Suomen metsäkeskus Metsäbiotalouden asiantuntijaohjelma. Metsäbiotalouden asiantuntijaohjelma Juhani Pyykkönen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen metsäkeskus Metsäbiotalouden asiantuntijaohjelma. Metsäbiotalouden asiantuntijaohjelma. 10.4.2015 30.3.2018 Juhani Pyykkönen"

Transkriptio

1 Metsäbiotalouden asiantuntijaohjelma Juhani Pyykkönen

2 2 Sisällys Murros ja mahdollisuus. 3 Biotalous numeroina Suomessa vuonna Metsäbiotalous ohjelman painopisteet Metsäbiotalousohjelman tavoitteet ja tehtävät Toimintamallit, trendit, riskit, suunta Uusiutuvat luonnonvarat, käyttö, tieto, talous Bioenergia, uusiutuva energia, liiketoimintamallit Puutuotteet, rakentaminen, markkinat Luontopalvelut, matkailu, terveys, ekosysteemipalvelut. 9 4 Ulkopuolisen rahoituksen tavoitteet. 0 Resurssien käyttö ja työnjako. 0 6 Odotettavat asiakashyödyt. 0 7 Biotalousohjelma Metsäkeskuksen strategian toteuttajana. 3 8 Viestintä. 4 9 Biotalousohjelman koordinointi ja yhteistyö palvelualueiden kanssa. 0 Metsäbiotalouden vuosisuunnitelma Hankkeet, joiden suunnittelun ja toteutukseen biotalousjoukkue osallistuu. 7

3 3 Murros ja mahdollisuus Metsätalous ja -teollisuus ovat murroksessa. Monilta tuotteilta on murtunut kannattava pohja, kun digitaalisuus korvaa papereita, markkinat painottuvat kasvaviin talouksiin ja tuotantoa on siirtynyt halvan kuidun ja työn maihin. Suomen merkittävin uudistuva resurssi on metsät ja ihmiset. Biotalous on uusi ajattelu- ja toimintamalli, joka perustuu uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön ja niistä valmistettuihin tuotteisiin ja palveluihin. Biotaloutta kuvaa aineen ja ajatusten kierto, vähähiilisyys, hajautettu tuotanto sekä talouden ja tieteiden yhteistyö. Biotalous on taloutta, joka on sekä kannattavaa että kestävää ja jolle on yhteiskunnassa tilausta. Puolet Suomen biotalouden arvon lisäyksestä perustuu tällä hetkellä metsäbiotalouteen. Oheinen taulukko kertoo, missä biotalouden osa-alueilla lisäarvo nyt syntyy ja missä työpaikat ovat. Metsäbiotalousohjelmassa edistetään elinkeinoja, palveluja ja tuotteita, joissa olemme jo hyviä. Tärkeää on myös edistää uusia elinkeinoja, joilla on mahdollisuus kasvaa merkittäviksi. Tässä työssä on tilaus rohkeille kokeiluille, omiin vahvuuksiimme perustuvalle erikoistumiselle, uusille kumppaneille ja riskien kartoittamiselle. Myös nykyisten toimintamallien riskit on analysoitava. Biotalous on uusi ajattelu- ja toimintamalli

4 4 Biotalous numeroina Suomessa vuonna 20 Tuotos milj. Arvonlisäsys milj. Työntekijät hlöä. Vienti milj. Biotalouden tuotteet yhteensä Metsätalous Puutuoteteollisuus Massa- ja paperiteollisuus Rakentaminen Kemianteollisuus Lääketeollisuus Uusiutuva energia Veden puhdistus ja jakelu Biotalouden palvelut yhteensä Luontomatkailu Metsästys Kalastus Koko biotalous Koko kansantalous Biotalouden osuus 6, % 2,3 % 2,7 % 26,3 % Biotaloudessa ei ole kysymys vain alkutuotannosta ja metsätaloudesta, tai uudesta bioleimasta tuotteen kyljessä. Biotalous tuo systeemisen muutoksen. Biotalouden kehittäminen merkitsee taloudellisten ja teknisten muutosten ohella ihmisten luontosuhteen ja yhteiskuntasuhteen muutosta kohti kestäviä toiminnan muotoja. Suomen metsäkeskuksen on nähtävä biotalouden muutos koko laajuudessaan, mikä on edellytyksenä sille, että saamme kohdistaa resurssit viisaasti ja erikoistua tulosta tuottavasti. Metsäbiotalouden asiantuntijaohjelma rakentuu perustalle, jota tulevaisuuden kehitysennusteet tukevat. Biotalousohjelman tukena on käytetty seuraavia esityksiä: Suomen metsäkeskuksen strategia Kansallinen metsästrategia 20 ja alueelliset metsäohjelmat Suomen biotalousstrategia Suomen biodiversiteettistrategia Kiertotalous, biotalous, resurssiviisaus, cleantec, greencare Ohjelmoitava maailma, digitalisoituminen, esineiden ja palveluiden internet Älykäs erikoistuminen, uudet biotuotteet, vähähiilisyys Tulevaisuuden osaamistaidot

