Kaitaan lukion käytänteet Wilma lukio opintojen suunnittelussa ja seuraamisessa Oppikirjat ja välineet... 15

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO Kaitaan lukion käytänteet Wilma lukio opintojen suunnittelussa ja seuraamisessa Oppikirjat ja välineet Koeviikko, pohjatunnit ja palautepäivä Lisäaika koeviikon kokeissa +30 min Palautepäivän aikataulu Uusintakuulustelut Itsenäinen opiskelu Etenemiseste Poissaolot Arviointi Muualla suoritetut opinnot Lukion oppimäärä ja päättötodistus Kurssien valintajärjestys opintovuosittain Kurssien määrä/ valmistumisajankohta Ylioppilastutkinto Abin muistilista Opinto-ohjaus Tutortoiminta Opiskelijahuoltopalvelut Opintoetuudet Lukion kurssit Opintopolut ja suoritusjärjestykset Lukion sidosryhmät Muistiinpanoja... 88

2 L UKUVUODEN AIKATAULUT Koulu on auki koulutyöpäivinä klo 7:30-15:30 (perjantaisin 7:30-15:00) Ryhmänohjaustuokio on keskiviikkoisin klo 13:00-13:15 J AKSOT JA KOEVIIKOT 1. jakso koeviikko pe pe jakso koeviikko pe pe jakso koeviikko pe pe jakso koeviikko to pe jakso koeviikko ke to 2.6. PALAUTEPÄIVÄ on koeviikon jälkeinen tiistai klo 8:00-12:30 U USINTAKUULUSTELUT ti klo 16:00-19:00 (hylätyt, korotukset,itsenäiset) Ilmoittautuminen viimeistään pe ti klo 16:00-19:00 (1.jakson/päättöarv.korotus) Ilmoittautuminen viimeistään pe ti klo 16:00-19:00 (2.jakson) Ilmoittautuminen viimeistään pe ti klo 16:00-19:00(3.jakson/hylätyt,korotukset,itsenäiset) Ilmoittautuminen viimeistään pe ti klo 16:00-19:00 (4.jakson+yo-kirjoittajille) Ilmoittautuminen viimeistään pe ke klo 9:00-12:00 (5.jakson) Ilmoittautuminen viimeistään pe 3.6. TYÖAJAT JA LOMAT Syyslukukausi ke pe Kevätlukukausi to la Syysloma ma pe Joululoma ma ke Talviloma ma pe Poissaoloanomus sekä muut lomakkeet löytyvät osoitteesta 2

3 H YVÄ OPISKELIJA Tervetuloa aloittamaan lukio-opintosi Kaitaan lukioon. Valitsemasi oppilaitos on perinteinen espoolainen lukio, joka on perustettu vuonna Aloitamme nyt siis toimintamme 50. Vuoden! Kaitaan lukio tarjoaa opiskelijoilleen viihtyisän, turvallisen ja välittävän opiskeluympäristön, jossa opiskelija saa laajan yleissivistyksen jatko-opintojen pohjaksi. Opiskelu lukiossa vaatii opiskelijalta aktiivista otetta omaan opiskeluun. Oppiminen syntyy vuorovaikutuksessa opettajan ja opiskelijan kanssa, mutta päävastuu oppimisesta on opiskelijalla itsellään. Lukeminen, kotitehtävien tekeminen ja aktiivinen osallistuminen opetukseen takaavat parhaat mahdollisuudet lukio-opintojen menestykselliseen suorittamiseen. Käytä siis lukioaikasi oman itsesi parhaaksi ja ole valmis työn tekoon, se kannattaa. Kaitaan lukiossa tavoitteena on, että opiskelija voi suoriutua lukio-opinnoistaan kolmessa vuodessa. Ensimmäisenä lukuvuonna suoritetaan noin 30 kurssia. Mahdollisten opintojen pidentäjien kanssa tehdään pidentämissuunnitelma toisena opiskeluvuotena. Pidentämiseen tarvitaan aina perusteet, joita voivat olla mm. todettu oppimisvaikeus, terveydentila, huipputason urheilu- tai kulttuuriharrastus tai erityisen laaja ylioppilaskirjoitusohjelma. Opintojen pidentäminen vaatii aina huoltajan kuulemista asiassa. Lukio-opiskelu edellyttää nuorelta vastuullisuutta ja omatoimisuutta. Toisilla on näitä valmiuksia valmiina ja toiset oppivat niitä lukion aikana. Ryhmänohjaajat ja aineenopettajat tukevat näiden valmiuksien kehittämistä ja vanhempien tuki ja kiinnostus opintoja kohtaan ovat edelleenkin tärkeitä. Kaitaan lukion henkilökunta toimii yhteistyössä vanhempien kanssa nuoren parhaaksi. Utelias ja myönteinen asenne opiskelua kohtaan ovat avaimet opinnoissa menestymiseen. Toivotan kaikille opiskelijoille opiskeluintoa sekä menestystä opinnossa! Harri Henttonen lukion rehtori Leea Sivula 3

4 TOIMINTAKALENTERI 1. JAKSO Vko ma ti ke to pe Lukuvuosi alkaa Lukiseulat Ryhmäytyspäivä 1lk Uusinta Abi-info syksyn YO-tutkintoon osallistuville vuoden opiskelijoiden vanhempainilta Valokuvaus YO-kuuntelu BB, BA 8.30 AMK- ja yliopisto haku alkaa 8.9. YO-kuuntelu EA YO-kuuntelu SC PC EC YO AI tekstitaito YO reaali 9.00 PS,FF,HI,FY,BI YO 9.00 EA YO BB, BA YO AI essee suomi toisena k. AMK- ja yliopisto haku päättyy YO EC,PC,FC,SC 9.00 Pohjatunti 9-10 KOE 3 palkki YO M,N Pohjatunti 9-10 KOE 1 palkki Pohjatunti 9-10 KOE 4 palkki YO reaali 9.00 UE,ET,YH,KE,GE, TE KOEVIIKKO ALKAA Pohjatunti 9-10 KOE 7 palkki Pohjatunti 9-10 KOE 5 palkki Pohjatunti 9-10 KOE 2 palkki Pohjatunti 9-10 KOE 6.palkki

5 KURSSITARJOTIN J AKSO MA TI KE TO PE YT

6 2. JAKSO vko ma ti ke to pe JAKSO ALKAA PALAUTEPÄIVÄ klo Ilmoittautuminen päättöarvosanan korotustenttiin opettajalle SYYSLOMA SYYSLOMA jakson UUSINTA Syksyn abeilla viim. mahd. suor.puuttuva kurssi Päättöarvosanan korotusmahdollisuus SYYSLOMA SYYSLOMA Uusintaan ilmoitt.päättyy SYYSLOMA Abi-info kevään YOtutk.osallistuville Ilmoitt.kevään YO-tutkintoon alk ja3.vuoden opiskelijoiden vanhempainilta KOEVIIKKO ALKAA Pohjatunti 9-10 KOE 6 palkki Ilmoitt kevään YOtutkintoon päättyy Pohjatunti 9-10 KOE 7 palkkii Pohjatunti 9-10 KOE 3 palkki Pohjatunti 9-10 KOE 5 palkki Pohjatunti 9-10 KOE 2 palkki Pohjatunti 9-10 KOE 1 palkki Pohjatunti 9-10 KOE 4 palkki

7 K URSSITARJOTIN JAKSO MA TI KE TO PE YT

8 3. JAKSO ma ti ke to pe JAKSO ALKAA PALAUTEPÄIVÄ klo Syksyn yo-kokeisiin osallistuneiden ilmoitt. kevään YO-tutkintoon päättyy UUSINTA Itsenäisyys- ja syksyn ylioppilasjuhla Joulukirkko JOULULOMA Loppiainen Abi-info Kevätlukukausi alkaa lukujärjestyksen mukaisesti asteen koulutus-tapahtuma Tapiolassa KOEVIIKKO ALKAA Pohjatunti 9-10 KOE 4 palkki Pohjatunti 9-10 KOE 3 palkki Pohjatunti 9-10 KOE 1 palkki Pohjatunti 9-10 KOE 5 palkki Pohjatunti 9-10 KOE 2 palkki Pohjatunti 9-10 KOE 6 palkki Pohjatunti 9-10 KOE 7 palkki

9 KURSSITARJOTIN J AKSO MA TI KE TO PE YT

10 4. JAKSO ma ti ke to pe JAKSO ALKAA YO-kuuntelu EA+muut pitkät kielet 8.30 haku ammatillisiin oppilaitoksiin alkaa 9.2. PALAUTEPÄIVÄ YO-kuuntelu BB, BA jakson uusinta hylätyt 2. korotukset 3. itsenäiset YO A tekstitaito YO-kuuntelu lyhyet kielet 8.30 VANHOJEN TANSSI HARJOITUKSET Penkkaripäivä Abi-aamiainen ruokala Abishow sali 9-10 Ajelu lähtee Wanhat tanssit iltaesitys vanhemmille kahvitus tanssi TALVILOMA Ilmoittautuminen uusintaan menn Wanhojen päivä Wanhojen kahvila galleriassa 9-12 Wanhojen coctailtilaisuus Tanssiesitys koululle haku ammatillisiin oppilaitoksiin päättyy YO AI essee suomi toisena k YO reaali 9.00 UE,ET,YH,KE,GE, TE YO EA muut pitkät kielet YO BB, BA YO N, M VAPAA PITKÄPERJANTAI VAPAA PÄÄSIÄISPÄIVÄ VAPAA YO reaali 9.00 PS,FF,HI,FY,BI KOEVIIKKO ALKAA Pohjatunti 9-10 KOE 7 palkki YO lyhyet kielet 9.00 Pohjatunti 9-10 KOE 1 palkki Pohjatunti 9-10 KOE 3 palkki Pohjatunti 9-10 KOE 4 palkki Pohjatunti 9-10 KOE 2 palkki Pohjatunti 9-10 KOE 6 palkki Pohjatunti 9-10 KOE 5 palkki

11 K URSSITARJOTIN JAKSO MA TI KE TO PE YT

12 5. JAKSO ma ti ke to pe JAKSO ALKAA PALAUTEPÄIVÄ jakson uusintakuulustelu klo Abi-info syksyn YO-tutkintoon osallistuville 9.45 Ilmoittautuminen syksyn YOtutkintoon alkaa HELATORSTAI VAPAA 6.5. VAPAA KOEVIIKKO ALKAA Pohjatunti 9-10 KOE 2 palkki Pohjatunti 9-10 KOE 1 palkki Pohjatunti 9-10 KOE 3 palkki Pohjatunti 9-10 KOE 5 palkki Pohjatunti 9-10 KOE 7 palkki Pohjatunti 9-10 KOE 4 palkki Pohjatunti 9-10 KOE 6 palkki Ilmoittautuminen syksyn YOtutkintoon päättyy 3.6. PALAUTEPÄIVÄ Ilmoittautuminen 8.6. uusintaan 4.6. YO-juhla ja lukuvuoden päätösjuhla Kesäkuun uusinta 8.6. klo

13 KURSSITARJOTIN J AKSO MA TI KE TO PE YT

14 K AITAAN LUKION KÄYTÄNTEET Lukion oppimäärä on vähintään 75 kurssia, näistä kurssia on pakollisia opintoja, 10 syventäviä ja loput opiskelijan vapaasti valitsemia syventäviä ja soveltavia kursseja. Lukion oppimäärä on suunniteltu suoritettavaksi kolmessa vuodessa. Kolmen vuoden opiskeluaika edellyttää kuuden kurssin suorittamista kussakin jaksossa. Opiskeluajan pidentäminen edellyttää hyväksyttäviä perusteita sekä huoltajan kuulemista. Lukion koko oppimäärä on suoritettu, kun kaikkien opinto-ohjelmaan kuuluvien aineiden oppimäärät on suoritettu hyväksytysti. Suositus lukion kurssien suorittamiseksi kolmen lukuvuoden aikana on esitetty sivulla 22. Lukio-opintojen suorittaminen edellyttää opiskelijalta opintojen suunnittelua ja seuraamista koko lukio-opintojen ajan. Opinto-ohjelmien ja kurssivalintojen tekoon opiskelijalla on oikeus saada ohjausta ja neuvontaa opinto-ohjaajalta ja opettajilta. Opintojen etenemistä ja kurssien kertymistä opiskelija sekä hänen huoltajansa voivat seurata jaettavista jaksotodistuksista sekä Wilmasta. Ryhmänohjaaja ja opiskelija yhdessä seuraavat opintojen kertymistä lukuvuoden aikana. Ryhmänohjaaja on yhteydessä alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajaan, mikäli opintomenestys antaa siihen aihetta. Lukion aloittavat opiskelijat saavat ensimmäiselle jaksolle valmiin lukujärjestyksen, jossa on valmiina 5-6 pakollista kurssia. Tulevia jaksoja koskevat suunnitelmat ja valinnat tehdään opinto-ohjaajan ja tutorien ohjauksessa ensimmäisen jakson opinto-ohjauskurssin aikana. Myös ryhmänohjaaja sekä aineenopettajat auttavat opintojen suunnittelussa ja valintojen tekemisessä. Lukiossa jo opiskelevat tekevät huhtikuussa kurssivalintansa seuraavaa lukuvuotta varten. Kurssien osallistujamäärät sekä toteuttamismahdollisuus tarkastetaan toukokuussa, jonka jälkeen opiskelijat saavat tiedon siitä, toteutuvatko kaikki heidän valintansa seuraavana lukuvuonna. Tarvittavista muutoksista informoidaan opiskelijoita. Opiskelija vastaa itse valintojen syöttämisestä Wilmaan. W ILMA LUKIO OPINTOJEN SUUNNITTELUSSA JA SEURAAMISESSA Wilma on lukion oppilashallinto-ohjelman etäkäyttöliittymä opiskelijoille, heidän huoltajilleen ja lukion henkilökunnalle. Wilman avulla opiskelija ja alle 18- vuotiaan opiskelijan huoltajat voivat seurata opintosuorituksia ja kurssivalintoja. Wilmasta voi tulostaa lukujärjestyksen sekä jaksotodistuksen. Wilman avulla opiskelija, ryhmänohjaaja ja huoltaja voivat seurata opiskelijan poissaoloja. Alle 18- vuotiaan huoltaja selvittää poissaolot Wilmaan. Opiskelija voi suunnitella ja tallentaa opintojaan koskevia tietoja Wilman opintosuunnitelmalomakkeelle. Lomakkeella opiskelija voi muun muassa ennakoida ja seurata oman kurssimääränsä kerääntymistä koko opiskeluaikansa. Lomakkeelle 14

15 voi myös tallentaa suunnitelmiansa muualla suoritettavista kursseista sekä keskeytyneistä ja hylätyistä kursseista, mikäli ne edellyttävät opiskelijalta kurssin uudelleen suorittamista tai täydentämistä. Ylioppilastutkinnon hajauttamissuunnitelma ja suoritusajankohdat tulee tallentaa lomakkeelle. Lomakkeelle tallennettuja tietoja hyödynnetään lukiossa opiskelijan ohjauksessa. O PPIKIRJAT JA VÄLINEET Lukiolainen hankkii itse oppikirjat ja muut opiskeluvälineet ennen kurssin alkua. Oppikirjat tulee olla mukana jo kurssin ensimmäisellä oppitunnilla. Oppaassa on luettelo käytettävistä oppikirjoista. Lukiolaisilta kerätään koko lukioajan kattava 10 euron koepaperimaksu. Kuvataidekursseista peritään kaikki käytettävät materiaalit ja välineet kattava 10 euron kurssikohtainen materiaalimaksu. Maksutosite näytetään kurssin opettajalle kahden viikon kuluessa kurssin alkamisesta. K OEVIIKKO, POHJATUNNIT JA PALAUTEPÄIVÄ Lukiossa lukuvuosi jakautuu viiteen jaksoon, joiden ajankohdat selviävät toimintapäivyristä. Jokaisessa jaksossa on erilainen lukujärjestys, joka syntyy opiskelijan tekemien valintojen pohjalta. Oppitunnit järjestetään pääsääntöisesti kello ja työpajatunnit kello (kurssitarjottimen tuntinumero 8). Jakson lopussa järjestetään koeviikko. Kokeet pidetään päivittäin kello Kokeesta voi poistua aikaisintaan kello Koeviikolla ennen jokaista koetta järjestetään kokeeseen valmistava pohjatunti kello Pohjatunnin tarkoituksena on koota opiskeltu aines yhteen ja luoda opiskelijalle oppimisen kannalta merkittäviä oppimiskokonaisuuksia. Koeviikon jälkeen järjestetään palautepäivä, jolloin pidetään 25 minuutin mittaiset palautetuokiot. Palautepäivän oppitunnit ovat osa kurssisuoritusta ja opiskelijan oppimisen kannalta erittäin tärkeitä tilaisuuksia. Sairastumiset ja kokeesta pois jääminen Jos opiskelija on ilmoittautunut uusintakokeeseen ja jättää saapumatta, ei hän tämän jälkeen voi enää ilmoittautua saman kokeen uusintaan. Sairastapauksissa opiskelijan on otettava ennen koetta yhteyttä aineenopettajaan peruuttaakseen ilmoittautumisen. L ISÄAIKA KOEVIIKON KOKEISSA +30 MIN Lisäaikaan oikeutettuja ovat sellaiset opiskelijat, joilla on erityisopettajan tai muun asiantuntijan toteama tarve lisäaikaan. Lisäajan tarve tulee kartoittaa tapaamisessa erityisopettajan kanssa. Apulaisrehtori vahvistaa lisäajan käyttöoikeuden. Lisäaikaa myönnetään harkinnan ja tarpeen mukaan niihin kokeisiin, joissa siitä on todellista hyötyä opiskelijalle. OPISKELIJAN VASTUULLA on huolehtia siitä, että apulaisrehtorilla on tieto lisäajan käytöstä viikkoa ennen koeviikkoa. 15

16 E RITYISOPETTAJA Erityisopettaja kartoittaa mahdollisia lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuksia ensimmäisten kouluviikkojen aikana. Lukiseula tehdään kaikille ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille. Erityisopettaja kutsuu opiskelijoita haastatteluun ja mahdolliseen tarkempaan yksilölliseen lukitestiin seulatulosten perusteella. Oppimiseen liittyvissä erityisvaikeuksissa on mahdollista saada yksilöohjausta ja tukea. Päävastuu lukitestaukseen osallistumisesta ja erityisjärjestelyjen hakemisesta on opiskelijalla ja huoltajalla. Rehtori neuvoo erityisjärjestelyjen hakemisessa. Tarkempia menettelyohjeita kannattaa kysyä lukion erityisopettajalta, rehtorilta tai opinto-ohjaajalta. Lisätietoja erityisjärjestelyistä ylioppilaskirjoituksissa löytyy sivulta Lukion erityisopettaja Päivi Kamula P ALAUTEPÄIVÄN AIKATAULU Tarkasta palautepäivän ajankohta ja järjestys wilmasta 8.tunti no klo tunti no klo 8:30 6 tunti no klo 9:00 5 tunti no klo 9:30 4 tunti no klo 10:00 3 tunti no klo 10:30 2 tunti no klo 11:00 1 tunti no klo 11:30 RO-tuokio klo 12:00 ruokailu klo 12:15 Laura Markkanen 16

17 U USINTAKUULUSTELUT Ilmoittautuminen Uusintakokeisiin ilmoittaudutaan Wilmassa palautepäivän jälkeen. Tarkemmat aikataulut löytyvät tämän oppaan alusta ja Wilmasta. Ilmoittautuminen tehdään Tentit-toiminnolla, mikäli kurssi on ollut edellisessä jaksossa. Jos uusittavaa kurssia ei ole Tentit-listassa, ilmoittautuminen tehdään Wilma-viestillä aineenopettajalle. Opiskelija voi uusia YHDEN KERRAN hylätyn tai hyväksytyn kokeen. Koe suositellaan uusittavaksi heti seuraavassa uusinnassa. Koe tulee uusia saman lukuvuoden aikana, kun kurssille on osallistuttu (tai elokuun uusinnassa seuraavan lukuvuonna). Tämän jälkeen koetta ei voi uusia vaan kurssi on käytävä uudestaan. Jos opiskelija on ollut sairaana koeviikolla, on hänen suoritettava puuttuva koe heti seuraavassa uusinnassa. Sairastumiset ja kokeesta pois jääminen Jos opiskelija on ilmoittautunut uusintakokeeseen ja jättää saapumatta, ei hän tämän jälkeen voi enää ilmoittautua saman kokeen uusintaan. Sairastapauksissa opiskelijan on otettava ennen koetta yhteyttä aineenopettajaan peruuttaakseen ilmoittautumisen. I TSENÄINEN OPISKELU Opiskeluvalmiuksien kehittämiseksi opiskelijan on hyvä suorittaa kursseja myös itsenäisesti. Opiskelijan oikeudesta kurssin itsenäiseen suorittamiseen päättää opettaja. Opiskelijan sopii opettajan kanssa itsenäisestä opiskelusta koeviikolla ennen kurssin alkua, jolloin hän saa ohjeet ja tehtävät kurssin suorittamiseksi. Opiskelijan tulee täyttää itsenäisen kurssin suorittamisen ilmoittautumislomake. Itsenäisesti opiskellun kurssin koe suoritetaan koeviikolla tai uusintakuulustelussa ja siitä sovitaan aina erikseen opettajan kanssa. Mikäli itsenäisesti opiskeltu kurssi hylätään myös uusintakuulustelussa, koko kurssi on suoritettava uudestaan sen opetukseen osallistumalla. Kunkin aineen ensimmäisen kurssin voi suorittaa itsenäisesti ainoastaan poikkeustapauksissa. Itsenäisesti ei voi suorittaa aiemmin hylättyä tai keskeytettyä kurssia. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksyttyä arvosanaa. Taito- ja taideaineita ei voi suorittaa itsenäisesti. 17

18 E TENEMISESTE Etenemisesteellä tarkoitetaan tilannetta, jossa opiskelija ei voi osallistua oppiaineen kurssille siitä syystä, että hänellä on liikaa aikaisempia hylättyjä arvosanoja oppiaineessa. Etenemiseste riippuu oppiaineesta ja oppiaineen valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien määrästä ja liittyy oppiaineen oppimäärän päättöarviointiin ja siihen, kuinka paljon opiskelijan opintosuunnitelmaan kuuluu kyseisen aineen kursseja. Pääsääntönä on, että mikäli opiskelijalla on äidinkielessä, englannin kielessä, lyhyessä tai pitkässä matematiikassa kaksi hylättyä arvosanaa, hän saa jatkaa aineen seuraavan kurssin opiskelua. Muiden oppiaineiden kohdalla kaksi hylättyä arvosanaa aiheuttavat etenemisesteen aineen opiskelussa. Opiskelijan on ensin korotettava toinen hylätyistä, ennen kuin hän voi osallistua oppiaineen seuraavalle kurssille. P OISSAOLOT Lukiolain mukaan opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole siitä myönnetty vapautusta. Opiskelija voi siis olla pois koulusta vain saatuaan siihen luvan tai sairastuttuaan. Lupa poissaoloon on anottava lomakkeella, wilman kautta tai sähköpostilla. Ryhmänohjaaja voi hyväksyttävästä syystä antaa poissaololuvan 1-5 päiväksi. Pidemmäksi ajaksi lupaa on anottava rehtorilta hyvissä ajoin. Aiheettomia (luvattomia) poissaoloja ei saa olla. Opiskelijan tulee osallistua opetukseen ja aiheettomat poissaolot voivat estää kurssin arvioimisen. Myös hyväksyttävästä syystä johtuvat liialliset poissaolot voivat olla esteenä kurssin arvioimiselle. Tällöin kurssisuoritus merkitään keskeytyneeksi (K). Kaitaan lukiossa käytetään sähköistä Wilma-poissaolojärjestelmää. Wilman avulla huoltajat voivat seurata ja selvittää alaikäisen opiskelijan poissaoloja. Täysiikäinen opiskelija selvittää poissaolonsa itse. Poissaolot tulee selvittää viikoittain siten, että edellisen viikon poissaolot on selvitetty seuraavana maanantaina. Selvittämättömistä poissaoloista johtuen opettaja ei voi arvioida kurssia. Eevi Laitinen 18

19 Linnea Lyytikäinen A RVIOINTI KURSSISUORITUKSEN ARVIOINTI Jokaisen oppiaineen oppimäärä koostuu kursseista. Kurssin laajuus on 38 oppituntia. Jokainen kurssi muodostaa oman arvioitavan kokonaisuutensa. Valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeerisesti. Numeroarvioinnissa käytetään asteikkoa Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Koulukohtaiset syventävät tai soveltavat kurssit arvioidaan joko numeerisesti tai S (suoritettu) tai H (hylätty) merkinnällä. Arviointitapa on kirjattu lukion opetussuunnitelmaan ja se selvitetään kurssin alussa. Kurssi on suoritettu vasta, kun siihen liittyvät, arviointiin tarvittavat työt ja osatehtävät on tehty. Mikäli arviointiperusteena olevia töitä tai osatehtäviä puuttuu voi opettaja perustellusta syystä antaa mahdollisuuden täydentää suoritusta. Tällöin jaksotodistukseen tulee merkintä P (puutteita). Opettaja voi antaa aikaa enintään palautepäivään asti puuttuvien suoritusten täydentämiseen. Mikäli opiskelija ei täydennä puuttuvia suorituksia määräaikaan mennessä, kurssi arvioidaan keskeytyneeksi. Kurssi voidaan jättää arvioimatta liiallisten poissaolojen vuoksi (myös sairauspoissaolot), jolloin arvosanan tilalle merkitään K (keskeytynyt). Tällöin kurssi on opiskeltava uudelleen. Jakson ensimmäisellä tunnilla selvitetään kurssin tavoitteet, sisällöt, työtavat, arviointikriteerit sekä arviointitapa. Kurssiarvioinnissa toteutetaan seuraavia periaatteita. Kurssin arvioinnin tulee olla kokonaisvaltaista. Opiskelijoita ei arvioida ainoastaan suhteessa toisiinsa vaan aina myös suhteessa omaan edistymiseensä kurssin aikana. Arviointiin vaikuttavat kurssikoesuoritus, kurssilla annettujen tehtävien suorittaminen, kurssin alussa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ja jatkuva näyttö. Jatkuvaan näyttöön kuuluu aktiivinen osallistuminen opetukseen ja itsenäisten työtehtävien suorittaminen. Jakson päätyttyä opiskelija saa jaksotodistuksen, joka on nähtävillä myös Wilmassa. 19

20 O PPIAINEEN KOKO OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan oman suunnitelmansa mukaan suorittamista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien aritmeettisena keskiarvona. Edellä mainituissa opinnoissa opiskelijalla saa olla hylättyjä arvosanoja enintään seuraavasti. Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään 1 2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelija on suorittanut vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelija on suorittanut niissä enintään kaksi kurssia. Opiskelijalla on mahdollisuus yrittää korottaa aineen oppimäärän päättöarvosanaa tenttimällä suorittamansa aineen oppimäärä. Päättöarvosanan korotustenttiin ilmoittaudutaan aineenopettajalle jaksokalenterin mukaisina päivinä. Päättöarvioinnin yhteydessä aineenopettajalla on myös mahdollisuus harkinnanvaraiseen päättöarvosanan korottamiseen, mikäli opiskelija on osoittanut opintojensa päättövaiheessa kurssiarvosanojen keskiarvoa parempaa osaamista. 20

21 M UUALLA SUORITETUT OPINNOT Opiskelijalla on oikeus hyväksilukea muualla suoritetut opinnot, jotka tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään ovat lukion opetussuunnitelman mukaisia. Muualla suoritetut opinnot hyväksiluetaan sisältöjen vertailun pohjalta ja tarvittaessa arvosanan määrittelyn tueksi voidaan edellyttää lisänäyttöä. Hyväksiluvusta päättää rehtori. Muissa lukioissa suoritetut kurssit hyväksytään sellaisenaan. Espoon yhteistarjottimelta suoritetut opinnot hyväksiluetaan saman oppiaineen kursseihin tai muihin opintoihin. Todistukset muualla suoritetuista kursseista toimitetaan lukion kansliaan. Opiskelijan kannattaa varmistaa etukäteen, voidaanko kurssi hyväksyä hänen opinto-ohjelmaansa. Asiasta päättää rehtori. Tällöin hänen on etukäteen tehtävä selkoa kurssin tavoitteista, sisällöstä, arviointiperusteista ja opettajan pätevyydestä. Ulkomaillakin suoritettuja opiskeluita voidaan lukea hyväksi lukioopintoihin. L UKION OPPIMÄÄRÄ JA PÄÄTTÖTODISTUS Opiskelija saa lukion päättötodistuksen, kun hän on suorittanut lukion oppimäärän, vähintään 75 kurssia. Lukion oppimäärään tulee sisältyä pakolliset lukiokurssit ja vähintään 10 syventävää kurssia. Koulukohtaista syventävistä ja soveltavista kursseista lukion oppimäärään voidaan lukea ainoastaan hyväksytysti suoritetut kurssit. Lukion päättötodistus on edellytys ylioppilastodistuksen saamiselle. Saadakseen ylioppilastutkintotodistuksen keväällä lukion oppimäärä tulee olla suoritettuna huhtikuun loppuun mennessä. Syksyllä valmistuvilla lukion oppimäärä tulee olla suoritettuna lokakuun loppuun mennessä. Edellä mainituista ajoista voidaan poiketa ainoastaan sopimalla asiasta rehtorin ja aineenopettajan kanssa. M ATEMATIIKAN PITKÄN OPPIMÄÄRÄN VAIHTAMINEN LYHYEEN OPPIMÄÄRÄÄN Opiskelija voi vaihtaa pitkän matematiikan lyhyeksi oppimääräksi missä tahansa opiskelun vaiheessa. Vaihtamista varten opiskelijan tulee keskustella asiasta sekä pitkän matematiikan opettajan että opinto-ohjaajan kanssa. Jo suoritetut pitkän matematiikan kurssit korvaavat suorituksina seuraavasti lyhyen matematiikan kursseja. MA01 = NB01 MA03 = NB02 MA08 = NB03 MA07 = NB04 MA06 = NB05 Pitkän matematiikan arvosana siirretään lyhyen matematiikan arvosanaksi. Pitkän matematiikan hyväksytysti suoritetut kurssit, joita ei ole käytetty korvaamaan lyhyen matematiikan kursseja, hyväksiluetaan opiskelijan suorituksiin lyhyen matematiikan soveltavina kursseina. Mitään suoritettua kurssia ei voi poistaa. Opiskelijalla on oikeus yhden kerran korottaa pitkän matematiikan kurssiarvosanoilla korvattuja lyhyen matematiikan arvosanoja osallistumalla lyhyen matematiikan kurssikokeeseen. 21

22 KURSSIEN VALINTAJÄRJESTYS OPINTOVUOSITTAIN LUKION OPPIAINEET SUOSITELTAVAT 1. VUODEN VALINNAT SUOSITELTAVAT 2. VUODEN VALINNAT SUOSITELTAVAT 3. VUODEN VALINNAT PAKOLLISET KURSSIT SYV/SOV KURSSIT PAKOLLISET KURSSIT SYV/SOV KURSSIT PAKOLLISET KURSSIT SYV/SOV KURSSIT MUUT KURSSIT ÄIDINKIELI S A-KIELI *ENGLANTI , *SAKSA B1-KIELI *RUOTSI D3-KIELI *RANSKA *SAKSA *ESPANJA MATEMATIIKKA *PITKÄ *LYHYT BIOLOGIA MAANTIETO 1, FYSIIKKA KEMIA 1 2, USKONTO EV.LUT USKONTO ORTD ELÄMÄN.KATS ET FILOSOFIA HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI PSYKOLOGIA MUSIIKKI tai 3 3 KUVATAIDE 1 2 tai KUVATAIDELINJA tai 21 TIETOTEKNIIKKA LIIKUNTA TERVEYSTIETO OPINTO-OHJAUS jatkuu 2 1 jatkuu 2 MEDIADIPL.KURSSI ME01 ME01 ME01 MDK Pakolliset kurssit on tummennettu, syventävät alleviivattu ja koulukohtaiset (syventävät tai soveltavat) kursivoitu 22

23 JAKS O K URSSIEN MÄÄRÄ/ VALMISTUMISAJANKOHTA 3. KEVÄT 4. SYKSY 4. KEVÄT OMA KERTYMÄ 1. VUOSIKURSSI 2. VUOSIKURSSI 3. VUOSIKURSSI 4. VUOSIKURSSI yo-kirj yo-kirj yo-kirj 5 23

24 Y LIOPPILASTUTKINTO Yo-tutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto, joka järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Syksyn tutkintoon ilmoittaudutaan viimeistään 5.6 mennessä ja kevään tutkintoon mennessä. Ilmoittautuminen tapahtuu henkilökohtaisesti joko opinto-ohjaajalle tai rehtorille. Tutkinnon hyväksytty suorittaminen edellyttää osallistumista koko tutkintoon eikä vain erillisiin kokeisiin. Pakollisten kokeiden määrä on neljä. Äidinkielen ja kirjallisuuden koe on kaikille yhteinen. Tutkinnon muut pakolliset kokeet valitaan seuraavista neljästä kokeesta: toisen kotimaisen kielen koe vieraan kielen koe matematiikan koe ainereaalikoe Tutkintoon tulee sisällyttää yksi A-tason koe (A-kieli tai pitkä matematiikka). Tutkintoon voi sisällyttää haluamansa määrän ylimääräisiä kokeita. Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää. Koepäivät sijoitetaan tutkintoaikatauluun siten, että niiden välillä on noin viikko. Koepäivien järjestys voi vaihdella. Eri aineiden kokeet jakautuvat kahdelle koepäivälle seuraavasti: samana koepäivänä samana koepäivänä psykologia uskonto (ev. lut. / ortod.) filosofia elämänkatsomustieto historia yhteiskuntaoppi fysiikka kemia biologia maantiede terveystieto 24