ASIASANASTON MUUTTAMINEN ONTOLOGIAKSI YLEINEN SUOMALAINEN ONTOLOGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASIASANASTON MUUTTAMINEN ONTOLOGIAKSI YLEINEN SUOMALAINEN ONTOLOGIA"

Transkriptio

1 ASIASANASTONMUUTTAMINENONTOLOGIAKSI YLEINENSUOMALAINENONTOLOGIA ESIMERKKINÄFINNONTO-HANKKEENMALLISTA KatriSeppälä,SanastokeskusTSK EeroHyvönen,Aalto-yliopistojaHelsinginyliopisto KansalliskirjastoTutkimuskirjasto ISBN

2 ESIPUHE Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston Semanttisen laskennan tutkimusryhmän (SeCo) vetämässä FinnONTO-hankkeidensarjassaluotiinvuosina prototyyppikansallisestasemanttisenwebininfrastruktuurista,jokasisältääerialojenontologioita,ONKI-ontologiapalvelunjavisionprosessista,jollamonialainenontologiatyövoitaisiinSuomessajatkossajärjestääjavakinaistaa.Hankkeeneri vaiheitarahoittitekesjayhteensän.50suomalaistayritystäjajulkistensektorinorganisaatiota. Ontologioiden kehittämisestä sekä ONKI-ontologiapalvelusta vastasi vuoden 2013 loppuun Aaltoyliopiston mediatekniikan laitoksella ja Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella SemanttisenlaskennantutkimusryhmäSeCo.Vuoden2014alussakeskeinenosaFinnONTOnontologiatyöstätyöstäjaontologioistasiirtyiKansalliskirjastonylläpidettäviksijaedelleenkehitettäviksiFintonimisenäuutenapalveluna.SenteknologiapohjanaonFinnONTOssakehitettyONKILight-palvelinja keskeisimpään tietosisältöön kuuluu joukko FinnONTOssa kehitettyjä ontologioita, erityisesti asiasanastoistakehitetytyleiskäsitteitäsisältäväyleinensuomalainenontologiaysojasiihenliittyvät erikoisalojen ontologiat eli ns. KOKO-ontologiapilvi. FinnONTOssa ehdotetun ONKI-konsortiomallin mukaanontologioidenkehittämistävoitaisiinjatkossaorganisoidayhteisöllisestisiten,ettäkansalliskirjastokehittääjärjestelmänytimessäolevaaysoajasiihenliittyviäomiaontologioitaanjakoordinoi yhteistyötä,jossaerikoisontologioitakehitetäänalakohtaistenasiantuntijaryhmientoimesta. Tämän raportin tavoitteena on edistää tätä työtä kiteyttämällä ja dokumentoimalla suomen kielellä niitäperiaatteita,joitafinnonto-hankkeessakehitettiinsuomalaistenasiasanastojenmuuttamisesta semanttisen webin ontologioiksi, sekä tästä työstä saatuja kokemuksia. Esimerkkinä periaatteiden soveltamisesta käytäntöön, esitellään tapaustutkimuksena Yleisen Suomalaisen Asiasanaston YSA muunnosprosessiayleiseksisuomalaiseksiontologiaksiyso,jokamuodostaakoko-ontologianylärakenteenjatärkeimmänkomponentin.tämäfinnonto-ontologiatyönkuvausonlaadittukansalliskirjaston erillisestä toimeksiannosta, ja Kansalliskirjaston Finto-palvelun kehittäjät ovat osallistuneet kuvauksen laatimiseen antamalla palautetta kirjoitusprosessin aikana. Kiitokset kuuluvat raportin kirjoittamistaaktivoineelletuomaspalosellesekäraporttiaystävällisestikommentoineillehenkilöille: MirjaAnttila,Esa-PekkaKeskitalo,SusannaNykyri,MikkoLappalainen,LiisaVirtanenjaHenriYlikotila. Mahdollisista tekstiin jääneistä epätarkkuuksista ja virheistä samoin kuin raportissa esitetyistä ehdotuksistavastaavatkuitenkinkirjoittajat. Raportinpohja-aineistonaonkäytettyFinnONTOnaikanamuistiinkirjattujahavaintojajaohjeita.Katri Seppälä osallistui keskeisellä tavalla kaikkien FinnONTO-hankkeessa kehitettyjen ontologioiden kehitystyöhön, joiden perustana olivat asiasanastot, ja aivan erityisesti YSAn muuttamiseen YSOksi. Eri osaontologioiden kehittäminen tapahtui usein yhteistyössä hankkeeseen osallistuneiden organisaatioidenasiantuntijoidenkanssasiten,ettäfinnontontutkijatopastivatkehitystyössäjatarjosivat sille teknisen tuen. Sisältötyötä koskevaa ohjeistusta on monikielisten ontologioiden osalta tuolloin kirjoittanutmyöstuomaspalonen.finnonto-hankesyntyieerohyvösenaloitteestajahänmyösjohti hankettaalustaloppuunsaakka. LukuisatSeCo-tutkimusryhmäntutkijatAalto-yliopistossajaHelsinginyliopistossasekähankekonsortioneriorganisaatioissaovatolleetmukanatässäraportissaesiteltävässäontologiatyössä,kuten(aakkosjärjestyksessä) Mirja Anttila (YSO), Johanna Eerola (TERO), Maria Forsén (ALLSO), Eeva-Liisa Haanpää (KITO), Outi Hietanen (MERO), Kaisa Hypén (KAUNO), Esa Hämäläinen (PUHO), Anne Isomursu (VALO), Ellen Karhulampi (TAO), Suvi Kettula (MAO), Anna-Liisa Kristiansson (KTO), Eeva- 1

3 LiisaLeppänen(YSO),PäiviLipsanen(AFO),KatariinaNyberg(MUSO),KristiinaNäyhö(KULO),TuomasPalonen(JUHO),RingaSandelin(ALLSO),SatuSavia(VALO),AlexSpåre(KAUNO),TimoViitanen (ALLSO) ja Anu Ylisalmi (YSO, LIITO). Tekniseen kehittämiseen osallistuivat eri aikoina mm. Matias Frosterus, Tomi Kauppinen, Ville Komulainen, Eetu Mäkelä, Sini Pessala, Tuukka Ruotsalo, Reetta Sinkkilä,OsmaSuominen,JouniTuominen,ArttuValojaKimViljanen.EevaKärjenapuYSA-sanastoon liittyvissä kysymyksissä oli hankkeen onnistumisen kannalta tärkeää. Kiitos kaikille yhteistyöstä ja mukanaolosta. Espoossa KatriSeppäläjaEeroHyvönen 2

4 ESIPUHE 1 1 KANSALLINENONTOLOGIAINFRASTUKTUURIFINNONTO Ontologiat yhdistävät tietoa ja tarkentavat sisällönkuvailua Kansallinen haaste: ontologiat Ontologiainfrastruktuurin osat 7 2 ONTOLOGIATYÖNTAVOITTEET,PERIAATTEETJARAJOITTEET KOKO-joukko toisiinsa yhdistettyjä eri alojen ontologioita Yhteentoimivuus olemassa oleviin asiasanastoihin Keskittyminen ensin olennaisimpiin ontologisiin periaatteisiin Luokkahierarkia ja sen täydentämien Luokkien ja yksilöiden erottaminen Laajempi/suppeampi termi -suhteiden tarkentaminen Yksilö-luokka-suhteiden transitiivisuuden tarkistaminen Monimerkityksisten sanojen taustalla olevien käsitteiden erottelu Standardiformaatin valinta: RDF(S), OWL ja SKOS Käsitteiden nimeäminen Moniarvoisuus Avoin yhdistetty tieto 20 3 TESAURUKSESTAONTOLOGIAKSI:CASEYSO Hierarkian pääluokat Abstrakti (abstract) Pysyvä (endurant) Muuttuva (perdurant) Hierarkian rakentaminen Hierarkiapalojen yhteensovittaminen Koostumussuhteiden käsittely Korvattujen termien käsittely Assosiatiivisten suhteiden käsittely Asiasanaketjujen käsittely 29 3

5 3.2.6 Hierarkkisten alakäsitteiden ryhmittely Moniperinnän käyttö Assosiatiivisten suhteiden käyttö Roolien käyttö Monimerkityksisten asiasanojen käsittely Koostekäsitteet Monikielisen ontologian rakentaminen Monikielisen ontologian haasteet Ruotsinkieliset asiasanat Asiasanojen englanninkieliset vastineet Ontologioiden päivitys Asiasanaa koskevat muutokset Käsitteen hierarkiaa koskevaa muutokset Käsitteen assosiatiivisissa suhteissa tapahtuneet muutokset Ontologian käsitekokonaisuuteen liittyvät muutokset Ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi 41 4 YHTEENVETO 42 5 LÄHTEITÄ 43 LIITE:KESKEISIÄKÄSITTEITÄ 46 4

6 1 KANSALLINENONTOLOGIAINFRASTUKTUURIFINNONTO 1.1 Ontologiatyhdistävättietoajatarkentavatsisällönkuvailua Asiasanojakäytetäänyleisestitiedonkuvailussakirjastoissa,museoissa,arkistoissa,mediayhtiöissäjne.Kontrolloidunsanastonkäytöllävoidaanparantaajayhdenmukaistaatiedonindeksointia, jollointiedonhaussa(baeza-yates,ribeiro-neto,2011)päästäänmyöhemminparempaatarkkuuteen(precision)jasaantiin(recall).asiasanojaonorganisoituperinteisestimerkitystenperusteellaasiasanastoiksi(tesauruksiksi)(aitchisonetal.,2000),jollointermeihinmerkityksenperusteellaliittyvättoisettermitvoidaanlöytäähelpomminkuinesimerkiksiaakkosellisestahakemistosta. Asiasanastojaonalettukehittääontologioiksi(Staab,Studer,2009)erityisestisemanttisenwebin (SemanticWeb)tutkimuksenpiirissä.Semanttinenweb(Antoniou,vanHarmelen,2008)onwebin kehitystäkoordinoivanw3c-järjestönv.2001käynnistämäkehityssuunta,jonkapyrkimyksenäon täydentää perinteistä, sivujen verkosta muodostuvaa webiä siinä esiintyvien käsitteiden ja (meta)tietojenmuodostamallasemanttisellatietoverkolla 1 Kehityssuunnastakäytetäännykyisinmyös nimityksiäwebofdatajalinkeddata(heath,bizer,2011).ideanaon,ettäyhteistenkansainvälistenstandardienjatällaisentietojenverkonavullavoidaanyhdistääerialojentietosisältöjäyhälaajemmiksijarikkaammiksikokonaisuuksiksi.semanttisenwebinkäsiteverkkoaymmärtävätpaitsi ihmisetmyösverkkosovellukset,ts.tietokoneet,mikämahdollistaaaiempaaälykkäämpienjakeskenään yhteentoimivampien (interoperable) verkkosovellusten kehittämisen. Semanttinen tarkoittaatässäyhteydessätietoa,jokaonesitettysellaisessamuodossa,ettäsentulkintaonmahdollistatietokoneellahyvinmääritellyllätavalla(tässäkäytetäänhyväksilogiikkaa).semanttisenwebinkeskeisenkomponentinja selkärangan muodostavatyhdistetyntiedon(linkeddata)sisällönkuvailussakäytettävätontologiat,joidenkauttaaineistotyhdistyvättoisiinsa. Oletetaan,ettäetsit helsinkiläisiäravintoloita tietojärjestelmästä.perinteinentiedonhakujärjestelmä toimii siten, että se vertailee hakutermejä helsinki ja ravintola tietokantaantiedon tallennusvaiheessa indeksoituihin kuvailutermeihin ja palauttaa hakutuloksena vastaavat tietueet. Hakuperustuumerkkijonojenvertailuun;joshakusanaavastaavaamerkkijonoaeilöydytietueesta sopivasta paikasta saadaan tyhjä tulos. Jos esimerkiksi tietokantaan on talletettu indeksointivaiheessavain Kalliossa oleva pizzeria,eiselöydyhakusanoilla Helsinki ja ravintola,elleikäyttäjä osaa muotoilla kyselyään tarkemmin kaupunginosa- ja ravintolatyyppikohtaisesti, mikä on usein hankalaa. Tässä ei auta sanojen taivutusmuotojen tai synonyymien huomioiminenkaan. Myös kielimuurit ovat perinteisen merkkijonohaun haasteena: ravintolalla haettaessa ei restaurant löydy. Ontologiaperustainen hakupalvelu sen sijaan ymmärtää tarjota tuloksena Kalliossa sijaitsevaa pizzeriaa,koskaindeksoinninja/taihaunapunakäytetäänmaailmankäsitteitäkuvaaviaontologioita.nekertovat,että Kallio onosahelsinkiäjaettä Kallio tässäyhteydessäeitarkoitaluonnonmuodostelmaataipresidenttikyöstikalliota.samoin pizzeria voidaantunnistaaeräänlaiseksi ravintolan alatyypiksi.myöskielimuuritluhistuvat,silläontologinenindeksointijahakuperus- 1http://www.w3.org/standards/semanticweb/ 5

7 tuvatkieliriippumattomiintunnisteisiineikäkielellisiinilmauksiin.ontologistenviittaustenkautta tietoyhdistyyluontevastitoisiintietoihin:esimerkissämmejärjestelmävoitarjotalisätietoapizzakulttuuristawikipediankautta,mikälihakupalvelussakäytetäänsamojakäsitteitäkuinwikipedian ontologisessa versiossa DBpedia 2 Voidaan myös luoda linkki lähellä olevan teatterin Italiaaiheistarevyytäkäsitteleväänartikkeliin,koskapizzaonitalialainenruokalaji,taitarjotamatkapuhelimeennavigointipalveluKallioon. Tällaisten älykkäiden palveluiden kehittämisen edellytyksenä on, että verkossa toimivien järjestelmienkäytettävänäonyhteisestisovittuja,tietokoneen ymmärtämässä muodossamääriteltyjä käsitteitä ja näiden välisiä suhteita, kuten käsiteluokka kaupunginosa ja siihen kuuluva yksilö Kallio,jokaonosakaupunki-luokanyksilöänimeltä Helsinki.Käsitteitäjaniidenvälistensuhteidenmäärittelyverkkojakutsutaanontologioiksi. 1.2 Kansallinenhaaste:ontologiat Suomessa semanttisen webin ontologioita alettiin kehittää laajamittaisemmin MuseoSuomijärjestelmän 3 yhteydessäv.2002alussa(hyvönenetal.,2005).työssätarvittiinkäsitteistöjämm. museoesineille,materiaaleille,henkilöille,paikoillejatapahtumille.hankkeessakävihetiilmi,ettei käytettävissä ollut ontologioita ja ettei kansainvälisiä järjestelmiä voitu sellaisinaan hyödyntää suomen kielestä sekä kansallisista sisällöistä ja käytännöistä johtuen. Tästä havainnosta kypsyi ajatus siitä, että maamme tarvitsee avoimeen dataan perustuvansemanttisenwebin ontologisen sisältöinfrastruktuurin,jonkavaraanesimerkiksimuseosuomenkaltaisetjulkisetjayksityisetpalvelutvoitaisiinrakentaakustannustehokkaasti.työvoitaisiinperustaaerialoillasisällönkuvailua vartenkäytössäoleviinasia-jamuihinsanastoihin,kutentässätapauksessamuseoalanasiasanastoonmasa(leskinen,1998).näinontologiatolisivathetiyhteentoimivampiaaiemminindeksoitujentietokantojensisältöjenkanssa. KokemuksestaviisastuneenaSuomessakäynnistyiv.2003semanttisenwebintietoinfrastruktuurihankeFinnONTO 4 jokaolitiettävästiensimmäinenkansallisentasonhankemaailmassa.senyhtenäydintavoitteenaolierialojenydinsanastojenontologisoiminenjasiltaaminen(align,link)eri alatylittäväksiharmoniseksikokonaisuudeksi,jokaolisikaikkienkäytettävissäavoimenadatana erityistenontologiakirjastopalveluidenkautta.hankettatoteuttamaankoottiinaluksi14yrityksen jajulkisenorganisaationrahoittajakonsortio,jakehitystyökäynnistyitekesintuella.vuosienkuluessafinnonto-hankkeenkokokasvoisuurimmillaan39rahoittajaantehdenprojektistatiettävästi Tekesin historian laajimman hankkeen rahoittajakonsortion koolla mitattuna. FinnONTOhankettavetiAaltoyliopistonjaHelsinginyliopistonSemanttisenlaskennantutkimusryhmäSeCo 5 jonkasuojissamyöspääosatutkimustyöstäontehty. Webin muuttuminen vähitellen yhä semanttisemmaksi asettaa kansainvälisen haasteen standardointityölle.w3c-järjestönpiirissätehdyntyönkeskeisimpinätuloksinaonotettukäyttöönjoukko standardejaliittyen(meta)datan,sanastojenjaontologioidenesittämiseensekäpäättelyynjatie- 2http://dbpedia.org/ 3http://www.museosuomi.fi/ 4http://www.seco.tkk.fi/projects/finnonto/ 5http://www.seco.tkk.fi/ 6

8 donhakuun 6 NäistätärkeimmätovatResourceDescriptionFrameworkRDFjaRDFSchema 7 SimpleKnowledgeOrganizationSystemSKOS 8 (Isaac,Summers,2009),WebOntologyLanguageOWL 9 ja SPARQL-kyselykieli 10 Nämä standardit määrittelevät yleisiä, yhteentoimivuuden ja päättelyn kannaltakeskeisiätietomalleja, esitysmuotojajasemanttisiaperiaatteita,joitanoudattamallase- manttistawebiänykyisinrakennetaan.esimerkiksirdfschema-suosituksessamääritellylläsub- ClassOf-suhteellavoidaanilmaistakäsitettäyleisempikäsite,esimerkiksiettäleijonatovatkissaeläimiä. W3C:nstandarditeivätkuitenkaanotakantaaontologioidentaimetadataformaattienvarsinaiseen sisältöön, vaan ovat luonteeltaan sovellusriippumattomia ja perustuvat logiikkaan. Esimerkiksi subclassof-suhdemahdollistaaleijonanjakissaeläimenvälisensuhteenilmaisemisen,muttavarsinaiseeneläinlajientaksonomianmuodostamiseeneiotetakantaa.sisältö-jaontologiatyöonjätettykunkinalanasiantuntijatahojenjasovellustenkehittäjientehtäväksi.finnonto-hanketarttui tähänhaasteeseentavoitteenaankansallisen,monialaisenontologiainfrastruktuurinkehittäminen maahammejateknologianpilotointihyötysovelluksissa. 1.3 Ontologiainfrastruktuurinosat Ajatustasemanttisenwebinontologiainfrastruktuurista(Hyvönen,2008)voiverratatie-,sähkö-ja puhelinverkkojenmuodostamiinperinteisiininfrastruktuureihin.semanttistenkäsitteidenverkostoonluonnollisestiabstraktijanäkymätön,muttamahdollistaahiemanvastaavaantapaanyhteyksiäkuinvaikkapatie-taipuhelinverkko.visionaon,ettäjosfinnonto-infrastruktuurinpelisäännöillätuotettusisältöjulkaistaanverkossa,voidaansekytkeäjahyödyntääautomaattisestimuiden toimijoiden semanttisissa verkostoissa hieman vastaavaan tapaan, kuin uusi maantienpätkä tieverkostonosana.kantavaajatuson,ettäuudensisällönarvorikastuu ilmaiseksi infrastruktuurin avullaverkonmuustasisällöstä(vastaavastikuinuudentieosuudenarvosyntyysenkytkeytymisestämuihinteihin),jatoisaaltamuidenverkonjulkaisijoidensisältöjenarvorikastuuuudentiedonsirpaleenavulla(vastaavastikuinuusitieparantaamuidenteidenkeskinäistäsaavutettavuutta).sekäitseinfrastruktuuriettäsiinäjoolevatietovoidaanhyödyntäätoisissasovelluksissajopa sellaisenaan,mikäsäästäämerkittävästijärjestelmienkehityskustannuksia. FinnONTO-hankkeessa kehitetyn ratkaisumallin mukaan sisältöinfrastruktuurin keskeisiä komponenttejaovatontologiat,niidenhyödyntämistävartentarvittavatontologiapalvelutsekäontologiajärjestelmänjatkuvaylläpitoprosessi: Ontologiat Joukko toisiinsa sillattuja, kansalliseen käsitteistöön perustuvia ontologioita, joilla on siltauksia myös kansainvälisiin sanastoihin ja tietosisältöihin. Näin suomalaiset kulttuurisisällötsaadaankuvattuasemanttisestijakytkettyäsekätoisiinsaettäkansainvälisiinaineistoihinjapalveluihin,kutenlinkedopendata-pilvendatajoukkoihin 11 6http://www.w3.org/standards/semanticweb/ 7http://www.w3.org/standards/techs/rdf#w3c_all 8http://www.w3.org/standards/techs/skos#w3c_all 9http://www.w3.org/standards/techs/owl#w3c_all 10http://www.w3.org/standards/techs/sparql#w3c_all 11http://linkeddata.org/ 7

9 Ontologiapalvelut Ontologiakirjastopalveluiden ONKI 12 kautta ajantasaiset ontologiat voidaanottaakustannustehokkaastikäyttööneriorganisaatioissa(tuominenetal.,2009; Viljanenetal.,2009;Suominenetal.,2012).Tällainenpalvelukannattaatoteuttaakeskitetystiperusteluinakustannussäästöt,ajantasaisuusjayhteentoimivuus.KeskitettyjäONKIpalveluita on pilotoitu useita vuosia ONKI Living lab -ympäristössä 13 ja sen seurauksena esimerkiksikymmenienmuseoidenluettelointijärjestelmätonjokytkettyonkiin. Ontologiajärjestelmän ylläpitoprosessi Systemaattinen ja koordinoitu kansallinen organisaatiojamekanismi,jokakantaavastuunerialoillatarvittaviensanastojenyhteisöllisestä kehittämisestä jatkossa. Tässä tarvitaan keskitettyä koordinointia, mutta ontologiatyökannattaahajauttaatarpeenmukaansinne,missäsiihenonparasasiantuntemusjaresurssejakäytettävissä. KansallinenONKI-ontologiapalveluonollutverkossavuodesta2008jasilläonollutn.14000ihmiskäyttäjää kuukaudessa. Palvelun rajapintoja on rekisteröitynyt käyttämään yli 400 eri tahoa. Vuoden 2014 alusta ONKI-palvelun vakiintuneimmat ja käytetyimmät osat ja toiminnallisuudet siirtyivätkansalliskirjastonylläpitämäksikansalliseksipalveluksifinto-nimisenä 14 Ontologiainfrastruktuurissa tarvittavia ontologioita voidaan ryhmitellä seuraavasti (Hyvönen, 2013): 1) Yleiskäsiteontologiat Nämä ontologiat vastaavat käsitteistöltään karkeasti nykyisiä asiasanastoja,kutenysa 15 jamasa,ilmanvapaitaindeksoinnintermejä(esimerkiksipaikannimet).yleiskäsitteidenmääräonkohtuullisenpienijalasketaanyleensätuhansissatai kymmenissä tuhansissa. Esimerkiksi museoalan tiettävästi laajimmassa yleiskäsitesanastossa, Getty-säätiön Art and Architecture Thesauruksessa 16 on yli käsitettä ja termiä,jossamukanaonhyvinkinyksityiskohtaisiakäsitteitä,esimerkiksierilaisia tuolityyppejä. 2) ToimijaontologiatToimijaontologiat(Kurki,Hyvönen,2009)ovathenkilö-jaorganisaatiorekistereitä,janemuistuttavatkirjastoissakäytettyjäns.auktoriteettitietokantoja.Toimijaontologian avulla samannimiset toimijat voidaan yksilöidä ja erottaa toisistaan eri tunnisteilla ja lisätietojen avulla, esimerkiksi henkilökaimat syntymävuoden ja -paikan avulla.toimijaontologioissavoiollaerittäinpaljonyksilöitä,muttaluokkarakenneonyksinkertainen ja perustuu yleiskäsiteontologioihin. Esimerkiksi taiteilijoihin keskittyvässä Getty-säätiönUnionListofArtisitNames(ULAN)-sanastossa 17 onn toimijaa(kuten Akseli Gallen-Kallela), joilla on n. 293,000 erilaista nimeä, ja toimijoita on luokiteltu kansallisuudenjaammatinmukaan,joidenmäärälasketaansadoissa. 12http://www.onki.fi/ 13http://www.onki.fi/ 14http://finto.fi/ 15http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/ 16http://www.getty.edu/research/tools/vocabularies/aat/ 17http://www.getty.edu/research/tools/vocabularies/ulan/ 8

10 3) Paikkaontologiat Paikkaontologiat vastaavat kansallisten maanmittauslaitosten ylläpitämiä paikannimirekistereitä. Niiden avulla voidaan yksilöidä paikat, sijoittaa ne koordinaatistoonjatallentaapaikkoihinliittyviälisätietojakutenpaikkatyyppi(kylä,järvi,asemajne).paikkaontologioissavoiollaerittäinpaljonyksilöitä(miljoonia),muttaluokkarakenneontoimijaontologioidentapaanyksinkertainenjaperustuuyleiskäsitteisiin.esimerkiksi Getty-säätiön Thesaurus of Geographical Names (TGN) -sanastossa 18 on n historiallistapaikkaajageonames-sanastossa 19 ylimiljoonaanykypaikkaa. 4) Aikaontologiat Monella alalla keskeistä on ajan esittäminen. Lineaarisen kalenteriajan ohellavoidaanviitatamyöspäivänjavuodenkierronaikoihin(kevät,aamu)sekänimettyihin aika- ja tyylikausiin (esim. rauta-aika, valistuksen aika, art deco). Aikakäsitteitä ja -jaksojaeiolekovinsuuriamääriä.ajanesittämisenhaasteenaonmm.epätäsmällisen(historiallisen)aikatiedonesittäminenjatulkintasekäepäsäännöllistensyklistenaikojenesittäminen,kutenesimerkiksiaukioloajat. 5) TapahtumaontologiatTapahtumatliittävättoisiinsahenkilöitä,paikkoja,aikojajatoisia tapahtumia,jamahdollistavatkulttuuristenhistoriallistenilmiöidensekäkokoelmienprovenienssitietoonliittyvientietojenkuvaamisensemanttisestiyhteentoimivallatavalla.tästäjohtuenmm.cidoc-crm-järjestelmän 20 perustaksionvalittutiedonesittäminentapahtumina,eikäesimerkiksidublincoren 21 dokumenttiperustaistatietomallia.jottakaksisisältökohdetta voidaan yhdistää toisiinsa yhteisen tapahtuman kautta, pitää olla käytössä keinoviitatatapahtumiinyksikäsitteisestisamalla tavallakuinhenkilöihintaipaikkoihin. Tapahtumaontologiaan(Hyvönen,etal.,2012)tallennetaantähäntarvittavaviitetietohistoriallisistatapahtumista,kuten toinenmaailmansota tai Napoleoninkruunajaiset. 6) NimistöontologiatMonillatieteenaloillaonkäytössälaajojanimistöjä,joitavoidaanliittää yleisontologioihin. Tällaisia ovat esimerkiksi biologian eliöiden lajilistat, geologian mineraalit,lääketieteentauditjalääkeaineet,kielitieteenkieletyms.koskatällaisiayksityiskohtaisiakäsitteitäsaattaaollakäytössäsuuriamääräjaniidenkäyttöfokusoituuerikoisaloille,ontarkoituksenmukaistatoteuttaanimistöontologioitaerillisinäontologioina,jotkaon kuitenkin sillattu (ripustettu) yleisempään käsitteistöön. Esimerkiksi FinnONTOn YSOontologiankäsite linnut laveneekattavaksi,yli10000maailmanlintulajintaksonomiaksi AVIO-nimistöontologiankautta(Tuominenetal.,2013). TässäraportissakäsitelläänvainFinnONTOnyleiskäsiteontologioihinliittyvääontologiatyötä.Laajemmankuvanhankkeestajulkaisuineensaahelpoitenhankkeenkotisivun 22 kautta. 18http://www.getty.edu/research/tools/vocabularies/tgn/ 19http://www.geonames.org/ 20http://www.cidoc-crm.org/ 21http://dublicore.org/ 22http://www.seco.tkk.fi/projects/finnonto/ 9

11 2 ONTOLOGIATYÖNTAVOITTEET,PERIAATTEETJARAJOITTEET TässäluvussaesitelläänlyhyestiFinnONTOnontologisointityöntavoitteet,käytetytyleisetperiaatteet ja rajoitteet, joita on sovellettu KOKO-ontologiapilveen kuuluvien ontologioiden muuntamisessaasiasanastoista.nämäonsyytäarvioidajapitäämielessäontologioihintutustuttaessa,kun nytvastaalkuunsaatettualaajaatyötäjatketaankehittämällänykyisiäontologioita,kokonrakennettasekälisäämälläuusiaontologioitakoko-pilveen. 2.1 KOKOjoukkotoisiinsayhdistettyjäerialojenontologioita MaammekäytetyinasiasanastoKansalliskirjastonYSAsisälsiFinnONTO-hankkeenalussavuonna 2003 reilusti yli käsitettä eri aloilta. Sanaston laajentaminen oli edelleen tarpeen, mutta kaikkienerialojenasiantuntemuksensaaminensanastotyöhönolihaasteellista,vaikkakinylläpitoavartenoliolemassamonialainentyöryhmä.samaanaikaanmaassammeolikäytössäjakehitettiin lukuisia YSAn kanssa erityisesti yleisempien käsitteiden osalta päällekkäisiä sanastoja, mikä tuntuimonestitarpeettomaltamoninkertaiseltatyöltä.yhtenä lisähaasteenaoli, ettäsamannimisilläkäsitteilläsaattoiollaerisanastoissaerilainenmerkitys. YSA:nkehitystyönjatkuessaperinteiseentapaanFinnONTOtarttuinäihinsisällöllisiinjaorganisatorisiinhaasteisiinesittämälläkansallisestikoordinoituamallia,jossasanastotyövoitaisiinyhteistuumin jakaa eri alojen sanastojen kehittäjäryhmien kesken ja yhdistää tulokset lopulta yhdeksi laajaksi,erialatkattavaksiontologiaksi.visionmukaantämäedistäisimerkittävästierialojentietosisältöjensemanttistayhteentoimivuuttajasäästäisisamallakehityskustannuksiapäällekkäisen työnvähentyessä. TyöntuloksenasyntyiprototyyppiKOKO-ontologiasta,jokaoneri alojenontologioidenmuodostamalinkeddataontologiapilvi.senytimenäonysastakehitettyyso-ontologia,jokamuodostaa KOKOnyläontologian(upperontology,topontology)sisältäenmerkitysalaltaanlaajimmatkäsitehierarkian käsitteet. Erikoisalojen tarkempi käsitteistö ripustuu sitten YSOn eri haaroihin hierarkioitasyventäen.kuva2.1havainnollistaamallia.finnonto-hankkeenaikanaysonperustana olleeseenysaantehtiinkansalliskirjastontoimestatuhansiamuutoksia,joitaonsittenpäivitetty YSO-ontologiaanFinnONTOntutkijoidentoimesta. Kuva2.1.YhteisöllinenkokonaisontologiaKOKOkoostuuyläontologiastaYSOjasitätarkentavista alaontologioista,joillaonyhteisiäkäsitteitäysonjatoistenalaontologioidenkanssa.ontologioiden keskinäisetleikkauksetkuvassaovatvainviitteellisiäjatarkoitettuyleiskuvanhavainnollistukseksi. 10

12 KOKO-ontologiapilveenkuuluiv.2013lopullataulukossa2.1luetellut15ontologiaa,yhteensäyli 71000käsitettä,jauusiaontologioitaollaanottamassamukaan. Taulukko 2.1 Suomalaisista asiasanastoista tuotettuja FinnONTO-ontologioita, yhteensä n käsitettä,jotkaonsillattu(align)toisiinsayläontologianYSOkauttaKOKO-ontologiapilveksi. Lähes jokainen KOKO-pilven ontologia perustuu suoraan maassamme jo aiemmin kehitettyyn asiasanastoon,jokaonontologisoitutässäraportissaesitettävällätavalla.kokonjakoperusteeri aloihinjasanastoihinonsiispuhtaastihistoriallinen.onilmeistä,etteialojentaityöryhmienjako taulukonmukaisestioleoptimaalinen,vaanesimerkiksimoniapienempiätoisiinsaliittyviäontologioitakannattaajatkossayhdistäälaajemmiksikokonaisuuksiksi.finnonto-hankkeenpuitteissa tähäneikuitenkaanhaluttuottaakantaavaanainoastaankootaerialojenväkiyhteen,jottaprosessityönorganisoimiseksisaataisiinkäyntiinensimmäisenprototyypinpohjalta. FinnONTOssaeimyöskäänkajottuKOKO-ontologioidenpäällekkäisyyksienpoistamiseen,jokajätettiin niin ikään sanastojen vastuutahojen asiaksi. Ontologiapilven analyysiä ja hallintaa varten kehitettiinkuitenkinerilaisiatyökaluja(pessalaetal.,2011;frosterusetal.,2013). KOKOnosaontologiatontätäkirjoitettaessaalustavastisillattuvainyhteiseenYSO-ontologiaanpareittainsiten,ettäluokkahierarkioidentoimivuusontarkistettuyliontologiarajojen(esimerkiksi JUHO+YSO, KAUNO+YSO jne.). Siltausta varten kullekin ontologiaparille luotiin oma Protégéontologiaeditorin 23 projekti, jossa oli mukana YSO ja siihen sillattava erillisontologia omissa nimiavaruuksissaan. Tällaiset yhdistelmät on julkaistu ONKI-palvelussa. Poikkeuksena kokeiltiin myössillatatoisiinsaläheisestiliittyväontologiakolmikkoyso,maojataoomanaprojektinaan. Silloinhaasteeksimuodostuivatkäsitteidenmonimutkaistuvatriippuvuudeteriontologioidenvälillä. 23http://protege.stanford.edu/ 11

13 tällaiset käsitteet ovat useimmiten merkitysalaltaan yleisiä (niitähän käytetään ainakin kahdenosaontologianalalla)ja käsitteenhallintakahdessaeriontologiassaonhankalampaakuinyhdessä. TavoitteenaolisitämänmukaanluodaKOKO-pilvi,jossa: Jatkokehityksen kannalta yhtenä keskeisenä kohteena tämänhetkisissä siltauksissa ovat sellaiset osaontologioidenvälisetyhteisetkäsitteet,jotkaeivätolemukanaysossa.näidenkäsitteidenhierarkiatontarkistettuerikseenosaontologioidenjaysonsuhteen,muttatarkistamattaon,onkoontologiarajanylimuodostuviinuusiinhierarkkisiinpolkuihinvoinutsyntyämissämäärinvirheitä. Työhypoteesinaonollut,ettätällaistenriippuvuuksieneliminointivoisitoimiajatkossametodologisena periaatteena KOKO-pilven jatkokehityksessä: osa-ontologioiden keskenään jakamat käsitteetkannattaisiluultavastisiirtääysoon,koska eiolisimoniperintää(multipleinheritance)eriosa-ontologioidenkautta osaontologioidenvälisetriippuvuudetperustuvatvainysonkauttajaettuihinyhteisiinkäsitteisiin(muitajaettujakäsitteitäeiolisi) Poikkeustapauksetvoitaisiinkäsitelläerikseen.TämäntyöhypoteesintestaamistaehdotammejatkossaKOKO-pilveäkehittävälleONKI-konsortiolle.Aivanselvääeiole,millaisiahaasteitaylläpidon minimointitällätavoinmahdollisestiaiheuttaaosaontologioidensisältötyölle. 2.2 Yhteentoimivuusolemassaoleviinasiasanastoihin Maassammeonvahvatraditiokäyttääsisältöjenkuvailussajatiedonhaussahyväksiasiasanastoja, jotenniidenavullaindeksoituatietoaonrunsaastisaatavilla.finnontossalähdettiinsiksihyödyntämäänjokäytössäoleviaasiasanastoja,jakoko-ontologiapilvenläheskaikki15ontologiaaperustuvatsuoraanolemassaoleviinasiasanastoihin.finnonto-hankkeentavoitteenaolivainmuokata niidenrakennettajakehittämisperiaatteitasemanttisenwebinaikakauttajasovelluksiavarten. Yhteentoimivuudentavoitetarkoittisitä,ettätyönaikanakaikkiaiemmatasiasanastojensanatpyrittiinsijoittamaanuuteenontologiseenstruktuuriintietoahävittämättä.Mikälityöolisialoitettu puhtaaltapöydältä,lopputulosnäyttäisivarmastierilaiselta,silläuusienperiaatteidensoveltaminentoisillaperiaatteillamuodostettuunsanastooneiainaolesuoraviivaistaeikävalitettavastiaina johdaluontevimpaanratkaisuun.samakonservatiivinenperiaateolikäytössämyösuusientermienlisäämisessä:ontologioitatäydennettiinlähtökohtaisestivainpakonedessä,kunsetuntuivälttämättömältä.tavoitteenaeisiisollutkehittääsanastojaeteenpäinsisällönosaltavaanrakenteistaa olemassa olevia sanastoja hyödyllisempään muotoon. Työn aikana sanastoihin on kuitenkin tullut paljon lisäyksiä erityisesti silloin, kun monimerkityksisiä sanoja on jouduttu erittelemään samansananerimerkitystenperusteella.esimerkiksiysassaonkäsite lapset,jokavoitarkoittaa mm.ikäluokkaataiperhesuhdettaaikuisetkinovatomienvanhempiensalapsia.mikälimerkitystenerotteluaeitavallataitoisellatietojärjestelmässätehdä,saattaaseesimerkiksisuositellaaikuisilletarpeettomastilastenkirjojaluettavaksitaikäyntiälastenlääkärillä. Ontologioihinonlisättymyösjonkinverranryhmitteleviäkäsitteitä,joidenavullahierarkioistaon pyritty tekemään ihmisen kannalta helpommin jäsennettäviä. Näitä käsitteitä ei ole tarkoitettu käytettäväksi sisällönkuvailussa. Luontevat jaottelut lisäävät ontologian käyttökelpoisuutta esimerkiksisovellustenkäyttöliittymissäkutennykyisinpaljonkäytetyissäfasettihakujärjestelmissä (faceted search). Työ on tältä osin kuitenkin vasta saatettu alkuunsa. Joillain käsitteillä voi olla kymmeniäalakäsitteitä,joitakannattaisijatkossaryhmitelläedelleenpienemmiksikokonaisuuk- 12

14 siksi.finnonto-hankkeessahaluttiinkuitenkintietoisestivältellätällaistasisältötyötäjapäätöksentekoa,jostavastuukuuluuluontevimminkutakinsanastoaylläpitävälleasiantuntijayhteisölle. Eräidenontologioidenosaltaprojektinkäytettävissäolialanasiantuntijajapäätettiinsamassayhteydessä laajentaa myös itse ontologiaa systemaattisesti. Esimerkiksi museoalan asiasanastoa MASAlaajennettiinn.tuhannellauudella,erityisestitekstiilialankäsitteelläMuseoalanontologiaksi MAO (Kettula, 2009). Tällaisissakin tapauksissa uusien käsitteiden yhteentoimivuus olemassa olevaan sanastoon voitiin säilyttää, koska uudet termit linkittyvät semanttisessa verkossa aiempiin. Tärkeää on, ettei vanhentuneita käsitteitä poisteta kokonaan ontologiasta, korkeintaan ne kannattaasiirtäärakenteessasyrjäänindeksointikäytöstä. Yksihaasteyhteentoimivuudenkannaltaontologisoinnissaon,ettäkunkäsitteetesitetäänuudessa struktuurissa,jokaviimekädessämääritteleeniidenmerkityksen,käsitteidenmerkityksetväistämättä muuttuvat jonkin verran ontologisoinnin seurauksena. Tätä ongelmaa yritettiin lieventää seuraavillaratkaisumalleilla: 1. LinkitysalkuperäisiinsanastoihinOntologiatontarvittaessalinkitettyalkuperäisiinsanastoihin, jotka on muunnettu suoraan RDF(S) tai SKOS-muotoon ja ovat myös saatavilla. Näin selviäätarvittaessatermienalkuperäinenmerkitys. 2. KoostekäsitteetMonimerkityksisetsanat,joidentaustallaolevatkäsitteetoneriteltyontologiassa,onesitettyontologiassamonestins.koostekäsitteinä.Näidenmerkitysonkuvattulinkittämällä ne käsitteisiin, joilla on yhteinen nimitys. Esimerkiksi YSAn lapset on edelleen YSOssa, vaikka sitä ei ole mahdollista sijoittaa luokkahierarkiaan. Sen sijaan tätä vastaava koostekäsite,jokavoijoskusollahyödyllinen,onkuvattuhierarkianulkopuolisenakäsitteenä. Näin esimerkiksi hakusanaa lapset käytettäessä voidaan tunnistaa sanan monimerkityksisyys, kysyä kenties käyttäjältä tarkennusta ja hakea tietokannasta sekä aiemmalla lapset - termillä että uudemmilla tarkemmilla merkityksillä (kuten lapset (perheenjäsenet) ) indeksoituatietoa. 2.3 Keskittyminenensinolennaisimpiinontologisiinperiaatteisiin FinnONTOssatyönallaolleetasiasanastotsisälsivätyli71000käsitettälaskemattamukaankäännöksiäerikielille(vrt.taulukko2.1).KoskaTekesinpääosinrahoittamassateknologialähtöisessä FinnONTO-tutkimushankkeessa oli käytettävissä vain vähän resursseja sisältötyöhön, päätettiin asiasanastojen ontologisoinnissa keskittyä metodologian ja teknisten ratkaisujen kehittämiseen, joitasittenpilotoitaisiinvalituissaasiasanastoissa.ensimmäiseksikohteeksiotettiinasiasanastoistasuurinjakäytetyinelikansalliskirjastonyleinensuomalainenasiasanastoysa,jokamuutettiin Yleiseksi Suomalaiseksi Ontologiaksi YSO. Jo aiemmin oli MuseoSuomi-hankkeessa kokeiltu MuseoalanasiasanastonMASAontologisointia.Sisältötyössäkeskityttiinvainolennaisimpienontologisten muunnosten tekoon, esimerkinomaiseen pilotointiin ja innostamaan sanastoja kehittäviä yhteisöjäjatkamaantyötä.työnjatkuvuudentakaamiseksiasiasanastonjaontologiankehittäminenonjatkuvaprosessivoitaisiinsuunnitelmanmukaanhyödyntääasiasanastojenkehittämiseen jokäytössäoleviaresurssejasiirtämälläniitäkehittämäänperinteistenasiasanastojensijastaontologisoitujaasiasanastoja. Suomessakäytettävienasiasanastojenrakenneonyksinkertainen,janiidenmuuttaminensyntaktisestijateknisestiontologiseenW3C:nstandardienmukaiseenmuotoononperiaatteessayksinkertaista:asiasanatvoidaanmuuttaaluokiksi(class)tainäidenyksilöiksi(instance,individual)ja asiasanojen väliset suhteen näitä yhdistäviksi ominaisuuksiksi (property). Lisäksi on sovittava käytännöistä,joillanäinsyntyvänsemanttisenverkonsolmutjakaareteliresurssit(resource)ni- 13

15 metäänyksikäsitteisestiuri-tunnisteilla(tailaajempaamerkistöäkäyttävilläiri-tunnisteilla).nykyiset W3C:n formaatit ontologioiden esittämiseen ovat RDF(S), OWL ja SKOS. Projektin alussa vuonna2003rdf(s)jaowleivätolleetvielälopullisestistandardoituja,janykyisinhyvinsuosittu,rdf(s)-jaowl-perustainenskos-formaattiolitäysintuntematon.formaatiksivalittiintuolloinenitenkäytetty,vuonna2004standardoiturdf(s)-muoto,jonkakäsittelemiseenolimyössaatavillalaajassakäytössäolevaontologiaeditori,stanfordinyliopistonprotégé.hankkeenloppuvaiheessakäyttöönotettiinmyösskos,kunsenstandardivalmistui. Varsinaisenahaasteenaontologisoinnissaonasiasanastonsemanttisenrakenteentäsmentäminen niin,ettäsiinätoteutuvatkoneellisessapäättelyssä,esimerkiksikyselynlaajentamisessa,tarvittavatperiaatteet.keskeisimmätontologisetmuutoksetjatarkistukset,joihintyössäkeskityttiin,olivat: 1. Luokkahierarkian täydentäminen. Ontologisen luokkahierarkian muodostaminen ja täydentäminenniin,ettäkaikillakäsitteillä(kaikkeinylinpoislukien)onainakinyksiyläkäsite. Tämä parantaa käsitteiden linkitettävyyttä ja mahdollistaa mm. päättelyä ja kyselynlaajentamista. 2. Yksilö-luokka-suhteiden transitiivisuuden tarkistaminen Keskeinen ontologioissa käytettyperiaateluokkahierarkianmuodostamisessaon,ettäkaikkienluokkienyksilöiden tuleeollasamanaikaisestikaikkienyläluokkiensayksilöitä.tämäominaisuusonhyödyllinen koneellisessa päättelyssä, esimerkiksi ominaisuuksien periytymisessä ja kyselyn laajentamisessa. 3. Monimerkityksisten asiasanojen taustalla olevien käsitteiden erottelu Asiasanastojenmonimerkityksistenkäsitteidenmerkitystenjakaminenerikäsitteiksitarpeenmukaan niin,ettänevoidaansijoittaaluokkahierarkiaan. 4. Laajempi/suppeampi termi -suhteiden tarkentaminen. Asiasanastoissa käytettyjen LT/ST-suhteiden tarkentaminen yläluokkasuhteiksi (rdfs:subclassof), osa-kokonaisuussuhteiksitaiassosiatiivisiksisuhteiksi.työssäkeskityttiinvainsubclassofsuhteidenkehittämiseen, mutta olemassa olevien suhteiden tarkennuksen seurauksena ontologioihin lisättiinmyösosa-kokonaisuus-jaassosiatiivisiasuhteita,jottaolemassaolevaatietoaeiolisihävitetty. Työeteniniin,ettäensinsanastomuutettiinautomaattisestiRDF(S)muotoon,jonkajälkeentarkistuksetjakorjauksettehtiinkäsityönäProtégé-editorilla. Seuraavassa kuvataan ja perustellaan hieman tarkemmin tässä työssä tehtyjä yleisiä valintoja ja käytettyjäperiaatteita. 2.4 Luokkahierarkiajasentäydentäminen Jottakaikillekäsitteilleolisimahdollistaosoittaaomayksilöllinenpaikkansahierarkiassa,järjestelmäänluotiinasiasanastoistapuuttuvapääluokkarakenne,jokayhdistääosittaintoisistaanirrallaanolevatkäsitteetyhdeksikokonaisuudeksi.TämärakennelisättiinYSO/Allsoon,jokamuodostaaKOKO-järjestelmänyläontologian(upperontology).TarpeenluokkarakenteenmuodostamiselleonmäärittänytYSA/Allärsinkäsitteistö,jokalaajanajaerierikoisalojenkäsitteitäkattavanaaineistonasopiihyvinhierarkiantoimivuudentestaamiseen. YSO:nluokkarakenteenylimmäntasonkolmijakomalli(kuva2.2)onsamakuinhiemanaiemmin julkaistussaalkuperäisessädolce-mallissa(gangemietal.,2002),muttaalemmillahierarkiantasoilla YSO/Allso muodostaa oman mallinsa, joka on muotoutunut käytännön ontologisointityön tarpeiden perusteella sijoitettaessa Yleisen suomalaisen asiasanaston käsitteitä yhtenäiseen hie- 14

16 rarkiaan.yso:neivarsinaisestitoteutadolce-mallia 24 muttaseonsaanutvaikutteitasiitämm. ylärakenteenkeskeisimpienluokkienosalta.käsitteille onpyrittyluomaanyhtenäinenhierarkia, jossaluokkienvälilläolisimahdollisimmanvähänpäällekkäisyyksiä(esim.kulttuurisetluonnontieteellisetmentaalisettaloudellisetjayhteiskunnallisetilmiöt),muttajossaluokatmuodostavatkattavankokonaisuudenmyöskullakinhierarkianalemmallatasollaniin,etteiniidenulkopuolellejäisiepätarkemminluokiteltujakäsitteitä(muutilmiöt). <muuttuva> <pysyvä> <abstrakti> prosessit tapahtumat toiminta <ajanjakso> <fyysinen kokonaisuus> <fyysinen objekti> ilmiöt <henkiset tuotokset> ominaisuudet järjestelmät paikka KUVA2.2.YSO:NPÄÄLUOKKAJAKOPERUSTUENALKUPERÄISENDOLCE-MALLIIN YlimmälläeritellyllätasollapääluokkarakenteenluokatjakautuvatalkuperäisessäDOLCE-mallissa luokkiinabstraktipysyväjamuuttuvanäitäylimmäntasonluokkiaeioletarkoitettukäytettäväksi aineistojen kuvailussa, sillä ne ovat liian laajoja tiedonkuvailussa ja -haussa käytettäviksi. Sama koskeemyösmuitapääluokkia,elleivätneolemukanamyösysa/allärsissa.kuvassaonerotettu kulmasulkeillanepääluokat,joitaeioletarkoitettukäytettäväksiasiasanoina. Vaikka pääluokkia ei ole tarkoitus käyttää asiasanoina, niillä on kuitenkin käyttöä erityisesti silloin, kun ohjataan indeksoijaa tai tiedonhakijaa ylhäältä alas (top-down) kohti merkitysalaltaan tarkempialuokkia.dolce-mallinontologisiintarkasteluihinperustuvakolmijakoeiolevälttämättäontologianloppukäyttäjänkannaltaluontevinvaihtoehto.pääluokkajaottelustalaadittiinsecotutkimusryhmässäsiksimyöhemminvuonna2013myöstoinen,käytönkannaltaluontevampiversio,jokaonesitettykuvassa2.3.siinäonviisipääluokkaa:prosessitfyysisetkäsitteetabstraktitkäsitteet sekä paikkoihin ja aikoihin liittyvät käsitteet. Aiemmalle pääluokalle abstrakti on annettu sen sisältöä paremmin kuvaava nimi suureet ja yksiköt Intuitiivisuutensa ohella tämä jaottelu myös heijastelee luvussa 1.3 esiteltyjä ontologioiden perustyyppejä tapahtumaontogiat (prosessit), paikkaontologiat (paikka) ja aikaontologiat (ajanjakso). Esimerkiksi erilaiset prosessiluokat voisivat muodostaa luokkahierarkian, jonka avulla on mahdollista luoda tapahtumaontologian ydinaineistonaoleviayksittäisiätapahtumia. 24http://www.loa.istc.cnr.it/old/DOLCE.html 15

17 Kuvan2.3jaottelupitääsisälläänsamatluokatkuinkuvan2.2versiojaonluonteeltaankosmeettinen,silläainoastaanylätasonryhmittelyäonmuutettukäyttäjänkannaltaintuitiivisempaanmuotoon.UuttarakennettaeiotettuSeCo-ryhmäntoimestakäyttöön,koskasamaanaikaanolijokäynnistynytontologioidensiirtäminenKansalliskirjastonylläpidettäviksialkuperäisenrakenteenpohjalta.UskoaksemmeYSO:nrakennettatullaanjatkossakehittämäänmerkittävästihierarkiankaikillatasoilla,monestijuurinykyistenjaotteluidentekemiseksiintuitiivisemmiksiloppukäyttäjille. Samassayhteydessäkannattaapohtiamyösylärakenteenjaotteluja. käsitteet prosessit -tapahtumat -toiminnat <fyysiset käsitteet> -<fyysinen kokonaisuus> -<fyysinen objekti> <abstraktit käsitteet> paikka -ilmiöt -henkiset tuotokset -järjestelmät -suureet ja yksiköt (entinen abstrakti) -ominaisuudet ajanjakso KUVA2.3.KÄYTTÄJÄLÄHTÖINENPÄÄLUOKKAJAKO Pääluokkarakenteen lisäksi ontologiaan on hierarkkisen rakenteen tarkentamiseksi lisätty myös apukäsitteitä, jotka voidaan nimetä yleis- tai ammatti/erikoiskielen käytössä olevalla sanalla tai sanaliitolla,muttajoitaeioletarvittuasiasanoituksessa,eikäsiksisisällytettyasiasanastoon.esimerkiksi asema (ilmiöt) -käsite on lisätty hierarkkiseksi yläkäsitteeksi muun muassa käsitteille ammattiasemasosiaalinenasemajayhteiskunnallinenasema 2.5 Luokkienjayksilöidenerottaminen Tutkimissamme suomalaisissa asiasanastossa eitehdä eroa luokkien ja yksilöiden välillä, vaikka mahdollisuus standardeissa periaatteessa on olemassa (Aichison et al., 2000). Esimerkiksi YSAn suhteessa Halleyn komeetta LT komeetat Halleynkomeettaonsamanlainenasiasanakuinkomeetatvaikkaontologisessamielessäkyseon yhdestäerityisestäkomeetta-yksilöstä.ysa-sanastosisältään.6000paikannimeä,joillaviitataan yksittäisiinpaikkoihinjajonkinverranmuitakinyksilökäsitteitä,kutenpähkinäsaarenrauha Yksilöidenjaluokkienvälisenerontekeminenontologiassavoiollahaastavaajatulkinnanvaraistakin,mutkistaarakenteita,jaerottelussatehdyttulkinnatsaattavathaitataontologianuudelleen käyttöä tilanteissa, joissa haluttaisiin tehdä toisenlainen luokka-yksilö-tulkinta. MuseoSuomihankkeenyhteydessäesimerkiksipohdittiin,olisivatkomateriaalitkutenterästaivillayksilöitävai luokkia. Jokainen museokokoelman villatakki on samaan luokkaan kuuluvaa materiaalia, mutta kuitenkaanmateriaalieiolefyysisestisamaavaanesimerkiksivillaonkerittyerieläimistä.erivillatakkienmateriaalitvoidaanjaitseasiassapitääkinpäättelykoneidenparhaitenhyödynnettävissä olevissaowl-profiileissakuvatavilla-luokanyksilöinä,mikäkuitenkintuntuutarpeettomanmonimutkaiseltaverrattunasiihen,ettämateriaalikentänarvonaolisivainviittausvilla-luokkaansamaantapaankuinperinteisiäasiasanojakäytettäessä. 16

18 Erotteluntekemisestäonkinolemassa erilaisiakäsityksiäjakäytäntöjä 25 Esimerkiksinykyisessä SKOS-standardissa kaikki asiasanat muutetaan yleisen käsiteluokan (Concept tai GroupConcept) yksilöiksi,eikämuodostetaomialuokkiakutenvillardf(s)jaerityisestiowl-standardeissataas luokkienjayksilöidenkäyttöpäättelyssäonkeskeistäjahyödyllistä. Koskakaikkiintilanteisiinsopivaapatenttiratkaisuaei ole,finnonto-projektinalussapäätettiin jättää päätös luokkien ja yksilöiden erottamisesta ja käsittelystä sovelluksissa tehtäväksi vähäisimmänsitoutumisenjajoustavuudenperiaatteidenmukaisesti(leastcommitment).niinpäyksilöluokka-jakoa ei ole tehty, vaan esimerkiksi Halleyn komeetta esitettiin luokkana samalla tavalla kuinkomeetatajatuksenakuitenkinon,että(yksilö)luokastahalleynkomeettavoidaantarvittaessa luoda uniikki yksilö. Näin ontologiaa voidaan tulkita tarpeen mukaan joko luokkahierarkian kautta tai vastaavaan tapaan kuin SKOS-standardissa asiasanaston sanojen rakenteen käyttökelpoisessa standardimuodossa esittävänä RDF-verkkona. Tätä voidaan sitten tulkita koneellisesti käyttötilanteenmukaan. YSOn osalta huomattava muutos YSAan nähden on kuitenkin se, että YSOon ei otettu mukaan YSAssa olevia paikannimiä. Syynä on se, että paikkaontologiat ovat luonteeltaan hyvin erilaisia kuinyleiskäsiteontologiatjaniidenkehittämistävartenfinnontossaoliomatutkimushaaransa. Sentuloksenajulkaistiinmm.Maanmittauslaitoksenn suomalaistapaikkaasisältäväPaikannimirekisteri ensi kertaa RDF-muodossa ja otettiin koekäyttöön erillisenä ONKI Geo -palveluna 26 (Lindroos, 2008). Historiallisten paikkojen osalta valmistui kuntahistorian kuvaava SuomalainenajallinenpaikkaontologiaSAPO(Kauppinen,Hyvönen,2007;Hyvönen etal.,2011), jokajulkaistiinonki-palvelussa. 2.6 Laajempi/suppeampitermi-suhteidentarkentaminen Semanttisen webin ontologioiden selkärankana on mahdollisimman hyvin määritelty luokkahierarkia.ideanaon,ettäluokka(class)kuten peili onkuvaussenyksilöidenyhteisistäominaisuuksista ja edustaa ilmentymiään eli yksilöitään (instance, individual), kuten vaikkapa museon kokoelmassaolevaatiettyäpeiliä.työnalleotettujenasiasanastojensanatviittaavatpääosinyleiskäsitteisiin,joilletällainenluokkatulkintaonpääosinluontevajailmeneekinsuomessakäytetyissä monikollisissatermimuodoissa.esimerkiksiysan oopperat viittaayksittäisiinoopperateoksiin. Yksikössäoleviensanojenosaltatilanneeioleniinselkeä.EsimerkiksiYSAssaonmyössana ooppera,jokatarkoittaaoopperaataidelajinajasaattaavaikuttaataidelajiluokanyksilöltä.myöställaisetkäsitteetvoidaankuitenkintulkitaluokkina,joillakentiesonkuitenkinvainyksiilmentymä. Asiasanastojentermejäjaniidensuhteitaalunperinluotaessaeiolevarsinaisestiajateltutietojenkäsittelytieteenpiirissä yleisesti käytettäviä luokkia ja yksilöitä ja näiden välisiäsuhteita. LT/ST suhde voi tarkoittaa yksilö-luokka-suhdetta, alaluokka-suhdetta ja lisäksi myös mm. osakokonaisuus-suhdetta.esimerkiksiysansuhteessa komeetat LT aurinkokunta eiväitetä, eikäoletarkoituskaanväittää,komeettojenolevanaurinkokuntia(luokkasuhde),vaan ettäkomeetatesiintyvätaurinkokunnassa.asiasanastonajatuksenaon,ettätiedonhaussakomee- toistakiinnostuneenkannattaisikentiesyrittäähakeamyösasiasanallaaurinkokunnatjaaurinko- 25http://www.w3.org/TR/swbp-classes-as-values/ 26http://www.seco.tkk.fi/services/onkipaikka/ 17

19 kunnistakiinnostuneenkentieskomeetallahakuatarkentaen.asiasanastojentarkoituksenaonlähinnäohjataihmistätoisaaltatiedonindeksoinnissajatoisaaltatiedonhaussaindeksoinnissakäytettyihinhakusanoihin. Sen sijaan seuraavassa esimerkiksi LT-suhde tarkoittaa yläluokka-suhdetta eikä osakokonaisuussuhdetta: peilit LT huonekalut Tiedonhaun haasteena on tulkita samalla tavalla esitetty mutta eri asiaa tarkoittava rakenne oikein,kunsenavullatehdäänpäättelyä.finnontossaongelmaratkaistiintarkentamallalt-suhteet joko luokkasuhteiksi (geneerisyys, yleisin tapaus), osa-kokonaisuussuhteiksi (partitiivisuus) tai assosiatiivisiksisuhteiksi,jotkamuodostavatasiasanastoissajaontologioissakäytettävienmerkityssuhteidenkolmepääluokkaa. meikkipeilit LT peilit peilit LT huonekalut 2.7 Yksilö-luokka-suhteidentransitiivisuudentarkistaminen Keskeinenhaasteluokkahierarkiaamuodostettaessaontaatase,ettäalaluokkienyksilötovatpaitsiomanluokkansaniinmyöstransitiivisestikaikkienyläluokkiensayksilöitä 27 Tarkastellaanedellistäpeili-esimerkkiälisäämälläsiihenuusiyläkäsitesuhde: Tämänmukaanmeikkipeilitovatpeilejäjatoisaaltapeilitovathuonekaluja,mikäkuulostaajärkevältä,muttatransitiivisuusmolempiensuhteidenylitseeitoimi,sillämeikkipeiliteivätolehuonekaluja.JosLT-suhteetmuutetaanmekaanisestiluokkasuhteiksi(rdfs:subclassOf)seurauksenaon, ettähaettaessahuonekalujahakutulokseenvoitullavirheellisestimukaanmeikkipeilejä. Transitiivisuuden tarkistaminen on erityisen haastavaa KOKO-ontologiapilvessä, kun luokkahierarkiatkulkevateriontologioidenkautta.tässäeiriitäsamanoloistenkäsitteidenmekaaninen parittainen siltaaminen owl:sameas-ominaisuuksilla, vaan syytä on tarkastella myös käsitteiden laajempaahierarkiakontekstiayhdistettävissäontologioissa,sillätransitiivisuudenpitäätoimiayli ontologiarajojen. 2.8 Monimerkityksistensanojentaustallaolevienkäsitteidenerottelu Luokkahierarkianmuodostaminenedellähahmotetullatavallaonkeskeisinontologianrakentamisessakäytettäväsemanttinenperiaate.Olemassaolevaaasiasanastoatähänmuotoonmuutettaessayhtenähaasteenaovatsanastoissaesiintyvätmonimerkityksisetsanat,joitaeiolemonimerkityksisyytensäjohdostamahdollistasijoittaahierarkiaanmihinkäänpaikkaan. Ratkaisumallejaongelmaankaksi: 1. Moniperintä.Käsitteellevoidaanantaauseampiayläluokkiaerimerkityksiinliittyen.Esimerkiksivalotusmittarivoisiollasamanaikaisestivalokuvausvälinejamittari.Moniperintääeiontologioissakuitenkaansuosita,koskaseeivarsinaisestiselkeytämonimerkityksiä käsitteitä ja johtaa vaikeasti ylläpidettäviin asyklisiin hierarkioihin yksinkertaisempien 27Tietotekniikassatehdääntarkkaeroyksilöiden janiidenluokkienvälillä.terminologiantermistössäon alakäsite/yläkäsitejayksilökäsite/yleiskäsite,muttasekäyksilö-ettäyleiskäsitteetvoivatollaalakäsitteitä. 18

20 puumaisten hierarkioiden sijaan. Yleisenä pyrkimyksenä alalla on moniperinnän minimointi. 2. MonimerkityksistensanojentaustallaolevienkäsitteidenerotteluMerkitystenerotteluonvallallaolevaperusratkaisuontologioissa.Käsitteeterotellaanjapyritäänsijoittamaan mahdollisimman yksinkertaisiin puumaisiin rakenteisiin, joita sitten voidaan semanttisestirikastaapäättelynavulla.haasteenatässälähestymistavassaon,ettäkäsitteidenmääräkasvaa,eikäoleainaselväämitenpitkällemerkitystenjaossaonsyytämennä. Esimerkiksilukemattomiaesineitävoidaankäyttääleikkikaluina(leikkiautot,leikkipyssyt, leikkiastiastot, leikkihatut jne.). Pitäisikö näille kaikille luoda omat luokkansa? Ontologisessatyössäongelmanratkaisemiseenonmuitakinmahdollisuuksiakuinluokkarakenteen paisuttaminen.esimerkiksiporkkanankäsitettäeitarvitsejakaakahtiaporkkanaksikasvinajaporkkanaksiruoka-aineena,vaankäyttöruoka-aineenavoidaanilmaistaassosiatiivisellasuhteella.ontologioidensuunnitteluonsidoksissaniidenkäyttötapaanmetatietomalleissa,jaongelmaavoidaanlähestyämyössisällönkuvailunkautta.esimerkiksiesineenkuvailutietoihin voidaan liittää tieto sen käytöstä leikkikaluna. Tämän takia kovin pitkälle meneviäjaottelujaontologioissaonsyytävälttää,ts.vähäisensitoutumisenperiaateonhyväpitäämielessätässäkin. PalammekäsitteidenjakamisenproblematiikkaantarkemminYSOnesittelynyhteydessä. 2.9 Standardiformaatinvalinta:RDF(S),OWLjaSKOS FinnONTO-ontologiat on kehitetty Protégé-editorin tukemassa RDF(S)-(ja sittemmin OWL-) formaatissa. Kun W3C:n SKOS-standardi projektin kuluessa kehitettiin ja valmistui, FinnONTOhankkeessa kehitettiin automaattinen muunnin RDF/OWL-muodon ja SKOS-muodon välille sekä muodon tarkistin ja korjain (Skosify-työkalu) (Suominen, Hyvönen, 2012; Suominen, Mader, 2013).KansalliskirjastonFinto-palvelussasiirryttiintukemaanvainSKOS-standardinmukaistarakennetta.SKOS-standardiontarkoitettuyksinkertaistensanastojenrakenteenkuvaamiseenjase perustuujaintegroituuyleiskäyttöisempiinrdf(s)-jaowl-standardeihin Käsitteidennimeäminen Sanastojenkehittäjienkeskuudessaon erilaisiakäsityksiäsiitä,pitäisiköasiasanojenollamonikkomuodossa, kuten YSAssa on pääsääntöisesti tehty, vai yksikkömuotoisia. Suomalaisissa asiasanastoissakäytetäänmonikkoja,muttaesimerkiksilääketieteensanastoissa,terminologisissa sanastoissajasemanttisenwebinontologioissakäytetäänpääasiassayksiköllisiämuotoja.kokoontologiassatähänkäytäntööneiolepuututtu,vaanonmukauduttualkuperäisensanastonkäytäntöön. Käytäntöjen harmonisoimiseksi sanastoon voidaan varsin helposti generoida tarpeen mukaanyksikkö-taimonikkomuotoisianimikkeitä,muttatällöinon huomioitavayksikkö-monikkojaollamahdollisestitehtysemanttinenmerkitystenerottelu. Omakäsityksemmemukaankannattaisijatkossasiirtyäkäyttämäänyksiköllisiämuotojakansainvälisen yleisimmän käytännön mukaisesti. Tällöin esimerkiksi YSAn termit ooppera ja oopperat voidaanesittäästandardinmukaisestitarkenteen(qualifier)avullaesimerkiksimuodossaooppera (taidemuotona)jaooppera(teoksena)tarkenteidenkäyttönimikkeissäonhyväkäytäntö,koskase kertooloppukäyttäjälleselkeämminkäsitteenmerkityksen. Tavoitteellisena käytäntönä KOKO-ontologiassa on, että sen käsitteidennimikkeet ovat kielikohtaisesti yksikäsitteisiä, ts. missään sen osaontologioissa ei käytetä samaa nimeä samalla kielellä kahdesta eri käsitteestä. Tämä vaatimus tulee suoraan yksittäisten asiasanastojen käytännöstä, mutta laajennetaan KOKOssa koskemaan myös ontologioiden yhdistelmää. Merkitykset suositte- 19

Yleinen suomalainen ontologia YSO

Yleinen suomalainen ontologia YSO Yleinen suomalainen ontologia YSO Katri Seppälä Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo) Teknillinen korkeakoulu, mediatekniikan laitos; Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos; Sanastokeskus

Lisätiedot

Sisällönkuvailun tulevaisuus: YSA vai YSO?

Sisällönkuvailun tulevaisuus: YSA vai YSO? Sisällönkuvailun tulevaisuus: YSA vai YSO? Eeva Kärki Kansalliskirjasto 22.1.2009 YSA YSO YSA YSO: eroja Selvitettävää Osoitteita Agenda 1 Tesaurukset ja ontologiat molemmat ovat käsitejärjestelmän kuvauksia

Lisätiedot

Kansalliskirjasto ja Finto-palvelu kuvailun infrastruktuurin rakentajana

Kansalliskirjasto ja Finto-palvelu kuvailun infrastruktuurin rakentajana Kansalliskirjasto ja Finto-palvelu kuvailun infrastruktuurin rakentajana Linkity! Kohti yhteentoimivaa metatietoa 3.9.2014 Kuvaileva metadata Sanasto Kuvaileva metadata Sanasto Sanasto Sanasto Kuvaileva

Lisätiedot

ONKI-PROJEKTIN ESITTELY. Matias Frosterus ja Osma Suominen JHKA sanastotyöpaja

ONKI-PROJEKTIN ESITTELY. Matias Frosterus ja Osma Suominen JHKA sanastotyöpaja ONKI-PROJEKTIN ESITTELY Matias Frosterus ja Osma Suominen JHKA sanastotyöpaja 5.11.2013 Taustaa FinnONTO -- Suomalaiset semanttisen webin ontologiat (2003-2012) Aalto-yliopiston semanttisen laskennan ryhmän

Lisätiedot

FinnONTO-hanke loi ontologisen perustan kansalliselle webin tietoinfrastruktuurille

FinnONTO-hanke loi ontologisen perustan kansalliselle webin tietoinfrastruktuurille FinnONTO-hanke loi ontologisen perustan kansalliselle webin tietoinfrastruktuurille Eero Hyvönen Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston vetämässä FinnONTO-hankkeiden sarjassa (2003 12) kehitettiin ja

Lisätiedot

ONKI-projekti JUHTA KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut

ONKI-projekti JUHTA KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut ONKI-projekti JUHTA 31.10.2013 Ontologia Jonkin aihealueen käsitteiden eksplisiittinen määrittely Käsitehierarkia, joka kuvaa käsitteiden väliset suhteet Ontologia Jos eri organisaatiot käyttävät sisällönkuvailussaan

Lisätiedot

FinnONTO-infrastruktuurin esittely

FinnONTO-infrastruktuurin esittely FinnONTO-infrastruktuurin esittely Prof. Eero Hyvönen Aalto University and University of Helsinki Semantic Computing Research Group (SeCo) http://www.seco.tkk.fi/ Sisällys FinnONTO-ontologiatyön ydinajatukset

Lisätiedot

Avoin tieto ja World Wide Web tietoyhteiskunnan palveluksessa. Open Data and the World Wide Web in Service for the Informaton Society

Avoin tieto ja World Wide Web tietoyhteiskunnan palveluksessa. Open Data and the World Wide Web in Service for the Informaton Society Avoin tieto ja World Wide Web tietoyhteiskunnan palveluksessa Open Data and the World Wide Web in Service for the Informaton Society Aalto University, 5.4.2011 Johdatus päivän ohjelmaan Eero Hyvönen professori,

Lisätiedot

YLEINEN SUOMALAINEN ONTOLOGIA YSO

YLEINEN SUOMALAINEN ONTOLOGIA YSO YLEINEN SUOMALAINEN ONTOLOGIA YSO KOHTI SUOMALAISTA SEMANTTISTA WEBIÄ 1 Eero Hyvönen, Katri Seppälä, Kim Viljanen ja Matias Frosterus Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo) TKK Viestintätekniikan laboratorio

Lisätiedot

Finto-palvelu ja ontologioiden käyttöönotto sisällönkuvailussa

Finto-palvelu ja ontologioiden käyttöönotto sisällönkuvailussa Finto-palvelu ja ontologioiden käyttöönotto sisällönkuvailussa Mikko Lappalainen mikko.lappalainen@helsinki.fi Helka-kirjastojen sisällönkuvailun iltapäivä, 09.09.2015 1 Finto-projektin kuulumisia Henkilöstömuutoksia:

Lisätiedot

Finto-tilannekatsaus. Osma Suominen 25.11.2014 Kansalliskirjaston asiantuntijaseminaari

Finto-tilannekatsaus. Osma Suominen 25.11.2014 Kansalliskirjaston asiantuntijaseminaari Finto-tilannekatsaus Osma Suominen 25.11.2014 Kansalliskirjaston asiantuntijaseminaari Uutta Skosmoksessa ja Fintossa Nopeusparannukset Samalla myös palvelininfraan parannuksia, mm. uusi HY:n levyjärjestelmä

Lisätiedot

YSAsta YSOon. Mikko Lappalainen Sisällönkuvailun asiantuntijaryhmän kokous,

YSAsta YSOon. Mikko Lappalainen Sisällönkuvailun asiantuntijaryhmän kokous, YSAsta YSOon Mikko Lappalainen mikko.lappalainen@helsinki.fi Sisällönkuvailun asiantuntijaryhmän kokous, 1.12.2016 1 Sisällys 1. Miksi 2. Miten 3. Milloin 2 YSAsta YSOon eli Asiasanastosta ontologiaan?

Lisätiedot

Kohti suomalaista semanttista webiä

Kohti suomalaista semanttista webiä 1 of 7 27.11.2013 9:13» print this page!» Follow us on Twitter» Be our friend on Facebook Semantic Computing Research Group (SeCo) Making computers and the web more intelligent and interoperable! HOMEPAGE

Lisätiedot

SKOS. Osma Suominen ONKI-hankkeen laajennettu projektiryhmä

SKOS. Osma Suominen ONKI-hankkeen laajennettu projektiryhmä SKOS Osma Suominen 10.9.2013 ONKI-hankkeen laajennettu projektiryhmä Sisällys 1. Mikä SKOS? 2. Miksi SKOS eikä OWL? 3. Haasteita SKOSin käytössä Mikä SKOS? Simple Knowledge Organization System W3C:n standardi

Lisätiedot

Automaattinen semanttinen annotointi

Automaattinen semanttinen annotointi Automaattinen semanttinen annotointi Matias Frosterus, Reetta Sinkkilä, Katariina Nyberg Semantic Computing Research Group (SeCo) School of Science and Technology, Department of Media Technology and University

Lisätiedot

Taustamuistio 1 (6) Yhteinen tiedon hallinta -hanke. Taustatietoa Sanaston metatietomallin määrittely -työpajan keskusteluun

Taustamuistio 1 (6) Yhteinen tiedon hallinta -hanke. Taustatietoa Sanaston metatietomallin määrittely -työpajan keskusteluun Taustamuistio 1 (6) 2.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke Taustatietoa Sanaston metatietomallin määrittely -työpajan keskusteluun Sanastotyötä tehdään paljon. Tuotettavan sanaston käyttötarve ja -kohde

Lisätiedot

ONKI: sanastojen ja avoimen linkitetyn datan tekninen infrastruktuuri Juha Hakala Kansalliskirjasto

ONKI: sanastojen ja avoimen linkitetyn datan tekninen infrastruktuuri Juha Hakala Kansalliskirjasto ONKI: sanastojen ja avoimen linkitetyn datan tekninen infrastruktuuri 2011-10-26 Juha Hakala Kansalliskirjasto Rajauksia Tämä esitys keskittyy ONKIontologiakirjastosovellukseen; sanastojen (tesaurukset

Lisätiedot

Tieto matkaa maailmalle

Tieto matkaa maailmalle Tieto matkaa maailmalle Avoimen julkaisemisen parhaat käytänteet Helsinki 31.1.2017 Ulla Ikäheimo & Tarja Mäkinen Sisältö Mitä on metatieto Kuvailusäännöt ja formaatit Sanastot ja Finto Henkilöt Tunnisteet

Lisätiedot

VESAsta Fintoon ja YSAsta YSOon: Mikä muuttuu ja miksi?

VESAsta Fintoon ja YSAsta YSOon: Mikä muuttuu ja miksi? VESAsta Fintoon ja YSAsta YSOon: Mikä muuttuu ja miksi? Kirjastoverkkopäivät 23.10.2014 ONKI-projekti Kansalliskirjaston projekti, jota rahoittavat valtiovarainministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Sanastot ja niiden teknisen infrastruktuurin ylläpito. 2011-03-01 Juha Hakala Kansalliskirjasto

Sanastot ja niiden teknisen infrastruktuurin ylläpito. 2011-03-01 Juha Hakala Kansalliskirjasto Sanastot ja niiden teknisen infrastruktuurin ylläpito 2011-03-01 Juha Hakala Kansalliskirjasto Käsitteitä Sanasto asiasanasto, tesaurus, ontologia, auktoriteettitiedosto, toimijaontologia, paikkaontologia

Lisätiedot

YHTEISET TIEDON HALLINNAN SANASTOPALVELUT tutkimus- ja kehittämishankkeen toimintasuunnitelma 2017

YHTEISET TIEDON HALLINNAN SANASTOPALVELUT tutkimus- ja kehittämishankkeen toimintasuunnitelma 2017 1 (6) YHTEISET TIEDON HALLINNAN SANASTOPALVELUT tutkimus- ja kehittämishankkeen toimintasuunnitelma 2017 YHTEISET TIEDON HALLINNAN SANASTOPALVELUT tutkimus- ja kehittämishankkeen toimintasuunnitelma 2017...

Lisätiedot

Paikkatietoyhteistyö. Mikko Lappalainen Finto-projektin laajennetun projektiryhmän kokous, 31.5.2016 KANSALLISKIRJASTO

Paikkatietoyhteistyö. Mikko Lappalainen Finto-projektin laajennetun projektiryhmän kokous, 31.5.2016 KANSALLISKIRJASTO Paikkatietoyhteistyö Mikko Lappalainen Finto-projektin laajennetun projektiryhmän kokous, 31.5.2016 Tausta Paikkatiedon hyödyntäminen kuvailussa vähäistä Sektoreiden sisällä sekä sektoreiden välillä epäyhtenäisiä

Lisätiedot

YHTEISET TIEDON HALLINNAN SANASTOPALVELUT tutkimus- ja kehittämishankkeen toimintasuunnitelma 2016

YHTEISET TIEDON HALLINNAN SANASTOPALVELUT tutkimus- ja kehittämishankkeen toimintasuunnitelma 2016 1 (6) YHTEISET TIEDON HALLINNAN SANASTOPALVELUT tutkimus- ja kehittämishankkeen toimintasuunnitelma 2016 YHTEISET TIEDON HALLINNAN SANASTOPALVELUT tutkimus- ja kehittämishankkeen toimintasuunnitelma 2016...

Lisätiedot

Suomi.fi palvelutietovaranto

Suomi.fi palvelutietovaranto Suomi.fi palvelutietovaranto Metatiedot: luokitus ja ontologiakäsitteet (asiasanat) 13.12.2016 Metatiedot Metatieto on tietoa tiedosta eli kuvailevaa ja määrittävää tietoa jostain sisällöstä. Metatietojen

Lisätiedot

HOIDOKKI hoitotieteellinen asiasanasto. Kristiina Junttila sanastotyöryhmän jäsen / SHKS kehittämispäällikkö / HUS

HOIDOKKI hoitotieteellinen asiasanasto. Kristiina Junttila sanastotyöryhmän jäsen / SHKS kehittämispäällikkö / HUS HOIDOKKI hoitotieteellinen asiasanasto Kristiina Junttila sanastotyöryhmän jäsen / SHKS kehittämispäällikkö / HUS Hoidokin tarkoitus ja tavoitteet Näyttöön perustuva toiminta vaatii järjestelmällistä tiedon

Lisätiedot

Kohti suomalaista semanttista webiä

Kohti suomalaista semanttista webiä Kohti suomalaista semanttista webiä 16.11.2005 Museoalan ontologia MAO Paikka- ja toimijaontologiat MuseoSuomi-portaalissa MAO Museoalan asiasanaston (MASA) termit n. 6000 Tekstiilialan termit (esineet,

Lisätiedot

JHS 145 Palvelutietojen ryhmittely ja osoitteet asiointia varten monta toimialaa kattavissa julkisen sektorin portaaleissa suosituksen päivittäminen

JHS 145 Palvelutietojen ryhmittely ja osoitteet asiointia varten monta toimialaa kattavissa julkisen sektorin portaaleissa suosituksen päivittäminen JHS 145 Palvelutietojen ryhmittely ja osoitteet asiointia varten monta toimialaa kattavissa julkisen sektorin portaaleissa suosituksen päivittäminen Paikka: Kuntatalo, Toinen linja 14. Kokoushuone B 3.4.

Lisätiedot

Ontologisointi käytännön tasolla

Ontologisointi käytännön tasolla Ontologisointi käytännön tasolla Tuomas Palonen KOKO-sisältökokous. Aalto-yliopisto 11.11.2011 Ontologisointiprosessi Asiasanasto sillataan automaattisesti YSOon. Kone etsii asiasanaston ja YSOn samannimiset

Lisätiedot

Ontologioiden huomioiminen uuden kirjastojärjestelmän suunnittelussa. Tommi Jauhiainen Helsinki

Ontologioiden huomioiminen uuden kirjastojärjestelmän suunnittelussa. Tommi Jauhiainen Helsinki Ontologioiden huomioiminen uuden kirjastojärjestelmän suunnittelussa Tommi Jauhiainen 25.11.2011 Helsinki Uusi kirjastojärjestelmä? Kaikkien kirjastosektorien yhteinen hanke, jota tekee Uuden kirjastojärjestelmän

Lisätiedot

Erikoisontologioiden kuulumisia. Finto-projekti: Laajennetun projektiryhmän kokous Tuomas Palonen, tietoasiantuntija

Erikoisontologioiden kuulumisia. Finto-projekti: Laajennetun projektiryhmän kokous Tuomas Palonen, tietoasiantuntija Erikoisontologioiden kuulumisia Finto-projekti: Laajennetun projektiryhmän kokous 31.5.2016 Tuomas Palonen, tietoasiantuntija YSOn importointi ontologioihin Yleinen erikoisontologioita koskeva haaste on

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Finto-tilannekatsaus. Asiantuntijaseminaari KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut

Finto-tilannekatsaus. Asiantuntijaseminaari KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut Finto-tilannekatsaus Asiantuntijaseminaari 28.4.2015 Uusia ontologioita Fintossa KEKO Kestävän kehityksen kasvatuksen ontologia Kansankulttuuri, kestävät kulutusvalinnat, kansallispuisto, jne. PTO Paikkatieto-ontologia

Lisätiedot

Finna ja ontologiat tms.

Finna ja ontologiat tms. Finna ja ontologiat tms. Erkki Tolonen 3.9.2014 Finna.fi - taustaa FINNA on osa Kansallinen digitaalinen kirjasto hanketta, sen asiakasliittymä, joka on toteutettu avoimen lähdekoodin ohjelmistojen päälle.

Lisätiedot

Kirjastoverkkopäivät Marja-Liisa Seppälä Kansalliskirjasto

Kirjastoverkkopäivät Marja-Liisa Seppälä Kansalliskirjasto Kirjastoverkkopäivät 2011 26.10.2011 Marja-Liisa Seppälä Kansalliskirjasto Kestävä kehitys ja metatieto Kestävä kehitys on tasa-arvoa, yhteisöllisyyttä, pitkäjänteisyyttä, vastuullisuutta, ekologisuutta,

Lisätiedot

SEMANTTINEN WEB JA PAIKKATIETOIHIN PERUSTUVAT PALVELUT

SEMANTTINEN WEB JA PAIKKATIETOIHIN PERUSTUVAT PALVELUT TIIVISTELMÄ SEMANTTINEN WEB JA PAIKKATIETOIHIN PERUSTUVAT PALVELUT Eero Hyvönen Teknillinen korkeakoulu, mediatekniikan laitos ja Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos etunimi.sukunimi@tkk.fi

Lisätiedot

Prosessikuvauksesta vauhtia taideteollisuusalan ontologia TAOn ensiaskeleihin

Prosessikuvauksesta vauhtia taideteollisuusalan ontologia TAOn ensiaskeleihin Prosessikuvauksesta vauhtia taideteollisuusalan ontologia TAOn ensiaskeleihin Ellen Karhulampi Tiedonhallinnan, tiedonhaun ja näitä hyödyntävien verkkosovellusten suuntautuminen kohti semanttista webiä

Lisätiedot

Yhteisöllinen semanttinen web 2.0 FinnONTO 2.0 -hankkeen visio ja tulokset

Yhteisöllinen semanttinen web 2.0 FinnONTO 2.0 -hankkeen visio ja tulokset Yhteisöllinen semanttinen web 2.0 FinnONTO 2.0 -hankkeen visio ja tulokset 2008-2009 Prof. Eero Hyvönen Aalto University (TKK) and University of Helsinki Semantic Computing Research Group (SeCo) http://www.seco.tkk.fi/

Lisätiedot

Johdanto: Semanttinen Kalevala projekti

Johdanto: Semanttinen Kalevala projekti Johdanto: Semanttinen Kalevala projekti 2004-2009 Prof. Eero Hyvönen Helsinki University of Technology (TKK) and University of Helsinki Semantic Computing Research Group (SeCo) http://www.seco.tkk.fi/

Lisätiedot

Kansallinen semanttisen webin sisältöinfrastruktuuri FinnONTO ja sen sovellukset. Prof. Eero Hyvönen

Kansallinen semanttisen webin sisältöinfrastruktuuri FinnONTO ja sen sovellukset. Prof. Eero Hyvönen Kansallinen semanttisen webin sisältöinfrastruktuuri FinnONTO ja sen sovellukset Prof. Eero Hyvönen Helsinki University of Technology (TKK) and University of Helsinki Semantic Computing Research Group

Lisätiedot

Sisällönhallinnan menetelmiä

Sisällönhallinnan menetelmiä Sisällönhallinnan menetelmiä Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Suomalaisen lainsäädäntötyön tiedonhallinta: suuntana semanttinen web RASKE2-projektin loppuseminaari Eduskunnassa

Lisätiedot

PAIKANNIMISTÄ PAIKKATIETOON Kansalliskirjaston paikannimisanastojen nykytilanne ja uudistustarpeet

PAIKANNIMISTÄ PAIKKATIETOON Kansalliskirjaston paikannimisanastojen nykytilanne ja uudistustarpeet Kansalliskirjasto Raportteja ja selvityksiä 1 / 2016 PAIKANNIMISTÄ PAIKKATIETOON Kansalliskirjaston paikannimisanastojen nykytilanne ja uudistustarpeet Mikko Lappalainen, Liisa Virtanen, Osma Suominen,

Lisätiedot

Taustaa. FinnONTO -- Suomalaiset semanttisen webin ontologiat ( )

Taustaa. FinnONTO -- Suomalaiset semanttisen webin ontologiat ( ) ONKI-projekti 1 Taustaa FinnONTO -- Suomalaiset semanttisen webin ontologiat (2003-2012) Aalto-yliopiston semanttisen laskennan ryhmän projekti, jossa luotiin pohjaa suomalaiselle semanttisen webin / yhdistetyn

Lisätiedot

FINTO-PROJEKTIN PROJEKTISUUNNITELMA VUODELLE 2015

FINTO-PROJEKTIN PROJEKTISUUNNITELMA VUODELLE 2015 Projektisuunnitelma 1 (10) FINTO-PROJEKTIN PROJEKTISUUNNITELMA VUODELLE 2015 FINTO-PROJEKTIN PROJEKTISUUNNITELMA VUODELLE 2015... 1 TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET... 2 YHTEENVETO... 2 TAVOITTEET... 2 PROJEKTIN

Lisätiedot

Omatietovaranto. Jari Suhonen, THL Jari Suhoenn/ OPER

Omatietovaranto. Jari Suhonen, THL Jari Suhoenn/ OPER Omatietovaranto Jari Suhonen, THL 25.10.2016 27.10.2016 Jari Suhoenn/ OPER 1 Tulossa THL:stä PHR-kokonaisuuden yleiskuvaus Kuvaus kokonaisuudesta, periaatteet ja linjaukset Saatavilla vuoden 2016 aikana

Lisätiedot

Asiakasystävällinen ja ylläpidettävä verkkopalvelu tarua vai totta

Asiakasystävällinen ja ylläpidettävä verkkopalvelu tarua vai totta Asiakasystävällinen ja ylläpidettävä verkkopalvelu tarua vai totta 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi (tarusta todeksi?) Leila Oravisto Mirjam Heikkinen Helsingin kaupunki Haasteet Kunnilla on palveluja

Lisätiedot

Opetus- ja koulutusyhteistyöhön liittyvä korkeakoulujen tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen ja arkkitehtuurityö

Opetus- ja koulutusyhteistyöhön liittyvä korkeakoulujen tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen ja arkkitehtuurityö Opetus- ja koulutusyhteistyöhön liittyvä korkeakoulujen tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen ja arkkitehtuurityö 2016-2018 30.8.2016 Ilmari Hyvönen Taustaa Digitalisaation vaikutukset korkeakoulutukseen

Lisätiedot

Mitä on sisällönkuvailu

Mitä on sisällönkuvailu Mitä on sisällönkuvailu Esko Siirala Helsingin yliopiston kirjasto HELKA-kirjastojen sisällönkuvailuiltapäivä 09.09.201 Helsingin yliopiston kirjasto / Esko Siirala / Mitä sisällönkuvailu on. 1 Sisällönkuvailu

Lisätiedot

Palvelun versio 1.0 Toimeenpanopalvelun tunnus (ks. M ) 10fea, 9c2f, 4760, 9095, f4f9295f4b19

Palvelun versio 1.0 Toimeenpanopalvelun tunnus (ks. M ) 10fea, 9c2f, 4760, 9095, f4f9295f4b19 1 5. Luokittamispalvelu 5.1. Palveluinformaatio Palvelun nimi Luokittamispalvelu Palvelun versio 1.0 Toimeenpanopalvelun tunnus (ks. M14.4.42) 10fea, 9c2f, 4760, 9095, f4f9295f4b19 5.2 Avainkäsitteet 5.2.1

Lisätiedot

Finna-kehitystyön painopisteet vuonna 2014

Finna-kehitystyön painopisteet vuonna 2014 Finna-kehitystyön painopisteet vuonna 2014 Markku Heinäsenaho 18.11.2013 KDK-konsortioryhmä Järjestelmäkehityksen suuret linjat 2014 Finna-versiopäivitys Metatiedon käyttöoikeudet ja rajoitukset Avoimet

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

Visio Miksi museokokoelmien digitaalista hallintaa tulee kehittää yhdessä ja keskitetysti. Visio Mikael Vakkari / Elina Anttila

Visio Miksi museokokoelmien digitaalista hallintaa tulee kehittää yhdessä ja keskitetysti. Visio Mikael Vakkari / Elina Anttila Miksi museokokoelmien digitaalista hallintaa tulee kehittää yhdessä ja keskitetysti Tärkeitä kysymyksiä Onko meillä varaa ylläpitää ja kehittää kymmeniä erilaisia kokoelmahallintajärjestelmiä ja niiden

Lisätiedot

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna

Lisätiedot

Miksi asiasanastot eivät riitä vaan tarvitaan ontologioita?

Miksi asiasanastot eivät riitä vaan tarvitaan ontologioita? Miksi asiasanastot eivät riitä vaan tarvitaan ontologioita? Eero Hyvönen Tesauruksia on perinteisesti laadittu ihmisten, erityisesti tiedon indeksoijien tarpeita silmällä pitäen. Tällöin termien merkitysten

Lisätiedot

Digiarkistosta palveluja kuluttajille Kari Kaikkonen Mediatalo ESA Oy

Digiarkistosta palveluja kuluttajille Kari Kaikkonen Mediatalo ESA Oy Digiarkistosta palveluja kuluttajille 29.9.2016 Kari Kaikkonen Mediatalo ESA Oy Etelä-Suomen Sanomat digitaalisena Kansalliskirjastossa Kansalliskirjasto on digitoinut Etelä-Suomen Sanomat ja sitä edeltäneet

Lisätiedot

Onki-projektin ohjausryhmän kokous

Onki-projektin ohjausryhmän kokous ESITYSLISTA 1/2014 1 (5) Onki-projektin ohjausryhmän kokous 19.3.2014 Aika Keskiviikko 19.3.2014, klo 9.00 12.00 Paikka Jäsenet Esittelijä Sihteeri Kansalliskirjasto, Fabianian kokoushuone, Yliopistonkatu

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Suvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen

Suvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen Suvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen So far Toimeksianto: Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuuri Tietoarkkitehtuurin osuuteen liittyen Synergiaryhmä 4.12.2014 linjannut,

Lisätiedot

Juulin kehittäminen: tilannekatsaus

Juulin kehittäminen: tilannekatsaus Juulin kehittäminen: tilannekatsaus VIRTA-julkaisuyhteyshenkilöiden kokous, 4.11.2016 Jyrki Ilva Juuli-julkaisutietoportaali Juuli-portaali (www.juuli.fi) ollut käytössä kesäkuusta 2013 lähtien Uutta dataa

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA 1.12.2014 EEVA NYRÖVAARA

HELSINGIN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA 1.12.2014 EEVA NYRÖVAARA HELSINGIN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA 1.12.2014 EEVA NYRÖVAARA TAPAHTUNUT TÄHÄN MENNESSÄ HY:SSA Helsingin yliopiston tutkimusdatatyöryhmä 2011 pj. dosentti Marjut Salokannel 8 toimenpide-ehdotusta Helsingin

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Ovid Medline käyttöohjeita (10/2010)

Ovid Medline käyttöohjeita (10/2010) Ovid Medline käyttöohjeita (10/2010) Sisältö 1. Pikahaku - Basic Search:... - 1-2. Tarkennettu haku asiasanoilla - Advanced Ovid Search... - 1-3. Tulosjoukkojen yhdistely... - 5-4. Vapaasanahaku yksittäisellä

Lisätiedot

Kansallinen yhteisluettelo tilannekatsaus ja toimintasuunnitelma Nina Hyvönen

Kansallinen yhteisluettelo tilannekatsaus ja toimintasuunnitelma Nina Hyvönen Kansallinen yhteisluettelo tilannekatsaus ja toimintasuunnitelma 2011 9.6.2011 Nina Hyvönen Agenda Mikä yhteisluettelo? toimintakonsepti ja sisällöt Ajankohtaista YKN:n yhteisluettelotyöryhmä Sopimukset

Lisätiedot

Valtion uudet yhteentoimivuuspalvelut: dataportaali, palvelutietovaranto ja yhteentoimivuus.fi v.2

Valtion uudet yhteentoimivuuspalvelut: dataportaali, palvelutietovaranto ja yhteentoimivuus.fi v.2 Valtion uudet yhteentoimivuuspalvelut: dataportaali, palvelutietovaranto ja yhteentoimivuus.fi v.2 Marko Latvanen Valtiokonttori / Kansalaispalvelut Suomi.fi Yhteentoimivuuspalvelujen tuotevisio Yhteentoimivuuspalvelut

Lisätiedot

Julian graafinen annotointityökalu ja erityisontologioiden editori. Jaason Haapakoski P Kansanterveyslaitos , 28.3.

Julian graafinen annotointityökalu ja erityisontologioiden editori. Jaason Haapakoski P Kansanterveyslaitos , 28.3. Julian graafinen annotointityökalu ja erityisontologioiden editori Jaason Haapakoski P. 040 7612 811 Kansanterveyslaitos 28.2.2006, 28.3.2006 Perusnäkymä Ohjelmalle on konfiguroitavissa useita eri käsitteistöjä

Lisätiedot

Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat. Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä

Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat. Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä Mikä RDA on RDA = Resource Description and Access RDA on kuvailusäännöt, jotka kertovat: mitä valitaan

Lisätiedot

Sanastotyö THL:SSÄ Sanastotyö THL:ssä / Outi Meriläinen 1

Sanastotyö THL:SSÄ Sanastotyö THL:ssä / Outi Meriläinen 1 Sanastotyö THL:SSÄ 18.5.2011 9.11.2014 Sanastotyö THL:ssä / Outi Meriläinen 1 Miksi THL:ssä tehdään sanastotyötä? Sanastotyö on THL:ssä lakisääteistä: Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta 688/2008

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli

Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli Tavoitteena korkeakoulujen opetus-, tutkimus- ja julkaisutietojärjestelmien yhteentoimivuus Miika Alonen Suvi Remes Nykytila Esim. Kirjastotoimi Opintopolku? Korkeakoulujen

Lisätiedot

JHS 145 Palveluiden luokittelu

JHS 145 Palveluiden luokittelu KOKOUSKUTSU 9/2011 JHS 145 Palveluiden luokittelu Paikka: Kuntatalo, Toinen linja 14. Kokoushuone B 3.5. Aika: 30.3.2011 klo. 9:00-12:00 Jakelu: Työryhmän jäsenet ja varajäsenet/organisaatioiden ilmoittamat

Lisätiedot

Kansallinen yhteisluettelo kirjastojen luettelointiyhteistyön tukena. Pori Nina Hyvönen

Kansallinen yhteisluettelo kirjastojen luettelointiyhteistyön tukena. Pori Nina Hyvönen Kansallinen yhteisluettelo kirjastojen luettelointiyhteistyön tukena Pori 8.12.2010 Nina Hyvönen Agenda Kansallinen yhteisluettelo- tavoiteltavat hyödyt Lindasta liikkeelle Jatkosuunnitelmat Muuta huomioitavaa

Lisätiedot

FinnONTO-malli kansallisen semanttisen webin sisältöinfrastruktuurin perustaksi - visio ja sen toteutus

FinnONTO-malli kansallisen semanttisen webin sisältöinfrastruktuurin perustaksi - visio ja sen toteutus FinnONTO-malli kansallisen semanttisen webin sisältöinfrastruktuurin perustaksi - visio ja sen toteutus 12.9.2008 Eero Hyvönen Professori, tutkimusjohtaja TKK viestintätekniikan laitos ja Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Ehdotusjärjestelmä. Henri Ylikotila. Finto-projektin laajennetun projektiryhmän kokous Esityksen kalvot:

Ehdotusjärjestelmä. Henri Ylikotila. Finto-projektin laajennetun projektiryhmän kokous Esityksen kalvot: Ehdotusjärjestelmä Henri Ylikotila Finto-projektin laajennetun projektiryhmän kokous 31.5.2016 Esityksen kalvot: http://tinyurl.com/ehdotuslaapro Ehdotusjärjestelmän tavoitteita Helpottaa uusien käsitteiden

Lisätiedot

Kieku-raportoinnin kehittäminen. Ratkaisupäällikkö Kimmo Järvinen, Valtiokonttori Kieku-käyttäjäfoorumi

Kieku-raportoinnin kehittäminen. Ratkaisupäällikkö Kimmo Järvinen, Valtiokonttori Kieku-käyttäjäfoorumi Ratkaisupäällikkö Kimmo Järvinen, Valtiokonttori Kieku-käyttäjäfoorumi 27.5.2014 Sisältö: Iso kehittämishanke - Jakopalkat 2015 Pienemmät kehittämisen painopisteet - Henkilöstöhallinnon prosessin tuki

Lisätiedot

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten Ella Kiesi Opetushallitus Tietotekniikan opetuskäytön määrä Suomessa Suomi tietotekniikan opetuskäytön määrässä Eurooppalaisessa mittakaavassa

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Kokemuksia. aineistojen paketoinnin piloteista. KDK-pitkäaikaissäilytys seminaari

Kokemuksia. aineistojen paketoinnin piloteista. KDK-pitkäaikaissäilytys seminaari Kokemuksia aineistojen paketoinnin piloteista. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 2 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto OKM:n rahoittama valtakunnallinen palveluresurssi erillisyksikkö Tampereen

Lisätiedot

Auktoriteettitietokanta

Auktoriteettitietokanta Auktoriteettitietokanta Linnea2 yleiskokous 24.11.2010 Laila Heinemann Kansalliskirjasto / Kirjastoverkkopalvelut Nykytila Kirjastojen auktoriteettitietoja ylläpidetään kirjastojärjestelmällä, jossa ei

Lisätiedot

Aluetietokantaselvitys

Aluetietokantaselvitys Aluetietokantaselvitys 4.2.2015 Petri Tonteri, petri.tonteri@tampere.fi Työryhmä Anna-Mari Andersson (Kouvola) Johanna Jauhonen (Tampere) Jaana Käki (Hämeenlinna) Liisa Rossi (Kuopio) Maija Saraste (Oulu)

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus. Johtaja Hannu Sirén

Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus. Johtaja Hannu Sirén Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus Johtaja Hannu Sirén 22.11.2011 Tieto, tietojärjestelmät ja ICT-panokset ovat yhä keskeisempiä korkeakoulujen

Lisätiedot

Lähentyminen Yhteisestä käytännöstä usein kysytyt kysymykset Lähentymisohjelma 3. Erottamiskyky:

Lähentyminen Yhteisestä käytännöstä usein kysytyt kysymykset Lähentymisohjelma 3. Erottamiskyky: FI FI Lähentyminen Yhteisestä käytännöstä usein kysytyt kysymykset Lähentymisohjelma 3. Erottamiskyky: kuvailevia/erottamiskyvyttömiä sanoja sisältävät kuviomerkit A. YHTEINEN KÄYTÄNTÖ 1. Mitkä virastot

Lisätiedot

Älykkäät keltaiset sivut ( Intelligent Web Services ( IWebS ) )

Älykkäät keltaiset sivut ( Intelligent Web Services ( IWebS ) ) Älykkäät keltaiset sivut ( Intelligent Web Services ( IWebS ) ) Ongelma Palveluntarpeet Palvelut t1 p1 t3 tk t4 t2 p3 p4 pn p2 p6 p5 1 Palveluntarpeet Ongelma IWebS Palvelut t1 täsmäytys1 p1 t2 täsmäytys2

Lisätiedot

Semanttinen Finlex Visio ja sen toteutus

Semanttinen Finlex Visio ja sen toteutus http://www.seco.tkk.fi/ Semanttinen Finlex Visio ja sen toteutus Prof. Eero Hyvönen Semantic Computing Research Group (SeCo) Aalto University, Dept. of Computer Science http://seco.cs.aalto.fi/ Sisältö

Lisätiedot

Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut parantavat maailmaa ministeriönäkökulma. LifeData-hankkeen loppuseminaari 1.12.

Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut parantavat maailmaa ministeriönäkökulma. LifeData-hankkeen loppuseminaari 1.12. Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut parantavat maailmaa ministeriönäkökulma LifeData-hankkeen loppuseminaari 1.12.2015 Laura Höijer Digitalisaatio - Toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien

Lisätiedot

KDK-asiakasliittymä linjauksia KDK-seminaari Kristiina Hormia-Poutanen

KDK-asiakasliittymä linjauksia KDK-seminaari Kristiina Hormia-Poutanen KDK-asiakasliittymä linjauksia 2012 KDK-seminaari 21.3.2012 Kristiina Hormia-Poutanen Asiakasliittymä pohjustusta linjauksille KDK-johtoryhmä 9.12.2011 Kansalliskirjaston esitys: Puretaan Kansalliskirjaston

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Asiantuntijuus ja sosiaaliset innovaatiot

Asiantuntijuus ja sosiaaliset innovaatiot Asiantuntijuus ja sosiaaliset innovaatiot EB-työskentelyn päätös 6.9.2010 LET.OULU.FI Impiö&Hyvönen 7.9.2010 Asiantuntijuus ja sosiaaliset innovaatiot Tavoite Opiskelija tutustuu asiantuntijuuden ja sosiaalisen

Lisätiedot

Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset viitetiedot. Linnea2-konsortion yleiskokous, Jyrki Ilva

Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset viitetiedot. Linnea2-konsortion yleiskokous, Jyrki Ilva Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset viitetiedot Linnea2-konsortion yleiskokous, 22.11.2011 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Yliopistojen uusi rahoitusmalli ja julkaisutiedot Yliopistojen uutta

Lisätiedot

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Kyselyt täydennysrakentamisen edistämisen tarpeista Kiinteistö-

Lisätiedot

Tampereen Melinda - yhteisluettelon pilottiprojekti. Pirkko Lindberg Kirjastopalvelujohtaja Tampereen kaupunginkirjasto-pirkanmaan maakuntakirjasto

Tampereen Melinda - yhteisluettelon pilottiprojekti. Pirkko Lindberg Kirjastopalvelujohtaja Tampereen kaupunginkirjasto-pirkanmaan maakuntakirjasto Tampereen Melinda - yhteisluettelon pilottiprojekti Pirkko Lindberg Kirjastopalvelujohtaja Tampereen kaupunginkirjasto-pirkanmaan maakuntakirjasto Mikä Melinda on? (Diojen 1-7 sisältö: Johanna Jauhonen)

Lisätiedot

Sosiaalialan tiedonhallinta

Sosiaalialan tiedonhallinta Sosiaalialan tiedonhallinta Mitä Tikesos-hankkeen jälkeen? KASTE Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä 21.12.2011 Antero Lehmuskoski Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tieto on hallussa Milloin

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen - JulkICTLab pilottiehdotus

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen - JulkICTLab pilottiehdotus Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen - JulkICTLab pilottiehdotus Pilottiehdotuksen osapuolet: CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Verohallinto Yhteyshenkilö: Suvi Remes suvi.remes@csc.fi

Lisätiedot

ONKI3 vs. ONKI Light. Osma Suominen ONKI-hankkeen laajennettu projektiryhmä

ONKI3 vs. ONKI Light. Osma Suominen ONKI-hankkeen laajennettu projektiryhmä ONKI3 vs. ONKI Light Osma Suominen 10.9.2013 ONKI-hankkeen laajennettu projektiryhmä Sisällys 1. Mikä ONKI Light? 2. ONKI3 ja ONKI Light erot 3. Siirtyminen Kansalliskirjaston ONKIin 4. Mitä meneillään

Lisätiedot

Organisaatioiden mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa Finnan kehittämiseen. Heli Kautonen, palvelupäällikkö 24.10.2012, Kirjastoverkkopäivät

Organisaatioiden mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa Finnan kehittämiseen. Heli Kautonen, palvelupäällikkö 24.10.2012, Kirjastoverkkopäivät Organisaatioiden mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa Finnan kehittämiseen Heli Kautonen, palvelupäällikkö 24.10.2012, Kirjastoverkkopäivät eli miten tehdään meidän Finna Heli Kautonen, palvelupäällikkö

Lisätiedot

MALog-projekti kehittää oppimateriaalia matemaattiseen logiikkaan. Insinöörikoulutuksen foorumi

MALog-projekti kehittää oppimateriaalia matemaattiseen logiikkaan. Insinöörikoulutuksen foorumi MALog-projekti kehittää oppimateriaalia matemaattiseen logiikkaan Insinöörikoulutuksen foorumi 5.10.2012 Taustaa - MALog Huoli (matematiikan ja) matemaattisen logiikan osaamisen tasosta Oppimateriaalien

Lisätiedot

ELATI-SEMINAARI Eviran puheenvuoro LIMS-YLVA projekti: -ajatuksia standardoinnista ja luokittelusta

ELATI-SEMINAARI Eviran puheenvuoro LIMS-YLVA projekti: -ajatuksia standardoinnista ja luokittelusta ELATI-SEMINAARI Eviran puheenvuoro LIMS-YLVA projekti: -ajatuksia standardoinnista ja luokittelusta 1 LIMS-YLVA sanastot ja standardit Sisältö Eviran LIMS-YLVA hanke Sanasto LIMS-YLVA hankkeessa Standardit

Lisätiedot

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu

Lisätiedot