Suomen metsäkeskus Metsäbiotalouden asiantuntijaohjelma. Metsäbiotalouden asiantuntijaohjelma Juhani Pyykkönen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen metsäkeskus Metsäbiotalouden asiantuntijaohjelma. Metsäbiotalouden asiantuntijaohjelma. 10.4.2015 30.3.2018 Juhani Pyykkönen"

Transkriptio

1 Metsäbiotalouden asiantuntijaohjelma Juhani Pyykkönen

2 2 Sisällys Murros ja mahdollisuus. 3 Biotalous numeroina Suomessa vuonna Metsäbiotalous ohjelman painopisteet Metsäbiotalousohjelman tavoitteet ja tehtävät Toimintamallit, trendit, riskit, suunta Uusiutuvat luonnonvarat, käyttö, tieto, talous Bioenergia, uusiutuva energia, liiketoimintamallit Puutuotteet, rakentaminen, markkinat Luontopalvelut, matkailu, terveys, ekosysteemipalvelut. 9 4 Ulkopuolisen rahoituksen tavoitteet. 0 Resurssien käyttö ja työnjako. 0 6 Odotettavat asiakashyödyt. 0 7 Biotalousohjelma Metsäkeskuksen strategian toteuttajana. 3 8 Viestintä. 4 9 Biotalousohjelman koordinointi ja yhteistyö palvelualueiden kanssa. 0 Metsäbiotalouden vuosisuunnitelma Hankkeet, joiden suunnittelun ja toteutukseen biotalousjoukkue osallistuu. 7

3 3 Murros ja mahdollisuus Metsätalous ja -teollisuus ovat murroksessa. Monilta tuotteilta on murtunut kannattava pohja, kun digitaalisuus korvaa papereita, markkinat painottuvat kasvaviin talouksiin ja tuotantoa on siirtynyt halvan kuidun ja työn maihin. Suomen merkittävin uudistuva resurssi on metsät ja ihmiset. Biotalous on uusi ajattelu- ja toimintamalli, joka perustuu uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön ja niistä valmistettuihin tuotteisiin ja palveluihin. Biotaloutta kuvaa aineen ja ajatusten kierto, vähähiilisyys, hajautettu tuotanto sekä talouden ja tieteiden yhteistyö. Biotalous on taloutta, joka on sekä kannattavaa että kestävää ja jolle on yhteiskunnassa tilausta. Puolet Suomen biotalouden arvon lisäyksestä perustuu tällä hetkellä metsäbiotalouteen. Oheinen taulukko kertoo, missä biotalouden osa-alueilla lisäarvo nyt syntyy ja missä työpaikat ovat. Metsäbiotalousohjelmassa edistetään elinkeinoja, palveluja ja tuotteita, joissa olemme jo hyviä. Tärkeää on myös edistää uusia elinkeinoja, joilla on mahdollisuus kasvaa merkittäviksi. Tässä työssä on tilaus rohkeille kokeiluille, omiin vahvuuksiimme perustuvalle erikoistumiselle, uusille kumppaneille ja riskien kartoittamiselle. Myös nykyisten toimintamallien riskit on analysoitava. Biotalous on uusi ajattelu- ja toimintamalli

4 4 Biotalous numeroina Suomessa vuonna 20 Tuotos milj. Arvonlisäsys milj. Työntekijät hlöä. Vienti milj. Biotalouden tuotteet yhteensä Metsätalous Puutuoteteollisuus Massa- ja paperiteollisuus Rakentaminen Kemianteollisuus Lääketeollisuus Uusiutuva energia Veden puhdistus ja jakelu Biotalouden palvelut yhteensä Luontomatkailu Metsästys Kalastus Koko biotalous Koko kansantalous Biotalouden osuus 6, % 2,3 % 2,7 % 26,3 % Biotaloudessa ei ole kysymys vain alkutuotannosta ja metsätaloudesta, tai uudesta bioleimasta tuotteen kyljessä. Biotalous tuo systeemisen muutoksen. Biotalouden kehittäminen merkitsee taloudellisten ja teknisten muutosten ohella ihmisten luontosuhteen ja yhteiskuntasuhteen muutosta kohti kestäviä toiminnan muotoja. Suomen metsäkeskuksen on nähtävä biotalouden muutos koko laajuudessaan, mikä on edellytyksenä sille, että saamme kohdistaa resurssit viisaasti ja erikoistua tulosta tuottavasti. Metsäbiotalouden asiantuntijaohjelma rakentuu perustalle, jota tulevaisuuden kehitysennusteet tukevat. Biotalousohjelman tukena on käytetty seuraavia esityksiä: Suomen metsäkeskuksen strategia Kansallinen metsästrategia 20 ja alueelliset metsäohjelmat Suomen biotalousstrategia Suomen biodiversiteettistrategia Kiertotalous, biotalous, resurssiviisaus, cleantec, greencare Ohjelmoitava maailma, digitalisoituminen, esineiden ja palveluiden internet Älykäs erikoistuminen, uudet biotuotteet, vähähiilisyys Tulevaisuuden osaamistaidot

5 Suomen metsäkeskuksen tavoite on olla katalysaattori eri toimijoiden välillä elinkeinojen ja hyvinvoinnin luomisessa.

6 6 2 Metsäbiotalous -ohjelman painopisteet Suomen metsäkeskuksen tavoite on olla katalysaattori eri toimijoiden välillä elinkeinojen ja hyvinvoinnin luonnissa. Metsäbiotalousohjelman tavoitteena on luoda ymmärrystä ja nähdä biotalouden uudet mahdollisuudet myös Metsäkeskukselle. Metsäkeskuksen vahvuuksia ovat metsätieto, metsänomistajaosaaminen ja kokemus neuvonnasta. Elinkeinojen kehittämisessä on perinteisesti ollut tuottajalähtöinen ja tekninen näkökulma, mutta uutta luodessa biotaloutta tulee tarkastella erityisesti asiakkaiden, käyttäjien ja kansalaisten näkökulmasta. Biotalouden ja metsäsektorin muutosten vuoksi alueiden kilpailuedut järkkyvät. Biotalous luo uusia vahvuuksia ja kilpailuetuja. Koska toimintaympäristö ja yhteistyöverkko muuttuvat, tiedon luonti ja analysointi korostuu. Kansainvälinen näkökulma on hajautetussa toimintamallissa Suomelle tärkeä. Alueiden uudet vahvuudet ja tarvittava osaaminen on selvitettävä niin maakunnallisesti kuin kansainvälisesti. Kysymys on Metsäkeskuksen asiantuntijaroolin roolin ja osaamisen määrittämisestä Suomessa osana globaalia taloutta. Asiantuntijaosaamisen konkretia on asian osaaminen. Osaaminen näkyy hyvin perusteltujen toiminta- ja yhteistyömallien luontina ja edelleen tuotannon lisäarvona ja työpaikkoina. Biotalousnäkymä on laaja, koska biotalous ylittää perinteiset sektorirajat. Kartta on pidettävä ajan tasalla, jotta voimme suunnistaa, etsiä kattavasti mahdollisuuksia, mutta myös havaita ja minimoida riskejä. Biotalousohjelman painopisteet Tuotos milj. Biotalousasiantuntijoiden resurssit, % työajasta Toimintamallit, trendit, riskit, suunta 20 Uusiutuvat luonnonvarat, käyttö, tieto, talous, kestävyys 20 Bioenergia, uusiutuva energia, liiketoimintamallit Puutuotteet, rakentaminen, edut, raaka-aine, markkinat 0 Luontopalvelut, matkailu, terveys, ekosysteemipalvelut 0 Arvonlisäsys milj.

7 7 3 Metsäbiotalousohjelman tavoitteet ja tehtävät Metsäbiotalousohjelma on suunniteltu ajalle Vuosiohjelmat ovat osa biotalousohjelmaa. Biotalousohjelmassa suuri osa resursseista voidaan kohdistaa tehokkaasti vasta ohjelmakauden aikana karttuvan tiedon ja kokemuksen myötä. Oppiminen on oleellinen osa ohjelmaa. Vuosisuunnittelu tuo jouston ja konkreettiset tavoitteet myös ohjelman loppuvuosille, sillä kehitys ja ymmärrys biotaloudesta on nopeaa. Biotalousohjelman ohella biotalouden tavoitteita toteuttaa moni henkilö ja hanke Metsäkeskuksessa. Metsäbiotalousohjelman tavoitteet ja toimenpiteet nivotaan osaksi alueellisia metsäohjelmia (AMO). Metsäbiotalousohjelman vuosibudjetti on euroa, josta valtionapua, lähinnä asiantuntijoiden palkkaa, on euroa ja ulkopuolista hankerahaa eli asiantuntijatyötä hankkeille on euroa. Biotalouden asiantuntijat voivat toimia asiantuntijoina myös näissä hankkeissa. Biotaloudessa on kysymys on ajattelu- ja toimintamallista, sen systeemisestä muutoksesta. Metsäkeskuksella on oltava näkymä ja ymmärrys biotalouden kaikilta osa-alueilta, jotta oma rooli ja työmaa osataan perustella ja rajata. Uudet elinkeinot voivat syntyä juuri raja-alueille uudenlaisesta yhteistyöstä. Raja-alueita voivat olla uusiutuva energia ja puurakentaminen, metsätieto ja esineiden internet, terveys ja metsänhoito, tukipolitiikka ja yritysriskit, puun kemia ja metsänhoito tai metsien inventointi ja ihmisten käyttäytyminen. Yritykselle ja yrittäjälle elintärkeitä ovat uudet liiketoimintamahdollisuudet, kannattavuuden perusteet ja riskien hallinta, sillä maailma muuttuu nopeasti. Koska asiakkaat maksavat kaiken, Metsäkeskuksella on oltava ymmärrys biotalouden kaikilta osa-alueilta ja metsäbioalalla myös ulkomaiset asiakkaat, on elinkeinojen kehittämisessä asiakkaat ja heidän arvonsa on tunnettava. Markkinamahdollisuuksista on oltava perillä. Palvelumme tulee muotoilla käteviksi tietotyökaluiksi, olipa kyse tietoanalyyseista tai valmennuspaketeista. Selkeästi esitetty on selkeästi ajateltu.

8 8 3. Toimintamallit, trendit, riskit, suunta Ympäristöluotaus, strategiat, ohjelmat, yhteistyöverkostojen luonti. Talouden ja yhteiskunnan uudet kestävät toimintamallit. Ilmastotavoitteiden toteuttaminen. Metsäkeskus on vuosittain valmennettu uusiin strategioihin ja ohjelmiin. AMO-ohjelmat ovat ajan tasalla. Biotalouden alueelliset toimintamallit osana globaalia toimintaa. Biotalousasiantuntijat Biotalousasiantuntijat, elinkeinopäälliköt, SMK-yhteistyö Koulutus koulutus/vuosi Biotalousasiantuntijat Viestintä Tulostavoitteiden mukaan Biotalousasiantuntijat Tavoite ja tehtävä Tulos Vastuuhenkilö Omarahoitus Yhteistyökumppanit Maakunnalliset ja valtakunnalliset työryhmät, kansainväliset kumppanit Uusiutuvat luonnonvarat, käyttö, tieto, talous Tiedon tarve biologisista resursseita ja prosesseista. Bioraaka-aineiden ja tuotteiden markkinat. Biomassojen tuotannon ja käytön kestävyys. Metsätietotyökalu ja analyysit. Tieto metsänomistaja-käyttäytymisestä. Biotalouden ympäristö- ja markkinaedut, riskit, hyväksyttävyys. SMK-yhteistyö, biotalousasiantuntijat. Biotalousasiantuntijat, SMK-yhteistyö Koulutus koulutus/vuosi Biotalousasiantuntijat Viestintä Tulostavoitteiden mukaan Biotalousasiantuntijat Tavoite ja tehtävä Tulos Vastuuhenkilö Omarahoitus Yhteistyökumppanit Luke, UEF, MMM, YM Luke, MMM, YM, yliopistot 3.3 Bioenergia, uusiutuva energia, liiketoimintamallit Uusiutuvan energian alueelliset mahdollisuudet, fossiilitalouden korvaus. Bioenergian hankintaketjun kehittäminen. Energiaratkaisujen tehokkuus ja kannattavuus. Bioenergiatuotteet, yritys- ja palvelukonseptit, logistiikka. Biotalousasiantuntijat, elinkeinopäälliköt Biotalousasiantuntijat, elinkeinopäälliköt Koulutus 4 koulutusta/vuosi Biotalousasiantuntijat Viestintä Tulostavoitteiden mukaan Biotalousasiantuntijat Tavoite ja tehtävä Tulos Vastuuhenkilö Omarahoitus Yhteistyökumppanit Luke, Pro Agria, yliopistot Luke, MMM, YM, yliopistot

9 9 3.4 Puutuotteet, rakentaminen, markkinat Puurakentamisen edut yritykselle ja yhteiskunnalle. Puurakentamisen ja tuotteiden edut, puurakennuskaavoitus, suuret puurakennukset. Yhteistyökumppanit Biotalousasiantuntijat, elinkeinopäälliköt, SMKyhteistyö Koulutus koulutus/vuosi Biotalousasiantuntijat Viestintä Tulostavoitteiden mukaan Biotalousasiantuntijat Tavoite ja tehtävä Tulos Vastuuhenkilö Omarahoitus Maakunnalliset ja valtakunnalliset työryhmät, kansainväliset kumppanit. 3. Luontopalvelut, matkailu, terveys, ekosysteemipalvelut Luontomatkailun alueelliset mahdollisuudet Ekosysteemipalveluiden liiketoiminta. Metsien vetovoiman lisääminen. Arvojen aluesuunnittelu, ekosysteemipalveluiden kauppa. SMK-yhteistyö Biotalousasiantuntijat SMK-yhteistyö Biotalousasiantuntijat Koulutus koulutus/vuosi Biotalousasiantuntijat Viestintä Tulostavoitteiden mukaan Biotalousasiantuntijat Tavoite ja tehtävä Tulos Vastuuhenkilö Omarahoitus Yhteistyökumppanit Metsähallitus Luke, MMM, YM, yliopistot

10 0 4 Ulkopuolisen rahoituksen tavoitteet Hankkeet ovat rahoituskeino, jolla toteutetaan valittuja ja aktiivisesti johdettuja tavoitteita. Biotalousasiantuntijat tukevat hankkeiden suunnittelua ja toteutusta. Keskeisinä kumppaneina ovat alueellisesta hanketoiminnasta vastaavat elinkeinopäälliköt. Biotalousasiantuntijat osallistuvat hankkeiden toteutukseen niin, että käytetyn hankerahan määrä yhteensä on euroa vuodessa.» Luettelo hankkeista on kohdassa 0, Biotalouden vuosisuunnittelu. Resurssien käyttö ja työnjako Metsäbiotalouden asiantuntijajoukkue kokonaisuudessaan perehtyy kaikkiin metsäbiotalouden asiantuntijaohjelman tavoitteisiin. Henkilökohtaiset erikoistumisalat tullaan valitsemaan ohjelman ensivuotena. Biotalousasiantuntijat tukevat kaikkien prosessien toimintaa osallistumalla tilaisuuksiin ja hankkeisiin, kouluttamalla henkilöstöä ja viestimällä aktiivisesti. Valtakunnallisiin ja kansainvälisiin työryhmiin osallistutaan Metsäkeskuksessa sovitun työnjaon mukaan. 6 Odotettavat asiakashyödyt Suurin asiakashyöty on ymmärtää biotalouden tuomat ja tukemat uudet liiketoimintamahdollisuudet. Biotaloudella on kansalaisten laaja kannatus ja poliittinen tuki, myös kansainvälisesti. Yrittäminen on mahdollisuuksien ja riskien hallintaa. Siksi osa asiakashyödyistä on konkreettista päätöstukea, riskien arviointia tänään, tulevaisuuden toimintaympäristön kartoitusta ja kannattavuusneuvontaa.

11 Metsäbiotalousohjelman hyöty painopistealueittain Metsäbiotalousohjelman painopistealueet Uusiutuvat luonnonvarat, käyttö, tieto, talous Bioenergia, uusiutuva energia, liiketoimintamallit Puutuotteet, rakentaminen raaka-aine, markkinat Luontopalvelut, matkailu, terveys, ekosysteemipalvelut Asiakasryhmä Hyöty mitä? Palvelu miten? Yritykset, työryhmät, metsänomistajat, Metsäkeskus Yritykset, yhteisöt Yritykset, kaavoittajat, rakennuttajat Yritykset Raaka-aine, saatavuus, logistiikka, teknologia, liiketoiminta, hyväksyttävyys Raaka-aine, saatavuus, teknologia, liiketoimintamallit Raaka-aine, markkinointi, uudet tuotteet, hyväksyttävyys Raaka-aine, arvotunnistus, uudet tuotteet ja palvelut Ajantasainen metsätieto, sähköiset palvelut, metsävaraselvitykset Ajantasainen metsätieto, sähköiset palvelut, aluekehitys, yritysneuvonta Puun edut ja imago, sähköiset palvelut, aluekehitys, yritysneuvonta Uusi metsätieto, intressien yhteensovitus, yritysneuvonta Toimintamallit, trendit, riskit, suunta Metsäkeskus, yritykset, työryhmät Suunnan valinta, talouden hallinta, riskien minimointi Analyysit, aivoriihet, asiantuntijaryhmät Hyöty asiakasryhmittäin Asiakasryhmä Hyöty mitä? Palvelu miten? Tulos seuraus Pieni yritys Päätöstuki, vaihtoehtojen vertailu Metsätieto, sähköiset palvelut, yritysneuvonta Kannattavuus, riskien minimointi, kasvu Suuri yritys Päätöstuki, vaihtoehtojen vertailu Metsätieto, sähköiset palvelut, koulutus Kannattavuus, riskien minimointi, kasvu Metsäomistaja Päätöstuki, vaihtoehtojen vertailu Metsätieto, sähköiset palvelut, koulutus Tavoitteellisuus, kannattavuus, tulo Asiantuntijakumppanit Osaaminen, oppiminen, laatu Yhteistyö, hankkeet Osaaminen Ministeriöt Päätöstuki, osaaminen, oppiminen, laatu Yhteistyö, hankkeet Suunnitelmien laatu, toteutettavuus Metsäkeskus sisäinen Biotalouden toimintamallin tuottama sisäarvo, työ ja hyvinvointi Biotalouden mahdollisuuksien näkeminen, harkittu erikoistuminen, dialogi Asiantunteva asiakastyö

12 2 Biotalousohjelma toteuttaa Metsäkeskuksen nykyistä strategiaa

13 3 7 Biotalousohjelma Metsäkeskuksen strategian toteuttajana Biotalousohjelma sekä toteuttaa Metsäkeskuksen nykyistä strategiaa että tuottaa tietoa uuden strategian pohjaksi. Kehittää osaamista ja asiantuntijoita Tuottaa, siirtää ja jakaa tietoa kotimaassa ja asiakasmarkkinoilla Muotoilee tietotuotteita Rakentaa yhteistyötä, hyvinvointia, yhteiskuntaa Hahmottaa tulevaisuutta, minimoi riskejä Mahdollistaa onnistumisen innostumisen Vahvistaa osaltaan perustaa organisaation olemassaololle.

14 4 8 Viestintä Viestinnässä noudatetaan asiantuntijaohjelman vuosisuunnitelmaa. Tietoa tarjotaan sopivina ajankohtina. Tuloksellinen viestintä ja Metsäkeskuksen näkyvyys edellyttävät tiivistä yhteistyötä Metsäkeskuksen valtakunnallisen viestintätiimin, palvelualueen viestinnän suunnittelijan, johtavan asiantuntijan, aluejohtajan ja elinkeinopäällikön sekä muiden asiantuntijaohjelmien tiimien välillä. Omien julkaisukanavien (Metsäkeskus.fi, Metsään-lehti, verkkolehti ja uutiskirjeet) käyttö päätetään sisällön, kohderyhmän ja tavoiteaikataulun perusteella. Sisältöä tuotetaan kaikilla palvelualueilla ottaen huomioon alueelliset erityispiirteet. Kaikki kanavat hyödyntävät mahdollisuuksien mukaan mediatiedotteita tai uutisaiheita. Näin tuotetaan integroitua viestintää, jossa viestien toisto nostaa niiden huomioarvoa. Tiedotusvälineiden yhteyshenkilönä ja lisätietojen antajana asiantuntijaohjelmasta talosta ulospäin toimii ensisijaisesti johtava asiantuntija. Tarvittaessa johtava asiantuntija ohjaa kysymyksen edelleen valitsemalleen taholle. Mediatapaamisten ja tapahtumien järjestelyihin perustetaan lyhytaikainen työryhmä, jossa ovat mukana palvelualueen viestinnän suunnittelija, johtava asiantuntija ja valtakunnallisen viestintätiimin asiantuntija. Tärkeät teemat otetaan esille kaikissa metsänomistajille, sidosryhmille ja suurelle yleisölle suunnatuissa tapahtumissa. Sosiaalisesta mediasta Facebookia käytetään metsänomistajaviesteihin ja Twitteriä tiedotusvälineviesteihin. LinkedIn sopii sidosryhmäviesteihin. Sosiaalisessa mediassa vahvistetaan ja hyödynnetään muissa kanavissa julkaistuja viestejä. Metsäkeskuksen sosiaalisen median viestejä tuottaa some-ryhmä valtakunnallisen viestinnän ohjauksessa.

15 9 Biotalousohjelman koordinointi ja yhteistyö palvelualueiden kanssa Biotaloutta toteuttaa ja kehittää suuri joukko sidosryhmiä, yrityksiä ja organisaatioita. Metsäkeskus koordinoi biotaloustoimintansa ohjaavien ministeriöiden kanssa. Tärkeitä kumppaneita ovat rahoittajat. Yhteistyön järjestäminen tutkimuslaitosten, yliopistojen ja oppilaitosten kanssa on tärkeää Metsäkeskuksen osaamisen luonnille. Metsäkeskuksen sisäinen yhteistyö rakennetaan metsäbiotalousohjelman ja palvelualueiden asiantuntijaohjelmien välille. Keinoina ovat perustellut ehdotukset, rakentavat keskustelut, valmennus ja johtamisen raportointi. Metsäbiotalousohjelman alueellinen osallistaminen sidosryhmien kanssa järjestetään alueellisten metsäohjelmien kanssa, joiden valmistelu alkaa toukokuussa 20, kun uudet metsäneuvostot aloittavat toimessaan ja ne valmistuvat vuoden 20 loppuun mennessä. Biotaloutta toteuttaa ja kehittää suuri joukko organisaatioita.

16 6 0 Metsäbiotalouden vuosisuunnitelma 20 Resurssi/ Asiantuntija kk % , 3 Tavoite Yht. Pohj. Itäi. Länti. Kaak. Etel. Asiantuntijoiden työ hankerahalla, /vuosi Hankeluettelo ohessa Ulkopuolinen rahoitus, % ohjelmabudjetista Tutkimus- ja asiantuntijayhteistyö Osaamisen nosto Yhteistyöverkon rakentaminen, yhteishankkeet Biotalouden toimintamallit Mahdollisuudet, vaihtoehdot, erikoistuminen AMO-työn tuki Biotalouden lisäarvo ja työpaikat Metsäkeskuksen tehtävä Hanketuki alueille Koulutustapahtumat, kpl Mitä on biotalous, Metsäkeskuksen koko henkilöstö. Bioenergian tuotannon kannattavuus, yrittäjät Biotalous ja AMO, AMO-osallistujat Koulutus, osallistuneet metsänomistajat Biotalouden aiheet osana muuta koulutusta Koulutus, osallistuneet yritykset Biotalouden aiheet osana muuta koulutusta Asiantuntijaesiintymiset, -blogit, kpl Bioenergia Bioraaka-aineet Puutuotteet rakentaminen Luontopalvelut Toimintatapa, politiikka, strategia Yritys ja sidosryhmätapaamiset, kpl Metsätieto Bioenergia Pyydetyt aiheet Media-artikkelit, tiedotteet, annetut aiheet, kpl Bioenergia Bioraaka-aineet Puutuotteet rakentaminen Luontopalvelut Toimintatapa, politiikka, strategia , , Media- ja some-esiintymiset, kpl , Palaute tilaisuuksista (-)

17 7 Hankkeet, joiden suunnitteluun ja toteutukseen biotalousjoukkue osallistuu Hankeluettelo muuttuu, koska monet edellisen hankekauden hankkeet päättyvät ja uuden hankekauden hankehaku on käynnissä. Hankkeiden koko ja Metsäkeskuksen osuus selviää hankepäätösten myötä. Hanketietokantaa pidetään yllä Miilu-intranetissä. Valtakunnalliset hankkeet Energiatehokkuudesta hyvinvointia maaseudulle, koordinaatiohanke, ProAgria/Metsäkeskus, haku Pohjoinen alue Kainuun biotuotetehdas, raaka-aine- ja logistiikkavaihtoehtojen selvittäminen, Kainuun maakuntaliitto/metsäkeskus Työnimi Pohjoista metsäenergiaa, yrittäjyys, fossiilisenergian korvaaminen, Metsäkeskus, haku Klapiyrittäjyyden kehitysmahdollisuudet, Metsäkeskus, haku Voiko yrityksesi hyvin? Yrityksen talouden ja työntekijän hyvinvointi metsäenergiaketjussa, Metsäkeskus, haku Itäinen alue LähiWatti, Metsäkeskus, Pohjois-Savo, Pohjois- Karjala, haku LaatuHake, Metsäkeskus Metsästä Mania, Josek/Metsäkeskus, haku Lähienergialla omavaraisuuteen, Metsäkeskus, Keski-Suomi, haku Tehokkuutta ja laatua biomassoihin perustuvaan liiketoimintaan Biopooli, Jyväskylän ammattikorkeakoulu/metsäkeskus, Keski- Suomi. Läntinen Etelä-Pohjanmaan lämpöyrittäjyyden osaamiskeskittymän kansainvälistäminen, HECSO, Metsäkeskus, Etelä-Pohjanmaa/Seduaikuiskoulutuskeskus Uusiutuvat maaseudun energiat, ProAgria/ Metsäkeskus, Varsinais-Suomi, Satakunta, haku Energiakylä 00, Vaasan yliopisto/metsäkeskus, haku Lounais-Suomen metsäekosysteemipalvelut, Metsäkeskus, haku Työnimi Lämpöyrittäjyys ja maatilan energianhuolto, Metsäkeskus, Pirkanmaa, haku Kaakkoinen Energiapuusta enemmän bioenergialiiketoiminnan kehittäminen Etelä- Savo, Metsäkeskus Kaakkois-Suomen bioenergialiiketoiminnan kehittäminen, Metsäkeskus/haku Eteläinen Maaseudun uusiutuvan energian muuttuva palaset, Metsäkeskus, Häme ja Uusimaa Terminaalihanke, Metsäkeskus, Etelä Suomi Bioenergi Österbotten, Metsäkeskus, Pohjanmaa Träförädling Österbotten, Metsäkeskus, Pohjanmaa

18

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Kaikki vastaajat maakunnan mukaan 1

Kaikki vastaajat maakunnan mukaan 1 3,05 3,07 3,14 3,02 2,94 3,35 3,21 3,27 3,29 3,18 3,33 3,14 3,49 3,49 3,61 3,57 3,59 3,57 3,27 3,39 3,27 3,14 3,32 3,06 3,26 3,18 3,25 3,18 3,09 3,17 3,11 3,07 3,15 3,44 3,61 3,58 3,58 3,51 3,59 3,43 3,32

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy Metsäbiotalous Suomessa ja maakunnissa Panu Kallio, Jouko Lehtoviita, Helsinki, Esityksen sisältö Metsäbiotalous Suomessa Maakuntien metsäbiotalous Metsäbiotalouden osuus maakuntien biotaloudesta Esimerkki

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2015 2020 Eeva-Liisa Repo Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Oulun Seudun biotalous- ja energiatehokkuustoimijoiden kesätapaaminen Torstai 16.6.2016

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Biotalous-INKA

Biotalous-INKA Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Tilannekatsaus Huhti-toukokuu 2016 Jyrki Pitkänen KASELY Maaseutupalvelut Maaseuturahoitus Kaakkois-Suomessa 2014-2020 Myöntökehys 2014-2020

Lisätiedot

Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Energiatehokkuus: Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla - energiatehokkuuden koordinaatiohanke ProAgria Keskusten Liitto ry, Maarit Kari, maarit.kari@proagria.fi

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Metsät Suomen menneisyys ja tulevaisuus. Ylijohtaja Johanna Buchert Luonnonvarakeskus

Metsät Suomen menneisyys ja tulevaisuus. Ylijohtaja Johanna Buchert Luonnonvarakeskus Metsät Suomen menneisyys ja tulevaisuus Ylijohtaja Johanna Buchert Luonnonvarakeskus Biotalous on talouden seuraava aalto BKT Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Ref. Kestävää kasvua

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN MAAKUNTIEN HUIPPUKOKOUS 2015 Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen 26.8.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Biotalous paljon esillä Mikä ihmeen biotalous? Biotalous

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueilla tapahtuu, Etelä-Savo (2013) 19.2.Työhyvinvoinnin peruskäsitteet ja siitä saatu hyöty

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen Kestävää kasvua ja työtä ohjelma 2014 2020 Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Jussi Lehtinen EAKR rahoituksen jakautuminen ohjelmakaudella 2014 2020, Kymenlaakso Pk yritysten kilpailukyvyn parantaminen n. 28

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj Pk-yritysbarometri syksy 201 Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj 1..201 Keskeisiä havaintoja Näkymät aiempaa positiivisemmat: kasvuhalukkuus odotukset viennin suhteen investoinnit Finnverassa

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014 Pk-yritysbarometri Syksy 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10 70 50 30 10-10 -30-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013 Pk-yritysbarometri Syksy 2013 1 2 Aineisto ja ennustekyky Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 Suhdannenäkymien saldoluku 70 50 30 10-10 -30-50 -70 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain Suhdanteen alueellisia työllisyysennusteita voi tulkita tähän liitteeseen tuotettujen tietojen avulla. Prosenttimuutokset työllisyydestä voi suhteuttaa

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Lappeenranta 11.3.2016 Kouvola 15.3.2016 Jyrki Pitkänen KASELY Maaseutupalvelut Maaseuturahoitus Kaakkois-Suomessa 2014-2020 Myöntökehys

Lisätiedot

BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti Inkeri Huttu Tekes

BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti Inkeri Huttu Tekes BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti 12.10.2016 Inkeri Huttu Tekes Palvelemme kasvuyrityksiä kansainvälisen liiketoiminnan eri vaiheissa Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoituksen määrä yrityksille Yritysten,

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Iloa ohjaukseen, voimaa verkostosta -seminaari Lappeenranta 8.6.2010 Projektisuunnittelija Anna-Kaisa Tiihonen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot