Kunnia suomalaisten miesten väkivallassa. VTM Jessica Sundström

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunnia suomalaisten miesten väkivallassa. VTM Jessica Sundström"

Transkriptio

1 Kunnia suomalaisten miesten väkivallassa VTM Jessica Sundström 68

2 On perusteltua väittää, että suomalaisten miesten näkemys miesten kunniasta ja naisten häpeästä on myös keskeinen kunniaan liittyvän väkivallan argumentaatiossa. Sukupuolittuneessa väkivallassa merkityksellistä on, että väkivaltaisen teon suorittaja on yleensä mies ja kohteena nainen. Käsite tuo keskusteluun sukupuolen, vallan ja seksuaalisuuden. Väkivallan harjoittaminen nähdään tyypillisenä maskuliinisena, miessukupuolelle ominaisena toimintana, jolla mies pyrkii saamaan vallan haltuunsa ja ylläpitämään sitä. Tutkiessani ilmiötä kulttuuriin liittyvänä, haluan tehdä niin vahvistamatta käsityksiä länsimaisesta ylivoimaisuudesta ja muiden kulttuurien kehittymättömyydestä. Tavoitteeni on pikemminkin paljastaa hierarkioita kuin vahvistaa niitä. Kesä 2009 oli kuuma ja väkivaltainen. Väkivaltainen siten, että uppouduin kunniaväkivallasta kirjoitettuihin tieteellisiin ja fiktiivisiin teoksiin. Auringon paahtaessa ja hikipisaroiden valuessa ahmin kirjallisuutta ja yritin ymmärtää. Ymmärtää, miten miehen ja naisen kunnia eroavat toisistaan. Ymmärtää, miten isä, veli tai aviomies kykenee käyttämään raakaa väkivaltaa ja jopa tappamaan tyttärensä, siskonsa tai vaimonsa. Ymmärtää, mitä kulttuuri, väkivalta ja kunnia ovat ja miten nämä liittyvät toisiinsa luvun loppupuolella ja 2000-luvun alussa naisiin kohdistuva väkivalta sai laajaa huomioita sekä mediassa että tutkimusaiheena. Perhekeskeinen lähestymistapa väistyi vähitellen myös Suomessa, ja feministinen ja miesten vastuuta painottava lähestymistapa sai jalansijaa. Sosiaali- ja terveysalan ihmisiä on koulutettu yhä enemmän ymmärtämään väkivallan kontekstia ja rakenteita. Avunsaannin kynnys on alentunut ja sen näkyvyys lisääntynyt. Kehitys on ollut myönteinen ja sen seuraaminen antoisaa. Minua on kuitenkin pitkään askarruttanut, miksi naisten kuolleisuus väkivaltaan kaikesta tästä myönteisestä kehityksestä huolimatta pysyy korkeana. Suomessa on viimeisen vuosikymmenen aikana surmattu 69

3 362 naista, keskimäärin 36 joka vuosi 1. Heistä noin 20 kuolee vuosittain siihen, että avo- tai aviomies tai entinen kumppani tappaa. Asukaslukuun suhteutettuna naisten kuolleisuus henkirikoksiin on Suomessa puolitoistakertainen EU:n keskitasoon verrattuna. Merkille pantavaa on myös, että aikuisia miehiä surmataan suhteellisesti vielä naisiakin enemmän; miesten kuolleisuus henkirikoksiin on kaksinkertainen EU:n keskitasoon ja 2,5-kertainen muihin Pohjoismaihin nähden. Aikuisiin miehiin kohdistuvasta väkivallasta viisi prosenttia liittyy parisuhdeväkivaltaan, kun naisiin kohdistuvista henkirikoksista 63 prosenttia liittyy parisuhdeväkivaltaan. Miehiin kohdistuneet rikokset ovat vähentyneet pääkaupunkiseudulla, mutta naisten kuolleisuus henkirikoksiin on säilynyt korkeana. Sekä parisuhdeväkivallan osuus naisiin kohdistuvista henkirikoksista että naisiin kohdistuvien parisuhdetappojen asukaslukuun suhteutettu määrä ovat olleet viime vuosikymmeninä kasvussa. Väkivallan kasvu on kohdistunut nimenomaan keski-ikäiseen naisväestöön 2. Huomioitavaa on, että yhtä monta naista kuolee vuosittain kumppaninsa tappamina Suomessa kuin naisia kuolee ns. kunniamurhan seurauksena esimerkiksi Jordaniassa 3 tai Turkissa 4. Toinen askarruttava kysymys on naisten kuolleisuuden vähäinen mediakiinnostus. Avio- tai avovaimon surmaaminen otsikoidaan lyhyesti ja uutinen on yleensä muutaman rivin tiedote. Tätä kirjoittaessa Helsingin Sanomat uutisoi seuraavasti: Poliisi epäilee: Mies pudotti vaimonsa parvekkeelta. Hattula. Poliisi epäilee, että mies aiheutti avovaimonsa kuoleman pudottamalla tämän kerrostalon parvekkeelta alas asfaltille sunnuntaina Hattulan Katinalassa. Uhri ja epäilty ovat noin 40-vuotiaita. Poliisin mukaan mikään ei viittaa siihen, että nainen olisi hypännyt itse. Tilannetta edelsi kovaääninen riitely. Poliisi otti asunnosta kiinni uhrin avopuolison, jota epäillään taposta. Hän on kiistänyt teon. 5 Helsinkiläisnainen löytyi surmattuna kesämökiltä Asikkalasta. Asikkala. Helsinkiläinen kuusikymppinen nainen löytyi surmattuna kesämökiltä Asikkalasta. Naisen muutamaa vuotta vanhempi avomies on vangittu teosta epäiltynä. Poliisi sai tiedon kuolemantapauksesta yli viikko sitten lauantaina. Ilmoituksen teki sivullinen, joka oli tullut sattumoisin käymään mökillä. Oikeuslääketieteellisessä ruumiinavauksessa selvisi, että nainen oli kuollut väkivaltaan jo useita päiviä aiemmin. Avomies ei ollut kuitenkaan tehnyt ilmoitusta viranomaisille. Päijät-Hämeen poliisin mukaan tapahtumien kulku ja surmatyön motiivi eivät ole vielä selvillä. Taposta epäilty avomies on pidättäytynyt kuulusteluissa enemmiltä puheilta. 6 Suomessa tapahtuvien naissurmien uutisointi tapahtuu usein vain surman jälkeen, oikeudenkäynti ja tuomio ylittävät harvoin uutiskynnystä. Naissurmat eivät myöskään 70

4 ole herättäneet tieteellistä kiinnostusta tai julkista keskustelua. Sen sijaan kunniaan liittyvä väkivalta ja kunniamurhat ovat saaneet laajaa julkisuutta Fadime Sahindalin murhan jälkeen Ruotsissa vuonna Kunniaan liittyvä väkivalta ymmärretään Euroopassa ja muissa läntisissä maissa yleisesti vieraassa kulttuurissa tapahtuvana naisiin kohdistuvana alistamisena, johon liittyy perheen ja yhteisön kunnian ylläpitäminen. Alistaminen käy ilmi kontrollointina, erityisesti tyttöjen ja naisten seksuaalisen käyttäytymisen kontrollina, brutaalina fyysisenä, psyykkisenä ja seksuaalisena väkivaltana, pakkoavioliittoina, itsemurhina ja murhina 7. Purna Sen 8 kritisoi erityisesti Skandinaavisia maita, missä väkivaltaisuus ja naisten syrjintä liitetään vähemmistökulttuureihin, jättäen maiden omat vastaavat ongelmat huomioimatta. Kunniaan liittyvä väkivalta nähdään maahanmuuttajakulttuuriin liittyvänä erityisenä ongelmana. Olen kirjallisuusluennan avulla yrittänyt löytää suomalaisten miesten väkivallan erityispiirteitä samalla kun yritän löytää kunniakäsitteeseen viittaavaa diskurssia. Minulla on kaksi, osittain vastakkaista, intressiä. Yhtäältä haluan nostaa keskustelun aiheeksi Suomessa tapahtuvat naissurmat vakavana yhteiskunnallisena ongelmana. Tavoitteena on kohdistaa lukijan katse länsimaisessa kulttuurissa tapahtuvaan brutaaliin väkivaltaan, josta vaietaan samalla, kun mediakiinnostus kunniaan liittyvää väkivaltaa kohtaan on nousemassa. Toisaalta haluan käydä keskustelua kunniaväkivallasta, sen yhtymäkohdista länsimaissa tapahtuvan naisiin kohdistuvan väkivallan kanssa. Tuomalla kunniaväkivallan käsitteen suomalaiseen kulttuuriin väitän, ettei kunniaväkivallassa ole kyse toiseudesta, vieraassa kulttuurissa tapahtuvasta raa asta toimintatavasta. On kyse globaalista ilmiöstä, joka koskettaa miehiä ja naisia kaikissa kulttuureissa; kansallisuudesta, kulttuurista ja uskonnosta riippumatta. Kunniakäsitteen merkityksiä Nykysuomen keskeinen sanakirja 9 määrittelee kunnian seuraavasti: omien tekojen rehellisyys ja puhtaus ja siihen perustuva tunne, siveys, moraali eetos. Kielitoimiston sanakirjan 10 mukaan kunnia on yleinen arvostus, maine, hyvä nimi. Mainitussa teoksessa esimerkkejä kunniasta ovat perheen kunnia, lääkärin kunnia, sotilaskunnia. Kunnian (kunniallinen) mies. Suomen kielessä kunniasanalla on siis monta merkitystä, eikä sana anna määritellä itseään helposti. Pohjoismaiden Ministerineuvosto rahoitti vuosina pohjoismaisen tutkimusohjelman Sukupuoli ja väkivalta. Tutkimusohjelman puitteissa Erling Sandemo koordinoi poikkitieteellisen projektin Sukupuoli ja kunniakäsitykset Pohjoismaissa varhaiskeskiajalta nykyaikaan suhteessa nykypäivän kunniamurhiin. Tutkijat tulivat siihen lopputulokseen, että historia tarjoaa tapauksia, joissa miehet tulivat toisten miesten tappamiksi kunnian puolustamiseksi. Lisäksi naiset tulivat tapetuksi kunnian 71

5 puolustamiseksi, mutta tappajana ei ollut miespuolinen sukulainen vaan valtion tai virkavallan edustaja: haureus oli laissa kielletty ja siitä voitiin rangaista kuolemalla. Tutkijoiden mukaan suhtautuminen kunniaan on edellisten vuosisatojen aikoja monimutkaistunut ja valtion määrittelemä kunnia on muuttunut koko ajan abstraktimmaksi ja yksilöitymättömämmäksi. Kunniakäsitettä ei kuitenkaan ole koskaan täysin hävitetty Pohjoismaista, vaan se on säilynyt yhteisöissä ja ryhmissä, joissa viranomaisvallalla ei ole vahvaa asemaa armeijassa, vankiloissa, laivastoissa, rikollisissa alakulttuureissa ja jengikulttuureissa 11. Eri kulttuureissa kunnian merkitys ja sen sisältö vaihtelee vielä laajemmin. Kunniaan liittyvästä väkivallasta keskusteltaessa väkivallan perusteluna käytetään nimenomaan kunniakäsitteen liittymistä naisen seksuaalisuuteen. Patriarkaalisessa yhteiskunnassa naisen seksuaalisuus ei kosketa ainoastaan häntä itseään ja hänen kumppaniaan, vaan koko perhettä ja yhteiskuntaa 12. Monet miestutkijat (tai miespuoliset tutkijat) painottavat, että miehen kunnia ja miehisyys sisältävät paljon muuta kuin naisen seksuaalisuuden kontrollin. Matti Kortteinen 13 kirjoittaa: (...) ainakin sotasukupolvien puhuntaa jäsentää sellainen sukupuolen mukaan jäsentynyt kollektiivinen tajunta, jossa sekä Jumala-suhde, suhde toiseen sukupuoleen että suhde rahaan jäsentyy yhdestä ja samasta kulttuurisesta perustasta: maailma on kova, on pakko selvitä, ellei muuten niin oma elämä uhraten. Kysymys on kunniasta. On olemassa kollektiivinen tajunta, jossa kunnia rakentuu ihmisuhrien varaan. Juha Siltala 14 määrittelee miehen kunniaksi miehisen varmuuden, joka pakottaa jatkuvaan näyttöön ja itse-epäilyyn. Kun olemuksen arvo on kiinni yksinäisestä voimannäytöstä, myös yhteiskunnallinen häviäjyys muuttuu biologiseksi määreeksi (...) Tämä selittää myös sen kummallisuuden, että miehisten yksinselviämistaitojen arvonmenetystä modernissa maailmassa yritetään korvata atavistisella väkivaltaisuudella. Väkivallan lisääntyminen on yksi mahdollinen tulevaisuusskenaario. 15 Jokinen 16 kuvailee miehen kunniaa maskuliinisuutena, joka ansaitaan osittain ikäsidonnaisten siirtymäriittien tai miehuuskokeiden avulla. Tehtävät vaihtelevat miehen mukaan, mutta keskeistä on, että suorituksessa miehen henkinen tai fyysinen hyvinvointi joutuu harkitusti vaaraan ja mies joutuu sietämään fyysistä tai henkistä kipua. Miehuuskokeita voivat olla esimerkiksi vaaralliset ja rasittavat harrastukset, hengenvaaralliset tempaukset tai väkivallan teot. Suomalaisten miesten väkivalta Käyttämäni termi miesten väkivalta on Arto Jokisen suosima termi, jolla hän tarkoittaa miesten tekemää, miehisiin instituutioihin, mieskulttuuriin ja kulttuuriseen maskuliinisuuteen liittyvää väkivaltaa, jonka kohteena ovat miehet, naiset ja lapset sekä ympäristö tai miestekijät itse

6 Historiallisesti sodat ovat olleet miehisen vallan ilmiöitä. Suuri enemmistö kaikista sotilaista on miehiä, näin myös vangit, poliisit ja lähes kaikki armeijan korkeissa viroissa olevat. Suuri osa murhaajista on miehiä. Lähes kaikki raiskaajat ja katuväkivaltaan osallistuvat ovat miehiä. Naisiin ja lapsiin kohdistuu paljon väkivaltaa miesten tekeminä 18. Miesihanne toimintaelokuvissa on aggressiivinen ja hallitseva mies. Pojille suunnatut lelut ovat usein toimintasankareita, hirviöitä ja muita aggressiivisuutta pursuvia oliota. Lisäksi pojille tarjotaan paljon aseita ja sotaleluja leikkikaluiksi. Jokisen 19 mukaan miesten väkivalta ilmiönä jakautuu kahteen osaan. Yhtäällä on laillinen ja suvaittu ja jopa ihannoitu väkivalta; toisaalla on laiton ja epävirallinen väkivalta. Laittoman väkivallan Jokinen jakaa edelleen kahteen osaan; se voi olla siedettyä ja hyväksyttyä tai sietämätöntä ja kiellettyä. Pojat joutuvat kasvaessaan oppimaan väkivallan tuntemattomat ja kirjoittamattomat säännöt, jotka myös muuttuvat ajat myötä. Jokinen 20 näkee miesten välisen väkivallan kouluna, jossa miehet sosiaalistuvat väkivaltaan tekijöinä, näkijöinä ja kohteina. Miehet oppivat, että heidän tulee kyetä tietyssä tilanteessa väkivaltaan ja kestää fyysistä kipua. Jokisen mukaan naisiin kohdistuvan väkivallan yksi syy lienee siinä, miten miehillä tunteiden osoittaminen samastuu heikkouteen ja miten miehet tunnistavat samanaikaisesti olevansa emotionaalisesti naisista riippuvaisia. Kulttuurissa, jossa miehen kuuluu olla niin sanotusti perheenpää ja leiväntuoja, ja jossa niin sanotusti kuriton nainen häpäisee miehen, miesten tuntemiinsa ja läheisiin naisiin kohdistama väkivalta on Jokisen mukaan looginen lopputulos. Kyse on kontrollista sekä naisten että miesten itsensä. Miesten puhe väkivallasta Jeff Hearn 21 on haastatellut 75 miestä, jotka olivat käyttäytyneet väkivaltaisesti puolisoaan kohtaan. Hearn on luokitellut miesten selitykset väkivallalle neljään eri luokkaan: kieltäminen, näennäis-kieltäminen, selitykset ja oikeutukset sekä tunnustukset. Näistä miehistä osa kielsi käyttäytyneensä väkivaltaisesti ja osa selitti, että he eivät muistaneet väkivaltatilannetta laisinkaan. Suuri osa väheksyi väkivallan seurauksia tai puhui tasapuolisesta riitelystä tai tappelusta. Osa miehistä näki väkivallan johtuvan siitä, että he eivät olleet oma itsensä. Väkivallalla annettiin myös selityksiä oman itsen ulkopuolelta: syynä olivat miehen menneisyys, päihteet tai mielenterveysongelmat. Merkille pantavaa on, että miehet myös oikeuttivat väkivaltaisen käytöksen naisen käyttäytymisen perusteella. Syynä olivat naisen todellinen tai oletettava uskottomuus, tekemättömät kotityöt, hoitamattomat lapset, ulkonäön laiminlyönti tai miehen asettamien rajoitusten ylittäminen, esimerkiksi ystävien tapaaminen, liikkuminen talon ulkopuolella tai itsenäisyys. 73

7 Miehet, jotka Hernin mukaan tunnustivat väkivallanteon, joko pitivät väkivaltaa väistämättömänä, ei-kaduttavana tekona tai myönsivät itsessään heikkouden, joka johti väkivaltaan 22. Hearn 23 toteaa, että valta on keskeinen käsite naisiin kohdistuvassa väkivallassa miesten kertomana ja ymmärtämänä. Hearnin mukaan valta ilmenee miesten ylivaltana naisiin nähden sosiaalisena ryhmänä ja yksittäisissä tilanteissa. Väkivalta mahdollistaa miehen kontrollin ja lisää miehen kokemusta vallasta. Leo Nyqvist 24 on myös haastatellut väkivaltaisesti käyttäytyviä miehiä liittyen Ensija turvakotien liiton Kriisistä selviytyminen projektiin. Nyqvistin 25 mukaan joillekin miehille muodostuu ristiriita oman miehisen identiteetin ja heidän konstruoimansa maskuliinisuuskäsityksen välille. Miehen oma subjektiivinen kokemus miehenä olemisesta ja idealisoitu käsitys siitä, mitä on olla mies, ovat ratkaisevasti ristiriidassa. Väkivaltaa parisuhteessa käyttävät miehet kokevat tuskaa ja epätoivoa ja ajautuvat yhä enemmän umpikujaan neuvottomuudessaan, mistä on Nyqvistin mukaan osoituksena väkivallan käytön lisääntyminen. Nyqvist on tyypitellyt miesten väkivaltaa koskevan puheen kolmeen luokkaan, jotka ovat oma ja toiseutena näyttäytyvä väkivalta, väkivallan pois-projisointi sekä väkivallan tunnustaminen, eli vastuunotto ilman ehtoja. Nyqvistin haastattelemista miehistä enemmistö sijoittui ensimmäiseen luokkaan. Nämä miehet voidaan nähdä edellyttävän naisilta toimimista miestensä tukena ja tyydytyksen lähteenä, mutta heidän tulee samalla tunnustaa miehen hallitsevuus ja sosiaalisesti korkeampi status. Mikäli kumppani ei toimi ideaalikuvan mukaisesti, mies kokee hänet omaa miehisyyttään uhkaavana ja vaarallisena. Seurauksena on naiskumppanin rankaiseminen ja asettaminen paikalleen. Väkivalta voi saada alkunsa pikkuasioista siitä syystä, että miehet kokevat mitättömistäkin asioista syntyneet erimielisyydet oman dominanssinsa, asemansa ja miehisyytensä uhkana 26 Miehet, jotka projisoivat väkivallan itsensä ulkopuolelle, näkevät syyt väkivallalle joko kumppanissa tai tämän sosiaalisessa verkostossa, joskus molemmissa. Miehet ovat katkeria kumppaneidensa käytökselle, mutta samanaikaisesti myös riippuvaisia heistä ja vastustavat eroamista. Nyqvistin mukaan näillä miehillä on hyvin joustamaton ja stereotyyppinen käsitys miehistä ja naisista. Oman virheettömyyden ja johdonmukaisen käyttäytymisen korostaminen on näille miehille tyypillistä 27. On perusteltua väittää, että edellä mainittu suomalaisten miesten näkemys miesten kunniasta ja naisten häpeästä on myös keskeinen kunniaan liittyvän väkivallan argumentaatiossa. Nyqvistin haasteltavista miehistä vain kaksi (n = 18) sijoittuu luokkaan väkivallan tunnustaminen. Nämä miehet ottavat vastuuta omasta käytöksestään ja käsittelevät puheissaan myös sitä, miltä väkivaltatilanteet tuntuvat muista perheenjäsenistä. 74

8 Naissurmia Suomessa Vaikka Suomessa on tehty kattavaa väkivaltatutkimusta jo yli 15 vuotta, naistappoja on tutkittu vähän. Minna Nikunen 28 on tutkinut murha-itsemurhien kulttuurisia jäsennyksiä sanomalehdissä. Nikusen mukaan sanomalehdet tarjoavat sen materiaalin, jonka pohjalta ihmiset käsittelevät raa an väkivallan aiheuttamia tunteita. Hän katsoo sanomalehtikirjoitusten ensisijaisesti edustavan niiden kirjoittajien soveltamaa jaettua kulttuurista ymmärrystä väkivallasta ja rikollisuudesta. Lisäksi Nikunen näkee uutiskirjoittelun laajemmassa merkityksessä kuin pelkästään genrensä edustajana: osana prosessia, jossa ymmärrys väkivallasta rakennetaan ja rakentuu 29. Tutkimuksessa kävi ilmi, että murha-itsemurhaa tehneitä miehiä ja vaimojaan tappaneita miehiä kuvataan usein tavallisiksi miehiksi. Sen sijaan muita murhia tai väkivaltaisesti käyttäytyneitä miehiä kuvataan usein alkoholisteiksi tai syrjäytyneiksi. Kategoria tavallinen mies tarkoittanee, että nämä miehet kuuluvat yleensä keskiluokkaan eikä heillä ole entistä rikosrekisteriä. Tavallisella miehellä on myös vaimo, lapsia ja päivätyö. Näitä miehiä kuvataan tavallisiksi, vaikka he ovat käyttäytyneet aggressiivisesti, olleet mustasukkaisia tai lukeutuneet alkoholin suurkuluttajiin. Murhia kuvataan yleensä hetken mielijohteesta tapahtuneiksi, jolloin miehet eivät olleet omia itseänsä 30. Nikusen mukaan murha-itsemurha ei ole erityisen suomalainen rikos, mutta suomalaiseen keskusteluun kuuluu monien ongelmien selittäminen suomalaisuudella, sekä julkisissa keskusteluissa että kauno- ja tutkimuskirjallisuudessa. Tällä suomalaisuudella ei ole kovinkaan paljon tekemistä sen kanssa, mikä on tilastoista löytyvä keskivertosuomalainen. Tilastolliset suomalaiset ovat ihmisiä, jotka eivät ole taipuvaisia väkivaltaan ja alkoholismiin, ja jopa saattavat olla vaikkapa naisia. Nikunen kirjoittaa sarkastisesti 31. Toisaalta Nikunen huomaa, että suomalaisuudesta ei välttämättä enää puhuta suoraan, vaan puhe on laimentunut puheeksi kulttuurista ja Suomi on usein vain piiloinen konteksti. Enää ei puhuta suomalaisesta tyhmänä jurrikkana, vaan ennemmin kulttuurista, joka rajoittaa yksilöiden sosiaalisen potentiaalin kukkaan puhkeamista. Näin kulttuuri esiintyy toimijana, joka vapauttaa väkivallan tekijän moraalisesta vastuustaan. Vaarana on, että kulttuurinen tulkintatapa on vastakkainen tavoitteelle suhtautua parisuhdeväkivaltaa käyttäviin ihmisiin vakavasti, teoistaan vastuullisina henkilöinä. 32 Väitöskirjansa lopussa Nikunen pohtii myös murha-itsemurhan tekijöiden motivaatiota ja tulee siihen lopputulokseen, että osan murha-itsemurhista voi ajatella lähtevän umpikujan kokemuksesta sekä ajatuksesta, että perheen ja pariskunnan tai vanhemman ja lapsen kohtalo on yhteinen, sidoksissa tekijän onnistumisiin tai epäonnistumisiin. Silloin puolestaan, kun uhri on aikeissa jättää tekijän, tämän ajatus voisi olla, että kohtalon tulee olla yhteinen

9 Jos murha-itsemurha nähdään seurauksena tavallisen suomalaisen miehen epäonnistumisesta, voidaan kunnian nähdä liittyvän myös Suomessa tapahtuviin naissurmiin. Kunniakulttuuriin käsite muuttuu vieraasta tutuksi. Kulttuuri, väkivalta ja kunnia Tämän luennan jälkeen uskallan väittää, että väkivalta ja naissurmat ovat Suomessa ja muissa länsimaissa vahvasti sidoksissa vallalla olevan miehisyyden ja miehisen kunnian vaatimuksiin. Yhdyn Arto Jokisen 34 kysymykseen siitä, mikä saa miehet omaksumaan kulttuurin antamia maskuliinisia määreitä? Miten useimmat miehet omaksuvat käsityksen, jonka mukaan maskuliinisuus kuuluu luonnostaan miehelle, mutta silti se on kulttuurisesti tuotettava, ansaittava ja yhä uudelleen todistettava miehuuskokeiden avulla, vaikka mies menettäisi siinä terveytensä, vapautensa tai jopa elämänsä? Jokinen etsii vastausta hegemonisen maskuliinisuuden käsitteestä. Hegemoninen maskuliinisuus tarkoittaa ensinnäkin miehiä yhteen liittävää käytäntöä, toiseksi tietyn maskuliinisuuden ideaalien johtavaa asemaa kulttuurissa ja kolmanneksi tietyn miesluokan johtavaa ja hallitsevaa asemaa suhteessa miesten enemmistöön ja kaikkiin naisiin. (...) Miehiä suostutellaan, houkutellaan ja joskus myös pakotetaan omaksumaan hegemonisen maskuliinisuuden ideaalit. Jos mies ei kykene niitä toteuttamaan, hän ainakin kannattaa hegemoniaa, koske se takaa tai ainakin lupaa jossain määrin kaikille miehille sukupuoleen perustavaa valtaa. 35 Vaikka suomalaisten miesten väkivalta on osa miehistä kunniaa, sitä ei silti kutsuta kunniaväkivallaksi. Suomessa Amoralhanke on perehtynyt kunniaan liittyvään väkivaltaan ja kehittänyt toimintamuotoja väkivallan ennaltaehkäisemiseksi. Amoralhankkeen mukaan kunniaan liittyvän väkivallan ja lähisuhdeväkivallan keskeisin ero pohjautuu lähiympäristön ja yhteisön rooliin, joka on kunniaan liittyvässä väkivallassa erityisen suuri: Yhteisöllisen kunnian menettämisen vuoksi monet suvun jäsenet saattavat osallistua väkivaltaisten toimien toteuttamiseen tai antavat toimille passiivisen tukensa. Kunniaan liittyvän väkivallan ja muun naisiin kohdistuvan väkivallan välisen eron painottamiseen liittyy riski, että se vahvistaa ja tuottaa etnisiin vähemmistöihin kohdistuvia ennakkoluuloja. Merkille pantavaa on, että vaikkakin kunniaan liittyvää väkivaltaa esiintyy tietyissä kulttuureissa, se ei ole näiden kulttuurien ominaispiirre eikä enemmistön hyväksymää toimintaa. Kunniaan liittyvällä väkivallalla ja muulla naisiin kohdistuvalla väkivallalla on myös paljon yhtäläisyyksiä. Aiheesta kirjoitetussa kaunokirjallisuudessa kunniaan liittyvän väkivallan prosessi muistuttaa erityisen paljon parisuhdeväkivallan prosessia 36. Merkittävin ero väkivallan muodoissa on ymmärtääkseni tekijän suhde uhriin. Kunniaan liittyvässä väkivallassa tekijä (toisin 76

10 sanoen toimeenpanija) voi olla uhrin veli, äiti tai muu sukulainen, mikä on harvinaista muussa naisiin kohdistuvassa väkivallassa. Kunniaan liittyvän väkivallan ehkäisytyössä tämä on huomioitava asia. Ruotsissa käytiin Fadime Sahindalin surman jälkeen kiivasta poliittista keskustelua kunniaan liittyvästä väkivallasta ja sen taustatekijöistä. Aluksi kunniaan liittyvän väkivallan arvioitiin esiintyvän vain tietyissä kulttuureissa ja niissä erityisesti köyhien ja kouluttamattomien ihmisten keskuudessa. Väkivaltaa arvioitiin esiintyvän vahvoissa patriarkaalisissa kulttuureissa. Näkemys väkivallasta kulttuurisena ilmiönä tietyissä etnisissä ryhmissä sai nopeasti kritiikkiä rasistisena näkemyksenä. Kritiikin seurauksena kunniaan liittyvä väkivalta ryhdyttiin näkemään osana muuta miesten käyttämää väkivaltaa naisia kohtaan. Puhuttiin patriarkaalisesta väkivallasta, jota esiintyy kaikissa kulttuureissa ja joka liittyy miesten yleiseen ylivaltaan naisiin nähden. Patriarkaalinen ylivalta näkyy siinä, miten naisten asema määrittyy perinteiden, lainsäädännön, koulutuksen sekä työnjaon seurauksena 37. Ylivalta on saavutettavissa myös väkivalloin. Ruotsissa kunniaan liittyvän väkivallan katsottiin olevan yksi patriarkaalisen väkivallan muoto. Toisaalta huomattiin, että kunniaan liittyvän väkivallan ehkäisyä varten olisi määriteltävä kunniaväkivallan erityispiirteet. Ruotsin Socialstyrelsenin mukaan kunniaan liittyvästä väkivallasta voidaan puhua muun muassa, kun: Väkivalta on suunniteltua. Väkivalta perustuu kollektiiviseen päätökseen tai kollektiiviseen muistiin. Suku tai yhteisö suojelee tekijää. Väkivallan tavoitteena on kontrolloida naisten seksuaalisuutta murrosikäisestä vanhuuteen asti. Väkivalta voi kohdistua myös poikiin, jotka yrittävät suojella tyttöä tai naista. Väkivalta voi olla psyykkistä tai fyysistä. Lisäksi Socialstyrelsen huomautti, että uskonto, etninen tausta, yhteiskuntaluokka tai maahanmuutto ei ole kunniaväkivallan suoranaisia syitä, mutta jos patriarkaalinen etninen ryhmä tai yhteisö eristetään, kunniaan liittyvän väkivallan riski kasvaa. Ruotsin keskustelussa on todettu, että rakentavinta on määritellä kunniaan liittyvä väkivalta ihmisoikeuskysymykseksi niin kuin tehdään muiden rikkomusten ja väkivaltamuotojen kohdalla 38. Sandamon koordinoiman tutkimusryhmän tutkijat toteavat, että heidän tutkimustensa valossa jäävät heikolle ne laajasti levinneet käsitykset, joiden mukaan kunniaan liittyvät murhat olisivat seurausta sisäisestä ja sellaisenaan tyypillisesti uskonnollisesta kulttuurista. Tutkijat asettavat kysymyksen, eikö näitä kunnian kulttuurin saarekkeita voisi pitää pikemminkin marginalisoituneina kulttuurimurrosten näyttämöinä kuin yhtenäisinä eristettyinä yhteisöinä. Väkivallan ennaltaehkäisyn kannalta on tärkeää ymmärtää kunniaan liittyvän väkivallan ja muun naisiin kohdistuvan väki- 77

