Tarkastelen tässä artikkelissa kulttuuriperinnön ja yksilön välistä vuorovaikutusta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tarkastelen tässä artikkelissa kulttuuriperinnön ja yksilön välistä vuorovaikutusta"

Transkriptio

1 Heidi Wirilander NÄKÖKULMIA KULTTUURIPERINNÖN SEMIOOTTISUUTEEN VUOROVAIKUTUKSEN VAI REVIIRITAISTELUN PROSESSI Johdanto Tarkastelen tässä artikkelissa kulttuuriperinnön ja yksilön välistä vuorovaikutusta Vartiokylän linnavuoren ilkivaltatapausten näkökulmasta. Vartiokylän linnavuori on vaurioitunut 1910-luvulta alkaen sekä uudisrakentamisen että ilkivallalla seurauksena. Ilkivallalla tarkoitetaan tässä artikkelissa kulttuuriperintökohteen sellaista haltuunottoa, joka joko tuhoaa kohteen aikaisempia historiallisia kerrostumia tai sellaisia lisäyksiä, jotka vähentävät kohteen alkuperäisyyttä tai tieteellistä informaatioarvoa. Millaisesta kulttuurisesta konfliktista kulttuuriperinnön ilkivaltainen tuhoaminen kertoo? Olisiko kulttuuriset konfliktit selitettävissä yhteiskunnallisten muutosten; modernin ja post-modernin kulttuuriarvojen kautta? Modernismihan merkitsi perinteisten esteettisten arvojen korvautumista muutoksen ja nykyisyyden arvoilla (Calinescu 1987: 3 4), post-modernissa ajassa syvä yhteiskunnallinen muutos ja moniarvoistuminen jatkuivat nopeana. Yhteiskunnalliset muutokset ovat vaikuttaneet siihen, miten ihmiset kokevat menneisyytensä (Rossi 2003:13, 15). Koska kulttuuriperintö ilmentää menneisyyttä, ovat siitä tehtävät tulkinnatkin moninaisia. Tehdyt tulkinnat ovat sidoksissa kulttuuriperintöä tarkastelevan yksilön kohteelle antamiin merkityksiin (Rossi 2003: 13, 15). Miksi kaikki eivät tänä päivänä jaa samoja kulttuuri- ja maisema-arvoja, kuin kulttuuriperintöä määrittelevät museoviranomaiset? Voidaanko tuhoaminen nähdä tiedostamattoman toiminnan ja monen sattuman summana? Ilkivallan tekijällä oli tarve tuhota ja kulttuuriperintökohde valikoitui sattumalta tuhoamisen kohteeksi. John Deweyn näki yleisen apatian, välinpitämättömyyden ja halveksunnan aikaansaavan ihmisten toiminnassa turhautumista ja suoran toiminnan piirteitä (Dewey 2006: 69). Kertooko kulttuuriperintökohteiden ilkivaltainen tuhoaminen yksilöiden reaktioista yhteisönsä apaattisuuteen ja piittaamattomuuteen? Onko yhteisön vaalima kulttuuriperintökohde yhteiskunnan hylkäämien yksilöiden vihollinen? Vartiokylän linnavuori Vartiokylän linnavuori sijaitsee Helsingissä keskellä pientaloaluetta Suomenlahteen kuuluvan Vartiokylän lahden pohjukassa. Linnavuorta on pidetty pitkän ja kerroksellisen his- Synteesi 2/

2 toriansa vuoksi Helsingin merkittävimpänä muinaisjäännöksenä. Linnavuoren alueella sijaitsee kolme Suomen sotilaalliseen varautumiseen liittyvää muinaisjäännöstä: 1. rautakauden lopusta tai varhaiskeskiajalta peräisin olevan muinaislinnan rakenteet, 2. Suomenlinnan linnoitustöiden tarpeita varten perustetun tiiliruukin jäänteet sekä 3. ensimmäisen maailmansodan aikaisen maalinnoituksen V tukikohdan rakenteet (Schulz 1998: 4 5). Linnavuoren ensimmäiset varustukset rakennettiin rautakauden lopussa tai varhaiskeskiajalla, jolloin alueelle rakennettiin monikertaisilla kivivalleilla ympäröity muinaislinna. Koska linnoituksen tarkka rakennusajankohta ei ole tiedossa, ei rakentajista ole varmaa tietoa. Vartiokylän linnavuoren varustukset muistuttavat ruotsalaisia ja ahvenanmaalaisia muinaislinnoja, mutta ne ovat saattaneet muotoutua myös rakennuspaikan vaatimusten tai paikallisen tradition mukaan (Schulz 1998: 20). Uudenmaan asutushistorian perusteella on arvioitu, että Vartiokylän linnavuoren varustukset olisi rakennettu 1200-luvun alkupuolella, jolloin alueelle saapui ruotsalaisia uudisasukkaita (mts. 4 6, 10 13). Linnavuoren alkuperäistä käyttötarkoitusta ei tunneta, mutta keskiajalla linnoituksen sijainti noin 7,5 km Vantaanjoen suulta (Schulz 1998: 4) olisi sopinut kaupankäynnin, hallinnon ja puolustamisen tarkoituksiin. Jos linnavuoren ensimmäiset varustukset ovat peräisin rautakauden lopulta, on linnoitus todennäköisesti rakennettu ensisijaisesti puolustautumisen tarkoituksiin (mts. 13). Linnavuoren kaakkois-rinteelle perustettiin vuonna 1754 hevoskäyttöinen tiiliruukki vastaamaan Suomenlinnan rakennustöiden tarpeisiin. Tiilitehtaan paikka on edelleen tiedossa ja se on mahdollista tunnistaa maastosta. Vartiokylän linnavuorta varustettiin toisen kerran ensimmäisen maailmansodan aikana venäläisten toimesta. Nämä linnoitustyöt liittyivät Helsinkiä ympäröivän maalinnoituksen rakennustöihin. Linnavuoren ympäristöön rakennettiin maalinnoituksen V tukikohta. Vaikka tukikohdan linnoituslaitteita on tuhoutunut myöhemmän rakentamisen seurauksena, linnavuoren rinteillä on säilynyt aseman 8 kallioon louhittu ammusvarasto. Luolan aaltopellistä valmistettu katto ja teräovi on poistettu (Schulz 1998: 5). Tukikohta V:n linnoituslaitteita on hävinnyt myöhemmän rakentamisen takia, mutta linnavuoren rinteillä on säilynyt luola 7 ja asema 8. Luola, joka on toiminut ammusvarastona, ruutikellarina, on louhittu kallioon; sen seinät ja lattia on valettu betonista. Luolan seinään on maalattu seinämaalaus mahdollisesti ensimmäisen maailmansodan aikana. Aseman 8 yhdys- ja taisteluhautojen seinät olivat enimmäkseen valettu betonista, mutta osa taisteluhaudoista oli vahvistettu hirsillä. Asemaan kuului betonista valettuja avoimia ja katettuja tulipesäkkeitä ja suojahuoneita sekä kolme kallioon louhittua rakentamatonta kuoppaa. Tukikohdan puolustussuuntina ovat olleet itä ja pohjoinen. Linnavuoren juurelta linnoitusjärjestelmä jatkuu asemana 9 pohjoisen ja luoteen suuntaan kohti nykyistä Helsingin Itäväylää (Schulz 1998: 5). Kulttuuriperintö symbolina, kokemuksena ja ympäristön hallintana Millaisia kokemuksia ja semioottisia merkityksiä kulttuuriperintö maisemassa välittää kokijalle? Tarkastelen artikkelissani kulttuuriperinnön, tässä tapauksessa kiinteän muinaisjäännöksen, välittämän kulttuuri-informaation välittymistä Eero Tarastin ympäristösemiotiikan ja Pauline von Bonsdorffin ympäristöestetiikan näkökulmasta. Siinä missä Tarasti lähestyy maisemaa kulttuurisidonnaisuuden ja semioottisen viestinnän kautta, 48 Synteesi 2/2014

