Yhdessä huipulle HELSINGIN SEUDUN INNOVAATIOSTRATEGIA HELSINGIN SEUDUN INNOVAATIOSTRATEGIA 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhdessä huipulle HELSINGIN SEUDUN INNOVAATIOSTRATEGIA HELSINGIN SEUDUN INNOVAATIOSTRATEGIA 1"

Transkriptio

1 Yhdessä huipulle HELSINGIN SEUDUN INNOVAATIOSTRATEGIA HELSINGIN SEUDUN INNOVAATIOSTRATEGIA 1

2 HELSINGIN SEUTU * Väkiluku: (v. 2004) Yritysten lukumäärä: (v. 2003) Koko maan yritykset Tutkimushenkilökunta (v. 2003): Uusimaa yhteensä: Joista yrityksissä Julkisella sektorilla Korkeakouluissa Yliopistoja: 9 Ammattikorkeakouluja: 8 Opiskelijamäärä (v. 2002): Yliopistoissa: Koko maassa Ammattikorkeakouluissa: Koko maassa *Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen

3 Sisältö 1. YHDESSÄ HUIPULLE _4 2. STRATEGIATYÖN TAUSTAA Yhteistyöstä merkittävää lisäarvoa 5 Helsingin seudun visio 5 Esimerkki: Seutumarkkinointi 2.2. Strategiaprosessi 6 3. TUTKIMUKSEN JA OSAAMISEN KANSAINVÄLISEN VETOVOIMAN LISÄÄMINEN _ Lisää ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita Huipputuotteilla globaaleille koulutusmarkkinoille 8 Esimerkki: Metsäklusteriosaamisen kansainvälistäminen Esimerkki: Helsinki School of Creative Entrepreneurship Ulkomaalaisten osaajien palveluiden parantaminen Huippututkimuksen vaihtotase kuntoon Työelämä tarvitsee ulkomaisia osaajia OSAAMISKESKITTYMIEN VAHVISTAMINEN JA YHTEISTEN KEHITYSALUSTOJEN LUOMINEN _ Kehitysalustat tulevaisuuden klusterikehityksen ytimessä 11 Esimerkki: Digitaalisten sisältöjen ja palveluiden kehitysympäristö 12 Esimerkki: Pilottiyhteisöt (living labs) Julkinen sektori innovaatioiden hyödyntäjänä 14 Esimerkki yhteistyöstä: vanhuspalvelut Kaupungit innovaatiotoiminnan mahdollistajina 15 Esimerkki: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tuotekehityssairaala INNOVAATIOTOIMINNAN TUKI _ Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten omat innovaatiopalvelut Teknologiakeskukset osaamisen välittäjäroolissa 17 Esimerkki: Otaniemen teknologiakeskittymä 17 Esimerkki: Lentokenttäkaupunki Aviapolis 18 Esimerkki: Helsingin yliopiston tiedekampukset Luovien alojen liiketoimintakeskus Arabianrantaan Palveluliiketoimintaosaamisen vahvistaminen 19 Esimerkki: Kauppakorkeakoulut osaamisen välittäorganisaatioina Kohti dynaamista kampusverkostoa Kasvuyrittäjyyden tuki Innovatiivisten alkuvaiheen yritysten rahoitus ERINOMAINEN PAIKKA ASUA, OPPIA JA TYÖSKENNELLÄ Luovien ympäristöjen merkitys Kansainväliset koulut JULKISTEN PALVELUIDEN UUDISTAMINEN JA INNOVAATIOT _ Innovaatiotoiminta vaatii rakenteellisia uudistuksia Kaupunkien uusi aktiivinen rooli KLUSTERIKEHITTÄMINEN HELSINGIN SEUDULLA _ Osaamiskeskustoiminnan tulevaisuus STRATEGIASTA TOTEUTUKSEEN _ 24 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 25

4 1. Yhdessä huipulle! YHTEISTYÖ ON PÄÄKAUPUNKISEUDUN AINOA TODELLINEN VAIHTOEHTO Menestyäkseen globaalissa kilpailussa on Suomen ja pääkaupunkiseudun kyettävä edelleen tuottamaan ja tehokkaammin hyödyntämäään uusia innovaatioita. Helsingin seudun innovaatiostrategia näyttää tietä yhteistoiminnalle, joka mobilisoi hajanaisen metropolialueen mittavat innovaatiopotentiaalit nykyistä tehokkaammin. Lisäarvoa tuottavaa yhteistyötä tarvitaan merkittävästi lisää seudullisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Näytöt toimivasta yhteistyöstä ratkaisevat sen, miten kova kilpailija tai toisaalta miten kiinnostava strateginen kumppani Helsingin seutu on maailman muille huippualueille tulevaisuudessa. HELSINGIN SEUDULLA RATKAISTAAN KOKO MAAN KILPAILUKYKY Valtiovallan tarve kehittää Suomen muita alueita on jättänyt Helsingin seudun viime vuosina liian vähälle huomiolle. Suorat tulonsiirrot ja jatkuva keskustelu eri julkisten toimintojen uudelleen sijoittamisesta pois pääkaupunkiseudulta osoittavat, että kansallisen politiikan painopiste on ollut muualla kuin pääkaupunki seudulla. Helsingin seudun nostamisessa (takaisin) kansalliselle ja kansainväliselle huipulle tarvitaan monet rajat ylittävää uutta yhteistyötä, eikä vähiten pääkaupunkiseudun ja valtion välille. Kansallisessa innovaatiopolitiikassa on hyväksyttävä lähtökohdaksi, että Suomen kilpailykyky voi tulevaisuudessa perustua vain korkeaan osaamiseen, erikoistumiseen ja vahvuuksien vahvistamiseen. Kansallisesti ylivoimainen osaamisen keskittymä, Helsingin seutu, on Suomen klipailukyvyn strateginen ydin. Strategian neljä painopistettä: I. Tutkimuksen ja osaamisen kansainvälisen vetovoiman lisääminen II. Osaamiskeskittymien vahvistaminen ja yhteisten kehitysalustojen luominen III. Julkisten palveluiden uudistaminen ja innovaatiot IV. Innovaatiotoiminnan tuki 4 HELSINGIN SEUDUN INNOVAATIOSTRATEGIA

5 2. Strategiatyön taustaa Helsingin metropolialueella on neljä kaupunkia (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen), noin miljoona asukasta, yhdeksän yliopistoa, kahdeksan ammattikorkeakoulua, lukuisia tutkimuslaitoksia sekä suuri joukko erilaisia innovaatiotoimintaan liittyviä seudullisia ja valtiollisia tuki- ja välittäjäorganisaatioita. Yrityksillä on tärkeä rooli innovaatioiden kaupallistajina sekä soveltavassa tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Helsingin seudun väestö on erittäin korkeasti koulutettua. The European Competitiveness Index 2004 listaa Uudenmaan Euroopan parhaaksi kilpailukyvyssä ja luovuudessa. Luovuuden mittareina olivat investoinnit tutkimukseen, kehittämiseen ja koulutukseen, patentointiaktiivisuus sekä työntekijät informaatioteknologian palveluissa. Huolimatta sijoittumisesta huipulle monissa viimeaikaisessa kilpailukykymittauksissa, Helsingin seutu jää edelleen eurooppalaiseen keskikastiin vertailtaessa seutukuntien kansantuotetta. Kärjistäen voidaan kysyä, miten näin hyvistä lähtökohdista syntyy näin vähän lisäarvoa. Mittavat perusinvestoinnit innovaatiojärjestelmään on Helsingin seudullakin kertaalleen tehty, mutta innovaatiotoiminnan prosessit vaativat vielä hiomista. Tähän tarvitaan uutta yhteistyötä ja sosi- aalisia innovaatioita. Monimutkaistuvassa maailmassa sosiaalisen pääoman ja verkostojen merkitys korostuu sitä mukaa kun yksittäisen tutkimusryhmän, yrityksen tai kaupungin kyky hallita kaikkia menestykseen tarvittavia osa-alueita käy rajallisemmaksi. Sosiaalisen pääoman suhteen sekä verkostojen johtamisessa ja hyödyntämisessä Helsingin seudulla on paljon parannettavaa YHTEISTYÖSTÄ MERKITTÄVÄÄ LISÄARVOA Suomen innovaatiojärjestelmän tunnustetuimpia vahvuuksia on yksityisen ja julkisen sektorin välinen kehittynyt yhteistyö. Yliopistojen ja yritysten yhteistyöstä on hyviä kokemuksia myös Helsingin seudulla. Sen sijaan julkisten toimijoiden keskinäinen yhteistyö on pääkaupunkiseudulla ollut huomattavan vähäistä. Tämä pätee yhtä lailla seudun kaupunkeihin kuin yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Vähäisen yhteistyön on usein selitetty johtuvan siitä, että alueella on paljon toimijoita. Selitys ei kelpaa, jos Helsingin seudun kilpailukykyä halutaan parantaa. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan syksyllä 2004 hyväksymä yhteinen visio tukee metropolialueen kehittämistä yhtenäisesti toimivana kokonaisuutena. Helsingin seudun visio Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta HELSINGIN SEUDUN INNOVAATIOSTRATEGIA 5

6 Helsingin seudun yhteistyöstä koituu merkittävää lisäarvoa kaikille seudun kaupungeille. Ylipormestari Eva-Riitta Siitonen, Helsingin kaupunki Innovaatiostrategian toteutusvaiheen keskeiset haasteet liittyvät julkisen sektorin uusien yhteistyömuotojen konkretisoimiseen. Aivan viimeaikoina metropolialueen kaupungit ovat osoittaneet kykyä toimia yhdessä etsiessään yhteisiä kehittämiskohteita julkisten palveluiden uudistamiseksi ja käynnistäessään yhteiseen elinkeinopolitiikkaan tähtäävän työn. On tärkeää turvata näiden jo käyntiin lähteneiden yhteisten hankkeiden onnistumisedellytykset. Kilpailukyvyn ja menestyksen kannalta on välttämätöntä, että kaupunkien, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen väliset raja-aidat madaltuvat Helsingin seudulla pysyvästi. Esimerkki: Seutumarkkinointi Helsingin seudun kansainvälinen markkinointi on konkreettinen esimerkki toiminnasta, jota ei voida hoitaa käytännössä laadukkaasti ilman yhteistä visiota ja tahtoa. Seudun maine maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskuksena ei synny ilman markkinointia, joka puolestaan vaatii seudun vahvuuksien ammattimaista tuotteistamista. Ulkomaisten osaajien, pääomien ja yritysten houkutteluun ei riitä, että ollaan ihan hyviä. Siitä täytyy myös osata kertoa. Seudun vahvuuksien tuotteistamisessa ja markkinoinnissa olemme vuosia jäljessä kovia kilpailijoitamme STRATEGIAPROSESSI Idea pääkaupunkiseudun yhteisestä innovaatiostrategiasta syntyi ylipormestari Eva-Riitta Siitosen koolle kutsuman huippupäättäjistä koostuvan Helsinki Klubi II:n työskentelyssä keväällä Klubi halusi Helsingin seudulle innovaatiostrategian vahvistamaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Tässä yhteistyössä avainroolissa ovat koulutus- ja tutkimusorganisaatiot, seudun kaupungit, valtion innovaatio-organisaatiot sekä seudulla toimivat yritykset. Innovaatiostrategian rahoittivat Tekes sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit. Prosessin on toteuttanut Uudenmaan kehitysyhtiö Culminatum Ltd Oy, jonka hallitus hyväksyi hankkeen käynnistämisen elokuussa 2003 ja palkkasi vuoden 2004 alusta päätoimisen projektijohtajan. Culminatum kutsui hankkeelle johtoryhmän. Se koostui Culminatumin hallituksesta ja viidestä ulkopuolisesta asiantuntijasta, jotka olivat johtaja Antti Hautamäki (Sitra), Vice President Erkki Ormala (Nokia Oyj), johtaja Hannu Paju (Uudenmaan TE-keskus), kansleri Kari Raivio (Helsingin yliopisto) ja pääjohtaja Veli- Pekka Saarnivaara (Tekes). Johtoryhmä päätti käynnistää työskentelyn kaksitasoisena: (1) kokonaisuuden hallinta ja (2) interventiot tärkeisiin aihealueisiin. Kuuteen erityisaihealueeseen perustettiin ryhmät, joiden työskentelyyn osallistui yhteensä yli sata asiantuntijaa. Ilman näiden innovaatiotoiminnan ammattilaisten asiantuntemusta ja merkittävää ajankäyttöä strategiatyö olisi tuskin johtanut kiinnostaviin tuloksiin. Kuutta aihealuetyöryhmää kutsuttiin vetämään kokeneet puheenjohtajat: (1) kaupunkien rooli, professori Juhani Kuusi, (2) kehitysalustat, hallituksen puheenjohtaja Paavo Uronen, (3) siemenvaiheen rahoitus, johtaja Henri Grundstén, (4) luovat alat, vuorineuvos Krister Ahlström, (5) teknologiakeskuskonsepti, kehitysjohtaja Juha Kostiainen ja (6) Helsingin seutu kansainvälisenä opiskelu- ja tutkimusympäristönä, vararehtori Mauno Kosonen. Kesällä 2004 järjestettiin strategiaseminaari, johon saapui yli 170 asiantuntijaa keskustelemaan innovaatiostrategian lähtökohdista. Kaiken kaikkiaan strategiatyöskentelyyn osallistui eri tavoin yli 300 innovaatiotoimijaa. Innovaatiostrategian laatimista pohjustettiin vuonna 2003 teetetyllä esiselvityksellä Helsingin seudun kehittäminen innovaatioympäristönä. Prof. Seija Kulkki ja KTT Heli Penttinen Helsingin kauppakorkeakoulun Center for Knowledge and Innovation Researchistä haastattelivat yli sataa Helsingin seudun vaikuttajaa selvittääkseen, mitkä ovat innovaatiotoiminnan keskeisimmät pullonkaulat ja mahdollisuudet tulevaisuudessa. 6 HELSINGIN SEUDUN INNOVAATIOSTRATEGIA

7 3. Tutkimuksen ja osaamisen kansainvälisen vetovoiman lisääminen Kansainvälisyys on Helsingin seudulla teema, jonka tulisi läpäistä kaikki innovaatioympäristön kehittämiseen kohdistettavat toimenpiteet. Ulospäin omat osaajamme ja yrityksemme ovat kohtuullisen kansainvälisiä, mutta vetoaako Helsingin seutu ulkomaisiin osaajiin ja yrityksiin? Suomen syrjäinen maantieteellinen sijainti ei saa olla ylittämätön este, kun Helsingin seutua kansainvälistetään sisäänpäin. Koko Suomen ja pääkaupunkiseudun houkuttavuuteen voidaan vaikuttaa verotusta ja ulkomaalaislainsäädäntöä uudistamalla LISÄÄ ULKOMAISIA TUTKINTO- OPISKELIJOITA Helsingin seutu on kansainvälisesti korkeatasoinen opiskelu- ja tutkimusympäristö. Tulevaisuuden menestyksen kannalta keskeinen vaatimus on tehdä siitä myös kansainvälinen. Ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita ja tutkijoita seudun yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on edelleen verraten vähän, vaikka pääkaupunkiseutu on noussut suosituksi vaihto-opiskelukohteeksi ja menestyi hyvin muun muassa yhdeksän eurooppalaisen yliopistokaupungin Student city vertailussa vuonna Strategisesti seudun opiskelumahdollisuuksien markkinointi kannattaisi kohdistaa erityisesti sinne, mistä saamme korkeatasoisia opiskelijoita, jotka todennäköisimmin olisivat myös kiinnostuneita jäämään Suomeen tutkinnon suoritettuaan. Tiedossa on, että alhaisemman elintason maista tulleilla on suurempi alttius asettua pysyvästi maahamme. Lisäksi Suomessa tutkinnon suorittaneilla ulkomaalaisilla on yleensä vähintään auttava suomenkielen taito, henkilökohtaisia siteitä suomalaiseen yhteiskuntaan ja tutkinto, jonka suomalaiset työmarkkinat parhaiten tunnistavat. Toimenpide-ehdotus 1: Yliopistot, ammattikorkeakoulut ja kaupungit panostavat yhdessä Helsingin seudun kansainväliseen markkinointiin yhtenäisenä koulutus- ja tutkimusalueena. Jatkovalmistelu: yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorifoorumi, kaupungit HELSINGIN SEUDUN INNOVAATIOSTRATEGIA 7

8 Ulkomaalaisten osuuden kasvattamiseksi yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tarvitaan sekä määrälliset että laadulliset tavoitteet. Opetusministeriö on asettanut tavoitteeksi ulkomaisten tutkijoiden ja tutkinto-opiskelijoiden määrän kaksinkertaistamisen vuoteen 2010 mennessä. Tämä on ehdoton minimitavoite Helsingin seudulle, jolla on suomalaisittain ylivoimaiset edellytykset onnistua vaativassa kansainvälistymistehtävässä. Jos Helsingin seutua aiotaan todella kansainvälistää, tarvitaan panostuksia seudun yhteismarkkinointiin ja englanninkieliseen koulutustarjontaan. Valtiovallan on osallistuttava yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kansainvälistymisen lisärahoitukseen, sillä ilman sitä riittävän korkeatasoisen vieraskielisen opetuksen järjestäminen ei onnistu - muuta toimintaa karsimatta. Toimenpide-ehdotus 2: Yliopistot ja ammattikorkeakoulut sitoutuvat yhteisiin kansainvälisty mistä koskeviin tavoitteisiin ja yleisiin periaatteisiin sekä laativat tarvittavat suunnitelmat kansainvälisen opiskelijarekrytoinnin tehostamiseksi. Jatkovalmistelu: yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorifoorumi 3.2. HUIPPUTUOTTEILLA GLOBAALEILLE KOULUTUSMARKKINOILLE Kotimaisen koulutuksen kansainvälistäminen vaatii valintoja yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta. Kilpailluilla koulutusmarkkinoilla pärjätäkseen Helsingin seudun pitää tarjota parastaan eli aloja, joilla jo ollaan kansainvälisellä huipulla tai ainakin sen tuntumassa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tehtäväksi jää valita ne alat, joihin panostukset kohdistetaan. Yhteistyössä toteutettavien opintokokonaisuuksien on oltava kilpailukykyisiä, mikä asettaa haasteita niiden suunnittelulle ja markkinoinnille. Toimenpide-ehdotus 3: Yliopistot ja ammattikorkeakoulut valitsevat ne koulutusalat, joita tarjotaan tulevaisuudessa englanninkielisinä. Yliopistotutkinnot tulee suunnitella ja toteuttaa yliopistojen välisessä yhteistyössä. Sama tarve yhteistyölle pätee myös ammattikorkeakouluihin ja niiden myöntämiin tutkintoihin. Jatkovalmistelu: Helsingin seudun yliopistokonsortio, ammattikorkeakoulut. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen rehtorifoorumi on tärkeä päätöksentekoelin, johon edellä on useasti viitattu. Yhteistyön käytännön valmistelu ja uudistusten nopea käynnistäminen vaativat kuitenkin myös toteuttajia. Esimerkiksi Öresundin alueen yliopistoyhteistyöllä on pysyvä ja riittävän suuri sihteeristö. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulisi harkita Öresundin mallin mukaisesti yhteistyönsä lisäresursointia. Yhteistyö koulutuksen järjestämisessä voi toisaalta tuottaa säästöjä ja muita skaalaetuja osapuolille. 8 HELSINGIN SEUDUN INNOVAATIOSTRATEGIA

9 Esimerkki: Metsäklusteriosaamisen kansainvälistäminen TKK valmistelee kansainvälistä metsäklusterin tutkintokokonaisuutta, joka käynnistetään vuoden 2005 syksyllä puunjalostustekniikan kansainvälisellä M.Sc.-tutkinnolla ja TKK Dipolin täydennyskoulutusohjelmalla. Myöhemmin toimintaa laajennetaan metsäklusterin sisällä. Pääosin verkkokoulutuksena toteutettava suomalaisten ja ulkomaisten yliopistojen teollisuuden kanssa yhteistyössä valmisteltu ohjelmakokonaisuus hyödyntää suomalaista huippuosaamista globaaleilla koulutusmarkkinoilla. Helsingin seutu tarvitsee kansainvälisen tutkimuslaitoksen. Kansleri Kari Raivio, Helsingin yliopisto Esimerkki: Helsinki School of Creative Entrepreneurship Helsingin seudun on hyödynnettävä koulutustarjonnan monitieteisyyttä nykyistä tehokkaammin perustamalla lisää organisaatio- ja oppiainerajat ylittäviä opintokokonaisuuksia. Hyviä kokemuksia on saatu muun muassa Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun yhteisestä International Design and Business Management ohjelmasta: merkittävien innovaatioiden todennäköisyys kasvaa, kun opiskelijat ja tutkijat ylittävät kampus- ja organisaatiorajat. IDBMkokemusten pohjalta on perusteltua siirtyä seuraavaan vaiheeseen, jossa luovuus, teknologiat ja bisnes kohtaavat yliopistojen ja yritysten yhteisessä Helsinki School of Creative Entrepreneurship hankkeessa. Toimenpide-ehdotus 4: Perustetaan Helsinki School of Creative Entrepreneurship hanke, joka tarjoaa englanninkielistä tutkintoon johtavaa koulutusta ja osallistuu monitieteisiin tutkimushankkeisiin. HSCE tukee merkittävällä tavalla osallistuvien yliopistojen kolmannen tehtävän, yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, toteutumista. Jatkovalmistelu: HKKK, Taik, TKK, yritykset ja Culminatum 3.3. ULKOMAISTEN OSAAJIEN PALVELUIDEN PARANTAMINEN Metropolialueen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja kaupunkien on yhdessä edistettävä ulkomaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden asettumista ja viihtymistä tukevien palveluiden saatavuutta ja laatua. Myös ulkomaalaisten yhteisöllisiin tarpeisiin on kiinnitettävä huomiota, koska ulkopuolisuuden kokemus lienee suurin este kotiutumiselle. Toimenpide-ehdotus 5: Ulkomaalaisia opiskelijoita ja tutkijoita palvellaan tulevaisuudessa nykyistä paremmin. Tämä on mahdollista perustamalla koko seudun ulkomaalaisia palveleva yksikkö, joka huolehtii ainakin markkinointiin, opiskeluun, asumiseen, oleskelulupiin, sosiaalietuuksiin, perheenjäsenten asemaan ja rekrytoitumiseen liittyvistä kokonaisuuksista Jatkovalmistelu: kaupungit, yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset Uudistettavaan ulkomaalaislakiin tulisi tehdä poikkeus, jotta yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin rekisteröityneiden ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden ei tarvitsisi valmistuttuaan palata kotimaahansa hakemaan oleskelulupaa, vaan he voisivat jäädä suoraan etsimään työmahdollisuuksia Suomesta HUIPPUTUTKIMUKSEN VAIHTOTASE KUNTOON Tutkijoiden globaalia liikkuvuutta ohjaava tärkein yksittäinen tekijä on tieteellinen huippuosaaminen. Suomalaiset huippututkijat ovat hyvin edustettuina ulkomaisissa yliopistoissa. Tieteen huippuosaajamme ovat onnistuneet myös houkuttelemaan ulkomaisia kollegoita ryhmiinsä Suomessa, vaikka joudumme usein antamaan tasoitusta kilpailijoille ansiotasoon, ilmastoon ja perheenjäsenten kotiutumiseen liittyvissä asioissa. Varttuneempien ulkomaisten huippututkijoiden ja suomalaisten maailmalla meritoituneiden paluumuuttajien saamiseksi tarvitaan kuitenkin erityistoimenpiteitä. Toimenpide-ehdotus 6: Metropolialueen kaupunkien on varauduttava siihen, että ne osarahoittavat muutaman maailmanluokan huippututkijan kutsumisen vuosittain seudun yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin vahvistamaan niiden kansainvälisyyttä. Tämä edellyttää ainakin palkkaukseen ja asumiseen liit tyviä erityisjärjestelyjä. Kaupunkien on tehtävä asiassa konkreettinen ehdotus, johon muut potentiaaliset rahoittajat voivat tarttua. Jatkovalmistelu: yliopistot, kaupungit, Sitra HELSINGIN SEUDUN INNOVAATIOSTRATEGIA 9

10 Yhdeksi kotikansainvälistymisen tavoitteeksi on asetettava merkittävän kansainvälisen tutkimuslaitoksen saaminen Helsingin seudulle. Tähän voidaan päästä panostamalla huomattavasti enemmän johonkin nykyisistä yksiköistä (esimerkiksi Helsinki Institute of Information Technology HIIT tai TKK + VTT + KCL / metsätutkimus) tai perustamalla kokonaan uusi tutkimuslaitos (esim. EMBL:n molekyylilääketieteen yksikkö, EU:n kemikaaliviraston tutkimustoiminta tai Helsingin yliopiston koordinoimana valmisteltava monitieteinen CICERO oppimistutkimuksen keskus). Mikään näistä vaihtoehdoista ei toteudu ilman yhteistä tahtoa ja määrätietoista toimintaa tavoitteiden eteen. Toimenpide-ehdotus 7: Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yritysten on yhdessä panostettava ulkomaisten tutkinnon suorittajien työuran avautumisen tukemiseen pääkaupunkiseudulla. Tämä vaatii ulkomaalaisten huomioimista muun muassa harjoitteluohjelmista ja opinnäytetyömahdollisuuksista tiedotettaessa ja niitä suunniteltaessa. Jatkovalmistelu: yritykset, kauppakamarit, yliopistot, ammattikorkeakoulut 3.5. TYÖELÄMÄ TARVITSEE ULKOMAISIA OSAAJIA Suomi sijoittuu myös työelämän ulkomaisten asiantuntijoiden määrässä EU:n häntäpäähän yhdessä eteläisten Kreikan ja Italian kanssa. Osaajien globaalia sijoittumista ohjaavat lupaavimmat työmahdollisuudet, maahanmuuttajien omat yhteisöt sekä suvaitseva ja kansainväliseen toimintaan suuntautunut ilmapiiri. Suomi ja Helsingin seutu lähtevät takamatkalta globaaliin kilpaan työelämän osaajista. Suomalaisiin yliopistoihin täytyy saada lisää kansainvälisiä huippututkijoita ja -opettajia. Yliasiamies Esko Aho, Sitra 10 HELSINGIN SEUDUN INNOVAATIOSTRATEGIA

11 4. Osaamiskeskittymien vahvistaminen ja yhteisten kehitysalustojen luominen Korkea koulutustaso, hyvä tieteellis-teknologinen osaamispohja sekä pitkät perinteet yksityisen ja julkisen sektorin välisessä yhteistyössä luovat edellytykset innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden kehitysympäristöjen toiminnalle Helsingin seudulla. Avoimina kehittämis-, oppimis- ja vuorovaikutusympäristöinä niin sanotut kehitysalustat vahvistavat Helsingin seudun strategisesti tärkeitä osaamisalueita sekä kilpailukykyä. Kehitysalustojen suunnittelu, toteutus ja kehittäminen ovat erinomainen kohde kaupunkien yhteiselle elinkeinopolitiikalle KEHITYSALUSTAT TULEVAISUUDEN KLUSTERIKEHITYKSEN YTIMESSÄ Tavoitteena on, että Helsingin seudusta tulee kansainvälisesti kiinnostava, osaamisprofiililtaan ainutlaatuinen ja kaupallisesti kilpailukykyinen huippuosaamiselle rakentunut monipuolinen kehitysalustakokonaisuus, joka kannustaa kehittämään ja hyödyntämään innovatiivisia tuotteita, palveluja ja toimintamalleja. Yhdistämällä seudun vahvoja osaamiskeskittymiä huippuluokan kehitysalustat voivat Kehitysalusta: Toimintamalli/ infrastruktuuriteknologia Teknologian/ palvelujen kehittäjät Teknologian/ palvelujen hyödyntäjät Kuluttaja / asiakas / loppukäyttäjä Potentiaalinen markkina Ideiointi, alustava design Potentiaalinen markkina Yksityiskohtainen suunnittelu ja testaus Ideiointi, alustava design Potentiaalinen markkina nostaa pääkaupunkiseudun houkuttavuutta myös ulkomaisten investointien kohteena. Pääkaupunkiseudun on rakennettava tulevaisuuden kilpailuetunsa, ei vain omien osaamisalueidensa Suunnittelun viimeistely ja tuotanto Muutokset sosiaalisessa käyttäytymisessä Yksityiskohtainen suunnittelu ja testaus Ideiointi, alustava design Potentiaalinen markkina Jakelu ja markkinointi Suunnittelun viimeistely ja tuotanto Yksityiskohtainen suunnittelu ja testaus Ideiointi, teknologian käyttöönotto Kehitysalusta luo ympäristön, jossa teknologian /palvelujen kehittäjät ja käyttäjät kohtaavat Jakelu ja markkinointi Suunnittelun viimeistely ja tuotanto Teknologian uudet käyttötavat Jakelu ja markkinointi varaan, vaan koko Suomen vahvuuksille. Helsingin seudulla on ainutlaatuinen mahdollisuus ja myös kansallinen velvollisuus kehittyä kansainvälisesti vetovoimaiseksi innovaatioympäristöksi, joka huoleh- HELSINGIN SEUDUN INNOVAATIOSTRATEGIA 11

12 tii koko Suomen osaamisrepertuaarin esiin nostamisesta ja markkinoinnista. Toimenpide-ehdotus 8: Kaupungit kutsuvat kokoon korkean tason yritysvetoisen johtoryhmän, jonka tehtävänä on johtaa olemassa olevien kehitysalustojen edelleen kehittämistä ja niiden välistä yhteistyötä, valvoa suunnitteilla olevien hankkeiden toteutusta sekä suunnitella kokonaan uusia alustoja Helsingin seudulle. Jatkovalmistelu: yritykset, kaupungit, Culminatum Kehitysalusta on vielä melko uusi ja siksi vähemmän tunnettu toimintamalli. Tarvitaankin avointa ja vuorovaikutteista jatkotyötä vahvistamaan kehitysalustojen yhteisiä tavoitteita, toimintoja ja kehitysedellytyksiä sekä metropolialueella että kansallisesti. Myös eri osaamisalueiden ja kehitysalustojen keskinäistä synergiaa ja vuorovaikutusta on lisättävä yhdistämällä hankkeita dynaamisiksi kokonaisuuksiksi osaamiskeskustoiminnassa syntyneitä rakenteita hyödyntäen. Pääkaupunkiseudun kehittämistarpeet ja mahdollisuudet kansallisesti ja kansainvälisesti tärkeänä kehitysalustaympäristönä on otettava huomioon kansallisessa tutkimus- ja innovaatiorahoituksessa. Perinteinen projektirahoitusmalli ei käytännössä sovellu kehitysalustojen perustamiseen ja ylläpitoon. Pasilan klusterihanke vahvistaa Helsingin asemaa ja tunnettuutta kansainvälisenä innovaatio- ja osaamiskeskuksena. Toimitusjohtaja ( alkaen) Mikael Jungner, YLE Esimerkki: Digitaalisten sisältöjen ja palveluiden kehitysympäristö Pasilan alueelle on perusteilla digitaalisten sisältöjen ja palveluiden klusterihanke. Se voi jalostua pääkaupunkiseudun ja koko Suomen seuraavaksi huippuhankkeeksi, jossa erikokoiset suomalaiset ja ulkomaiset yritykset, tutkimuslaitokset ja korkeakoulut sekä loppukäyttäjät yhdessä kehittävät uusimpia teknologioita hyödyntäviä monikanavaisia sisältöja palvelutuotteita globaaleille markkinoille. Suurhankkeen onnistuminen vaatii kaikkien osapuolten täydellistä sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Helsingin kaupungin rooli hankkeessa on keskeinen. Pasilaan voi syntyä Helsingin toinen keskusta, jonka rakentaminen antaa mahdollisuuden luoda kokonaan uudenlaisia työ- ja vapaa-ajanympäris - töjä. Tämä vaatii innovatiivista otetta muun muassa kaavoitukselta. Yritysten panostuksilla alueelle voi syn tyä useita tuhansia uusia työpaikkoja. Pasilan hanke on myös yhteydessä kansalliseen Digital Media Service Innovations DIMES hankeeseen, josta se toteuttaa Helsingin seudulle suunniteltua osuutta. Esimerkki: Pilottiyhteisöt (living labs) Helsingin seudulla toimii jo joitakin pilottiyhteisöjä (living labs), joiden asemaa tulevaisuuden tutkimus-, kehitys- ja oppimisympäristöinä, tosielämän laboratorioina, on edelleen vahvistettava. Myös eri pilottiyhteisöjen välistä yhteistyötä on lisättävä. Esimerkkeinä jo toimivista yhteisöistä mainittakoon Arabianrannan Helsinki Virtual Village, joka on myös osa EU:n tietoyhteiskunnan vahvistamiseen tähtäävää IntelCities ohjelmaa, M-Cultin ja HIITin yhteinen Uuden mediakulttuurin keskus sekä paikallisyhteisön kehittämiseen keskittynyt Maunulan hanke. Tulevaisuuden pilottiyhteisöjä Helsingin seudulla ovat muun muassa Espoon Suurpelto, Helsingin Meilahteen sijoittuva Kolmiosairaala sekä Laurea ammattikorkeakoulun koordinoima Well Life Center Espoossa, joka muodostaa pilottiyhteisön yhdessä Helsingin Kustaankartanon vanhustenkeskuksen kanssa. Myös Pasilan digitaalisten sisältöjen ja palveluiden klusterihanke sisältää pilottiyhteisön. Toimenpide-ehdotus 9: Perustetaan kansallinen Living Lab Finland Forum, jonka tehtävänä on toimia avoimena idea-alustana ja koordinoijana kaikkien Suomen erilaisten pilottiyhteisöjen välillä. Jatkovalmistelu: Culminatum Dimes ry Digital Media Service Innovations Finland Nokian, TietoEnatorin, TeliaSoneran, Elisan, Finnetin ja YLEn perustama yhdistys, edistää suomalaisen teknologiaosaamisen jalostamista palveluiksi ja menestyväksi liiketoiminnaksi Oulun, Tampereen ja Helsingin seutujen erityisosaamisia yhdistellen: Dimes on keino löytää, kehittää ja testata palveluinnovaatioita. Haemme aktiivisesti signaaleja markkinoiden murroskohdista ja suuntaamme kehityshankkeita niistä avautuvien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Laajapohjainen yhteistyö varmistaa, että alueelliset vahvuudet tulevat otetuksi huomioon ja tähtäin pysyy kansainvälisessä kilpailukyvyssä, teknologiajohtaja Yrjö Neuvo, Nokia Oyj. 12 HELSINGIN SEUDUN INNOVAATIOSTRATEGIA

13 5. Julkisten palveluiden uudistaminen ja innovaatiot Osaaminen, oppiminen ja innovatiivisuus ovat nousseet kaupunkien ja kaupunkiseutujen kilpailukyvyn avainteemoiksi. Ihmiset ja yritykset hakeutuvat tulevaisuuden mahdollisuuksien äärelle. Kaupungit voivat monin tavoin edistää osaamislähtöistä kilpailukykyään innovaatiotoiminnan kautta sekä suoraan että välillisesti. Tarvitaan vain yhteistä tahtoa sekä tehokkaita välineitä ja toimintatapoja. Innovaatiotoiminnan on oltava kaupungeille yhtä luonnollinen osa kilpailukyvyn ylläpitoa ja vahvistamista kuin tutkimus ja kehittäminen ovat teknologiayritykselle. Innovaatiotoiminnan kansalliset rahoittajat Tekes ja Sitra ovat kannustaneet Helsingin seudun kaupunkeja yhdistämään voimansa ja valmistelemaan vaikuttavuudeltaan merkittäviä kehityshankkeita, jotka lähtevät julkisen sektorin kehittämistarpeista. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantovolyymi Helsingin seudulla mahdollistaa todella suuret yhteishankkeet, jos kaupungeilla on yhteistä tahtoa ja kykyä osallistua osaltaan kehittämistoiminnan kustannuksiin. Esimerkiksi Tekesin terveydenhuollon teknologiaohjelmasta FinnWellistä on jaossa vuosina yhteensä 150 miljoonaa euroa terveydenhuollon laatua ja tuottavuutta parantaviin yhteishankkeisiin. FinnWellin tapaisia kansallisia ja myös eurooppalaisia ohjelmia on muitakin. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS on ensimmäisten joukossa käynnistämässä erikoissairaanhoidon (traumasairaalakonsepti) kehityshanketta juuri Finn- Well-rahoituksella INNOVAATIOTOIMINTA VAATII RAKENTEELLISIA UUDISTUKSIA Innovaatiotoiminnan ottaminen osaksi kaupunkien normaalia toimintaa kaikilla toimintasektoreilla on kova haaste päätöksenteolle ja voimavarojen kohdistamiselle. Päätöksenteolta vaaditaan sektorirajat ylittävää joustavuutta ja riskinottokykyä. Innovaatiohankkeiden pitkäjänteinen ja riittävä tuki puolestaan vaatii kaupungeilta taloudellisia ja henkisiä investointeja. Tarvittavan rahoitus- ja toimintamallin HELSINGIN SEUDUN INNOVAATIOSTRATEGIA 13

14 täytyy olla riippumaton peruspalveluiden tuotannosta. Metropolialueella päästään vaikuttaviin tuloksiin innovaatiotoiminnassa vain jos kaupungit ja muut innovaatioympäristön toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä. Yhteistyön on katettava kehittämishankkeiden suunnittelu, toteutus ja tulosten mittaaminen. Toimenpide-ehdotus 10: Kaupungit kehittävät yhteistyössä innovaatiotoiminnan mahdollistavat rahoitus- ja toimintamallit. Jatkovalmistelu: kaupungit, Culminatum 5.2. KAUPUNKIEN UUSI AKTIIVINEN ROOLI Kaupungeilla on pääkaupunkiseudullakin ollut tärkeä rooli elinkeino- ja innovaatiotoiminnan perusedellytysten luomisessa. Yleiset edellytykset koskevat infrastruktuuria kaavoituksesta liikenneyhteyksiin ja palveluita peruskouluista yrityshautomoihin. Innovaatiostrategiassa keskitytään kaupunkien uuteen aktiivisempaan rooliin itse innovaatiotoiminnassa. Tämä tarkoittaa (1) julkisten palveluiden tiiviimpää liittämistä osaksi uuden tiedon ja osaamisen tuotantoa sekä innovaatioympäristöjä, (2) uusien tuote- ja menetelmäinnovaatioiden aktiivista hyödyntämistä julkisen sektorin omassa toiminnassa sekä (3) julkisen palvelutuotannon avaamista yritysten uusien tuotteiden ja palveluiden kehitystoiminnalle. Julkinen sektori voi siis osallistua monin tavoin sosiaalisten, tuote- ja palvelu- sekä järjestelmäinnovaatioiden synnyttämiseen ja hyödyntämiseen. Innovaatiotoiminta vaatii riskinottokykyä ja kärsivällisyyttä. Siinä on tyypillisesti kysymys pitkäjänteisestä investoinnista tulevaisuuteen. Pitkä takaisinmaksuaika korostuu erityisesti monien toimijoiden ja osaamisten yhteistyöstä syntyvissä suurissa järjes- telmäinnovaatioissa. Niissä tyypillinen aikajänne ideasta, kehittämistyön kautta kokeiluun ja innovaation käyttöönottoon on lähempänä kymmentä kuin viittä vuotta. Alkuvaiheessa on turvattava kuitenkin se, että julkisen sektorin innovaatiohankkeilla saadaan aikaan myös nopeampia tuloksia. Saavutetut tulokset ovat paras perustelu toiminnan levittämiselle ja laajentamiselle. Kaupunkien on liittouduttava innovaatiotoiminnassa nykyistä tiiviimmin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Teettämällä huolellisesti suunniteltuja ja ohjattuja opinnäytetöitä päästään hyödyntämään uusinta tutkimustietoa eri sektoreiden kehittämisessä. Korkeakouluyhteistyöstä voi tulla myös nykyistä merkittävämpi rekrytointiväylä kaupungeille. Erityisen keskeiseen rooliin voivat nousta kaupunkien omistamat ammattikorkeakoulut, joilla on paljon kokemusta työelämäyhteistyöstä ja yhteisistä kehityshankkeista. Innovaatiotoiminta perustuu paljolti henkiseen pääomaan, mikä vaatii sopivien henkilöiden rekrytoimista jatkossa kaupunkien omiin organisaatioihin. Eläkepoistuma avaa joka tapauksessa seuraavan kymmenen vuoden aikana suuren määrän vakansseja julkisella sektorilla. Tämä mahdollistaa toiminnan ja henkilöstön rakenteiden uudistamisen innovaatiotoimintaa tukevaan suuntaan. Toimenpide-ehdotus 11: Kaupungit huomioivat tulevaisuuden henkilöstöpolitiikassaan nykyistä systemaattisemmin innovaatiotoiminnan tarpeet ja muokkaavat henkilöstöstrategiansa tukemaan innovatiivisuuteen kannustavan organisaatiokulttuurin rakentamista. Jatkovalmistelu: kaupungit 5.3. JULKINEN SEKTORI INNOVAATIOIDEN HYÖDYNTÄJÄNÄ Julkisen kuntasektorin palvelutuotanto metropolialueella on volyymiltään omaa luokkaansa verrattuna mihinkään toiseen kaupunkiseutuun Suomessa. Seudun kaupungit voivat muodostaa merkittävän testimarkkinan hyödynnettäessä uusia innovatiivisia ratkaisuja. Esimerkkinä mainittakoon tietoyhteiskunnan tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen kaupunkien oman toiminnan kehittämisessä. Uusia järjestelmiä tai laitekantoja hankkiessaan kaupunkien tulisi selvittää, millaisia skaalaetuja yhteistyö tarjoaa. Avaamalla omaa palvelutarjontaansa yritysten kehittämistoiminnalle kaupungit pääsevät käyttäjinä ja asiakkaina vaikuttamaan siihen, millaisia innovaatioita niille tulevaisuudessa tarjotaan käyttöön. Toimenpide-ehdotus 12: Kaupungit kehittävät yhteistyössä hankintatoimintaansa käyttäjien, tuottajien ja tutkimuksen yhteishankkeet mahdollistavan mallin löytämiseksi. Jatkovalmistelu: kaupungit, kauppaka marit Palvelujen laadun ja tuotta vuuden kehittäminen on välttämätöntä julkisten hyvinvointipalvelujen ylläpitämiseksi, mutta avaa myös merkittäviä uusia liike toimintamahdollisuuksia. Pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara, Tekes. 14 HELSINGIN SEUDUN INNOVAATIOSTRATEGIA

