Kunnia suomalaisten miesten väkivallassa. VTM Jessica Sundström

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunnia suomalaisten miesten väkivallassa. VTM Jessica Sundström"

Transkriptio

1 Kunnia suomalaisten miesten väkivallassa VTM Jessica Sundström 68

2 On perusteltua väittää, että suomalaisten miesten näkemys miesten kunniasta ja naisten häpeästä on myös keskeinen kunniaan liittyvän väkivallan argumentaatiossa. Sukupuolittuneessa väkivallassa merkityksellistä on, että väkivaltaisen teon suorittaja on yleensä mies ja kohteena nainen. Käsite tuo keskusteluun sukupuolen, vallan ja seksuaalisuuden. Väkivallan harjoittaminen nähdään tyypillisenä maskuliinisena, miessukupuolelle ominaisena toimintana, jolla mies pyrkii saamaan vallan haltuunsa ja ylläpitämään sitä. Tutkiessani ilmiötä kulttuuriin liittyvänä, haluan tehdä niin vahvistamatta käsityksiä länsimaisesta ylivoimaisuudesta ja muiden kulttuurien kehittymättömyydestä. Tavoitteeni on pikemminkin paljastaa hierarkioita kuin vahvistaa niitä. Kesä 2009 oli kuuma ja väkivaltainen. Väkivaltainen siten, että uppouduin kunniaväkivallasta kirjoitettuihin tieteellisiin ja fiktiivisiin teoksiin. Auringon paahtaessa ja hikipisaroiden valuessa ahmin kirjallisuutta ja yritin ymmärtää. Ymmärtää, miten miehen ja naisen kunnia eroavat toisistaan. Ymmärtää, miten isä, veli tai aviomies kykenee käyttämään raakaa väkivaltaa ja jopa tappamaan tyttärensä, siskonsa tai vaimonsa. Ymmärtää, mitä kulttuuri, väkivalta ja kunnia ovat ja miten nämä liittyvät toisiinsa luvun loppupuolella ja 2000-luvun alussa naisiin kohdistuva väkivalta sai laajaa huomioita sekä mediassa että tutkimusaiheena. Perhekeskeinen lähestymistapa väistyi vähitellen myös Suomessa, ja feministinen ja miesten vastuuta painottava lähestymistapa sai jalansijaa. Sosiaali- ja terveysalan ihmisiä on koulutettu yhä enemmän ymmärtämään väkivallan kontekstia ja rakenteita. Avunsaannin kynnys on alentunut ja sen näkyvyys lisääntynyt. Kehitys on ollut myönteinen ja sen seuraaminen antoisaa. Minua on kuitenkin pitkään askarruttanut, miksi naisten kuolleisuus väkivaltaan kaikesta tästä myönteisestä kehityksestä huolimatta pysyy korkeana. Suomessa on viimeisen vuosikymmenen aikana surmattu 69

3 362 naista, keskimäärin 36 joka vuosi 1. Heistä noin 20 kuolee vuosittain siihen, että avo- tai aviomies tai entinen kumppani tappaa. Asukaslukuun suhteutettuna naisten kuolleisuus henkirikoksiin on Suomessa puolitoistakertainen EU:n keskitasoon verrattuna. Merkille pantavaa on myös, että aikuisia miehiä surmataan suhteellisesti vielä naisiakin enemmän; miesten kuolleisuus henkirikoksiin on kaksinkertainen EU:n keskitasoon ja 2,5-kertainen muihin Pohjoismaihin nähden. Aikuisiin miehiin kohdistuvasta väkivallasta viisi prosenttia liittyy parisuhdeväkivaltaan, kun naisiin kohdistuvista henkirikoksista 63 prosenttia liittyy parisuhdeväkivaltaan. Miehiin kohdistuneet rikokset ovat vähentyneet pääkaupunkiseudulla, mutta naisten kuolleisuus henkirikoksiin on säilynyt korkeana. Sekä parisuhdeväkivallan osuus naisiin kohdistuvista henkirikoksista että naisiin kohdistuvien parisuhdetappojen asukaslukuun suhteutettu määrä ovat olleet viime vuosikymmeninä kasvussa. Väkivallan kasvu on kohdistunut nimenomaan keski-ikäiseen naisväestöön 2. Huomioitavaa on, että yhtä monta naista kuolee vuosittain kumppaninsa tappamina Suomessa kuin naisia kuolee ns. kunniamurhan seurauksena esimerkiksi Jordaniassa 3 tai Turkissa 4. Toinen askarruttava kysymys on naisten kuolleisuuden vähäinen mediakiinnostus. Avio- tai avovaimon surmaaminen otsikoidaan lyhyesti ja uutinen on yleensä muutaman rivin tiedote. Tätä kirjoittaessa Helsingin Sanomat uutisoi seuraavasti: Poliisi epäilee: Mies pudotti vaimonsa parvekkeelta. Hattula. Poliisi epäilee, että mies aiheutti avovaimonsa kuoleman pudottamalla tämän kerrostalon parvekkeelta alas asfaltille sunnuntaina Hattulan Katinalassa. Uhri ja epäilty ovat noin 40-vuotiaita. Poliisin mukaan mikään ei viittaa siihen, että nainen olisi hypännyt itse. Tilannetta edelsi kovaääninen riitely. Poliisi otti asunnosta kiinni uhrin avopuolison, jota epäillään taposta. Hän on kiistänyt teon. 5 Helsinkiläisnainen löytyi surmattuna kesämökiltä Asikkalasta. Asikkala. Helsinkiläinen kuusikymppinen nainen löytyi surmattuna kesämökiltä Asikkalasta. Naisen muutamaa vuotta vanhempi avomies on vangittu teosta epäiltynä. Poliisi sai tiedon kuolemantapauksesta yli viikko sitten lauantaina. Ilmoituksen teki sivullinen, joka oli tullut sattumoisin käymään mökillä. Oikeuslääketieteellisessä ruumiinavauksessa selvisi, että nainen oli kuollut väkivaltaan jo useita päiviä aiemmin. Avomies ei ollut kuitenkaan tehnyt ilmoitusta viranomaisille. Päijät-Hämeen poliisin mukaan tapahtumien kulku ja surmatyön motiivi eivät ole vielä selvillä. Taposta epäilty avomies on pidättäytynyt kuulusteluissa enemmiltä puheilta. 6 Suomessa tapahtuvien naissurmien uutisointi tapahtuu usein vain surman jälkeen, oikeudenkäynti ja tuomio ylittävät harvoin uutiskynnystä. Naissurmat eivät myöskään 70

4 ole herättäneet tieteellistä kiinnostusta tai julkista keskustelua. Sen sijaan kunniaan liittyvä väkivalta ja kunniamurhat ovat saaneet laajaa julkisuutta Fadime Sahindalin murhan jälkeen Ruotsissa vuonna Kunniaan liittyvä väkivalta ymmärretään Euroopassa ja muissa läntisissä maissa yleisesti vieraassa kulttuurissa tapahtuvana naisiin kohdistuvana alistamisena, johon liittyy perheen ja yhteisön kunnian ylläpitäminen. Alistaminen käy ilmi kontrollointina, erityisesti tyttöjen ja naisten seksuaalisen käyttäytymisen kontrollina, brutaalina fyysisenä, psyykkisenä ja seksuaalisena väkivaltana, pakkoavioliittoina, itsemurhina ja murhina 7. Purna Sen 8 kritisoi erityisesti Skandinaavisia maita, missä väkivaltaisuus ja naisten syrjintä liitetään vähemmistökulttuureihin, jättäen maiden omat vastaavat ongelmat huomioimatta. Kunniaan liittyvä väkivalta nähdään maahanmuuttajakulttuuriin liittyvänä erityisenä ongelmana. Olen kirjallisuusluennan avulla yrittänyt löytää suomalaisten miesten väkivallan erityispiirteitä samalla kun yritän löytää kunniakäsitteeseen viittaavaa diskurssia. Minulla on kaksi, osittain vastakkaista, intressiä. Yhtäältä haluan nostaa keskustelun aiheeksi Suomessa tapahtuvat naissurmat vakavana yhteiskunnallisena ongelmana. Tavoitteena on kohdistaa lukijan katse länsimaisessa kulttuurissa tapahtuvaan brutaaliin väkivaltaan, josta vaietaan samalla, kun mediakiinnostus kunniaan liittyvää väkivaltaa kohtaan on nousemassa. Toisaalta haluan käydä keskustelua kunniaväkivallasta, sen yhtymäkohdista länsimaissa tapahtuvan naisiin kohdistuvan väkivallan kanssa. Tuomalla kunniaväkivallan käsitteen suomalaiseen kulttuuriin väitän, ettei kunniaväkivallassa ole kyse toiseudesta, vieraassa kulttuurissa tapahtuvasta raa asta toimintatavasta. On kyse globaalista ilmiöstä, joka koskettaa miehiä ja naisia kaikissa kulttuureissa; kansallisuudesta, kulttuurista ja uskonnosta riippumatta. Kunniakäsitteen merkityksiä Nykysuomen keskeinen sanakirja 9 määrittelee kunnian seuraavasti: omien tekojen rehellisyys ja puhtaus ja siihen perustuva tunne, siveys, moraali eetos. Kielitoimiston sanakirjan 10 mukaan kunnia on yleinen arvostus, maine, hyvä nimi. Mainitussa teoksessa esimerkkejä kunniasta ovat perheen kunnia, lääkärin kunnia, sotilaskunnia. Kunnian (kunniallinen) mies. Suomen kielessä kunniasanalla on siis monta merkitystä, eikä sana anna määritellä itseään helposti. Pohjoismaiden Ministerineuvosto rahoitti vuosina pohjoismaisen tutkimusohjelman Sukupuoli ja väkivalta. Tutkimusohjelman puitteissa Erling Sandemo koordinoi poikkitieteellisen projektin Sukupuoli ja kunniakäsitykset Pohjoismaissa varhaiskeskiajalta nykyaikaan suhteessa nykypäivän kunniamurhiin. Tutkijat tulivat siihen lopputulokseen, että historia tarjoaa tapauksia, joissa miehet tulivat toisten miesten tappamiksi kunnian puolustamiseksi. Lisäksi naiset tulivat tapetuksi kunnian 71

5 puolustamiseksi, mutta tappajana ei ollut miespuolinen sukulainen vaan valtion tai virkavallan edustaja: haureus oli laissa kielletty ja siitä voitiin rangaista kuolemalla. Tutkijoiden mukaan suhtautuminen kunniaan on edellisten vuosisatojen aikoja monimutkaistunut ja valtion määrittelemä kunnia on muuttunut koko ajan abstraktimmaksi ja yksilöitymättömämmäksi. Kunniakäsitettä ei kuitenkaan ole koskaan täysin hävitetty Pohjoismaista, vaan se on säilynyt yhteisöissä ja ryhmissä, joissa viranomaisvallalla ei ole vahvaa asemaa armeijassa, vankiloissa, laivastoissa, rikollisissa alakulttuureissa ja jengikulttuureissa 11. Eri kulttuureissa kunnian merkitys ja sen sisältö vaihtelee vielä laajemmin. Kunniaan liittyvästä väkivallasta keskusteltaessa väkivallan perusteluna käytetään nimenomaan kunniakäsitteen liittymistä naisen seksuaalisuuteen. Patriarkaalisessa yhteiskunnassa naisen seksuaalisuus ei kosketa ainoastaan häntä itseään ja hänen kumppaniaan, vaan koko perhettä ja yhteiskuntaa 12. Monet miestutkijat (tai miespuoliset tutkijat) painottavat, että miehen kunnia ja miehisyys sisältävät paljon muuta kuin naisen seksuaalisuuden kontrollin. Matti Kortteinen 13 kirjoittaa: (...) ainakin sotasukupolvien puhuntaa jäsentää sellainen sukupuolen mukaan jäsentynyt kollektiivinen tajunta, jossa sekä Jumala-suhde, suhde toiseen sukupuoleen että suhde rahaan jäsentyy yhdestä ja samasta kulttuurisesta perustasta: maailma on kova, on pakko selvitä, ellei muuten niin oma elämä uhraten. Kysymys on kunniasta. On olemassa kollektiivinen tajunta, jossa kunnia rakentuu ihmisuhrien varaan. Juha Siltala 14 määrittelee miehen kunniaksi miehisen varmuuden, joka pakottaa jatkuvaan näyttöön ja itse-epäilyyn. Kun olemuksen arvo on kiinni yksinäisestä voimannäytöstä, myös yhteiskunnallinen häviäjyys muuttuu biologiseksi määreeksi (...) Tämä selittää myös sen kummallisuuden, että miehisten yksinselviämistaitojen arvonmenetystä modernissa maailmassa yritetään korvata atavistisella väkivaltaisuudella. Väkivallan lisääntyminen on yksi mahdollinen tulevaisuusskenaario. 15 Jokinen 16 kuvailee miehen kunniaa maskuliinisuutena, joka ansaitaan osittain ikäsidonnaisten siirtymäriittien tai miehuuskokeiden avulla. Tehtävät vaihtelevat miehen mukaan, mutta keskeistä on, että suorituksessa miehen henkinen tai fyysinen hyvinvointi joutuu harkitusti vaaraan ja mies joutuu sietämään fyysistä tai henkistä kipua. Miehuuskokeita voivat olla esimerkiksi vaaralliset ja rasittavat harrastukset, hengenvaaralliset tempaukset tai väkivallan teot. Suomalaisten miesten väkivalta Käyttämäni termi miesten väkivalta on Arto Jokisen suosima termi, jolla hän tarkoittaa miesten tekemää, miehisiin instituutioihin, mieskulttuuriin ja kulttuuriseen maskuliinisuuteen liittyvää väkivaltaa, jonka kohteena ovat miehet, naiset ja lapset sekä ympäristö tai miestekijät itse

6 Historiallisesti sodat ovat olleet miehisen vallan ilmiöitä. Suuri enemmistö kaikista sotilaista on miehiä, näin myös vangit, poliisit ja lähes kaikki armeijan korkeissa viroissa olevat. Suuri osa murhaajista on miehiä. Lähes kaikki raiskaajat ja katuväkivaltaan osallistuvat ovat miehiä. Naisiin ja lapsiin kohdistuu paljon väkivaltaa miesten tekeminä 18. Miesihanne toimintaelokuvissa on aggressiivinen ja hallitseva mies. Pojille suunnatut lelut ovat usein toimintasankareita, hirviöitä ja muita aggressiivisuutta pursuvia oliota. Lisäksi pojille tarjotaan paljon aseita ja sotaleluja leikkikaluiksi. Jokisen 19 mukaan miesten väkivalta ilmiönä jakautuu kahteen osaan. Yhtäällä on laillinen ja suvaittu ja jopa ihannoitu väkivalta; toisaalla on laiton ja epävirallinen väkivalta. Laittoman väkivallan Jokinen jakaa edelleen kahteen osaan; se voi olla siedettyä ja hyväksyttyä tai sietämätöntä ja kiellettyä. Pojat joutuvat kasvaessaan oppimaan väkivallan tuntemattomat ja kirjoittamattomat säännöt, jotka myös muuttuvat ajat myötä. Jokinen 20 näkee miesten välisen väkivallan kouluna, jossa miehet sosiaalistuvat väkivaltaan tekijöinä, näkijöinä ja kohteina. Miehet oppivat, että heidän tulee kyetä tietyssä tilanteessa väkivaltaan ja kestää fyysistä kipua. Jokisen mukaan naisiin kohdistuvan väkivallan yksi syy lienee siinä, miten miehillä tunteiden osoittaminen samastuu heikkouteen ja miten miehet tunnistavat samanaikaisesti olevansa emotionaalisesti naisista riippuvaisia. Kulttuurissa, jossa miehen kuuluu olla niin sanotusti perheenpää ja leiväntuoja, ja jossa niin sanotusti kuriton nainen häpäisee miehen, miesten tuntemiinsa ja läheisiin naisiin kohdistama väkivalta on Jokisen mukaan looginen lopputulos. Kyse on kontrollista sekä naisten että miesten itsensä. Miesten puhe väkivallasta Jeff Hearn 21 on haastatellut 75 miestä, jotka olivat käyttäytyneet väkivaltaisesti puolisoaan kohtaan. Hearn on luokitellut miesten selitykset väkivallalle neljään eri luokkaan: kieltäminen, näennäis-kieltäminen, selitykset ja oikeutukset sekä tunnustukset. Näistä miehistä osa kielsi käyttäytyneensä väkivaltaisesti ja osa selitti, että he eivät muistaneet väkivaltatilannetta laisinkaan. Suuri osa väheksyi väkivallan seurauksia tai puhui tasapuolisesta riitelystä tai tappelusta. Osa miehistä näki väkivallan johtuvan siitä, että he eivät olleet oma itsensä. Väkivallalla annettiin myös selityksiä oman itsen ulkopuolelta: syynä olivat miehen menneisyys, päihteet tai mielenterveysongelmat. Merkille pantavaa on, että miehet myös oikeuttivat väkivaltaisen käytöksen naisen käyttäytymisen perusteella. Syynä olivat naisen todellinen tai oletettava uskottomuus, tekemättömät kotityöt, hoitamattomat lapset, ulkonäön laiminlyönti tai miehen asettamien rajoitusten ylittäminen, esimerkiksi ystävien tapaaminen, liikkuminen talon ulkopuolella tai itsenäisyys. 73

7 Miehet, jotka Hernin mukaan tunnustivat väkivallanteon, joko pitivät väkivaltaa väistämättömänä, ei-kaduttavana tekona tai myönsivät itsessään heikkouden, joka johti väkivaltaan 22. Hearn 23 toteaa, että valta on keskeinen käsite naisiin kohdistuvassa väkivallassa miesten kertomana ja ymmärtämänä. Hearnin mukaan valta ilmenee miesten ylivaltana naisiin nähden sosiaalisena ryhmänä ja yksittäisissä tilanteissa. Väkivalta mahdollistaa miehen kontrollin ja lisää miehen kokemusta vallasta. Leo Nyqvist 24 on myös haastatellut väkivaltaisesti käyttäytyviä miehiä liittyen Ensija turvakotien liiton Kriisistä selviytyminen projektiin. Nyqvistin 25 mukaan joillekin miehille muodostuu ristiriita oman miehisen identiteetin ja heidän konstruoimansa maskuliinisuuskäsityksen välille. Miehen oma subjektiivinen kokemus miehenä olemisesta ja idealisoitu käsitys siitä, mitä on olla mies, ovat ratkaisevasti ristiriidassa. Väkivaltaa parisuhteessa käyttävät miehet kokevat tuskaa ja epätoivoa ja ajautuvat yhä enemmän umpikujaan neuvottomuudessaan, mistä on Nyqvistin mukaan osoituksena väkivallan käytön lisääntyminen. Nyqvist on tyypitellyt miesten väkivaltaa koskevan puheen kolmeen luokkaan, jotka ovat oma ja toiseutena näyttäytyvä väkivalta, väkivallan pois-projisointi sekä väkivallan tunnustaminen, eli vastuunotto ilman ehtoja. Nyqvistin haastattelemista miehistä enemmistö sijoittui ensimmäiseen luokkaan. Nämä miehet voidaan nähdä edellyttävän naisilta toimimista miestensä tukena ja tyydytyksen lähteenä, mutta heidän tulee samalla tunnustaa miehen hallitsevuus ja sosiaalisesti korkeampi status. Mikäli kumppani ei toimi ideaalikuvan mukaisesti, mies kokee hänet omaa miehisyyttään uhkaavana ja vaarallisena. Seurauksena on naiskumppanin rankaiseminen ja asettaminen paikalleen. Väkivalta voi saada alkunsa pikkuasioista siitä syystä, että miehet kokevat mitättömistäkin asioista syntyneet erimielisyydet oman dominanssinsa, asemansa ja miehisyytensä uhkana 26 Miehet, jotka projisoivat väkivallan itsensä ulkopuolelle, näkevät syyt väkivallalle joko kumppanissa tai tämän sosiaalisessa verkostossa, joskus molemmissa. Miehet ovat katkeria kumppaneidensa käytökselle, mutta samanaikaisesti myös riippuvaisia heistä ja vastustavat eroamista. Nyqvistin mukaan näillä miehillä on hyvin joustamaton ja stereotyyppinen käsitys miehistä ja naisista. Oman virheettömyyden ja johdonmukaisen käyttäytymisen korostaminen on näille miehille tyypillistä 27. On perusteltua väittää, että edellä mainittu suomalaisten miesten näkemys miesten kunniasta ja naisten häpeästä on myös keskeinen kunniaan liittyvän väkivallan argumentaatiossa. Nyqvistin haasteltavista miehistä vain kaksi (n = 18) sijoittuu luokkaan väkivallan tunnustaminen. Nämä miehet ottavat vastuuta omasta käytöksestään ja käsittelevät puheissaan myös sitä, miltä väkivaltatilanteet tuntuvat muista perheenjäsenistä. 74

8 Naissurmia Suomessa Vaikka Suomessa on tehty kattavaa väkivaltatutkimusta jo yli 15 vuotta, naistappoja on tutkittu vähän. Minna Nikunen 28 on tutkinut murha-itsemurhien kulttuurisia jäsennyksiä sanomalehdissä. Nikusen mukaan sanomalehdet tarjoavat sen materiaalin, jonka pohjalta ihmiset käsittelevät raa an väkivallan aiheuttamia tunteita. Hän katsoo sanomalehtikirjoitusten ensisijaisesti edustavan niiden kirjoittajien soveltamaa jaettua kulttuurista ymmärrystä väkivallasta ja rikollisuudesta. Lisäksi Nikunen näkee uutiskirjoittelun laajemmassa merkityksessä kuin pelkästään genrensä edustajana: osana prosessia, jossa ymmärrys väkivallasta rakennetaan ja rakentuu 29. Tutkimuksessa kävi ilmi, että murha-itsemurhaa tehneitä miehiä ja vaimojaan tappaneita miehiä kuvataan usein tavallisiksi miehiksi. Sen sijaan muita murhia tai väkivaltaisesti käyttäytyneitä miehiä kuvataan usein alkoholisteiksi tai syrjäytyneiksi. Kategoria tavallinen mies tarkoittanee, että nämä miehet kuuluvat yleensä keskiluokkaan eikä heillä ole entistä rikosrekisteriä. Tavallisella miehellä on myös vaimo, lapsia ja päivätyö. Näitä miehiä kuvataan tavallisiksi, vaikka he ovat käyttäytyneet aggressiivisesti, olleet mustasukkaisia tai lukeutuneet alkoholin suurkuluttajiin. Murhia kuvataan yleensä hetken mielijohteesta tapahtuneiksi, jolloin miehet eivät olleet omia itseänsä 30. Nikusen mukaan murha-itsemurha ei ole erityisen suomalainen rikos, mutta suomalaiseen keskusteluun kuuluu monien ongelmien selittäminen suomalaisuudella, sekä julkisissa keskusteluissa että kauno- ja tutkimuskirjallisuudessa. Tällä suomalaisuudella ei ole kovinkaan paljon tekemistä sen kanssa, mikä on tilastoista löytyvä keskivertosuomalainen. Tilastolliset suomalaiset ovat ihmisiä, jotka eivät ole taipuvaisia väkivaltaan ja alkoholismiin, ja jopa saattavat olla vaikkapa naisia. Nikunen kirjoittaa sarkastisesti 31. Toisaalta Nikunen huomaa, että suomalaisuudesta ei välttämättä enää puhuta suoraan, vaan puhe on laimentunut puheeksi kulttuurista ja Suomi on usein vain piiloinen konteksti. Enää ei puhuta suomalaisesta tyhmänä jurrikkana, vaan ennemmin kulttuurista, joka rajoittaa yksilöiden sosiaalisen potentiaalin kukkaan puhkeamista. Näin kulttuuri esiintyy toimijana, joka vapauttaa väkivallan tekijän moraalisesta vastuustaan. Vaarana on, että kulttuurinen tulkintatapa on vastakkainen tavoitteelle suhtautua parisuhdeväkivaltaa käyttäviin ihmisiin vakavasti, teoistaan vastuullisina henkilöinä. 32 Väitöskirjansa lopussa Nikunen pohtii myös murha-itsemurhan tekijöiden motivaatiota ja tulee siihen lopputulokseen, että osan murha-itsemurhista voi ajatella lähtevän umpikujan kokemuksesta sekä ajatuksesta, että perheen ja pariskunnan tai vanhemman ja lapsen kohtalo on yhteinen, sidoksissa tekijän onnistumisiin tai epäonnistumisiin. Silloin puolestaan, kun uhri on aikeissa jättää tekijän, tämän ajatus voisi olla, että kohtalon tulee olla yhteinen

9 Jos murha-itsemurha nähdään seurauksena tavallisen suomalaisen miehen epäonnistumisesta, voidaan kunnian nähdä liittyvän myös Suomessa tapahtuviin naissurmiin. Kunniakulttuuriin käsite muuttuu vieraasta tutuksi. Kulttuuri, väkivalta ja kunnia Tämän luennan jälkeen uskallan väittää, että väkivalta ja naissurmat ovat Suomessa ja muissa länsimaissa vahvasti sidoksissa vallalla olevan miehisyyden ja miehisen kunnian vaatimuksiin. Yhdyn Arto Jokisen 34 kysymykseen siitä, mikä saa miehet omaksumaan kulttuurin antamia maskuliinisia määreitä? Miten useimmat miehet omaksuvat käsityksen, jonka mukaan maskuliinisuus kuuluu luonnostaan miehelle, mutta silti se on kulttuurisesti tuotettava, ansaittava ja yhä uudelleen todistettava miehuuskokeiden avulla, vaikka mies menettäisi siinä terveytensä, vapautensa tai jopa elämänsä? Jokinen etsii vastausta hegemonisen maskuliinisuuden käsitteestä. Hegemoninen maskuliinisuus tarkoittaa ensinnäkin miehiä yhteen liittävää käytäntöä, toiseksi tietyn maskuliinisuuden ideaalien johtavaa asemaa kulttuurissa ja kolmanneksi tietyn miesluokan johtavaa ja hallitsevaa asemaa suhteessa miesten enemmistöön ja kaikkiin naisiin. (...) Miehiä suostutellaan, houkutellaan ja joskus myös pakotetaan omaksumaan hegemonisen maskuliinisuuden ideaalit. Jos mies ei kykene niitä toteuttamaan, hän ainakin kannattaa hegemoniaa, koske se takaa tai ainakin lupaa jossain määrin kaikille miehille sukupuoleen perustavaa valtaa. 35 Vaikka suomalaisten miesten väkivalta on osa miehistä kunniaa, sitä ei silti kutsuta kunniaväkivallaksi. Suomessa Amoralhanke on perehtynyt kunniaan liittyvään väkivaltaan ja kehittänyt toimintamuotoja väkivallan ennaltaehkäisemiseksi. Amoralhankkeen mukaan kunniaan liittyvän väkivallan ja lähisuhdeväkivallan keskeisin ero pohjautuu lähiympäristön ja yhteisön rooliin, joka on kunniaan liittyvässä väkivallassa erityisen suuri: Yhteisöllisen kunnian menettämisen vuoksi monet suvun jäsenet saattavat osallistua väkivaltaisten toimien toteuttamiseen tai antavat toimille passiivisen tukensa. Kunniaan liittyvän väkivallan ja muun naisiin kohdistuvan väkivallan välisen eron painottamiseen liittyy riski, että se vahvistaa ja tuottaa etnisiin vähemmistöihin kohdistuvia ennakkoluuloja. Merkille pantavaa on, että vaikkakin kunniaan liittyvää väkivaltaa esiintyy tietyissä kulttuureissa, se ei ole näiden kulttuurien ominaispiirre eikä enemmistön hyväksymää toimintaa. Kunniaan liittyvällä väkivallalla ja muulla naisiin kohdistuvalla väkivallalla on myös paljon yhtäläisyyksiä. Aiheesta kirjoitetussa kaunokirjallisuudessa kunniaan liittyvän väkivallan prosessi muistuttaa erityisen paljon parisuhdeväkivallan prosessia 36. Merkittävin ero väkivallan muodoissa on ymmärtääkseni tekijän suhde uhriin. Kunniaan liittyvässä väkivallassa tekijä (toisin 76

10 sanoen toimeenpanija) voi olla uhrin veli, äiti tai muu sukulainen, mikä on harvinaista muussa naisiin kohdistuvassa väkivallassa. Kunniaan liittyvän väkivallan ehkäisytyössä tämä on huomioitava asia. Ruotsissa käytiin Fadime Sahindalin surman jälkeen kiivasta poliittista keskustelua kunniaan liittyvästä väkivallasta ja sen taustatekijöistä. Aluksi kunniaan liittyvän väkivallan arvioitiin esiintyvän vain tietyissä kulttuureissa ja niissä erityisesti köyhien ja kouluttamattomien ihmisten keskuudessa. Väkivaltaa arvioitiin esiintyvän vahvoissa patriarkaalisissa kulttuureissa. Näkemys väkivallasta kulttuurisena ilmiönä tietyissä etnisissä ryhmissä sai nopeasti kritiikkiä rasistisena näkemyksenä. Kritiikin seurauksena kunniaan liittyvä väkivalta ryhdyttiin näkemään osana muuta miesten käyttämää väkivaltaa naisia kohtaan. Puhuttiin patriarkaalisesta väkivallasta, jota esiintyy kaikissa kulttuureissa ja joka liittyy miesten yleiseen ylivaltaan naisiin nähden. Patriarkaalinen ylivalta näkyy siinä, miten naisten asema määrittyy perinteiden, lainsäädännön, koulutuksen sekä työnjaon seurauksena 37. Ylivalta on saavutettavissa myös väkivalloin. Ruotsissa kunniaan liittyvän väkivallan katsottiin olevan yksi patriarkaalisen väkivallan muoto. Toisaalta huomattiin, että kunniaan liittyvän väkivallan ehkäisyä varten olisi määriteltävä kunniaväkivallan erityispiirteet. Ruotsin Socialstyrelsenin mukaan kunniaan liittyvästä väkivallasta voidaan puhua muun muassa, kun: Väkivalta on suunniteltua. Väkivalta perustuu kollektiiviseen päätökseen tai kollektiiviseen muistiin. Suku tai yhteisö suojelee tekijää. Väkivallan tavoitteena on kontrolloida naisten seksuaalisuutta murrosikäisestä vanhuuteen asti. Väkivalta voi kohdistua myös poikiin, jotka yrittävät suojella tyttöä tai naista. Väkivalta voi olla psyykkistä tai fyysistä. Lisäksi Socialstyrelsen huomautti, että uskonto, etninen tausta, yhteiskuntaluokka tai maahanmuutto ei ole kunniaväkivallan suoranaisia syitä, mutta jos patriarkaalinen etninen ryhmä tai yhteisö eristetään, kunniaan liittyvän väkivallan riski kasvaa. Ruotsin keskustelussa on todettu, että rakentavinta on määritellä kunniaan liittyvä väkivalta ihmisoikeuskysymykseksi niin kuin tehdään muiden rikkomusten ja väkivaltamuotojen kohdalla 38. Sandamon koordinoiman tutkimusryhmän tutkijat toteavat, että heidän tutkimustensa valossa jäävät heikolle ne laajasti levinneet käsitykset, joiden mukaan kunniaan liittyvät murhat olisivat seurausta sisäisestä ja sellaisenaan tyypillisesti uskonnollisesta kulttuurista. Tutkijat asettavat kysymyksen, eikö näitä kunnian kulttuurin saarekkeita voisi pitää pikemminkin marginalisoituneina kulttuurimurrosten näyttämöinä kuin yhtenäisinä eristettyinä yhteisöinä. Väkivallan ennaltaehkäisyn kannalta on tärkeää ymmärtää kunniaan liittyvän väkivallan ja muun naisiin kohdistuvan väki- 77

11 vallan ero. Väkivallan syiden ja seurausten osalta kunniaväkivallalla ei sen sijaan ole erityisasemaa. Kunniaväkiväkivalta on naisiin kohdistuvaa patriarkaalista väkivaltaa siinä missä suomalaisenkin miehen väkivalta naisia kohtaan on patriarkaalista. Käsittelemällä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa yhtenä ilmiönä, fokusointi siirtyy toiseudesta samankaltaisuuteen. Cherrie Moraga on sanonut: It is not the difference that is feared, it is the similarity. The oppressor feels he will have to change his life once he has seen himself in the bodies of the people he called different. 39 Emme pelkää erilaisuutta vaan samankaltaisuutta. Vasta sitten, kun sortaja on nähnyt itsensä niiden ihmisten nahoissa, joita on kutsunut erilaisiksi, hän näkee tarpeelliseksi muuttaa elämänsä. Muuttuminen onkin tässä avainsana. Voimme vaatia niin sanotun kunniakulttuurin muuttumista, jos ymmärrämme, että omankin kulttuurimme on muututtava. Kulttuuria luodaan ja ylläpidetään sosiaalisissa suhteissa ja näin ollen se on myös muutettavissa ja uusinnettavissa. Suomalaisten on muutettava mieskulttuurinsa ja muukalaispelkoon liittyvä kulttuurinsa. Uutta toivoa antaa nuoriso: Ärsyttää tommonen, että joihinkin tiettyihin ihmisryhmiin pitäisi suhtautua. (14-vuotias Iiris Mäntymaa vastauksena kysymykseen Miten maahanmuuttajiin tulisi suhtautua? 40 ) Arto Jokinen 41 näkee mieskulttuurin muuttumisen erityisesti miesten asiana. Miesten tulisi nähdä, miten väkivalta asenteina, ajattelutapoina ja sosiaalisina käytäntöinä liittyy yleensä miehiin. Naisten asia on olla sietämättä ja suvaitsematta miesten ja poikien välistä väkivaltaa. Jokinen huomauttaa, että suomalainen väkivalta on sukupuolittunutta ja kätkeytynyttä siitä ei haluta keskustella, sitä ei haluta tuoda julkisuuteen, se torjutaan, sitä vähätellään ja sen yhteydessä valehdellaan 42. Kun kunniaan liittyvä väkivalta nousee julkisuuteen, suomalaisten miesten väkivalta tulisi samalla nostaa julkiseen keskusteluun. Väkivallan, kunnian ja kulttuurin liitos tulisi purkaa, sekä meillä että muualla. Tämän luennan perusteella ehdotan, että myös Suomessa määritellään kunniaan liittyvä väkivalta ihmisoikeuskysymykseksi. Lisäksi ehdotan, että kaikki, myös Suomessa tapahtuva naisiin kohdistuva väkivalta määritellään ihmisoikeuskysymykseksi. Naisiin kohdistuvalle väkivallalle ja henkirikoksille ei ole hyväksyttäviä eikä kulttuurisista syistä ymmärrettäviä selityksiä: ei mustasukkaisuus, ei päihdeongelma, ei kunnia. Kaikilla naisilla on oikeus väkivallattomaan elämään ja elinikäiseen päätösvaltaan ruumistaan. 78

12 Lähteet B h u t t o ; Ben a z i r (2008) Sovinto. Islam, länsi ja demokratia. Suom. Pentti Sinnemäki. (alkup. 2008) Helsinki: Tammi. C o n n e l l, R.W. (1985) Masculinity, violence and war. Teoksessa Patton, Paul and Poole, Ross (toim.) War/masculinity. Sydney: Intervention Publications. G r ö n f o r s, Mar t t i (1981) Suomen mustalaiskansa. Porvoo: WSOY. H e a r n, Je f f (1998) The Violencies of Men. London: Sage Publications. H o s s e i n i, Kha l e d (2008) Tusen stråladen solar. Ruots. Johan Nilsson. (alkup. 2007) Bonnierförlagen. Jo k i n e n, A r t o (2000) Panssaroitu maskuliinisuus. Mies, väkivalta ja kulttuuri. Tampere: Tampere University Press. Kielitoimiston sanakirja (2006) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Ko g a c i o g l u, Dic l e (2004) The Tradition Effect: Framing Honor Crimes in Turkey. Differences: A Journal of Feminist Cultural Studies. 15:2/2004, Ko r t t e i n e n, Mar t t i (1992) Kunnian kenttä. Suomalainen palkkatyö kulttuurisena muotona. Tampere: Hanki ja jää. L e h t i, Mar t t i (2008) Naisiin kohdistuvan henkirikollisuuden piirteitä. Selvin erityispiirre on parisuhdeväkivallan keskeinen asema. Haaste 2/2009, N i k u n e n, Min n a (2005) Surman jälkeen itsemurha. Kulttuuriset luokitukset rikosuutisissa. Tampere: Tampere University Press. Nykysuomen keskeinen sanasto (2004) Nurmi, Timo (toim.). Jyväskylä: Gummerus. N y q v i s t, Leo (2001) Väkivaltainen parisuhde, asiakkuus ja muutos: prosessinarviointi parisuhdeväkivallasta ja turvakotien selviytymistä tukevasta asiakastyöstä. Helsinki: Ensi- ja turvakotien liitto. R a z a c k, She r e n e (1994) What is to Be Gained by Looking White People in the Eye? Culture, Race, and Gender in Cases of Sexual Violence. Signs 19(4): S h e e l e y, Ell e n R. (2007) Reclaiming Honour in Jordan. A National Public Opinion Survey on Honor Killings. (oma julkaisu) S iddiqui, Han n a (2005) There is no honour in domestic violence, only shame! Women's struggles against honour crimes in the UK. Teoksessa Welchman, Lynn ja Hossain, Sara (toim) Honour. Crimes and Paradigms, and Violence against Women. London: Zed Books, S i l t a l a, Ju h a (1994) Miehen kunnia. Modernin miehen taistelu häpeää vastaan. Helsinki: Otava. 79

13 S e n, Pur n a (2005) Crimes of honour, value and meaning. Teoksessa Welchman, Lynn ja Hossain, Sara (toim) Honour. Crimes and Paradigms, and Violence against Women. London: Zed Books, We l c h m a n, Ly n n ja Ho s s a i n, Sar a (2005) Introduction. Honour, rights and wrongs. Teoksessa Welchman, Lynn ja Hossain, Sara (toim.) Honour. Crimes and Paradigms, and Violence against Women. London: Zed Books, M a n n e r h e i m i n l a s t e n s u o j e l u l i i t t o (2007) Kunniaväkivalta mitä se on. amoral.mll.fi/kunniavakivalta_mita_se on. Luettu Integrationsverket (2007) Förtryckta flickor i patriarkala miljöer. Insatser mot hedersrelaterat våld i tre länder. Luettu L e h t i, M a r t t i (2008) Naisiin kohdistuvan henkirikollisuuden piirteitä. Selvin erityispiirre on parisuhdeväkivallan keskeinen asema. Haaste 2/2009, mt. S h e e l e y, E l l e n R. (2007) Reclaiming Honour in Jordan. A National Public Opinion Survey on Honor Killings. (oma julkaisu) Ko g a c i o g l u, D i c l e (2004) The Tradition Effect: Framing Honor Crimes in Turkey. Differences: A Journal of Feminist Cultural Studies. 15:2/2004, Helsingin Sanomat Helsingin Sanomat S iddiqui, H a n n a (2005) There is no honour in domestic violence, only shame! Women's struggles against honour crimes in the UK. Teoksessa Welchman, Lynn ja Hossain, Sara (toim.) Honour. Crimes and Paradigms, and Violence against Women. London: Zed Books, S e n, P u r n a (2005) Crimes of honour, value and meaning. Teoksessa Welchman, Lynn ja Hossain, Sara (toim) Honour. Crimes and Paradigms, and Violence against Women. London: Zed Books, Nykysuomen keskeinen sanasto (2004) Nurmi, Timo (toim.). Jyväskylä: Gummerus. Kielitoimiston sanakirja (2006) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Sukupuoli ja väkivalta. Pohjoismainen tutkimusohjelma (2005, 23 25). Helsinki: Yliopistopaino. Ks. esim. We l c h m a n, Ly n n ja Ho s s a i n, S a- r a (2005) Introduction. Honour, rights and wrongs. Teoksessa Welchman, Lynn ja Hossain, Sara (toim.) Honour. Crimes and Paradigms, and Violence against Women. London: Zed Books, Ko r t t e i n e n, M a r t t i (1992) Kunnian kenttä. Suomalainen palkkatyö kulttuurisena muotona. Tampere: Hanki ja jää. S i l t a l a, Ju h a (1994) Miehen kunnia. Modernin miehen taistelu häpeää vastaan. Helsinki: Otava. mt., 467. Jo k i n e n, A r t o (2000, 68) Panssaroitu maskuliinisuus. Mies, väkivalta ja kulttuuri. Tampere: Tampere University Press. mt., 467. C o n n e l l, R.W. (1985) Masculinity, violence and war. Teoksessa Patton, Paul and Poole, Ross (toim.) War/masculinity. Sydney: Intervention Publications. Jo k i n e n, A r t o (2000, 48). mt., 34. H e a r n, Je f f (1998) The Violencies of Men. London: Sage Publications. mt., mt., N y q v i s t, L e o (2001) Väkivaltainen parisuhde, asiakkuus ja muutos: prosessinarviointi parisuhdeväkivallasta ja turvakotien selviytymistä tukevasta asiakastyöstä. Helsinki: Ensi- ja turvakotien liitto. mt., 149. mt., 134. mt., 143. N i k u n e n, M i n n a (2005) Surman jälkeen itsemurha. Kulttuuriset luokitukset rikosuutisissa. Tampere: Tampere University Press. mt., 12. mt., mt., 318. mt.,

14 33 mt., Jo k i n e n, A r t o (2000, 213). 35 mt., Ks. esim. H o s s e i n i, K h a l e d (2008) Tusen stråladen solar. Ruots. Johan Nilsson. (alkup. 2007) Bonnierförlagen. 37 Vrt. R i c h, A d r i a n n e (1977) A Woman Born. London: Virago. Teoksessa Kelly, L.: Surviving Sexual Violence. Polity Press. Cambridge Integrationsverket (2007) 38 Förtryckta flickor i patriarkala miljöer. Insatser mot hedersrelaterat våld i tre länder. stencilserie/ _hedersrelaterat.pdf. Luettu R a z a c k, S h e r e n e (1994) What is to Be Gained by Looking White People in the Eye? Culture, Race and Gender in Cases of Sexual Violence. Signs 19(4): Nyt -liite / Helsingin Sanomat nro 30/ Jo k i n e n, A r t o (2000: 250). 42 mt.,

Mitä kunniaväkivalta on? YTT, yliassistentti Suvi Keskinen Tampereen yliopisto 4.2.2009 Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Meneillään oleva tutkimus käsittelee maahanmuuttajanaisiin kohdistuvaa

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,

Lisätiedot

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot

Muslimimiehet diasporassa

Muslimimiehet diasporassa Muslimimiehet diasporassa * sukupuolijärjestelmän keskeisiä piirteitä arabimaailmassa * tapausesimerkki Pohjois - Marokosta * kohtaamisia läntisen hyvinvointivaltion kanssa hegemoninen sukupuoli rajul

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Mitä on rikollisuuden psykologia?... 15 Mikä on rikos?... 18 Rikollisuuden selityksiä...23 Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa...23 Psykologiset selitysmallit...28

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

Väkivalta parisuhteessa

Väkivalta parisuhteessa Väkivalta parisuhteessa Heli Vaaranen Parisuhdekeskuksen johtaja Psykoterapeutti 16.1.2014 Heli Vaaranen Parisuhdeväkivallasta yleisesti Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan kumppanin tekemää henkistä, fyysistä

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut

Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Sisältö Mitä perheväkivalta on ja miten sen tunnistaa? Perhesurmien esiintyvyys ja yleisyys

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa

Lisätiedot

Sukupuolen merkitys. Näkökulma sukupuoleen

Sukupuolen merkitys. Näkökulma sukupuoleen Sukupuolen merkitys Näkökulma sukupuoleen Sukupuolen ulottuvuuksia Biologinen (esim. hormonaalinen, kromosominen, rakenne) Psyykkinen (oma kokemus) Sukupuolinen itseilmaisu (pukeutuminen, roolit, käyttäytyminen

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolen merkitys Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolisensitiivinen työote Tunnistetaan omassa toiminnassa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat miehiin ja naisiin. Huomioidaan miesten ja

Lisätiedot

MIESTYÖ. Miestyön keskus

MIESTYÖ. Miestyön keskus MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Miksi mies tarvitsee apua? Muutokset perhesysteemeissä ja vanhemmuudessa haastavat miehiä aikaisempaan verrattuna uudella

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskus Joitakin havaintoja brittiläisistä terroristeista Etnisesti kirjava ryhmä Ei psykopatologioita Koulutustaso vaihteleva Eivät

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

KUNNIAAN LIITTYVÄT KONFLIKTIT

KUNNIAAN LIITTYVÄT KONFLIKTIT KUNNIAAN LIITTYVÄT KONFLIKTIT - TIETOA, TAITOA JA TOIMINTAOHJEITA KOHTAAMISEN TUEKSI Katri Peräaho Yhteisöpedagogi (AMK), Human Rights, Globalisation and Justice (MA), Seksuaalineuvoja KUNNIAVÄKIVALTA

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011 Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Maahanmuuttajat 168 000 maahanmuuttajaa (ulkomaan kansalaista) vuonna 2010 Vuonna 1990 vastaava

Lisätiedot

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Musliminuoret ja sukupolvien kuilu Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Islam ja muslimit 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5

Lisätiedot

TAVOITTEENA TURVALLISUUS - turvallisuusnäkökulma väkivallan puheeksiottamisen ja ennaltaehkäisevän työn välineenä

TAVOITTEENA TURVALLISUUS - turvallisuusnäkökulma väkivallan puheeksiottamisen ja ennaltaehkäisevän työn välineenä Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn seminaari TAVOITTEENA TURVALLISUUS - turvallisuusnäkökulma väkivallan puheeksiottamisen ja ennaltaehkäisevän työn välineenä 13.6.2013 LAHTI Timo Rytkönen Turvallisten

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja

Lisätiedot

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat tasa-arvon edistäjinä Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat naisten ja miesten tasa-arvon edistäjinä Palvelut tasa-arvon turvaajina Lasten päivähoito Vanhusten

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan määrästä ja kehityksestä viime vuosina

Lähisuhdeväkivallan määrästä ja kehityksestä viime vuosina Janne Kivivuori Tutkimusjohtaja OPTL Presidenttifoorumi 7.2.2 Lähisuhdeväkivallan määrästä ja kehityksestä viime vuosina Lähisuhdeväkivalta on vakava yhteiskunnallinen kysymys. Lähisuhdeväkivaltaan lasketaan

Lisätiedot

www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö

www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev isevä työ -Verkostotyö -Kokeilut Miehen Linja maahanmuuttajamiehille maahanmuuttajamiehille 09 www.lyomatonlinja.fi/miehenlinja.htm

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Väkivaltaisesti käyttäytyvät tytöt laitosolosuhteissa. Monica Gammelgård Vanhan Vaasan sairaala & Tampereen Yliopisto

Väkivaltaisesti käyttäytyvät tytöt laitosolosuhteissa. Monica Gammelgård Vanhan Vaasan sairaala & Tampereen Yliopisto Väkivaltaisesti käyttäytyvät tytöt laitosolosuhteissa Monica Gammelgård Vanhan Vaasan sairaala & Tampereen Yliopisto Taustaa tutkimukselle Yhteiskunnassa pojat käyttäytyvät väkivaltaisesti 3-4 kertaa enemmän

Lisätiedot

Vakava väkivalta erotilanteessa ja vaino eron jälkeen

Vakava väkivalta erotilanteessa ja vaino eron jälkeen Vakava väkivalta erotilanteessa ja vaino eron jälkeen Riitta Hannus Hanketyöntekijä/ VARJO-hanke Psykoterapeutti Varjosta valoon- seminaari 20.09.2012 Väkivallan monimuotoisuus (Piispa Minna, 2008; Johnson

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen

Lisätiedot

EI UUTTA KATULASTEN SUKUPOLVEA APUA KATUÄIDEILLE

EI UUTTA KATULASTEN SUKUPOLVEA APUA KATUÄIDEILLE Päivi Arvonen EI UUTTA KATULASTEN SUKUPOLVEA APUA KATUÄIDEILLE Herkkä vähemmistö Tytöt ovat katulasten vähemmistö. TyDöjä kontrolloidaan egypiläisissä perheissä poikia tarkemmin, eikä tydö lähde asumaan

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille?

Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille? Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille? Pojat ja miehet - unohdettu sukupuoli? Säätytalo 23.10.2012 Tutkija Mikko Aaltonen Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Mitä syrjäytymisellä tarkoitetaan? Työttömyyttä,

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Seminaari 27.10.2011: Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa Lastentarhaopettajien

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Pari näkökulmaa asianajajan tehtäviin ja edunvalvontaan rikosprosessissa. Asianajaja Matti Pulkamo Asianajotoimisto Pulkamo Oy 11.5.

Pari näkökulmaa asianajajan tehtäviin ja edunvalvontaan rikosprosessissa. Asianajaja Matti Pulkamo Asianajotoimisto Pulkamo Oy 11.5. Pari näkökulmaa asianajajan tehtäviin ja edunvalvontaan rikosprosessissa Asianajaja Matti Pulkamo Asianajotoimisto Pulkamo Oy 11.5.2016 Asianajaja, asiamies, avustaja? lakimies, varatuomari, asiamies,

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Päihteet, väkivalta ja tiedotusvälineet

Päihteet, väkivalta ja tiedotusvälineet Päihteet, väkivalta ja tiedotusvälineet Teuvo Arolainen 21. Päihdetiedotusseminaari Päihteet ja väkivalta Bad Ems, Saksa 9.9.2006 Alkoholi ongelmana Klaus Mäkelän (1976) mukaan alkoholin käyttö jäsentyy

Lisätiedot

Suojattu yhteisö: Kunniaväkivalta. ilmiönä Suomessa

Suojattu yhteisö: Kunniaväkivalta. ilmiönä Suomessa Suojattu yhteisö: Kunniaväkivalta kollektiivisena ilmiönä Suomessa VTM Tuuli Tammisalo-Savolainen 30 Naisia rajoitetaan kunnian sanelemina. Perheen ja suvun yhteistä etua suojataan naisia vartioiden ja

Lisätiedot

Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen. Lahti 19.3.2014 Tarja Mankkinen

Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen. Lahti 19.3.2014 Tarja Mankkinen Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen Lahti 19.3.2014 Tarja Mankkinen Miksi yhteinen tekeminen on tärkeää yksilöiden ja yhteisöjen turvallisuudelle KONTROLLITURVALLISUUS perinteiset turvallisuuspalvelut poliisi

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen pyöreän pöydän keskustelu ympärileikkauksista

Lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen pyöreän pöydän keskustelu ympärileikkauksista Lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen pyöreän pöydän keskustelu ympärileikkauksista Tyttöjen ympärileikkaus ja poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus kulttuurisesta näkökulmasta FT Sylvia Akar,

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

LECTIO PRAECURSORIA. Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat!

LECTIO PRAECURSORIA. Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat! 1 LECTIO PRAECURSORIA 14.12.2012/JBerg Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat! Englannin kielen sana aggression tarkoittaa aggressiivista käyttäytymistä. Se ilmenee tahallisina, häiritsevinä

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot

20 3. - 77. - 65 68. KÄYDÄ

20 3. - 77. - 65 68. KÄYDÄ 2 20 3 4 5 77 6 7 65 68 8 Cambridge Idioms Dictionary / [ d E Walter] Cambridge : CUP, 2006 505 p 9 Oxford Dictionary of Idioms / [ d J Siefring] Oxford : OUP, 2005 340 p 10 Oxford Idioms Dictionary for

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry.

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. 9.15 LÄHISUHDEVÄKIVALTA UHRIN TEKIJÄN, LAPSEN JA LÄHEISEN NÄKÖKULMASTA. VIOLA ry. 9.15 Pia Marttala 10 Tauko 10.15 Sirkku Mehtola 11 Kari Hallikainen

Lisätiedot

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Seksuaalisuus Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot