VIIPURIN PITÄJÄLÄINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIIPURIN PITÄJÄLÄINEN"

Transkriptio

1 VIIPURIN PITÄJÄLÄINEN Viipurin pitäjäseura ry:n lehti 1 / 2 012

2 SISÄLLYS Hyvä lukija! - varapuheenjohtajalta 3 Karjalan Liiton uusi puheenjohtaja 4 Vuoden 2011 karjalaiset kirjat 5 Vuoden karjalainen ruoka 6 Tunnetko vaakunamme? 7 Hallitus tutuksi 8 Kutsu kevätkokoukseen 11 Toimintakertomus vuodesta Joulumuistoja Lyykylästä 13 Viipurin maalaiskunta ja Vahviala 15 Monrepos kuvia kartanosta sekä kirjastosta 17 Perinteinen kotiseutumatka 20 Karjalaiset kesäjuhlat 2012 Lahdessa 22 Tutustumaan Hyrsylän mutkaan 24 Karjalaisten pitäjäyhdistysten liiton tapahtumia 25 Hallituksen yhteystiedot Toimitus vastaava päätoimittaja Marja-Leena Evinen toimitussihteeri Anne Uotinen taitto Jari Stirkkinen painosmäärä 300 kpl painopaikka Karkkilan Painopalvelu oy kannet 120 g offset-paperi sisus 80 g offset-paperi kannen kuva Vanhan Tuomiokirkon kellotorni. Kuva: Anne Uotinen 2011 Haluatko kirjoittaa omaan pitäjälehteemme? Toimi näin: Toimita teksti ja kuvia toimitussihteerinä toimivalle Anne Uotiselle joko - kirjeitse osoitteeseen Anne Uotinen, Aino Acktén tie 1 A 6, Helsinki - sähköpostitse osoitteeseen Laita kuvien taakse tieto kuvienottajasta sekä kuvien palautusosoite. Laita myös kaikkeen muuhun palautettavaksi haluttavaan materiaaliin palautusosoite. Kirjoitukset ja muu aineisto vuoden 2012 toista lehteä varten tulee toimittaa mennessä. Kiitos kaikille tähän lehteen kirjoittaneille ja kuvia toimittaneille! Terveisin lehden toimitus. 2

3 Hyvä lukija! Kädessäsi on vuoden 2012 ensimmäinen Viipurin pitäjäläinen lehti. Se on samalla lehden seitsemännen vuosikerran ensimmäinen numero. Oma lehti oli ollut pitäjäläisten haaveissa jo jonkin aikaa kun vuonna 2006 ryhdytiin tuumasta toimeen. Lehti on tehty pääosin omin voimin, painatusta lukuun ottamatta. Alkuvuosina lehdentekotaitoja opeteltiin yrityksen ja erehdyksen kautta, nyt on jo helpottanut, varsinkin kun taittoa ryhtyi muutama vuosi sitten tekemään ammattilainen Jari Stirkkinen. Vuoden ensimmäinen lehti on musta-valkoinen, kansia lukuunottamatta. Syksyn lehti taas on kokonaan värillinen, näin pääsevät kesäjuhlien, kotiseutumatkan sekä elojuhlan kuvat paremmin esille. Lähes kaikki lehden numerot on luettavissa sähköisessä muodossa pitäjäseuran nettisivuilla osoitteessa www. viipurinpitaja.net. Teitä, hyvät pitäjäseuran jäsenet, on kiittäminen lehden olemassaolosta. Laatimanne muistelot ja kirjoitukset entisistä kotiseuduista, evakkomatkoista ja nyky-karjalaan tehdyistä retkistä sekä lähettämänne kuvat antavat lehdellä sen sisällön. Kirjoitukset ovat edelleen erittäin tervetulleita, niitä voi toimittaa Anne Uotiselle lehden sivulla 2 olevaan osoitteeseen. Pitäjäseuran perinteinen kotiseutumatka tehdään tänäkin vuonna Juhannuksen jälkeisellä viikolla puheenjohtaja Timo Lindroosin ammattitaitoisella opastuksella. Matkaohjelman, hinnat ja ilmoittautumisohjeet löydät lehden sivulta 20. Pitäjäseurassa on viriämässä uusikin perinne, vierailut kotimaan karjalaisiin kohteisiin. Viime vuonna kävimme joukolla tutustumassa Johannes ja Kyllikki Virolaisen Vironperään, tämän vuoden elokuussa on kohteena Aira Samulinin Hyrsylän mutka. Tästäkin retkestä löytyy tarkempaa tietoa toisaalta tästä lehdestä. Huomaa, että sitovat ilmoittautumiset pyydetään jo mennessä. Pitäjäseuran hallitus sai vuoden alusta yhden uuden jäsenen ja samalla järjesteltiin hallituksen sisäisiä tehtäviä uudelleen. Päivi Putkonen-Hegazi otti ystävällisesti vastaan sihteerin pestin, joten Anne Uotinen pääsee keskittymään lehden toimitussihteerin tehtäviin. Heimo Kempiltä, rutinoituneelta Kannaksen ja maailmanmatkaajalta, odotamme innolla ehdotuksia uusiksi matkakohteiksi. Virallinen Ystävänpäivä oli helmikuussa. Ystäviä voi kernaasti muistaa ja ystävänpäivää viettää vaikka koko vuoden. Näihin vertauksiin hyvästä ystävästä voimme varmasti kaikki yhtyä. Hyvä ystävä on kuin aspiriini - se auttaa Hyvä ystävä on kuin nastarengas - se ei petä Hyvä ystävä on kuin sadekuuro - se virkistää Hyvä ystävä on kuin kesä - se on aina odotettu Hyvä ystävä on kuin koti - siitä ei voi koskaan luopua Hyvää kevättä ja aurinkoista kesää toivottaen Marja-Leena Evinen varapuheenjohtaja 3

4 Karjalan Liiton uusi puheenjohtaja Missä ovat juuresi Karjalassa? Isäni suku on Talista ja äitini Viipurista ja Säiniöltä. Mitä karjalaisuus sinulle merkitsee? Omaa taustaani, sukuperintöä, toimintatapoja ja vahvaa kulttuuria. Minkälaisena näet pitäjäseurojen tulevaisuuden Karjalan liiton toiminnassa? Pitäjäseuroilla on edelleen paikkansa, mutta meidän on elettävä ajan mukana. Nyt olisi löydettävä uusia keinoja oman pitäjän kulttuurin siirtämiseksi elävänä ja elinvoimaisena tuleville sukupolville. Marjo vanhempiensa kanssa Elojuhlassa Kuva: Anne Uotinen. Karjalan Liiton liittokokouksessa viime vuoden toukokuussa valittiin liitolle järjestyksessä kahdeksas puheenjohtaja. Uusi heimopäällikkömme Marjo Matikainen-Kallström on Liiton historian ensimmäinen nainen hallituksen puheenjohtajana. Marjo on myös järjestyksessä toinen Viipurin maalaiskunta-juurinen puheenjohtaja. Edellinen oli tietysti vuosina liittoa luotsannut valtioneuvos Johannes Virolainen. Saamme olla ylpeitä pätevistä maalaiskuntalaisistamme. Lehden toimitus pyysi Marjoa vastaamaan liki samanlaiseen kysymyslistaan kuin hallituksenkin jäsenet toisaalla lehdessämme. Tässä Marjon vastaukset ja terveiset. Kuka olet? Olen kansanedustaja, DI, emba, karjalaistytön ja karjalaispojan tytär. Milloin ja missä olet syntynyt? Lohjalla helmikuussa (3.2.) 1965 Missä asut? Espoossa Keitä kuuluu perheeseesi? Mieheni Arne ja lapset Mirva, Roni ja Risto. Mitä teet työksesi? Tällä hetkellä toimin kansanedustajana. Kuinka pitkään uskot karjalaisen perinteen säilyvän elävänä vai joutaisiko se jo museoon? Miten karjalaisuus voisi joutaa museoon, kun meitä karjalaisia ja karjalaisuudesta kiinnostuneita toimii ahkerasti koko maassa, joka puolella Suomea. Karjalaiset perinteet ovat myös sulautuneet osaksi valtaväestönkin jokapäiväistä elämää, toki omaleimaisuutensa säilyttäen. Karjalaisuus on edelleen vahva, uusiutuva voimavara, ei lainkaan museokamaa. Uskon vakaasti, että olemme valmiit myös tulevaisuudessa säilyttämään karjalaiset perinteet. Mitä uutta kaipaat Viipurin pitäjäseuran toimintaan? Entäpä Karjalan liittoon? Vastaus on oikeastaan jo tuolla aikaisemmassa vastauksessa. Mikä on lempiruokasi viipurinviisiin? Entä musiikkikappaleesi tai toivelaulusi? Karjalainen lempiruokani on uunissa pitkään haudutettu juurespata ja tietysti aidot, kotona leivotut (tai Airan tekemät) karjalanpiirakat. Musiikin puolella Karjalaisten laulu sykähdyttää aina! Olet ollut perheinesi useasti mukana pitäjäseuran kotiseutumatkoilla Viipurin maalaiskunnassa. Kerro hauskin muistosi näiltä kesämatkoilta! Hauskaa on aina ollut, me karjalaiset osaamme sen taidon! Luulen myös että lapsetkin ovat pitäneet, koska he aina haluavat uudelleen mukaan kilpaillen siitä kenen vuoro kulloinkin on. Mitä muuta harrastat kuin karjalaistoimintaa? Liikuntaa, metsästystä ja savitöiden tekoa. 4

5 Vuoden 2011 karjalaiset kirjat Vuoden karjalainen kirja on Antti Palomäen Juoksuhaudoista jälleenrakennukseen ja Vuoden karjalainen pitäjä- ja kyläkirja on Seppo Pirhosen toimittama Paluu muistojen Muurilaan. Voittajien valitsijoina olivat Karjalan Liiton 2. varapuheenjohtaja Eevaliisa Kurki ja liittovaltuuston puheenjohtaja, ministeri Matti Puhakka. Vuoden karjalainen kirja: Juoksuhaudoista jälleenrakennukseen FT Antti Palomäki: Siirtoväen ja rintamamiesten asutus- ja asuntokysymyksen järjestäminen kaupungeissa ja sen käänteentekevä vaikutus asuntopolitiikkaan ja kaupunkirakenteeseen. Karjalan Liiton 2. varapuheenjohtaja Eevaliisa Kurki on valinnut Vuoden karjalaiseksi kirjaksi Antti Palomäen Juoksuhaudoista jälleenrakennukseen. Teos on Palomäen väitöskirja, joka ilmestyi keväällä Kirja on merkittävä uusi tutkimus siirtokarjalaisten vaikutuksesta Suomen asunto-politiikkaan ja kaupunkirakenteeseen. Mielenkiinto karjalaisuuteen ja karjalaisväestön sijoittumisen ja karjalaisen kulttuurin asemaan Suomessa on ollut lähivuosina merkittävää. Tiedotusvälineissä on kerrottu karjalaisten evakkotiestä ja esitetty TV-dokumentteja viime aikoina. Antti Palomäen laajaan lähdeaineistoon pohjautuva tutkimus osoittaa, että siirtoväen ja rintamamiesten asutus- ja asuntokysymyksen järjestämisellä oli käänteentekevä vaikutus suomalaiseen asuntopolitiikkaan ja kaupunkirakentamiseen. Suomeen ja luoda heille tarvittavat elinolosuhteet jatkaa elämäänsä uusilla kotiseuduilla. Siirtoväkiongelman ohella painetta asutustoimintaan oli luotu jo sota-aikana antamalla rintamamiehille lupauksia maan ja asunnon saannista. Suomen olikin sodan jälkeen löydettävä ratkaisu lähes voittamattomalta tuntuneeseen asutus- ja asuntopoliittiseen ongelmaan. Tämä ratkaisu on edelleen nähtävissä tässä tutkimuksissa mukana olleissa kaupungeissa ja muuallakin Suomessa, esimerkiksi omassa kotikaupungissani on kokonainen kaupunginosa edelleen tunnistettavissa sodan jälkeisen asutustoiminnan tunnusmerkkinä. Antti Palomäen tutkimus antaa uusia näkökulmia ja vastauksia siihen, miten tämä suuri yhteiskunnallinen ongelma ratkaistiin. Juoksuhaudoista jälleenrakennukseen on ensimmäinen tieteellinen kokonaisesitys, jossa selvitetään siirtoväen ja rintamamiesten asutus- ja asuntokysymyksen järjestämistä kaupungeissa. Kirjan teksti on sujuvaa ja helposti luettavaa. Sisältö on mielenkiintoista, uutta tutkittua tietoa ja mukana on kuvamateriaalia, jota ei ole aiemmin ollut esillä. Samalla tutkimuksessa pureudutaan aiemmin vähälle huomiolle jääneen kaupunkilaissiirtoväen vaiheisiin sodan jälkeisessä Suomessa. Siirtoväen ja rintamamiesten asuttaminen oli sotakorvausten ohella Suomen sodan jälkeisen talous- ja sosiaalihistorian tärkein tehtävä. Karjalan menettäminen Neuvostoliitolle merkitsi sitä, että liki puoli miljoonaa karjalaista oli vailla asuntoa ja maata. Maailmanlaajuisestikin merkittävä saavutus oli asuttaa tämä puolimiljoonainen karjalaisväestö kanta- 5

6 Vuoden karjalainen pitäjä- ja kyläkirja: Paluu muistojen Muurilaan (toim. Seppo Pirhonen) Karjalan Liiton liittovaltuuston puheenjohtaja, ministeri Matti Puhakka on valinnut Vuoden karjalaiseksi pitäjä- ja kyläkirjaksi Seppo Pirhosen toimittaman Paluu muistojen Muurilaan -teoksen. Muurilan kylä sijaitsee Kuolemajärven pitäjässä Kannaksella. Paluu muistojen Muurilaan Seppo Pirhosen toimittamana on kiistatta tämän vuoden Pitäjäja kyläkirjojen parhaimmistoa. Kuten Pirhonen kirjan jälkisanoissa toteaa: Olet nyt tutustunut Muurilan kylän vaiheisiin kivikaudesta nykypäivään. Kirja on kirjoitettu vahvalla ja asiansa tuntevan otteella. Kirja antaa lukijalleen tietoa historiasta, alueen geopoliittisesta merkityksestä, alueen luonnosta aina alueen geologia huomioiden. Kirjan kuvaus alueen väestöstä ja sen oloista on tieteellisen tarkkaa, kuvaten hyvin kylän elinkeinoja ja elämisen edellytyksiä. Samoin kirja käsittelee kansakuntamme traumaattista, kuten kirjassa sanotaan vapaus-, kansalaissotaa aina punakapinaan saakka, joskin varsin yksipuolisesti asiaa tarkastellen. Kirja antaa hyvän kuvauksen alueen kauneudesta ja sen asuttamisesta aina rakennusarkkitehtuuria myöten, myös kuvaus talvi- ja jatkosodasta sekä sotaan osallistumisesta tappioineen on vakuuttavasti kuvattu. Evakkoon joutuminen, kotiseudun menettäminen ja tämän päivän Muurilan kuvaus antaa lukijalle mahdollisuuden arvioida tosiasioiden valossa kansakuntamme kohtaloita yhden kylän kuvauksen kautta. Vuoden karjalainen ruoka ja leivonnainen 2012: Sienilihapyörykät ja sienipiirakka Karjalan Liiton naistoimikunta on valinnut vuoden ruoaksi ja leivonnaiseksi sienilihapyörykät ja sienipiirakan. Karjalaiset ovat käyttäneet sieniä ruoanvalmistuksessa kautta aikojen. Karjalan Liiton naistoimikunnan puheenjohtaja Aira Viitaniemen mukaan perinteisiä sieniruokareseptejä voi muokata nykypäivään sopiviksi. Sekä pyörykät että piirakka voidaan helposti valmistaa uunissa isollekin vierasjoukolle. Lähde: Saija Pelvas, tiedottaja, kulttuurituottaja, Karjalan Liitto ry Sienilihapyörykät 400 g jauhelihaa 1½ dl vettä tai kermaa 1 dl korppujauhoja 1 muna 1 sipuli kuutioina mustapippuria 2½ dl suolasienikuutioita Paistamiseen rasvaa 6

7 Ryöppää suolasienet ja kuutioi ne. Freesaa sipuli- ja sienikuutiot pannulla. Sekoita normaalisti jauhelihataikina ja lisää sieni-sipuliseos. Paista pyörykät pannulla tai uunissa. Taikanasta voi tehdä myös murekkeen tai pihvit. Sienipiirakka Pohjataikina: 100 g voita 2½ dl vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta ½ dl kermamaitoa Täyte: 5 dl suolasienikuutioita 1 dl sipulikuutioita ½ dl purjorenkaita 3 dl kermaa 3 kpl kananmunia suolaa mustapippurirouhetta 150 g juustoraastetta Sekoita taikinan kaikki ainekset keskenään ja taputtele vuokaan leivinpaperin päälle. Ryöppää suolasienet ja paloittele kuutioiksi. Freesaa sieni- ja sipulikuutiot paistinpannulla. Laita ne ja purjorenkaat taikinan päälle tasaisesti. Levitä juustoraaste sienien päälle ja viimeiseksi kerma-munaseos. Paista uunissa n. 175 asteessa 35 minuuttia. Lähde: Karjalan Liiton internet-sivut helmikuu 2012 Tunnetko vaakunamme? Lehden kannessa oleva vaakuna lienee monelle tuttu. Vaakunan on suunnitellut intendentti Juha Lankinen ja se otettiin käyttöön vuonna 1998, kun seura täytti 50 vuotta. Vaakunan oikeat värit voit tarkistaa tämän lehden kannesta. Jukka Suvisaari arvioi vaakunaa seuraavasti Karjalan kunnaat julkaisussa keväällä Viipurin maalaiskunta on viipurilaisten viljavyöhyke. Perinteellinen viipurinrinkeli tehtiin tietysti maalaiskunnasta tuotetuista jauhoista, ja se on erinomainen heraldinen kuvia siinäkin mielessä, ettei sitä ole helppo mihinkään muuhun asiaan sekoittaa. Vaakuna tulisi ilman noita viljantähkiäkin toimeen, mutta ehkä pelkkä viipurinrinkeli kilvellä näyttäisi liikaa leipuriliikkeen kyltiltä, joten tähkät korjaavat sen asian. Tämä on kyllä puolileikillinen lisähuomautus, sillä yleisesti ottaen Viipurin maalaiskunnan vaakuna on erinomaisen selvä, osuva ja kaunis. 7

8 Hallitus tutuksi eli kuka on kukin pitäjäseuran hallituksessa Jatkamme viime lehdessä aloitettua hallituksen jäsenten esittelyä. Vuorossa hallituksen jäsenistä ovat tällä kertaa uusi sihterimme Päivi Putkonen-Hegazi, taloudenhoitajamme Päivi Salo sekä Riitta Stirkkinen. Päivi Putkonen-Hegazi Kuka olet? Päivi Putkonen-Hegazi Milloin ja missä olet syntynyt? Olen syntynyt Vihdissä Missä asut? Parin mutkan jälkeen päädyin takaisin kotiin Vihtijärven kylään, Vihtiin. Ympyrä on sulkeutunut. Keitä kuuluu perheeseesi? Pikku perheeseeni kuulu mieheni Magdy ja tyttäremme Matilda Mitä teet työksesi? Olen siistissä sisätyössä Vihdin seurakunnassa sekä osa-aikainen maanviljelijä Vihtijärvellä Missä ovat juuresi Karjalassa? Isäni puolelta juureni ovat Pihkalan kylässä, Viipurin maalaiskunnassa. Mitä karjalaisuus sinulle merkitsee? Karjalaisuus merkitsee minulle omaa heimoa, ilon täyttämää myönteisyyttä, avoimuutta, yhteyteen asettuvaa läheisyyttä, välittömyyttä ja leikkisyyttä. Mitä asioita haluat edistää Pitäjäseuran hallituksen jäsenenä? Karjalan pitäminen mielissä ja muisteissa. Kotiseutumatkailu matkat ovat antoisia, valaisevia sekä luovat yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Olen myös ollut vain hauskoilla reissuilla J Mitä muuta harrastat? Maatalous, musiikki ja liikunta ovat tosi tärkeitä elementtejä elämässäni. Myös erilaiset järjestötehtävät pitävät mielen virkeänä. Matkustamme myös mielellämme. 8

9 Päivi Salo os. Narinen Kuka olet? Päivi Salo o.s. Narinen Milloin ja missä olet syntynyt? Klaukkalassa Floran päivänä toukokuussa. Missä asut? Klaukkalassa olen asunut koko elämäni. Keitä kuuluu perheeseesi? Esikoiseni Krista, joka valmistunee kauppatieteiden maisteriksi vielä kuluvan vuoden aikana sekä hänen avopuolisonsa Kristo. Toinen tyttäreni Karita, hän valmistelee diplomityötään bioadaptiivisessa tekniikassa Aaltoyliopistossa (ent. TKK) sekä Karitan poikaystävä Ukko. Kuopukseni Karri vapautui juuri siviiliin palveltuaan rakasta isänmaatamme Kaartin jääkärirykmentissä Santahaminassa. Ja tietysti pitkäkarvainen kääpiömäyräkoiramme Luppa. Mitä teet työksesi? Minulla on oma tilitoimisto Klaukkalassa, jossa työskentelen. Missä ovat juuresi Karjalassa? Isäni Jouko Narinen on Kilpeenjoelta, samoin isänisäni Sakeus Narinen, isänisän äitini Anna Narinen (o.s. Toikka) on kotoisin Säiniöltä. Isänäitini Helmi Narinen (o.s. Huovila) on kotoisin Teikarsaaresta. Mitä karjalaisuus sinulle merkitsee? Karjalaisuus merkitsee minulle juuriani, vaikka Karjalassa en ole koskaan asunutkaan. Kun ensimmäisen kerran pääsimme käymään Kilpeenjoella, tuntui kuin olisin palannut kotiini. Kaikki tuntui hyvin tutulta mm. Kiesinsilta, Runolampi, joen töyräällä sijaitseva kaupparakennus ja Kampuranmäki. Mitä asioita haluat edistää Pitäjäseuran hallituksen jäsenenä? Haluaisin enemmän nuoria mukaan toimintaan. Ja yleensä menetetyn Karjalan pitämistä ihmisten muistissa ja yhteenkuuluvuuden tunteen ylläpitämistä, joka yhdistää meitä evakkojen perillisiä. Mitä muuta harrastat? Olen Klaukkalan Yrittäjät ry:n hallituksen jäsen, LC Klaukkala Leat ry:n past chaterpresidentti. Olen myös mukana Klaukkalan Kyläkirja toimikunnassa sekä Nurmijärven Yrittäjänaiset ry:n hallituksen jäsen. Lisäksi harrastan matkustamista, mökkeilyä ja liikuntaa. 9

10 Riitta Stirkkinen Kuka olet? Riitta Stirkkinen Milloin ja missä olet syntynyt? Reilu 50 vuotta sitten Vehkalahdella, nykyisessä Haminassa. Missä asut? Etelä-Haagassa Helsingissä. Keitä kuuluu perheeseesi? Asun yksin, omaa perhettä minulla ei ole. Mitä teet työksesi? Elintarvikealaan ja ruokaan liittyvää tiedotusta, päätoimialana on liha ja liha-ala. Mitä asioita haluat edistää Pitäjäseuran hallituksen jäsenenä? Upeaa olisi, että ymmärtäisimme oman kielemme, karjalan murteen arvon. Kieli ei kulu käyttämällä., vaan säilyy ja kehittyy, kun sitä puhutaan. Tärkeää olisi myös saada seuran toimintaan lisää näkyvyyttä ja viedä toimintaa enemmän osaksi arkea. Mitä muuta harrastat? Yritän pitää itseni kunnossa liikkumalla monipuolisesti. Kävelen, jumppaan, patikoin ja pyöräilen. Minulla on ollut onni päästä mukavaan porukkaan, jonka kanssa olen kolunnut Euroopan vuoristoja ja Lapin maisemia reppu selässä jo kymmenen vuoden ajan. Missä ovat juuresi Karjalassa? Isäni Ossin sukujuuret ovat syvällä Lihaniemessä ja Uuraassa. Hilkka-äiti on kotoisin Säkkijärven Kallolan kylästä. Mitä karjalaisuus sinulle merkitsee? Totta puhuakseni, en ole asiaa kovin paljon pohtinut enkä analysoinut, sillä se on tavallaan ollut itsestään selvää. Mutta minulle karjalaisuus on ainakin itsensä ymmärtämistä ja asemoimista yhteiskuntaan. Vahvuutta ja realismia. Äitini tapasikin usein sanoa, että sinusta on tullut samanlainen voimakas tahtonainen kun isäsi isoäiti Karoliina. Häntä kuvattiin tarmokkaaksi liikenaiseksi, joka toimi laivanmuonittajana Uuraassa viemällä soutuveneellä ruokaa ja elintarvikkeita laivoihin. 10

11 KUTSU KEVÄTKOKOUKSEEN Viipurin pitäjäseuran sääntömääräinen kevätkokous pidetään lauantaina klo Helsingin Karjalatalon Wiipuri-salissa (Käpylänkuja 1, 3.krs, Helsinki). Kokouksessa käsitellään tilinpäätös ja toimintakertomus vuodesta 2011, päätetään vastuuvapaudesta hallitukselle sekä kutsutaan pitäjäseuralle uusia kunniajäseniä. Kokouksen jälkeen Heikki Reijonen esitelmöi aiheesta Evakuointi Talvisodassa. Kahvitarjoilu alkaa klo Tervetuloa! Toimintakertomus vuodesta 2011 Jäsenet Pitäjäseuran kunniapuheenjohtaja oli Eero Kunttu ja kunniajäseniä Olavi A. Mannonen, Jouko Narinen, Inkeri Porkka ja Kalevi Sassi. Jäsenmäärä oli vuoden lopussa 276, josta em. kunniahenkilöitä oli 4, ainaisjäseniä 78 ja vuosijäseniä 194. Vuosijäsenistä 184 maksoi jäsenmaksunsa, joka oli varsinaisilta jäseniltä 18 euroa + Karjalan Liiton osuus 10 euroa. Liitolle maksettiin jäsenmaksua 240 jäsenestä, yhteensä 2400 euroa. Vuonna 2011 kuoli 10 jäsentämme: Jouko Hiitola (Säiniö), Tyyne Hilden (Yläsommee), Jouko Juvonen (Porlampi), Seija Kanninen (Kilpeenjoki), Irja Lönnqvist, Hilja Näppi (Säiniö), Inkeri Porkka (Nuoraa), Pentti Putkonen, Thelma Rekonen (Tali), Salme Salo (Säiniö). Seurasta erosi vuoden aikana 11 jäsentä. Uusia jäseniä saatiin 15: Seija Ahomäki (Hapenensaari), Juha Erkama (Viipuri), Ulla Gahmberg (äiti Tienhaarasta), Marja-Liisa Halttunen, Kaija Heiskanen (Alasommee), Maria Heiskanen (Alasommee), Simo Karlsson (Kilpeenjoki), Heimo Kemppi (Sydänmaa), Oili Kokkonen, Armi Marklund (Säiniö), Terttu Irene Marklund (Säiniö), Heikki Reijonen (Rauhala), Osmo Salonen (mummo Kaipolasta), Siviä Teittinen (Räisälä), Markku Virolainen (Yläsommee). Uusien jäsenten keski-ikä on 65 vuotta ja koko jäsenistön noin 70 vuotta. Hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat Hallitus piti vuoden aikana yhdeksän kokousta: Timo Lindroos, puheenjohtaja (9/9), Marja-Leena Evinen (5/9), Aulis Juvonen, jäsensihteeri (9/9), Mauno Kemppi (3/9), Eero Kunttu (3/3), Kaarina Manni, pääemäntä (7/9), Raimo Matikainen, varapuheenjohtaja (8/9), Liisa Munsterhjelm, tiedottaja (7/9), Päivi Putkonen-Hegazi (2/6), Päivi Salo, taloudenhoitaja (8/9), Riitta Stirkkinen (7/9) ja Anne Uotinen, sihteeri (8/9). Tilintarkastajina ovat toimineet Laura Virolainen ja Kaija Kukkaro, varalla Pentti Hämäläinen ja Kaija Keiriö. Kevät- ja syyskokoukset Kevätkokous pidettiin lauantaina 2.4. Karjalatalon Galleria-salissa. Osallistujia oli 24 ja puhetta johti kunniapuheenjohtaja Eero Kunttu. Tarjoilusta vastasi Kaarina Manni sisarineen. Kokouksessa hyväksyttiin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodesta 2010 sekä myönnettiin vastuuvapaus hallitukselle. Kesken kauden eronneen Eero Kuntun tilalle valittiin Päivi Putkonen-Hegazi Vihdistä. Kokousasioiden jälkeen VTM Outi Lindroos kertoi ratsastusharrastuksestaan. Lisäksi mainostettiin kotiseutumatkaa ja valokuvakilpailua. Syyskokous järjestettiin lauantaina Karjalatalon Wiipuri-salissa. Osallistujia oli 18 ja puhetta johti kunniapuheenjohtaja Eero Kunttu. Tarjoilusta vastasi Kaarina Manni sisarineen. Pitäjäseuran jäsenmaksuksi vuodeksi 2012 päätettiin 28 euroa, josta pitäjäseuran osuus on 18 euroa ja Karjalan Liiton osuus 10 euroa. Hallituksen puheenjohtajaksi vuodeksi 2012 valittiin Timo Lindroos ja varapuheenjohtajaksi Marja-Leena Evinen. Erovuorossa olleista hallituksen jäsenistä valittiin 11

12 uudelleen Kaarina Manni ja Anne Uotinen. Uutena hallitukseen valittiin Heimo Kemppi. Varapuheenjohtajaksi siirtyneen Marja-Leena Evisen tilalle valittiin Raimo Matikainen. Toiminnantarkastajiksi vuodeksi 2012 valittiin Kaija Keiriö ja Kaija Kukkaro sekä varatoiminnantarkastajiksi Pentti Hämäläinen ja Sirkka Kemppi. Kokouksen jälkeen professori Esko Mälkki esitelmöi Vahvialan perustamisesta ja Viipurin maalaiskuntaan vaikuttaneista kuntaliitoksista. Vuoden virvottava Pitäjäseura jatkoi vuonna 2010 aloittamaansa vuoden virvottavan valitsemista. Vuoden 2011 virvottavaksi valittiin Yläsommeelta kotoisin oleva, pitäjäseuran pitkäaikainen tilintarkastaja Laura Virolainen. Hänet virvottiin matkaesteiden vuoksi vasta toukokuun 5. päivänä. Karjalaiset kesäjuhlat Karjalaiset Kesäjuhlat vietettiin Turussa Sunnuntain Juhlakulkueessa seuran lippua kantoi Timo Lindroos. Airuina toimivat Liisa Munsterhjelm ja Aila Lindroos. Pitäjäseuran myyntipöydästä huolehti Aulis Juvonen. Viipurin pitäjää esittelevä upouusi infotaulu oli ensimmäistä kertaa esillä kesäjuhlien Karjalaisella torilla. Kotiseutumatka Timo LIndroos johdatteli pitäjäseuran kesämatkalle Osallistujia oli 49. Majoituspaikka oli hotelli Karjala. Matkan teemana oli Saimaan kanava. Oppaana läntisissä kylissä toimi Pekka Turtia ja kanavan alueella Juha Erkama. Kanavan lisäksi tutustuttiin mm. Sorvalin muistolehtoon ja Monrepos n puistoon, joita esitteli Pro Monrepos ry:n puheenjohtaja Satu Stirkkinen. Elojuhla Elojuhlaa vietettiin perinteiseen tapaan elokuun viimeisenä sunnuntaina Helsingin Karjalatalon juhlasalissa. Juhlaesitelmän piti rovasti Leena Repo aiheenaan Sorvalin hautausmaahanke ja muistolehto. Juhlaesitelmän lisäksi kuraattori Mikko Eronen esitteli Wiipurilaista osakuntaa ja FM Laura Saloniemi Seniores Wiburgenses yhteisöä. Esitelmän ja esittelyjen lisäksi nautittiin Lohjan musiikkiopiston opiskelijoiden musiikkiesityksistä. Pitäjäseuran emäntä Kaarina Manni sisarineen loihti maittavan piirakka- ja kahvitarjoilun juhlan väliajalle. Yhteislaulut johti Teuvo Kuparinen. Juhla päättyi Karjalaisten lauluun ja arpajaisiin. Juhlan juonsi varapuheenjohtaja Raimo Matikainen ja siihen osallistui runsaat 60 pitäjäseuran jäsentä. Vierailu Vironperälle Lauantaina 3.9. yhteensä 27 pitäjäseuran jäsentä teki tutustumisretken valtioneuvos Johannes Virolaisen ja rouva Kyllikki Virolaisen entiseen kotiin, nykyiseen kotimuseoon Lohjan Vironperälle. Vierailun jälkeen vietiin kukkatervehdys heidän haudalleen Pyhän Laurin kirkon kupeeseen. Puurojuhla Puurojuhlaa vietettiin sunnuntaina Karjalatalon Wiipuri-salissa kotiseutuneuvos Aira Viitaniemen puuro- ja torttukahvi-tarjoilusta nauttien sekä joululauluja yhdessä laulaen. Tilaisuuden aloitti puheenjohtajan tervehdys. Ohjelmassa kuultiin 100 vuotiaan lyykyläläisen Aleksanteri Jääskeläisen muisteloita koti-karjalaista. Tilaisuudessa vieraili Joulupukki. Yhteislaulujen lisäksi musiikkia esittivät hanuristi Katariina Kekki ja viulisti Aava Kautto. Tilaisuudessa julkaistiin myös seuramme järjestyksessä kolmas seinäkalenteri, jonka kuvat on koottu kesän 2011 kotiseutumatkan valokuvista. Arpajaiset täydensivät ohjelmaa. Osallistujia oli 57. Tiedotustoiminta Viipurin Pitäjäläinen ilmestyi kahtena numerona. Lehti on vastannut hyvin tarkoitustaan jäsenten ja pitäjäseuran välisessä yhteydenpidossa. Pitäjäseuran internet-sivut siirrettiin loppuvuodesta uuden palveluntuottajan palvelimelle. Sivuston osoite, säilyi ennallaan. Osallistumisia ja edustuksia Pitäjäseura on ollut jäsenenä Karjalan Liitossa, Karjalaisten pitäjäyhdistysten liitossa, Pro Monrepos ssa, Wiipurin arkistoyhdistyksessä ja Viipuri-keskuksessa. Pitäjäseura päätti liittyä Karjalaisen Nuorisoliiton kannatusjäseneksi. Kunniapuheenjohtaja Eero Kunttu on ollut Karjalan Liiton liittovaltuuston jäsen sekä edustanut pitäjäseuraa Pro Monrepos n ja Viipuri-keskuksen hallituksissa. Puheenjohtaja Timo Lindroos on puolestaan edustanut pitäjäseuraa Karjalaisten pitäjäyhdistysten liiton hallituksessa toimien samalla liiton varapuheenjohtajana. 12

13 Joulumuistoja Lyykylästä Pitäjäseuran Puurojuhlaa vietettiin sunnuntaina Karjalatalon Wiipuri-salissa jouluisissa merkeissä. Kotiseutuneuvos Aira Viitaniemi oli kattanut maittavan puuro- ja torttukahvitarjoilun. Aiempien vuosien tapaan tarjoilut oli varattu 50 hengelle, mutta tilaisuudesta tuli nauttimaan ennätykselliset, lähes 60 henkeä. Ohjelmassa oli myös joulumuisteloita, tonttutarinoita ja musiikkia. Aleksanteri Jääskeläinen mitään erillisiä pidikkeitä tai kynttilänjalkoja ollut. Karamellit oli kääritty valkoiseen paperiin ja koristeiden päissä oli hapsuja. Ne ripustettiin langalla oksiin kiinni. Kotiseutuneuvos Aira Viitaniemen keittämä joulupuuro syötiin viimeiseen lusikalliseen saakka. Yleisöä Kuinka joulua vietettiin 1910-luvun loppupuolella Lyykylän kylässä, siitä kertoi seuramme vanhin jäsen, 100-vuotias Aleksanteri Jääskeläinen. Häntä haastatteli Viipurin Pitäjäseuran puheenjohtaja Timo Lindroos. - Ihan mukaviahan ne joulut olivat, mutta ei se muuten mitään niin kovin ihmeellistä ollut, muisteli Aleksanteri Jääskeläinen. Kyllä meillä joulukuusi oli ja siinä kynttilöitä. Vähän oli koristeita ja ne oli tehty karamelleista. Kynttilät sidottiin narulla kiinni oksiin, sillä ei silloin Aattona saunottiin ja syötiin vähän parempaa Joulusauna kuului Jääskeläisen perheen aaton tapoihin. - Saunan jälkeen syötiin vähän parempaa kuin muulloin. Ei se ruoka silti mitään kovin kummoista ollut, vähän vaan erilaista kuin arkena. Pullaa kuitenkin tehtiin aina jouluksi. Mutta joulupukkia meillä ei kyllä käynyt, Aleksanteri Jääskeläinen muisteli. Saatiinko kuitenkin lahjoja, se jäi Jääskeläiseltä varmistamatta. Kirkkokahvit Tilly-tädin luona Joulupäivän aamuna käytiin aina kirkossa. Kirkonmenot alkoivat jo klo 6, joten kirkkoon lähdettiin hyvissä ajoin. Kulkupelinä oli hevonen ja reki. Joulukirkkoon Jääskeläinen muistelee päässeensä ensimmäisen kerran 6-7 -vuovuotiaana. Aamut olivat kylmiä ja pakkasta oli aina yli 20 astetta. Reessä olijat torjuivat kylmyyttä paksuilla vällyillä ja peitteillä. Hevonenkin peiteltiin huolella loimilla ja vällyillä, että se jaksoi viedä kirkkokansan takaisin kotiin kirkonmenojen jälkeen. - Joskus joulukirkon jälkeen käytiin kahvilla Tillytädin luona, mutta muuten joulupäivä vietettiin kaikessa rauhassa kotona oman väen kesken. Onko Tapani kotona? Tapaninpäivänä sai jo kyläillä ja silloin otettiin ilo irti. Nuoret kävivät naapureissa kysele- 13

14 mässä onko Tapani kotona, Aleksanteri Jääskeläinen kertoi. Toinen tärkeä Tapaninpäivän hupi oli hevosajelu. - Silloin ajeltiin hevosilla aisakellot helkkyen maamiesseuran talolle ja pidettiin kyläläisten välisiä kilpa-ajoja. Mitään pahempaa ei kuitenkaan sattunut, vaikka meno saattoi joskus äityä melko hurjaksikin. Nykyjoulut Aleksanteri Jääskeläinen viettää Hyvinkäällä. Joulun vietto on muuttunut paljon Jääskeläisen lapsuuden jouluista. Saunassa kuitenkin käydään ja syödään herkkuja. Kaupallisuus on vienyt joulun arvon, mutta muuten männöö ihan mukavasti, Jääskeläinen lopetti mukavat muistelonsa. Tonttutarinoita ja musiikkia Aleksanteri Jääskeläisen jälkeen juhlaan tulla tupsahti toinen iäkkäämpi herrasmies Joulupukki. Hän tarinoi erilaisista tontuista. Listalla olivat ainakin Metsätonttu, Särkkätonttu, Puutarhatonttu, Tallitonttu, Kotitonttu ja Siperian tonttu. Lienee Pukki halunnut vetää hieman kotiin päin kun hän totesi kuulijoille, että Onnellinen on se ihminen, joka näkee tonttuja. ja että Kun on tasapainoinen ja levollinen, on mahdollisuus nähdä tonttuja. Edellä mainittujen herramiesten tarinoinnin lisäksi Puurojuhlassa laulettiin joululauluja ja kuunneltiin hanuristi Katariina Kekin ja viulisti Aava Kauton esittämää musiikkia. Hanuristimme Katariina Kekki ja viulistimme Aava Kautto Tilaisuudessa julkaistiin myös seuramme järjestyksessä kolmas seinäkalenteri, jonka kuvat on koottu kesän 2011 kotiseutumatkan valokuvista. Arpajaiset täydensivät ohjelmaa. Joulupukki hallitsee hyvin nykyaikaiset esityslaitteet Joululaulua ja arpojen myyntiä. Teksti ja kuvat: Riitta Stirkkinen 14

15 Viipurin maalaiskunta ja Vahviala yhteistä lähihistoriaa Vielä 1900-luvun alkupuolella kuntamuutosten pyörä pyöri päinvastoin kuin nyt kohti pienentyviä kuntayksiköitä. Näin tapahtui myös Viipurin seudulla. Tärkeitä muutoskehityksen syitä olivat mm. seurakunnalliset muutostarpeet ja monia ongelmia poikinut hallitsematon väestönkasvu Viipurin lähiympäristössä. Vahvialan seurakunta ja kunta syntyivät tällaisen muutoskehityksen pyörteissä. Vahviala muotoutui pääosaltaan Viipurin maalaiskunnan länsiosaan kuuluneista kylistä (11 kpl). Lisäksi siihen tuli kaksi kylää Säkkijärven pitäjästä. Myöhemmin Vahvialaan liitettiin kylät Hiivaniemi (Lappee) ja Tervajoki (Viipurin mlk). Hiivaniemen liittäminen tapahtui enemmittä vaikeuksitta Myös Tervajoki siirtyi Vahvialaan samana vuonna, mikä liitos myöhempine tapahtumineen oli kuitenkin edellistä jo huomattavasti monivaiheisempi. Vahvialan synty herätti muitakin aluehankkeita. Mitä kaikkea tapahtuikaan? Kuntamuutosten seurakunnallisia lähtökohtia Viipurin pitäjän läntisimmistä osista oli Sorvalin hautausmaalle matkaa jopa noin 30 km. Lukuisista kylistä matka oli ajan kulkumahdollisuudet huomioon ottaen kohtuuttoman pitkä. Tämä johti läntisten kylien aloitteesta jo vuonna 1913 uuden hautausmaan perustamishankkeeseen ja Kintereen kylään sitten rakennettu hautausmaa vihittiin käyttöön Vuonna 1917 virisi hanke oman seurakunnan perustamisesta, joka johti tulokseen 1920; perustettiin Vahvialan seurakunta. Kun silloisen kunnallislain mukaan seurakunta on oleva samalla kunta, johti se automaattisesti myös uuden kunnan syntyyn vuodesta 1921 alkaen. Oma seurakunta pian pystytettävine kirkkoineen toi hengellisen elämän aikaisempaa lähemmäksi suurta joukkoa kuntalaisia. Vahvialan seurakunnan perustamiseen oli myös vaikuttanut Viipurin maaseurakunnan väestön määrä (vuonna 1917 jo henkeä), mitä pidettiin liian suurena. Vahvialan perustaminen vähensi maalaiskunnan väestömäärää vajaan kymmenesosan mutta pinta-alaa lähes kolmanneksella. Kunnallispoliittisia lähtökohtia Viipurin kaupungin alue oli ennen vuotta 1923 pieni. Sen maa-alue oli vain noin 10 km2 eli vajaa kaksi prosenttia maalaiskunnan pinta-alasta ja siitäkin asuntorakentamiseen sopivaa maata oli vain pieni osa. Patterinmäen ja Siikaniemen linnoitusvyöhykkeet ja vesistöt sulkivat kaupunkialueen tiiviisti (karttapiirros). Asutuksen kasvumahdollisuuksia ei tällä alueella juuri ollut. Viipurin seudulle oli kuitenkin jo pitkään kohdistunut voimakas muuttoliike ja asutus oli joutunut hakeutumaan linnoitusten rajaaman kaupunkivyöhykkeen ulkopuolelle, Viipurin mlk:n alueelle, jonne syntyi esikaupunkeja. Vuonna 1910 esikaupunkialueilla oli väkeä jo noin henkeä kun itse kaupungissa asukkaita oli vähemmän, noin henkeä. Oli syntynyt esikaupunkikysymys. Esikaupunkialueet kehittyivät lähes hallitsemattomasti ja olivat mm. vailla vesijohtoa ja viemäröintiä. Kaivovedet likaantuivat, mikä aiheutti vakavia terveydellisiä haittoja. Esikaupunkilaiset kävivät töissä lähinnä Viipurissa. Viipurin pitäjäläisten mielestä näiden rahat menivät Viipurin kaupunkiin, mutta asutuksen hoito- ja huoltorasitukset (terveydenhoidon ohella mm. vaivaishoidon ja koulunkäynnin järjestäminen) jäivät Viipurin mlk:n harteille. Alueita tarjottiin liitettäväksi Viipurin kaupunkiin, mutta kaupunki ei vielä 1920-luvun alussa halunnut niitä ottaa. Esikaupunkialueiden ulkopuolella olevissa maalaiskunnan kylissä syntyi aktiivisia irtaantumispyrkimyksiä, koska kylät eivät halunneet rahoittaa esikaupunkialueiden synnyttämiä kohtuuttoman suuria menoja. Vahvialan muodostamisen jälkimaininkeja Vahvialan synty näytti tarjoavan mahdollisuuksia monien muidenkin Viipurin pitäjän läntisten osien kylien irtaantumiseen emäpitäjästä. Peräti parikymmentä kyläkuntaa olisikin liittynyt juuri syntyneeseen Vahvialaan ja tekivät asiasta aloitteet. Tämä olisi tarkoittanut useimpien Viipurinlahden länsipuolella olevien kylien siirtymistä pois maalaiskunnasta laajoine seurauksineen. Selvitysmies piti tarkoituksenmukaisena vain Tervajoen ja Repolan siirtymistä mutta Valtioneuvoston lopullisella päätöksellä (lokakuussa 1921) vain Tervajoki päätettiin siirtää Vahvialaan vuodesta 1923 alkaen. Repola jäi yksinäiseksi mlk:n saarekkeeksi Tervajoen taakse. Pian Vahvialan perustamisen sekä edellä mainitun kyläkuntien siirtymishankkeen käynnistymisen jälkeen Viipurin esikaupunkikysymys sai ratkaisunsa valtioneuvoston päätöksellä esikaupunkialueita tultaisiin liittämään Viipuriin jo 1923 (kaupungin vastustuksesta huolimatta) ja näin ollen Viipurin pitäjän taloudellinen kuormitus kevenisi. Tuskin ennen kuin Vahvialaan päässeiden tervajokilaisten kirkonkirjoja oli ehditty siirtää Vahvialan 15

16 seurakuntaan, Tervajoki halusikin takaisin entiseen seurakuntaansa ja kuntaansa. Myös Vahvialaan jo sen perustamisvaiheessa liitetyt kylät Rakkolanjoki ja Hanhijoki pyrkivät takaisin; kaikki perustelivat mm. hyviä kulkuyhteyksiä Viipurin suuntaan; hanhijokilaiset myös väittivät, että heiltä ei aikanaan edes kysytty halukkuutta siirtyä Vahvialaan. Näiden kolmen kylän anomuksia ei hyväksytty ja niin Viipurin maalaiskunnan läntisten kylien kuntarajankäynti oli saanut päätöksensä. Kuntayhteistyötä ja -eloa Viipurin maalaiskunnan ja Vahvialan kuntajärjestelyn yhteydessä kunnat sopivat omaisuuden jaosta sekä monista käytännön järjestelyistä. Viipurin maalaiskunta mm. hoitaisi toistaiseksi edelleen Vahvialan kunnan hoidokkeja, joiden hoitokulut Vahviala maksaisi neljännesvuosittain. Hanhijoen poikako-dissa (Vahviala) saavat Viipurin maalaiskunnan hoidossa olevat pojat toistaiseksi olla vuokratta sekä vapaasti syödä tilalta löytyviä ruokatarpeita asti. Muusta yhteistyöstä mainittakoon, että Tervajoen maamiesseurapiiri jäi kuntien yhteiseksi, samoin oli yhteinen Loirinlahden koulupiiri (Tervajoki, Repola ja myös Säkkijärven Iivanala). Ennen talvisotaa oli useita yhteisiä tiehankkeita. Hanhijoen kylän uusi koulu oli valmistunut Välirauhan aikana venäläiset siirsivät sen maalaiskunnan puolelle, mutta Vahviala veti koulunsa takaisin. Se pystytettiin uudelleen Hanhijoelle 1943! Evakkoaikana Viipurin maalaiskunnan ja Vahvialan hoitokunnat perustivat Viiva-säätiön. Säätiön tarkoitus oli apurahoin tukea mm. ammattikouluissa ja kansanopistoissa opiskelevia sekä antaa avustuksia tuberkuloosiin sairastuneille parantolahoidon saamiseksi säätiö jaettiin kahteen osaan pitäjäpohjalla; muodostui Viipurin pitäjäsäätiö ja Vahviala-säätiö, joiden toiminta yhä jatkuu. Seurakunnallisesta yhteistyöstä on mainintoja vähän. Uusi Vahvialan seurakunta, jolta alussa varmaankin puuttui yhtä ja toista, sai apua ainakin kirkkolauluun. Emäseurakunnan kanttori Huuskonen opasti maanviljelijä Koskelaista veisuun esilaulajan taidossa Vahvialan synty kuvaa osaltaan ajan henkeä ja käytäntöä. Vahvialan seurakunnan ja kunnan syntyaikana seurakunta-asiat olivat päällimmäisinä. Silloiset ja myöhemmät aluekysymykset ratkesivat paljolti Savonlinnan tuomiokapitulin määräämien selvitysten perusteella, johon mm. liittyi papiston virkoihin liittyviä kysymyksiä. Se oli sitä aikaa. Lähteet Erkki Kuujo-Matti Lakio: Viipurin pitäjän historia II Tuomas Sutela: Vahviala, sen synty ja vaiheet Teksti ja karttapiirros: professori Esko Mälkki Teksti perustuu pitäjäseuran syyskokouksessa 2012 pidettyyn esitelmään. Karttapiirros: Viipuri, Viipurin maalaiskunta ja Vahviala Vahvialan syntyaikana Viipurin kaupunkialue rajoittui linnoitusvyöhykkeisiin, jotka on merkitty paksuilla mustilla katkoviivoilla. Näiden ja kuntarajojen ohella piirroksessa on lähinnä vain päärautatie- ja -tiemerkintöjä. 16

17 Monrepos -kuvia kartanosta ja kirjastosta Pro Monrepos ry on yrittänyt parhaansa jo yli 20 vuotta kohentaa ennen niin uljaan kartanon aluetta ja päärakennuksia. Venäläisenä yhteistyökumppanina on puistoa hallinnoiva Park Monrepo. Monrepos n alue on suoraan Moskovan muinaismuistotoimen alainen eli viime kädessä päätökset korjauksista ja korjaustavoista sanellaan Moskovasta. Seuraavassa muutamia kuvia kesältä Kuvat ovat Yrjö Hätälän, Hannele Sallisen ja Jari Stirkkisen ottamia. Kartanon päärakennuksen julkisivun pylväät on ovat saaneet uuden pinnan. Muutoin puistonpuoleisessa julkisivussa on vielä toivomisen varaa. 17

18 Päärakennus sisäänkäynnin puolelta Kartanon sisustusta Kirjaston sisätiloja Kirjaston sisätilojen kuntoa, samoin viereinen kuva 18

19 Kirjaston julkisivua Kirjaston sisätiloja, tapettia monta kerrosta Kirjaston uusittuja kattopeltejä, myös viereinen kuva Pro Monrepos kaipaa talkoolaisia kartanon alueelle. Suomalaisten käytössä on asuinparakki, jossa on huoneiden lisäksi suihku, keittiö, wc:t sekä juomavesi. Talkootyöstä kiinnostuneet, ottakaa yhteyttä pitäjäseuran kunniapuheenjohtaja Eero Kunttuun, sähköposti 19

20 Kesän perinteinen kotiseutumatka Viipurin maalaiskuntaan Kesän matkakohteina ovat Viipurin lisäksi Karisalmi, Näätälä ja Rajaharju. Lisäksi käymme maalaiskunnan itänaapurissa Heinjoella. Näkymä Lillukansalmen sillalta Näätälän järvelle. Kuva vuoden 2006 kotiseutumatkalta. Alustava matkaohjelma Tiistai Lähtö Lohjan Kirkkokentältä klo 07.00, Nummelan linjaportti n. klo 07.30, ajo Turunväylää pitkin Ikean pysäkin kautta Kiasman pysäkille n. klo ajo edelleen Porvoonväylää pitkin Loviisan, Karhulan, Kotkan kautta Vaalimaalle Ennen rajanylitystä omakustanteinen lounas Rajahovissa, jossa valuutanvaihtomahdollisuus Rajan jälkeen mahdollisesti ostoksilla käynti Viipurin Veikoissa, Sorvalin valinnassa tai Carusell-marketissa pysähdys Sorvalin hautausmaa muistomerkillä. majoittuminen Druzhba hotelliin päivällinen hotellin ravintolassa klo 19. Keskiviikkona 27.6 kotiseutukierros: Karisalmi, Näätälä, Rajaharju ja Heinjoen kirkonkylä kierroksen aikana nautitaan eväskahvit päivällinen ravintola Pyöreässä tornissa klo 20. Torstaina 28.6 hotellihuoneiden luovutus n. klo 11 ostoskierros Viipurissa. kotiinpaluu Vaalimaan kautta, ajoreitti on sama kuin menomatkalla päätyen Lohjalle. 20

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa Pikkujoulussa oli teemana Haapavesi 150-vuotta Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa 11.11.2016 Pikkujoulua vietettiin 11.11.2016 Helsingissä Ostrobotnialla. Ostrobotnia on

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

Kiltauutiset 1/2016. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta

Kiltauutiset 1/2016. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kiltauutiset 1/2016 Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kaartin Jääkärirykmentin Kilta KUTSU KAARTIN JÄÄKÄRIRYKMENTIN KILLAN JÄSENILLE Killan vuosikokous pidetään Santahaminassa Perinnetalolla lauantaina 23.4.2016

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Lehtojärvellä PÖYTÄKIRJA 1/2015 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS

Lehtojärvellä PÖYTÄKIRJA 1/2015 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS Lehtojärvellä 21.3.2015 PÖYTÄKIRJA 1/2015 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS 1 Kokouksen avaus Sukuneuvoston puheenjohtaja,, avasi kokouksen klo 16.00 ja toivotti kaikki tervetulleeksi Haavikon

Lisätiedot

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220.

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. 1 2 3 4 1 Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry TOIMINTAKERTOMUS 1.7.2013 30.6.2014 YLEISTÄ Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. Toimintaa

Lisätiedot

Lapland Hotel Sirkantähden viikko-ohjelma 11.1. 15.4.2016

Lapland Hotel Sirkantähden viikko-ohjelma 11.1. 15.4.2016 Lapland Hotel Sirkantähden viikko-ohjelma 11.1. 15.4.2016 Lapland Hotel Sirkantähden talven viikko-ohjelmassa nautitaan luonnon rauhasta, uusista kokemuksista, yhdessä tekemisestä ja Lapin tarinoista!

Lisätiedot

TUUSULAN SENIORIT RY:N TIEDOTE SENIORIT TALVI-KEVÄT 2016 TAPAHTUMAKALENTERI

TUUSULAN SENIORIT RY:N TIEDOTE SENIORIT TALVI-KEVÄT 2016 TAPAHTUMAKALENTERI TUUSULAN SENIORIT RY:N TIEDOTE SENIORIT TALVI-KEVÄT 2016 TAPAHTUMAKALENTERI vko 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 7.1. 12.1. 21.1. 26.1. 4.2. 9.2. 18.2. 23.2. 3.3. 8.3. 16.3. 14.1. 28.1. 9. -10.2. 25.2. 10.3. 17.3.

Lisätiedot

Ohjelman muutokset mahdollisia. Ilmoittautumiset viimeistään 1.4. Ilmoittautumislomake: http://www.sinfoniaorkesterit.fi/fi/tapahtuma/?

Ohjelman muutokset mahdollisia. Ilmoittautumiset viimeistään 1.4. Ilmoittautumislomake: http://www.sinfoniaorkesterit.fi/fi/tapahtuma/? 51. Valtakunnalliset orkesteripäivät Turussa Suomen Sinfoniaorkesterit ry 51. Valtakunnalliset orkesteripäivät Turussa 22.-24.4.2016 Original Sokos Hotel Hamburger Börs, Kauppiaskatu 6, puh (02) 337 3800

Lisätiedot

Sääntömääräinen syyskokous

Sääntömääräinen syyskokous Sääntömääräinen syyskokous Aika: 28.11.2009 klo 9.00 Paikka: Läsnä: Luontokapinetti Kopan koulu Jorma Kaarto (Viikkolehti), Päivi Erävesi, Ulla Helmisaari, Jari Helmisaari, Arimo Helmisaari, Timo Hämäläinen,

Lisätiedot

Päivän aikataulu on seuraava: Klo 8.00-20.00 Juhlaliputus Klo 18.00-20.00 Juhlavalaistus

Päivän aikataulu on seuraava: Klo 8.00-20.00 Juhlaliputus Klo 18.00-20.00 Juhlavalaistus Kaupunginhallitus 425 13.10.2014 Kaupunginhallitus 437 20.10.2014 Itsenäisyyspäivän tilaisuuksien järjestäminen 6.12.2014 1181/07.02.02.04.00.00/2014 KH 425 Itsenäisyyspäivän viettoon Lappeenrannassa kuuluvat

Lisätiedot

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 ITÄ-SUOMEN ALAOSASTON VUOSIKOKOUS IISALMESSA Kokouksen osanottajia Olvin panimomuseossa Pidettiin 7.3.2012 Iisalmessa vuosikokous, kuten toimintasuunnitelmassa

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

jääskeläisten Joululounas Karjala-talolla

jääskeläisten Joululounas Karjala-talolla Joululounas jääskeläisten s s y e y minaari S 21.11. Karjala-talolla Viime vuotiseen tapaan syyskokouksen yhteyteen on koottu syysseminaari, jossa karjalaisuuteen perehtyneet puhujat valottavat Karjalan

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot

Tavoitteiden toteutuminen

Tavoitteiden toteutuminen VUOSIKERTOMUS 2013 Tavoitteiden toteutuminen Kaikki jäseneksi pyrkivät on voitu ottaa vastaan. Jäsenmäärä oli vuoden lopussa 305, joista uusia jäseniä oli 18. Siirtymätyöpaikkoja oli vuoden vaihteessa

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Vanhustenviikko Kotkassa

Vanhustenviikko Kotkassa Vanhustenviikko 2.-9.10.2016 Kotkassa Sunnuntai 2.10.2016 Vanhusten viikon pääjuhla Seuratalo Sampo, Sampokuja 6. Tilaisuus alkaa kahvituksella kello 13. Juhla klo 14-15.30. Juhlassa monipuolinen ohjelma.

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen.

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen. IKAALISTEN NUORISO-ORKESTERIN TUKI RY SÄÄNNÖT Yleistä 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU

EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU Kulttuurikaverin kanssa voit lähteä niin konserttiin kuin pesäpallo-otteluunkin! Eurajoen kulttuuritoimi Eurajoen sosiaalitoimi Kulttuurikaverin tilaaminen on helppoa:

Lisätiedot

jääskeläisten Joululounas Karjala-talolla

jääskeläisten Joululounas Karjala-talolla Joululounas jääskeläisten s s y e y minaari S 21.11. Karjala-talolla Viime vuotiseen tapaan syyskokouksen yhteyteen on koottu syysseminaari, jossa karjalaisuuteen perehtyneet puhujat valottavat Karjalan

Lisätiedot

Hyvä Klubin jäsen, Klubin viikkokirje on ilmestynyt

Hyvä Klubin jäsen, Klubin viikkokirje on ilmestynyt 1 Hyvä Klubin jäsen, Klubin viikkokirje 11.11.2016 on ilmestynyt http://www.klubi.biz/viikkokirje.html Kokouksessa mm. vahvistetaan tulo ja menoarvio sekä päätetään liittymismaksun ja jäsenmaksun suuruudesta

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. DOMIK v. 2014/2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. DOMIK v. 2014/2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA DOMIK v. 2014/2015 Vuosi Domikissa etenee viikoittain vaihtuvien teemojen mukaan. Domikissa toteutetaan uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa, joka on laadittu kaksikielistä perhepäiväkotia

Lisätiedot

Teri-Säätiö. Jaakko Mäkelä

Teri-Säätiö. Jaakko Mäkelä Teri-Säätiö Jaakko Mäkelä Teri-Säätiö 25.3.2012 1 25.3.2012 Teri-Säätiö 2 Teri-Säätiö Teri-Säätiö perustettiin 1949 kun Terijoen kunnan hoitokunta lopetti toimintansa Säätiölle siirrettiin entisen Terijoen

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi.

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi. ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA Paikka Järjestötalo, Paulan Sali, Seinäjoki Aika Ke 25.5.2016 klo 18.00 - Läsnä VUOSIKOKOUS 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen järjestäytyminen Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri,

Lisätiedot

AUTOJOUKKOJEN OULUN KILTA RY

AUTOJOUKKOJEN OULUN KILTA RY 1 AUTOJOUKKOJEN OULUN KILTA RY 22.2.2012 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 1. JOHDANTO Vuosi 2011 oli Killan 46. toimintavuosi. Killan toiminta on tapahtunut vahvistettujen sääntöjen puitteissa, joista tärkeimpänä

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Viuruniemen kyläyhdistys ry Toimintakertomus vuodelta 2015

Viuruniemen kyläyhdistys ry Toimintakertomus vuodelta 2015 Viuruniemen kyläyhdistys ry Toimintakertomus vuodelta 2015 Viuruniemen kyläyhdistyksessä oli 200 jäsentä (v.2014 jäseniä oli 181). Viuruniemen kyläyhdistyksen hallitukseen kuuluivat Saila Keronen puheenjohtaja,

Lisätiedot

Kiltauutiset 2/2016. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta

Kiltauutiset 2/2016. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kiltauutiset 2/2016 Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Puheenjohtajalta Arvon jäsenet Kesä on ovella. Väki lähtee mökeille tai matkoille viettämään lomiaan tai vapaitaan. Toivottavasti emme unohda kuitenkaan

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hyvät Rauhanturvaajat, Taas on vuosi vaihtunut. Yhdistys piti syyskokouksensa ilman suurempia

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry Julkaisija: Piiritoimisto Osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 MÄNTSÄLÄ Puhelin: 019 6871 300 E-Mail:

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku.