11 vallan ero. Väkivallan syiden ja seurausten osalta kunniaväkivallalla ei sen sijaan ole erityisasemaa. Kunniaväkiväkivalta on naisiin kohdistuvaa patriarkaalista väkivaltaa siinä missä suomalaisenkin miehen väkivalta naisia kohtaan on patriarkaalista. Käsittelemällä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa yhtenä ilmiönä, fokusointi siirtyy toiseudesta samankaltaisuuteen. Cherrie Moraga on sanonut: It is not the difference that is feared, it is the similarity. The oppressor feels he will have to change his life once he has seen himself in the bodies of the people he called different. 39 Emme pelkää erilaisuutta vaan samankaltaisuutta. Vasta sitten, kun sortaja on nähnyt itsensä niiden ihmisten nahoissa, joita on kutsunut erilaisiksi, hän näkee tarpeelliseksi muuttaa elämänsä. Muuttuminen onkin tässä avainsana. Voimme vaatia niin sanotun kunniakulttuurin muuttumista, jos ymmärrämme, että omankin kulttuurimme on muututtava. Kulttuuria luodaan ja ylläpidetään sosiaalisissa suhteissa ja näin ollen se on myös muutettavissa ja uusinnettavissa. Suomalaisten on muutettava mieskulttuurinsa ja muukalaispelkoon liittyvä kulttuurinsa. Uutta toivoa antaa nuoriso: Ärsyttää tommonen, että joihinkin tiettyihin ihmisryhmiin pitäisi suhtautua. (14-vuotias Iiris Mäntymaa vastauksena kysymykseen Miten maahanmuuttajiin tulisi suhtautua? 40 ) Arto Jokinen 41 näkee mieskulttuurin muuttumisen erityisesti miesten asiana. Miesten tulisi nähdä, miten väkivalta asenteina, ajattelutapoina ja sosiaalisina käytäntöinä liittyy yleensä miehiin. Naisten asia on olla sietämättä ja suvaitsematta miesten ja poikien välistä väkivaltaa. Jokinen huomauttaa, että suomalainen väkivalta on sukupuolittunutta ja kätkeytynyttä siitä ei haluta keskustella, sitä ei haluta tuoda julkisuuteen, se torjutaan, sitä vähätellään ja sen yhteydessä valehdellaan 42. Kun kunniaan liittyvä väkivalta nousee julkisuuteen, suomalaisten miesten väkivalta tulisi samalla nostaa julkiseen keskusteluun. Väkivallan, kunnian ja kulttuurin liitos tulisi purkaa, sekä meillä että muualla. Tämän luennan perusteella ehdotan, että myös Suomessa määritellään kunniaan liittyvä väkivalta ihmisoikeuskysymykseksi. Lisäksi ehdotan, että kaikki, myös Suomessa tapahtuva naisiin kohdistuva väkivalta määritellään ihmisoikeuskysymykseksi. Naisiin kohdistuvalle väkivallalle ja henkirikoksille ei ole hyväksyttäviä eikä kulttuurisista syistä ymmärrettäviä selityksiä: ei mustasukkaisuus, ei päihdeongelma, ei kunnia. Kaikilla naisilla on oikeus väkivallattomaan elämään ja elinikäiseen päätösvaltaan ruumistaan. 78

12 Lähteet B h u t t o ; Ben a z i r (2008) Sovinto. Islam, länsi ja demokratia. Suom. Pentti Sinnemäki. (alkup. 2008) Helsinki: Tammi. C o n n e l l, R.W. (1985) Masculinity, violence and war. Teoksessa Patton, Paul and Poole, Ross (toim.) War/masculinity. Sydney: Intervention Publications. G r ö n f o r s, Mar t t i (1981) Suomen mustalaiskansa. Porvoo: WSOY. H e a r n, Je f f (1998) The Violencies of Men. London: Sage Publications. H o s s e i n i, Kha l e d (2008) Tusen stråladen solar. Ruots. Johan Nilsson. (alkup. 2007) Bonnierförlagen. Jo k i n e n, A r t o (2000) Panssaroitu maskuliinisuus. Mies, väkivalta ja kulttuuri. Tampere: Tampere University Press. Kielitoimiston sanakirja (2006) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Ko g a c i o g l u, Dic l e (2004) The Tradition Effect: Framing Honor Crimes in Turkey. Differences: A Journal of Feminist Cultural Studies. 15:2/2004, Ko r t t e i n e n, Mar t t i (1992) Kunnian kenttä. Suomalainen palkkatyö kulttuurisena muotona. Tampere: Hanki ja jää. L e h t i, Mar t t i (2008) Naisiin kohdistuvan henkirikollisuuden piirteitä. Selvin erityispiirre on parisuhdeväkivallan keskeinen asema. Haaste 2/2009, N i k u n e n, Min n a (2005) Surman jälkeen itsemurha. Kulttuuriset luokitukset rikosuutisissa. Tampere: Tampere University Press. Nykysuomen keskeinen sanasto (2004) Nurmi, Timo (toim.). Jyväskylä: Gummerus. N y q v i s t, Leo (2001) Väkivaltainen parisuhde, asiakkuus ja muutos: prosessinarviointi parisuhdeväkivallasta ja turvakotien selviytymistä tukevasta asiakastyöstä. Helsinki: Ensi- ja turvakotien liitto. R a z a c k, She r e n e (1994) What is to Be Gained by Looking White People in the Eye? Culture, Race, and Gender in Cases of Sexual Violence. Signs 19(4): S h e e l e y, Ell e n R. (2007) Reclaiming Honour in Jordan. A National Public Opinion Survey on Honor Killings. (oma julkaisu) S iddiqui, Han n a (2005) There is no honour in domestic violence, only shame! Women's struggles against honour crimes in the UK. Teoksessa Welchman, Lynn ja Hossain, Sara (toim) Honour. Crimes and Paradigms, and Violence against Women. London: Zed Books, S i l t a l a, Ju h a (1994) Miehen kunnia. Modernin miehen taistelu häpeää vastaan. Helsinki: Otava. 79