5 Suomen metsäkeskuksen tavoite on olla katalysaattori eri toimijoiden välillä elinkeinojen ja hyvinvoinnin luomisessa.

6 6 2 Metsäbiotalous -ohjelman painopisteet Suomen metsäkeskuksen tavoite on olla katalysaattori eri toimijoiden välillä elinkeinojen ja hyvinvoinnin luonnissa. Metsäbiotalousohjelman tavoitteena on luoda ymmärrystä ja nähdä biotalouden uudet mahdollisuudet myös Metsäkeskukselle. Metsäkeskuksen vahvuuksia ovat metsätieto, metsänomistajaosaaminen ja kokemus neuvonnasta. Elinkeinojen kehittämisessä on perinteisesti ollut tuottajalähtöinen ja tekninen näkökulma, mutta uutta luodessa biotaloutta tulee tarkastella erityisesti asiakkaiden, käyttäjien ja kansalaisten näkökulmasta. Biotalouden ja metsäsektorin muutosten vuoksi alueiden kilpailuedut järkkyvät. Biotalous luo uusia vahvuuksia ja kilpailuetuja. Koska toimintaympäristö ja yhteistyöverkko muuttuvat, tiedon luonti ja analysointi korostuu. Kansainvälinen näkökulma on hajautetussa toimintamallissa Suomelle tärkeä. Alueiden uudet vahvuudet ja tarvittava osaaminen on selvitettävä niin maakunnallisesti kuin kansainvälisesti. Kysymys on Metsäkeskuksen asiantuntijaroolin roolin ja osaamisen määrittämisestä Suomessa osana globaalia taloutta. Asiantuntijaosaamisen konkretia on asian osaaminen. Osaaminen näkyy hyvin perusteltujen toiminta- ja yhteistyömallien luontina ja edelleen tuotannon lisäarvona ja työpaikkoina. Biotalousnäkymä on laaja, koska biotalous ylittää perinteiset sektorirajat. Kartta on pidettävä ajan tasalla, jotta voimme suunnistaa, etsiä kattavasti mahdollisuuksia, mutta myös havaita ja minimoida riskejä. Biotalousohjelman painopisteet Tuotos milj. Biotalousasiantuntijoiden resurssit, % työajasta Toimintamallit, trendit, riskit, suunta 20 Uusiutuvat luonnonvarat, käyttö, tieto, talous, kestävyys 20 Bioenergia, uusiutuva energia, liiketoimintamallit Puutuotteet, rakentaminen, edut, raaka-aine, markkinat 0 Luontopalvelut, matkailu, terveys, ekosysteemipalvelut 0 Arvonlisäsys milj.

7 7 3 Metsäbiotalousohjelman tavoitteet ja tehtävät Metsäbiotalousohjelma on suunniteltu ajalle Vuosiohjelmat ovat osa biotalousohjelmaa. Biotalousohjelmassa suuri osa resursseista voidaan kohdistaa tehokkaasti vasta ohjelmakauden aikana karttuvan tiedon ja kokemuksen myötä. Oppiminen on oleellinen osa ohjelmaa. Vuosisuunnittelu tuo jouston ja konkreettiset tavoitteet myös ohjelman loppuvuosille, sillä kehitys ja ymmärrys biotaloudesta on nopeaa. Biotalousohjelman ohella biotalouden tavoitteita toteuttaa moni henkilö ja hanke Metsäkeskuksessa. Metsäbiotalousohjelman tavoitteet ja toimenpiteet nivotaan osaksi alueellisia metsäohjelmia (AMO). Metsäbiotalousohjelman vuosibudjetti on euroa, josta valtionapua, lähinnä asiantuntijoiden palkkaa, on euroa ja ulkopuolista hankerahaa eli asiantuntijatyötä hankkeille on euroa. Biotalouden asiantuntijat voivat toimia asiantuntijoina myös näissä hankkeissa. Biotaloudessa on kysymys on ajattelu- ja toimintamallista, sen systeemisestä muutoksesta. Metsäkeskuksella on oltava näkymä ja ymmärrys biotalouden kaikilta osa-alueilta, jotta oma rooli ja työmaa osataan perustella ja rajata. Uudet elinkeinot voivat syntyä juuri raja-alueille uudenlaisesta yhteistyöstä. Raja-alueita voivat olla uusiutuva energia ja puurakentaminen, metsätieto ja esineiden internet, terveys ja metsänhoito, tukipolitiikka ja yritysriskit, puun kemia ja metsänhoito tai metsien inventointi ja ihmisten käyttäytyminen. Yritykselle ja yrittäjälle elintärkeitä ovat uudet liiketoimintamahdollisuudet, kannattavuuden perusteet ja riskien hallinta, sillä maailma muuttuu nopeasti. Koska asiakkaat maksavat kaiken, Metsäkeskuksella on oltava ymmärrys biotalouden kaikilta osa-alueilta ja metsäbioalalla myös ulkomaiset asiakkaat, on elinkeinojen kehittämisessä asiakkaat ja heidän arvonsa on tunnettava. Markkinamahdollisuuksista on oltava perillä. Palvelumme tulee muotoilla käteviksi tietotyökaluiksi, olipa kyse tietoanalyyseista tai valmennuspaketeista. Selkeästi esitetty on selkeästi ajateltu.

8 8 3. Toimintamallit, trendit, riskit, suunta Ympäristöluotaus, strategiat, ohjelmat, yhteistyöverkostojen luonti. Talouden ja yhteiskunnan uudet kestävät toimintamallit. Ilmastotavoitteiden toteuttaminen. Metsäkeskus on vuosittain valmennettu uusiin strategioihin ja ohjelmiin. AMO-ohjelmat ovat ajan tasalla. Biotalouden alueelliset toimintamallit osana globaalia toimintaa. Biotalousasiantuntijat Biotalousasiantuntijat, elinkeinopäälliköt, SMK-yhteistyö Koulutus koulutus/vuosi Biotalousasiantuntijat Viestintä Tulostavoitteiden mukaan Biotalousasiantuntijat Tavoite ja tehtävä Tulos Vastuuhenkilö Omarahoitus Yhteistyökumppanit Maakunnalliset ja valtakunnalliset työryhmät, kansainväliset kumppanit Uusiutuvat luonnonvarat, käyttö, tieto, talous Tiedon tarve biologisista resursseita ja prosesseista. Bioraaka-aineiden ja tuotteiden markkinat. Biomassojen tuotannon ja käytön kestävyys. Metsätietotyökalu ja analyysit. Tieto metsänomistaja-käyttäytymisestä. Biotalouden ympäristö- ja markkinaedut, riskit, hyväksyttävyys. SMK-yhteistyö, biotalousasiantuntijat. Biotalousasiantuntijat, SMK-yhteistyö Koulutus koulutus/vuosi Biotalousasiantuntijat Viestintä Tulostavoitteiden mukaan Biotalousasiantuntijat Tavoite ja tehtävä Tulos Vastuuhenkilö Omarahoitus Yhteistyökumppanit Luke, UEF, MMM, YM Luke, MMM, YM, yliopistot 3.3 Bioenergia, uusiutuva energia, liiketoimintamallit Uusiutuvan energian alueelliset mahdollisuudet, fossiilitalouden korvaus. Bioenergian hankintaketjun kehittäminen. Energiaratkaisujen tehokkuus ja kannattavuus. Bioenergiatuotteet, yritys- ja palvelukonseptit, logistiikka. Biotalousasiantuntijat, elinkeinopäälliköt Biotalousasiantuntijat, elinkeinopäälliköt Koulutus 4 koulutusta/vuosi Biotalousasiantuntijat Viestintä Tulostavoitteiden mukaan Biotalousasiantuntijat Tavoite ja tehtävä Tulos Vastuuhenkilö Omarahoitus Yhteistyökumppanit Luke, Pro Agria, yliopistot Luke, MMM, YM, yliopistot

9 9 3.4 Puutuotteet, rakentaminen, markkinat Puurakentamisen edut yritykselle ja yhteiskunnalle. Puurakentamisen ja tuotteiden edut, puurakennuskaavoitus, suuret puurakennukset. Yhteistyökumppanit Biotalousasiantuntijat, elinkeinopäälliköt, SMKyhteistyö Koulutus koulutus/vuosi Biotalousasiantuntijat Viestintä Tulostavoitteiden mukaan Biotalousasiantuntijat Tavoite ja tehtävä Tulos Vastuuhenkilö Omarahoitus Maakunnalliset ja valtakunnalliset työryhmät, kansainväliset kumppanit. 3. Luontopalvelut, matkailu, terveys, ekosysteemipalvelut Luontomatkailun alueelliset mahdollisuudet Ekosysteemipalveluiden liiketoiminta. Metsien vetovoiman lisääminen. Arvojen aluesuunnittelu, ekosysteemipalveluiden kauppa. SMK-yhteistyö Biotalousasiantuntijat SMK-yhteistyö Biotalousasiantuntijat Koulutus koulutus/vuosi Biotalousasiantuntijat Viestintä Tulostavoitteiden mukaan Biotalousasiantuntijat Tavoite ja tehtävä Tulos Vastuuhenkilö Omarahoitus Yhteistyökumppanit Metsähallitus Luke, MMM, YM, yliopistot

10 0 4 Ulkopuolisen rahoituksen tavoitteet Hankkeet ovat rahoituskeino, jolla toteutetaan valittuja ja aktiivisesti johdettuja tavoitteita. Biotalousasiantuntijat tukevat hankkeiden suunnittelua ja toteutusta. Keskeisinä kumppaneina ovat alueellisesta hanketoiminnasta vastaavat elinkeinopäälliköt. Biotalousasiantuntijat osallistuvat hankkeiden toteutukseen niin, että käytetyn hankerahan määrä yhteensä on euroa vuodessa.» Luettelo hankkeista on kohdassa 0, Biotalouden vuosisuunnittelu. Resurssien käyttö ja työnjako Metsäbiotalouden asiantuntijajoukkue kokonaisuudessaan perehtyy kaikkiin metsäbiotalouden asiantuntijaohjelman tavoitteisiin. Henkilökohtaiset erikoistumisalat tullaan valitsemaan ohjelman ensivuotena. Biotalousasiantuntijat tukevat kaikkien prosessien toimintaa osallistumalla tilaisuuksiin ja hankkeisiin, kouluttamalla henkilöstöä ja viestimällä aktiivisesti. Valtakunnallisiin ja kansainvälisiin työryhmiin osallistutaan Metsäkeskuksessa sovitun työnjaon mukaan. 6 Odotettavat asiakashyödyt Suurin asiakashyöty on ymmärtää biotalouden tuomat ja tukemat uudet liiketoimintamahdollisuudet. Biotaloudella on kansalaisten laaja kannatus ja poliittinen tuki, myös kansainvälisesti. Yrittäminen on mahdollisuuksien ja riskien hallintaa. Siksi osa asiakashyödyistä on konkreettista päätöstukea, riskien arviointia tänään, tulevaisuuden toimintaympäristön kartoitusta ja kannattavuusneuvontaa.

11 Metsäbiotalousohjelman hyöty painopistealueittain Metsäbiotalousohjelman painopistealueet Uusiutuvat luonnonvarat, käyttö, tieto, talous Bioenergia, uusiutuva energia, liiketoimintamallit Puutuotteet, rakentaminen raaka-aine, markkinat Luontopalvelut, matkailu, terveys, ekosysteemipalvelut Asiakasryhmä Hyöty mitä? Palvelu miten? Yritykset, työryhmät, metsänomistajat, Metsäkeskus Yritykset, yhteisöt Yritykset, kaavoittajat, rakennuttajat Yritykset Raaka-aine, saatavuus, logistiikka, teknologia, liiketoiminta, hyväksyttävyys Raaka-aine, saatavuus, teknologia, liiketoimintamallit Raaka-aine, markkinointi, uudet tuotteet, hyväksyttävyys Raaka-aine, arvotunnistus, uudet tuotteet ja palvelut Ajantasainen metsätieto, sähköiset palvelut, metsävaraselvitykset Ajantasainen metsätieto, sähköiset palvelut, aluekehitys, yritysneuvonta Puun edut ja imago, sähköiset palvelut, aluekehitys, yritysneuvonta Uusi metsätieto, intressien yhteensovitus, yritysneuvonta Toimintamallit, trendit, riskit, suunta Metsäkeskus, yritykset, työryhmät Suunnan valinta, talouden hallinta, riskien minimointi Analyysit, aivoriihet, asiantuntijaryhmät Hyöty asiakasryhmittäin Asiakasryhmä Hyöty mitä? Palvelu miten? Tulos seuraus Pieni yritys Päätöstuki, vaihtoehtojen vertailu Metsätieto, sähköiset palvelut, yritysneuvonta Kannattavuus, riskien minimointi, kasvu Suuri yritys Päätöstuki, vaihtoehtojen vertailu Metsätieto, sähköiset palvelut, koulutus Kannattavuus, riskien minimointi, kasvu Metsäomistaja Päätöstuki, vaihtoehtojen vertailu Metsätieto, sähköiset palvelut, koulutus Tavoitteellisuus, kannattavuus, tulo Asiantuntijakumppanit Osaaminen, oppiminen, laatu Yhteistyö, hankkeet Osaaminen Ministeriöt Päätöstuki, osaaminen, oppiminen, laatu Yhteistyö, hankkeet Suunnitelmien laatu, toteutettavuus Metsäkeskus sisäinen Biotalouden toimintamallin tuottama sisäarvo, työ ja hyvinvointi Biotalouden mahdollisuuksien näkeminen, harkittu erikoistuminen, dialogi Asiantunteva asiakastyö

12 2 Biotalousohjelma toteuttaa Metsäkeskuksen nykyistä strategiaa

13 3 7 Biotalousohjelma Metsäkeskuksen strategian toteuttajana Biotalousohjelma sekä toteuttaa Metsäkeskuksen nykyistä strategiaa että tuottaa tietoa uuden strategian pohjaksi. Kehittää osaamista ja asiantuntijoita Tuottaa, siirtää ja jakaa tietoa kotimaassa ja asiakasmarkkinoilla Muotoilee tietotuotteita Rakentaa yhteistyötä, hyvinvointia, yhteiskuntaa Hahmottaa tulevaisuutta, minimoi riskejä Mahdollistaa onnistumisen innostumisen Vahvistaa osaltaan perustaa organisaation olemassaololle.

14 4 8 Viestintä Viestinnässä noudatetaan asiantuntijaohjelman vuosisuunnitelmaa. Tietoa tarjotaan sopivina ajankohtina. Tuloksellinen viestintä ja Metsäkeskuksen näkyvyys edellyttävät tiivistä yhteistyötä Metsäkeskuksen valtakunnallisen viestintätiimin, palvelualueen viestinnän suunnittelijan, johtavan asiantuntijan, aluejohtajan ja elinkeinopäällikön sekä muiden asiantuntijaohjelmien tiimien välillä. Omien julkaisukanavien (Metsäkeskus.fi, Metsään-lehti, verkkolehti ja uutiskirjeet) käyttö päätetään sisällön, kohderyhmän ja tavoiteaikataulun perusteella. Sisältöä tuotetaan kaikilla palvelualueilla ottaen huomioon alueelliset erityispiirteet. Kaikki kanavat hyödyntävät mahdollisuuksien mukaan mediatiedotteita tai uutisaiheita. Näin tuotetaan integroitua viestintää, jossa viestien toisto nostaa niiden huomioarvoa. Tiedotusvälineiden yhteyshenkilönä ja lisätietojen antajana asiantuntijaohjelmasta talosta ulospäin toimii ensisijaisesti johtava asiantuntija. Tarvittaessa johtava asiantuntija ohjaa kysymyksen edelleen valitsemalleen taholle. Mediatapaamisten ja tapahtumien järjestelyihin perustetaan lyhytaikainen työryhmä, jossa ovat mukana palvelualueen viestinnän suunnittelija, johtava asiantuntija ja valtakunnallisen viestintätiimin asiantuntija. Tärkeät teemat otetaan esille kaikissa metsänomistajille, sidosryhmille ja suurelle yleisölle suunnatuissa tapahtumissa. Sosiaalisesta mediasta Facebookia käytetään metsänomistajaviesteihin ja Twitteriä tiedotusvälineviesteihin. LinkedIn sopii sidosryhmäviesteihin. Sosiaalisessa mediassa vahvistetaan ja hyödynnetään muissa kanavissa julkaistuja viestejä. Metsäkeskuksen sosiaalisen median viestejä tuottaa some-ryhmä valtakunnallisen viestinnän ohjauksessa.

15 9 Biotalousohjelman koordinointi ja yhteistyö palvelualueiden kanssa Biotaloutta toteuttaa ja kehittää suuri joukko sidosryhmiä, yrityksiä ja organisaatioita. Metsäkeskus koordinoi biotaloustoimintansa ohjaavien ministeriöiden kanssa. Tärkeitä kumppaneita ovat rahoittajat. Yhteistyön järjestäminen tutkimuslaitosten, yliopistojen ja oppilaitosten kanssa on tärkeää Metsäkeskuksen osaamisen luonnille. Metsäkeskuksen sisäinen yhteistyö rakennetaan metsäbiotalousohjelman ja palvelualueiden asiantuntijaohjelmien välille. Keinoina ovat perustellut ehdotukset, rakentavat keskustelut, valmennus ja johtamisen raportointi. Metsäbiotalousohjelman alueellinen osallistaminen sidosryhmien kanssa järjestetään alueellisten metsäohjelmien kanssa, joiden valmistelu alkaa toukokuussa 20, kun uudet metsäneuvostot aloittavat toimessaan ja ne valmistuvat vuoden 20 loppuun mennessä. Biotaloutta toteuttaa ja kehittää suuri joukko organisaatioita.

16 6 0 Metsäbiotalouden vuosisuunnitelma 20 Resurssi/ Asiantuntija kk % , 3 Tavoite Yht. Pohj. Itäi. Länti. Kaak. Etel. Asiantuntijoiden työ hankerahalla, /vuosi Hankeluettelo ohessa Ulkopuolinen rahoitus, % ohjelmabudjetista Tutkimus- ja asiantuntijayhteistyö Osaamisen nosto Yhteistyöverkon rakentaminen, yhteishankkeet Biotalouden toimintamallit Mahdollisuudet, vaihtoehdot, erikoistuminen AMO-työn tuki Biotalouden lisäarvo ja työpaikat Metsäkeskuksen tehtävä Hanketuki alueille Koulutustapahtumat, kpl Mitä on biotalous, Metsäkeskuksen koko henkilöstö. Bioenergian tuotannon kannattavuus, yrittäjät Biotalous ja AMO, AMO-osallistujat Koulutus, osallistuneet metsänomistajat Biotalouden aiheet osana muuta koulutusta Koulutus, osallistuneet yritykset Biotalouden aiheet osana muuta koulutusta Asiantuntijaesiintymiset, -blogit, kpl Bioenergia Bioraaka-aineet Puutuotteet rakentaminen Luontopalvelut Toimintatapa, politiikka, strategia Yritys ja sidosryhmätapaamiset, kpl Metsätieto Bioenergia Pyydetyt aiheet Media-artikkelit, tiedotteet, annetut aiheet, kpl Bioenergia Bioraaka-aineet Puutuotteet rakentaminen Luontopalvelut Toimintatapa, politiikka, strategia , , Media- ja some-esiintymiset, kpl , Palaute tilaisuuksista (-)

17 7 Hankkeet, joiden suunnitteluun ja toteutukseen biotalousjoukkue osallistuu Hankeluettelo muuttuu, koska monet edellisen hankekauden hankkeet päättyvät ja uuden hankekauden hankehaku on käynnissä. Hankkeiden koko ja Metsäkeskuksen osuus selviää hankepäätösten myötä. Hanketietokantaa pidetään yllä Miilu-intranetissä. Valtakunnalliset hankkeet Energiatehokkuudesta hyvinvointia maaseudulle, koordinaatiohanke, ProAgria/Metsäkeskus, haku Pohjoinen alue Kainuun biotuotetehdas, raaka-aine- ja logistiikkavaihtoehtojen selvittäminen, Kainuun maakuntaliitto/metsäkeskus Työnimi Pohjoista metsäenergiaa, yrittäjyys, fossiilisenergian korvaaminen, Metsäkeskus, haku Klapiyrittäjyyden kehitysmahdollisuudet, Metsäkeskus, haku Voiko yrityksesi hyvin? Yrityksen talouden ja työntekijän hyvinvointi metsäenergiaketjussa, Metsäkeskus, haku Itäinen alue LähiWatti, Metsäkeskus, Pohjois-Savo, Pohjois- Karjala, haku LaatuHake, Metsäkeskus Metsästä Mania, Josek/Metsäkeskus, haku Lähienergialla omavaraisuuteen, Metsäkeskus, Keski-Suomi, haku Tehokkuutta ja laatua biomassoihin perustuvaan liiketoimintaan Biopooli, Jyväskylän ammattikorkeakoulu/metsäkeskus, Keski- Suomi. Läntinen Etelä-Pohjanmaan lämpöyrittäjyyden osaamiskeskittymän kansainvälistäminen, HECSO, Metsäkeskus, Etelä-Pohjanmaa/Seduaikuiskoulutuskeskus Uusiutuvat maaseudun energiat, ProAgria/ Metsäkeskus, Varsinais-Suomi, Satakunta, haku Energiakylä 00, Vaasan yliopisto/metsäkeskus, haku Lounais-Suomen metsäekosysteemipalvelut, Metsäkeskus, haku Työnimi Lämpöyrittäjyys ja maatilan energianhuolto, Metsäkeskus, Pirkanmaa, haku Kaakkoinen Energiapuusta enemmän bioenergialiiketoiminnan kehittäminen Etelä- Savo, Metsäkeskus Kaakkois-Suomen bioenergialiiketoiminnan kehittäminen, Metsäkeskus/haku Eteläinen Maaseudun uusiutuvan energian muuttuva palaset, Metsäkeskus, Häme ja Uusimaa Terminaalihanke, Metsäkeskus, Etelä Suomi Bioenergi Österbotten, Metsäkeskus, Pohjanmaa Träförädling Österbotten, Metsäkeskus, Pohjanmaa

18

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään Biotalousstrategiabiotaloudella maaseutu kehittymään Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö 18.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy Metsäbiotalous Suomessa ja maakunnissa Panu Kallio, Jouko Lehtoviita, Helsinki, Esityksen sisältö Metsäbiotalous Suomessa Maakuntien metsäbiotalous Metsäbiotalouden osuus maakuntien biotaloudesta Esimerkki

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Kaikki vastaajat maakunnan mukaan 1

Kaikki vastaajat maakunnan mukaan 1 3,05 3,07 3,14 3,02 2,94 3,35 3,21 3,27 3,29 3,18 3,33 3,14 3,49 3,49 3,61 3,57 3,59 3,57 3,27 3,39 3,27 3,14 3,32 3,06 3,26 3,18 3,25 3,18 3,09 3,17 3,11 3,07 3,15 3,44 3,61 3,58 3,58 3,51 3,59 3,43 3,32

Lisätiedot

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? 3.9.2015. Iisalmi MAL verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Yliarkkitehti Raija Seppänen Maa- ja metsätalousministeriö/ Maaseudun

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Metsäkeskuksen näkemyksiä metsien hyödyntämisestä. Tulevaisuuden bioenergiaratkaisut seminaari Kuusamo 16.4.2015 Eeva-Liisa Repo

Metsäkeskuksen näkemyksiä metsien hyödyntämisestä. Tulevaisuuden bioenergiaratkaisut seminaari Kuusamo 16.4.2015 Eeva-Liisa Repo Metsäkeskuksen näkemyksiä metsien hyödyntämisestä Tulevaisuuden bioenergiaratkaisut seminaari Kuusamo 16.4.2015 Eeva-Liisa Repo Puheenvuoron sisältöä Suomen metsäkeskuksesta Pohjois-Suomen ja Koillismaan

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa Liisa Saarenmaa 19.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke

Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke Koordinaatiohanketilaisuus Maaseutuvirasto, Helsinki, 5.10.2015 Elina Vehmasto, Luke Natural Resources Institute Finland Valtakunnallinen Green Care Koordinaatiohanke

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2015 2020 Eeva-Liisa Repo Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Oulun Seudun biotalous- ja energiatehokkuustoimijoiden kesätapaaminen Torstai 16.6.2016

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017 Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017 Luonnos 9.3.2017 9.3.2017 1 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013 Sixten Sunabacka Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne MSO:n uudet hankkeet Metsäteollisuuden vienti Tammi- heinäkuun vienti oli 6,5 miljardia euroa

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Kymenlaakson metsäbiotalous

Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakso massan ja paperin maakunta Metsäbiotalous on maakunnan biotalouden veturi. Sen osuus biotalouden kokonaistuotoksesta on 65 %. Kivijalkana on vahva massa- ja paperiteollisuus.

Lisätiedot

Metsäbiotalous Kymenlaaksossa

Metsäbiotalous Kymenlaaksossa Metsäbiotalous Kymenlaaksossa Kymenlaakson 11. maaseutufoorumi, Kotka 29.3. 2017 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen, MTK Biotalous on uusiutuvan HIILEN C kiertoa + CO 2 REHUA, jota ELÄIN SYÖ 45 % HIILTÄ C

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Biotalous, kestävää ja vastuullista liiketoimintaa Satakuntaliitto Elintarvike TKI, 15.10.2015. yrityskehittäjä Heikki Perko

Biotalous, kestävää ja vastuullista liiketoimintaa Satakuntaliitto Elintarvike TKI, 15.10.2015. yrityskehittäjä Heikki Perko Biotalous, kestävää ja vastuullista liiketoimintaa Satakuntaliitto Elintarvike TKI, 15.10.2015 yrityskehittäjä Heikki Perko 1 KESTÄVÄ KEHITYS BIOTALOUS HIILINEUTRAALISUUS 2 IRTI FOSSIILITALOUDESTA -biomassojen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. 06.11.2014 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. 06.11.2014 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 06.11.2014 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue 12.11.2014 2 SMK Strategia Strateginen tavoite 1. Metsäkeskus tuottaa arvoa asiakkuuteen.

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN MAAKUNTIEN HUIPPUKOKOUS 2015 Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen 26.8.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Biotalous paljon esillä Mikä ihmeen biotalous? Biotalous

Lisätiedot

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien

Lisätiedot

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna Hanketoiminta Suomen talouden kehittämisen apuna Saarijärvi 10.4.2013 Juha Lappalainen MTK 1 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen EU-politiikka

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen Torstai 17.9.2009 klo 13-17 Jyväskylä Paviljonki, auditorio Wivi Yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen -projekti APAKE/TEM

Lisätiedot

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen

Lisätiedot

YHDEN JÄTE ON TOISEN RAAKA-AINETTA Biotalouden asiantuntijatyöskentely 28.2.2014

YHDEN JÄTE ON TOISEN RAAKA-AINETTA Biotalouden asiantuntijatyöskentely 28.2.2014 YHDEN JÄTE ON TOISEN RAAKA-AINETTA Biotalouden asiantuntijatyöskentely 28.2.2014 Aikataulu 12.00 Tervetuloa 12.10 Biotalouden määritelmä ja rajaus 12.45 Biotalouden nykytila 13.30 Biotalouden megatrendit

Lisätiedot

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä 2 BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä Riina Siikanen, Karelia-amk.12.2014 Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle -seminaari 3 Biotalouden käsite Biotaloudella

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

Verkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu

Verkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu Verkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu Jaana Lerssi-Uskelin 6.6.2014 - Työhyvinvointifoorumin mahdollistamana - Verkosto työpaikan työhyvinvointitoimijoille - Verkosto jonka toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Tilannekatsaus Huhti-toukokuu 2016 Jyrki Pitkänen KASELY Maaseutupalvelut Maaseuturahoitus Kaakkois-Suomessa 2014-2020 Myöntökehys 2014-2020

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

Biotalous-INKA

Biotalous-INKA Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta Suomen

Lisätiedot

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi. VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.norros Mikään ei ole niin varmaa kuin muutos Ihmisen soluja uusiutuu

Lisätiedot

Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö

Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa Puurakentamisen edistäminen on osa hallituksen painopistealueen

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Maakunnallisten metsäneuvostojen nimeäminen v. 2015

Maakunnallisten metsäneuvostojen nimeäminen v. 2015 1 (7) Maakunnallisten metsäneuvostojen nimeäminen v. 2015 Edellisten metsäneuvostojen toimikausi päättyi v. 2014 vuoden lopussa. Metsäkeskuslain muutos astui voimaan 1.1.2015. Sen mukaan siirtymäsäädösten

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12 Innovointi osana maatilojen neuvontaa Seinäjoki 2.12 Innovaatio Innovaatio = keksintö + liiketoiminta Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu),

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Puusta elinvoimaa Pohjoiseen seminaari 12.5.2016 Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Pohjoinen palvelualue Suomen metsäkeskus

Lisätiedot