Kunnia suomalaisten miesten väkivallassa. VTM Jessica Sundström
|
|
- Väinö Härkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kunnia suomalaisten miesten väkivallassa VTM Jessica Sundström 68
2 On perusteltua väittää, että suomalaisten miesten näkemys miesten kunniasta ja naisten häpeästä on myös keskeinen kunniaan liittyvän väkivallan argumentaatiossa. Sukupuolittuneessa väkivallassa merkityksellistä on, että väkivaltaisen teon suorittaja on yleensä mies ja kohteena nainen. Käsite tuo keskusteluun sukupuolen, vallan ja seksuaalisuuden. Väkivallan harjoittaminen nähdään tyypillisenä maskuliinisena, miessukupuolelle ominaisena toimintana, jolla mies pyrkii saamaan vallan haltuunsa ja ylläpitämään sitä. Tutkiessani ilmiötä kulttuuriin liittyvänä, haluan tehdä niin vahvistamatta käsityksiä länsimaisesta ylivoimaisuudesta ja muiden kulttuurien kehittymättömyydestä. Tavoitteeni on pikemminkin paljastaa hierarkioita kuin vahvistaa niitä. Kesä 2009 oli kuuma ja väkivaltainen. Väkivaltainen siten, että uppouduin kunniaväkivallasta kirjoitettuihin tieteellisiin ja fiktiivisiin teoksiin. Auringon paahtaessa ja hikipisaroiden valuessa ahmin kirjallisuutta ja yritin ymmärtää. Ymmärtää, miten miehen ja naisen kunnia eroavat toisistaan. Ymmärtää, miten isä, veli tai aviomies kykenee käyttämään raakaa väkivaltaa ja jopa tappamaan tyttärensä, siskonsa tai vaimonsa. Ymmärtää, mitä kulttuuri, väkivalta ja kunnia ovat ja miten nämä liittyvät toisiinsa luvun loppupuolella ja 2000-luvun alussa naisiin kohdistuva väkivalta sai laajaa huomioita sekä mediassa että tutkimusaiheena. Perhekeskeinen lähestymistapa väistyi vähitellen myös Suomessa, ja feministinen ja miesten vastuuta painottava lähestymistapa sai jalansijaa. Sosiaali- ja terveysalan ihmisiä on koulutettu yhä enemmän ymmärtämään väkivallan kontekstia ja rakenteita. Avunsaannin kynnys on alentunut ja sen näkyvyys lisääntynyt. Kehitys on ollut myönteinen ja sen seuraaminen antoisaa. Minua on kuitenkin pitkään askarruttanut, miksi naisten kuolleisuus väkivaltaan kaikesta tästä myönteisestä kehityksestä huolimatta pysyy korkeana. Suomessa on viimeisen vuosikymmenen aikana surmattu 69
3 362 naista, keskimäärin 36 joka vuosi 1. Heistä noin 20 kuolee vuosittain siihen, että avo- tai aviomies tai entinen kumppani tappaa. Asukaslukuun suhteutettuna naisten kuolleisuus henkirikoksiin on Suomessa puolitoistakertainen EU:n keskitasoon verrattuna. Merkille pantavaa on myös, että aikuisia miehiä surmataan suhteellisesti vielä naisiakin enemmän; miesten kuolleisuus henkirikoksiin on kaksinkertainen EU:n keskitasoon ja 2,5-kertainen muihin Pohjoismaihin nähden. Aikuisiin miehiin kohdistuvasta väkivallasta viisi prosenttia liittyy parisuhdeväkivaltaan, kun naisiin kohdistuvista henkirikoksista 63 prosenttia liittyy parisuhdeväkivaltaan. Miehiin kohdistuneet rikokset ovat vähentyneet pääkaupunkiseudulla, mutta naisten kuolleisuus henkirikoksiin on säilynyt korkeana. Sekä parisuhdeväkivallan osuus naisiin kohdistuvista henkirikoksista että naisiin kohdistuvien parisuhdetappojen asukaslukuun suhteutettu määrä ovat olleet viime vuosikymmeninä kasvussa. Väkivallan kasvu on kohdistunut nimenomaan keski-ikäiseen naisväestöön 2. Huomioitavaa on, että yhtä monta naista kuolee vuosittain kumppaninsa tappamina Suomessa kuin naisia kuolee ns. kunniamurhan seurauksena esimerkiksi Jordaniassa 3 tai Turkissa 4. Toinen askarruttava kysymys on naisten kuolleisuuden vähäinen mediakiinnostus. Avio- tai avovaimon surmaaminen otsikoidaan lyhyesti ja uutinen on yleensä muutaman rivin tiedote. Tätä kirjoittaessa Helsingin Sanomat uutisoi seuraavasti: Poliisi epäilee: Mies pudotti vaimonsa parvekkeelta. Hattula. Poliisi epäilee, että mies aiheutti avovaimonsa kuoleman pudottamalla tämän kerrostalon parvekkeelta alas asfaltille sunnuntaina Hattulan Katinalassa. Uhri ja epäilty ovat noin 40-vuotiaita. Poliisin mukaan mikään ei viittaa siihen, että nainen olisi hypännyt itse. Tilannetta edelsi kovaääninen riitely. Poliisi otti asunnosta kiinni uhrin avopuolison, jota epäillään taposta. Hän on kiistänyt teon. 5 Helsinkiläisnainen löytyi surmattuna kesämökiltä Asikkalasta. Asikkala. Helsinkiläinen kuusikymppinen nainen löytyi surmattuna kesämökiltä Asikkalasta. Naisen muutamaa vuotta vanhempi avomies on vangittu teosta epäiltynä. Poliisi sai tiedon kuolemantapauksesta yli viikko sitten lauantaina. Ilmoituksen teki sivullinen, joka oli tullut sattumoisin käymään mökillä. Oikeuslääketieteellisessä ruumiinavauksessa selvisi, että nainen oli kuollut väkivaltaan jo useita päiviä aiemmin. Avomies ei ollut kuitenkaan tehnyt ilmoitusta viranomaisille. Päijät-Hämeen poliisin mukaan tapahtumien kulku ja surmatyön motiivi eivät ole vielä selvillä. Taposta epäilty avomies on pidättäytynyt kuulusteluissa enemmiltä puheilta. 6 Suomessa tapahtuvien naissurmien uutisointi tapahtuu usein vain surman jälkeen, oikeudenkäynti ja tuomio ylittävät harvoin uutiskynnystä. Naissurmat eivät myöskään 70
4 ole herättäneet tieteellistä kiinnostusta tai julkista keskustelua. Sen sijaan kunniaan liittyvä väkivalta ja kunniamurhat ovat saaneet laajaa julkisuutta Fadime Sahindalin murhan jälkeen Ruotsissa vuonna Kunniaan liittyvä väkivalta ymmärretään Euroopassa ja muissa läntisissä maissa yleisesti vieraassa kulttuurissa tapahtuvana naisiin kohdistuvana alistamisena, johon liittyy perheen ja yhteisön kunnian ylläpitäminen. Alistaminen käy ilmi kontrollointina, erityisesti tyttöjen ja naisten seksuaalisen käyttäytymisen kontrollina, brutaalina fyysisenä, psyykkisenä ja seksuaalisena väkivaltana, pakkoavioliittoina, itsemurhina ja murhina 7. Purna Sen 8 kritisoi erityisesti Skandinaavisia maita, missä väkivaltaisuus ja naisten syrjintä liitetään vähemmistökulttuureihin, jättäen maiden omat vastaavat ongelmat huomioimatta. Kunniaan liittyvä väkivalta nähdään maahanmuuttajakulttuuriin liittyvänä erityisenä ongelmana. Olen kirjallisuusluennan avulla yrittänyt löytää suomalaisten miesten väkivallan erityispiirteitä samalla kun yritän löytää kunniakäsitteeseen viittaavaa diskurssia. Minulla on kaksi, osittain vastakkaista, intressiä. Yhtäältä haluan nostaa keskustelun aiheeksi Suomessa tapahtuvat naissurmat vakavana yhteiskunnallisena ongelmana. Tavoitteena on kohdistaa lukijan katse länsimaisessa kulttuurissa tapahtuvaan brutaaliin väkivaltaan, josta vaietaan samalla, kun mediakiinnostus kunniaan liittyvää väkivaltaa kohtaan on nousemassa. Toisaalta haluan käydä keskustelua kunniaväkivallasta, sen yhtymäkohdista länsimaissa tapahtuvan naisiin kohdistuvan väkivallan kanssa. Tuomalla kunniaväkivallan käsitteen suomalaiseen kulttuuriin väitän, ettei kunniaväkivallassa ole kyse toiseudesta, vieraassa kulttuurissa tapahtuvasta raa asta toimintatavasta. On kyse globaalista ilmiöstä, joka koskettaa miehiä ja naisia kaikissa kulttuureissa; kansallisuudesta, kulttuurista ja uskonnosta riippumatta. Kunniakäsitteen merkityksiä Nykysuomen keskeinen sanakirja 9 määrittelee kunnian seuraavasti: omien tekojen rehellisyys ja puhtaus ja siihen perustuva tunne, siveys, moraali eetos. Kielitoimiston sanakirjan 10 mukaan kunnia on yleinen arvostus, maine, hyvä nimi. Mainitussa teoksessa esimerkkejä kunniasta ovat perheen kunnia, lääkärin kunnia, sotilaskunnia. Kunnian (kunniallinen) mies. Suomen kielessä kunniasanalla on siis monta merkitystä, eikä sana anna määritellä itseään helposti. Pohjoismaiden Ministerineuvosto rahoitti vuosina pohjoismaisen tutkimusohjelman Sukupuoli ja väkivalta. Tutkimusohjelman puitteissa Erling Sandemo koordinoi poikkitieteellisen projektin Sukupuoli ja kunniakäsitykset Pohjoismaissa varhaiskeskiajalta nykyaikaan suhteessa nykypäivän kunniamurhiin. Tutkijat tulivat siihen lopputulokseen, että historia tarjoaa tapauksia, joissa miehet tulivat toisten miesten tappamiksi kunnian puolustamiseksi. Lisäksi naiset tulivat tapetuksi kunnian 71
5 puolustamiseksi, mutta tappajana ei ollut miespuolinen sukulainen vaan valtion tai virkavallan edustaja: haureus oli laissa kielletty ja siitä voitiin rangaista kuolemalla. Tutkijoiden mukaan suhtautuminen kunniaan on edellisten vuosisatojen aikoja monimutkaistunut ja valtion määrittelemä kunnia on muuttunut koko ajan abstraktimmaksi ja yksilöitymättömämmäksi. Kunniakäsitettä ei kuitenkaan ole koskaan täysin hävitetty Pohjoismaista, vaan se on säilynyt yhteisöissä ja ryhmissä, joissa viranomaisvallalla ei ole vahvaa asemaa armeijassa, vankiloissa, laivastoissa, rikollisissa alakulttuureissa ja jengikulttuureissa 11. Eri kulttuureissa kunnian merkitys ja sen sisältö vaihtelee vielä laajemmin. Kunniaan liittyvästä väkivallasta keskusteltaessa väkivallan perusteluna käytetään nimenomaan kunniakäsitteen liittymistä naisen seksuaalisuuteen. Patriarkaalisessa yhteiskunnassa naisen seksuaalisuus ei kosketa ainoastaan häntä itseään ja hänen kumppaniaan, vaan koko perhettä ja yhteiskuntaa 12. Monet miestutkijat (tai miespuoliset tutkijat) painottavat, että miehen kunnia ja miehisyys sisältävät paljon muuta kuin naisen seksuaalisuuden kontrollin. Matti Kortteinen 13 kirjoittaa: (...) ainakin sotasukupolvien puhuntaa jäsentää sellainen sukupuolen mukaan jäsentynyt kollektiivinen tajunta, jossa sekä Jumala-suhde, suhde toiseen sukupuoleen että suhde rahaan jäsentyy yhdestä ja samasta kulttuurisesta perustasta: maailma on kova, on pakko selvitä, ellei muuten niin oma elämä uhraten. Kysymys on kunniasta. On olemassa kollektiivinen tajunta, jossa kunnia rakentuu ihmisuhrien varaan. Juha Siltala 14 määrittelee miehen kunniaksi miehisen varmuuden, joka pakottaa jatkuvaan näyttöön ja itse-epäilyyn. Kun olemuksen arvo on kiinni yksinäisestä voimannäytöstä, myös yhteiskunnallinen häviäjyys muuttuu biologiseksi määreeksi (...) Tämä selittää myös sen kummallisuuden, että miehisten yksinselviämistaitojen arvonmenetystä modernissa maailmassa yritetään korvata atavistisella väkivaltaisuudella. Väkivallan lisääntyminen on yksi mahdollinen tulevaisuusskenaario. 15 Jokinen 16 kuvailee miehen kunniaa maskuliinisuutena, joka ansaitaan osittain ikäsidonnaisten siirtymäriittien tai miehuuskokeiden avulla. Tehtävät vaihtelevat miehen mukaan, mutta keskeistä on, että suorituksessa miehen henkinen tai fyysinen hyvinvointi joutuu harkitusti vaaraan ja mies joutuu sietämään fyysistä tai henkistä kipua. Miehuuskokeita voivat olla esimerkiksi vaaralliset ja rasittavat harrastukset, hengenvaaralliset tempaukset tai väkivallan teot. Suomalaisten miesten väkivalta Käyttämäni termi miesten väkivalta on Arto Jokisen suosima termi, jolla hän tarkoittaa miesten tekemää, miehisiin instituutioihin, mieskulttuuriin ja kulttuuriseen maskuliinisuuteen liittyvää väkivaltaa, jonka kohteena ovat miehet, naiset ja lapset sekä ympäristö tai miestekijät itse
6 Historiallisesti sodat ovat olleet miehisen vallan ilmiöitä. Suuri enemmistö kaikista sotilaista on miehiä, näin myös vangit, poliisit ja lähes kaikki armeijan korkeissa viroissa olevat. Suuri osa murhaajista on miehiä. Lähes kaikki raiskaajat ja katuväkivaltaan osallistuvat ovat miehiä. Naisiin ja lapsiin kohdistuu paljon väkivaltaa miesten tekeminä 18. Miesihanne toimintaelokuvissa on aggressiivinen ja hallitseva mies. Pojille suunnatut lelut ovat usein toimintasankareita, hirviöitä ja muita aggressiivisuutta pursuvia oliota. Lisäksi pojille tarjotaan paljon aseita ja sotaleluja leikkikaluiksi. Jokisen 19 mukaan miesten väkivalta ilmiönä jakautuu kahteen osaan. Yhtäällä on laillinen ja suvaittu ja jopa ihannoitu väkivalta; toisaalla on laiton ja epävirallinen väkivalta. Laittoman väkivallan Jokinen jakaa edelleen kahteen osaan; se voi olla siedettyä ja hyväksyttyä tai sietämätöntä ja kiellettyä. Pojat joutuvat kasvaessaan oppimaan väkivallan tuntemattomat ja kirjoittamattomat säännöt, jotka myös muuttuvat ajat myötä. Jokinen 20 näkee miesten välisen väkivallan kouluna, jossa miehet sosiaalistuvat väkivaltaan tekijöinä, näkijöinä ja kohteina. Miehet oppivat, että heidän tulee kyetä tietyssä tilanteessa väkivaltaan ja kestää fyysistä kipua. Jokisen mukaan naisiin kohdistuvan väkivallan yksi syy lienee siinä, miten miehillä tunteiden osoittaminen samastuu heikkouteen ja miten miehet tunnistavat samanaikaisesti olevansa emotionaalisesti naisista riippuvaisia. Kulttuurissa, jossa miehen kuuluu olla niin sanotusti perheenpää ja leiväntuoja, ja jossa niin sanotusti kuriton nainen häpäisee miehen, miesten tuntemiinsa ja läheisiin naisiin kohdistama väkivalta on Jokisen mukaan looginen lopputulos. Kyse on kontrollista sekä naisten että miesten itsensä. Miesten puhe väkivallasta Jeff Hearn 21 on haastatellut 75 miestä, jotka olivat käyttäytyneet väkivaltaisesti puolisoaan kohtaan. Hearn on luokitellut miesten selitykset väkivallalle neljään eri luokkaan: kieltäminen, näennäis-kieltäminen, selitykset ja oikeutukset sekä tunnustukset. Näistä miehistä osa kielsi käyttäytyneensä väkivaltaisesti ja osa selitti, että he eivät muistaneet väkivaltatilannetta laisinkaan. Suuri osa väheksyi väkivallan seurauksia tai puhui tasapuolisesta riitelystä tai tappelusta. Osa miehistä näki väkivallan johtuvan siitä, että he eivät olleet oma itsensä. Väkivallalla annettiin myös selityksiä oman itsen ulkopuolelta: syynä olivat miehen menneisyys, päihteet tai mielenterveysongelmat. Merkille pantavaa on, että miehet myös oikeuttivat väkivaltaisen käytöksen naisen käyttäytymisen perusteella. Syynä olivat naisen todellinen tai oletettava uskottomuus, tekemättömät kotityöt, hoitamattomat lapset, ulkonäön laiminlyönti tai miehen asettamien rajoitusten ylittäminen, esimerkiksi ystävien tapaaminen, liikkuminen talon ulkopuolella tai itsenäisyys. 73
7 Miehet, jotka Hernin mukaan tunnustivat väkivallanteon, joko pitivät väkivaltaa väistämättömänä, ei-kaduttavana tekona tai myönsivät itsessään heikkouden, joka johti väkivaltaan 22. Hearn 23 toteaa, että valta on keskeinen käsite naisiin kohdistuvassa väkivallassa miesten kertomana ja ymmärtämänä. Hearnin mukaan valta ilmenee miesten ylivaltana naisiin nähden sosiaalisena ryhmänä ja yksittäisissä tilanteissa. Väkivalta mahdollistaa miehen kontrollin ja lisää miehen kokemusta vallasta. Leo Nyqvist 24 on myös haastatellut väkivaltaisesti käyttäytyviä miehiä liittyen Ensija turvakotien liiton Kriisistä selviytyminen projektiin. Nyqvistin 25 mukaan joillekin miehille muodostuu ristiriita oman miehisen identiteetin ja heidän konstruoimansa maskuliinisuuskäsityksen välille. Miehen oma subjektiivinen kokemus miehenä olemisesta ja idealisoitu käsitys siitä, mitä on olla mies, ovat ratkaisevasti ristiriidassa. Väkivaltaa parisuhteessa käyttävät miehet kokevat tuskaa ja epätoivoa ja ajautuvat yhä enemmän umpikujaan neuvottomuudessaan, mistä on Nyqvistin mukaan osoituksena väkivallan käytön lisääntyminen. Nyqvist on tyypitellyt miesten väkivaltaa koskevan puheen kolmeen luokkaan, jotka ovat oma ja toiseutena näyttäytyvä väkivalta, väkivallan pois-projisointi sekä väkivallan tunnustaminen, eli vastuunotto ilman ehtoja. Nyqvistin haastattelemista miehistä enemmistö sijoittui ensimmäiseen luokkaan. Nämä miehet voidaan nähdä edellyttävän naisilta toimimista miestensä tukena ja tyydytyksen lähteenä, mutta heidän tulee samalla tunnustaa miehen hallitsevuus ja sosiaalisesti korkeampi status. Mikäli kumppani ei toimi ideaalikuvan mukaisesti, mies kokee hänet omaa miehisyyttään uhkaavana ja vaarallisena. Seurauksena on naiskumppanin rankaiseminen ja asettaminen paikalleen. Väkivalta voi saada alkunsa pikkuasioista siitä syystä, että miehet kokevat mitättömistäkin asioista syntyneet erimielisyydet oman dominanssinsa, asemansa ja miehisyytensä uhkana 26 Miehet, jotka projisoivat väkivallan itsensä ulkopuolelle, näkevät syyt väkivallalle joko kumppanissa tai tämän sosiaalisessa verkostossa, joskus molemmissa. Miehet ovat katkeria kumppaneidensa käytökselle, mutta samanaikaisesti myös riippuvaisia heistä ja vastustavat eroamista. Nyqvistin mukaan näillä miehillä on hyvin joustamaton ja stereotyyppinen käsitys miehistä ja naisista. Oman virheettömyyden ja johdonmukaisen käyttäytymisen korostaminen on näille miehille tyypillistä 27. On perusteltua väittää, että edellä mainittu suomalaisten miesten näkemys miesten kunniasta ja naisten häpeästä on myös keskeinen kunniaan liittyvän väkivallan argumentaatiossa. Nyqvistin haasteltavista miehistä vain kaksi (n = 18) sijoittuu luokkaan väkivallan tunnustaminen. Nämä miehet ottavat vastuuta omasta käytöksestään ja käsittelevät puheissaan myös sitä, miltä väkivaltatilanteet tuntuvat muista perheenjäsenistä. 74
8 Naissurmia Suomessa Vaikka Suomessa on tehty kattavaa väkivaltatutkimusta jo yli 15 vuotta, naistappoja on tutkittu vähän. Minna Nikunen 28 on tutkinut murha-itsemurhien kulttuurisia jäsennyksiä sanomalehdissä. Nikusen mukaan sanomalehdet tarjoavat sen materiaalin, jonka pohjalta ihmiset käsittelevät raa an väkivallan aiheuttamia tunteita. Hän katsoo sanomalehtikirjoitusten ensisijaisesti edustavan niiden kirjoittajien soveltamaa jaettua kulttuurista ymmärrystä väkivallasta ja rikollisuudesta. Lisäksi Nikunen näkee uutiskirjoittelun laajemmassa merkityksessä kuin pelkästään genrensä edustajana: osana prosessia, jossa ymmärrys väkivallasta rakennetaan ja rakentuu 29. Tutkimuksessa kävi ilmi, että murha-itsemurhaa tehneitä miehiä ja vaimojaan tappaneita miehiä kuvataan usein tavallisiksi miehiksi. Sen sijaan muita murhia tai väkivaltaisesti käyttäytyneitä miehiä kuvataan usein alkoholisteiksi tai syrjäytyneiksi. Kategoria tavallinen mies tarkoittanee, että nämä miehet kuuluvat yleensä keskiluokkaan eikä heillä ole entistä rikosrekisteriä. Tavallisella miehellä on myös vaimo, lapsia ja päivätyö. Näitä miehiä kuvataan tavallisiksi, vaikka he ovat käyttäytyneet aggressiivisesti, olleet mustasukkaisia tai lukeutuneet alkoholin suurkuluttajiin. Murhia kuvataan yleensä hetken mielijohteesta tapahtuneiksi, jolloin miehet eivät olleet omia itseänsä 30. Nikusen mukaan murha-itsemurha ei ole erityisen suomalainen rikos, mutta suomalaiseen keskusteluun kuuluu monien ongelmien selittäminen suomalaisuudella, sekä julkisissa keskusteluissa että kauno- ja tutkimuskirjallisuudessa. Tällä suomalaisuudella ei ole kovinkaan paljon tekemistä sen kanssa, mikä on tilastoista löytyvä keskivertosuomalainen. Tilastolliset suomalaiset ovat ihmisiä, jotka eivät ole taipuvaisia väkivaltaan ja alkoholismiin, ja jopa saattavat olla vaikkapa naisia. Nikunen kirjoittaa sarkastisesti 31. Toisaalta Nikunen huomaa, että suomalaisuudesta ei välttämättä enää puhuta suoraan, vaan puhe on laimentunut puheeksi kulttuurista ja Suomi on usein vain piiloinen konteksti. Enää ei puhuta suomalaisesta tyhmänä jurrikkana, vaan ennemmin kulttuurista, joka rajoittaa yksilöiden sosiaalisen potentiaalin kukkaan puhkeamista. Näin kulttuuri esiintyy toimijana, joka vapauttaa väkivallan tekijän moraalisesta vastuustaan. Vaarana on, että kulttuurinen tulkintatapa on vastakkainen tavoitteelle suhtautua parisuhdeväkivaltaa käyttäviin ihmisiin vakavasti, teoistaan vastuullisina henkilöinä. 32 Väitöskirjansa lopussa Nikunen pohtii myös murha-itsemurhan tekijöiden motivaatiota ja tulee siihen lopputulokseen, että osan murha-itsemurhista voi ajatella lähtevän umpikujan kokemuksesta sekä ajatuksesta, että perheen ja pariskunnan tai vanhemman ja lapsen kohtalo on yhteinen, sidoksissa tekijän onnistumisiin tai epäonnistumisiin. Silloin puolestaan, kun uhri on aikeissa jättää tekijän, tämän ajatus voisi olla, että kohtalon tulee olla yhteinen
9 Jos murha-itsemurha nähdään seurauksena tavallisen suomalaisen miehen epäonnistumisesta, voidaan kunnian nähdä liittyvän myös Suomessa tapahtuviin naissurmiin. Kunniakulttuuriin käsite muuttuu vieraasta tutuksi. Kulttuuri, väkivalta ja kunnia Tämän luennan jälkeen uskallan väittää, että väkivalta ja naissurmat ovat Suomessa ja muissa länsimaissa vahvasti sidoksissa vallalla olevan miehisyyden ja miehisen kunnian vaatimuksiin. Yhdyn Arto Jokisen 34 kysymykseen siitä, mikä saa miehet omaksumaan kulttuurin antamia maskuliinisia määreitä? Miten useimmat miehet omaksuvat käsityksen, jonka mukaan maskuliinisuus kuuluu luonnostaan miehelle, mutta silti se on kulttuurisesti tuotettava, ansaittava ja yhä uudelleen todistettava miehuuskokeiden avulla, vaikka mies menettäisi siinä terveytensä, vapautensa tai jopa elämänsä? Jokinen etsii vastausta hegemonisen maskuliinisuuden käsitteestä. Hegemoninen maskuliinisuus tarkoittaa ensinnäkin miehiä yhteen liittävää käytäntöä, toiseksi tietyn maskuliinisuuden ideaalien johtavaa asemaa kulttuurissa ja kolmanneksi tietyn miesluokan johtavaa ja hallitsevaa asemaa suhteessa miesten enemmistöön ja kaikkiin naisiin. (...) Miehiä suostutellaan, houkutellaan ja joskus myös pakotetaan omaksumaan hegemonisen maskuliinisuuden ideaalit. Jos mies ei kykene niitä toteuttamaan, hän ainakin kannattaa hegemoniaa, koske se takaa tai ainakin lupaa jossain määrin kaikille miehille sukupuoleen perustavaa valtaa. 35 Vaikka suomalaisten miesten väkivalta on osa miehistä kunniaa, sitä ei silti kutsuta kunniaväkivallaksi. Suomessa Amoralhanke on perehtynyt kunniaan liittyvään väkivaltaan ja kehittänyt toimintamuotoja väkivallan ennaltaehkäisemiseksi. Amoralhankkeen mukaan kunniaan liittyvän väkivallan ja lähisuhdeväkivallan keskeisin ero pohjautuu lähiympäristön ja yhteisön rooliin, joka on kunniaan liittyvässä väkivallassa erityisen suuri: Yhteisöllisen kunnian menettämisen vuoksi monet suvun jäsenet saattavat osallistua väkivaltaisten toimien toteuttamiseen tai antavat toimille passiivisen tukensa. Kunniaan liittyvän väkivallan ja muun naisiin kohdistuvan väkivallan välisen eron painottamiseen liittyy riski, että se vahvistaa ja tuottaa etnisiin vähemmistöihin kohdistuvia ennakkoluuloja. Merkille pantavaa on, että vaikkakin kunniaan liittyvää väkivaltaa esiintyy tietyissä kulttuureissa, se ei ole näiden kulttuurien ominaispiirre eikä enemmistön hyväksymää toimintaa. Kunniaan liittyvällä väkivallalla ja muulla naisiin kohdistuvalla väkivallalla on myös paljon yhtäläisyyksiä. Aiheesta kirjoitetussa kaunokirjallisuudessa kunniaan liittyvän väkivallan prosessi muistuttaa erityisen paljon parisuhdeväkivallan prosessia 36. Merkittävin ero väkivallan muodoissa on ymmärtääkseni tekijän suhde uhriin. Kunniaan liittyvässä väkivallassa tekijä (toisin 76
10 sanoen toimeenpanija) voi olla uhrin veli, äiti tai muu sukulainen, mikä on harvinaista muussa naisiin kohdistuvassa väkivallassa. Kunniaan liittyvän väkivallan ehkäisytyössä tämä on huomioitava asia. Ruotsissa käytiin Fadime Sahindalin surman jälkeen kiivasta poliittista keskustelua kunniaan liittyvästä väkivallasta ja sen taustatekijöistä. Aluksi kunniaan liittyvän väkivallan arvioitiin esiintyvän vain tietyissä kulttuureissa ja niissä erityisesti köyhien ja kouluttamattomien ihmisten keskuudessa. Väkivaltaa arvioitiin esiintyvän vahvoissa patriarkaalisissa kulttuureissa. Näkemys väkivallasta kulttuurisena ilmiönä tietyissä etnisissä ryhmissä sai nopeasti kritiikkiä rasistisena näkemyksenä. Kritiikin seurauksena kunniaan liittyvä väkivalta ryhdyttiin näkemään osana muuta miesten käyttämää väkivaltaa naisia kohtaan. Puhuttiin patriarkaalisesta väkivallasta, jota esiintyy kaikissa kulttuureissa ja joka liittyy miesten yleiseen ylivaltaan naisiin nähden. Patriarkaalinen ylivalta näkyy siinä, miten naisten asema määrittyy perinteiden, lainsäädännön, koulutuksen sekä työnjaon seurauksena 37. Ylivalta on saavutettavissa myös väkivalloin. Ruotsissa kunniaan liittyvän väkivallan katsottiin olevan yksi patriarkaalisen väkivallan muoto. Toisaalta huomattiin, että kunniaan liittyvän väkivallan ehkäisyä varten olisi määriteltävä kunniaväkivallan erityispiirteet. Ruotsin Socialstyrelsenin mukaan kunniaan liittyvästä väkivallasta voidaan puhua muun muassa, kun: Väkivalta on suunniteltua. Väkivalta perustuu kollektiiviseen päätökseen tai kollektiiviseen muistiin. Suku tai yhteisö suojelee tekijää. Väkivallan tavoitteena on kontrolloida naisten seksuaalisuutta murrosikäisestä vanhuuteen asti. Väkivalta voi kohdistua myös poikiin, jotka yrittävät suojella tyttöä tai naista. Väkivalta voi olla psyykkistä tai fyysistä. Lisäksi Socialstyrelsen huomautti, että uskonto, etninen tausta, yhteiskuntaluokka tai maahanmuutto ei ole kunniaväkivallan suoranaisia syitä, mutta jos patriarkaalinen etninen ryhmä tai yhteisö eristetään, kunniaan liittyvän väkivallan riski kasvaa. Ruotsin keskustelussa on todettu, että rakentavinta on määritellä kunniaan liittyvä väkivalta ihmisoikeuskysymykseksi niin kuin tehdään muiden rikkomusten ja väkivaltamuotojen kohdalla 38. Sandamon koordinoiman tutkimusryhmän tutkijat toteavat, että heidän tutkimustensa valossa jäävät heikolle ne laajasti levinneet käsitykset, joiden mukaan kunniaan liittyvät murhat olisivat seurausta sisäisestä ja sellaisenaan tyypillisesti uskonnollisesta kulttuurista. Tutkijat asettavat kysymyksen, eikö näitä kunnian kulttuurin saarekkeita voisi pitää pikemminkin marginalisoituneina kulttuurimurrosten näyttämöinä kuin yhtenäisinä eristettyinä yhteisöinä. Väkivallan ennaltaehkäisyn kannalta on tärkeää ymmärtää kunniaan liittyvän väkivallan ja muun naisiin kohdistuvan väki- 77
11 vallan ero. Väkivallan syiden ja seurausten osalta kunniaväkivallalla ei sen sijaan ole erityisasemaa. Kunniaväkiväkivalta on naisiin kohdistuvaa patriarkaalista väkivaltaa siinä missä suomalaisenkin miehen väkivalta naisia kohtaan on patriarkaalista. Käsittelemällä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa yhtenä ilmiönä, fokusointi siirtyy toiseudesta samankaltaisuuteen. Cherrie Moraga on sanonut: It is not the difference that is feared, it is the similarity. The oppressor feels he will have to change his life once he has seen himself in the bodies of the people he called different. 39 Emme pelkää erilaisuutta vaan samankaltaisuutta. Vasta sitten, kun sortaja on nähnyt itsensä niiden ihmisten nahoissa, joita on kutsunut erilaisiksi, hän näkee tarpeelliseksi muuttaa elämänsä. Muuttuminen onkin tässä avainsana. Voimme vaatia niin sanotun kunniakulttuurin muuttumista, jos ymmärrämme, että omankin kulttuurimme on muututtava. Kulttuuria luodaan ja ylläpidetään sosiaalisissa suhteissa ja näin ollen se on myös muutettavissa ja uusinnettavissa. Suomalaisten on muutettava mieskulttuurinsa ja muukalaispelkoon liittyvä kulttuurinsa. Uutta toivoa antaa nuoriso: Ärsyttää tommonen, että joihinkin tiettyihin ihmisryhmiin pitäisi suhtautua. (14-vuotias Iiris Mäntymaa vastauksena kysymykseen Miten maahanmuuttajiin tulisi suhtautua? 40 ) Arto Jokinen 41 näkee mieskulttuurin muuttumisen erityisesti miesten asiana. Miesten tulisi nähdä, miten väkivalta asenteina, ajattelutapoina ja sosiaalisina käytäntöinä liittyy yleensä miehiin. Naisten asia on olla sietämättä ja suvaitsematta miesten ja poikien välistä väkivaltaa. Jokinen huomauttaa, että suomalainen väkivalta on sukupuolittunutta ja kätkeytynyttä siitä ei haluta keskustella, sitä ei haluta tuoda julkisuuteen, se torjutaan, sitä vähätellään ja sen yhteydessä valehdellaan 42. Kun kunniaan liittyvä väkivalta nousee julkisuuteen, suomalaisten miesten väkivalta tulisi samalla nostaa julkiseen keskusteluun. Väkivallan, kunnian ja kulttuurin liitos tulisi purkaa, sekä meillä että muualla. Tämän luennan perusteella ehdotan, että myös Suomessa määritellään kunniaan liittyvä väkivalta ihmisoikeuskysymykseksi. Lisäksi ehdotan, että kaikki, myös Suomessa tapahtuva naisiin kohdistuva väkivalta määritellään ihmisoikeuskysymykseksi. Naisiin kohdistuvalle väkivallalle ja henkirikoksille ei ole hyväksyttäviä eikä kulttuurisista syistä ymmärrettäviä selityksiä: ei mustasukkaisuus, ei päihdeongelma, ei kunnia. Kaikilla naisilla on oikeus väkivallattomaan elämään ja elinikäiseen päätösvaltaan ruumistaan. 78
12 Lähteet B h u t t o ; Ben a z i r (2008) Sovinto. Islam, länsi ja demokratia. Suom. Pentti Sinnemäki. (alkup. 2008) Helsinki: Tammi. C o n n e l l, R.W. (1985) Masculinity, violence and war. Teoksessa Patton, Paul and Poole, Ross (toim.) War/masculinity. Sydney: Intervention Publications. G r ö n f o r s, Mar t t i (1981) Suomen mustalaiskansa. Porvoo: WSOY. H e a r n, Je f f (1998) The Violencies of Men. London: Sage Publications. H o s s e i n i, Kha l e d (2008) Tusen stråladen solar. Ruots. Johan Nilsson. (alkup. 2007) Bonnierförlagen. Jo k i n e n, A r t o (2000) Panssaroitu maskuliinisuus. Mies, väkivalta ja kulttuuri. Tampere: Tampere University Press. Kielitoimiston sanakirja (2006) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Ko g a c i o g l u, Dic l e (2004) The Tradition Effect: Framing Honor Crimes in Turkey. Differences: A Journal of Feminist Cultural Studies. 15:2/2004, Ko r t t e i n e n, Mar t t i (1992) Kunnian kenttä. Suomalainen palkkatyö kulttuurisena muotona. Tampere: Hanki ja jää. L e h t i, Mar t t i (2008) Naisiin kohdistuvan henkirikollisuuden piirteitä. Selvin erityispiirre on parisuhdeväkivallan keskeinen asema. Haaste 2/2009, N i k u n e n, Min n a (2005) Surman jälkeen itsemurha. Kulttuuriset luokitukset rikosuutisissa. Tampere: Tampere University Press. Nykysuomen keskeinen sanasto (2004) Nurmi, Timo (toim.). Jyväskylä: Gummerus. N y q v i s t, Leo (2001) Väkivaltainen parisuhde, asiakkuus ja muutos: prosessinarviointi parisuhdeväkivallasta ja turvakotien selviytymistä tukevasta asiakastyöstä. Helsinki: Ensi- ja turvakotien liitto. R a z a c k, She r e n e (1994) What is to Be Gained by Looking White People in the Eye? Culture, Race, and Gender in Cases of Sexual Violence. Signs 19(4): S h e e l e y, Ell e n R. (2007) Reclaiming Honour in Jordan. A National Public Opinion Survey on Honor Killings. (oma julkaisu) S iddiqui, Han n a (2005) There is no honour in domestic violence, only shame! Women's struggles against honour crimes in the UK. Teoksessa Welchman, Lynn ja Hossain, Sara (toim) Honour. Crimes and Paradigms, and Violence against Women. London: Zed Books, S i l t a l a, Ju h a (1994) Miehen kunnia. Modernin miehen taistelu häpeää vastaan. Helsinki: Otava. 79
13 S e n, Pur n a (2005) Crimes of honour, value and meaning. Teoksessa Welchman, Lynn ja Hossain, Sara (toim) Honour. Crimes and Paradigms, and Violence against Women. London: Zed Books, We l c h m a n, Ly n n ja Ho s s a i n, Sar a (2005) Introduction. Honour, rights and wrongs. Teoksessa Welchman, Lynn ja Hossain, Sara (toim.) Honour. Crimes and Paradigms, and Violence against Women. London: Zed Books, M a n n e r h e i m i n l a s t e n s u o j e l u l i i t t o (2007) Kunniaväkivalta mitä se on. amoral.mll.fi/kunniavakivalta_mita_se on. Luettu Integrationsverket (2007) Förtryckta flickor i patriarkala miljöer. Insatser mot hedersrelaterat våld i tre länder. Luettu L e h t i, M a r t t i (2008) Naisiin kohdistuvan henkirikollisuuden piirteitä. Selvin erityispiirre on parisuhdeväkivallan keskeinen asema. Haaste 2/2009, mt. S h e e l e y, E l l e n R. (2007) Reclaiming Honour in Jordan. A National Public Opinion Survey on Honor Killings. (oma julkaisu) Ko g a c i o g l u, D i c l e (2004) The Tradition Effect: Framing Honor Crimes in Turkey. Differences: A Journal of Feminist Cultural Studies. 15:2/2004, Helsingin Sanomat Helsingin Sanomat S iddiqui, H a n n a (2005) There is no honour in domestic violence, only shame! Women's struggles against honour crimes in the UK. Teoksessa Welchman, Lynn ja Hossain, Sara (toim.) Honour. Crimes and Paradigms, and Violence against Women. London: Zed Books, S e n, P u r n a (2005) Crimes of honour, value and meaning. Teoksessa Welchman, Lynn ja Hossain, Sara (toim) Honour. Crimes and Paradigms, and Violence against Women. London: Zed Books, Nykysuomen keskeinen sanasto (2004) Nurmi, Timo (toim.). Jyväskylä: Gummerus. Kielitoimiston sanakirja (2006) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Sukupuoli ja väkivalta. Pohjoismainen tutkimusohjelma (2005, 23 25). Helsinki: Yliopistopaino. Ks. esim. We l c h m a n, Ly n n ja Ho s s a i n, S a- r a (2005) Introduction. Honour, rights and wrongs. Teoksessa Welchman, Lynn ja Hossain, Sara (toim.) Honour. Crimes and Paradigms, and Violence against Women. London: Zed Books, Ko r t t e i n e n, M a r t t i (1992) Kunnian kenttä. Suomalainen palkkatyö kulttuurisena muotona. Tampere: Hanki ja jää. S i l t a l a, Ju h a (1994) Miehen kunnia. Modernin miehen taistelu häpeää vastaan. Helsinki: Otava. mt., 467. Jo k i n e n, A r t o (2000, 68) Panssaroitu maskuliinisuus. Mies, väkivalta ja kulttuuri. Tampere: Tampere University Press. mt., 467. C o n n e l l, R.W. (1985) Masculinity, violence and war. Teoksessa Patton, Paul and Poole, Ross (toim.) War/masculinity. Sydney: Intervention Publications. Jo k i n e n, A r t o (2000, 48). mt., 34. H e a r n, Je f f (1998) The Violencies of Men. London: Sage Publications. mt., mt., N y q v i s t, L e o (2001) Väkivaltainen parisuhde, asiakkuus ja muutos: prosessinarviointi parisuhdeväkivallasta ja turvakotien selviytymistä tukevasta asiakastyöstä. Helsinki: Ensi- ja turvakotien liitto. mt., 149. mt., 134. mt., 143. N i k u n e n, M i n n a (2005) Surman jälkeen itsemurha. Kulttuuriset luokitukset rikosuutisissa. Tampere: Tampere University Press. mt., 12. mt., mt., 318. mt.,
14 33 mt., Jo k i n e n, A r t o (2000, 213). 35 mt., Ks. esim. H o s s e i n i, K h a l e d (2008) Tusen stråladen solar. Ruots. Johan Nilsson. (alkup. 2007) Bonnierförlagen. 37 Vrt. R i c h, A d r i a n n e (1977) A Woman Born. London: Virago. Teoksessa Kelly, L.: Surviving Sexual Violence. Polity Press. Cambridge Integrationsverket (2007) 38 Förtryckta flickor i patriarkala miljöer. Insatser mot hedersrelaterat våld i tre länder. stencilserie/ _hedersrelaterat.pdf. Luettu R a z a c k, S h e r e n e (1994) What is to Be Gained by Looking White People in the Eye? Culture, Race and Gender in Cases of Sexual Violence. Signs 19(4): Nyt -liite / Helsingin Sanomat nro 30/ Jo k i n e n, A r t o (2000: 250). 42 mt.,
Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?
Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen? Jussi Pekkola Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miten yleistä miesten kokema
LisätiedotMitä kunniaväkivalta on? YTT, yliassistentti Suvi Keskinen Tampereen yliopisto 4.2.2009 Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Meneillään oleva tutkimus käsittelee maahanmuuttajanaisiin kohdistuvaa
LisätiedotAmoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -
Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä
LisätiedotMies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet
Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä
LisätiedotKuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja.
Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. TT, hankevastaava, nuorisokasvasvattaja Katri Kyllönen Kajaani, 27.3.2017 Etnisten vähemmistöryhmien välisen rasismin ehkäisy-,
Lisätiedot1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)
Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan
LisätiedotPoikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?
Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,
LisätiedotTietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?
Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotVäkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille
Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset
LisätiedotMENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys
MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys FYYSINEN VÄKIVALTA Voi olla esimerkiksi tönimistä, liikkumisen estämistä, lyömistä, läimäyttämistä, hiuksista repimistä,
LisätiedotMiestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse
MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Myyteissä mies on... itsenäinen, ei tarvitse muiden apua ei näytä tunteitaan, ei pelkää vahva ja osaava käyttää tarvittaessa
LisätiedotAikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus
e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio
LisätiedotVakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,
LisätiedotMAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista
MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,
LisätiedotMonikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?
Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus
LisätiedotMIESTAPAISET ONGELMAT, MIESERITYINEN APU. Miestyön foorumi, Hankasalmi Leo Nyqvist
MIESTAPAISET ONGELMAT, MIESERITYINEN APU Miestyön foorumi, Hankasalmi 12.05.2009 Leo Nyqvist Miestutkimus miestyön näkökulmasta Hallitseva connellilainen maskuliinisuustutkimus on keskittynyt hegemonisen
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALLAN JA RAISKAUSTEN INDIKAATTORIT POLIISIA JA OIKEUSLAITOSTA VARTEN
LÄHISUHDEVÄKIVALLAN JA RAISKAUSTEN INDIKAATTORIT POLIISIA JA OIKEUSLAITOSTA VARTEN EIGE Marraskuu 2017 Indikaattori 1 Vähintään 18-vuotiaiden miesten lähisuhdeväkivallan uhreiksi joutuneiden vähintään
LisätiedotSISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen
Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset
Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotVoimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry
Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus
LisätiedotSisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11
Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Mitä on rikollisuuden psykologia?... 15 Mikä on rikos?... 18 Rikollisuuden selityksiä...23 Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa...23 Psykologiset selitysmallit...28
LisätiedotVIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu
VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden
LisätiedotTietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys
Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä
LisätiedotIstanbulin yleissopimus
EUROOPAN NEUVOSTON YLEISSOPIMUS NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISEMISESTÄ JA TORJUMISESTA Istanbulin yleissopimus VAPAANA PELOSTA TURVASSA VÄKIVALLALTA MIKÄ ON YLEISSOPIMUKSEN TARKOITUS?
LisätiedotM I K A L I N D É N 16.10.2013 1
NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa
LisätiedotSisällys. Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa Psykologiset selitysmallit... 29
Sisällys Esipuhe... 11 Johdanto... 14 Mitä on rikollisuuden psykologia?... 14 Mikä on rikos?... 18 Rikollisuuden selityksiä... 23 Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa... 24 Psykologiset selitysmallit...
LisätiedotPOJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman
POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI 23.10.2012 Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman 2.11.2012 1 PALVELUJEN SUKUPUOLINEUTRAALISUUS Miten palvelujemme sukupuolineutraalius
LisätiedotVoidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut
Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Sisältö Mitä perheväkivalta on ja miten sen tunnistaa? Perhesurmien esiintyvyys ja yleisyys
LisätiedotMitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa
Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)
LisätiedotVäkivalta parisuhteessa
Väkivalta parisuhteessa Heli Vaaranen Parisuhdekeskuksen johtaja Psykoterapeutti 16.1.2014 Heli Vaaranen Parisuhdeväkivallasta yleisesti Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan kumppanin tekemää henkistä, fyysistä
LisätiedotVäkivallan vähentämisohjelma Suomessa
Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan
LisätiedotSuomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta
Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten
LisätiedotTurvakotien asiakkaat
Liitetaulukko 1. Turvakotipalvelut koko maassa 2016-2017 Naiset Miehet Sukupuoli muu Sukupuolesta ei Lapset Turvakotien asiakkaat Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia?
LisätiedotIHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä
Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan
LisätiedotSelvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1
Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä
LisätiedotEron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke
Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä
LisätiedotIlmoitus oikeuksista
Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät
LisätiedotTietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta
Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotRakastatko minua tänäänkin?
Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön
LisätiedotMuslimimiehet diasporassa
Muslimimiehet diasporassa * sukupuolijärjestelmän keskeisiä piirteitä arabimaailmassa * tapausesimerkki Pohjois - Marokosta * kohtaamisia läntisen hyvinvointivaltion kanssa hegemoninen sukupuoli rajul
LisätiedotRaiskauksen uhrin asema ennen ja nyt
Raiskauksen uhrin asema ennen ja nyt Terttu Utriainen Rikosoikeuden professori Helsingin yliopisto 18.8.2011 ls 10 Seminaari raiskauskriisikeskus Tukinainen Kuka on raiskauksen uhri? Kuka kelpaa uhriksi?
LisätiedotRAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri
RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen
LisätiedotSuomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta
Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,
LisätiedotVäkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta
Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta -seminaari 6.11.2013 Petteri Huhtamella Miestyön keskus Lapin ensi- ja turvakoti ry. Miestyön keskus Lähtenyt
LisätiedotSukupuolesta ei tietoa Lapset Tytöt Pojat. Yhteensä Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia?
Liitetaulukko 1. Turvakotipalvelut koko maassa 2016 Turvakotien asiakkaat Naiset Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia? 512 22 1 175 488 1 198 Turvakodin asumispäivät
LisätiedotPRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo, keitä perheeseesi
LisätiedotLapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014
Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen
LisätiedotUlkomaalaisen uhrin erityinen haavoittuvuus ja oleskeluluvat
Ulkomaalaisen uhrin erityinen haavoittuvuus ja oleskeluluvat Elina Järvenpää, varatuomari, lakimies Pakolaisneuvonta ry @PAKOLAISNEUVO Pakolaisneuvonta ry RIKOKSEN UHRIN OIKEUDET OLESKELUOIKEUDESTA RIIPPUMATTA
LisätiedotTietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys
Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.
LisätiedotElämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain
Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa
LisätiedotSukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa
Sukupuolen merkitys Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolisensitiivinen työote Tunnistetaan omassa toiminnassa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat miehiin ja naisiin. Huomioidaan miesten ja
LisätiedotSelvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1
Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä
LisätiedotMARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki
MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset
LisätiedotIsä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus
Isä seksuaalikasvattaja Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Onko eroa isä/äiti seksuaalikasvattajana? Isät äitien kanssa samalla lähtöviivalla
LisätiedotMIESTYÖ. Miestyön keskus
MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Miksi mies tarvitsee apua? Muutokset perhesysteemeissä ja vanhemmuudessa haastavat miehiä aikaisempaan verrattuna uudella
LisätiedotOsa-aikatyö ja talous
Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset
LisätiedotMies lähisuhdeväkivallan tekijänä ja kokijana. Lähisuhdeväkivalta, puuttumatta jättämisen hinta Leo Nyqvist
Mies lähisuhdeväkivallan tekijänä ja kokijana Lähisuhdeväkivalta, puuttumatta jättämisen hinta 18.05.2017 Leo Nyqvist Väkivalta ilmiönä Louise Bourgeois Ihminen ei kestä väkivaltaa! 1960-luku: Vietnamin
LisätiedotSUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka
SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille
LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotLapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013
Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen
LisätiedotJuha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja
Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotVÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA
VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA Seinäjoki 30.9.2009 Sirkka Perttu Projektipäällikkö Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia sirkka.perttu@helsinki.fi Homofobia / syrjintä
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotLataa Halut jäissä? Lataa
Lataa Halut jäissä? Lataa ISBN: 9789522260956 Sivumäärä: 114 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.82 Mb Puolisoiden erilaiset seksuaaliset halut ovat parisuhteiden yleisin seksuaaliongelma. Ajoittainen halun
LisätiedotKöyhä vai ihminen, joka elää köyhyydessä? Kielellä on väliä. Maria Ohisalo, tutkija, Y-Säätiö
Kielellä on väliä Maria Ohisalo, tutkija, Y-Säätiö 1 Teema: Osallisuus, voimaantuminen ja integraatio Kuka on osallinen, kuinka osallisuutta rakennetaan jne., sillä kuinka ihmisiä luokittelemme on väliä
LisätiedotLASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä
LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.
LisätiedotSukupuolen merkitys. Näkökulma sukupuoleen
Sukupuolen merkitys Näkökulma sukupuoleen Sukupuolen ulottuvuuksia Biologinen (esim. hormonaalinen, kromosominen, rakenne) Psyykkinen (oma kokemus) Sukupuolinen itseilmaisu (pukeutuminen, roolit, käyttäytyminen
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotLasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet
Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet Hanna Mansikka-aho Yksikön vastaava, kriisi- ja väkivaltatyöntekijä Turun ensi- ja turvakoti ry. 12.10.2018 1 PILARI tarjoaa lähisuhteessaan
LisätiedotVäkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus
Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014
LisätiedotTurvallisuus osana hyvinvointia
Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =
LisätiedotIkääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus
Ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus Eloisa Yhdenvertaisuus -gallupin raportti Juho Rahkonen/Taloustutkimus Oy 28.10.2015 1 Mielipidekyselyn toteutus Henkilökohtainen käyntihaastattelu
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A7-0071/2. Tarkistus. Mary Honeyball ja muut
19.2.2014 A7-0071/2 2 1 kohta 1. toteaa, että prostituutio ja seksuaalinen hyväksikäyttö ovat erittäin voimakkaasti sukupuoleen perustuvia kysymyksiä, ne loukkaavat ihmisarvoa ja ovat vastoin ihmisoikeuksien
LisätiedotMiina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari
Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan
LisätiedotMies lähisuhdeväkivallan tekijänä ja kokijana. Lähisuhdeväkivalta, puuttumatta jättämisen hinta Leo Nyqvist
Mies lähisuhdeväkivallan tekijänä ja kokijana Lähisuhdeväkivalta, puuttumatta jättämisen hinta 27.10.2016 Leo Nyqvist Väkivalta ilmiönä Louise Bourgeois Ihminen ei kestä väkivaltaa! 1960-luku: Vietnamin
LisätiedotALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA
Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media
LisätiedotPerheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia
Perheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia Lasten hyvinvointi Suomessa 29.3.2017 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto PISA-tulokset kertovat:
LisätiedotTasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta
Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Seminaari 27.10.2011: Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa Lastentarhaopettajien
LisätiedotKoulutilastoja Kevät 2014
OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista
LisätiedotTyöskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa
Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen
LisätiedotValtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi
Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 18.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan
LisätiedotSOSIAALIPOLITIIKKA & INTERSEKTIONAALISUUS MARIA OHISALO, YT T, TUTKIJA, Y -SÄÄTIÖ
SOSIAALIPOLITIIKKA & INTERSEKTIONAALISUUS MARIA OHISALO, YT T, TUTKIJA, Y -SÄÄTIÖ UCLA School of Law Professor Intersektionaalisuus lyhyesti Teoria ja menetelmä, työkalu tarkastella risteäviä eroja Crenshaw
LisätiedotPoliisin ennalta estävä toiminta ja huolta aiheuttavat henkilöt
Poliisin ennalta estävä toiminta ja huolta aiheuttavat henkilöt Rikosylikonstaapeli Jouko Autio ulkomaalaisryhmä ja vanhempi rikoskonstaapeli Milla Kynkäänniemi ennalta estävä erityistoiminta, RTA, Oulun
LisätiedotVanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö
Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista
LisätiedotLapsellanne synt. on varattu aika neuvolan
Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa
LisätiedotAlkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa
Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotJuristipäivystys Ensipuheluja 240 kpl (vuonna 2016: 210 kpl)
Juristipäivystys 2017 Ensipuheluja 240 kpl (vuonna 2016: 210 kpl) Soittajan sukupuoli 10 9 89,0 8 7 6 5 4 3 1 - Nainen 89 % - Mies 11 % nainen 11,0 mies Uhrin sukupuoli 1 10 97,0 8 6 Nainen 97 % 4 nainen
LisätiedotMiten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä
Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin
LisätiedotSUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI
SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena
LisätiedotKESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009
KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET
LisätiedotValtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö
Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)
LisätiedotMiehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella
Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma
LisätiedotYksilö, yhteiskunta siinäkö kaikki? Helsinki Tarja Mankkinen Sisäministeriö
Yksilö, yhteiskunta siinäkö kaikki? Helsinki 17.1.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 18.1.2013 Turvallisuudesta ja turvallisuuspuheesta subjektiivisia havaintoja parilta vuosikymmeneltä 18.1.2013 2 Mitä
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa
Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn
LisätiedotNuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoruusiässä tehdään eniten rikoksia Varkaus- ja pahoinpitelyrikoksista poliisin
LisätiedotRAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009
RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä
Lisätiedot