KEMIÖNSAAREN KUNTA TAALINTEHTAAN SATAMAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 KEMIÖNSAAREN KUNTA TAALINTEHTAAN SATAMAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti: "Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä." Tarkoituksena on siis kertoa, miksi kaava laaditaan, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee päivättyä Taalintehtaan sataman asemakaava-aluetta , ,

2 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Tarkoituksena on laatia kulttuuriympäristön, merielinkeinon, matkailun, asumisen ja teollisuustoiminnan huomioiva asemakaava Kemiönsaaren Taalintehtaan sataman alueelle. Taalintehdas on noin asukkaan taajama, joka on aikaisemmin ollut myös Dragsfjärdin kunnan keskustaajama. Taalintehtaan taajama on rakentunut vuonna 1686 perustetun Taalin masuunin ympärille. Kaava-alue sijoittuu Kemiönsaaren eteläosaan. Suunnittelualueeseen kuuluu osa Taalintehtaan keskustan tehdasalueesta, Tyskholmenin saari sekä Bruksvikenin lahti. Kaava-alue rajautuu pohjoisesta Taalintehtaantiehen (seututie 183 Perniö- Taalintehdas), kaava-alueen eteläpuolelle jää Byholmin saari sekä länsipuolelle Lysholmenin saari. Suunnittelualueella sijaitsee muun muassa Kemiönsaaren kunnantoimisto, elokuvateatteri Bio Pony, saaristolaistori, D-Marinin vierasvenesatama, vedenpuhdistamo sekä FN-Steelin entinen tehdasalue. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 38,2 hehtaaria. Suurin osa Taalintehtaan alueesta on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009). Taalintehtaan 300-vuotisen historian aikana teollisuusalue on rakentunut vaatimattomasta masuunista mittavaksi rautateollisuusyhdyskunnaksi. Siellä sijaitsee viimeinen maamme vanhoista ruukeista, jossa edelleen toimii rautatehdas. Taalintehdas kuuluu 1600-luvun suurvalta-ajan varhaisiin rautaruukkeihin ja se on liittynyt Länsi-Uudenmaan teollisuushistoriallisesti merkittävän ruukkiketjuun. Slagitiiliset ruukkirakennukset muodostavat taajaman historiallisen ytimen, jonka ympärille levittäytyy joukko työväenasuinrakennuksia ja -asuinalueita 1700-luvulta nykypäiviin sekä muita yhdyskunnan julkisia rakennuksia. (RKY 2009). Osa suunnittelualueesta kuuluu kulttuuriympäristön aluerajaukseen ja siellä sijaitsee satama-alueen keskeisimpiä rakennuksia. Kuva: Suunnittelualueen alustava rajaus MRL 50. Asemakaavan tarkoitus Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. 2

3 2 Kaavan tavoitteet 2.1 Kunnan tavoitteet Kunnan suunnittelutavoitteena on luoda Taalintehtaan alueesta toimiva, yhtenäinen ja vetovoimainen kyläympäristö, jossa huomioidaan erityisesti saaristomatkailu,kaupanpalvelutja teollisuuden toimintaedellytykset kulttuuriympäristön arvoja kunnioittaen. Kaavatyössä painottuvat erityisesti seuraavat suunnittelukysymykset: - alueen toimivuus - alueen vetovoimaisuus asuinympäristönä sekä vakituisten että vapaa-ajan asukkaiden näkökulmasta - arvokkaan rakennetun ympäristön suojelu ja hyödyntäminen vetovoimatekijänä - palvelujen ja yritysten toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn turvaaminen - ja uusien innovaatioiden mahdollistaminen - meren ja ranta-alueiden hyödyntäminen elinkeinojen kehittämisessä - lisääntyvän vapaa-ajan asumisen tuottaman palvelutarpeen huomioiminen - alueen hyödyntäminen virkistyskäytössä - matkailun kehittäminen - turvallinen liikenneympäristö - maankäytön yhtenäisyys 2.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta tuli voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä niiden soveltamisala on tarkemmin selostettu julkaisuissa, jotka löytyvät ympäristöhallinnon kotisivuilta Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, toimia kaavoituksen ennakkoohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakkoohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Tavoitteet tulee ottaa huomioon asemakaavaa laadittaessa. Asemakaavaa koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ovat mm. seuraavat: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntä- 3