13 S e n, Pur n a (2005) Crimes of honour, value and meaning. Teoksessa Welchman, Lynn ja Hossain, Sara (toim) Honour. Crimes and Paradigms, and Violence against Women. London: Zed Books, We l c h m a n, Ly n n ja Ho s s a i n, Sar a (2005) Introduction. Honour, rights and wrongs. Teoksessa Welchman, Lynn ja Hossain, Sara (toim.) Honour. Crimes and Paradigms, and Violence against Women. London: Zed Books, M a n n e r h e i m i n l a s t e n s u o j e l u l i i t t o (2007) Kunniaväkivalta mitä se on. amoral.mll.fi/kunniavakivalta_mita_se on. Luettu Integrationsverket (2007) Förtryckta flickor i patriarkala miljöer. Insatser mot hedersrelaterat våld i tre länder. Luettu L e h t i, M a r t t i (2008) Naisiin kohdistuvan henkirikollisuuden piirteitä. Selvin erityispiirre on parisuhdeväkivallan keskeinen asema. Haaste 2/2009, mt. S h e e l e y, E l l e n R. (2007) Reclaiming Honour in Jordan. A National Public Opinion Survey on Honor Killings. (oma julkaisu) Ko g a c i o g l u, D i c l e (2004) The Tradition Effect: Framing Honor Crimes in Turkey. Differences: A Journal of Feminist Cultural Studies. 15:2/2004, Helsingin Sanomat Helsingin Sanomat S iddiqui, H a n n a (2005) There is no honour in domestic violence, only shame! Women's struggles against honour crimes in the UK. Teoksessa Welchman, Lynn ja Hossain, Sara (toim.) Honour. Crimes and Paradigms, and Violence against Women. London: Zed Books, S e n, P u r n a (2005) Crimes of honour, value and meaning. Teoksessa Welchman, Lynn ja Hossain, Sara (toim) Honour. Crimes and Paradigms, and Violence against Women. London: Zed Books, Nykysuomen keskeinen sanasto (2004) Nurmi, Timo (toim.). Jyväskylä: Gummerus. Kielitoimiston sanakirja (2006) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Sukupuoli ja väkivalta. Pohjoismainen tutkimusohjelma (2005, 23 25). Helsinki: Yliopistopaino. Ks. esim. We l c h m a n, Ly n n ja Ho s s a i n, S a- r a (2005) Introduction. Honour, rights and wrongs. Teoksessa Welchman, Lynn ja Hossain, Sara (toim.) Honour. Crimes and Paradigms, and Violence against Women. London: Zed Books, Ko r t t e i n e n, M a r t t i (1992) Kunnian kenttä. Suomalainen palkkatyö kulttuurisena muotona. Tampere: Hanki ja jää. S i l t a l a, Ju h a (1994) Miehen kunnia. Modernin miehen taistelu häpeää vastaan. Helsinki: Otava. mt., 467. Jo k i n e n, A r t o (2000, 68) Panssaroitu maskuliinisuus. Mies, väkivalta ja kulttuuri. Tampere: Tampere University Press. mt., 467. C o n n e l l, R.W. (1985) Masculinity, violence and war. Teoksessa Patton, Paul and Poole, Ross (toim.) War/masculinity. Sydney: Intervention Publications. Jo k i n e n, A r t o (2000, 48). mt., 34. H e a r n, Je f f (1998) The Violencies of Men. London: Sage Publications. mt., mt., N y q v i s t, L e o (2001) Väkivaltainen parisuhde, asiakkuus ja muutos: prosessinarviointi parisuhdeväkivallasta ja turvakotien selviytymistä tukevasta asiakastyöstä. Helsinki: Ensi- ja turvakotien liitto. mt., 149. mt., 134. mt., 143. N i k u n e n, M i n n a (2005) Surman jälkeen itsemurha. Kulttuuriset luokitukset rikosuutisissa. Tampere: Tampere University Press. mt., 12. mt., mt., 318. mt.,

14 33 mt., Jo k i n e n, A r t o (2000, 213). 35 mt., Ks. esim. H o s s e i n i, K h a l e d (2008) Tusen stråladen solar. Ruots. Johan Nilsson. (alkup. 2007) Bonnierförlagen. 37 Vrt. R i c h, A d r i a n n e (1977) A Woman Born. London: Virago. Teoksessa Kelly, L.: Surviving Sexual Violence. Polity Press. Cambridge Integrationsverket (2007) 38 Förtryckta flickor i patriarkala miljöer. Insatser mot hedersrelaterat våld i tre länder. stencilserie/ _hedersrelaterat.pdf. Luettu R a z a c k, S h e r e n e (1994) What is to Be Gained by Looking White People in the Eye? Culture, Race and Gender in Cases of Sexual Violence. Signs 19(4): Nyt -liite / Helsingin Sanomat nro 30/ Jo k i n e n, A r t o (2000: 250). 42 mt.,

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Myyteissä mies on... itsenäinen, ei tarvitse muiden apua ei näytä tunteitaan, ei pelkää vahva ja osaava käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI 23.10.2012 Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman 2.11.2012 1 PALVELUJEN SUKUPUOLINEUTRAALISUUS Miten palvelujemme sukupuolineutraalius

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

MIESTAPAISET ONGELMAT, MIESERITYINEN APU. Miestyön foorumi, Hankasalmi Leo Nyqvist

MIESTAPAISET ONGELMAT, MIESERITYINEN APU. Miestyön foorumi, Hankasalmi Leo Nyqvist MIESTAPAISET ONGELMAT, MIESERITYINEN APU Miestyön foorumi, Hankasalmi 12.05.2009 Leo Nyqvist Miestutkimus miestyön näkökulmasta Hallitseva connellilainen maskuliinisuustutkimus on keskittynyt hegemonisen

Lisätiedot

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)

Lisätiedot

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Raiskauksen uhrin asema ennen ja nyt

Raiskauksen uhrin asema ennen ja nyt Raiskauksen uhrin asema ennen ja nyt Terttu Utriainen Rikosoikeuden professori Helsingin yliopisto 18.8.2011 ls 10 Seminaari raiskauskriisikeskus Tukinainen Kuka on raiskauksen uhri? Kuka kelpaa uhriksi?

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Isä seksuaalikasvattaja Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Onko eroa isä/äiti seksuaalikasvattajana? Isät äitien kanssa samalla lähtöviivalla

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta -seminaari 6.11.2013 Petteri Huhtamella Miestyön keskus Lapin ensi- ja turvakoti ry. Miestyön keskus Lähtenyt

Lisätiedot

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA

VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA Seinäjoki 30.9.2009 Sirkka Perttu Projektipäällikkö Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia sirkka.perttu@helsinki.fi Homofobia / syrjintä

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Seminaari 27.10.2011: Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa Lastentarhaopettajien

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoruusiässä tehdään eniten rikoksia Varkaus- ja pahoinpitelyrikoksista poliisin

Lisätiedot

Yksilö, yhteiskunta siinäkö kaikki? Helsinki Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Yksilö, yhteiskunta siinäkö kaikki? Helsinki Tarja Mankkinen Sisäministeriö Yksilö, yhteiskunta siinäkö kaikki? Helsinki 17.1.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 18.1.2013 Turvallisuudesta ja turvallisuuspuheesta subjektiivisia havaintoja parilta vuosikymmeneltä 18.1.2013 2 Mitä

Lisätiedot

Mies lähisuhdeväkivallan tekijänä ja kokijana. Lähisuhdeväkivalta, puuttumatta jättämisen hinta Leo Nyqvist

Mies lähisuhdeväkivallan tekijänä ja kokijana. Lähisuhdeväkivalta, puuttumatta jättämisen hinta Leo Nyqvist Mies lähisuhdeväkivallan tekijänä ja kokijana Lähisuhdeväkivalta, puuttumatta jättämisen hinta 27.10.2016 Leo Nyqvist Väkivalta ilmiönä Louise Bourgeois Ihminen ei kestä väkivaltaa! 1960-luku: Vietnamin

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta WHO:N MUKAAN VÄKIVALLAN MÄÄRITTELY ON Fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT

Lisätiedot

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Musliminuoret ja sukupolvien kuilu Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Islam ja muslimit 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5

Lisätiedot

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 18.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan

Lisätiedot

20 3. - 77. - 65 68. KÄYDÄ

20 3. - 77. - 65 68. KÄYDÄ 2 20 3 4 5 77 6 7 65 68 8 Cambridge Idioms Dictionary / [ d E Walter] Cambridge : CUP, 2006 505 p 9 Oxford Dictionary of Idioms / [ d J Siefring] Oxford : OUP, 2005 340 p 10 Oxford Idioms Dictionary for

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

Vakava väkivalta erotilanteessa ja vaino eron jälkeen

Vakava väkivalta erotilanteessa ja vaino eron jälkeen Vakava väkivalta erotilanteessa ja vaino eron jälkeen Riitta Hannus Hanketyöntekijä/ VARJO-hanke Psykoterapeutti Varjosta valoon- seminaari 20.09.2012 Väkivallan monimuotoisuus (Piispa Minna, 2008; Johnson

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

SUKUPUOLISTUNUT ERIARVOISUUS JA SUKUPUOLISENSITIIVISYYS

SUKUPUOLISTUNUT ERIARVOISUUS JA SUKUPUOLISENSITIIVISYYS SUKUPUOLISTUNUT ERIARVOISUUS JA SUKUPUOLISENSITIIVISYYS Työryhmän kuvaus Työryhmässä käsitellään sukupuolta sosiaalityön kohdeilmiöissä, instituutioissa ja käytännöissä sekä pohditaan sukupuolisensitiivisyyttä

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Pari näkökulmaa asianajajan tehtäviin ja edunvalvontaan rikosprosessissa. Asianajaja Matti Pulkamo Asianajotoimisto Pulkamo Oy 11.5.

Pari näkökulmaa asianajajan tehtäviin ja edunvalvontaan rikosprosessissa. Asianajaja Matti Pulkamo Asianajotoimisto Pulkamo Oy 11.5. Pari näkökulmaa asianajajan tehtäviin ja edunvalvontaan rikosprosessissa Asianajaja Matti Pulkamo Asianajotoimisto Pulkamo Oy 11.5.2016 Asianajaja, asiamies, avustaja? lakimies, varatuomari, asiamies,

Lisätiedot

Sähköpostilla kaikille oikeustoimittajille Vastausprosentti 61. Tämä on pulma, koska julkisuusratkaisun

Sähköpostilla kaikille oikeustoimittajille Vastausprosentti 61. Tämä on pulma, koska julkisuusratkaisun Sähköpostilla kaikille oikeustoimittajille Vastausprosentti 61 Jäseniä 77 Vastauksia 47 Lomakkeen täytti 33 Ei osaa vastata 14 Tuskin. No eipä voi sanoa. Tavoite eli julkisuuden lisääntyminen ei ole näkynyt

Lisätiedot

Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti

Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti Tapio Bergholm, erikoistutkija, SAK Tasa arvolain laajennus HE 19/2014 sivu 1 Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellot laajennettaisiin koskemaan myös sukupuoli

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Seksuaalisuus Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

Global Mindedness -kysely

Global Mindedness -kysely Global Mindedness -kysely Kuinka korkeakouluopiskelijat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko suhtautuminen ulkomaanjakson aikana? Tuloksia syksyn 2015 aineistosta CIMO, Irma Garam, joulukuu

Lisätiedot

Minkälainen on rasisminvastainen työote?

Minkälainen on rasisminvastainen työote? Minkälainen on rasisminvastainen työote? R-sana kirja rasismista ja siihen puuttumisesta Chatit 1. Nuorisoalan ammattilaiset Tiedot, taidot ja pohdinta TAUSTAA Tutkimukset Tarve rasisminvastaisuudelle

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet Pohjolan Bioanalyytikkopäivä Maahanmuuttajat laboratorion asiakkaana 23.1.2016 Saynur Soramies www.monikulttuurinenhoito.fi Maahanmuuttajien moninaisuus Suomessa 1990 asti 13 000 maahanmuuttajaa vuodessa

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Analyysi henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista Rovaniemellä 2007 Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmän

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Sosiaalipummit leipäjonossa? Kansalaiskäsityksiä huono-osaisten ansaitsevuudesta. Tuomo Laihiala & Maria Ohisalo

Sosiaalipummit leipäjonossa? Kansalaiskäsityksiä huono-osaisten ansaitsevuudesta. Tuomo Laihiala & Maria Ohisalo Sosiaalipummit leipäjonossa? Kansalaiskäsityksiä huono-osaisten ansaitsevuudesta Tuomo Laihiala & Maria Ohisalo 1 Maassamme on paljon niitä, jotka käyttävät tukirahansa turhuuteen ja hakevat sitten ruokansa

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO)

Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO) Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO) Näkökulma: Yhteistyö -uudenlaiset kumppanit Kolme hieman erilaista, kenties harvinaistakin kumppania omaishoitajayhdistyksen näkökulmasta Miksi

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö

Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, 13.9.2016 Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Pitkänen 2016 1 www.a-klinikka.fi/mipa Pitkänen 2015 2 MIPA-hyvinvointikyselyyn

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta:

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta: TALENTUM HELSINKI 2013 Copyright Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen ISBN 978-952-14-2036-8 ISBN 978-952-14-2037-5 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat

Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat Tässä käsiteltäviä teorioita yhdistää ajatus siitä, että intentionaalisia tekoja luonnehtii yhteys nk. volitioon (volition) tai yrittämiseen (trying), joka ei

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisy

Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisy Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisy Maria Kaisa Aula Neuvolapäivät 3.11.2010 Helsingissä 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 21 vuotta Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot