmasta Luetteloinnin tiedotuspäivä 2010. Juha Hakala Kansalliskirjasto. Ontologiat ja semanttinen web sisällön tuotannon näkökulmasta Luetteloinnin tiedotuspäivä 2010 Juha Hakala Kansalliskirjasto Sisältö Semanttinen Web ja kirjastot yleistä W3C Libraries and Semantic Web

Lisätiedot

Miten Linked Data aineistoja tuotetaan ja. Semanttisen laskennan tutkimusryhmä SeCo Aalto-yliopisto kim.viljanen@tkk.fi

Miten Linked Data aineistoja tuotetaan ja. Semanttisen laskennan tutkimusryhmä SeCo Aalto-yliopisto kim.viljanen@tkk.fi Miten Linked Data aineistoja tuotetaan ja julkaistaan? Kim Viljanen Semanttisen laskennan tutkimusryhmä SeCo Aalto-yliopisto kim.viljanen@tkk.fi Webin killer app on web itse = valtava määrä informaatiota,

Lisätiedot

Kim Viljanen (kim.viljanen@tkk.fi)

Kim Viljanen (kim.viljanen@tkk.fi) Sisällöntuottajan näkökulma: hajautettu sisällöntuotanto ja julkaiseminen semanttisessa webissä. Porttaalisisältöjen ristikkäiskäyttö Web 2.0 mash-up -sovelluksina Kim Viljanen (kim.viljanen@tkk.fi) Semantic

Lisätiedot

CIRI Ontologiaperustainen tiedonhakuliittymä

CIRI Ontologiaperustainen tiedonhakuliittymä CIRI Ontologiaperustainen tiedonhakuliittymä Eija Airio, Kalervo Järvelin, Sari Suomela, Pirkko Saatsi ja Jaana Kekäläinen Tampereen yliopisto Informaatiotutkimuksen laitos Ontologian kolmitasomalli kehitetty

Lisätiedot

Asiakasystävällinen ja ylläpidettävä verkkopalvelu tarua vai totta

Asiakasystävällinen ja ylläpidettävä verkkopalvelu tarua vai totta Asiakasystävällinen ja ylläpidettävä verkkopalvelu tarua vai totta 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi (tarusta todeksi?) Leila Oravisto Mirjam Heikkinen Helsingin kaupunki Haasteet Kunnilla on palveluja

Lisätiedot

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

TESAURUKSET JA ONTOLOGIAT

TESAURUKSET JA ONTOLOGIAT Janne Heinonen TESAURUKSET JA ONTOLOGIAT TJTSD50 - Tekstitiedonhaku Esseetehtävä 23.5.2006 Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Jyväskylä SISÄLLYSLUETTELO 1 TESAURUKSET JA ONTOLOGIAT...

Lisätiedot

ONKI Light -ontologiaselaimen käytettävyystestaus: ensimmäinen testikierros

ONKI Light -ontologiaselaimen käytettävyystestaus: ensimmäinen testikierros ONKI Light -ontologiaselaimen käytettävyystestaus: ensimmäinen testikierros Kirjoittaja: Sini Pessala 11. joulukuuta 2013 Kansalliskirjasto / Kirjastoverkkopalvelut ONKI-projekti 1 Sisällys 1. Tausta ja

Lisätiedot

Älykkäät keltaiset sivut ( Intelligent Web Services ( IWebS ) )

Älykkäät keltaiset sivut ( Intelligent Web Services ( IWebS ) ) Älykkäät keltaiset sivut ( Intelligent Web Services ( IWebS ) ) Ongelma Palveluntarpeet Palvelut t1 p1 t3 tk t4 t2 p3 p4 pn p2 p6 p5 1 Palveluntarpeet Ongelma IWebS Palvelut t1 täsmäytys1 p1 t2 täsmäytys2

Lisätiedot

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab Eteneminen 2015 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab lyhyesti Kokoaa yhteen julkisen hallinnon eri projektien kehittämistoimintaa Edistää palveluiden kehittämistä ja referenssitoteutusten

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: Semanttinen Web (SW) on

Lisätiedot

Ontologian arviointi OntoClean-menetelmällä. Katariina Nyberg [1.12.2008, Espoo]

Ontologian arviointi OntoClean-menetelmällä. Katariina Nyberg [1.12.2008, Espoo] Ontologian arviointi OntoClean-menetelmällä Katariina Nyberg [1.12.2008, Espoo] TEKNILLINEN KORKEAKOULU TIIVISTELMÄ Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta KANDIDAATINTYÖN Tekijä: Katariina Nyberg

Lisätiedot

Ovid Medline käyttöohjeita (10/2010)

Ovid Medline käyttöohjeita (10/2010) Ovid Medline käyttöohjeita (10/2010) Sisältö 1. Pikahaku - Basic Search:... - 1-2. Tarkennettu haku asiasanoilla - Advanced Ovid Search... - 1-3. Tulosjoukkojen yhdistely... - 5-4. Vapaasanahaku yksittäisellä

Lisätiedot

Kysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi>

Kysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi> Kysy kirjastonhoitajalta Linkkikirjasto Tiedonhaun portti Frank-monihaku kirjastot.fi> : Tiedonhaku-kanava Kaikki hakupalvelut ja hakutavat { www.kirjastot.fi/tiedonhaku Tiedonhaku-kanava kokoaa yhteen

Lisätiedot

Suomalainen sisältöinfrastruktuuri semanttisessa webissä käytettävissänne

Suomalainen sisältöinfrastruktuuri semanttisessa webissä käytettävissänne Suomalainen sisältöinfrastruktuuri semanttisessa webissä käytettävissänne Prof. Eero Hyvönen Semantic Computing Research Group (SeCo) Helsinki Univ. of Technology (TKK), Media Technology University of

Lisätiedot

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna

Lisätiedot

Viestintätekniikka AS-tutkinto-ohjelmassa. Eero Hyvönen 11.5.2006

Viestintätekniikka AS-tutkinto-ohjelmassa. Eero Hyvönen 11.5.2006 Viestintätekniikka AS-tutkinto-ohjelmassa Eero Hyvönen 11.5.2006 1 Viestintätekniikka v. 2005 lähtien Vapaasti valittavat opinnot W 20 op A3: Viestintätekniikka 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Jatkomoduuli

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kuvailutyön kansallinen viitekehys. Yleisten kirjastojen neuvosto Anu Jäppinen 16.4.2015

Yleisten kirjastojen kuvailutyön kansallinen viitekehys. Yleisten kirjastojen neuvosto Anu Jäppinen 16.4.2015 Yleisten kirjastojen kuvailutyön kansallinen viitekehys Yleisten kirjastojen neuvosto Anu Jäppinen 16.4.2015 Nykytila Yleisillä kirjastoilla omat luettelot ja omat luetteloijat. Jotkut kirjastot poimivat

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Kilda-projektin tilannekatsaus: tulokset ja tavoitteet 2015. Kilda-projektin ohjausryhmän kokous 8.9.2015 Marja-Liisa Seppälä

Kilda-projektin tilannekatsaus: tulokset ja tavoitteet 2015. Kilda-projektin ohjausryhmän kokous 8.9.2015 Marja-Liisa Seppälä Kilda-projektin tilannekatsaus: tulokset ja tavoitteet 2015 Kilda-projektin ohjausryhmän kokous 8.9.2015 Marja-Liisa Seppälä RDA-käyttöönotto Käännös kopioitu RDA toolkitin julkaisualustalle -> julkaiseminen

Lisätiedot

Semanttisen Webin mahdollisuudet yrityksille

Semanttisen Webin mahdollisuudet yrityksille Semanttisen Webin mahdollisuudet yrityksille Käytännön kokemuksia 15.1.2010 Janne Saarela Profium Oy Esityksen sisältö Semanttisen Webin arvolupaus Arvolupauksen lunastaminen Kuvapankeissa Järjestelmäintegraatiossa

Lisätiedot

ONKI- projektin ontologiaeditorien vertailuraportti

ONKI- projektin ontologiaeditorien vertailuraportti ONKI- projektin ontologiaeditorien vertailuraportti Kirjoittajat: Tuomas Palonen, Osma Suominen, Sini Pessala, Mikko Lappalainen, Susanna Nykyri, Henri Ylikotila, Matias Frosterus. 24. kesäkuuta 2013 Kansalliskirjasto

Lisätiedot

Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluiden keskitettyjen palveluiden ohjausjärjestelmän arviointi

Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluiden keskitettyjen palveluiden ohjausjärjestelmän arviointi Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluiden keskitettyjen palveluiden ohjausjärjestelmän arviointi Minna-Liisa Kivinen suunnittelupäällikkö Keskitettyjen palveluiden ohjaus Ohjausryhmä Ohjattavat palvelut

Lisätiedot

MITÄ KUULUU KIRJASAMPO? TAMPEREEN KAUPUNGINKIRJASTO 22.11.2011/KAISA HYPÉN

MITÄ KUULUU KIRJASAMPO? TAMPEREEN KAUPUNGINKIRJASTO 22.11.2011/KAISA HYPÉN MITÄ KUULUU KIRJASAMPO? TAMPEREEN KAUPUNGINKIRJASTO 22.11.2011/KAISA HYPÉN JULKISTUS TURUN KIRJAMESSUJENYHTEYDESSÄ30.9.2011 OMA STÄNDI, PALVELUN ESITTELY, PINELLA-LAVA MIKÄ KIRJASAMPO? semanttisilla tekniikoilla

Lisätiedot

Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat. Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä

Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat. Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä Mikä RDA on RDA = Resource Description and Access RDA on kuvailusäännöt, jotka kertovat: mitä valitaan

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

Keltaisten sivujen palveluiden kuvaaminen ontologioiden avulla

Keltaisten sivujen palveluiden kuvaaminen ontologioiden avulla Keltaisten sivujen palveluiden kuvaaminen ontologioiden avulla - IWebS-projektin (2003-2005) kokemuksia FinnONTO-symposio, 16112005 Petri Lindgren (petrilindgren@helsinkifi) Kim Viljanen (kimviljanen@tkkfi)

Lisätiedot

ARTIKKELITIETOKANNAT JA OMANELLI PIRJO POHJOLAINEN

ARTIKKELITIETOKANNAT JA OMANELLI PIRJO POHJOLAINEN ARTIKKELITIETOKANNAT JA OMANELLI PIRJO POHJOLAINEN 1 Etäkäyttö Käyttöoikeudet ja -rajoitukset PSK ITU-T IEEE Tali Helsingin Sanomien tekstiarkisto TALENTUM Suomen laki INTERNET hakukoneet aihehakemistot

Lisätiedot

Asteri-auktoriteettitietokannan esittely. Minttu Hurme / KVP, tietojärjestelmät Kuvailun tiedotuspäivät 20. - 21.3.2013

Asteri-auktoriteettitietokannan esittely. Minttu Hurme / KVP, tietojärjestelmät Kuvailun tiedotuspäivät 20. - 21.3.2013 Asteri-auktoriteettitietokannan esittely Minttu Hurme / KVP, tietojärjestelmät Kuvailun tiedotuspäivät 20. - 21.3.2013 Yleistä auktoriteeteista Asterin vaiheet: nyt, kohta ja tulevaisuudessa Asteri käytännössä

Lisätiedot

RDF ja RDFS. 8 RDF ja RDFS

RDF ja RDFS. 8 RDF ja RDFS 8 RDF ja RDFS RDF:n merkitys selkiytyy kun tarkastelemme RDFsanastojen määrittelyä (kuvailua). RDF-skeemat (RDF Schema) tarjoaa peruskäsitteet joiden varassa voidaan karkeasti luonnehtia esim. yksinkertaisten

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Kulttuurisampo suomalainen kulttuuri semanttisessa webissä

Kulttuurisampo suomalainen kulttuuri semanttisessa webissä Kulttuurisampo suomalainen kulttuuri semanttisessa webissä Muistiorganisaatioiden ja kansalaisten yhteisöllinen kansallinen julkaisukanava Prof. Eero Hyvönen Teknillinen korkeakoulu (TKK) ja Helsingin

Lisätiedot

Analytiikan teknologiset trendit ja uudet mahdollisuudet HR:lle. Heikki Penttinen, OlapCon Oy

Analytiikan teknologiset trendit ja uudet mahdollisuudet HR:lle. Heikki Penttinen, OlapCon Oy Analytiikan teknologiset trendit ja uudet mahdollisuudet HR:lle Heikki Penttinen, OlapCon Oy Sisältö 1. Alustus analytiikan kehityksestä 2. Gartnerin ennustukset analytiikan tulevaisuuden trendeistä 3.

Lisätiedot

Mitä mahdollisuuksia tuloksemme tarjoavat museoille?

Mitä mahdollisuuksia tuloksemme tarjoavat museoille? Mitä mahdollisuuksia tuloksemme tarjoavat museoille? Prof. Eero Hyvönen Helsinki Institute for Information Technology HIIT University of Helsinki, Dept. of Computer Science Semantic Computing Research

Lisätiedot

ICONCLASS-LUOKITTELUJÄRJESTELMÄN ONTOLOGISOINTI JA SOVELTAMINEN

ICONCLASS-LUOKITTELUJÄRJESTELMÄN ONTOLOGISOINTI JA SOVELTAMINEN Mikko Haaramo ICONCLASS-LUOKITTELUJÄRJESTELMÄN ONTOLOGISOINTI JA SOVELTAMINEN Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkistettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa 17.11.2006 Valvoja

Lisätiedot