LUPAPÄÄTÖS Nro 91/04/1 Dnro Psy-2004-Y-49 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Transkriptio

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 91/04/1 Dnro Psy-2004-Y-49 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Karungin fylliittilouhoksen louhiminen pohjaveden pinnan alapuolelta ja louhoksen työnaikainen pohjaveden pinnan alentaminen, Tornio LUVAN HAKIJA Optiroc Oy Ab PL Helsinki

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 HANKKEEN KUVAUS... 3 Yleiskuvaus hankkeesta... 3 Hankkeen tarkoitus...3 Ottoalueen sijainti ja koko sekä louhittava aines... 4 Kaivu... 4 Jälkihoitotoimenpiteet... 4 Arvio työajasta... 5 HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE... 5 Lupatilanne... 5 Tornion kaupungin myöntämä maa-aineslupa Rajajokikomission lupa Vuokrasopimukset... 6 Kaavoitustilanne... 6 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 6 Yleiskuvaus vesistöstä... 6 Maaperän ja pohjaveden tila... 6 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 7 Vaikutus pintavesiin...7 Pumpattavan veden määrä... 7 Veden laatu... 7 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 8 Muut ympäristövaikutukset... 8 Arvio hankkeen vaikutuksista yleisille ja yksityisille eduille... 9 HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 9 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 9 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 9 Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U PÄÄASIARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Maa-ainesten ottaminen Pohjaveden alentaminen Työaikaisten haittojen minimointi Aloittamisilmoitus Viimeistelytyöt Valmistumisilmoitus Tarkkailu- ja raportointimääräykset Luvan voimassaolo Ohjaus ennakoimattomien vahinkojen varalle RATKAISUN PERUSTELUT Luparatkaisun perustelut Lupamääräysten perustelut LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN PERUSTELUT Ratkaisu Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 15

3 3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Optiroc Oy Ab on ympäristölupavirastoon toimitetulla hakemuksella pyytänyt lupaa fylliittikiviaineksen louhimiseen pohjavesipinnan alapuolelta ja louhoksen työnaikaiseen pohjaveden pinnan alentamiseen hakemukseen liitetystä suunnitelmasta ilmenevällä tavalla Tornion kaupungin Karungin kylässä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Kallion louhiminen pohjavesipinnan alapuolelta ja louhoksen työnaikainen pohjaveden pinnan alentaminen edellyttävät ympäristölupaviraston lupaa vesilain 1 luvun 18 :n ja 9 luvun 7 :n perusteella. HANKKEEN KUVAUS Yleiskuvaus hankkeesta Louhinta on aloitettu vuonna Nykyisen, Tornion kaupungin myöntämän ja asti voimassa olevan maa-ainesluvan mukaan louhittava kiviainesmäärä on noin m 3 ktr vuodessa ja kokonaismäärä m 3 ktr. Alueella suoritettavat louhintaan liittyvät toimenpiteet ovat louhokseen kertyneen pohjaveden tyhjennyspumppaus ja veden johtaminen ojia pitkin Tornionjokeen, louhinnan aikainen kuivanapitopumppaus sekä itse louhinta. Hankkeen tarkoitus Optiroc Oy Ab:lla on Tervolassa kattosirotetehdas, jonka raaka-aineena käyttämä kiviaines (fylliitti) louhitaan Torniossa, Karungin kylässä sijaitsevasta avolouhoksesta. Vastaavia, kattosirotteen valmistukseen soveltuvia kiviaineksia ei lähialueelta löydy. Tervolan kattosirotetehdas on Suomessa ainoa laatuaan ja se toimittaa lähes kokonaan kotimaisen kattohuopateollisuuden tarvitseman sirotteen. Nykyinen louhoksen maa-aineslain mukainen ottamislupa umpeutuu ja näin ollen viimeinen louhintakausi on kesällä Tehtaan raaka-ainesaannin turvaamiseksi haetaan uutta maa-aineslupaa Tornion kaupungilta ja louhoksen nykyisen luvan mukaista ottamistasoa haetaan syvennettäväksi noin 10 metrillä tasoon + 20,00 m (N 60 ). Ennen kuin Tornion kaupunki voi myöntää maa-ainesluvan, Optiroc Oy Ab:llä on oltava vesilain mukainen lupa. Lisäksi kuivatusvesien johtamiselle Tornionjokeen on haettava rajajokikomission lupa.

4 4 Ottoalueen sijainti ja koko sekä louhittava aines Optiroc Oy Ab:n Karungin fylliittilouhos sijaitsee Karungin kylässä, noin 25 km Tornion keskustasta pohjoiseen. Lähin asutus sijaitsee noin 200 m etäisyydellä louhoksesta lounaan suuntaan. Etäisyys valtatiehen on noin 250 m ja Torniojokeen noin 800 m. Alueen läheisyydessä sijaitsee myös koulu. Louhosalueen kokonaispinta-ala on noin 4,4 ha, josta varsinaisen louhintaalueen pinta-ala on noin 1,9 ha. Louhittava kiviaines, fylliitti, on heikosti metamorfoitunut hienorakeinen liuskeinen kivilaji, joka on syntynyt savi- ja liejukivien muuttumisen tuloksena. Fylliitti koostuu pääosin kiilteistä (biotiitti) ja kvartsista. Fylliitille on ominaista hyvin kehittynyt liuskeisuus, jonka seurauksena lohkeavuusominaisuus on etevä etenkin liuskeisuuden suunnassa. Liuskeisuuden kulku louhosalueella on luodekaakkosuuntainen ja kaade lähes pystyasentoinen. Kaikki louhittu kiviaines kuljetetaan kuorma-autoilla Tervolaan Optiroc Oy Ab:n kattosirotetehtaalle, joten alueelle ei jää sijoitettavia materiaaleja. Kaivu Louhosalueen luonnontilainen pohjavedenpinta on keskimäärin tasolla +39, ,0 m (N 60 ). Louhoksen pohja saa olla tämän hetkisen luvan mukaan enintään tasolla +30,00 m (N 60 ), joten louhoksessa on vettä nykyisen luvan mukaan enimmillään noin 10 m ennen tyhjennyspumppausta. Kiviaineksen louhinta tapahtuu kesäisin, koulujen kesälomien aikana, ja ennen louhinnan aloittamista louhos tyhjennetään vedestä (tyhjennettävä vesimäärä noin m 3 ). Tyhjennyspumppauksen jälkeen louhos pidetään kuivana (pumppaus) niin kauan kuin ottotoiminta kestää, eli 5-6 viikkoa. Kuivanapitopumppauksen tarve on noin 5 m 3 /h, jolloin toimintajakson aikana vettä pumpataan noin m 3. Vuosittaisen louhintajakson päätyttyä louhoksen annetaan täyttyä vedellä. Kaivu toteutetaan räjäyttämällä kalliota. Kaivu toteutetaan jatkamalla nykyistä kaivua uuden kaivutason mukaisesti eli louhinta ulotetaan enimmillään tasolle +20,00 m (N 60 ). Alueelta on uuden kaivutason mukaisesti mahdollisuus louhia kiviainesta noin m 3 ktr (= arvioitu kiviainesmäärä vuoden 2003 louhintajakson jälkeen). Varsinaista kaivutoimintaa suoritetaan noin 1,5 ha:n alueella eli nykyistä kaivualuetta ei laajenneta. Vuosittainen kaivumäärä on noin m 3 ktr ja uutta maa-aineslain mukaista lupaa tullaan hakemaan 10 vuodeksi, jolloin kokonaiskaivumäärä on m 3. Jälkihoitotoimenpiteet Maisemointi- ja jälkihoitotyöt tehdään vaiheittain, kun otto osa-alueella on päättynyt. Pohjois- ja itäsivun reuna-alueet on jo suurelta osin viimeistelty istutuksineen. Veden yläpuolelle jäävät luiskat loivennetaan kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi. Veden alle jäävä osa tasolta +39,50 m (N 60 ) alaspäin loivennetaan noin 5 m etäisyydelle rantaviivasta samalla luiskakaltevuudella, jonka jälkeen kaltevuus on pohjan tasolle +20,00 m (N 60 ) saakka 1:1. Osa veden

5 alle jäävästä osasta lammen länsireunalla muotoillaan loivaksi (1:10), jotta lampi on turvallinen uimapaikka myös lapsille. Louhoksen alueelle kertyneet pintamaakasat muotoillaan pehmeästi luontoon sopeutuviksi. Ylisuuret kivet haudataan luiskaamisen yhteydessä tai poistetaan alueelta. Luiskiin ei jätetä irtokiviä tai muita mahdollisia vaaratekijöitä. Luiskien viimeistelyn jälkeen turvallinen jalankulku lammen reunaalueilla on mahdollista. Varsinainen louhoskuoppa muotoillaan vasta toiminnan päättymisen jälkeen. Muotoilutoimenpiteiden jälkeen vedenpinnan yläpuolelle jääville alueille levitetään pintarakennemateriaali ja alueet kasvitetaan. Länsiosaan kaavaillun uimarannan alueelle voidaan levittää hiekkaa. Pintarakennemateriaalina käytetään kaivualueilta kuorittuja pintamaita, mutta niiden puuttuessa pintarakennemateriaalina voidaan tarvittaessa käyttää myös maatuneen turpeen ja hiekan seosta tai pintamaan ja hiekan seosta. Pintamateriaalia ei kuitenkaan levitetä pohjavesipinnan alaisille alueille. Alueille voidaan istuttaa esimerkiksi sekapuusto, yhteensä 3000 kpl/ha. Vihertöistä laaditaan erillinen suunnitelma, joka hyväksytetään Tornion kaupungilla. 5 Arvio työajasta Lupaa haetaan 10 vuodeksi. HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE Lupatilanne Tornion kaupungin myöntämä maa-aineslupa 1998 Tornion kaupungin ympäristö- ja pelastuslautakunta on myöntänyt Optiroc Oy Ab:lle maa-ainesten ottoluvan. Luvan viimeinen voimassaolopäivä on Luvan mukainen otettava kokonaismäärä on m 3 ja arvioitu vuotuinen otto on m 3. Alimmaksi ottamistasoksi on määrätty +30,00 m. Lupamääräysten mukaan alueella ei sallita öljyä vuotavien työkoneiden ja autojen työskentelyä eikä öljytuotteiden varastointia ilman suojarakenteita. Kevyen polttoöljyn polttoainesäiliöt sijoitetaan lujiin ja tiiviisiin suojaaltaisiin, joiden tilavuus on 1,3 kertaa polttoainesäiliön tilavuus. Altaat varustetaan katoksilla tai sadeveden poisto- ja erotuslaitteilla. Altaisiin kertynyt vesi poistetaan säännöllisesti. Mahdollisesti Iikaantunut vesi käsitellään kunnan ympäristönsuojeluviranomaisten hyväksymällä tavalla poiston yhteydessä. Lisäksi säiliön ja koneiden tankkausalueen alle asennetaan yhtenäinen luja muovikelmu, jonka reunat nostetaan riittävän ylös ja kelmu suojataan 0,2 metrin vahvuisella sorakerroksella. Myös haitallisten aineiden pääsy maaperään on estettävä. Lapin ympäristökeskus antoi Tornion kaupungille lausunnon Optiroc Oy Ab:n lupahakemuksesta. Lausunnossaan ympäristökeskus totesi, että aluetta ei pidetä merkittävänä pohjaveden hankinnan kannalta. Lapin ympäristökeskus puolsi luvan myöntämistä suunnitelman mukaisena ja entisin lupaehdoin.

6 6 Rajajokikomission lupa 1999 Optiroc Oy Ab on hakenut suomalais-ruotsalaiselta rajajokikomissiolta silloin voimassa olleen lupapäätöksen muuttamista Tornion kaupungin myöntämän louhintaluvan mukaisesti. Rajajokikomissiolle on toimittanut lausunnon ko. lupahakemukseen Lapin ympäristökeskus, Lapin TEkeskuksen kalatalousyksikkö, Fiskeriverket sekä Tornion ja Haaparannan kunnat. Fiskeriverket ehdotti lausunnossaan näytteenoton ulottamista myös Tornionjokeen kahdella pisteellä, joista toinen toimii vertailupisteenä, louhoksesta pumpattujen vesien vaikutusten selvittämiseksi. Rajajokikomissio on myöntänyt Optiroc Oy Ab:lle luvan fylliittikiven louhimiseen ja kuivatusvesien johtamiseen Tornionjokeen esitettyjen hakemusasiakirjojen mukaisella tavalla sekä seuraavin ehdoin: 1) Voimassaolevaa tarkkailuohjelmaa on täydennettävä kahdella näytteenottopaikalla Tornionjoessa Kalastuslaitoksen Luulajan tutkimuslaitoksen lausunnon mukaisesti ja 2) hakijan on tarkkailtava purkuvesistöön johdettavan veden laatua Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Vuokrasopimukset Louhosalue sijoittuu osalle tiloista Koulumaa RN:o 32:2 (kiinteistörekisteritunnus ) ja Angeria RN:o 16:3 (kiinteistörekisteritunnus ). Luvan hakija on tehnyt omistajien kanssa vuokrasopimukset alueille. Sopimukset ovat voimassa asti. Kaavoitustilanne Tornion kaupunginvaltuuston 1988 hyväksymässä yleiskaavassa louhosalue sijoittuu AT-alueelle (kyläkeskuksen alue). Länsi-Lapin seutukaavassa alue sijoittuu kyläalueelle AT 240. YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Yleiskuvaus vesistöstä Purkuvedet johdetaan louhosalueen lounaisosassa olevaan purkuojaan. Luonnollista pintavesivaluntaa (esim. ojia) ei louhosalueella ole. Lähin vesistö, Tornionjoki, sijaitsee noin 800 metriä louhosalueelta lounaaseen. Maaperän ja pohjaveden tila Louhos sijoittuu moreenipeitteisen mäen harjanteelle, jossa maakerrosten paksuus on karttatarkastelun perusteella ohut (kalliopaljastumat). Ilmeisesti louhosalueella ja sen lähiympäristössä maaperässä ei ole pohjavesikerrosta kallion päällä tai se on ohut. Pohjaveden todennäköinen virtaussuunta on karttatarkastelun perusteella lounaaseen. Alue ei sijaitse pohjavesialueella. Louhinta-alueen läheisyydessä on kaksi kaivoa, mutta ne eivät ole käytössä. Alueen taloudet ovat liittyneet kunnalliseen vesijohtoverkostoon.

7 Louhosalueen luonnontilainen pohjavedenpinta on keskimäärin tasolla +39, ,0 m (N 60 ). Louhoksen pohja saa olla tämän hetkisen luvan mukaan enintään tasolla +30,00 m (N 60 ), joten louhoksessa on vettä nykyisen luvan mukaan enimmillään noin 10 m ennen tyhjennyspumppausta. 7 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Vaikutus pintavesiin Louhoksesta pois johdettavien kuivatusvesien määrää ja laatua tarkkaillaan Lapin ympäristökeskuksen ja rajajokikomission hyväksymällä tavalla. Vesinäytteet on edellytetty otettavan kerran toimintakauden aikana. Näytteet on kuitenkin viime vuosina otettu seurantaohjelman edellyttämän yhden näytekerran sijaan kahdesti (ennen pumppauksen aloittamista ja pumppauksen aikana). Näytteistä analysoidaan mm. sameus, sähkönjohtokyky, alkaliniteetti, ph, väri, typpi, fosfori, kloridi, rauta, mangaani, kokonaiskovuus, sulfaatti ja kiintoaine. Optiroc Oy Ab osallistuu myös Tornion-Muonionjoen yhteistarkkailuun. Tällöin Tornionjoen purkuojan ylä- ja alapuoliset tarkkailupisteet korvautuvat yhteistarkkailun tarkkailupisteillä. Pumpattavan veden määrä Vuosina louhoksesta tyhjennetty vesimäärä on ollut noin m 3. Vuonna 2003 tyhjennetty vesimäärä oli kuitenkin vain m 3 (ei sisällä vähäistä kuivanapidon aikana louhokseen kertynyttä ja pumpattua veden määrää). Poispumpatun veden määrä vuonna 2003 oli siis vain 59 % edellisvuoden vastaavasta määrästä. Veden laatu Louhoksesta poispumpattu vesi on ollut yleisesti ottaen hapanta, kirkasta sekä mangaani- ja sulfaattipitoista. Lievää sähkönjohtavuuden arvon nousua on havaittavissa pumpatussa vedessä. Sähkönjohtavuuden arvo kuvaa veteen liuenneiden suolojen määrä ja on hyvä vedenlaadun yleisindikaattori. Louhintasuunnitelman mukaan lievästi kohonnut sähkönjohtavuuden arvo on ilmeisesti seurausta ajoväylien suolauksesta (pölyämisen esto). Louhosalueen pumppausvesien johtamisella ei ole tarkkailutulosten perusteella ollut vaikutuksia purkuvesistön (Tornionjoki) veden laatuun. Vesistötarkkailuraportin 2003 mukaan edellisvuosiin verrattuna louhoksen profiilin jyrkkeneminen näkyi veden suurempana kerrostumisena ennen pumppausta. Lisäksi louhokseen talven aikana kertyneen veden vähyys oli ilmeisesti väkevöinyt louhoksen vettä ja edesauttanut kerrostuneisuuden syntymistä. Tämä näkyi edellisvuosia korkeampina rauta-, mangaani- ja typpipitoisuuksina. Ennen pumppauksen aloittamista purkuojasta mitattiin korkeita ravinnepitoisuuksia. Fosforin määrä louhoksen vedessä oli edellisvuosien tapaan hyvin vähäinen.

8 8 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Läheisten kaivojen vedenpinnan korkeutta seurataan näytteenoton yhteydessä, kivenajon loppuvaiheessa sekä syksyllä altaan ollessa täyttymässä. Vesistötarkkailuraporttien tarkkailutulosten perusteella louhoksen tyhjennys, kuivanapito ja veden kertyminen louhokseen syksyllä töiden päätyttyä ei vaikuta seurantakaivojen vedenpinnan tasoihin, vaan vesipinnat seuraavat alueen luontaisia vesipinnan vaihteluita (Syke, Könölän pohjaveden seuranta-asema Tornio). Hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen pohjaveden laatuun tai määrään. Kesäisin tapahtuvan louhintajakson (5-6 viikkoa) ajaksi tyhjäksi pumpattu louhos täyttyy myöhemmin vedellä ja pohjaveden pinta asettuu luonnontilaiselle tasolleen. Hakemuksessa esitetyn syvemmän kaivutason (N ,00 m) takia poispumpattava vesimäärä lisääntyy nykyisestä ja pohjavedenpinta laskee louhoksen lähialueella pumppauksen johdosta todennäköisesti alemmas, mutta vaikutukset eivät kuitenkaan ulottune nykyistä kauemmas louhintajakson lyhyydestä johtuen. Lopullisessa tilanteessa altaan vesimäärä on noin m 3 ja esimerkiksi syksyn 2003 louhinnan jälkeen altaan vesimäärä on noin m 3 kun vesipinta on kohonnut luonnolliselle tasolleen (N ,5 m). Todennäköisesti allas ei ehdi joka kerta täyttyä louhintajaksojen välillä. Lammen vesikerroksen paksuus tulee uuden kaivutason (N ,00 m) toteutuksen myötä olemaan enimmillään noin 20 m. Syvemmässä lammessa pohjaveden laatu säilyy parempilaatuisena kuin matalammassa lammessa. Louhostoiminnan lammen veden laatuun vaikuttavat tekijät ovat räjäytykset (mahdolliset typpiyhdisteet), lastaus ja liikennöinti (mahdolliset öljyvuodot) sekä ajoväylien suolaus (kloridi). Ilmaperäisen kuormituksen vaikutus on alueella vähäinen. Tarkkailutulosten perusteella louhoksesta poispumpattavassa vedessä ei ole havaittu merkittäviä veden laadun muutoksia. Esimerkiksi typpipitoisuudet ovat olleet alhaiset, mutta lievää sähkönjohtavuuden kohoamista on ollut havaittavissa. Todennäköisesti myöskään tulevaisuudessa ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia louhosveden laatuun, sillä ainespitoisuudet louhosvedessä tulevat olemaan alhaisemmat laimentamisesta johtuen (suurempi vesimäärä). Työkoneista ja autoista ei aiheudu vaaraa pohjaveden laadulle, sillä esimerkiksi nykyisten lupamääräysten mukaan alueella ei sallita öljyä vuotavien työkoneiden ja autojen työskentelyä eikä öljytuotteiden varastointia ilman suojarakenteita. Kevyen polttoöljyn säiliöt sijoitetaan lujiin ja tiiviisiin suoja-altaisiin, joiden tilavuus on 1,3 kertaa polttoainesäiliön tilavuus. Altaat varustetaan katoksilla tai sadeveden poisto- ja erotuslaitteilla. Altaisiin kertynyt vesi poistetaan säännöllisesti. Mahdollisesti likaantunut vesi käsitellään kaupungin ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla poiston yhteydessä. Lisäksi säiliön ja koneiden tankkausalueen alle asennetaan yhtenäinen luja muovikelmu. Polttoaineiden, öljyjen yms. haitallisten aineiden käsittelyssä on noudatettava erityistä huolellisuutta. Muut ympäristövaikutukset Kiviaineksen louhinta tapahtuu kesäisin heinä-elokuussa 5-6 viikon louhintajaksolla. Siten louhintaan liittyvät muut ympäristövaikutukset kuten melu, pöly ja liikenne rajoittuvat tiettyyn ajanjaksoon (esim. koulujen lomaaikaan).

9 Pölyämisen estämiseksi ajoväylät suolataan. Porauskalusto on varustettu asianmukaisin pölynkeräimin. Räjäytysten ei ole todettu vaikuttaneen lähialueen rakennuksiin, joten niistä ei tulevaisuudessakaan aiheudu ongelmaa (ei myöskään valitettu). Varsinaista kaivutoimintaa harjoitetaan noin 1,5 ha:n alueella eikä uutta aluetta avata tämän hakemuksen puitteissa (louhosta syvennetään), joten myös siltä osin kaivutoiminnan vaikutukset muihin luonnonolosuhteisiin ovat vähäiset. 9 Arvio hankkeen vaikutuksista yleisille ja yksityisille eduille Tervolan kattosirotetehdas on Suomessa ainoa laatuaan ja se toimittaa valtaosan kotimaisen kattohuopateollisuuden tarvitsemasta sirotteesta. Louhostoiminnan loppuessa aluetta voidaan käyttää uimapaikkana ja sukelluskohteena. Ympäristöministeriön ympäristöoppaan 85 (Maa-ainesten ottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito) mukaan, pohjavesiluokituksen ulkopuolisilla pohjavesialueilla maa-ainesten ottaminen ei ole ristiriidassa yleisen vedenhankintatarpeen kanssa. Tällöin tulee kuitenkin varmistua siitä, ettei maaainesten ottamisesta aiheudu haittaa yksittäisten talouksien vedenhankinnalle. Karungin fylliittilouhos ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueen taloudet ovat liittyneet kunnallisen vesijohtoverkoston piiriin. Lisäksi louhinnan aikaisella kuivanapitopumppauksella ei ole ollut vaikutusta seurantakaivojen vedenpinnan tasoihin, vaan vesipinnat ovat seuranneet alueen luontaisia vesipinnan vaihteluita. Näin ollen louhinnan aikaisesta pohjavedenpinnan laskusta ja kuivanapitopumppauksesta ei aiheudu haittaa tai vahinkoa yleiseen tai yksityiseen etuun. HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Louhoksesta pois johdettavien kuivatusvesien määrää ja laatua on tarkkailtu Lapin ympäristökeskuksen ja rajajokikomission hyväksymällä tavalla. Lisäksi läheisten kaivojen (2 kpl) vedenpinnan korkeutta seurataan näytteenoton yhteydessä sekä kivenajon loppuvaiheessa ja syksyllä altaan ollessa täyttymässä. Louhoksen tyhjennys- ja kuivanapitonvesien johtamisella ei ole todettu olleen vaikutusta alapuolisen vesistön veden laatuun (Tornionjoki), eikä alueen ympäristön pohjaveden korkeuksiin (kaivot). Tarkkailuohjelmaan ei tässä esitetä muutoksia. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Tornion kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Tornion kaupungin kaavoitusviranomaiselta on pyydetty lausuntoa.

10 10 Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet 1. Lapin ympäristökeskus on esittänyt asiasta lausuntonaan muun muassa seuraavaa: Pohjavedenhankinnan kannalta aluetta ei pidetä merkittävänä, eikä alue sijoitu rajatulle pohjavesialueelle. Louhinta-alueen läheisyydessä on kaksi talousvesikaivoa (Välimaa noin 150 m ja Angeria noin 350 m), mutta ne eivät ole käytössä. Pohjaveden tarkkailua näistä Välimaan ja Angerian kaivosta on tehty, mutta louhostoiminnan vaikutusta kaivojen vedenpintaan ei ole havaittu. Alueen kiinteistöt ovat liittyneet yleiseen vesijohtoverkostoon. Lupahakemus koskee nykyisen ottoalueen syventämistä. Esitetyllä alueella ei ole ympäristöhallinnon tiedossa olevia uhanalaisten eliöiden esiintymiä eikä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Lapin ympäristökeskus on ilmoittanut, ettei sillä ole huomauttamista hakemuksen johdosta ja että ympäristökeskus puoltaa lupaa hakemuksen mukaisena. Hankkeen vaikutuksia tarkkaillaan Lapin ympäristökeskuksen hyväksytyn tarkkailuohjelman ja rajajokikomission päätöksen mukaisesti. Ympäristökeskus esittää, että nykyinen tarkkailuohjelma kävisi myös laajennuksen jälkeen. Ympäristökeskus katsoo, että hanke edellyttää toiminnan kasvaessa myös maa-ainesluvan ja rajajokikomission luvan uusimista. 2. Tornion kaupungin kaupunkirakenne-tulosalue on esittänyt lausuntonaan, että sillä ei ole maankäytön suunnittelun kannalta huomauttamista hakemuksen johdosta. Koska louhosalue tulee louhostoiminnan loputtua palvelemaan todennäköisesti virkistysalueena, on alueen jälkihoito toteutettava turvallisuus ja maisemallisuus huomioon ottaen. Vihertöihin liittyvä istutussuunnitelma tulee hyväksyttää kaupunginpuutarhurilla. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U PÄÄASIARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Optiroc Oy Ab:lle määräaikaisen luvan pohjaveden pinnan alentamiseen ja maa-ainesten ottamiseen pohjavedenpinnan alapuolelta Tornion kaupungin Karungin kylässä tiloilla Angeria RN:o 16:3 ja Koulumaa RN:o 32:2 sijaitsevalla louhoksella. Maa-ainesta saadaan ottaa noin 1,9 hehtaarin suuruiselta alueelta kaikkiaan noin m 3. Ennalta arvioiden lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla toteutettuna hankkeesta ei aiheudu vesilain mukaista korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä.

11 11 LUPAMÄÄRÄYKSET Maa-ainesten ottaminen 1. Maa-aineksen ottaminen on toteutettava hakemussuunnitelman ja sen liitteessä 2 olevien piirustusten nro 5 "Suunnitelmakartta" MK 1:1 000, nro 6 "Leikkaus A A" MK 1:500/1:200 ja nro 7 "Leikkaus B B" MK 1:500/1:200 mukaisesti. Maa-aineksia saadaan ottaa enintään tasoon N ,00 m asti. Pohjaveden alentaminen 2. Maa-ainesten ottamisalueella pohjaveden pinnankorkeutta saa alentaa louhinta-ajaksi louhintasyvyyteen saakka. Työaikaisten haittojen minimointi 3. Maa-ainesten ottoalue on pidettävä joka suhteessa mahdollisimman puhtaana. Pohjavettä pilaavia aineita, kuten poltto- ja voiteluaineita ei saa alueella varastoida tai käyttää niin, että ne aiheuttavat pohjaveden pilaantumisvaaraa. Mikäli alueella varastoidaan edellä mainittuja aineita, niiden säiliöt on sijoitettava riittävän suuriin suoja-altaisiin, joiden kunto on ennen niiden käyttöön ottamista tarkastettava tai muutoin on varmistauduttava siitä, että edellä mainittuja aineita ei pääse pohjaveteen. Työn suorittamisesta aiheutuva välittömästi ilmenevä vahinko on luvan saajan viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. Luvan saajan on viipymättä ilmoitettava pohjavettä pilaavien aineiden päästöistä Lapin ympäristökeskukselle ja Tornion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ryhdyttävä toimenpiteisiin pilaantumisvaaran estämiseksi ja poistamiseksi. Louhinta-alue on siihen saakka, kunnes viimeistelytyöt on saatettu loppuun merkittävä lippusiimoilla tai muutoin havaittavasti. Aloittamisilmoitus 4. Tässä päätöksessä tarkoitetut työt on aloitettava kahden (2) vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa muutoin raukeaa. Luvan saajan on ennakolta hyvissä ajoin ilmoitettava tämän luvan nojalla tapahtuvan louhinnan aloittamisesta Lapin ympäristökeskukselle ja Tornion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Viimeistelytyöt 5. Maa-ainesten ottamisen loputtua on ottoalueen reunat ympäristöineen siistittävä sekä muotoiltava ja maisemoitava ympäristöön sopeutuvaksi. Alueen muotoilu on suoritettava liitteessä 2 olevan piirustuksen nro 8 "Lopullinen tilanne maisemoinnin jälkeen" MK 1:1 000 mukaisesti.

12 Maisemointi- ja jälkihoitotyöt on tehtävä sitä mukaa kuin otto osa-alueella on päättynyt. Veden yläpuolelle jäävät luiskat on loivennettava kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi. Veden alle jäävä osa tasolta +39,50 m (N 60 ) alaspäin on loivennettava noin 5 m etäisyydelle rantaviivasta samalla luiskakaltevuudella, jonka jälkeen kaltevuuden on oltava pohjan tasolle saakka noin 1:1. Osa veden alle jäävästä osasta lammen länsireunalla on muotoiltava noin kaltevuuteen 1:10, jotta lampea voidaan käyttää turvallisena uimapaikkana. Alueen tasauksessa ja muotoilussa on käytettävä ainoastaan puhdasta maa-ainesta. Humuspitoisen maan käyttö on sallittua ainoastaan ohuena pintakerroksena alueen verhoiluun siten, että humusta ei pääse huuhtoutumaan pohjaveteen. Luvan saajan on toimitettava vuoden kuluessa maa-ainesten ottoalueen kunnostustyön päättymisestä pohjavesilammikon syvyystiedot ja sopivamittakaavainen kartta Lapin ympäristökeskukselle sekä Tornion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12 Valmistumisilmoitus 6. Maa-ainesten ottamisen lopettamisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle sekä Lapin ympäristökeskukselle kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa töiden ja toimenpiteiden päättymisestä lukien. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 7. Luvan saajan on tarkkailtava louhokselta poisjohdettavan veden määrää ja laatua, vesien johtamiseen käytettävien ojien vedenjohtokykyä, pohjaveden pinnan alentamisen ympäristövaikutuksia sekä pohjavesioloja lähialueella Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on lisäksi noudatettava tarkkailussa suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission määräyksiä. Luvan saajan on pidettävä pohjaveden ja muuhun tarkkailuun liittyvät tarkkailulaitteet asianmukaisessa kunnossa. Tarkkailutulokset on annettava tiedoksi ympäristökeskukselle ja Tornion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden määrääminä aikoina. Luvan voimassaolo 8. Tämä lupa on voimassa saakka. Ohjaus ennakoimattomien vahinkojen varalle Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta toiminnasta on seurauksena veden saannin estyminen tai huomattava vaikeutuminen joltakin alueelta, luvan saajan on, ellei asiasta toisin sovita, viipymättä korvattava aiheuttamansa vahinko tai korvaukseen oikeutetun alueen omistajan tai muun erityisen oikeuden nojalla vettä ottavan niin vaatiessa rahalla korvaamisen sijasta hyvitettävä vahinko vesilain 11 luvun 12 :ssä säädetyin toimenpitein.

13 Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetuista töistä tai toimenpiteistä aiheutuu sellainen vahinko, jota tätä päätöstä annettaessa ei ole ennakoitu ja josta luvan haltija on vesilain säännösten nojalla vastuussa, voidaan korvausta tai toimenpidettä aiemman ratkaisun estämättä vaatia ympäristölupavirastolle toimitettavalla hakemuksella. 13 RATKAISUN PERUSTELUT Luparatkaisun perustelut Ottoalue ei sijaitse vedenhankintaan suunnitellulla pohjavesialueella. Maaainesten otto on tarpeen hyödyllistä taloudellista toimintaa varten. Hakemuksessa tarkoitetusta maa-ainesten ottamisesta pohjavedenpinnan alapuolelta ei ennalta arvioiden aiheudu pohjaveden pinnan alentamisen vuoksi vahinkoa tai haittaa eikä haitallisia muutoksia pohjaveden laadussa. Tällä päätöksellä ei myönnetä lupaa pohjavedenpinnan pysyvään alentamiseen. Hakemussuunnitelman mukaisesta maa-ainesten ottamisesta saatava hyöty on huomattava toimenpiteestä aiheutuvaan vahinkoon verrattuna toimittaessa tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti. Näin ollen lupaedellytykset täyttyvät. Lupamääräysten perustelut Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että maa-aineksien ottamisesta aiheutuva pohjaveden pilaantumisvaara ehkäistään mahdollisimman tehokkaasti toimintaa koskevin lupamääräyksin. Lisäksi on annettu määräyksiä valvonnallisista syistä ja hankealueen jälkihoitoa silmällä pitäen. LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA 1. Lapin ympäristökeskuksen tarkkailua koskeva vaatimus on otettu lupamääräyksissä huomioon. 2. Tornion kaupungin kaupunkirakenne-tulosalueen vaatimus jälkihoidosta on otettu lupamääräyksissä huomioon. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus Tämän luvan mukaiseen maa-ainesten ottamiseen pohjaveden pinnan alapuolelta saadaan ryhtyä tämän päätöksen saatua lainvoiman. Tämä lupa ei vapauta toiminnanharjoittajaa ympäristöluvan tarpeesta taikka velvollisuudesta hakea maa-aineslaissa edellytettyä lupaa. Toiminnan harjoittajalla on oltava myös lupa vesien johtamiseksi vesistöön.

14 14 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki 2 luku 4 ja 12 sekä 9 luku 8 ja 15 Vesiasetus 85 1 momentti KÄSITTELYMAKSU JA SEN PERUSTELUT Ratkaisu Käsittelymaksuna peritään euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).

15 15 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Riitta Riihimäki Mauri Kerätär Simo Perkkiö Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Riitta Riihimäki sekä ympäristöneuvokset Mauri Kerätär ja Simo Perkkiö (esittelijä). SP/pl Liite Valitusosoitus

16 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: vaihde (08) ; telekopio (08) sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.