OPETUSMINISTERIÖN SIIRTYMÄSUUNNITELMA EURON KÄYTTÖÖNOTTAMISEKSI
|
|
- Jalmari Laine
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OPETUSMINISTERIÖN SIIRTYMÄSUUNNITELMA EURON KÄYTTÖÖNOTTAMISEKSI OPETUSMINISTERIÖLLE Opetusministeriö asetti työryhmän laatimaan suunnitelman opetusministeriön hallinnonalalla tarvittavista toimenpiteistä Suomen mahdollisesti liittyessä Euroopan talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen Suunnitelman tuli sisältää yhteisen valuutan euron käyttöönotosta aiheutuvat toimenpiteet ja aikataulut sekä opetusministeriön hallinnonalan sidosryhmien toimenpiteistä aiheutuvat tarpeet. Työryhmän tuli saada työnsä valmiiksi mennessä. Työryhmän puheenjohtajaksi määrättiin talousjohtaja Eero Pulkkinen, jäseniksi suunnittelija Tarja Kaira-Hiekkavuo, ylitarkastaja Tuula Lybeck, hallinnollinen avustaja Kirsi Lähde, tietohallintopäällikkö Irma Nieminen, laskentapäällikkö Eero Sillfors, lainsäädäntöneuvos Arto Sulonen, ylitarkastaja Jukka Ukkonen, kulttuurisihteeri Mirja Virtala ja sihteeriksi taloussihteeri Pirkko Hämäläinen, kaikki opetusministeriöstä. Työnsä aikana työryhmä kuuli seuraavia asiantuntijoita: toimistopäällikkö Ritva Marttila Helsingin kauppakorkeakoulusta, taloussihteeri Mervi Taalas Valtion taidemuseosta ja opetusministeriön rakennerahastoryhmän puheenjohtaja Juha Mäntyvaara. Työryhmä on kokoontunut seitsemän kertaa. Saatuaan työnsä valmiiksi työryhmä luovuttaa muistionsa kunnioittaen opetusministeriölle. Helsingissä toukokuun 4 päivänä Eero Pulkkinen Tarja Kaira-Hiekkavuo Tuula Lybeck Kirsi Lähde Irma Nieminen Eero Sillfors Arto Sulonen Jukka Ukkonen Mirja Virtala Pirkko Hämäläinen OPETUSMINISTERIÖN SIIRTYMÄSUUNNITELMA EURON KÄYTTÖÖNOTTAMISEKSI 1. JOHDANTO 2. SIIRTYMÄAJAN LAINSÄÄDÄNTÖ JA AIKATAULU 3. KESKUSPANKKIJÄRJESTELMÄ 4. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 4.1. SIIRTYMÄAIKATAULU 4.2. TIETOJEN KERUU 4.3. MAKSULIIKENNE JA KIRJANPITO 4.4. TILASTOINTI
2 4.5. SÄÄDÖSMUUTOKSET 4.6. SOPIMUKSET 4.7. TIETOJÄRJESTELMÄT 4.8. PALKANMAKSU JA OHJEISTUS 4.9. OPETUSMINISTERIÖN ALAISET VALTION VIRASTOT JA LAITOKSET 4.10.KUNNAT JA KUNTAYHTYMÄT 4.11.OSAKEYHTIÖT 4.12.TIEDOTUS JA KOULUTUS LIITE: Liite 1 EMU III-vaiheen säädösmuutokset opetusministeriön hallinnonalalla OPETUSMINISTERIÖN SIIRTYMÄSUUNNITELMA EURON KÄYTTÖÖNOTTAMISEKSI 1. JOHDANTO Euroopan unionin huippukokous on valinnut Euroopan unionin talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen osallistuvat jäsenvaltiot, jotka täyttävät edellytykset yhteisen rahan käyttöönotolle. Yksitoista EU-maata -niiden mukana Suomi - ottaa käyttöön yhteisen rahan euron vuoden 1999 alusta lukien. Valtiovarainministeriön asettama EMU-projekti on valmistellut kansallisia toimenpiteitä Suomen liittyessä EMUun EMU-projekti julkaisi Suomen kansallisen siirtymäsuunnitelman euron käyttöönottamiseksi. Opetusministeriön suunnitelmassa käsitellään opetusministeriön hallinnonalan toimenpiteitä ja aikataulua euron käyttöönottamiseksi. Suunnitelma pohjautuu kansalliseen siirtymäsuunnitelmaan ja liittyy EMU-projektin työhön. EMUun osallistuvien maiden kansallisten valuuttojen vaihtokurssit kiinnitetään alkaen peruuttamattomasti yhteiseen valuuttaan euroon, josta tulee samalla itsenäinen valuutta ja laillinen maksuväline. Ecofin-neuvosto on määrittänyt kahdenväliset valuuttakurssit, joita sovelletaan euroalueen kansallisten valuuttojen välillä. Lopulliset kiinnityskurssit euroon päätetään eli päätetyn muuntokertoimen mukainen määrä Suomen markkoja on yksi euro. Euron valuuttatunnus on EUR. Euro jakaantuu sataan senttiin. Siirtymäajan osalta euron oikeudellista asemaa koskevassa asetuksessa keskeisenä periaatteena on, ettei euron käytölle siirtymäaikana luoda estettä, muttei myöskään pakkoa. Joissakin tilanteissa kuitenkin yhden osapuolen oikeus käyttää joko kansallista rahaa tai euroa voi helposti aiheuttaa muille pakon käyttää kyseistä valuuttaa. Tämän takia on välttämätöntä sopia milloin eri sektoreilla ja hallinnonaloilla ryhdytään käyttämään yhteistä rahaa. 2. SIIRTYMÄAJAN LAINSÄÄDÄNTÖ JA AIKATAULU Yhteisen rahan euron oikeudellinen asema on määritelty unionitasolla asetuksella, joka on sellaisenaan velvoittavaa lainsäädäntöä jäsenmaissa. Euroa koskevan asetuksen kulmakivi on, että kansallisen valuutan korvautuminen eurolla ei sinänsä vaikuta sopimusten sisältöön. Valuutan vaihtaminen ei anna yksittäiselle sopimusosapuolelle tähän vedoten oikeutta irtisanoa tai muuttaa muilta osin sopimusta, taikka vaatia korvausta. Asetus sisältää myös yksiselitteiset säännöt kansallisten valuuttojen muuntamisesta euroiksi ja päinvastoin sekä muuntojen yhteydessä suoritettavista pyöristyksistä. Kiinnitetyt muuntokurssit hyväksytään kuuden merkitsevän numeron tarkkuudella, niitä ei pyöristetä eikä käänteisiä kursseja käytetä.
3 Suomen lainsäädännössä olevat ecu-viittaukset muuttuvat suoraan euroasetuksen nojalla viittauksiksi euroon. Hallitusmuodon 72 :n mukaan Suomen rahayksikkö on markka. Oikeusministeriö valmistelee pykälän muuttamista EMUn kolmannen vaiheen vaatimuksia vastaavaksi. Euron käyttöönottamista koskevan asetuksen mukaan markkaviittaukset tarkoittavat viittausta euroon. Talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen alussa EMUun hyväksytyt maat ottavat käyttöön yhteisen valuutan euron. Tuolloin euroalueen kansallisten valuuttojen vaihtokurssit kiinnitetään peruuttamattomasti kiinteällä muuntokertoimella. Samalla eurosta tulee itsenäinen valuutta ja laillinen maksuväline. Euroalueen kansallisista valuutoista muodostuu yhteisen valuutan denominaatioita. Kansalliset rahayksiköt voidaan siis käsittää euron ilmenemismuodoiksi. Uuden valuutan arvo määritellään siten, että yhtä ecua vastaa yksi euro. Ecu korivaluuttana poistuu kolmannen vaiheen alkaessa. Aluksi euroa voidaan käyttää vain tilivaluuttana. Kansalliset valuutat säilyvät laillisina maksuvälineinä yhteisen valuutan rinnalla läpi siirtymäajan ja euromääräistä setelistöä ja kolikostoa ei oteta käyttöön ennen kuin siirtymäajan lopussa. Kansallisten valuuttojen asema laillisena maksuvälineenä säilyy korkeintaan kuusi kuukautta siirtymäajan päättymisestä ja euro-seteleiden sekä -kolikoiden liikkeellelaskusta. Euromääräiset setelit ja kolikot lasketaan liikkeelle Tämän päivämäärään muuttaminen on mahdollista vain Euroopan unionin neuvoston yksimielisellä päätöksellä. Viimeistään mennessä Suomen markka ja muut euroalueen kansalliset valuutat ovat korvautuneet eurolla. Tämän jälkeen ( alkaen) euro on ainoa laillinen maksuväline euroalueen maissa. Setelistön ja kolikoston vaihto-operaatioon varattua ajanjaksoa voidaan lyhentää kansallisella päätöksellä. Kansalliset keskuspankit jatkavat kansallisten valuuttojen vaihtamista euroiksi vielä jälkeenkin kunkin jäsenvaltion lainsäädännön ja tavan mukaan. 3. KESKUSPANKKIJÄRJESTELMÄ Talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen alusta lähtien euroalueella ryhdytään harjoittamaan yhteistä raha- ja valuuttapolitiikkaa. Yhteisestä rahapolitiikasta vastaa Euroopan keskuspankki (EKP), joka muodostaa Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) ytimen. EKPJ:n tehtäviin kuuluu yhteisen raha- ja valuuttapolitiikan harjoittamisen lisäksi jäsenvaltioiden valuuttavarannon hoito ja maksujärjestelmien yleisestä toiminnasta huolehtiminen. Kolmannen vaiheen alkaessa Euroopan keskuspankki ja Euroopan keskuspankkijärjestelmään kuuluvat kansalliset keskuspankit ottavat euron käyttöön kaikissa toimissaan. EKPJ:n valuuttaoperaatiot perustuvat heti vuoden 1999 alusta euron käyttöön. Kansallisissa keskuspankeissa olevat tilit muutetaan eurotileiksi, jolloin myös Suomen Pankin shekkitilijärjestelmä muuttuu euromääräiseksi. Euroalueen yhteiset rahapoliittiset operaatiot suoritetaan yhteisellä valuutalla ja kansallisten keskuspankkien raportointi Euroopan keskuspankille tapahtuu euroissa. Tilastojen osalta Suomen Pankki vastaanottaa sekä markka- että euromääräistä tilastotietoa siirtymäaikana, mutta markkamääräinen tieto muunnetaan euroiksi ja käsitellään Suomen Pankissa euroina.
4 Suomen Pankin tase julkaistaan euromääräisenä alkaen. Suomen Pankin ja muiden pankkien rahahuollon atk-pohjainen tiedonkäsittelyjärjestelmä toimii markoissa niin kauan kuin markka säilyy laillisena maksuvälineenä. 4. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 4.1. SIIRTYMÄAIKATAULU Suomen kansallisessa siirtymäsuunnitelmassa mainitaan opetusministeriön osalta, että opetusministeriön hallinnonala varautuu siihen, että se pystyy toimimaan kahdella rahayksiköllä lukien, jos asiakas- ja sidosryhmien etu niin vaatii. Tämä koskee sekä maksusuoritusten ja raportoinnin vastaanottamista että asiakkaille annettavia palaute- ja kuittaustietoja. Opetusministeriön hallinnonalan siirtymäaikataulu noudattaa julkisen sektorin aikataulua seuraavasti. Valtion budjetti sekä toiminta- ja taloussuunnitelma (TTS) laaditaan siirtymäaikana markoissa. Vuodesta 2002 lähtien budjetti ja TTS ovat euroissa. Valtuuksien ja siirtomäärärahojen konvertointi euroiksi vuoden 2002 budjettiin tapahtuu määritetyllä kiinteällä kurssilla. Vuoden 2002 euromääräisen budjetin laadinta aloitetaan jo vuoden 2000 lopussa, jolloin budjetointiin tarvittavien tietojärjestelmien on toimittava myös euroissa koko hallinnonalalla. Valtion kirjanpito säilyy markkamääräisenä aina vuoden 2001 loppuun. Euromääräiset suoritukset muunnetaan siten kiinteällä kertoimella markoiksi. Vuoden 2002 alusta valtion kirjanpito siirtyy europohjaiseksi, jolloin myös laaditaan euromääräinen aloittava tase. Tilinpäätös vuodelta 2001 laaditaan vielä markoissa. Asiakkaiden käyttäessä aikaisemmin euroja ne on pystyttävä konvertoimaan markoiksi jo alkaen. Pankit muuntavat tilisiirrot asiakkaan valitseman tilivaluutan mukaisiksi yksiköiksi. Kunnat ja kuntayhtymät noudattavat samaa siirtymäaikataulua kuin valtio. Osa etenkin kansainvälisiä liikeyhteyksiä pitävistä yrityksistä siirtyy euron käyttöön heti siirtymävaiheen alusta lähtien. Eräät mainituista yrityksistä toimivat myös opetusministeriön hallinnonalalla ammatillisten oppilaitosten ylläpitäjinä. Myös mm. yliopistojen sidosryhmiin kuuluu mainittuja yrityksiä. Valtion kokonaan omistama Oy Veikkaus Ab selvittää euron vaikutukset pelien tuotekehitykseen ja markkinointiin, tietojärjestelmiin, taloushallintoon, asiamiestoimintaan, asiakaspalveluun sekä viestintään. Tavoitteena on, että siirtymävaihe markasta euroon tapahtuu mahdollisimman joustavasti. Yhtiö tarjoaa asiakaskunnalleen monipuolista informaatiota peleihin liittyvistä valuuttamuutoksista TIETOJEN KERUU Opetusministeriön asiakkaita ovat mm. kunnat, kuntayhtymät, yhtiöt ja järjestöt valtionavun saajina sekä kansalaiset mm. opintotukien ja erilaisten apurahojen saajina. Päätökset ja raportointi Päätösten pohjana olevien tietojen keruun osalta on ratkaistava, missä valuutassa tiedot pyydetään, jos osa asiakkaista haluaa käyttää euroa. Lomakkeissa tai vastaavissa on mahdollisesti oltava sarakkeet sekä markkoja että euroja varten. Sama kysymys nousee esille raportteja laadittaessa.
5 Tietojärjestelmien lisäksi on muutettava lomakkeet ja raportit, joiden uusimisen aikataulu on selvitettävä. Nämä asiat tulevat ensimmäisenä esille todennäköisesti valtionosuus- ja rakennerahastohankepäätösten yhteydessä, mutta myös muiden asiakirjojen osalta, joissa asiakas käyttää euroa. Maksuliike- ja henkilöstöhallintojärjestelmissä on otettava huomioon vastaavat asiat. Valtionosuuspäätökset ja raportointi laaditaan asiakkaan haluamalla tavalla joko markoissa tai euroissa. Esim. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisten valtionosuuspäätösten liitteenä on yksityiskohtaiset raportit, jotka sisältävät markkamääräistä tietoa. Vastaavat raportit tulee tuottaa myös euroina samoin kuin päätökset. Laskentatoimelle maksatukseen menevien yhteenvetoraporttien tulee olla markoissa. Asiakkaalle menevät kyselylomakkeet on uusittava euromääräisen tiedon ilmoittamiseksi. Rakennerahastohankkeisiin liittyvissä päätöksissä sitoudutaan rahoitukseen pitkällä aikavälillä, jolloin siirtymäkaudella tehtävät päätökset koskevat jo vuotta Tämän vaikutukset tietojärjestelmiin on otettava huomioon. Rahastovastuuministeriöt vastaavat osaltaan euron käyttöönoton ohjeistuksesta. Siirtymäkauden aikana annettuihin valtionosuuspäätöksiin liittyviä oikaisuja tulee tehtäväksi vuonna Päätökset on tehtävä ja maksettava euromääräisinä, vaikka niiden pohjana olevat päätökset on tehty markkamääräisinä. Uusia päätöksiä valmisteltaessa on markkamääräiset historiatiedot konvertoitava. Opintotuki Opintotukien maksatuksen hoitaa Kansaneläkelaitos. Opintotuet maksetaan markoissa siirtymäkauden ajan ja euroissa vuodesta 2002 alkaen. Yliopistojen opintotoimistot käyttävät Kelan atk-järjestelmää, joten järjestelmän edellyttämät muutokset hoidetaan Kelassa. Markkamäärien muuttuessa euromääräisiksi joudutaan opintotukilainsäädäntöä muuttamaan tasalukuihin pääsemiseksi MAKSULIIKENNE JA KIRJANPITO Maksuliikenne tapahtuu markoissa ja pankki hoitaa konvertoinnin. Euromääräisinä maksettaneen opetusministeriössä siirtymäkaudella mahdollisesti mm. kansainvälisiä jäsenmaksuosuuksia ja ulkomailla sijaitsevien laitosten avustuksia. Jäsenmaksuja ja muita laskuja maksetaan nykyisinkin eri valuutoissa, joten euron käyttöönoton johdosta ei tarvita valuutan käsittelyjärjestelmiin muutosta. Valuutan muuntaminen markoiksi tehdään aina euron muuntokertoimen kautta. Tämä koskee sekä euroalueen kansallisia valuuttoja että euroalueen ulkopuolisten maiden valuuttoja. Rahamäärien pyöristämisestä on säädetty valtiovarainministeriön päätöksessä maksujen pennimäärien pyöristämisestä (360/1993). Siirtymäkauden jälkeen ei erillisiä kansallisia pyöristyssääntöjä tarvittane, vaan noudatetaan euroasetuksen mukaista pyöristyssääntöä. Valtiovarainministeriön EMU-projektin lainsäädäntötyöryhmä on selvittänyt asiaa.
6 Suomen Pankkiyhdistys on antanut ohjeen "Valuuttakurssit ja vasta-arvojen laskenta EMU-ympäristössä" sekä "Siirtyminen euroon, pyöristyssäännöt, soveltamisohje ajalle ". Ohjeita saa pankeista ja Pankkiyhdistyksestä. Valtiokonttori on antanut ohjeen "Tiliviraston siirtymäsuunnitelma euron käyttöönottamiseksi". Ohjetta saa tilata valtiokonttorista. Valtiokonttori tulee antamaan ohjeet valuutanmuuntoon liittyvästä pyöristyserojen kirjaamisesta sekä valuuttojen kiinnittämisestä aiheutuvien kurssierojen kirjaamisesta. Euroopan komission ohjeen "Euron käyttöönoton vaikutus tilinpäätöksen laadintaan" mukaan negatiiviset kurssierot on merkittävä välittömästi tuloslaskelmaan. Positiivisten kurssierojen jaksottaminen sallitaan TILASTOINTI Tilastokeskus ottaa vastaan perustiedot molemmissa valuutoissa. Muualle kuin tilastokeskukselle ilmoitettavien tilastotietojen osalta olisi tiedettävä mm. ulkomaan tilastoissa käytettävä valuutta ja onko päätäntävalta siitä, mitä valuuttaa ilmoituksissa käytetään, tietojen antajalla vai vastaanottajalla. Toteutumatiedot tulevat viimeistään vuonna 2002 muunnettaviksi euroiksi vertailuvuosilta. Tilastokeskus laskee edelleen kansalliset indeksit SÄÄDÖSMUUTOKSET Euroasetuksen mukaan muuntokurssit määritellään kuuden merkitsevän numeron tarkkuudella. Euroasetuksessa on määritelty pyöristyssääntö. Tämä johtaa siihen, että tasamääräiset markkamäärät muuttuvat tarkkalukuisiksi määriksi. Jos nämä summat halutaan muuttaa tasalukuisiksi, tulee kukin lainsäädännössä oleva viittaus muuttaa erikseen. Liitteenä (liite 1) on luettelo opetusministeriön hallinnonalan säädöksistä, joissa mainitut markkamäärät muutetaan joko yleislailla tai ko. säädöstä muuttamalla johtuen siitä, että niissä on mainittu markkamäärä. Sisältömuutoksia vaativia säädöksiä ei ole. Luettelo täsmennetään myöhemmin. Säännökset on muutettava viimeistään siinä vaiheessa, kun euro otetaan käyttöön ainoana ko. säädöksessä tarkoitettuna rahana. Peruskorkoon viitataan mm. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaissa jälkirahoituksen osalta ja opetusministeriön päätöksessä rakennusavustusten yleisehdoista avustusten palautusten osalta sekä korkolakiin perustamishankkeeseen suoritetun valtionosuuden palautuksen osalta. Opintotukiasetuksessa valtion tukemien vanhojen opintolainojen osalta viitataan markkatalletusten keskikorkoon. Korkolakiin viitataan oppilaalta perittävien maksujen osalta lukiolaissa sekä laissa ammatillisten oppilaitosten oppilaiden opintososiaalisista eduista. Mm. opetusministeriön päätöksessä valtionavustusten yleisehdoista sekä opetusministeriön päätöksessä käsi- ja taideteollisuusjärjestöjen ja kotitalousneuvontajärjestöjen valtionavun myöntämisen, käyttämisen ja valvonnan ehdoista viitataan Suomen Pankin viitekorkoon avustuksen palautuksen osalta. Viittaukset voisivat mahdollisesti olla ennallaan. Suomen Pankki lopettaa erilaisten viitekorkojen laskemisen ja noteeraamisen. Valtiovarainministeriön EMU-projektin lainsäädäntötyöryhmä on selvittänyt Suomen Pankin peruskorkoon ja viitekorkoon liittyviä muutostarpeita (muistio "EMUn kolmanteen vaiheeseen liittyvät kansalliset lainsäädäntömuutokset", kesäkuu 1997).
7 4.6. SOPIMUKSET Euroasetuksen mukaan uuden rahan käyttöön ottaminen ei vaikuta sopimusten tai muiden oikeudellisten asiakirjojen jatkuvuuteen. Siirtymäkauden päätyttyä aiemmin tehdyissä sopimuksissa olevat markkaviittaukset on tulkittava euroviittauksiksi. Siirtymäkauden aikana viittauksia kansalliseen rahaan ei vielä voida kuitenkaan tulkita automaattisesti viittauksiksi euroon. Lisäksi Suomen ja EU:n ulkopuolisten valtioiden välisten sopimusten osalta kysymykseen voi tulla sopimusten muuttaminen, jos EU:n ulkopuolinen sopimusosapuoli ei hyväksy sellaisenaan ilmoitusta markan muuttumisesta euroksi. Viitekorkoihin sidottujen sopimusten jatkuvuus turvataan tarvittaessa lainsäädännöllä ja viranomaisohjeilla TIETOJÄRJESTELMÄT Vuoden 2000 aiheuttamat tietojärjestelmämuutokset tapahtuvat samaan aikaan euroon siirtymisestä seuraavien muutosten kanssa. Myös muiden tietojärjestelmien uudistamisien yhteydessä tulee ajoissa ottaa huomioon euron käyttöönoton vaikutukset (mm. muuntokertoimet atk-järjestelmiin). Markan lopullinen kiinnityskurssi on tiedossa vuoden 1998 lopussa, jolloin se vasta voidaan ottaa käyttöön tietojärjestelmissä. Euromääräisinä saapuvat laskut muunnetaan tietojärjestelmässä markoiksi. Kun asiakas haluaa laskun tai maksukuitin euromääräisenä, on järjestelmät uusittava siten, että tulosteissa on joko eurotai markkamäärä tai molemmat. Lähtökohtana on se, että maksuliikenteessä ei käytetä rinnakkain markka- ja eurojärjestelmää, vaan toimitaan markoilla. Euroa käyttävien asiakkaiden laskut ja kuitit hoidetaan manuaalisesti muuttaen eurot markoiksi ja päinvastoin. Euroa käyttävien asiakkaiden määrä ratkaisee, missä vaiheessa tarvitaan muita järjestelmiä. Toteutumatiedot tulevat muunnettaviksi euroiksi aikaisemmilta vuosilta mm. budjetointia, toimintaja taloussuunnitelmaa, erilaisia päätöksiä ja tilastointia varten. Mm. uusiin valtionosuuspäätöksiin liittyvät aikaisempien vuosien tietojen muuntamiset on otettava tietojärjestelmissä huomioon. Valtiovarainministeriössä on laadittu euron käyttöönottoa koskeva tietohallinnon ohjeistus koko valtionhallintoa varten "Tietohallinnon euro-opas". Käsikirja löytyy Internetistä osoitteesta PALKANMAKSU JA OHJEISTUS Palkanmaksu tapahtuu pääsääntöisesti markoissa vuoden 2001 loppuun saakka. Palkanmaksun poikkeuksellisesti tapahtuessa euroissa on otettava huomioon mm. työeläke- ym. maksujen ja verotuksen raportoinnin vastaavuus. Työmarkkinajärjestöt antavat tarvittaessa asiasta yleisen suosituksen. Viraston tai laitoksen antamat voimassa olevat ohjeet ja määräykset on uusittava tarpeellisilta osin. Siirtymäkauden loppupuolella uusia ohjeita, opetusmateriaalia tms. laadittaessa on tarpeen ottaa huomioon euron käyttöönoton vaikutukset. Muutokset materiaalihallintoon on toteutettava. Lomakkeet ja mahdolliset tietojärjestelmät on uudistettava.
8 Siirtymävaiheen kustannusten vaikutus on ennakoitava ja otettava huomioon budjetoinnissa (mm. järjestelmät, henkilöstöresurssit, ostopalvelut, koulutus, informaatio) OPETUSMINISTERIÖN ALAISET VALTION VIRASTOT JA LAITOKSET Työryhmän suorittamissa asiantuntijahaastatteluissa on tullut esille mm. seuraavia näkökohtia. - Jokaisen viraston ja laitoksen tulee laatia virastokohtainen suunnitelma euron käyttöönottamiseksi. - Kukin virasto arvioi ja budjetoi siirtymävaiheen kustannukset itse omiin toimintamenoihin. - Tietojärjestelmät on tarkoituksenmukaista kartoittaa yhteistyössä niiden virastojen kesken, jotka käyttävät samoja tietojärjestelmiä ja tehdä yhteissopimus ohjelmistotoimittajan kanssa. - Euroon siirtyminen koskee ainakin seuraavia tietojärjestelmiä: kassajärjestelmä, pankkiliikenneohjelmisto, kirjanpito- ja raportointijärjestelmä, laskutusjärjestelmä, henkilötieto- ja palkanlaskentajärjestelmä ja suunnittelu- ja tilahallintojärjestelmä. - Virastojen saamaan ulkopuoliseen rahoitukseen liittyvä raportointivaluutta määritetään, kun mukana on sekä euroa että muuta valuuttaa käyttävien tietoja. - Tullille siirtymäkaudella laadittavat tilastot (mm. INTRASTAT) voidaan tehdä markoissa. - Virastojen opetusministeriölle tekemissä ilmoituksissa ja raporteissa käytettävä valuutta määritetään samoin kuin ajankohta, jolloin myös aikaisempien vuosien tilinpäätöstiedot muunnetaan euroiksi. - Yliopistojen maksulliseen toimintaan liittyy yritysten euron käyttöönotosta ja euroissa laadittujen tilinpäätöstietojen käyttämisestä aiheutuvien toimenpiteiden huomioon ottaminen. - Virastojen taseessa olevien rahastojen taloushallinnossa käytettävä valuutta määritetään KUNNAT JA KUNTAYHTYMÄT Kunnat ja kuntayhtymät toimivat opetusministeriön hallinnonalalla varsin laajasti ylläpitäjinä etenkin oppilaitossektorilla. Kunnat noudattavat euron käyttöön siirtymisessä muun julkisen sektorin aikataulua. Kunnat pitävät kirjanpidon ja laativat talousarvion sekä tilinpäätöksen markoissa vuosilta Suomen Kuntaliitto on julkaissut euron käyttöönotto-oppaan kunnille ja kuntayhtymille OSAKEYHTIÖT Opetusministeriön hallinnonalan yksityisten laitosten ylläpitäjinä on mm. osakeyhtiöitä. Eräät valtion virastot ja laitokset (esim. eräät yliopistot) omistavat puolestaan osakeyhtiöitä. Osakeyhtiöt voivat siirtymäkaudella laatia tilinpäätöksensä euroissa tai markoissa valintansa mukaan. Viimeistään siirtymäkauden päättyessä euron käyttöön siirryttäessä osakeyhtiöiden osakepääoma tulee myös ilmaistavaksi euroina. Euron tuleminen käyttöön siirtymäkauden päätyttyä ei edellytä yhtiöjärjestyksen muuttamista. Siirtymäkauden aikana tapahtuva euron käyttöönotto edellyttää yhtiöjärjestyksen muuttamista. Samoin on tehtävä, jos osakeyhtiöiden osakkeiden nimellisarvoja muutetaan, kun halutaan päästä tasalukuun TIEDOTUS JA KOULUTUS Opetusministeriön hallinnonalalla tehtävissä siirtymäkauden toimenpiteissä tulee ottaa huomioon, että informaatio asiakkaille tapahtuu niin aikaisessa vaiheessa, että asiakas voi ennakoida muutokset omassa toiminnassaan ja tietojärjestelmissään. Opetusministeriö tiedottaa muistion edellyttämistä jatkotoimenpiteistään hallinnonalalleen, asiakkailleen ja sidosryhmilleen sitä mukaa kuin valmistelutyö etenee. Virastot ja laitokset
9 huolehtivat lisäksi omien asiakkaiden ja sidosryhmien informoinnista. Opetusministeriön tiedotteet löytyvät Internetistä osoitteesta Opetushallitus huolehtii tiedottamisen järjestämisestä oppilaitoksille ja opettajille euron käyttöönoton aiheuttamista toimenpiteistä sekä koulutuksesta siten, että oppilaitoksissa syntyy valmiudet eurotietouden välittämiseen. EMUn kolmannesta vaiheesta löytyy tietoa myös Internetistä. Valtio-varainministeriön eurosivut löytyvät osoitteesta valtiovarainministeriön EMU-projektin sivut osoitteesta ja Suomen Pankin EMU-sivut osoitteesta OPETUSMINISTERIÖ LIITE 1 EMU III-vaiheen säädösmuutoksia Luettelo laaditaan täsmällisemmin myöhemmin, kun mm. hallituksen eduskunnalle antama esitys koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/1997 vp) tulee voimaan ja siihen liittyvät asetukset ja päätökset on annettu, joilla korvataan osa alla luetelluista säädöksistä. x) 1. Lait 1.1. Lait, joiden sisältöä muutettava Sisältömuutoksia vaativia säädöksiä ei ole Lait, joissa markkamäärät muutetaan euromääriksi yleislailla L valtionosuutta saavista kansanopistoista (1218/1993): 10, 12 ja 29 (markkamäärä) x) Opintokeskuslaki (1215/1993): 7-9 ja 11 (markkamäärä) x) L valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuksista (801/1992): 11 (markkamäärä) x) 1.3. Lait, joissa markkamäärät muutetaan euromääriksi tarkoitus- tai yhdenmukaisuussyistä tasalukuihin pääsemiseksi L opetustoimen ja kulttuuritoimen rahoituksesta (705/1992): 9 ja 49 x) 9 Kunnan rahoitusosuus opetustoimen ja kirjaston käyttökustannuksiin. 49 Käyttökustannukset. Siirtymäsäännös. Opintotukilaki (65/1994): 11, 13, 14, ja Opintorahan määrä. Pykälässä säädetään opintorahan määristä markkoina. 13 Aikuisopintorahan määrä. Pykälässä säädetään aikuisopintorahan määrästä markkoina. 14 Asumislisä. Pykälässä säädetään asumislisän määrästä markkoina. 16 Valtiontakauksen suuruus. Pykälässä säädetään opintolainan valtiontakauksen määrästä markkoina. 17 Tulojen vaikutus opintotukeen. Pykälässä säädetään tuloista markkamäärinä. 18 Tulojen vaikutus aikuisopintorahaan. Pykälässä säädetään tuloista markkamäärinä. 19 Vanhempien tulojen huomioon ottaminen. Pykälässä säädetään vanhempien tuloista markkamäärinä. 21 Pienin myönnettävä etuus ja etuuden määrä. Pykälässä säädetään pienimmän myönnettävän etuuden määrästä markkoina.
10 L lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulumatkatuesta (48/1997): 3 ja 5 3 Koulumatkatuen myöntämisen edellytykset. Pykälässä säädetään koulumatkatuen kustannuksista markkamääränä, jonka ylittävät kustannukset korvataan. 5 Koulumatkatuen määrä. Pykälässä säädetään koulumatkatuen määrästä markkoina. L taidenäyttelyiden valtiontakuusta (411/1986): 4 Valtiontakuun myöntäminen. Pykälässä säädetään myönnettyjen valtiontakuiden yhteenlasketun takausvastuun enimmäismäärästä. L elokuvien tarkastuksen toimittamisesta (300/1965): 10 Valtion elokuvatarkastamon toimittamasta tarkastuksesta perittävät maksut. L video- ja muiden kuvaohjelmien tarkastamisesta (697/1987): 15 Tarkastusmaksu. Tarkastusviranomaisen toimittamasta tarkastuksesta perittävät maksut 2. Asetukset Opintotukiasetus (260/1994): 16, 17, 20, 24 ja Ulkomailla opiskelevan oikeus asumislisään. Pykälässä säädetään ulkomailla opiskelevan asumislisän määrästä markkoina. 17 Ulkomaisiin opintoihin myönnettävän valtiontakauksen määrä. Pykälässä säädetään ulkomaisiin opintoihin myönnettävän valtiontakauksen määrästä markkoina. 20 Opintototuen tarkistaminen. Pykälässä säädetään asumislisän tarkistamisesta kuukausivuokran muuttuessa tietyn markkamäärän. 24 Kuukausierien pyöristäminen. Pykälässä säädetään kuukausimäärien pyöristämisestä markkoina. 32 Siirtymäsäännökset. Pykälässä säädetään valtiontakauksen kuukausierän korotuksen pyöristämisestä markkoina. A oppisopimuskoulutuksesta (1606/1992): 6 x) A suomen ja ruotsin kielen tutkinnoista suoritettavista korvauksista (989/1990) A taidenäyttelyiden valtiontakuusta (445/1986): 4 A elokuvien sekä video- ja muiden kuvaohjelmien tarkastusmaksujen tarkistamisesta (249/1997) 3. Valtioneuvoston päätökset VNp valtionosuuden perusteena olevien opetus- ja kirjastotoimen yksikköhintojen keskimääräisistä markkamääristä vuonna 1998 (1005/1997) x) VNp valtionosuutta saavien liikunnan koulutuskeskusten perustamishankkeista (536/1994) x) VNp eräiden opintotukilaissa tarkoitettujen määrien vahvistamisesta (1122/1997) VNp opintolainan koron maksamisesta valtion varoista työttömyyden perusteella (33/1997) VNp opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (860/1992) x) VNp opetus- ja kirjastotoimen perustamishankkeiden yksikköhinnoista (165/1993, muut. 58/1998) x) VNp kansanopistojen perustamishankkeista (902/1994) x) 4. Ministeriön päätökset OPMp opetusministeriön suoritteiden maksullisuudesta (130/1996) OPMp opetushallituksen suoritteiden maksullisuudesta (688/1997) OPMp eräiden valtion oppilaitosten maksullisista suoritteista (1674/1993) x) OPMp ylioppilastutkintolautakunnan suoritteiden maksullisuudesta (966/1997) OPMp ammattitutkintolaissa tarkoitetuista tutkintomaksuista (1667/1995) x) OPMp yleiseen kielitutkintoon osallistuvalta perittävän maksun enimmäismäärästä (1315/1997) OPMp arkistolaitoksen suoritteista perittävistä maksuista (24/1994, muut. 141/1998)
11 OPMp Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen eräistä suoritteista perittävistä maksuista (1071/1993) OPMp Museoviraston maksullisista suoritteista (1243/1996)
PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi asumistukilain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan asumistukilakia muutettavaksi siten, että laissa säädetyt markkamäärät muutettaisiin euroiksi ja senteiksi. Muutokset
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTOEUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.6.2006 KOM(2006) 320 lopullinen 2006/0109 (CNS) 2006/0110 (CNB) KOMISSION TIEDONANTOEUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE euroon ja Sloveniaan
LisätiedotHallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan opintotukilakia muutettavaksi siten, että laissa säädetyt markkamäärät muutettaisiin euroiksi ja senteiksi. Muutokset
LisätiedotEhdotus neuvoston asetukseksi (EY) eräistä euron käyttöönottoon liittyvistä säännöksistä
Ehdotus neuvoston asetukseksi (EY) eräistä euron käyttöönottoon liittyvistä säännöksistä Virallinen lehti nro C 369, 07/12/1996 s. 0010 Ehdotus neuvoston asetukseksi (EY) euron käyttöönottamisesta (96/C
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 30.5.2000 KOM(2000) 346 lopullinen 2000/0137 (CNS) 2000/0134 (CNS) 2000/0138 (CNB) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tullilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan tehtäviksi tullilakiin euron käyttöönotosta aiheutuvat muutokset. Tullilakiin sisältyvät
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain 6 ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotEuro ja pankkiasiat. Suomi ja 11 muuta maata siirtyvät vuoden 2002 alussa euron käyttöön.
Tähän esitteeseen on koottu hyödyllistä tietoa euron vaikutuksista pankkiasioihin. Lue esite ja säästä se. Esitteessä on tärkeää tietoa myös vuodenvaihteen varalle. Euro ja pankkiasiat Suomi ja 11 muuta
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain 6 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Kyproksen toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.5.2007 KOM(2007) 257 lopullinen 2007/0091 (CNB) Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Kyproksen toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Maltan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.5.2007 KOM(2007) 260 lopullinen 2007/0093 (CNB) Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Maltan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi (komission
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. toukokuuta 2008 (22.05) (OR. en) 9192/08. Toimielinten välinen asia: 2008/0096 (CNB) UEM 110 ECOFIN 166
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. toukokuuta 2008 (22.05) (OR. en) 9192/08 Toimielinten välinen asia: 2008/0096 (CNB) UEM 110 ECOFIN 166 SAATE Lähettäjä: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi
Lisätiedotmuutoksia. Esityksessä ehdotetaan, että laissa pyöreiksi tarkoitetut määrät pyöristettäisiin
+DOOLWXNVHQ HVLW\V (GXVNXQQDOOH ODLNVL WXOOLODLQ PXXW WDPLVHVWD (6,7< 6(13bb$6,$//,1(16,6b/7g Esityksessä ehdotetaan tehtäviksi tullilakiin euron käyttöönotosta aiheutuvat muutokset. Tullilakiin sisältyvät
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 162/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle euron käyttöönoton edellyttämiksi muutoksiksi eräisiin valtiontaloutta koskeviin lakeihin Esityksellä toteutettaisiin neljän valtiontaloutta koskevan lain
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.6.2014 COM(2014) 325 final 2014/0169 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi FI FI PERUSTELUT 1.
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 239/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain 25a :n1momentinja41d :nmuuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotukilain tietojen luovuttamista koskeviin
LisätiedotLaki. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 150/1998 vp eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta. Eduskunta,
EV 92/998 vp - HE 50/998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 50/998 vp eräiden opetustointa koskevien
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Latvian toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 337 final 2013/0176 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Latvian toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi FI FI PERUSTELUT 1.
LisätiedotRESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date
EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 1.7.2014 COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date 23.7.2014 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 2866/98 muuttamisesta Liettuaa
LisätiedotNäyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen
Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen
Lisätiedot1988 vp. - HE n:o 152 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1988 vp. - HE n:o 152 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 22 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Valtion
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 88/2003 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 88/2003 vp Hallituksen esitys laeiksi perusopetuslain, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain
LisätiedotEUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS,
6.7.2013 Euroopan unionin virallinen lehti L 187/17 EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2013, kansallisten keskuspankkien keskinäisiä Euroopan keskuspankin pääoman osuuksien siirtoja
LisätiedotHE 163/2001 vp. menojen nousun johdosta. Uudistamisvähennyksen ja vahvistettu. Sitä sovellettaisiin
HE 163/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatilatalouden tuloverolain 13 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan maatilatalouden tuloverolakia muutettavaksi
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015. 579/2015 Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 579/2015 Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen
LisätiedotEUROOPAN KESKUSPANKKI
L 148/56 Euroopan unionin virallinen lehti 2.6.2006 EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä toukokuuta 2006, rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien
Lisätiedot1994 vp - HE 187 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1994 vp - HE 187 Hallituksen esitys EduskunnaJJe laiksi valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuksista annetun lain 9 ja 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotHE 58/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi eräistä henkilöstön asemaa koskevista jätjestelyistä yksityistettäessä opetusministeriön
HE 58/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi eräistä henkilöstön asemaa koskevista jätjestelyistä hallinnonalaan kuuluvia ammatillisia oppilaitoksia ja muodostettaessa yksityisiä ammattikorkeakouluja
LisätiedotOpintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta
Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta lakimies Jukka Laukkanen Opetusministeriön seminaari 29.10.2007 Miksi toisen asteen oppilaitosten
LisätiedotOikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin
Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen
LisätiedotLaki. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
EV 165/1997 vp - HE 122/1997 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opetusa kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain, valtionosuutta saavista kansanopistoista annetun lain 12 a 28 :n sekä
LisätiedotLaki. Lain tarkoitus ja soveltamisala. Rahoituksen periaatteet. Määritelmä. HE 186/1996 vp. EV 207/1996 vp -
EV 207/1996 vp - HE 186/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusta koskevaksi lainsäädännöksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 186/1996 vp ammatillisen
Lisätiedot1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
1992 vp - HE 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion pelastusoppilaitoksista annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion pelastusoppilaitoksista
LisätiedotHE 35/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 35/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Opintotuen tarkistusmenettelyä yksinkertaistettaisiin
LisätiedotKonsolidoitu TEKSTI CONSLEG: 2001O /10/2001. tuotettu CONSLEG-järjestelmällä. Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto.
FI Konsolidoitu TEKSTI tuotettu CONSLEG-järjestelmällä Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistossa CONSLEG: 2001O0008 01/10/2001 Sivumäärä: 6 < Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto
Lisätiedot30.12.2002 Dnro 11/002/2002. Määräyksiä on velvoittavina noudatettavana.
MÄÄRÄYS/OHJE 30.12.2002 Dnro 11/002/2002 Vakuutuskassalain alaisille hautaus- ja eroavustuskassoille Valtuutussäännökset: Vakuutuskassalaki (1164/1992) 74 c, 77, 83, 83 f, 96, 97, 172 a Vakuutuskassalain
LisätiedotTalousarvioesitys 2016. 70. Opintotuki
70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen
LisätiedotEUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS,
21.1.2014 Euroopan unionin virallinen lehti L 16/55 EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, annettu 29 päivänä elokuuta 2013, kansallisten keskuspankkien keskinäisiä Euroopan keskuspankin pääoman osuuksien siirtoja
LisätiedotTalousarvioesitys 2015. 70. Opintotuki
70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen
LisätiedotHE 214/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset
HE 214/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain 39 ja 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilain opintotuen rahoitusta
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2006
147/53/06 Opetusministeriö 31.5.2007 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa opetusministeriön tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta 2006 tämän
LisätiedotAikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädetään.
Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 21.8.1998/631 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Soveltamisala ja tarkoitus 1 Määritelmä ja suhde muihin säädöksiin Ammatillisella aikuiskoulutuksella
LisätiedotHallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kansaneläkeindeksistä. Se korvaisi nykyisen kansaneläkelaissa säädettyjen
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 8.4.2009 KOM(2009) 169 lopullinen 2009/0053 (CNS) Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS järjestelystä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioiden maksutaseille
LisätiedotPäätös. Laki. lukiolain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotHE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila
HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-
LisätiedotVapaan sivistystyön lakimuutokset astuvat voimaan - mikä muuttuu?
Opintokeskuspäivä Kulttuuritalo Vapaan sivistystyön lakimuutokset astuvat voimaan - mikä muuttuu? Opetusneuvos Kirsi Lähde 18.11.2015 LAKI VAPAASTA SIVISTYSTYÖSTÄ (632/1998) OPINTOKESKUKSIA KOSKEVAT MUUTOKSET
LisätiedotLiite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta
Liite 3 Avustusehdot Poliittinen toiminta Valtioneuvoston antamat puoluelain (10/1969) 9 :n 4 momentissa sekä valtionavustuslain 11 :n 3 ja 4 momentissa tarkoitetut valtionavustuksen maksamista, käyttöä,
LisätiedotA MMATILUNEN KOULUTUS
L A K I K O K O E L M A SUB Göttingen 7 204 564 565 96 B1622 A MMATILUNEN KOULUTUS JA AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOT P A I N U K U SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 12 AMMATILLINEN KOULUTUS OPPILAITOKSET 13 Laki ammatillisista
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi erikoissairaanhoitolain 47 a ja 47 b :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia siten, että sairaanhoitopiiriä
LisätiedotHE 96/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle asuntorahoituslainsäädännön rahayksikkömuutoksiksi
HE 96/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle asuntorahoituslainsäädännön rahayksikkömuutoksiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksellä toteutettaisiin asuntorahoituslainsäädännön muutokset, jotka
LisätiedotMUSEOIDEN VALTIONOSUUSUUDISTUKSEN TOIMEENPANO VALTAKUNNALLISET MUSEOT
MUSEOIDEN VALTIONOSUUSUUDISTUKSEN TOIMEENPANO VALTAKUNNALLISET MUSEOT Neuvottelupäivä valtakunnallisten vastuumuseoiden tehtävistä ja tehtävien hausta 30.11.2018 Päivi Salonen Uudistuksen aikataulu HE
LisätiedotHE 102/2001 vp. 2. Ehdotetut muutokset
HE 102/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle euron käyttöönoton edellyttämiksi muutoksiksi ympäristövahinkojen korvaamista koskevaan lainsäädäntöön ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esitykseen sisältyvät
LisätiedotLait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.
1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 9.4A 10.6.2003 Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön
LisätiedotTutkintoja voi järjestää EU-/ETA-alueen ulkopuolisten maiden kansalaisille ammatillisen koulutuksen lain 33 ja 35 mukaisesti
Kysymys Kuka voi myöntää suomalaisia ammatillisia tutkintoja EU- ja ETA-alueen ulkopuolella? Vastaus Suomalaiset koulutuksen järjestäjät, joilla on kyseisiin tutkintoihin järjestämislupa. Mikäli koulutuksen
Lisätiedot1) Kirjanpitolain (1336/1997) 5:17 ja 9:2
Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 08.12.1998 LAUSUNTO 37 1(5) LAUSUNTO ERÄISTÄ KUNTIEN JA KUNTAYHTYMIEN 1998 JA 1999 KIRJANPITOON JA TILINPÄÄTÖKSEEN LIITTYVISTÄ ASIOISTA Lausunnon perustelut Kirjanpitolautakunnan
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 171/2010 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 171/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta Asia
LisätiedotHE 53/2000 vp YLEISPERUSTELUT
HE 53/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lasten kotihoidon ja
LisätiedotLaki. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 57/1998 vp eräiden opetustointa koskevien ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta
EV 80/1998 vp - HE 57/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eräiden opetustointa koskevien ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta ja kumoamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2014
30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 844 023 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää:
LisätiedotLaki. opintotukilain muuttamisesta
EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.6.2011 KOM(2011) 360 lopullinen 2011/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käytön jatkamista Saint-Barthélemyn saarella sen jälkeen, kun sen asema Euroopan unioniin nähden
Lisätiedotottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 28.5 artiklan,
11.1. L 9/183 EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) /45, annettu 29 päivänä marraskuuta, kansallisten keskuspankkien keskinäisiä Euroopan keskuspankin pääoman osuuksien siirtoja ja maksetun pääoman tarkistamista
LisätiedotValtiovarainministeriön määräys
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1601 VM/2931/00.00.00/2015 Valtiovarainministeriön määräys valtion tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö on
LisätiedotSISÄLLYS. N:o Laki. sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1998 N:o 1114 1127 SISÄLLYS N:o Sivu 1114 sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta
LisätiedotLaki. opintotukilain muuttamisesta
Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan opintotukilain (65/1994) 11 a, 12 ja 14 a, sellaisina kuin ne ovat, 11 a laissa 1402/2015, 12 laeissa 345/2004 ja 1402/2015 ja
LisätiedotOPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos
OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos Esityksen sisältö Suomen opintotukijärjestelmän synty ja kehitys Olennaiset muutokset 1900-luvulta ja 2000-luvun
LisätiedotHE 272/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset
HE 272/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 a ja 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
LisätiedotTulevat säädösmuutokset ja tietosuoja
Tulevat säädösmuutokset ja tietosuoja Denis Galkin, valtiovarainministeriö Kuntatieto-ohjelman koulutusohjelma Ehdotetaan muutettavaksi kuntalakia ja maakuntalakia, valtiokonttorista annettua lakia sekä
LisätiedotHE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia.
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Opintotukea myönnettäessä sovellettavia vanhempien
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Lisätiedot4.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet
4. LUKIOKOULUTUS 4.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan lukiokoulutuksen
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen
LisätiedotVALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden
LisätiedotKuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.
^IIT^ ^ 1 UUDENMAAN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ia kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.
Lisätiedot10. VAPAA SIVISTYSTYÖ
10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön
Lisätiedot3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)
OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2013 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön
LisätiedotHallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kalastuslain sekä riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 1 ja 4 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kalastuslain sekä riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 1 ja 4 :n muuttamisesta Esityksellä toteutetaan kalastuslain sekä riistanhoitomaksusta
Lisätiedotvapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 232/2009 vp Hallituksen esitys laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain
LisätiedotHE 304/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle päätetyt opetustoimen
LisätiedotFinnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki
Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 09.11.2005 KOM(2005) 357 lopullinen/2 2005/0145 (CNS) CORRIGENDUM: Annule et remplace la version du 02.08.2005. Concerne toutes les versions linguistiques sauf FR,
LisätiedotMuistio 15.1.2015 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI VAPAASTA SIVISTYSTYÖSTÄ AN NETUN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA
1 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Hallitussihteeri Aino Still Muistio 15.1.2015 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI VAPAASTA SIVISTYSTYÖSTÄ AN NETUN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto Hallitus on antanut
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016
LisätiedotLUONNOS 26.11.2015 TYKKIMÄEN VAPAA-AIKAKESKUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Tykkimäen vapaa-aikakeskus Oy ja kotipaikka Kouvola. 2 Yhtiön toimialana on matkailun ohjelmapalvelutoiminta, majoitus-
LisätiedotMikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava.
30.1.2007 SUOMEN AKATEMIAN RAHOITUSPÄÄTÖSTEN YLEISET EHDOT Tuki tutkijakouluille ja valtakunnallisille tutkijankoulutuskursseille, tutkimusyhteistyön edistäminen, tuki tiedeakatemioille ja tiedepoliittisille
LisätiedotVALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta
LisätiedotTARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)
TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön
LisätiedotLaki. osakeyhtiölain muuttamisesta
EV 10711998 vp - HE 79/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi osakeyhtiölain, asunto-osakeyhtiölain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Laki osakeyhtiölain muuttamisesta
LisätiedotHenkilöasiakkaiden tilinsiirtopalvelu
Henkilöasiakkaiden tilinsiirtopalvelu Pankeilla on velvollisuus tarjota tilinsiirtopalvelua kuluttaja-asiakkaalle, joka siirtää maksuasiointinsa toiseen Suomessa toimivaan pankkiin ja uusi tili on samassa
LisätiedotHYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT
HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer
LisätiedotOpintotukilaki 5 a, 2 mom.
Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Lukio-opinnot ovat päätoimisia, jos niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia tai jos ne suoritetaan ammatillisen perustutkinnon yhteydessä aikuisille
LisätiedotIa on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan
HE 154/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 37 luvun 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että rikoslain rahan määritelmä laajennetaan koskemaan
LisätiedotValtiovarainministeriön määräys
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1603 VM/23/00.00.00/2016 Valtiovarainministeriön määräys kirjanpitoyksikön tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 17.9.2007 KOM(2007) 525 lopullinen 2007/0192 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS euron väärentämisen torjunnan edellyttämistä toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 1338/2001
LisätiedotVuoden 2003 tilinpäätösohje. Tilivirastoille ja talousarvion ulkopuolella oleville valtion rahastoille
Vuoden 2003 tilinpäätösohje Tilivirastoille ja talousarvion ulkopuolella oleville valtion rahastoille Lukijalle Tämä tilinpäätösohje on yhteenvedonomainen muistilista vuoden 2003 tilinpäätöksen laadinnan
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
1992 vp - HE 72 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain muuttamisesta ja rajoituksesta oikeuteen saada aikuisopintorahaa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan aikuisten
Lisätiedot1992 vp - HE 48 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1992 vp - HE 48 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi leimaverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan leimaverolaista kumottaviksi sähkölaitoskiinteistön rekisteröimisestä
Lisätiedot