3 von Bonsdorff tarkastelee maisemakokemuksen rakentumista yksilössä estetiikan teorian kautta. Näiden kahden teoreettisen näkökulman avulla pyrin esittämään näkökulman kulttuuriperintökohteen ja yksilön välillä tapahtuvasta vuorovaikutuksesta kulttuuriympäristössä. Eero Tarasti (2000) näkee maiseman ja sen kokijalleen välittämän tiedon vahvasti kulttuurisidonnaiseksi. Kulttuurisidonnaisuus merkitsee että kokijan kulttuurillinen tausta viimekädessä määrittää sekä maiseman että sen mitä maisemassa pidetään ihanteellisena ja kauniina. Kulttuurisidonnaisuus näyttäisi Tarastin mukaan vaikuttavan myös siihen sijoittuuko maisema kulttuurin ulkopuolelle vai sisäpuolelle (Tarasti: 2000: ). Tarastin semioottisessa prosessissa maisema välittää viestejä subjektille vuorovaikutussuhteessa, jossa ympäröivä luonto toimii viestin lähettäjänä ja maisema kokemuksen antajana (viestinä itsenään). Vastaanottajalla on keskeinen merkitys viestin välittämän merkityksen muodostumisessa. Maiseman semiotiikka ei Tarastin mukaan ilmene vain luonnon ja kokijan vuorovaikutuksesta vaan myös muut tekijät vaikuttavat vuorovaikutuksesta tehtyyn tulkintaan (Tarasti 2000: 156). Pauline von Bonsdorff (2002) korostaa ympäristöestetiikassaan tradition merkitystä ympäröivän maailman esteettisessä havainnoinnissa. Ympäristön aikaansaama esteettinen kokemus näyttäisi hänen mukaansa lisäävän kokijan havaitsemaa ympäristön esteettistä ilmaisuvoimaa. Maiseman esteettisen lukemisen taito on osallisuuden ja kokemusten kautta muuttuva todellisuuden katsantokanta. Osallisuus esteettisessä kokemuksessa tapahtuu kehollisten aistimusten kautta (von Bonsdorff 2002: 94 95). Maiseman esteettinen kokeminen vaikuttaisi olevan sekä kulttuurisen että kokemuksellisen oppimisen tulosta. Pauline von Bonsdorffin (1998) mukaan esteettinen kokemus edustaa rakennetta, jossa ihmisen tiedon, osaamisen ja arvostusten pohjalta ympäristön esteettinen tulkitseminen saa muodon. Esteettisen kokemuksen taustalla hän näkee vaikuttavan sekä kokijan ja maiseman väliset siteet että kokijan kognitiivisen päättelyn, luokittelun ja identifioinnin taidot, jotka maisema aktivoi (von Bonsdorff 1998: 221). Ympäristön aktivoi kokijan esteettisen arvostelukyvyn tämän aikaisempien muistojen ja ajattelun pohjalta. Siksi esteettinen kokemus voidaan nähdä ympäristön ja kokijan välisessä vuorovaikutuksessa. Maisema käyttää kokijan elämyksellistä osaamista esteettisen kokemuksen välittämiseen (von Bonsdorff 1996: 10, 131). Elämyksellinen osaaminen rakentuu kokijan henkilöhistorian ja hänen yhteisöjensä kulttuurin kautta (mts. 223). Kokijasta tulee kokemuksellisen osaamisensa kautta osallinen sekä kokemuksen kohteesta että koetusta ilmiöstä. Ympäristö ja sen kulttuuri edustavat Pauline von Bonsdorffille olemassa olevia itsenäisiä käsitteitä, jotka liittyvät toisiinsa vuorovaikutussuhteisesti (mts ). Kulttuuriperinnöksi määrittelemisen prosessilla vaikutetaan suoraan kokijan vastaanottamaan viestiin tarkastelun kohteesta ja sen menneisyydestä. Millaisen ympäristön haltuunoton tuloksena kiinteästä muinaisjäännöksestä tulee kulttuuriperintöä? Nykyisellään prosessi on varsin yhteiskunnallinen ja muisti-instituutiokeskeinen. Prosessin lopputuloksen näyttäisi rakentuvan yhteiskunnalliseesti merkittävää muistia. Mutta keiden muistamisen tarpeisiin yhteiskunnallisesti ohjattu muistaminen vastaa? Miten kulttuuriperinnöstä tulee sekä yhteisöllisesti että yhteiskunnallisesti tunnustettu historiallisen menneisyyden todistuskappale? Voidaanko kulttuuriperintö nähdä yhtenäiskulttuurin jäänteenä tämän päivän yhteiskunnassa? Synteesi 2/

4 Tavallisesti kulttuuriperinnöksi määriteltävä kohde edustaa sellaista suomalaisen yhteiskunnan aikaisempaa historiaa tai asutusta, jota valtiovalta muisti-instituutioidensa välityksellä tahtoo kollektiivisesti muistettavan. Autenttinen kiinteä muinaisjäännös rakentuu kulttuuriperinnöksi inventointien, arkeologisten kaivausten, arkeologisen tutkimusten ja kohteen arkeologista arvoa ylläpitävillä hoitotöillä. Kohteen merkittävyys viestitään maastoon pystytetyillä informaatiotauluilla ja rakennetuilla kulkureiteillä. Arkeologisen kohteen kulttuuriperintöarvo on sidoksissa kohteen inventointien ja arkeologisten tutkimusten tuottamaan informaatioon. Kulttuuriperinnöksi määrittymisen prosessissa alueen historiasta nostetaan esiin menneisyyden näkökulma, jota yhteisön kollektiivisesti tahdotaan muistavan. Myös historiallisen menneisyyden näkökulma määrittyy kulttuuriperintöprosessin seurauksena. Kulttuuriperintö voidaan myös nähdä aikakausi- ja kulttuurisidonnaisena ilmiönä, joka ilmentää määrittelemishetkensä yhteiskunnan kulttuurisia ja yhteiskunnallisia arvoja yhdestä historiallisen menneisyyden näkökulmasta. Kulttuuriperintö on siis myös poliittinen kannanotto samalla tavoin kuin kulttuuriperinnön tuhoaminen. Mitä kiinteä muinaisjäännös kulttuuriperintökohteena viestii maisemassa? Vartiokylän linnavuori liittyy vahvasti suomalaisen arkeologian, kulttuuriperinnön käsitteen rakentumisen ja nykyisen Museoviraston toiminnan historiaan. Linnavuoren alueen inventoinneissa, kartoituksissa, koekaivauksissa, tarkastuksissa ja hoitotöissä voidaan nähdä myös arkeologisen tutkimuksen painopisteissä tapahtuneet muutokset. Maankäyttöön liittyneet kysymykset loivat tavallisesti tarpeen tehdä alueella tarkastuskäyntejä, kartoituksia ja inventointeja. Vartiokylän linnavuoren alueen vuosien 1973 ja 1974 inventointityöt ja koekaivaukset käynnistyivät esimerkiksi Vartioharjun alueen maankäyttösuunnitelmien ja linnavuoren vähäisten tutkimustietojen vuoksi (Schulz 1998, 14). Kulttuuriperinnön aikakausisidonnaisuus Vartiokylän linnavuori kulttuuriperintökohteena voidaan nähdä osana kansallisen heräämisen ja kansallisen kulttuuriperinnön määrittelemisen kertomusta. Linnavuori on ollut arkeologisen kiinnostuksen kohteena vuodesta 1877 alkaen, jolloin kansantietouden kerääjä, pastori Henrik August Reinholm tallensi linnavuoren aluetta käyntinsä yhteydessä ja julkaisi aiheesta artikkeliin Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirjassa VI (Schulz 1998, 6). Ensimmäiseksi inventoinniksi Vartiokylän Linnavuoren alueella on mainittu J. E. Tuomalan vuonna 1886 tekemä inventointi, joka oli osa Tuomalan vuosina tekemää Helsingin kihlakunnan alueen muinaisjäännösten inventointia Suomen Muinaismuistoyhdistyksen stipendiaattina. Kattavamman kartoituksen ja kuvauksen Vartiokylän linnavuoren alueesta teki kesällä 1888 Muinaistieteellisen yhdistyksen sihteeri Hjalmar Appelgren 1. Appelgrenin kartoituksen pohjalta linnavuoresta laadittiin ensimmäinen karttakuva ja tästä kartoituksesta lähtien Vartiokylän linnavuoren muinaislinna on selvästi edustanut suomalaista kulttuuriperintöä (Schulz 1998, 7). Linnavuoren kulttuuriperinnöksi määriteltiin aluksi ilmeisesti yksinomaan muinaislinnoituksen jäänteet. Tässä vaiheessa kiinnostus ei kohdistunut linnavuoren rinteellä sijainneen Tiiliruukin kahteen rakennukseen. Vartiokylän linnavuoren vuosien 1886, 1962 ja 1974 inventoinnit kohdistuivat Mui- 50 Synteesi 2/2014

5 naislinnan rakenteiden jäänteisiin (Schulz 1998, 3). Vuosien 1916 ja 1929 tarkastuskäyntien yhteydessä linnavuoren karttakuviin tehdyt muutokset osoittavat, että arkeologien kiinnostuksen kohteena olivat myös 1754 rakennetun tiiliruukin rakennukset (mts. 5). Inventointitöiden kohdistuminen ensimmäisen maailmansodan aikaisiin maalinnoituksen rakenteisiin vuosina 1973, 1979 ja 1995 näyttäisi viittaavan siihen, että ensimmäisen maailmansodan aikana rakennetut maalinnoituksen jäänteet alettiin nähdä osana Vartiokylän linnavuoren kulttuuriperintöä (mts. 3). Vartiokylän linnavuoren tuhoutuminen Vartiokylän muinaislinnan varustusten alkuperäisestä laajuudesta ei ole tietoa, koska linnan kivivallit ovat säilyneet vain osittain. Osa muinaislinnan vaurioista oli jo H. A. Reinholmin ja Hjalmar Applegrenin käyntien yhteydessä havaittavissa (Schulz 1998, 5). Ensimmäinen raportointi Vartiokylän linnavuoren kulttuuriperintöä uhkaavasta toimintana liittyi venäläisten vuonna 1916 linnavuoren alueella toteuttamiin maalinnoituksen rakennustöihin. Suomen kansallismuseon amanuenssi Aarne Michaël Tallgren sai valtionarkeologi Hjalmar Appelgren-Kivalolta tehtäväkseen tutustua haittoihin, joita venäläisten suunnitteleman maalinnoituksen rakentaminen tulisi aiheuttamaan muinaislinnan rakenteille (Schulz 1998, 7). Tallgren kävi kartoituskäynnillä Vartiokylän linnavuorella Tuolloin rakentajien suunnitelmissa oli louhia linnavuoren läpi itä-länsisuunnassa tunneli. Lisäksi linnavuoren ympärille suunnitellut linnoitustyöt uhkasivat muinaislinnan eteläsivun, länsisivun ja luoteispään muurirakenteita. A. M. Tallgren merkitsi Hjalmar Appelgrenin vuonna 1888 laatimalle karttapohjalle valokuvauskohteidensa lisäksi niiden alueiden rajat, joiden sisäpuolista osaa maalinnoituksen rakennustyöt eivät uhanneet. Lopulta valmistuttuaan linnoitustyöt eivät aiheuttaneet niin suuria vahinkoja muinaislinnan raunioissa, kuin kesällä 1916 arvioitiin. Suunniteltu linnavuoren läpi kulkeva tunneli toteutui luolana, jota käytettiin ammusvarastona. Rakennustöiden aikana muinaislinnan valleihin puhkaistiin kuitenkin aukkoja kulkuteiden kohtiin (Schulz 1998, 7). Tiiliruukin käytössä olleiden kahden rakennuksen poistuminen alueen karttakuvista tapahtui asteittain vuosien 1891 ja 1929 välisenä aikana. Käydessään Vartiokylän linnavuorella vuonna 1916 A. M. Tallgren poisti Appelgrenin laatimalta karttapohjalta toisen tiilitehtaan rakennuksista. Vuoden 1929 kartassa maastoon on merkitty kaareva kuvio, joka esitti vanhaa tiilitehdasta. Tiilitehdas puuttuu kokonaan vuosien 1973 ja 1974 inventointien karttakuvista (Schulz 1998, 5). Tarkkaa tietoa siitä, missä vaiheessa ensimmäisen maailmansodan aikaisen maalinnoituksen vaurioituminen on alkanut, ei ole. Vuonna 1998 tehdyn kartoituksen ja historiallisen selvityksen yhteydessä havaittiin asemaan 8 kuuluneiden katettujen tulipesäkkeiden ja suojahuoneiden katetut rakenteet räjäytetyiksi. Myös aseman 9 katetut rakenteet olivat tuhoutuneet joko myöhemmän rakentamisen tai räjäyttämisen seurauksena. Luolan seinään oli maalattu seinämaalaus, joka todettiin vuonna 1998 tehdyn tarkastuksen yhteydessä spraymaalilla päälle maalatuksi. Luolan aaltopeltikatto ja ovet oli vuoteen 1998 mennessä poistettu (Schulz 1998, 5). Luolan teräksinen ulko-ovi vaurioitui pahasti jatkuvien murtautumisten seurauksen 1990-luvulla ja tämän vuoksi ovi korvattiin jykevällä kalteriovella (Museovirasto Arkeologian osasto 2011: haastattelu). Osa aseman 8 taistelu- Synteesi 2/

6 haudoista oli vahvistettu hirsillä, jotka ilmeisesti ovat tuhoutuneet lahoamalla. Aseman 8 tulipesäkkeitä yhdistänyt hauta on täytetty (Schulz 1998, 5). Vartiokylän linnavuoren alueella ilkivaltainen tuhoaminen Tarkastelen Vartiokylän linnavuorella tapahtuneita tilan haltuun oton äärimuotoja ilkivaltana, koska kyseiset toimintatavat joko tuhoavat tai vaurioittavat kulttuuriperintöä. Ilkivallaksi määritellyt tilan haltuunoton menetelmät myös vaikeuttavat kohteen analysointia ja tutkimusta. Ilkivaltaiseksi tuhoamiseksi toiminta määrittyy Muinaismuistolain (295/63) pohjalta. Koska Linnavuoren alue on määritelty kiinteäksi muinaisjäännökseksi, alue on Muinaismuistolain (295/63) mukaan rauhoitettu muisto Suomen aikaisemmasta historiasta. Muinaismuistolaki kieltää alueella tapahtuvan kaivamisen, peittämisen, muuttamisen, vahingoittamisen, osien poistamisen ja muun kohteeseen kajoamisen ilman lain perusteella myönnettyä lupaa. Luvan toimenpiteisiin kiinteällä muinaisjäännöksellä myöntää Museovirasto tai sen nimeämä lupaviranomainen (museo) (Muinaismuistolaki (295/63). Lainsäädännön pohjalta ei jää epäselväksi kenen vallassa muinaismuistoalue ja sen muokkaaminen on. Vartiokylän linnavuorta pidettiin 1930-luvulla Uudenmaan merkittävimpänä muinaisjäännöksenä, joka myös edusti Suomessa ainutlaatuista linnatyyppiä. Muinaistieteellinen toimikunta laittoi vuonna 1931 vireille linnavuoren pakkolunastamisen valtiolle muinaisjäännösalueena. Osa linnavuoren alueesta onnistuttiin pakkolunastamaan jo seuraavana vuonna, mutta pakkolunastus toteutui lopulta suunniteltua suppeammalla alueella (Schulz 1998,7 8). Muinaislinnan rakenteiden arvioitiin vaurioituneen jälleen vuonna 1934 pientalojen rakentamisen ja niiden piha-alueiden kunnostustöiden yhteydessä. Muinaistieteellisen toimikunnan kirjeluonnoksessa Opetusministeriölle mainittiin joillakin pihoilla olevista kiviaidoista ja -pengerryksistä. Valitettavasti kivivallien tuhoutumista on myöhemmin arvioitu edistäneen myös Muinaistieteellisen toimikunnan samana vuonna toteuttama pakkolunastetun muinaismuistoalueen rajojen merkitseminen massiivisin betonipylväin. Pylväät, jotka myöhemmin jouduttiin uusimaan, pystytettiin alun perin muinaislinnan kivivallien päälle (Schulz 1998,6). Linnavuoren alueella tehdyt hoitotyöt näyttävät aktivoineen ilkivaltaista toimintaa. Vuonna 1973 entistetyn Muinaislinnan vallia alettiin pian kunnostuksen jälkeen rikkoa uudelleen (Schulz 1998, 10). Tutkija Eeva-Liisa Schulz totesi vuonna 1998 tehdyssä selvityksessään, että Vartiokylän linnavuoren muinaisjäännösten tuhoutumisen jatkuneen 1970 ja 1990-lukujen välillä. Tuhoamisen syiksi Schulz mainitsi ajattelemattomuuden ja puhtaan tuhoamisen halun (mts. 6). Vuosien 1990 ja 2010 välisenä aikana ilkivalta Vartiokylän linnavuorella on jatkunut sekä tietoisen että tiedostamattoman toiminnan seurauksena. Aluetta on myös käytetty monenlaiseen toimintaan. Ensimmäisen maailmansodan aikaiseen luolaan oli useaan kertaan murtauduttu lukujen vaihteessa. Luolan seinät oli maalattu graffitein ja tilaa oli sotkettu roskin ja erittein. Luolaa oli käytetty 1990-luvulla sekä asuinpaikkana että paholaisen palvontamenojen harjoittamiseen. Graffitien maalaaminen oli kohdistunut myös muihin ensimmäisen maailman sodan aikaisen maalinnoituksen betonista valettuihin rakenteisiin kuten tulipesäkkeisiin ja suojahuoneisiin (Museovirasto Arkeologian osasto 2011: haastattelu). Vartiokylän linnavuoren informaatiotaulut ja kulkureittien infrastruktuuri on myös 52 Synteesi 2/2014

7 ollut kausittaisen ilkivallan kohteena. Informaatiotaulut on puhdistamisen jälkeen säännöllisin väliajoin sotkettu uudelleen. Museoviraston linnavuoren alueelle rakentamat kulkureitit suojakaiteet ovat myös olleet tuhoamisen kohteena. Linnavuorta ympäröivien pientalojen asukkaat olivat vuosien ajan kuljettaneet pihoiltaan haravoituja lehtiä ja oksia ensimmäisen maailman sodan aikaisen tukikohdan taisteluhautoihin, jotka ajan myötä olivat maatuneet umpeen. Alueelle on myös viety roskia ja alueella liikuttaessa on roskattu (Museovirasto Arkeologian osasto 2011: haastattelu). Ilkivallan semioottisuus Edellä kuvattujen kulttuuriperinnön tuhoamisen muotojen perusteella on mahdollista epäillä kulttuurisen vastarinnan ja valtataistelun tilasta olevan käynnissä. Muisti-instituutiot pyrkivät säilyttämään, ylläpitämään ja vaalimaan muistoa kansakunnan menneisyydestä kulttuuriperinnön muodossa. Ja tämä yhteiskunnallisen ohjauksen seurauksena maisemaan rakentunut kulttuuriperintö vaikuttaisi aikaansaavan joissain ihmisryhmissä tai yksilöissä kohteen tuhoamisen ja häpäisemisen tarpeen. Kulttuuriperintö ei siis ole kaikissa tapauksissa kollektiivisesti jaettu ja vaalittu asia vaan myös yksilöiden ja pienten ihmisryhmien vastarinnan herättävä kysymys. Sama kulttuuriperintökohde näyttäisi tuottavan erilaisia yksilöihin ja ihmisryhmiin sidoksissa olevia tulkintoja. Johtuisivatko kulttuuriperinnön aikaansaamat erilaiset tunnereaktiot Pauline von Bonsdorffin esittämästä aikaisempien muistojen ja ajattelun vaikutuksesta maisemakokemuksessa. Tällöin kulttuuriperinnön aikaansaamat toimintaimpulssit voitaisiin nähdä maiseman aktivoimien muistojen ja kokemusten kautta (von Bonsdorff 1996: 10, 131). Eero Tarastin mukaan maisema voidaan kulttuuristen tulkintojen pohjalta sijoittaa arvoltaan joko positiivisiin tai negatiivisiin maisemiin. Maisemat sijoittuvat joko kulttuurin sisä- tai ulkopuolelle. Positiivisesti tulkittavat maisemat edustavat kulttuurin arvostamia ja kauniina pitämiä ominaisuuksia. Negatiivista tulkintaa edustavat maisemat edustavat kulttuurisesti kielteisiksi koetut arvot. Se koetaanko maisema kulttuurisesti omaksi vai ei, liittyy maiseman sijoittumiseen joko kulttuurin sisäpuolelle kulttuurisen samankaltaisuuden kenttään tai kulttuurin ulkopuolelle kulttuurisen erilaisuuden alueelle (Tarasti 2000, 157). Voidaanko tehtyjen tulkintojen nähdä olevan sidoksissa kohdetta tarkastelevien yhteisöjen ja yksilöiden tuottamiin merkityksiin (Rossi 2003:13, 15)? Kaaviossa 1. olen pyrkinyt havainnollistamaan väitöstutkimukseni pohjalta muodostunutta näkemystäni kulttuuriperinnön ja yhteiskunnan välisestä vuorovaikutuksesta. Kulttuuriperinnön ylläpitäminen yhteiskunnassa tapahtuu muisti-instituutioiden lisäksi monien yksityisten ja julkisten toimijoiden kautta. Perinteisesti muisti-instituutioiden käymä yhteiskunnallinen vuoropuhelu on painottunut poliittisten päättäjien ja virkamiesten sekä valtion ja kuntien kanssa käytyyn vuoropuheluu. Vuoropuhelun seurauksena määrittyvät muun muassa muisti-instituutioiden kulttuuriperintötyöhön saama rahoitus. Oma tutkimusaineistoni näyttäisi kuitenkin kertovan voimakkaan kansalaisyhteiskunnan, yhteisöjen, ihmisryhmien ja yksilöiden viestinnän vahvistumisesta kulttuuriperintökontekstissa. Epäselväksi vielä jää onko kansalaisyhteiskunnan ja ihmisryhmien viestinnän kohteena järjestäytynyt yhteiskunta vai kulttuuriperintöä ylläpitävät muistiinstituutiot? Onko tällaiselle vuoropuhelulle tilaa suomalaisessa yhteiskunnassa kulttuuriperinnön ollessa kyseessä? Synteesi 2/

8 Kaavio 1. Näkökulma kulttuuriperinnön ympärillä tapahtuvasta vuorovaikutuksesta. Johtopäätökset Voidaanko kaikkea tätä tuhoamista selittää yksinomaan ymmärryksen puutteella? Ja jos joltakin ymmärrystä puuttuu, niin keneltä ja suhteessa mihin? Olisiko kulttuuriperintökohteiden tietoisessa tuhoamisessa kysymys Tarastin esittämästä kulttuurin sisällä ja ulkopuolella elämisestä? Ei vain kulttuurisesta syrjäytymisestä vaan myös yhteiskunnallisesta syrjässä olosta tai alakulttuurissa elämisestä? Näinkö yhteiskunnan eri ihmisryhmien väliset sisäiset jännitteet konkretisoituvat yhteiskunnan enemmistölle? Erilaisten ihmisryhmien ja yksilöiden vaikutusmahdollisuudet ja osallisuus kulttuuriperinnöksi määrittelemisen prosessissa ovat asteittain lisääntyneet 1990-luvulta alkaen. Vielä ei kuitenkaan ole päästy tilanteeseen, jossa kulttuuriperinnöksi määrittelemisen prosessi olisi yhteisöllinen yhteiskunnallisen sijaan. Prosessista puuttuu edelleen demokraattinen ja avoimen vuorovaikutussuhteinen dialogi kulttuuriperintöviranomaisten ja kansalaisten välillä. Kulttuuriperintöön ja sen määrittelemiseen liittyy vielä paljon kansallisen heräämisen ajoilta periytyvää painolastia, joka siirtää prosessin painopisteen tarpeettomasti todistusvoimaisen historiallisen menneisyyden tallentamisesta yhteiskunnallisesti ohjatun kansalliskertomuksen rakentamiseen. Yhteiskunnallisen ohjauksen seurauksena maisemaan rakentunut kulttuuriperintö näyttäisi tässä päivässä aikaansaavan joissain ihmisryhmissä tai yksilöissä kohteen tuho- 54 Synteesi 2/2014

9 amisen ja häpäisemisen tarpeen. Kulttuuriperintö yhteiskunnallisena symbolina ei siis kaikissa tapauksissa ole kollektiivisesti hyväksytty asia vaan myös konfliktin ja vastarinnan esiin nostattava asia. Kiitokset Tämän artikkelin kehittymistä ovat merkittävästi edistäneet Synteesi-lehden toimituksen palautteiden lisäksi väitöstutkimukseni ohjaajien professori Pauline von Bonsdorffin sekä dosentti Susanna Petterssonin antama palaute. Tahdon kiittää Jenny ja Antti Wihurin rahastoa, Suomen Kulttuurirahastoa, Jyväskylän yliopiston Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitosta, Oskar Öflundin Rahastoa ja Alfred Kordelinin Rahastoa väitöstutkimukseni taloudellisesta tukemisesta. Viite 1. Vuoden 1906 jälkeen Appelgrenin sukunimi muuttui Appelgren-Kivaloksi Lähteet Calinescu, Matei Five faces of modernity Modernism, Avant-garde, Decadence, Kitsch, Postmodernism. Durham: Duke University Press. Dewey, John Julkinen toiminta ja sen ongelmat. Suom. Mika Renvall. Tampere: Vastapaino. Kunelius, Risto Johdanto. Teoksessa John Dewey, Julkinen toiminta ja sen ongelmat. Suom. Mika Renvall. Tampere: Vastapaino. Read, Herbert Anarchy and Order Essays in Politics. London: Faber & Faber limited. Rossi, Leena-Maija Taide vallassa Politiikkakäsityksen muutoksia 1980-luvun suomalaisessa taidekeskustelussa. Vammala: Kustannus Oy Taide Heterotehdas televisiomainonta sukupuolituotantona. Helsinki: Gaudeamus. von Bonsdorff, Pauline Tapauksen opetus huuto, joka muuttuu lauluksi. Teoksessa von Bonsdorff, Pauline (toim.), Ympäristöestetiikan polkuja. International Institute of Applied Aesthetics Series Vol. 2. Helsinki: Gummerus kirjapaino Oy Place of Change. Teoksessa von Bonsdorff, Pauline (toim.), Ympäristöestetiikan polkuja. International Institute of Applied Aesthetics Series Vol. 2. Helsinki: Gummerus kirjapaino Oy Hav och sten naturens och kulturens växelverkan på Sveaborg. Teoksessa af Hällström, Magdalena & Sarantola-Weiss, Minna (toim.), Sveaborg Samtiden och Eftervärlden Bidrag till Sveaborgs historia VI. Samfundet Ehrensvärd r.f. Miktor Oy Maisema elintilana. Teoksessa Pitkänen, Inkeri & Rahikainen. Esko 2002 (toim.), Suomalainen maisema maisemantutkimuksen näkökulmia. Kansalliskirjaston Gallerian julkaisuja Nro. 1. Tarasti, Eero Exsistential Semiotics. Bloomington and Indianapolis: Indiana University Press. Painamattomat lähteet Schulz, Eeva-Liisa Helsingin Vartiokylän linnavuori Arkistolähteisiin ja kirjallisuuteen perustuva selvitys. Museoviraston arkeologian osasto. Museovirasto, arkeologinen osasto Heidi Wirilanderin toteuttama teemahaastattelu Vartiokylän linnavuoren ilkivaltatapauksista vuosilta 1990 ja Synteesi 2/

KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O

KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O M A A S E U D U N A S U T U S - J A E L I N K E I N O H I S T O R I A L L I S E T M U I N A I S J Ä Ä N

Lisätiedot

HÄMEENLINNA 21 AULANGONLINNA

HÄMEENLINNA 21 AULANGONLINNA HÄMEENLINNA 21 AULANGONLINNA Rautakautisen muinaislinnan alueella tapahtuneen kahvilarakennuksen laajennuksen perustuksen kaivamisen valvonta 29. - 30.5.2000 Nina Strandberg 2000 1 1. JOHDANTO Aulangon

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004

YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004 YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004 Päivi Kankkunen ja Sirkku Pihlman Museovirasto - arkeologian osasto - koekaivausryhmä 1 '' 1 Yläne

Lisätiedot

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Metsäkulttuurihanke 2009 2011. 30.9.2010 Haarajoki TTS Tea Elstob

Metsäkulttuurihanke 2009 2011. 30.9.2010 Haarajoki TTS Tea Elstob Metsäkulttuurihanke 2009 2011 30.9.2010 Haarajoki TTS Tea Elstob Tausta ja tavoitteet Taustana Kansallisen metsäohjelman 2015 linjaukset: yksityismetsissä (kulttuuriperintökohteiden) tiedonkeruu aloitetaan.

Lisätiedot

Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 1 Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Johanna Enqvist/V.-P. Suhonen Museovirasto/RHO Kuva 1: Edesby kuvattuna idästä. Museoviraston

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Pöyry Environment Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Pitäjänkartta

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Kivi leivässä vai manteli puurossa?

Kivi leivässä vai manteli puurossa? Kivi leivässä vai manteli puurossa? Itseoppineet perinteenkerääjät arkiston keruuideologian haastajina FT tutkijatohtori Kati Mikkola Helsingin yliopisto / SKS:n tutkimusosasto Esityksen kuvat: SKS ja

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Valtion metsien kulttuuriperintöinventointi toteutus ja tuloksia. Metsän siimeksessä 30.1.2013 Jouni Taivainen

Valtion metsien kulttuuriperintöinventointi toteutus ja tuloksia. Metsän siimeksessä 30.1.2013 Jouni Taivainen Valtion metsien kulttuuriperintöinventointi toteutus ja tuloksia Metsän siimeksessä 30.1.2013 Jouni Taivainen Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata

Lisätiedot

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Paikka Paikan kaksi merkitystä: 1) Paikka fyysisenä kokonaisuutena, jossa ihminen toimii ja liikkuu. Erilaiset

Lisätiedot

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen Välittämisen koodi RoadShow 10.3.2015 Seinäjoki Elina Stenvall, tutkija Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG)

Lisätiedot

Museovirasto sekä Turun kaupunki, jota edustaa tätä sopimusta koskevissa asioissa Turun maakuntamuseo.

Museovirasto sekä Turun kaupunki, jota edustaa tätä sopimusta koskevissa asioissa Turun maakuntamuseo. YHTEISTYÖSOPIMUS Sopijapuolet: Museovirasto sekä Turun kaupunki, jota edustaa tätä sopimusta koskevissa asioissa Turun maakuntamuseo. Turun maakuntamuseosta käytetään jäljempänä nimitystä maakuntamuseo.

Lisätiedot

ARKEOLOGIPÄIVÄT 2012

ARKEOLOGIPÄIVÄT 2012 ARKEOLOGIPÄIVÄT 2012 Suomen muinaismuistolaki 50 vuotta: vetreä keski-ikäinen vai raihnainen vanhus? & Arkeopeda - opetusta, opastusta, oppimista Toimittaneet: Johanna Enqvist, Juha Ruohonen & Mervi Suhonen

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

Vesa Laulumaa ja Satu Koivisto Museovirasto/SKAIK projekti

Vesa Laulumaa ja Satu Koivisto Museovirasto/SKAIK projekti Kokemuksia yksityismetsien inventoinnista Kyrönmaalla Vesa Laulumaa ja Satu Koivisto Museovirasto/SKAIK projekti SKAIK PROJEKTI Skogens Kulturarv i Kvarkenregionen EU hanke, Botnia Atlantica ohjelma Kyrönmaan

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11.

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11. SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon Työn tavoitteena TUKEA LAPSEN ELÄMÄNTARINAN EHEYTYMISTÄ rakentamalla SILTA lapsen, lapsen biologisten vanhempien ja lastenkodin/sijaisperheen välille

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus, Metsätalous Ville Laurila Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus Yleistä Karstulan Korkeakankaalla tehtiin kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi

Lisätiedot

URJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010

URJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010 1 URJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010 Pirkanmaan maakuntamuseo/ulla Lähdesmäki, Teemu Tiainen Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

Jalasjärvi Rustari Kulttuuriperintökohteiden inventointi 2015

Jalasjärvi Rustari Kulttuuriperintökohteiden inventointi 2015 Metsähallitus, Metsätalous Ville Laurila Jalasjärvi Rustari Kulttuuriperintökohteiden inventointi 2015 Metsähallitus Yleistä Jalasjärven Rustarin alueella tehtiin kulttuuriperintökohteiden inventointi

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Tarjouspyyntö Sipoon Jokilaakson alueen muinaisjäännösten tasokaivauksista

Tarjouspyyntö Sipoon Jokilaakson alueen muinaisjäännösten tasokaivauksista Tarjouspyyntö Sipoon Jokilaakson alueen muinaisjäännösten tasokaivauksista Sipoon kunnan kehitys- ja kaavoituskeskus pyytää tarjoustanne Sipoon Jokilaakson asemakaava-alueen muinaisjäännösten tasokaivauksien

Lisätiedot

VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2005

VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2005 VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2005 M U S E O V I R A S T O 16.2T-1-1 TIIVISTELMÄ VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Museovirasto, arkeologian osasto Inventoija:

Lisätiedot

Vesilahti Rautiala. Arkeologinen valvonta 26.10.2015. Eva Gustavsson/ Pirkanmaan maakuntamuseo/ Kulttuuriympäristöyksikkö

Vesilahti Rautiala. Arkeologinen valvonta 26.10.2015. Eva Gustavsson/ Pirkanmaan maakuntamuseo/ Kulttuuriympäristöyksikkö Vesilahti Rautiala Arkeologinen valvonta 26.10.2015 Eva Gustavsson/ Pirkanmaan maakuntamuseo/ Kulttuuriympäristöyksikkö Tiivistelmä: Vesilahdella Rautialassa suoritettiin 26.10.2015 arkeologinen valvonta

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ Mattila Ohkola voimajohtoreitin maastotarkastus/inventointi. Esko Tikkala Lahden kaupunginmuseo/päijät-hämeen maakuntamuseo

MÄNTSÄLÄ Mattila Ohkola voimajohtoreitin maastotarkastus/inventointi. Esko Tikkala Lahden kaupunginmuseo/päijät-hämeen maakuntamuseo MÄNTSÄLÄ Mattila Ohkola voimajohtoreitin maastotarkastus/inventointi Lahden kaupunginmuseo/päijät-hämeen maakuntamuseo Tiivistelmä Mäntsälään suunnitellaan voimajohtoa Mattilan ja Ohkolan väliselle alueelle.

Lisätiedot

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi . IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi AURAJOEN MONET KASVOT AURAJOEN NYKYISYYDESTÄ JA TULEVAISUUDESTA Kerrottu koettu

Lisätiedot

Hämeenlinna Hongisto Asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2007

Hämeenlinna Hongisto Asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2007 Hämeenlinna Hongisto Asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2007 M U S E O V I R A S T O 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 2. Kaava-alueen topografia ja inventointi 4 3.

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Fingrid OYj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

HELSINKI. Helsingin Satama. Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014

HELSINKI. Helsingin Satama. Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014 HELSINKI 2014 Helsingin Satama Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014 Arkisto- ja rekisteritiedot Kunta: Helsinki Alue: Vuosaaren satama, Skatanselkä,

Lisätiedot

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 1 Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Liite museoviranomaisille:

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

DDD. D Vuokrattu, ks. huomautukset ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS

DDD. D Vuokrattu, ks. huomautukset ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS h ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS DDD Tunnistetiedot Kunta: _u_l_v_i_la Inventointinumero:...l..::z.9~64:t...:L...:3wO'------- Alue: Luokka:..., Nimi: Tuohimaa Ajoitus: k.::;1:::.:.v:..=i:.!:k::::a~u:=...s1=.

Lisätiedot

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen

Lisätiedot

Sipoo Immersby Historiallisten kylänpaikkojen arkeologinen täydennysinventointi 2014

Sipoo Immersby Historiallisten kylänpaikkojen arkeologinen täydennysinventointi 2014 1 Sipoo Immersby Historiallisten kylänpaikkojen arkeologinen täydennysinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Sipoon kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Tulos...

Lisätiedot

Leppäkorpi. Latomuksen 2 koekaivaus Muiden alueen latomusten tarkastus ja valokuvaus Matti Bergström -!CJBs-

Leppäkorpi. Latomuksen 2 koekaivaus Muiden alueen latomusten tarkastus ja valokuvaus Matti Bergström -!CJBs- M PORI Leppäkorpi Latomuksen 2 koekaivaus Muiden alueen latomusten tarkastus ja valokuvaus Matti Bergström -!CJBs- 1 1 Pori Leppäkorpi Kunta: Pori Kylä tms: Leppäkorpi Tila: Kortteli 47, tontti 3, Saniaistentie,

Lisätiedot

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...

Lisätiedot

Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta... 3 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Tarja Pääjoki, JY Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Taikalampun strategia, laadittu 2009 10 Kuva Lastenkulttuurikeskus Lastu Lapsen taiteellinen toimijuus Lapsi näkee kaiken uutena; hän

Lisätiedot

Lempäälä Keskustan alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Lempäälä Keskustan alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Lempäälä Keskustan alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Ilmakuva... 3 Yleiskartta... 4 Vanha asutus...

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Valkeakoski Huittula Sähkölinjan muutostöiden arkeologinen valvonta 2011

Valkeakoski Huittula Sähkölinjan muutostöiden arkeologinen valvonta 2011 Valkeakoski Huittula Sähkölinjan muutostöiden arkeologinen valvonta 2011 Tiina Vasko 2011 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Sisällysluettelo Arkisto- ja rekisteritiedot 3 Tiivistelmä..4

Lisätiedot

Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015

Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015 1 Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015 Timo Jussila Tilaaja: Vöyrinkangas Wind Farm Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 5 Perustiedot

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: EKE- Rakennus Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Vanhoja karttoja...

Lisätiedot

Mitä olemme tehneet MTKL:ssa? (ms)

Mitä olemme tehneet MTKL:ssa? (ms) MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN KOKEMUSARVIOINTI JA KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA Vöyri 8.9.2009 Anne-Marita Ruuska, Kaisa Saavalainen ja Markku Salo Mitä olemme tehneet MTKL:ssa? (ms) TAUSTAA: YaY-hanke: asukkaat

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä Ympäristöneuvojakoulutus 4.6.2013 Tampere Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Etelä- Eurooppalainen maisemayleissopimus

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014 Ville Laakso Antti Bilund Tilaaja: Teiskon vesihuolto-osuuskunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Hanko. Björskärin rantakaava alueen arkeologinen inventointi 10.10.2013

INVENTOINTIRAPORTTI. Hanko. Björskärin rantakaava alueen arkeologinen inventointi 10.10.2013 INVENTOINTIRAPORTTI Hanko Björskärin rantakaava alueen arkeologinen inventointi 10.10.2013 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Hangossa tehtiin arkeologinen

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

LAUKAA Vanha Laukaantie Vehniän kylän kohdalla

LAUKAA Vanha Laukaantie Vehniän kylän kohdalla I N V E N T O I N T I R A P O R T T I LAUKAA Vanha Laukaantie Vehniän kylän kohdalla Historiallisen ajan tielinjan arkistotutkimus KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT ESA MIKKOLA 2 Tiivistelmä

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

TAMPERE Pohtola, Pohtosillankuja muinaisjäännöskartoitus 2011

TAMPERE Pohtola, Pohtosillankuja muinaisjäännöskartoitus 2011 TAMPERE Pohtola, Pohtosillankuja muinaisjäännöskartoitus 2011 Tapani Rostedt Timo Sepänmaa Kustantaja: Tauno Syrjäsen perikunta Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Kartoitus... 2 Kartat... 4 Sijaintikartta...

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nurmeksen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 4 Rannansiirtyminen...

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa

Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa 1 Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Kustantaja: Akaan Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy LKV 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Tammela Kellarinmäki muinaisjäännöskartoitus 2013

Tammela Kellarinmäki muinaisjäännöskartoitus 2013 1 Tammela Kellarinmäki muinaisjäännöskartoitus 2013 Jasse Tiilikkala Kustantaja: Forssan vesihuoltoliikelaitos 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Yleiskartat... 3 Lähtötiedot... 5 Inventointi ja kartoitus...

Lisätiedot

Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013. Timo Jussila Timo Sepänmaa

Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013. Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: TLT-Engineering Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014

Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014 1 Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014 Timo Jussila Tilaaja: Vihdin Vesi 2 Sisältö Perustiedot... 2 Selvitys... 3 Yleiskartat... 3 Kohteet... 7 1 VIHTI PALOJÄRVI... 7 2 VIHTI PALOJÄRVI KROG... 9

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa

Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 21.11.2014 Elina Nivala & Sanna Ryynänen Lähtökohtia 1. Tutkimusmenetelmien osaaminen ei kuulu yksinomaan

Lisätiedot

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014 1 Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset... 4 1 KARKKILA

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Kangasala Huutijärvi Asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011

Kangasala Huutijärvi Asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kangasala Huutijärvi Asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

MAASEUDUN HISTORIALLISTEN ASUINPAIKKOJEN INVENTOINTI OHJE 2015 (5.5.2015)

MAASEUDUN HISTORIALLISTEN ASUINPAIKKOJEN INVENTOINTI OHJE 2015 (5.5.2015) 1 MAASEUDUN HISTORIALLISTEN ASUINPAIKKOJEN INVENTOINTI OHJE 2015 (5.5.2015) Ohjeen päämääränä on selkeyttää ja yhtenäistää maaseudun historiallisten asuinpaikkojen määrittelyyn, rajaamiseen ja nimeämiseen

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Espoossa 5.11.2007. Timo Jussila. Lähteitä:

Espoossa 5.11.2007. Timo Jussila. Lähteitä: 6 Tämä kuoppa-asumus esiintyy yhtä lukuun ottamatta tällä alueella tervahautojen läheisyydessä tai aivan vieressä. Etelä-Suomessa kutsuisin tätä tervapirtiksi. Tosin etelämpänä en ole havainnut kuoppapirttejä,

Lisätiedot

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Jasse Tiilikkala Tilaaja: Finsilva Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Lähtötiedot... 3 Inventointi... 3 Tulos...

Lisätiedot

Kulttuuriperintö ja metsätalous - kokemuksia ja käytäntöjä. Sami Oksa Ympäristöpäällikkö UPM Metsä

Kulttuuriperintö ja metsätalous - kokemuksia ja käytäntöjä. Sami Oksa Ympäristöpäällikkö UPM Metsä Kulttuuriperintö ja metsätalous - kokemuksia ja käytäntöjä Sami Oksa Ympäristöpäällikkö UPM Metsä UPM ja kulttuuriperintö UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö perustettiin keväällä 2006. Säätiön omistuksessa ja

Lisätiedot

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen MARJAANA SEPPÄNEN M A R J A A N A. S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D. F I K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E

Lisätiedot

Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Varsinais-Suomen Energia Oy, Lounaisvoima Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2

Lisätiedot