4 mistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä valtakunnallisesti merkittävien satamien ja lentoasemien sekä rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet. Saaristomerellä kiinnitetään huomiota alueen jakaantumiseen rannikko, väli- ja ulkosaaristoon sekä niiden luonnon, kulttuuriympäristöjen ja asutuksen ominaispiirteiden säilymiseen. Samalla otetaan huomioon elinkeinoelämän ja pysyvän asutuksen tarpeet. Saaristomerellä turvataan kulttuurimaiseman kannalta merkittävien alueiden ja riittävän laajojen rakentamattomien alueiden säilyminen. Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin kuuluu Museoviraston laatima inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009). Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) piiriin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat alueet rajauksineen löytyvät Internetistä Museoviras- 4

5 ton laatimasta RKY-inventointi sivustosta Suurin osa Taalintehtaan taajamasta on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. 5

6 3 Suunnittelun lähtökohdat 3.1 Kaavoitustilanne ja muut suunnitelmat MAAKUNTAKAAVA Kuva: Ote Varsinais-Suomen maakuntakaavasta Varsinais-Suomen maakuntakaava Turunmaan osalta on maakuntavaltuuston hyväksymä. Ympäristöministeriö vahvisti Loimaan seudun, Turun seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka- Suomen maakuntakaavat. Kaavat muodostavat yhdessä Turun kaupunkiseudun (vahvistuspäätös ), Salon seudun ( ) maakuntakaavojen ja Salo-Lohja -oikoradan vaihemaakuntakaavan ( ) kanssa Varsinais-Suomen kokonaismaakuntakaavan. Maakuntakaava korvaa aiemmat seutukaavat. Maakuntakaavassa on seuraavia asemakaava-aluetta koskevia merkintöjä: A TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE. Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia, pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. t/kem TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE, JOLLA ON MERKITTÄVÄ, VAARALLISIA KEMIKAALEJA VALMISTAVA TAI VARASTOIVA LAITOS 6

7 SUOJA- TAI KONSULTOINTIVYÖHYKE Vaarallisia kemikaaleja valmistaville tai varastoiville laitoksille (TKem) on määritelty Seveso-direktiiviin perustuva konsultointivyöhyke. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Vyöhykkeelle sijoitettavien uusien toimintojen suunnittelu- ja rakennushankkeista on järjestettävä asiantuntijalausuntomenettely. sra-123 MERKITTÄVÄ RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KOKONAISUUS / -RYHMÄ / ALUE Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät vaalittavat rakennetut ympäristöt. Tunnus viittaa luetteloon inventoiduista rakennetun ympäristön kokonaisuuksista (sr), ryhmistä (srr) ja alueista (sra). SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Suunnittelun ja rakennustoimenpiteiden tulee olla kokonaisuuden säilymistä turvaavia ja edistäviä. YHTEYSALUSSATAMA ET 801 TAALINTEHTAAN PUHDISTAMO YLEISKAAVA Alueella on voimassa hyväksytty Taalintehtaan osayleiskaava. Osayleiskaava esitetään kahdessa eri osassa, joista suunnittelualue kuuluu kumpaankin. Suunnittelualuetta koskevia osayleiskaavan määräyksiä ja merkintöjä: C C/S T KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE Alue on varattu julkisten ja yksityisten palvelujen, hallinnon, päivittäistavarakaupan ja matkailupalvelujen toimintoja varten. Alueelle saa sijoittaa myös keskustaan sopivaa asumista. Alueelle ei saa sijoittaa laajuudeltaan seudullista vähittäiskaupan suuryksikköä. Alueella arvokkaaksi luokitellun rakennuskannan säilymistä ja uudiskäyttöä tulee edistää. Uudisrakentamisella tulee pyrkiä tiivistämään taajamaa ja eheyttämään kaupunkikuvaa. Aluetta asemakaavoitettaessa ja asemakaavaa muutettaessa on varmistettava kulttuurihistoriallisten ja rakennushistoriallisten arvojen säilyminen. Asemakaavan yhteydessä on laadittava täydennys- ja korjausrakentamista ohjaavat rakentamistapaohjeet. KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ SÄILYTETÄÄN Alue on varattu julkisten ja yksityisten palvelujen, hallinnon, päivittäistavarakaupan ja matkailupalvelujen toimintoja varten. Alueelle saa sijoittaa myös keskustaan sopivaa asumista. Alueelle ei saa sijoittaa laajuudeltaan seudullista vähittäiskaupan suuryksikköä. Alueella arvokkaaksi luokitellun rakennuskannan säilymistä ja uudiskäyttöä tulee edistää. Muiden alueella sijaitsevien rakennusten suojelutarve ratkaistaan asemakaavoituksen yhteydessä. Uudisrakentamisella tulee pyrkiä tiivistämään taajamaa ja eheyttämään kaupunkikuvaa. Aluetta asemakaavoitettaessa ja asemakaavaa muutettaessa on varmistettava kulttuurihistoriallisten ja rakennushistoriallisten arvojen säilyminen. Asemakaavan yhteydessä on laadittava täydennys- ja korjausrakentamista ohjaavat rakentamistapaohjeet. TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE Alue on varattu teollisuudelle ja varastoinnille. Alueelle saa lisäksi sijoittaa toimintaan liittyviä toimistotiloja sekä liiketiloja rakennustarvikemyymälöille ja veneilyyn liittyvälle yritystoiminnalle. 7

8 LS SATAMA-ALUE Alue on tarkoitettu vierassatamaksi ja yleisessä käytössä olevaksi venevalkamaksi. Alueelle saa sijoittaa satamaa palvelevia rakennuksia ja laitteita. Rakennusten, laitteiden ja laitureiden rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota niiden sopeutumiseen maastoon ja taajamakuvaan. LV/S VESILIIKENTEEN ALUE. Alue on tarkoitettu venevalkamaksi. Alueelle saa rakentaa laitureita, joiden rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota niiden sopeutumiseen maastoon ja taajamakuvaan. Veneilijöitä palvelevat rakennukset tulee osoittaa asemakaavalla. ET YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE ET-1 VEDENPUHDISTAMO. Alue on varattu vedenpuhdistamolle. SR RAKENNUSLAINSÄÄDÄNNÖN NOJALLA SUOJELTAVA ALUE. Merkinnällä on osoitettu slagitiilisten hiiliuunien alue. Rakennuksiin on sallittua sijoittaa suojelua vaarantamattomia toimintoja. Alueella sijaitsevat teollisuushistoriallisesti ja -arkeologisesti arvokkaat rakentee ja niiden jäännökset muokattuine ympäristöineen tulee säilyttää. Kaikista maankäyttösuunnitelmista on neuvoteltava maakuntamuseon kanssa. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden, käyttötarkoituksen muutosten sekä täydennysrakentamisen ja alueella tehtävien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen rakennushistoriallisesti/maisemakuvallisesti arvokas luonne säilyy. Alueella ei saa tehdä toimenpiteitä, jotka vähentävät sen suojeluarvoa. VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ. Merkinnällä on osoitettu Valtioneuvoston hyväksymä Taalintehtaan historiallisen teollisuusalueen RKY-rajaus. Aluetta koskevien suunnitelmien ja rakennustoimenpiteiden tulee olla kokonaisuuden säilymistä turvaavia ja edistäviä. Mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten on sopeuduttava kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Alueella ei saa tehdä toimenpiteitä, jotka vähentävät kulttuurimaiseman ja historian kannalta merkittävän aluekokonaisuuden arvoa. RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKAS KOHDE. Merkinnällä on osoitettu rakennus- ja kulttuurihistorialliset kohteet, joiden purkaminen on maankäyttö- ja rakennuslain 41 2 mom:n nojalla kielletty. Rakennuksessa suoritettavissa muutos-, korjaus- ja laajennustoimenpiteissä on huomioitava kohteen rakennus- ja kulttuurihistorialliset piirteet. Rakennusta koskevissa hankkeissa on ennen toimenpiteisiin ryhtymistä neuvoteltava museoviranomaisen kanssa Suojeltava valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittävä rakennus. Rakennusten valtakunnallinen suojeluarvo tulee tarkistaa asemakaavoituksen yhteydessä. Näiden merkintöjen lisäksi alueelle on osoitettu lähivirkistysalue, yhteysalussatama, uusi tieyhteys, veneväylä, kehitettävä alue sekä alueen osa, jolla sallitaan tilaa vievän kaupan ja liiketilan rakentaminen. 8

9 Kuva. Ote osayleiskaavan osasta I Kuva. Ote osayleiskaavan osasta II. KEMIÖNSAAREN KEHITYSKUVA Kemiönsaaren kehityskuva on vuonna 2012 laadittu näkemys kunnan tulevaisuuden tavoitetilasta. Kemiönsaaren kehityskuvassa (2012) Taalintehtaan alue on osoitettu matkailuun painottuneeksi palvelukeskukseksi, jonka rakennetta tiivistetään. ASEMAKAAVA Suunnittelualueella on voimassa 2 asemakaavaa, joista toisesta (Lysholmen ) suunnittelualueelle on osoitettu vain katualuetta. Valverksholmenin asemakaava ( ) osoittaa alueelle teollisuusja varastorakennusten korttelialuetta. Valverksholmenin asemakaavan länsipuoli on osoitettu vaaraalueena. Asemakaavojen lisäksi voimassa on Taalintehtaan rakennuskaava vuodelta

10 Suunnittelualueella on voimassa seuraavia detaljikaavoja: Valverksholmen asemakaava, Lysholmen asemakaava, Byholmen asemakaava sekä useita rakennuskaavoja. Suunnittelualueen sijainti voimassa oleviin asema- ja rakennuskaavoihin on osoitettu alla olevassa kuvassa. Kuva. Suunnittelualueen sijainti suhteessa nykyisiin detaljikaavoihin Valverksholmen asemakaava on hyväksytty Asemakaavassa tehdasalue on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueena(t) sekä Taalintehtaantien kohdalta yleisen tien alueena (LT). Rakentamisen tehokkuus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0.80. Rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema on +30m. Asemakaava-alueen länsipuoli on osoitettu vaaraalueena. Pysäköintialueita on osoitettu kaava-alueen länsi- ja pohjoisosiin. 10

11 Kuva. Ote Valverksholmen asemakaavasta ( ) Taalintehtaan sataman asemakaavan muutoksen suunnittelualueelle kuuluu osa Lysholmen asemakaavan ja Byholmen asemakaavan katualueista. Lysholmen asemakaava on hyväksytty ja Byholmen asemakaava Kuva. Ote Lysholmen asemakaavasta ( ) Kuva. Ote Byholmen asemakaavasta ( ) 11

12 RAKENNUSKAAVA Taalintehtaan alueella on osittain voimassa Taalintehtaan rakennuskaava, joka on vahvistettu ja Valverksholmen rakennuskaava, joka on vahvistettu Taalintehtaan rakennuskaava osoittaa alueelle asuin-, liike- ja toimistorakennusten, hallinto- ja virastorakennusten, huoltoaseman, museoiden ja niihin verrattavien rakennusten korttelialueita sekä linja-autoaseman, venevalkaman, pysäköintialueen sekä puisto ja katualuetta. Kuva. Ote Taalintehtaan rakennuskaavasta (1985) Valverksholmen rakennuskaava on pääosin korvattu Valverksholmen asemakaavan muutoksella, Lysholmen asemakaavalla ja Byholmen asemakaavalla. Edellä mainittu rakennuskaava on osittain voimassa Tyska Holmen alueella. Voimassa olevassa rakennuskaavassa saari on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueena (T) sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueena(et). Kuva. Ote Valverksholmen rakennuskaavasta ( ) 12

13 RAKENNUSJÄRJESTYS Kemiönsaaren kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa Rakennusjärjestys astui voimaan RAKENNUSKIELLOT Alueella ei ole rakennuskieltoja. 4 Vaikutusten arviointi Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset (MRL 9 ). Kaavoja laadittaessa työstetään rinnakkain sekä kaavakarttaa että kaavaselostusta. Kaava-selostuksessa arvioidaan ratkaisujen vaikutuksia alla listatuista näkökulmista työn eri vaiheissa. Arvioinnin suorittaa kaavanlaatija sekä tarpeen mukaan muut asiantuntijat yhteistyössä osallisten ja viranomaisten kanssa. Arvioinnin lähtökohtana ovat käytössä oleva perusselvitysaineisto, jota täydennetään tarpeen mukaan. Sosiaaliset vaikutukset - asukkaiden arkielämän laatu, turvallisuus, viihtyisyys, palvelut - vaikutukset virkistykseen - vaikutukset matkailuun Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - liittyminen muuhun kaupunkirakenteeseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan - melu, - pinta- ja pohjavedet, - maisema- ja taajamakuva, - maaperä, - luonto ja eläimistö Liikenteelliset vaikutukset - liikennemäärät liikenneverkon eri osissa, - liikenneturvallisuus, - kevyen liikenteen yhteydet, - liittymäjärjestelyt - joukkoliikenteen kehittäminen Taloudelliset vaikutukset - seudun elinkeinoelämä, - palvelujen järjestäminen - yhdyskuntatekniset kustannukset (vesihuolto-, tie- ja katuverkko, sähkö- sekä puhelinverkko) Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kulttuuriperintöön - rakennettu ympäristö - suojeltu rakennusperintö - kulttuuriympäristö 5 Maanomistus Kaava-alueen laajuuden vuoksi maanomistus jakautuu lukuisille yksityisille ja yleisille tahoille. 13

14 6 Perusselvitykset - Rakennuskannan inventointi, kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys, Museovirasto/Maakuntamuseo Liikenneselvitys, AIRIX Ympäristö Oy, Muinaisjäännösten inventointi, Museovirasto/Maakuntamuseo Maisemaselvitys, AIRIX Ympäristö Oy, Luontoselvitys, Faunatica Oy, Neidonkielen ja sillä elävien uhanalaisten perhoslajien selvitys Taalintehtaalla 2011, Faunatica Oy, Kemiönsaaren kunnan kaupallinen selvitys, AIRIX Ympäristö Oy, Maaperäselvitys: rakennettavuus ja pilaantuneet maat, täydennetään kaavatyön edetessä 7 Osalliset Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat: - Maanomistajat ja alueen tai lähialueiden asukkaat - Kunnan hallintokunnat Viranomaiset: - Varsinais -Suomen ELY-keskus - Varsinais-Suomen liitto - Varsinais-Suomen maakuntamuseo - Pelastuslaitos - Kunnan rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta Yhdyskuntatekniikka: - Kemiönsaaren vesi - Fortum Yhteisöt ja yhdistykset: - FN-Steel Oy:n konkurssipesä - liikennöitsijät (joukkoliikennereitit) Vainion Liikenne Oy - Oy Faxell 2,0 Ab - Dalsbruks byaråd Osallisten listaa täydennetään tarvittaessa. MRL 64 mukaisesti osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. 14

15 8 Tavoitteellinen aikataulu - Luonnosvaiheen viranomaisneuvottelu kesäkuussa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä maaliskuussa Valmisteluvaiheen aineisto nähtävillä kesä - heinäkuussa Kaavaehdotus nähtäville syys - lokakuussa Asemakaavan hyväksyminen Kemiönsaaren kunnanvaltuustossa marras - joulukuussa Aloitus - Teknisen lautakunnan päätös asemakaavan vireille tulosta ( 166). - Kuulutus kaavan vireille tulosta kunnan ilmoitustaululla ja kunnan virallisissa ilmoituslehdissä. - MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu helmikuussa Tekninen lautakunta hyväksyy osallistumis- ja arviointisuunnitelman. OAS lähetetään viranomaisille tiedoksi ja pidetään kunnanvirastossa nähtävillä kaavan laadinnan ajan. Lisäksi OAS on nähtävillä määräajan kannanottoja varten. - Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 26 ). Luonnosvaihe - Perusselvitysten kokoaminen ja laatiminen; kevät Luonnosvaihtoehtojen laatiminen ja vertailu; kevät kesä Yhteistyö kunnan, työn viiteryhmän, viranomaisten ja osallisten kanssa koko luonnosvaiheen ajan. - Asemakaavaluonnosvaihtoehdot nähtävillä , jonka aikana kunnan jäsenillä ja osallisilla on mahdollisuus esittää kirjallinen mielipide luonnoksesta (MRL 62 ; MRA 30 ). Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja lautakunnilta. - Kaavaluonnos valmistuu ja hyväksytään teknisessä lautakunnassa. - Kaavatyön aikana järjestetään osallisille yleisötilaisuus - Laaditaan vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin kunnan käsittelyä varten. Ehdotusvaihe - Kaavaa tarkistetaan luonnosvaiheen kannanottojen ja lausuntojen perusteella. - Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 26 ). - Kaavaehdotus valmistuu ja hyväksytään teknisessä lautakunnassa. - Kaavaehdotus on julkisesti nähtävillä , jonka aikana kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä kirjallinen muistutus ehdotuksesta (MRL 65 ; MRA 27 ). - Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja lautakunnilta. - Yleisötilaisuus tarvittaessa. - Laaditaan vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin kunnan käsittelyä varten. - Tehdään mahdolliset tarkistukset kaavaan. Hyväksyminen - Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle asemakaavan hyväksymistä. - Kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan. Kaavan voimaantulo Asemakaava tulee voimaan kun lainvoimainen hyväksymispäätös kuulutetaan kunnan ilmoituslehdissä. Kaavoitukseen liittyvä julkinen aineisto kootaan tutustuttavaksi kaavoituksen eri vaiheissa nähtävilläolojen ajaksi. Aineisto on nähtävillä kunnan kaavoitusyksikössä sekä kunnan verkkosivuilla 15

16 9 Yhteystiedot Lisätietoja asemakaavan laatimiseen liittyvistä asioista antavat Kemiönsaaren kunta Tekninen johtaja Lars Nummelin puhelin: (02) Kaavoitusarkkitehti Åke Lindeberg puhelin: (02) s-posti: osoite: Vretantie Kemiö Konsultti Sweco Ympäristö Oy DI Tapio Toropainen, YKS-257 (TerraPro Oy) puhelin: s-posti: Insinööri AMK Justiina Nieminen puhelin: s-posti: osoite: PL 88 (Ratamestarinkatu 7 A) Helsinki Helsingissä Sweco Ympäristö Oy Tapio Toropainen (TerraPro Oy) DI, YKS-257 Justiina Nieminen kaavasuunnittelija, ins. AMK 16