OPETUSMINISTERIÖN SIIRTYMÄSUUNNITELMA EURON KÄYTTÖÖNOTTAMISEKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPETUSMINISTERIÖN SIIRTYMÄSUUNNITELMA EURON KÄYTTÖÖNOTTAMISEKSI"

Transkriptio

1 OPETUSMINISTERIÖN SIIRTYMÄSUUNNITELMA EURON KÄYTTÖÖNOTTAMISEKSI OPETUSMINISTERIÖLLE Opetusministeriö asetti työryhmän laatimaan suunnitelman opetusministeriön hallinnonalalla tarvittavista toimenpiteistä Suomen mahdollisesti liittyessä Euroopan talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen Suunnitelman tuli sisältää yhteisen valuutan euron käyttöönotosta aiheutuvat toimenpiteet ja aikataulut sekä opetusministeriön hallinnonalan sidosryhmien toimenpiteistä aiheutuvat tarpeet. Työryhmän tuli saada työnsä valmiiksi mennessä. Työryhmän puheenjohtajaksi määrättiin talousjohtaja Eero Pulkkinen, jäseniksi suunnittelija Tarja Kaira-Hiekkavuo, ylitarkastaja Tuula Lybeck, hallinnollinen avustaja Kirsi Lähde, tietohallintopäällikkö Irma Nieminen, laskentapäällikkö Eero Sillfors, lainsäädäntöneuvos Arto Sulonen, ylitarkastaja Jukka Ukkonen, kulttuurisihteeri Mirja Virtala ja sihteeriksi taloussihteeri Pirkko Hämäläinen, kaikki opetusministeriöstä. Työnsä aikana työryhmä kuuli seuraavia asiantuntijoita: toimistopäällikkö Ritva Marttila Helsingin kauppakorkeakoulusta, taloussihteeri Mervi Taalas Valtion taidemuseosta ja opetusministeriön rakennerahastoryhmän puheenjohtaja Juha Mäntyvaara. Työryhmä on kokoontunut seitsemän kertaa. Saatuaan työnsä valmiiksi työryhmä luovuttaa muistionsa kunnioittaen opetusministeriölle. Helsingissä toukokuun 4 päivänä Eero Pulkkinen Tarja Kaira-Hiekkavuo Tuula Lybeck Kirsi Lähde Irma Nieminen Eero Sillfors Arto Sulonen Jukka Ukkonen Mirja Virtala Pirkko Hämäläinen OPETUSMINISTERIÖN SIIRTYMÄSUUNNITELMA EURON KÄYTTÖÖNOTTAMISEKSI 1. JOHDANTO 2. SIIRTYMÄAJAN LAINSÄÄDÄNTÖ JA AIKATAULU 3. KESKUSPANKKIJÄRJESTELMÄ 4. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 4.1. SIIRTYMÄAIKATAULU 4.2. TIETOJEN KERUU 4.3. MAKSULIIKENNE JA KIRJANPITO 4.4. TILASTOINTI

2 4.5. SÄÄDÖSMUUTOKSET 4.6. SOPIMUKSET 4.7. TIETOJÄRJESTELMÄT 4.8. PALKANMAKSU JA OHJEISTUS 4.9. OPETUSMINISTERIÖN ALAISET VALTION VIRASTOT JA LAITOKSET 4.10.KUNNAT JA KUNTAYHTYMÄT 4.11.OSAKEYHTIÖT 4.12.TIEDOTUS JA KOULUTUS LIITE: Liite 1 EMU III-vaiheen säädösmuutokset opetusministeriön hallinnonalalla OPETUSMINISTERIÖN SIIRTYMÄSUUNNITELMA EURON KÄYTTÖÖNOTTAMISEKSI 1. JOHDANTO Euroopan unionin huippukokous on valinnut Euroopan unionin talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen osallistuvat jäsenvaltiot, jotka täyttävät edellytykset yhteisen rahan käyttöönotolle. Yksitoista EU-maata -niiden mukana Suomi - ottaa käyttöön yhteisen rahan euron vuoden 1999 alusta lukien. Valtiovarainministeriön asettama EMU-projekti on valmistellut kansallisia toimenpiteitä Suomen liittyessä EMUun EMU-projekti julkaisi Suomen kansallisen siirtymäsuunnitelman euron käyttöönottamiseksi. Opetusministeriön suunnitelmassa käsitellään opetusministeriön hallinnonalan toimenpiteitä ja aikataulua euron käyttöönottamiseksi. Suunnitelma pohjautuu kansalliseen siirtymäsuunnitelmaan ja liittyy EMU-projektin työhön. EMUun osallistuvien maiden kansallisten valuuttojen vaihtokurssit kiinnitetään alkaen peruuttamattomasti yhteiseen valuuttaan euroon, josta tulee samalla itsenäinen valuutta ja laillinen maksuväline. Ecofin-neuvosto on määrittänyt kahdenväliset valuuttakurssit, joita sovelletaan euroalueen kansallisten valuuttojen välillä. Lopulliset kiinnityskurssit euroon päätetään eli päätetyn muuntokertoimen mukainen määrä Suomen markkoja on yksi euro. Euron valuuttatunnus on EUR. Euro jakaantuu sataan senttiin. Siirtymäajan osalta euron oikeudellista asemaa koskevassa asetuksessa keskeisenä periaatteena on, ettei euron käytölle siirtymäaikana luoda estettä, muttei myöskään pakkoa. Joissakin tilanteissa kuitenkin yhden osapuolen oikeus käyttää joko kansallista rahaa tai euroa voi helposti aiheuttaa muille pakon käyttää kyseistä valuuttaa. Tämän takia on välttämätöntä sopia milloin eri sektoreilla ja hallinnonaloilla ryhdytään käyttämään yhteistä rahaa. 2. SIIRTYMÄAJAN LAINSÄÄDÄNTÖ JA AIKATAULU Yhteisen rahan euron oikeudellinen asema on määritelty unionitasolla asetuksella, joka on sellaisenaan velvoittavaa lainsäädäntöä jäsenmaissa. Euroa koskevan asetuksen kulmakivi on, että kansallisen valuutan korvautuminen eurolla ei sinänsä vaikuta sopimusten sisältöön. Valuutan vaihtaminen ei anna yksittäiselle sopimusosapuolelle tähän vedoten oikeutta irtisanoa tai muuttaa muilta osin sopimusta, taikka vaatia korvausta. Asetus sisältää myös yksiselitteiset säännöt kansallisten valuuttojen muuntamisesta euroiksi ja päinvastoin sekä muuntojen yhteydessä suoritettavista pyöristyksistä. Kiinnitetyt muuntokurssit hyväksytään kuuden merkitsevän numeron tarkkuudella, niitä ei pyöristetä eikä käänteisiä kursseja käytetä.

3 Suomen lainsäädännössä olevat ecu-viittaukset muuttuvat suoraan euroasetuksen nojalla viittauksiksi euroon. Hallitusmuodon 72 :n mukaan Suomen rahayksikkö on markka. Oikeusministeriö valmistelee pykälän muuttamista EMUn kolmannen vaiheen vaatimuksia vastaavaksi. Euron käyttöönottamista koskevan asetuksen mukaan markkaviittaukset tarkoittavat viittausta euroon. Talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen alussa EMUun hyväksytyt maat ottavat käyttöön yhteisen valuutan euron. Tuolloin euroalueen kansallisten valuuttojen vaihtokurssit kiinnitetään peruuttamattomasti kiinteällä muuntokertoimella. Samalla eurosta tulee itsenäinen valuutta ja laillinen maksuväline. Euroalueen kansallisista valuutoista muodostuu yhteisen valuutan denominaatioita. Kansalliset rahayksiköt voidaan siis käsittää euron ilmenemismuodoiksi. Uuden valuutan arvo määritellään siten, että yhtä ecua vastaa yksi euro. Ecu korivaluuttana poistuu kolmannen vaiheen alkaessa. Aluksi euroa voidaan käyttää vain tilivaluuttana. Kansalliset valuutat säilyvät laillisina maksuvälineinä yhteisen valuutan rinnalla läpi siirtymäajan ja euromääräistä setelistöä ja kolikostoa ei oteta käyttöön ennen kuin siirtymäajan lopussa. Kansallisten valuuttojen asema laillisena maksuvälineenä säilyy korkeintaan kuusi kuukautta siirtymäajan päättymisestä ja euro-seteleiden sekä -kolikoiden liikkeellelaskusta. Euromääräiset setelit ja kolikot lasketaan liikkeelle Tämän päivämäärään muuttaminen on mahdollista vain Euroopan unionin neuvoston yksimielisellä päätöksellä. Viimeistään mennessä Suomen markka ja muut euroalueen kansalliset valuutat ovat korvautuneet eurolla. Tämän jälkeen ( alkaen) euro on ainoa laillinen maksuväline euroalueen maissa. Setelistön ja kolikoston vaihto-operaatioon varattua ajanjaksoa voidaan lyhentää kansallisella päätöksellä. Kansalliset keskuspankit jatkavat kansallisten valuuttojen vaihtamista euroiksi vielä jälkeenkin kunkin jäsenvaltion lainsäädännön ja tavan mukaan. 3. KESKUSPANKKIJÄRJESTELMÄ Talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen alusta lähtien euroalueella ryhdytään harjoittamaan yhteistä raha- ja valuuttapolitiikkaa. Yhteisestä rahapolitiikasta vastaa Euroopan keskuspankki (EKP), joka muodostaa Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) ytimen. EKPJ:n tehtäviin kuuluu yhteisen raha- ja valuuttapolitiikan harjoittamisen lisäksi jäsenvaltioiden valuuttavarannon hoito ja maksujärjestelmien yleisestä toiminnasta huolehtiminen. Kolmannen vaiheen alkaessa Euroopan keskuspankki ja Euroopan keskuspankkijärjestelmään kuuluvat kansalliset keskuspankit ottavat euron käyttöön kaikissa toimissaan. EKPJ:n valuuttaoperaatiot perustuvat heti vuoden 1999 alusta euron käyttöön. Kansallisissa keskuspankeissa olevat tilit muutetaan eurotileiksi, jolloin myös Suomen Pankin shekkitilijärjestelmä muuttuu euromääräiseksi. Euroalueen yhteiset rahapoliittiset operaatiot suoritetaan yhteisellä valuutalla ja kansallisten keskuspankkien raportointi Euroopan keskuspankille tapahtuu euroissa. Tilastojen osalta Suomen Pankki vastaanottaa sekä markka- että euromääräistä tilastotietoa siirtymäaikana, mutta markkamääräinen tieto muunnetaan euroiksi ja käsitellään Suomen Pankissa euroina.

4 Suomen Pankin tase julkaistaan euromääräisenä alkaen. Suomen Pankin ja muiden pankkien rahahuollon atk-pohjainen tiedonkäsittelyjärjestelmä toimii markoissa niin kauan kuin markka säilyy laillisena maksuvälineenä. 4. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 4.1. SIIRTYMÄAIKATAULU Suomen kansallisessa siirtymäsuunnitelmassa mainitaan opetusministeriön osalta, että opetusministeriön hallinnonala varautuu siihen, että se pystyy toimimaan kahdella rahayksiköllä lukien, jos asiakas- ja sidosryhmien etu niin vaatii. Tämä koskee sekä maksusuoritusten ja raportoinnin vastaanottamista että asiakkaille annettavia palaute- ja kuittaustietoja. Opetusministeriön hallinnonalan siirtymäaikataulu noudattaa julkisen sektorin aikataulua seuraavasti. Valtion budjetti sekä toiminta- ja taloussuunnitelma (TTS) laaditaan siirtymäaikana markoissa. Vuodesta 2002 lähtien budjetti ja TTS ovat euroissa. Valtuuksien ja siirtomäärärahojen konvertointi euroiksi vuoden 2002 budjettiin tapahtuu määritetyllä kiinteällä kurssilla. Vuoden 2002 euromääräisen budjetin laadinta aloitetaan jo vuoden 2000 lopussa, jolloin budjetointiin tarvittavien tietojärjestelmien on toimittava myös euroissa koko hallinnonalalla. Valtion kirjanpito säilyy markkamääräisenä aina vuoden 2001 loppuun. Euromääräiset suoritukset muunnetaan siten kiinteällä kertoimella markoiksi. Vuoden 2002 alusta valtion kirjanpito siirtyy europohjaiseksi, jolloin myös laaditaan euromääräinen aloittava tase. Tilinpäätös vuodelta 2001 laaditaan vielä markoissa. Asiakkaiden käyttäessä aikaisemmin euroja ne on pystyttävä konvertoimaan markoiksi jo alkaen. Pankit muuntavat tilisiirrot asiakkaan valitseman tilivaluutan mukaisiksi yksiköiksi. Kunnat ja kuntayhtymät noudattavat samaa siirtymäaikataulua kuin valtio. Osa etenkin kansainvälisiä liikeyhteyksiä pitävistä yrityksistä siirtyy euron käyttöön heti siirtymävaiheen alusta lähtien. Eräät mainituista yrityksistä toimivat myös opetusministeriön hallinnonalalla ammatillisten oppilaitosten ylläpitäjinä. Myös mm. yliopistojen sidosryhmiin kuuluu mainittuja yrityksiä. Valtion kokonaan omistama Oy Veikkaus Ab selvittää euron vaikutukset pelien tuotekehitykseen ja markkinointiin, tietojärjestelmiin, taloushallintoon, asiamiestoimintaan, asiakaspalveluun sekä viestintään. Tavoitteena on, että siirtymävaihe markasta euroon tapahtuu mahdollisimman joustavasti. Yhtiö tarjoaa asiakaskunnalleen monipuolista informaatiota peleihin liittyvistä valuuttamuutoksista TIETOJEN KERUU Opetusministeriön asiakkaita ovat mm. kunnat, kuntayhtymät, yhtiöt ja järjestöt valtionavun saajina sekä kansalaiset mm. opintotukien ja erilaisten apurahojen saajina. Päätökset ja raportointi Päätösten pohjana olevien tietojen keruun osalta on ratkaistava, missä valuutassa tiedot pyydetään, jos osa asiakkaista haluaa käyttää euroa. Lomakkeissa tai vastaavissa on mahdollisesti oltava sarakkeet sekä markkoja että euroja varten. Sama kysymys nousee esille raportteja laadittaessa.

5 Tietojärjestelmien lisäksi on muutettava lomakkeet ja raportit, joiden uusimisen aikataulu on selvitettävä. Nämä asiat tulevat ensimmäisenä esille todennäköisesti valtionosuus- ja rakennerahastohankepäätösten yhteydessä, mutta myös muiden asiakirjojen osalta, joissa asiakas käyttää euroa. Maksuliike- ja henkilöstöhallintojärjestelmissä on otettava huomioon vastaavat asiat. Valtionosuuspäätökset ja raportointi laaditaan asiakkaan haluamalla tavalla joko markoissa tai euroissa. Esim. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisten valtionosuuspäätösten liitteenä on yksityiskohtaiset raportit, jotka sisältävät markkamääräistä tietoa. Vastaavat raportit tulee tuottaa myös euroina samoin kuin päätökset. Laskentatoimelle maksatukseen menevien yhteenvetoraporttien tulee olla markoissa. Asiakkaalle menevät kyselylomakkeet on uusittava euromääräisen tiedon ilmoittamiseksi. Rakennerahastohankkeisiin liittyvissä päätöksissä sitoudutaan rahoitukseen pitkällä aikavälillä, jolloin siirtymäkaudella tehtävät päätökset koskevat jo vuotta Tämän vaikutukset tietojärjestelmiin on otettava huomioon. Rahastovastuuministeriöt vastaavat osaltaan euron käyttöönoton ohjeistuksesta. Siirtymäkauden aikana annettuihin valtionosuuspäätöksiin liittyviä oikaisuja tulee tehtäväksi vuonna Päätökset on tehtävä ja maksettava euromääräisinä, vaikka niiden pohjana olevat päätökset on tehty markkamääräisinä. Uusia päätöksiä valmisteltaessa on markkamääräiset historiatiedot konvertoitava. Opintotuki Opintotukien maksatuksen hoitaa Kansaneläkelaitos. Opintotuet maksetaan markoissa siirtymäkauden ajan ja euroissa vuodesta 2002 alkaen. Yliopistojen opintotoimistot käyttävät Kelan atk-järjestelmää, joten järjestelmän edellyttämät muutokset hoidetaan Kelassa. Markkamäärien muuttuessa euromääräisiksi joudutaan opintotukilainsäädäntöä muuttamaan tasalukuihin pääsemiseksi MAKSULIIKENNE JA KIRJANPITO Maksuliikenne tapahtuu markoissa ja pankki hoitaa konvertoinnin. Euromääräisinä maksettaneen opetusministeriössä siirtymäkaudella mahdollisesti mm. kansainvälisiä jäsenmaksuosuuksia ja ulkomailla sijaitsevien laitosten avustuksia. Jäsenmaksuja ja muita laskuja maksetaan nykyisinkin eri valuutoissa, joten euron käyttöönoton johdosta ei tarvita valuutan käsittelyjärjestelmiin muutosta. Valuutan muuntaminen markoiksi tehdään aina euron muuntokertoimen kautta. Tämä koskee sekä euroalueen kansallisia valuuttoja että euroalueen ulkopuolisten maiden valuuttoja. Rahamäärien pyöristämisestä on säädetty valtiovarainministeriön päätöksessä maksujen pennimäärien pyöristämisestä (360/1993). Siirtymäkauden jälkeen ei erillisiä kansallisia pyöristyssääntöjä tarvittane, vaan noudatetaan euroasetuksen mukaista pyöristyssääntöä. Valtiovarainministeriön EMU-projektin lainsäädäntötyöryhmä on selvittänyt asiaa.

6 Suomen Pankkiyhdistys on antanut ohjeen "Valuuttakurssit ja vasta-arvojen laskenta EMU-ympäristössä" sekä "Siirtyminen euroon, pyöristyssäännöt, soveltamisohje ajalle ". Ohjeita saa pankeista ja Pankkiyhdistyksestä. Valtiokonttori on antanut ohjeen "Tiliviraston siirtymäsuunnitelma euron käyttöönottamiseksi". Ohjetta saa tilata valtiokonttorista. Valtiokonttori tulee antamaan ohjeet valuutanmuuntoon liittyvästä pyöristyserojen kirjaamisesta sekä valuuttojen kiinnittämisestä aiheutuvien kurssierojen kirjaamisesta. Euroopan komission ohjeen "Euron käyttöönoton vaikutus tilinpäätöksen laadintaan" mukaan negatiiviset kurssierot on merkittävä välittömästi tuloslaskelmaan. Positiivisten kurssierojen jaksottaminen sallitaan TILASTOINTI Tilastokeskus ottaa vastaan perustiedot molemmissa valuutoissa. Muualle kuin tilastokeskukselle ilmoitettavien tilastotietojen osalta olisi tiedettävä mm. ulkomaan tilastoissa käytettävä valuutta ja onko päätäntävalta siitä, mitä valuuttaa ilmoituksissa käytetään, tietojen antajalla vai vastaanottajalla. Toteutumatiedot tulevat viimeistään vuonna 2002 muunnettaviksi euroiksi vertailuvuosilta. Tilastokeskus laskee edelleen kansalliset indeksit SÄÄDÖSMUUTOKSET Euroasetuksen mukaan muuntokurssit määritellään kuuden merkitsevän numeron tarkkuudella. Euroasetuksessa on määritelty pyöristyssääntö. Tämä johtaa siihen, että tasamääräiset markkamäärät muuttuvat tarkkalukuisiksi määriksi. Jos nämä summat halutaan muuttaa tasalukuisiksi, tulee kukin lainsäädännössä oleva viittaus muuttaa erikseen. Liitteenä (liite 1) on luettelo opetusministeriön hallinnonalan säädöksistä, joissa mainitut markkamäärät muutetaan joko yleislailla tai ko. säädöstä muuttamalla johtuen siitä, että niissä on mainittu markkamäärä. Sisältömuutoksia vaativia säädöksiä ei ole. Luettelo täsmennetään myöhemmin. Säännökset on muutettava viimeistään siinä vaiheessa, kun euro otetaan käyttöön ainoana ko. säädöksessä tarkoitettuna rahana. Peruskorkoon viitataan mm. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaissa jälkirahoituksen osalta ja opetusministeriön päätöksessä rakennusavustusten yleisehdoista avustusten palautusten osalta sekä korkolakiin perustamishankkeeseen suoritetun valtionosuuden palautuksen osalta. Opintotukiasetuksessa valtion tukemien vanhojen opintolainojen osalta viitataan markkatalletusten keskikorkoon. Korkolakiin viitataan oppilaalta perittävien maksujen osalta lukiolaissa sekä laissa ammatillisten oppilaitosten oppilaiden opintososiaalisista eduista. Mm. opetusministeriön päätöksessä valtionavustusten yleisehdoista sekä opetusministeriön päätöksessä käsi- ja taideteollisuusjärjestöjen ja kotitalousneuvontajärjestöjen valtionavun myöntämisen, käyttämisen ja valvonnan ehdoista viitataan Suomen Pankin viitekorkoon avustuksen palautuksen osalta. Viittaukset voisivat mahdollisesti olla ennallaan. Suomen Pankki lopettaa erilaisten viitekorkojen laskemisen ja noteeraamisen. Valtiovarainministeriön EMU-projektin lainsäädäntötyöryhmä on selvittänyt Suomen Pankin peruskorkoon ja viitekorkoon liittyviä muutostarpeita (muistio "EMUn kolmanteen vaiheeseen liittyvät kansalliset lainsäädäntömuutokset", kesäkuu 1997).

7 4.6. SOPIMUKSET Euroasetuksen mukaan uuden rahan käyttöön ottaminen ei vaikuta sopimusten tai muiden oikeudellisten asiakirjojen jatkuvuuteen. Siirtymäkauden päätyttyä aiemmin tehdyissä sopimuksissa olevat markkaviittaukset on tulkittava euroviittauksiksi. Siirtymäkauden aikana viittauksia kansalliseen rahaan ei vielä voida kuitenkaan tulkita automaattisesti viittauksiksi euroon. Lisäksi Suomen ja EU:n ulkopuolisten valtioiden välisten sopimusten osalta kysymykseen voi tulla sopimusten muuttaminen, jos EU:n ulkopuolinen sopimusosapuoli ei hyväksy sellaisenaan ilmoitusta markan muuttumisesta euroksi. Viitekorkoihin sidottujen sopimusten jatkuvuus turvataan tarvittaessa lainsäädännöllä ja viranomaisohjeilla TIETOJÄRJESTELMÄT Vuoden 2000 aiheuttamat tietojärjestelmämuutokset tapahtuvat samaan aikaan euroon siirtymisestä seuraavien muutosten kanssa. Myös muiden tietojärjestelmien uudistamisien yhteydessä tulee ajoissa ottaa huomioon euron käyttöönoton vaikutukset (mm. muuntokertoimet atk-järjestelmiin). Markan lopullinen kiinnityskurssi on tiedossa vuoden 1998 lopussa, jolloin se vasta voidaan ottaa käyttöön tietojärjestelmissä. Euromääräisinä saapuvat laskut muunnetaan tietojärjestelmässä markoiksi. Kun asiakas haluaa laskun tai maksukuitin euromääräisenä, on järjestelmät uusittava siten, että tulosteissa on joko eurotai markkamäärä tai molemmat. Lähtökohtana on se, että maksuliikenteessä ei käytetä rinnakkain markka- ja eurojärjestelmää, vaan toimitaan markoilla. Euroa käyttävien asiakkaiden laskut ja kuitit hoidetaan manuaalisesti muuttaen eurot markoiksi ja päinvastoin. Euroa käyttävien asiakkaiden määrä ratkaisee, missä vaiheessa tarvitaan muita järjestelmiä. Toteutumatiedot tulevat muunnettaviksi euroiksi aikaisemmilta vuosilta mm. budjetointia, toimintaja taloussuunnitelmaa, erilaisia päätöksiä ja tilastointia varten. Mm. uusiin valtionosuuspäätöksiin liittyvät aikaisempien vuosien tietojen muuntamiset on otettava tietojärjestelmissä huomioon. Valtiovarainministeriössä on laadittu euron käyttöönottoa koskeva tietohallinnon ohjeistus koko valtionhallintoa varten "Tietohallinnon euro-opas". Käsikirja löytyy Internetistä osoitteesta PALKANMAKSU JA OHJEISTUS Palkanmaksu tapahtuu pääsääntöisesti markoissa vuoden 2001 loppuun saakka. Palkanmaksun poikkeuksellisesti tapahtuessa euroissa on otettava huomioon mm. työeläke- ym. maksujen ja verotuksen raportoinnin vastaavuus. Työmarkkinajärjestöt antavat tarvittaessa asiasta yleisen suosituksen. Viraston tai laitoksen antamat voimassa olevat ohjeet ja määräykset on uusittava tarpeellisilta osin. Siirtymäkauden loppupuolella uusia ohjeita, opetusmateriaalia tms. laadittaessa on tarpeen ottaa huomioon euron käyttöönoton vaikutukset. Muutokset materiaalihallintoon on toteutettava. Lomakkeet ja mahdolliset tietojärjestelmät on uudistettava.

8 Siirtymävaiheen kustannusten vaikutus on ennakoitava ja otettava huomioon budjetoinnissa (mm. järjestelmät, henkilöstöresurssit, ostopalvelut, koulutus, informaatio) OPETUSMINISTERIÖN ALAISET VALTION VIRASTOT JA LAITOKSET Työryhmän suorittamissa asiantuntijahaastatteluissa on tullut esille mm. seuraavia näkökohtia. - Jokaisen viraston ja laitoksen tulee laatia virastokohtainen suunnitelma euron käyttöönottamiseksi. - Kukin virasto arvioi ja budjetoi siirtymävaiheen kustannukset itse omiin toimintamenoihin. - Tietojärjestelmät on tarkoituksenmukaista kartoittaa yhteistyössä niiden virastojen kesken, jotka käyttävät samoja tietojärjestelmiä ja tehdä yhteissopimus ohjelmistotoimittajan kanssa. - Euroon siirtyminen koskee ainakin seuraavia tietojärjestelmiä: kassajärjestelmä, pankkiliikenneohjelmisto, kirjanpito- ja raportointijärjestelmä, laskutusjärjestelmä, henkilötieto- ja palkanlaskentajärjestelmä ja suunnittelu- ja tilahallintojärjestelmä. - Virastojen saamaan ulkopuoliseen rahoitukseen liittyvä raportointivaluutta määritetään, kun mukana on sekä euroa että muuta valuuttaa käyttävien tietoja. - Tullille siirtymäkaudella laadittavat tilastot (mm. INTRASTAT) voidaan tehdä markoissa. - Virastojen opetusministeriölle tekemissä ilmoituksissa ja raporteissa käytettävä valuutta määritetään samoin kuin ajankohta, jolloin myös aikaisempien vuosien tilinpäätöstiedot muunnetaan euroiksi. - Yliopistojen maksulliseen toimintaan liittyy yritysten euron käyttöönotosta ja euroissa laadittujen tilinpäätöstietojen käyttämisestä aiheutuvien toimenpiteiden huomioon ottaminen. - Virastojen taseessa olevien rahastojen taloushallinnossa käytettävä valuutta määritetään KUNNAT JA KUNTAYHTYMÄT Kunnat ja kuntayhtymät toimivat opetusministeriön hallinnonalalla varsin laajasti ylläpitäjinä etenkin oppilaitossektorilla. Kunnat noudattavat euron käyttöön siirtymisessä muun julkisen sektorin aikataulua. Kunnat pitävät kirjanpidon ja laativat talousarvion sekä tilinpäätöksen markoissa vuosilta Suomen Kuntaliitto on julkaissut euron käyttöönotto-oppaan kunnille ja kuntayhtymille OSAKEYHTIÖT Opetusministeriön hallinnonalan yksityisten laitosten ylläpitäjinä on mm. osakeyhtiöitä. Eräät valtion virastot ja laitokset (esim. eräät yliopistot) omistavat puolestaan osakeyhtiöitä. Osakeyhtiöt voivat siirtymäkaudella laatia tilinpäätöksensä euroissa tai markoissa valintansa mukaan. Viimeistään siirtymäkauden päättyessä euron käyttöön siirryttäessä osakeyhtiöiden osakepääoma tulee myös ilmaistavaksi euroina. Euron tuleminen käyttöön siirtymäkauden päätyttyä ei edellytä yhtiöjärjestyksen muuttamista. Siirtymäkauden aikana tapahtuva euron käyttöönotto edellyttää yhtiöjärjestyksen muuttamista. Samoin on tehtävä, jos osakeyhtiöiden osakkeiden nimellisarvoja muutetaan, kun halutaan päästä tasalukuun TIEDOTUS JA KOULUTUS Opetusministeriön hallinnonalalla tehtävissä siirtymäkauden toimenpiteissä tulee ottaa huomioon, että informaatio asiakkaille tapahtuu niin aikaisessa vaiheessa, että asiakas voi ennakoida muutokset omassa toiminnassaan ja tietojärjestelmissään. Opetusministeriö tiedottaa muistion edellyttämistä jatkotoimenpiteistään hallinnonalalleen, asiakkailleen ja sidosryhmilleen sitä mukaa kuin valmistelutyö etenee. Virastot ja laitokset

9 huolehtivat lisäksi omien asiakkaiden ja sidosryhmien informoinnista. Opetusministeriön tiedotteet löytyvät Internetistä osoitteesta Opetushallitus huolehtii tiedottamisen järjestämisestä oppilaitoksille ja opettajille euron käyttöönoton aiheuttamista toimenpiteistä sekä koulutuksesta siten, että oppilaitoksissa syntyy valmiudet eurotietouden välittämiseen. EMUn kolmannesta vaiheesta löytyy tietoa myös Internetistä. Valtio-varainministeriön eurosivut löytyvät osoitteesta valtiovarainministeriön EMU-projektin sivut osoitteesta ja Suomen Pankin EMU-sivut osoitteesta OPETUSMINISTERIÖ LIITE 1 EMU III-vaiheen säädösmuutoksia Luettelo laaditaan täsmällisemmin myöhemmin, kun mm. hallituksen eduskunnalle antama esitys koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/1997 vp) tulee voimaan ja siihen liittyvät asetukset ja päätökset on annettu, joilla korvataan osa alla luetelluista säädöksistä. x) 1. Lait 1.1. Lait, joiden sisältöä muutettava Sisältömuutoksia vaativia säädöksiä ei ole Lait, joissa markkamäärät muutetaan euromääriksi yleislailla L valtionosuutta saavista kansanopistoista (1218/1993): 10, 12 ja 29 (markkamäärä) x) Opintokeskuslaki (1215/1993): 7-9 ja 11 (markkamäärä) x) L valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuksista (801/1992): 11 (markkamäärä) x) 1.3. Lait, joissa markkamäärät muutetaan euromääriksi tarkoitus- tai yhdenmukaisuussyistä tasalukuihin pääsemiseksi L opetustoimen ja kulttuuritoimen rahoituksesta (705/1992): 9 ja 49 x) 9 Kunnan rahoitusosuus opetustoimen ja kirjaston käyttökustannuksiin. 49 Käyttökustannukset. Siirtymäsäännös. Opintotukilaki (65/1994): 11, 13, 14, ja Opintorahan määrä. Pykälässä säädetään opintorahan määristä markkoina. 13 Aikuisopintorahan määrä. Pykälässä säädetään aikuisopintorahan määrästä markkoina. 14 Asumislisä. Pykälässä säädetään asumislisän määrästä markkoina. 16 Valtiontakauksen suuruus. Pykälässä säädetään opintolainan valtiontakauksen määrästä markkoina. 17 Tulojen vaikutus opintotukeen. Pykälässä säädetään tuloista markkamäärinä. 18 Tulojen vaikutus aikuisopintorahaan. Pykälässä säädetään tuloista markkamäärinä. 19 Vanhempien tulojen huomioon ottaminen. Pykälässä säädetään vanhempien tuloista markkamäärinä. 21 Pienin myönnettävä etuus ja etuuden määrä. Pykälässä säädetään pienimmän myönnettävän etuuden määrästä markkoina.

10 L lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulumatkatuesta (48/1997): 3 ja 5 3 Koulumatkatuen myöntämisen edellytykset. Pykälässä säädetään koulumatkatuen kustannuksista markkamääränä, jonka ylittävät kustannukset korvataan. 5 Koulumatkatuen määrä. Pykälässä säädetään koulumatkatuen määrästä markkoina. L taidenäyttelyiden valtiontakuusta (411/1986): 4 Valtiontakuun myöntäminen. Pykälässä säädetään myönnettyjen valtiontakuiden yhteenlasketun takausvastuun enimmäismäärästä. L elokuvien tarkastuksen toimittamisesta (300/1965): 10 Valtion elokuvatarkastamon toimittamasta tarkastuksesta perittävät maksut. L video- ja muiden kuvaohjelmien tarkastamisesta (697/1987): 15 Tarkastusmaksu. Tarkastusviranomaisen toimittamasta tarkastuksesta perittävät maksut 2. Asetukset Opintotukiasetus (260/1994): 16, 17, 20, 24 ja Ulkomailla opiskelevan oikeus asumislisään. Pykälässä säädetään ulkomailla opiskelevan asumislisän määrästä markkoina. 17 Ulkomaisiin opintoihin myönnettävän valtiontakauksen määrä. Pykälässä säädetään ulkomaisiin opintoihin myönnettävän valtiontakauksen määrästä markkoina. 20 Opintototuen tarkistaminen. Pykälässä säädetään asumislisän tarkistamisesta kuukausivuokran muuttuessa tietyn markkamäärän. 24 Kuukausierien pyöristäminen. Pykälässä säädetään kuukausimäärien pyöristämisestä markkoina. 32 Siirtymäsäännökset. Pykälässä säädetään valtiontakauksen kuukausierän korotuksen pyöristämisestä markkoina. A oppisopimuskoulutuksesta (1606/1992): 6 x) A suomen ja ruotsin kielen tutkinnoista suoritettavista korvauksista (989/1990) A taidenäyttelyiden valtiontakuusta (445/1986): 4 A elokuvien sekä video- ja muiden kuvaohjelmien tarkastusmaksujen tarkistamisesta (249/1997) 3. Valtioneuvoston päätökset VNp valtionosuuden perusteena olevien opetus- ja kirjastotoimen yksikköhintojen keskimääräisistä markkamääristä vuonna 1998 (1005/1997) x) VNp valtionosuutta saavien liikunnan koulutuskeskusten perustamishankkeista (536/1994) x) VNp eräiden opintotukilaissa tarkoitettujen määrien vahvistamisesta (1122/1997) VNp opintolainan koron maksamisesta valtion varoista työttömyyden perusteella (33/1997) VNp opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (860/1992) x) VNp opetus- ja kirjastotoimen perustamishankkeiden yksikköhinnoista (165/1993, muut. 58/1998) x) VNp kansanopistojen perustamishankkeista (902/1994) x) 4. Ministeriön päätökset OPMp opetusministeriön suoritteiden maksullisuudesta (130/1996) OPMp opetushallituksen suoritteiden maksullisuudesta (688/1997) OPMp eräiden valtion oppilaitosten maksullisista suoritteista (1674/1993) x) OPMp ylioppilastutkintolautakunnan suoritteiden maksullisuudesta (966/1997) OPMp ammattitutkintolaissa tarkoitetuista tutkintomaksuista (1667/1995) x) OPMp yleiseen kielitutkintoon osallistuvalta perittävän maksun enimmäismäärästä (1315/1997) OPMp arkistolaitoksen suoritteista perittävistä maksuista (24/1994, muut. 141/1998)

11 OPMp Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen eräistä suoritteista perittävistä maksuista (1071/1993) OPMp Museoviraston maksullisista suoritteista (1243/1996)

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi asumistukilain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan asumistukilakia muutettavaksi siten, että laissa säädetyt markkamäärät muutettaisiin euroiksi ja senteiksi. Muutokset

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan opintotukilakia muutettavaksi siten, että laissa säädetyt markkamäärät muutettaisiin euroiksi ja senteiksi. Muutokset

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 162/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle euron käyttöönoton edellyttämiksi muutoksiksi eräisiin valtiontaloutta koskeviin lakeihin Esityksellä toteutettaisiin neljän valtiontaloutta koskevan lain

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015. 579/2015 Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015. 579/2015 Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 579/2015 Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Euro ja pankkiasiat. Suomi ja 11 muuta maata siirtyvät vuoden 2002 alussa euron käyttöön.

Euro ja pankkiasiat. Suomi ja 11 muuta maata siirtyvät vuoden 2002 alussa euron käyttöön. Tähän esitteeseen on koottu hyödyllistä tietoa euron vaikutuksista pankkiasioihin. Lue esite ja säästä se. Esitteessä on tärkeää tietoa myös vuodenvaihteen varalle. Euro ja pankkiasiat Suomi ja 11 muuta

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 239/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain 25a :n1momentinja41d :nmuuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotukilain tietojen luovuttamista koskeviin

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

30.12.2002 Dnro 11/002/2002. Määräyksiä on velvoittavina noudatettavana.

30.12.2002 Dnro 11/002/2002. Määräyksiä on velvoittavina noudatettavana. MÄÄRÄYS/OHJE 30.12.2002 Dnro 11/002/2002 Vakuutuskassalain alaisille hautaus- ja eroavustuskassoille Valtuutussäännökset: Vakuutuskassalaki (1164/1992) 74 c, 77, 83, 83 f, 96, 97, 172 a Vakuutuskassalain

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2015. 70. Opintotuki

Talousarvioesitys 2015. 70. Opintotuki 70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen

Lisätiedot

Aikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädetään.

Aikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädetään. Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 21.8.1998/631 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Soveltamisala ja tarkoitus 1 Määritelmä ja suhde muihin säädöksiin Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kansaneläkeindeksistä. Se korvaisi nykyisen kansaneläkelaissa säädettyjen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016. 70. Opintotuki

Talousarvioesitys 2016. 70. Opintotuki 70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen

Lisätiedot

1) Kirjanpitolain (1336/1997) 5:17 ja 9:2

1) Kirjanpitolain (1336/1997) 5:17 ja 9:2 Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 08.12.1998 LAUSUNTO 37 1(5) LAUSUNTO ERÄISTÄ KUNTIEN JA KUNTAYHTYMIEN 1998 JA 1999 KIRJANPITOON JA TILINPÄÄTÖKSEEN LIITTYVISTÄ ASIOISTA Lausunnon perustelut Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

HE 214/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 214/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset HE 214/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain 39 ja 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilain opintotuen rahoitusta

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 9.4A 10.6.2003 Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön

Lisätiedot

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta lakimies Jukka Laukkanen Opetusministeriön seminaari 29.10.2007 Miksi toisen asteen oppilaitosten

Lisätiedot

HE 53/2000 vp YLEISPERUSTELUT

HE 53/2000 vp YLEISPERUSTELUT HE 53/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lasten kotihoidon ja

Lisätiedot

A MMATILUNEN KOULUTUS

A MMATILUNEN KOULUTUS L A K I K O K O E L M A SUB Göttingen 7 204 564 565 96 B1622 A MMATILUNEN KOULUTUS JA AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOT P A I N U K U SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 12 AMMATILLINEN KOULUTUS OPPILAITOKSET 13 Laki ammatillisista

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

Muistio 15.1.2015 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI VAPAASTA SIVISTYSTYÖSTÄ AN NETUN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

Muistio 15.1.2015 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI VAPAASTA SIVISTYSTYÖSTÄ AN NETUN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Hallitussihteeri Aino Still Muistio 15.1.2015 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI VAPAASTA SIVISTYSTYÖSTÄ AN NETUN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto Hallitus on antanut

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia.

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Opintotukea myönnettäessä sovellettavia vanhempien

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. ^IIT^ ^ 1 UUDENMAAN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ia kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2013 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

AMKE:n ehdotus oppilaitoskiinteistöistä luopumisen helpottamiseksi

AMKE:n ehdotus oppilaitoskiinteistöistä luopumisen helpottamiseksi Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausunto Yleissivistävän ja varhaiskasvatuksen osasto 24.11.2015 Kirsti Kotaniemi Sivistysvaliokunta Eduskunta Viite Sivistysvaliokunnan lausuntopyyntö 20.11.2015 Asia AMKE:n

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Opintotukilaki 5 a, 2 mom.

Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Lukio-opinnot ovat päätoimisia, jos niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia tai jos ne suoritetaan ammatillisen perustutkinnon yhteydessä aikuisille

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön määräys

Valtiovarainministeriön määräys VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1603 VM/23/00.00.00/2016 Valtiovarainministeriön määräys kirjanpitoyksikön tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 57/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla Suomen ja Ruotsin välillä tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Partiomiehentie 1 - Bostads Ab Patrullvägen 1 24.09.2015 12:22:10 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 24.09.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan HE 154/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 37 luvun 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että rikoslain rahan määritelmä laajennetaan koskemaan

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 734. Laki. opintotukilain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 17 päivänä elokuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 734. Laki. opintotukilain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 17 päivänä elokuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 24 päivänä elokuuta 2001 N:o 734 736 SISÄLLYS N:o Sivu 734 Laki opintotukilain muuttamisesta... 2265 735 Valtioneuvoston asetus kolttalain muuttamisesta

Lisätiedot

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos Esityksen sisältö Suomen opintotukijärjestelmän synty ja kehitys Olennaiset muutokset 1900-luvulta ja 2000-luvun

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN Opetushallitus 2001 ISBN 952 13 1064 2 1 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 70/011/2000 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖ

OPETUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖ OPETUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖ 2016 TALENTUM MEDIA OY HELSINKI 2016 Lainsäädäntöä on seurattu säädöskokoelman numeroon 173/2016 (julkaisupäivä 17.3.2016) saakka. Julkaisija ja kustantaja: Talentum Media Oy

Lisätiedot

EURON KÄYTTÖÖNOTTOSUUNNITELMA 2001/2002

EURON KÄYTTÖÖNOTTOSUUNNITELMA 2001/2002 EURON KÄYTTÖÖNOTTOSUUNNITELMA 2001/2002 17.4.2001 Toinen uudistettu painos 1 1 ESIPUHE Euron käyttöönottosuunnitelman 2001/2002 ensimmäinen painos valmistui lokakuussa 2000. Siinä vaiheessa oli kuitenkin

Lisätiedot

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava.

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava. 30.1.2007 SUOMEN AKATEMIAN RAHOITUSPÄÄTÖSTEN YLEISET EHDOT Tuki tutkijakouluille ja valtakunnallisille tutkijankoulutuskursseille, tutkimusyhteistyön edistäminen, tuki tiedeakatemioille ja tiedepoliittisille

Lisätiedot

Kirjanpitoaineiston säilytysajat

Kirjanpitoaineiston säilytysajat Valtiokonttori Määräys 1 (5) 18.9.2014 Dnro VK/329/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Kirjanpitoaineiston säilytysajat Valtion talousarviosta annetun asetuksen

Lisätiedot

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Voit hakea opiskelijan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Opiskelijan tuet 020 692 209 Asevelvollisen tuet 020 692

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa

Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden kotikunnan maksuosuuden määräytyminen

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain 3 :n 2 momentin ja 5 :n 1 momentin muuttamisesta Esityksessä

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO EKP:SSÄ JA EUROJÄRJESTELMÄSSÄ

PÄÄTÖKSENTEKO EKP:SSÄ JA EUROJÄRJESTELMÄSSÄ SUOMEN PANKKI LUENTORUNKO Kansainvälinen sihteeristö Kjell Peter Söderlund 25.1.2005 STUDIA MONETARIA 25.1.5.2005 SUOMEN PANKIN RAHAMUSEOSSA PÄÄTÖKSENTEKO EKP:SSÄ JA EUROJÄRJESTELMÄSSÄ VALMISTELU EKP:SSÄ

Lisätiedot

12.11.2003 1 SOPIMUKSEN OSAPUOLET...3 2 SOPIMUKSEN TARKOITUS...3 3 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALUE...3

12.11.2003 1 SOPIMUKSEN OSAPUOLET...3 2 SOPIMUKSEN TARKOITUS...3 3 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALUE...3 SOPIMUS VIIMEISEN LAITOKSEN PERIAATTEESTA JOHTUVAN ELÄKESELVITTELYN TE- KEMISESTÄ VALTIOKONTTORIN, KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUKSEN, KANSANELÄKELAI- TOKSEN, KIRKON KESKUSRAHASTON JA ELÄKETURVAKESKUKSEN KESKEN

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen tilannekatsaus. Alustus AMK-päivillä Lahdessa 13.5.2014 Johtaja Hannu Sirén

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen tilannekatsaus. Alustus AMK-päivillä Lahdessa 13.5.2014 Johtaja Hannu Sirén Ammattikorkeakoulu-uudistuksen tilannekatsaus Alustus AMK-päivillä Lahdessa 13.5.2014 Johtaja Hannu Sirén AMMATTIKORKEAKOULU-UUDISTUKSEN II VAIHE Hallituksen esitys uudeksi ammattikorkeakoululaiksi eduskunnalle

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖ

OPETUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖ OPETUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖ 2014 TOIMITTAJA HENNA TOLVANEN TALENTUM MEDIA OY HELSINKI 2014 Lainsäädäntöä on seurattu säädöskokoelman numeroon 361/2014 (julkaisupäivä 5.5.2014) saakka. Julkaisija ja kustantaja:

Lisätiedot

LUONNOS 26.11.2015 TYKKIMÄEN VAPAA-AIKAKESKUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Tykkimäen vapaa-aikakeskus Oy ja kotipaikka Kouvola. 2 Yhtiön toimialana on matkailun ohjelmapalvelutoiminta, majoitus-

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

Yliopistolaki. 6 luku Yliopistojen ohjaus ja rahoitus. 45 Tavoitteiden asettaminen. 46 Valtion rahoituksen määräytymisperusteet

Yliopistolaki. 6 luku Yliopistojen ohjaus ja rahoitus. 45 Tavoitteiden asettaminen. 46 Valtion rahoituksen määräytymisperusteet Yliopistolaki 6 luku Yliopistojen ohjaus ja rahoitus 45 Tavoitteiden asettaminen Opetusministeriö ja yliopistot sopivat määrävuosiksi kerrallaan yliopiston toiminnalle asetettavista koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön nimi on Vapo Oy ja kotipaikka Jyväskylän kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on harjoittaa turveteollisuutta, mekaanista metsäteollisuutta, energian, kasvualustojen ja turvejalosteiden

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET. 1 Opintotukilautakunnan asettaminen

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET. 1 Opintotukilautakunnan asettaminen KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ Hyväksytty Kajaanin ammattikorkeakoulun hallituksen kokouksessa 13.8.2009. Opintotukilautakunnan ohjesääntö on laadittu opintotukilaissa (21.1.1994/65

Lisätiedot

Ohjeita asiakaspalvelua varten

Ohjeita asiakaspalvelua varten Elinkeinonharjoittajalle tietoa siirtymisestä euron käyttöön Ohjeita asiakaspalvelua varten Kuluttaja virasto asiamies www.euro.fi Markat euroiksi Vuoden 2002 alusta lähtien Suomessa otetaan käyttöön eurosetelit

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... Koulutuksen sisäinen tehokkuus eli koulu tuotantolaitoksena... 15. Kenen pitäisi maksaa koulutuksesta?... 27

Sisällys. Esipuhe... Koulutuksen sisäinen tehokkuus eli koulu tuotantolaitoksena... 15. Kenen pitäisi maksaa koulutuksesta?... 27 Sisällys Esipuhe.................................................................. 11 Simo Juva Inhimillinen pääoma ja koulutuksen tehokkuus koulutus taloustieteen tutkimuskohteena...................................................

Lisätiedot

Selko-opas. Suomi siirtyy euroon. Rahanvaihtojakso 1.1. 28.2.2002. Ota talteen

Selko-opas. Suomi siirtyy euroon. Rahanvaihtojakso 1.1. 28.2.2002. Ota talteen Selko-opas Suomi siirtyy euroon Rahanvaihtojakso 1.1. 28.2.2002 Ota talteen Sisällys Markat muuttuvat euroiksi 3 Näin siirrymme euroon 4 Näin muutat markat euroiksi 6 Eurokolikot 7 Eurosetelit 8 Euro maksuvälineenä

Lisätiedot

Opiskelijamäärät ilmoitetaan 20.1.2016 tilanteen mukaan.

Opiskelijamäärät ilmoitetaan 20.1.2016 tilanteen mukaan. TÄYTTÖOHJE 1 (9) Perustiedot 20.1.2016 LUKIOKOULUTUS Yhteystiedot (1 * ) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 58 :n ja asetuksen (1766/2009) 25 :n mukaan koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa.

Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa. Op 401 L taiteen perusopetuksesta 21.8.1998/633 1. Taiteen perusopetuksen tarkoitus. Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1 JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Kuntien hyväksymä vuonna 2010 I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka 2 Jäsenkunnat 3 Kuntayhtymän tehtävät II KUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET YHTYMÄVALTUUSTO

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 40 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 Euroopan unionin virallinen lehti ISSN 1725-261X L 91 Suomenkielinen laitos Lainsäädäntö

Lisätiedot

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa.

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa. 1 (5) SAVONLINNAN JÄÄHALLI OSAKEYHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Savonlinnan Jäähalli Osakeyhtiö ja sen kotipaikka on Savonlinna. 2 Yhtiön toimiala Yhtiön tarkoituksena

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

Lieksan kaupunki KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 3/2007 ===================================================================== 1 (7)

Lieksan kaupunki KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 3/2007 ===================================================================== 1 (7) Lieksan kaupunki KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 3/2007 ===================================================================== 1 (7) LIEKSAN KAUPUNGIN LASKUTUS- JA PERINTÄOHJEET Kaupunginhallitus hyväksynyt

Lisätiedot

Suomen Pankki Euroopan keskuspankin renki vai isäntä? Työnjako ja tehtävät euroalueen rahapolitiikassa Studia Monetaria Jukka Ahonen 1 Mitkä ovat Suomen Pankin tärkeimmät tehtävät? Rahapolitiikka/koroista

Lisätiedot

1(6) 10.5.2005 Dnro 122/03/2005. Tilivirastot ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot KIRJANPITOAINEISTON SÄILYTYSAJAT

1(6) 10.5.2005 Dnro 122/03/2005. Tilivirastot ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot KIRJANPITOAINEISTON SÄILYTYSAJAT 1(6) VALTIOKONTTORI MÄÄRÄYS 10.5.2005 Dnro 122/03/2005 Tilivirastot ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot KIRJANPITOAINEISTON SÄILYTYSAJAT Valtion talousarviosta annetun asetuksen (11.12.1992

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2015, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 63,1 prosenttia vuoden 2015 lopussa Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki.

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. Asunto Oy Kahisevanrinteen Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. 2 Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja hallita tonttia n:o 10 Espoon kaupungin

Lisätiedot

Euron käyttöönotto. Tilivirastoille ja talousarvion ulkopuolella oleville valtion rahastoille VALTIOKONTTORI

Euron käyttöönotto. Tilivirastoille ja talousarvion ulkopuolella oleville valtion rahastoille VALTIOKONTTORI Euron käyttöönotto Tilivirastoille ja talousarvion ulkopuolella oleville valtion rahastoille VALTIOKONTTORI Sisällysluettelo: 1 Yleistä... 1 1.1 Johdanto... 1 1.2 Rahayksikön muunnot... 1 1.3 Valuuttakurssit...

Lisätiedot

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 52/2011 Laki. opintotukilain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 52/2011 Laki. opintotukilain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 2011 52/2011 Laki opintotukilain muuttamisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan

Lisätiedot

OPINTOTUKI KESÄAJALLE

OPINTOTUKI KESÄAJALLE 1 OPINTOTUKI KESÄAJALLE Edellytykset kesällä on tehtävä opintoja 5 op tukikuukautta kohti; koko kesälle haettaessa opintoja suoritettava siis 15 op harjoitteluajalta ei edellytetä em. opintopistemäärää,

Lisätiedot

Hyvä tilitoimistotapa

Hyvä tilitoimistotapa Hyvä tilitoimistotapa Sisältö: Hyvä tilitoimistotapa Hyvä tilitoimistotapa Hyvä tilitoimistotapa Hyvä tilitoimistotapa on Kirjanpitotoimistojen Liitto r.y:n jäsenkokouksessa 13.6.2005 hyväksytty jäseniä

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

OHJE. Kumoaa 24.5.2004 annetun sisäisen tarkastuksen ohjesäännön O/8/2004 TM.

OHJE. Kumoaa 24.5.2004 annetun sisäisen tarkastuksen ohjesäännön O/8/2004 TM. OHJE Päivämäärä Nro 7.3.2005 O/7/2005 TM Jakelu: Työministeriön henkilöstö Ohjeen nimi: Työministeriön sisäisen tarkastuksen ohjesääntö Voimassaoloaika 15.3.2005 alkaen toistaiseksi Kumoaa/muuttaa ohjeen

Lisätiedot

Maksuliiketilastojen uudistaminen

Maksuliiketilastojen uudistaminen Maksuliiketilastojen uudistaminen Informaatiotilaisuus 17.4.2013 Suomen Pankki Tilastot päätöksenteon tukena Kuvan lainasta kiitos Suomen ev.lut.kirkolle Maksuliiketilastot Suomessa Finanssialan Keskusliitto

Lisätiedot

Kun kassatoiminta on laajamittaista tai päivittäistä, tulee käyttää kassajärjestelmää.

Kun kassatoiminta on laajamittaista tai päivittäistä, tulee käyttää kassajärjestelmää. Toimialoille ja liikelaitoksille KASSANHOITO OHJE 1 Yleistä Tämä ohje on kassanhoitoa ja käteisen rahan käsittelyä koskeva yleisohje, jota toimialojen ja liikelaitosten (jäljempänä toimialojen) tulee noudattaa

Lisätiedot

VALMA - säädösten valmistelu

VALMA - säädösten valmistelu VALMA - säädösten valmistelu Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus-

Lisätiedot