Forssan seudun elinkeinostrategia ja Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen strategia

Transkriptio

1 Forssan seudun elinkeinostrategia ja Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen strategia Forssan seutu lyhyesti Kanta-Hämeen maakunta muodostuu Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen seutukunnista, johon kuuluu yksitoista kuntaa. Maakunnan asukasluku oli vuoden 2012 lopussa asukasta. Forssan seudun eli Forssan, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän väestömäärä vuoden 2012 lopussa oli yhteensä asukasta. Näistä Forssa on talousalueen asumisen, palveluiden ja yritystoiminnan keskus. Forssan seutu sijaitsee Etelä-Suomen markkinoiden keskipisteessä noin tunnin ajomatkan päässä Helsingistä, Porista, Tampereelta ja Turusta. Alueella asuu noin asukasta ja 55 % suomalaisista asuu 150 km säteellä. Seudun sijainti on logistisesti merkittävä. Seudulla sijaitsee valtatiet 2, 9 ja 10 sekä poikittaisraideyhteys Turku Tampere. Kansainväliset lentokentät sekä satamat ovat reilun tunnin ajomatkan päässä. Tieverkko risteää Forssassa ja Humppilassa, joiden asema tarjoaa logistisesti mielenkiintoisia avauksia. Erityisesti Humppila tarjoaa alueelle vahvan solmukohdan, jossa yhdistyvät valta- ja rautatiet sekä tulevaisuudessa lentokentän palvelut. Monipuolinen elinkeinorakenne Forssan seutua leimaa vankka teollinen perinne. Nykyisiä kärkitoimialoja ovat elintarvike-, elektroniikka- ja ympäristöalat sekä informaatioteknologia. Seudun elinkeinorakenne on runsas ja monipuolinen. Forssan seutu on merkittävä ympäristöliiketoiminnan ja ympäristöosaamisen keskus. Hyvinvointiin liittyvä yritystoiminta, sisältäen terveydenhoito ja hoiva alan, elämys ja liikuntateollisuuden, on kasvanut viimeisten vuosien aikana vauhdilla. Terveydenhuollon saralla terveydenhuollon kuntayhtymän toteuttama Forssan malli on valtakunnallisesti tunnustettu.

2 Indeksi Forssan seudun bkt asukasta kohden ja osuus koko maasta sekä EU 27 :stä bkt/asukas, BKTA/Asukas, indeksi, koko maa= BKTA/Asukas, indeksi, ostovoimakorjattu, EU27=100 BKTA/Asukas, euroa Tilastokeskus, Aluetilinpito Arvonlisäys, brutto perushintaan Forssan seudulla toimialoittain 2010, yhteensä 747 milj. 33,6; 5 % 115,3; 15 % 19,9; 3 % 77; 10 % 46,7; 6 % 45; 6 % 77,1; 10 % 67,5; 9 % 197,8; 27 % 67,1; 9 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvoj Asuntojen vuokraus ja hallinta Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus Tilastokeskus, Aluetilinpito

3 Forssan seudun visio 2030 Järkivihreä Forssan seutu muodostaa Etelä-Suomeen kilpailukykyisen ytimen järkivihreällä osaamisella ja sen ketterä toimintatapa perustuu verkostoitumiseen. Seutu on energiaomavarainen ja hyvinvoinnin suunnannäyttäjä, jossa Järkivihreyden aikaansaama kilpailuetu voimistaa elinkeinoelämää. Forssan seutu on vuonna 2030 vetovoimainen, ympäristöalan osaamista menestyksekkäästi hyödyntävä ja kehittävä asukkaan luova, hyvän elämän alue, jonka vihreä logistiikka ja kierrätysteknologiat ovat maailman huipulla. Elinvoimaiset teknologiatoimialat, maaseutu ja terveellisen ruoan tuotanto luovat erityistä kilpailukykyä. Yritysten toimintaympäristö täyttää kestävän kehityksen periaatteet. Strategiasta - Strategia suunnitellaan 6-vuotiaalle matkalla kohti aikuistumista ja sitä toteutetaan eri toimenpitein tähtäimessä vuosi Järkivihreä strategia on Forssan seudun elinkeinostrategia ja samalla myös Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n strategia. Elinkeinostrategiassa nostetut kärkitoimenpiteet on lähinnä FSKK:n, mutta myös seudun eri toimijoiden toteutettavia toimenpiteitä - Risteyksissä tiet kohtaavat ja eteen tulee vaihtoehtoja. Tämä strategia tulee olemaan ajatusten ja ideoiden risteys. Se myös ohjaa sanoista tekoihin. Luomme kehikon, jossa myös unelmille ja onnellisille sattumille on tilaa. Onni suosii rohkeaa ja rohkea kokeilee uutta. Järkivihreä ei pelkää epäonnistumista vaan oppii koetusta ja hyödyntää oppimistaan. Näin saamme uusia, yhteiskuntaa eteenpäin vieviä ajatuksia ja toimintoja. - Aikanaan Forssan seudulla on ensimmäisten joukossa lähdetty nykyaikaistamaan maataloutta ja astuttu teollisuus-paikkakuntien eturiviin. Täällä on kiinnitetty huomiota myös työhyvinvointiin. Samaa uudistusten meininkiä toteutamme taas. - Järkivihreä Forssan seutu sai hyvän nosteen mielikuvamarkkinoinnissa, kun teemalla voitettiin kuntaliiton kilpailukykysarjassa Suomen mestaruus vuonna Seuraava koetinkivi on miten yritykset ja yhteistyökumppanit ottavat järkivihreyden omaan markkinointiinsa. - Tässä strategiassa järkivihreys on kaiken läpäisevä teema, joka perustuu kestävään kehitykseen, ympäristö- ja energia-vahvuuksiin osaamisen ja tekemisen kautta. Esityksessä on tärkeä osansa myös hyvinvoinnin, logistiikan ja teknologian kehittämisellä. Lisäksi omat lukunsa ansaitsevat luovuus ja asenne, jolla työ tehdään

4 Strategiapaperissa käsitellään siis seudun elinkeinostrategiaa, mutta myös FSKK:n strategiaa, jotka ovat hyvin samansuuntaiset. FSKK:n strategian toimenpiteet kulkevat hyvin vahvasti käsi kädessä seudun elinkeinostrategian toteuttamisessa. Seudun kunnilla on kunnan omiin lähtökohtiin tehdyt laajemmat kuntastrategiat sisältäen myös elinkeinostrategiaosuuden. FSKK:n strategia on kehitetty kuntastrategioiden rinnalle toteuttamaan seudullista yhteistä elinkeinostrategiaa, jossa tavoitellaan uusia kasvuyrityksiä seudulle ja aktiivista yritysten sijoittumista. Strategiaa hallitsee vahvasti Järkivihreys. Järkivihreä tarkoittaa ympäristöystävällistä ja kestävää kehitystä tukevaa toimintaa koskien kaikkia toimialoja, ei pelkästään ympäristöalan yrityksiä. Järkivihreän Forssan seudun tavoitteena on, että lähitulevaisuudessa seutumme tuottaa entistä monipuolisemmin ekologisia tuotteita ja palveluja sekä asukkaat, yritykset, yhteisöt ja päättäjät tunnistavat toimintansa ympäristövaikutukset ja sitoutuvat niiden vähentämiseen. Vihreys kannattaa niin ympäristön kuin taloudenkin lähtökohdista. Myös omavaraisuus on nostettu esiin strategiassa, etenkin energiaomavaraisuus. Tällä tarkoitetaan lyhyesti kaikkea käytettyä energiaa, jonka tuotamme itse. Omavaraisuudessa pyrimme saamaan maksimaalisen hyödyn uusiutuvasta energiasta. Strategiset tavoitteet ja kehittämiskohteet Strategiaa tullaan tarkastelemaan säännöllisesti ja sitä kehitetään toimintaympäristön muutosten mukaan lisäten uusia ja poistaen toteutuneita toimenpiteitä. Strategiaa laadittaessa tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat olleet mukana arvioimassa ja antamassa palautetta näkökulmiin ja kärkitoimenpiteisiin. Seudun elinkeinostrategia perustuu kuntanäkökulmaan sekä strategiakarttaan, molemmat alla esiteltynä. Kuntanäkökulmaan lisätään kuntien painottamia tärkeimpiä osa-alueita kuntien omista strategioista. Strategiakartassa esitellään tärkeimmät strategiset painopisteet toimialoittain. Seudun elinkeinostrategiassa on huomioitu kuntien vahvuuksia kuntanäkökulma kartassa. Tämä listaus elää yhdessä kuntien laatimien strategioiden kanssa, joihin on nostettu esiin omat vahvuudet ja niiden kehittäminen. Kuntakohtaisten strategioiden vahvistamisen ja päivittämisen jälkeen pääkohdat liitetään seudulliseen elinkeinostrategiaan. Näin seudullinen elinkeinostrategia pysyy samansuuntaisena kuntien tärkeiksi koettujen kehittämiskohteiden kanssa. Nyt esiteltävässä kuntanäkökulma kartassa on listattu tämän hetken vahvuudet ja tunnetut toiminnat.

5 Strategiakartan strategisina painopisteinä ovat hyvinvointi, talouden kasvukeskus, yrittäminen ja sijainti, teknologia sekä elinkeinopalvelut. Kukin näistä painopisteistä sisältää useampia toimenpidealakohtia, joista tärkeimmät on nostettu strategiakartassa esiin. Koska painopisteet sisältävät useampia toimenpiteitä, strategiatyön lisäksi on tuotettu kärkitoimenpiteet esite, jossa on huomioitu tärkeimmät lähiajan toimenpiteet, esimerkkeinä valtatie 2 ja sen logistiikka-alueet etenkin HEA-rahtikenttäkokonaisuus sekä osaamisen ja monipuolisen koulutuksen turvaaminen.

6 Aikahorisontit Strategia perustuu kahteen aikahorisonttiin: lähivalot, joka kattaa sekä kaukovalot, joka kattaa vuodet Lähivaloissa toimenpiteet kiinnitetään joko yhteen tai useampaan lähivalovuoteen. Lähivalovuosina tarkistetaan strategian sisältöä ja toimenpiteitä ainakin kerran vuodessa (strategian painotukset, käsitteet ja termit, uudet ja poistuneet toimenpiteet). Jokaisella vuodelle voidaan määritellä ns. omavaraisuuden teema. Kaukovaloissa strategiahorisontti yltää kokonaisuudessaan vuoteen 2030, mutta toimenpiteitä ei määritellä näin pitkälle. Lähivalovuosien aikana voidaan luvata, milloin jokin omavaraisuuden tavoitetila toteutuu (esim. strategian alussa energiaomavaraisuus 2018! ). Viimeistään vuoden 2017 aikana vaatii koko strategia kokonaisuudessaan päivityksen. Strategian tueksi tehdään lyhyt Forssan seudun kärkitoimenpiteet esite yhdessä kuntajohdon ja seutuvaikuttajien kanssa, jossa esitellään muutama seudun tärkein kärkitoimenpide. Tätä esitettä esitetään seudun edunvalvontatilanteissa.

7 Strategian sisältyviä konkreettisia toimenpiteitä toimialoittain Teknologia: Tilojen hyödyntäminen - Seudun toimitilat ja tontit paremmin käyttöön. Parantaa yritysten oikeanlaista sijoittumista. Toimitilapörssin aktiivinen käyttö (FSKK, kunnat, kiinteistövälittäjät) ja päivittäminen, kuntien yritystontit palvelun alaisuuteen. Palvelussa tulisi olla karttapohjat / google maps -linkki, kaavoitustiedot, infran perustiedot. Yhteistyötä osa-omistushallien/toimitilojen toteutuksessa. Rahoituspaketteja pohdittuna valmiina. Seudulla toimivien ja tulevien yritysten pitää löytää helposti sopivat toimitilat toiminnalleen. Palvelua kehitetään yhdessä kuntien ja kiinteistövälitysten kanssa. Aikahorisonttina BusinessEnkelit - Kasvuyrityksille seudullista riskirahaa. Seudullinen riskiraha ja yritykset tulisi saada paremmin kohtaamaan toisensa. Isompi hankkeita voitaisiin toteuttaa useamman rahoittajan kautta. Yhdistetään seudullisesti BusinessEnkelit ja luodaan mahdollisuus pienemmille sijoittajille lähteä mukaan rahoittamaan seudun kasvuyrityksiä. Kerätään seudulliset toimijat yhteen. Järjestetään esim. kaksi kertaa vuodessa yhteinen tapaaminen. Markkinoidaan palvelua paremmin asiakkaille ja rahoittajille. Aikahorisonttina Vihreä elektroniikka - Älyä tuotteisiin ja palveluihin. Yhdistää seudulla olevaan elektroniikka- ja ohjelmisto-osaamista, muiden toimialojen (metalli, rakennus, ympäristö, energia, hyvinvointi) tuotteisiin ja palveluihin. Aktivoidaan yrityksiä ja oppilaitoksia yhteistyöhön, varsinkin eri toimialojen välillä. Pyritään synnyttämään uusia yrityksiä, jotka lähtevät kehittämään innovatiivisia tuotteita ja palveluita. Aikahorisontti Kokeileva seutu - Luodaan ympäristö/ympäristöjä uuden kokeiluun. Ideointi pajoja/leirejä ongelmien tunnistamiseksi ja uusien tuotteiden ja palveluiden synnyttämiseksi. Ympäristöjä kehittää ja testata uusia tuotteita ja palveluita nopeasti ja ketterästi (living lab, protomo, hautomo, ideakehittämö, web platforms). Kehittämiseen tulee olla valmiina nopeat rahoitustuotteet/kanavat. Rakennetaan kehitys/testausympäristö valitun teeman ympärille. Rahoittajien kanssa sovitaan valmiit rahoituspaketit testauksen toteuttamiseksi. Aikahorisontti Ympäristö ja energia Paikallinen kestävä ruokajärjestelmä - Kilpailukykyä vastuulliseksi todennetusta lähiruoan tuotannosta. Tuotantoalustaksi Loimijoen laakso Forssan ja lähiseutujen alueella. Toimet Loimijoen vesistön tilan parantamiseksi 90-luvulla laaditun Loimijokiohjelman pohjalta. Lähiruoan brändäys hyödyntäen tutkimusosaamista vastuullisuudessa (mm. hiili-, vesi- ja ravinnejalanjälki). Erikoistuotteiden kehittäminen. Lähiruoan logistiikan rakentaminen. Kootaan seutukuntien yhteinen toimenpideohjelma, jossa samaan suuntaan vievät erillistoimet (tahtotilan luominen,

8 vesistön kunnostus, tuotekehitys, brändäys, logistiikka ym.), joille rahoitus eri kotimaisista ja kv. lähteistä. Aikahorisontti: edellyttää n. 5 vuoden ( ) kestoista ohjelmaa. Biotalouden ja kierrätyksen huippuosaaminen Biopohjaisia hyödykkeitä ja tuotteita tarvitaan korvaamaan uusiutumattomista raaka-aineista tehdyt. Loppusijoitus kaatopaikoille vaikeutuu tai tulee mahdottomaksi. Osaamisen avulla materiaaleja ja energiaa hyödynnetään suljetussa kierrossa. Toteutetaan suunniteltu biojalostamo ja ekoteollisuuspuisto Envi Grow Park monipuolisin tuottein (eläinravinto, ruoka, bio-kemikaalit ym.) samoin tekstiilikierrätyksen materiaalipankki. Biotalous- ja kierrätysosaaminen tuotteistetaan vientiin, työ Intiaan on jo aloitettu. Yritysten toimenpiteiden tukeminen, tutkimus- ja kehittämishankkeet, toimijoiden verkottaminen mm. vientiin. Aikahorisontti: koko ajan keskeytymättä Monipuolinen uusiutuva energia - Seudulla on ainutlaatuinen mahdollisuus luoda monipuolisesta uusiutuvan energian tuotannosta sekä käyttövoimaa että imagoa, ja toteuttaa energiaomavaraisuus. Toteutetaan suunnitellut kaksi tuulivoimapuistoa, ja biojalostamo sekä kehittymässä olevat uudet menetelmät erilaisten biomassojen hyödyntämiseksi yhdistetyissä prosesseissa energiaksi ja materiaaleiksi. Energiatuotteet tuulivoima, biokaasu, etanoli, biodiesel. Aikahorisontti: koko ajan keskeytymättä Oivaltava ekorakentaminen - Seudulla on otettu uusi, ekologinen näkökulma sekä tilojen rakentamiseen, olemassa olevien rakennusten ja maiden uuskäyttöön että mm. kierrätysmateriaaliosaamisen hyödyntämiseen. Toteutetaan avaintoimenpiteinä Pohjois-Forssan ekokoulun rakentaminen sekä Forssan suljetun kaatopaikan muuttaminen hylkyalueesta hyötykäyttöön golf-kentäksi. Aikahorisontti: työt ajoittuvat vuosille Hyvinvointi Palveluseteli ja asiakkaan valinnanvapaus - Asiakkaan mahdollisuus valita hyvinvointipalvelujensa palveluntuottaja paranee. Yrittäjyys lisääntyy seudulla. Kunnille taloudellisia säästöjä. Tehdään palvelusetelin käyttöönoton laajentamisesta selvitys. Mietitään mitä palveluja Hyky tuottaa palvelusetelillä. Käyttöä laajennetaan tehostettuun palveluasumiseen, pitkäaikaiseen kotihoitoon, kuntoutukseen, työllistämispalveluihin, hammashuoltoon ja päivähoitoon. Aikahorisontti: 2014 FSHKY:n toimintasuunnitelmaan ja budjettiesitykseen Käyttö laajentunut ja vakiintunut. Käytössä on useita ennaltaehkäisyyn suunnattuja palveluseteleitä Hyvinvointimatkailu ja terveysturismi - Hyvinvointimatkailu mahdollistaa omalta osaltaan taloudellista kasvua houkuttelemalla uusia asiakasryhmiä hyödyntämään seudun palveluita. Visio: Lounaismaan hyvinvointikuntayhtymän sairaaloiden osaamisen myyminen kansainvälisesti ja yhteistyönä hyvinvointi- ja

9 matkailuyrittäjien kanssa toteutettu kuntouttaminen Green Care-toimintamallin mukaisesti. Tavoitteena on kasvattaa ja laajentaa hyvinvointi- ja matkailutoimialaa, yrittäjien tuotetarjontaa ja liiketoiminta-mahdollisuuksia sekä liiketoiminnan taloudellista kannattavuutta. Aikahorisontti: Hyvinvointimatkailun kehittäminen Terveysturismi on kannattavaa liiketoimintaa yksityisellä ja julkisella sektorilla Hyvinvointiteknologia ja järkivihreä asuminen - Ikäihmisille ja muille tukea itsenäiseen asumiseen tarvitseville kestävän kehityksen mukaisesti rakennettuja ja teknologisia innovaatioita hyödyntävää asumista. Selvitetään mahdollisuudet. Uusien hyvinvointiteknologiaa sisältävien asumismuotojen rakentamista. Vanhojen asuntojen saneeraus tukea tarvitsevien vaatimusten mukaisiksi. Teknologian ja hyvinvointiteknologian hyödyntäminen. Aikahorisontti: Selvitykset sekä mahdolliset hankkeet ja projektit, pilotointi, mallintaminen ja hyvät käytänteet Seudulla innovatiivista, järkivihreää asumista, jossa teknologian avustamana voi asua loppuelämänsä. Materiaalit valittu resurssiviisaasti ja asumisessa huomioitu ympäristö ja energiankäyttö. Ikupeli ennaltaehkäisyä ja asiakaslähtöisyyttä - Tavoitteena innovaatiohakuinen hoitopalvelujärjestelmä, jossa uudistetaan ja tehostetaan asiakkaiden hoitopolkuja sekä lisätään asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua hoidon suunnitteluun ja toteutukseen. Tuetaan voimavaraistumista sekä omahoidon toteutumista. Pyritään ennaltaehkäisemään muun muassa kansansairauksia ja nuorten syrjäytymistä. Rakennetaan malleja erilaisista hoitopoluista. Hyvinvointipalveluissa painotetaan asiakaslähtöisyyttä huomioimalla asiakkaan mielipiteet. Palveluja kehitetään yhteistyössä asiakkaiden, omaisten ja alan oppilaitosten kanssa. Aikahorisontti: 2014 Mallipelipöytien kokoaminen FSHKYssä, HyvoT-projektin tulosten hyödyntäminen Käytössä tietotekninen järjestelmä, jossa asiakkaat ovat aktiivisessa roolissa kehitettäessä uudenlaisia hoitokäytäntöjä. Yleinen liiketoiminta Taisteluraha - Nopean ja joustavan toiminnan reaktointiraha eli taisteluraha, jolla pyritään vaikuttamaan ajankohtaisiin lähinnä yrittäjien hankkeisiin/ideoihin. Tarkoitus parantaa seudun elinvoimaisuutta Tarkoituksena lisätä seudullista innovatiivista elinkeinotoimintaa. Aikahorisontti: vuosittain Toimeenpano Edellä mainituissa konkreettisissa toimenpiteissä on usein vastuutahona FSKK sekä seudun muita vahvoja toimijoita, mm. laaja yhteistyöverkosto FSHKY:n, oppilaitosten (HAMK, FAI, FAKTIA, lyseo, Hevosopisto), kuntien ja kiinteistövälitysten, Forssan Liike- ja Teollisuuskiinteistöt Oy:n, pankkien, ELYn ja Finnvera, TEKESin, Sitran etc kanssa.

10 FSKK rooli on siis olla vastuutaho ja kokoaja. FSKK on samalla yritysten verkottaja ja yrityskehittäjä. Toimeenpanossa yritykset ovat avaintoimijat, sillä niissä toteutuu Työ, joka on hyvinvoinnin ja työpaikat elinvoiman lähtökohta. Laajassa yhteistyöverkostossa hyödynnetään HAMK:n sekä kaikkien tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen osaamista. Toteuttajina voivat toimia mm HAMK, MTT ja maa- ja elintarviketalouden arvoketjun yritykset sekä kunnat Lounaismaan seudulla. FSKK vastaa kuntien ohella seudun markkinoinnista. Kaupunki ja kunnat ovat avaintoimijoita maankäytössä ja rakentamisessa suurissa kohteissa. Julkisilla kohteilla on vipuvaikutus myös yksityiseen rakentamiseen. Kaikessa pyritään lisäämään seudun käytettävissä olevaa rahaa, esim. eri hankkeiden, elinkeinopoliittisten ohjelmien etc. kautta. Seuranta ja arviointi Jotta strategian onnistumista pystytään arvioimaan, vaatii se tietyn mittariston. Alla esitelty viisi strategiaan liittyvää mittaria: - Energiaomavaraisuus - Työpaikkaomavaraisuus - Yritysintensiteetti (yrityksiä/100 asukasta) - Hanke- ym. rahoituksen vaikuttavuus - Talous- ja hyvinvointimittarit

11 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy (FSKK) on Forssan, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän omistama kehittämiskeskus, joka luo hyvät toimintaedellytykset monipuoliselle elinkeinotoiminnalle ja aktiiviselle aluekehittämiselle Forssan seudulla. Kehittämiskeskuksen tehtäviä on neuvoa ja auttaa kaikissa elinkeinoelämän asioissa, luoda ja kehittää toimintaedellytyksiä yrittämiseen, edistää liiketoiminnan ja työpaikkojen syntymistä sekä toimia seudullisesti maakunnallisesti ja valtakunnallisesti eri elinkeinoelämän ja aluekehittämisen verkostoissa aktiivisena kumppanina. Vuonna 2002 toimintaa laajennettiin ja tuolloin yhtiön tehtäviksi on määritetty seuraava: Yhtiön toimialana on kehittämishankkeiden koordinointi, suunnittelu ja toteuttaminen sekä elinkeinopalveluiden järjestäminen Forssan seutukunnan alueella. Yhtiö harjoittaa yritysneuvontaa, kokoaa ja julkaisee kehittämiseen liittyviä tilastotietoja, edistää yritysten, oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja kuntien yhteistoimintaa sekä toimii seudun matkailun kehittäjänä. Yhtiö markkinoi Forssan seutua ja toimii seudullisena edunvalvojana toimialoillaan. FSKK:n visio Olemme seudun yritysten kilpailukyvyn kehittämisessä edelläkävijä ja mahdollistaja ja yritysneuvontamme on Suomen huipputasoa. Olemme aktiivinen seutukehittäjä ja valvomme seutukunnan etuja alueellisen yhteistyön ja yrittäjyyden aktiivisella edistämisellä. FSKK:n missio FSKK edistää seudun elinvoimaisuutta ja yrittäjyyttä, järkivihreyteen perustuvaa kestävää kehitystä painottaen. FSKK:n toimintaa ohjaavat arvot - Yrittäjämäisyys - Järkivihreys - Ennakkoluulottomuus - Sosiaalinen vastuullisuus FSKK:n strategiset palvelulupaukset - Teemme työtä, jolla on merkitystä seudullisen elinkeinoelämän menestykseen. - Ylläpidämme tarvelähtöistä verkostoitumista. - Edistämme Järkivihreydellä kestävää kehitystä. - Olemme edelläkävijä ja mahdollistaja. - Yritysneuvontamme on Suomen huipputasoa. - Olemme aktiivinen seutukehittäjä ja valvomme seutukunnan etuja.

12 FSKK:n strategia Forssan seudun elinkeinostrategia toteutuu FSKK:n toimenpiteiden suhteen eli seudun elinkeinostrategia ja FSKK:n strategia ovat yhtäsuuntaiset. FSKK toimii yhdessä asiakkaidensa ja yhteistyöverkostojensa kanssa kumppanina liiketoiminnan kehittämisessä, jossa keskeisinä tavoitteina ovat yritysten kannattavuus, työpaikkojen luonti, kilpailukyky ja kansainvälistyminen. Työ on hyvinvoinnin ja työpaikat elinvoiman lähtökohta. Tämän lisäksi FSKK toimii aktiivisesti aluekehittäjän roolissa, kehittäen yritysten toimintaympäristöä tukemaan kasvua, seudun ja yritysten yhteistyötä sekä yritysten sijoittumista ja investointeja alueelle.