15 Esimerkki yhteistyöstä: vanhuspalvelut Kaikissa Helsingin seudun kunnissa on käynnissä vanhustyöhön keskittyviä hyvinvointipalvelujen kehittämishankkeita: esimerkiksi Helsingissä Kustaankartanon vanhustenkeskus / Vanhustyön innovaatioja osaamiskeskus, Espoossa hyvinvointiteknologian kehittämiskeskus Well Life Center ja Vantaalla Pakkalan hyvinvointikeskus. Lisäksi ja osin näihin liittyen Lääketieteen ja hyvinvoinnin teknologian osaamiskeskuksessa on käynnistynyt kaupunkien yhteinen Innovaatioista käytäntöihin (IKÄ) hanke, jonka seuraava vaihe nimeltään Cluster in Motion (IKÄ 2) valittiin kansallisen osaamiskeskusohjelman huippuhankkeksi vuodelle On tärkeää, että edellä mainittujen hankkeiden työnjako- ja yhteistyömahdollisuudet selvitetään ja niitä toteutetaan lisäarvoa tuottavassa yhteistyössä. Vanhuspalveluiden innovaatiohankkeet voivat olla esimerkkinä muille toimintasektoreille. Toimenpide-ehdotus 13: Kootaan seudun kaupunkien vanhuspalveluihin keskittyneet monet kehityshankkeet yhteiseksi ohjelmaksi, jolle asetetaan yhteiset tavoitteet. Jatkovalmistelu: Culminatum ja kaupunkien sosiaali- ja terveystoimet 5.4. KAUPUNGIT INNOVAATIOTOIMINNAN MAHDOLLISTAJINA Kaupunkien rooli osana innovaatioympäristöä voi olla aktiivinen toimija tai innovaatiotoiminnan edellytysten luoja. Molemmat roolit ovat tärkeitä ja menevät myös päällekkäin: kaupunki voi esimerkiksi ensin luoda edellytykset kaavoittamalla ja rakentamalla yleistä infrastruktuuria ja jatkaa myöhemmin Helsingin seudun kaupunkien on hyvä kehittää vanhuspalveluja koordinoidusti yhteistyössä. Peruspalvelujohtaja Juha Metso, Espoon kaupunki aktiivisena toimijana ja kehittäjänä uudessa innovaatioympäristössä. Muissa Suomen kasvukeskuksissa kaupungeilla on ollut merkittävä tehtävä muun muassa innovaatioympäristön kiinteistöinvestoinneissa (esim. teknologiakeskukset). Tähän ei ole onneksi tarvetta pääkaupunkiseudulla. Mutta myös täällä kaupunkien on investoitava tulevaisuuden kilpailukykyyn osallistumalla innovaatiohankkeisiin. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi erilaisten kehitysympäristöjen perustamista, ylläpitoa ja kehittämistä. Esimerkki: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tuotekehityssairaala Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) on kansainväliset mitat täyttävä erikoissairaanhoidon keskittymä, jossa on Suomen paras lääketieteellinen osaaminen. Uusien toimintatapojen kehittäminen ja esimerkiksi tuotekehitykseen liittyvä yritysyhteistyö eivät ole aikaisemmin olleet keskeisissä asemassa julkisen terveydenhuollon organisaatioissa. Suomessa on kuitenkin jo aikaisemmilta vuosikymmeniltä näyttöä sairaalalääkäreiden kanssa yhteistyössä kehitetyistä globaaleilla markkinoilla menestyneistä tuoteinnovaatioista. HUS:iin suunniteltu tuotekehitysyksikkö ja Meilahteen sijoittuva niin sanottu Kolmiosairaala voivat nousta merkittävään asemaan, kun tulevaisuudessa toteutetaan sairaalatoiminnan kehittämiseen tai innovatiivisiin tuotteisiin tähtääviä terveydenhuollon, monitieteisen tutkimuksen ja yritysten yhteishankkeita. Toimenpide-ehdotus 14: Uusi tuotekehitysyksikkö sisällytetään osaksi HUS:in Meilahden alueen kehittämistä. Hankeen valmisteluun ja toteutukseen tulee HUS:in omistajien lisäksi hankkia rahoitusta kansallisista lähteistä (Sitra, Stakes, Tekes) sekä yhteistyöyrityksistä. Jatkovalmistelu: HUS, Helsingin yliopisto, Teknillinen korkeakoulu HELSINGIN SEUDUN INNOVAATIOSTRATEGIA 15

16 6. Innovaatiotoiminnan tuki Innovaatioympäristön kehittämiseen kannattaa panostaa, sillä yhteistyöhön ja huippuosaamiseen perustuvat ainutlaatuiset toimintamallit ja innovaatioalustat tarjoavat kaupunkiseudulle pysyvän ja vaikeasti kopioitavan kilpailuedun. Tuotannon tai tutkimusyksikön siirtäminen esimerkiksi kustannussyistä toiselle puolelle maapalloa on kansainvälisille suuryrityksille nykyisin normaalia toimintaa. Huippuunsa viritetyn kehittäjäverkoston tai kokonaisen klusterin perustaminen uuteen paikkaan on jo paljon vaikeampaa YLIOPISTOJEN, AMMATTIKORKEA- KOULUJEN JA TUTKIMUSLAITOSTEN OMAT INNOVAATIOPALVELUT Merkittävät innovaatiot syntyvät useimmiten tutki muksessa tai yritystoiminnassa. Yliopistoilla, tutkimus laitoksilla ja tulevaisuudessa myös ammattikorkeakouluilla on keskeinen rooli alkuvaiheen innovaatioiden esiin kaivamisessa ja kaupallistamiseen tähtäävässä jalostamisessa. Tätä tehtävää varten on perustettu teknologiansiirtoyhtiö Licentia Oy (Helsingin yliopiston, Sitran ja VTT:n sekä TKK:n yhdessä perustama) ja lukuisia palveluyksiköitä yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Menestyksekäs teknologiansiirto on monien huippusuoritusten summa. Suomessa on vain rajallinen määrä ammattilaisia, joilla on tarvittavaa kokemusta immateriaalioikeuksista, kansainvälisestä liiketoiminnasta tai riittävän syvällistä toimialaosaamista suoriutumiseksi uusien teknologioiden kaupallistamisesta. Toimenpide-ehdotus 15: Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tulee yhdessä huolehtia siitä, että korkeatasoiset innovaatio- ja uusyrityspalvelut tarjotaan mahdollisuuksien mukaan yhteisinä. Jatkovalmistelu: yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset Suomessa ja Helsingin seudulla on pystytty kehittämään hyviksi arvioituja konsepteja teknologiansiirtoon ja teknologiakeskustoimintaan. Haasteena on kuitenkin edelleen innovaatiopotentiaalin heikohko muuntuminen liiketoiminnaksi. Uusien ideoiden arvioinnin ja jalostamisen sekä teknologiansiirto- ja teknologiakeskuspalveluiden yhdessä muodostamaa palvelukokonaisuutta tulisi tarkastella kokonaisuutena. Esimerkiksi bioalalla Suomessa on perustettu uusia yrityksiä liian varhaisessa vaiheessa kaupallisen toiminnan näkökulmasta. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten sisään on syytä harkita perustettavan innovaatioalustoja, joissa tutkimuslähtöisten innovaatioiden jalostusarvoa voidaan nostaa menestyksellisen kaupallistamisen edellyttämälle tasolle. Tämä pätee sekä teknologiansiirtoon että uusyritystoimintaan. Uudenlaisten alustojen perustamiseen ja ylläpitoon tarvitaan kansallista rahoitusta. Toteutus olisi paikallisten toimijoiden (yliopistojen, tutkimuslaitosten, teknologiansiirtoyhtiöiden ja teknologiakeskusten) vastuulla. Toimenpide-ehdotus 16: Selvitetään mahdollisuudet perustaa uudenlaisia innovaatioalustoja yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin alkuvaiheen ideoiden jalostusarvon nostamiseksi ennen varsinaisten kaupallistamistoimien aloittamista. Jatkovalmistelu: yliopistot, tutkimuslaitokset, Tekes, Sitra 16 HELSINGIN SEUDUN INNOVAATIOSTRATEGIA

17 6.2. TEKNOLOGIAKESKUKSET OSAAMISEN VÄLITTÄJÄROOLISSA Teknologiakeskukset tai tiedepuistot, joista pääkaupunkiseudulle ensimmäinen perustettiin vuonna 1984 Otaniemeen, ovat tavoitteiltaan läheistä sukua luvussa neljä käsiteltyjen kehitysalustojen kanssa. Teknologiakeskukset ovat välittäjäorganisaatioita, jotka toimivat tieteen ja tiedon hyödyntäjien välisessä rajapinnassa. Toimenpide-ehdotus 17: Selvitetään, miten seudulla toimivien innovatiivisten yritysten kaupallistamatta jääneiden ideoiden hyödyntämistä voitaisiin tukea esimerkiksi spin-offien perustamista helpottavin erityis järjestelyin. Jatkovalmistelu: Uudenmaan TE-keskus, kaupunkien elinkeinotoimet, teknologiakeskukset ja kauppakamarit Teknologiakeskukset on sijoitettu Suomessa yliopistojen välittömään fyysiseen läheisyyteen tukemaan tutkimuslähtöisen osaamisen kaupallistamista erityisesti uusyritystoiminnan kautta. Kehitysalustat taas ovat tyypillisesti yritysten markkinalähtöisistä tarpeista syntyneitä yhteishankkeita, joissa toiminnan fyysinen sijainti on usein toissijainen kysymys. Molemmissa innovaatioympäristöissä on kuitenkin tavoitteena uuden tiedon ja osaamisen kaupallinen hyödyntäminen. ei vielä ole vahvaa yhtenäistä profiilia eikä alueen toimijoilla yhteistä visiota siitä, mihin pyritään. Toimintansa aloittaneella Otaniemen kehitys Oy:llä on tärkeä koordinoiva rooli alueen yhteisöllisyyden ja kansainvälisen profiilin rakentamisessa sekä yhteisen vision määrittelyssä. Tämä vaatii kaikkien Otaniemen alueen toimijoiden ja Espoon kaupungin vahvaa tukea. Pörssiyhtiö Technopolis Oyj:n omistama Technopolis Ventures Oy on Suomen suurin teknologia- ja osaamispohjaisia yrityksiä palveleva yrityshautomotoimija. Sen tarjoamassa palvelukokonaisuudessa on yhdistetty toimitilat, yritys- ja yksilöpalvelut sekä yritysten kehittämispalvelut ja -ohjelmat. Otaniemessäkin Technopolis Venturesin ohjelmatarjonta on jaettu kolmeen koriin: (1) liikeidean arviointi ja yrityksen perustaminen, (2) yrityshautomopalvelut ja (3) klusteriohjelmat. Technopolis Ventures sai joulukuussa 2004 EU:n Excellence in Technology Transfer palkinnon tunnustuksena parhaiden käytäntöjen kehittämisestä ja hyvästä yhteistyöstä niiden tehokkaaksi hyödyntämiseksi Euroopan eri alueilla. Esimerkki: Otaniemen teknologiakeskittymä Teknillinen korkeakoulu, VTT ja muut Otaniemen alueella toimivat tutkimuslaitokset muodostavat Pohjoismaiden tärkeimmän teknologiakeskittymän. Tulevaisuuden haasteena on alueen tunnettuuden lisääminen myös yrityskeskittymänä. Otaniemellä HELSINGIN SEUDUN INNOVAATIOSTRATEGIA 17

18 Esimerkki: Lentokenttäkaupunki Aviapolis Vantaan lentokenttäalueen ympärille on kasvanut merkittävä yritys- ja osaamiskeskittymä, lentokenttäkaupunki Aviapolis. Viimeisten viiden vuoden aikana alueelle on syntynyt uutta työpaikkaa. Technopolis Oyj:n perustamalle teknologiakeskukselle valittiin yritysvetoinen strategia: sinne houkutellaan yrityksiä, joiden uskotaan vetävän puoleensa myös tutkimusta ja koulutusta. Teknologiakeskuksessa toimii jo Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu EVTEK ja sen koordinoimana elektroniikan valmistuksen koulutus- ja koetehdas Electria. Electriassa kohtaavat kiinnostavalla tavalla ammatillisen tason ja yliopistotason koulutus, tieteellinen tutkimus (TKK, TTY) sekä yritysten tuotekehitystarpeet. Kansainvälisen hyvin toimivan lentokentän merkitys on suuri seudulliselle kilpailukyvylle. Helsinki- Vantaan lentoaseman kautta kulkee vuodessa noin 10 miljoonaa matkustajaa. Helsingin seudulla on erityisesti hyvien Aasian-lentoyhteyksiensä ansiosta mahdollisuus vahvistaa gateway-asemaansa tulevaisuudessa. Tavoitteeksi on asetettava, että mahdollisimman monella lentomatkustajalla on tulevaisuudessa liiketoimintaan liittyviä syitä viipyä koneenvaihtoa pitempään Helsingin seudulla. Vantaan kaupungin yritystoiminnan edellytysten vahvistamiseen tähtäävä Hitech-ohjelma sisältää viisi alaa: logistiikka, elektroniikka, ympäristö, hyvinvointi ja tietoliikenne. Hitech-ohjelman rinnalla Aviapolissa toimii lisäksi Logistiikan osaamiskeskus osana kansallista osaamiskeskusohjelmaa. Logistiikan osaamiskeskuksen ja Aktiivimateriaalien ja mikrosysteemien osaamiskeskuksen yhteisiin kärkihankkeisiin kuuluu logistiikan RFID Lab, jonka tavoitteena on yhdistää RFID-teknologian tarjoamat mahdollisuudet yritysten logistiikkatarpeisiin. kampuksille. Helsinki Business and Science Parkilla voi olla myös keskeinen rooli yliopiston kolmannen tehtävän yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toteuttajana. Jatkossa tarvitaan Helsinki Business and Science Parkin omistajien vahvaa sitoutumista, jotta teknologiakeskustoiminnalle saadaan lisää kattavuutta ja vaikuttavuutta Viikin, Meilahden ja Kumpulan kampuksilla. Vaikuttavuus voi syntyä vain korkeatasoisten lisäarvopalveluiden kautta. Niiden tarjoamiseen tarvitaan riittävät aineelliset ja aineettomat resurssit. Yhteistyötä teknologiansiirtoyhtiö Licentia Oy:n ja yrityshautomo Technopolis Ventures Oy:n kanssa on syytä edelleen lisätä. Toimenpide-ehdotus 18: Helsinki Business and Science Park Oy:n omistajat osoittavat tarvittavat lisäresurssit yhtiölle toiminnan laajuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi yliopiston kolmannen tehtävän tehokkaan toteuttamisen edellyttämälle tasolle. Esimerkki: Helsingin yliopiston tiedekampukset Helsingin yliopiston (ja kaupungin) alueella toimii vuonna 1992 Viikkiin perustettu bio-alaan erikoistunut Helsinki Business and Science Park Oy. Valittuun fokustoimialaan liittyvät suuret pääomatarpeet ja osin toteutuneet riskit ovat osaltaan vaikeuttaneet teknologiakeskustoiminnan vakiinnuttamista. Lisäämällä yhteistyötä suuryritysten, rahoittajien ja yrityskehittäjien kesken teknologiakeskustoiminta voidaan vakiinnuttaa myös Helsingin yliopiston Kaupunkien kehittämisessä tehokkuus ei yksin riitä - tarvitaan myös luovuutta. vuorineuvos Krister Ahlström 18 HELSINGIN SEUDUN INNOVAATIOSTRATEGIA

19 6.3. LUOVIEN ALOJEN LIIKETOIMINTAKESKUS ARABIANRANTAAN Perinteinen teknologiakeskuskonsepti on yleensä kiinnittynyt niin sanottuihin koviin tieteisiin ja teknologioihin. Helsingin seudulla on hyvää osaamista ja kasvupotentiaalia myös teknologialähtöisten alojen ulkopuolella. Käytännössä melkein koko luovien toimialojen liiketoimintapotentiaali sijaitsee metropolialueella. Luovan osaamisen nykyistä tehokkaampi levittäminen ja kaupallinen hyödyntäminen ovat mahdollisuus pääkaupunkiseudulle. Luovat toimialat ansaitsevat osakseen lisähuomiota ja tukea seudullisessa elinkeinopolitiikassa. Tulevaisuudessa palveluliiketoiminta on monen aikaisemmin tuotekeskeisesti toimineen yrityksen ydinliiketoimintaa. Suomessa tarvitaan lisää käytännönläheistä palveluliiketoiminnan tutkimusta ja tuotekehitystä. Niiden myötä palveluista voi kehittyä Suomelle merkittävää uutta vientitoimintaa tulevaisuudessa. Helsingin seudulla luontevaa olisi keskittyä erityisesti digitaalisilla (tai ICT) teknologioilla tuettujen kansainvälisesti monistettavien palveluratkaisujen kehittämiseen, koska täällä voidaan luontevasti hyödyntää yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen palveluliiketoimintaosaamista sekä tutkimuksessa ja yritystoiminnassa kehitettyjä teknologioita. Toimenpide-ehdotus 19: Perustetaan teknologiakeskusmallia mukaileva (Tekel-kelpoinen) luovien alojen liiketoimintaosaamista ja uusia yrityksiä palveleva osakeyhtiö Arabianrantaan yhdistämällä alueen nykyisin organisatorisesti hajallaan olevat toiminnot (osaamiskeskus, yrityshautomo, innovaatiopalvelut jne.) ja vahvistamalla erityisesti liiketoimintaosaamista. Jatkovalmistelu: TaiK, Culminatum, Helsingin kaupunki, TE-keskus 6.4. PALVELULIIKETOIMINTAOSAAMISEN VAHVISTAMINEN Kehittyneelle tietoyhteiskunnalle tyypillisesti neljä viidesosaa kaikista Helsingin seudun työpaikoista on palveluissa. Erityisesti joillakin tietointensiivisillä sektoreilla, kuten rahoitus ja konsultointi, Helsingin seutu edustaa reilusti yli puolta koko maan volyymistä. Toisaalta tiedetään, että Suomessa ja Helsingin seudullakin palvelusektori on edelleen monilta osin alikehittynyt ja tuottavuuden kehitys on heikoimmilla osa-alueilla ollut negatiivista viime vuosina. Esimerkki: Kauppakorkeakoulut osaamisen välittäjäroolissa Kauppakorkeakoulujen on osana yliopistojen niin sanotun kolmannen tehtävän toteutusta aktivoiduttava seudullisesti. Helsingin kauppakorkeakoulun Mechelininkadulle kaavailema bisneskampus yrityshautomoineen ja alkavaa yritystoimintaa tukevine muine palveluineen on linkitettävä kiinteäksi osaksi Helsingin seudun (kasvu-)yrittäjyyden tukiverkostoa. Kiinnostava avaus on ollut Svenska Handelshögskolanin Suomen Akatemian tuella toteuttama liiketoimintaosaamisen koulutuskokonaisuus Viikin biotieteiden tohtorikoulun jatko-opiskelijoille. Toimenpide-ehdotus 20: Perustetaan tietointensiivisiin liiketoiminnan palveluihin keskittyvä klusteriohjelma osaamiskeskustoiminnan mallin mukaisesti. Jatkovalmistelu: Culminatum, kaupunkien elinkeinojohto, yliopistot, ammattikorkeakoulut, VTT HELSINGIN SEUDUN INNOVAATIOSTRATEGIA 19

20 6.5. KOHTI DYNAAMISTA KAMPUSVERKOSTOA Teknologiakeskuksen tärkein tehtävä on tutkimuslähtöisen osaamisen välittäminen yhteiskuntaa hyödyttämään. Paine toiminnan tehostamiseksi kasvaa syksyllä 2005 voimaan tulevan uuden yliopistolain mukanaan tuoman niin sanotun kolmannen tehtävän (yhteiskunnallinen vuorovaikus) myötä. Myös yritykset tuntenevat kasvavaa kiinnostusta yliopistoyhteistyöhön. Teknologiakeskuksen tarjoama yliopistokampuksen fyysinen läheisyys ja toimintaan liittyvä välittäjärooli ovat omiaan helpottamaan tätäkin yhteistyötä. Toimenpide-ehdotus 21: Vahvistetaan opiskelijoiden ja tutkijoiden seudullista liikkuvuutta yli tieteenala- ja kampusrajojen Helsinki Region Science Parkin alueella merkittävien innovaatioiden aikaansaamiseksi. Liikkuvuuden mahdollistaminen on aloitettava kampukset yhdistävän niin sanotun Tiedelinjan perustamisesta. Jatkovalmistelu: pääkaupunkiseudun neuvottelukunta, YTV 6.6. KASVUYRITTÄJYYDEN TUKI Kasvuyritysten merkitys on keskeinen Suomen ja Helsingin seudun kilpailukyvyn ja taloudellisen menestyksen kannalta. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia hyödyntävä kasvuhakuinen ja haluinen yrittäjyys on Suomessa kuitenkin vähäistä etenkin, kun se suhteutetaan maassa tehtyihin tutkimus- ja kehityspanostuksiin. Kasvuyritykset ovat pieni osa kaikista uusista yrityksistä, mutta niihin syntyy valtaosa uusista työpaikoista. Uusien kasvuyritysten puute korostuu Helsingin seudulla, joka edustaa noin puolta Suomen innovaatiovirrasta. Kasvuyrittäjyyden tuen vahvistaminen on nostettava kaupunkien innovaatio- ja elinkeinopolitiikan keskeiseksi kohteeksi. Järkevää olisi myös kohdistaa valtiovallan kasvuyrittäjyyden tukitoimenpiteitä nykyistä enemmän pääkaupunkiseudulle, koska täällä todennäköinen panos-tuotossuhde lienee Suomen mittakaavassa ylivoimainen. Yrittäjyys on usein tehokkain tapa kaupallistaa osaamista ja innovaatioita. Yrittäjyyteen tarvitaan kuitenkin Suomessakin aina yrittäjä, jonka soisi nykyistä useammin olevan korkeasti koulutettu. Yrittäjyys kilpailukykyisenä uravaihtoehtona korkeasti koulutetuille edellyttäisi muutoksia verotukseen ja julkisen alkuvaiheen riskirahoituksen lisäämistä. Seudullisestikin voidaan tehdä jotain esimerkiksi sijoittamalla valikoivasti alkuvaiheen pääomarahastoihin. Etenkin monilla teknologiaa hyödyntävillä toimialoilla kasvu edellyttää varhaista kansainvälistymistä. Koko Suomen innovaatiopotentiaalin hyödyntämiseksi on kriittisen tärkeää kehittää Helsingin seutua toimivaksi kasvualustaksi kansainvälisesti menestyville uusille yrityksille. Suomi tarvitsee yhden alueen, jolla on edellytykset toimia globaalisti operoivien kasvuyritysten kiihdytysalustana ja tukikohtana riippumatta siitä, ovatko yritykset alun perin lähtöisin Suomesta tai ulkomailta. 20 HELSINGIN SEUDUN INNOVAATIOSTRATEGIA

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN INNOVAATIOSTRATEGIA TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMINEN 5/2007

PÄÄKAUPUNKISEUDUN INNOVAATIOSTRATEGIA TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMINEN 5/2007 PÄÄKAUPUNKISEUDUN INNOVAATIOSTRATEGIA TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMINEN 5/2007 I Tutkimuksen ja osaamisen kansainvälisen vetovoiman lisääminen Saavutettuja tuloksia EU:n kemikaaliviraston aloittaminen Helsingissä

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät Innovaatioyhteistyöstä maailmanluokan läpimurtoja Tiede Hyvinvointi Strategia Huippuosaaminen Yhteistyö Kehitys Kasvu Talous innovaatiot Tulevaisuus Tutkimus

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Painopisteet ja kehittämislinjaukset

Painopisteet ja kehittämislinjaukset Painopisteet ja kehittämislinjaukset 25.11.2008 1 Tavoite Kilpailukykystrategiassa määritellään metropolialueen (tässä yhteydessä Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Hyvinvointialan kehittäminen pääkaupunkiseudulla HYVÄ aluefoorum, Etelä-Suomi 3.11.2009

Hyvinvointialan kehittäminen pääkaupunkiseudulla HYVÄ aluefoorum, Etelä-Suomi 3.11.2009 Hyvinvointialan kehittäminen pääkaupunkiseudulla HYVÄ aluefoorum, Etelä-Suomi 3.11.2009 Frank Ryhänen Culminatum Innovation Oy Ltd Hyvinvoinnin osaamiskeskus Esityksen sisältö Culminatum Innovation Uudenmaan

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Living Lab toiminta seudun kehittämisen kannalta ja Hyvinvointialan Living Lab -hanke kokonaisuutena

Living Lab toiminta seudun kehittämisen kannalta ja Hyvinvointialan Living Lab -hanke kokonaisuutena Living Lab toiminta seudun kehittämisen kannalta ja Hyvinvointialan Living Lab -hanke kokonaisuutena Teknologia tukemassa ikääntyneiden kotona asumista seminaari Tampere, Kuuselan seniorikeskus 12.4.2011

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof.

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net OuluHealth Labs Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä Openphoto.net Oulu Sote Labs Hankkeen tavoitteena on tuotteistetun ja verkostomaisen innovaatio-, testaus-

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Innovaatiokeskittymät

Innovaatiokeskittymät Innovaatiokeskittymät Uusi ohjelmaväline 2014+ Mika Pikkarainen Elinkeino- ja innovaatio-osasto Innovaatioympäristöt ryhmä 7.9.2012 Innovaatiokeskittymäpolitiikan lähtökohdat Innovaatiojärjestelmä kv-arviointi

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Tekniikan, kaupan ja taideteollisen alan huippuyliopisto Suomeen

Tekniikan, kaupan ja taideteollisen alan huippuyliopisto Suomeen Tekniikan, kaupan ja taideteollisen alan huippuyliopisto Suomeen Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistyminen uudeksi yliopistoksi Valtiosihteeri Raimo

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Innovaatio, käyttöönotto ja leviäminen 25.3.2015 2 Seuranta- ja arviointimalli Panokset Toiminta

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Hyvinvointi uhattuna!

Hyvinvointi uhattuna! Uusien hyvinvointipalvelujen kehittämisen eturintamassa Agora Päivä 23.10.2013 Antti Hautamäki Johtaja Tutkimusprofessori Agora Center 2 Hyvinvointi uhattuna! Hyvinvointivaltiota uhkaa palvelujen rapautuminen

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI

ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI Maaseutu innovaatioympäristönä Antti Saartenoja 30.1.2008 Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet Maaseutu innovaatioympäristönä Mikä on innovaatio Innovaatioiden

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i 2 5. 1 1. 2 0 1 0 CEMIS Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 24.11.2010

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Hyvinvointiklusteri Oulussa 2009 Kokemuksia OSKE-rahoituskokeilusta. Katriina Otsamo 22.10.2008

Hyvinvointiklusteri Oulussa 2009 Kokemuksia OSKE-rahoituskokeilusta. Katriina Otsamo 22.10.2008 Hyvinvointiklusteri Oulussa 2009 Kokemuksia OSKE-rahoituskokeilusta Katriina Otsamo 22.10.2008 OWI on hyvinvointialan liiketoiminnan kehittäjä Kaksi osaamisaluetta: vertikaalina hyvinvointiala, horisontaalisena

Lisätiedot

Kansallisen innovaatiostrategian linjaukset. Petri Peltonen TEM / INNO

Kansallisen innovaatiostrategian linjaukset. Petri Peltonen TEM / INNO Kansallisen innovaatiostrategian linjaukset Petri Peltonen TEM / INNO Kansallinen innovaatiostrategia - päämäärät Innovaatioperusteinen tuottavuuskehitys Hyvinvoinnin lisääminen edellyttää innovaatioihin

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen osana 6Aika Avoimet innovaatioalustat -työtä Alustamaisessa kehittämisessä tarvittavien

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Innovaatio? Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen. Innovatiiviset liiketoimintakonseptit

Innovaatio? Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen. Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Oulun alueen näkökulmia Osaamiskeskusohjelmaan

Oulun alueen näkökulmia Osaamiskeskusohjelmaan Oulun alueen näkökulmia Osaamiskeskusohjelmaan BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula OSKE vaikuttajapäivä Oulussa 2.11.2011 BUSINESSOULU 2011, WWW.BUSINESSOULU.COM Oulu - the Capital of Northern Scandinavia

Lisätiedot