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 1 Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on -edistää oppilaiden vanhempien ja koulun välistä

Lisätiedot

A - Kiltojen Liitto ry:n valtakunnalliset Kevätpäivät ja -kokous

A - Kiltojen Liitto ry:n valtakunnalliset Kevätpäivät ja -kokous A - Kiltojen Liitto ry:n valtakunnalliset Kevätpäivät ja -kokous 1. 2.4.2017 Silokallion kurssikeskus, Silokalliontie 160, Kullaa A-Kiltojen Liitto ry:n kevätpäiviä vietetään 1. 2.4.2017 Silokallion kurssikeskuksessa

Lisätiedot

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät.

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: Älkää

Lisätiedot

TAMMIKUUN 2017 KUUKAUSITIEDOTE

TAMMIKUUN 2017 KUUKAUSITIEDOTE TAMMIKUUN 2017 KUUKAUSITIEDOTE Lupaus laadusta SalPa taitoluistelu on Sinettiseura Valmennuksen terveiset Luistelijat muistakaa täyttää harjoituspäiväkirjaa, aina silmuista ylöspäin. Uuden vuoden jälkeen

Lisätiedot

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta.

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Kirkkovuosi Vihreä on kesän ja kasvun väri Liturgiset värit Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Musta on surun ja murheen väri. Talvi Ensimmäinen

Lisätiedot

Kiltauutiset 3/2016. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta

Kiltauutiset 3/2016. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kiltauutiset 3/2016 Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Puheenjohtajalta Arvon jäsenet Muutoksen tuulet puhaltavat taas kerran Santahaminassa. Tällä kertaa vaikutuksia tulee myös meihin kiltalaisiin. Puolustusvoimissa

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

IITIN LATU RY. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden lopussa. 304. Jäsenmäärä on pysynyt vakaana. Uusia jäseniä on tullut ja vanhoja jäänyt pois,

IITIN LATU RY. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden lopussa. 304. Jäsenmäärä on pysynyt vakaana. Uusia jäseniä on tullut ja vanhoja jäänyt pois, IITIN LATU RY TOIMINTAKERTOMUS 1.1.2009-31.12.2009 1. YLEISTÄ Vuosi 2009 oli yhdistyksen 22. toimintavuosi. Tänäkin vuonna liikuntaa harrastettiin monipuolisesti, ja perinteiset Muumihiihto- ja metsämörrikoulut

Lisätiedot

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 3/2015

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 3/2015 Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 3/2015 KESÄTEATTERI KIINNOSTI Kuopion Uudessa Kesäteatterissa Rauhalahdessa esitettiin kuluneena kesänä täysille katsomoille musikaalia Solistina Olavi Virta.

Lisätiedot

Sukukokous la 2.8.2014 Kivennavalla

Sukukokous la 2.8.2014 Kivennavalla Rönkköjen sukuseura aloittelee 36 toimintavuottaan. Vuosittainen jäsenkirje ja sukutapaaminen ovat tavaksi muotoutuneita toimintatapoja, joita jatkamme myös tänä vuonna. Alustava ohjelmarunko Kivennapa

Lisätiedot

Vuosikokouspöytäkirja

Vuosikokouspöytäkirja Vuosikokouspöytäkirja RKL Naisten klubin vuosikokous 2012 Paikka: Aika: Läsnä: Hanasaaren kurssikeskus kokoustila Stig (2 krs.) lauantaina 17. marraskuuta 2012 klo 16.00 alkaen, Helena Railama, Marja Aaltonen,

Lisätiedot

Enonkosken PÖYTÄKIRJA 2/2016 Sivu 1 kappelineuvosto

Enonkosken PÖYTÄKIRJA 2/2016 Sivu 1 kappelineuvosto Enonkosken PÖYTÄKIRJA 2/2016 Sivu 1 Kokousaika 14.03.2016 klo 18.00-20.05 Paikka Enonkosken seurakuntatoimisto Läsnä x puheenjohtaja Pekka Auvinen x aluekappalainen Touko Ahokas x jäsen Heikki Kylliäinen

Lisätiedot

IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S V E R

IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S V E R IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 1 5 V E R 1 0. 3 Hallitus 2014 Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola, siht 040-085 9670 Jouni Laurikainen,

Lisätiedot

Maankäyttötieteiden päivä 2014

Maankäyttötieteiden päivä 2014 30.10.2014 Tieteiden talo Sali 104 Maankäyttötieteiden päivä 2014 Maanmittaustieteiden Seura ry Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto ry ILMOITTAUTUMINEN JA LISÄTIEDOT Maankäyttötieteiden päivän 2014 normaalihintainen

Lisätiedot

Suomen Ratsastajainliiton syyskokousviikonloppu Helsingissä

Suomen Ratsastajainliiton syyskokousviikonloppu Helsingissä Suomen Ratsastajainliiton syyskokousviikonloppu 26.11. - 27.11. Helsingissä Ratsastajainliiton syyskokousviikonloppua vietetään Helsingissä 26. 27.11.2016. Lauantaina järjestetään Ratsastusfoorumi ja lajiseminaarit

Lisätiedot

3 Seuran tunnuksena on merenkulkuhallituksen vahvistama lippu. Sen käyttämisestä määrätään tarkemmin lippuohjeissa.

3 Seuran tunnuksena on merenkulkuhallituksen vahvistama lippu. Sen käyttämisestä määrätään tarkemmin lippuohjeissa. 1 Yhdistyksen nimi on Kaarinan Veneseura ja kotipaikka Kaarinan kunta. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. Seura toimii Työväen Urheiluliitto TUL ry:n jäsenseurana. 2 Seuran tarkoituksena

Lisätiedot

PIIRIKUVERNÖÖRIN TIEDOTE TAMMIKUU 2013

PIIRIKUVERNÖÖRIN TIEDOTE TAMMIKUU 2013 PIIRIKUVERNÖÖRIN TIEDOTE TAMMIKUU 2013 ARVOISAT LEIJONAT, LEOT, LADYT JA PUOLISOT KAUSI ON PUOLIVÄLISSÄ Kausi on ollut vauhdikas ja tapahtumarikas. Kiitokset klubeille ja jäsenille menneestä syksystä.

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

(Varsinais-S) (Vaasa)

(Varsinais-S) (Vaasa) T 3 Yritysdemokratiatyöryhmä Eero Joutsijoki (1.11.1979 asti) Matti Lipiäinen (14.12.1979 lähtien) Martti Koivisto Aulis Alamattila Martti Salo (Satakunta) SÄÄN TÖVAL IOKUNTA Martti Hoffren (Kuopio) Esko

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 1(3) YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 28.9.2016 1 Kokouksen avaus Jari Pekkola toivotti jäsenet tervetulleeksi vuoden 2016 vuosikokoukseen ja avasi kokouksen. 2 Kokouksen järjestäytyminen Kokouksen puheenjohtajaksi

Lisätiedot

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari Heikkinen Teksti ja kuvat: Jari Heikkinen, jos ei muuta mainita Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta

Lisätiedot

Kiltauutiset 1/2014. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta

Kiltauutiset 1/2014. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kiltauutiset 1/2014 Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kaartin Jääkärirykmentin Kilta KUTSU Paikka: Perinnetalo/ Jääkärisali Aika: 26.4.2014 klo 11:00 alkaen Tilaisuuden kesto noin tunnin Esityslista Kaartin

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

Tutustuminen Espoon kaupungin rakentamiseen

Tutustuminen Espoon kaupungin rakentamiseen Jäsentiedote 07.04.2009 JÄSENTIEDOTE 1/2009 Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa: Tutustuminen Espoon kaupungin rakentamiseen

Lisätiedot

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen 115 vuotta Uudenmaan Martat ry 85 vuotta Anne Lempinen Uudenmaan Martat 85 vuotta Tuodaan juhlavuosi osaksi arkea Juhlavuotta tuodaan monin tavoin ja erilaisin tapahtumin esille tavoitteena on, että juhlavuosi

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit Pöytäkirja: Tehty E-P Senioripoliisien kevätkokouksesta Aika: tiistai 15.4.2008 klo 11.00 Paikka: Seinäjoki ABC:n tilat Läsnä: 57 jäsentä, liite osanottajista ohessa. 1 Puheenjohtaja Veli-Jussi Pouttu

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Eräharju. Jäsenlehti 2/2009

Eräharju. Jäsenlehti 2/2009 Eräharju Jäsenlehti 2/2009 Sukuseura Kanko ry Sukuseura on perustettu v. 1998 ja rekisteröity v. 2000. Sukuseurassa on 240 jäsentä. Jäsenmaksunsa maksaneet jäsenet saavat 1-2 jäsenlehteä vuodessa. Jäsenlehden

Lisätiedot

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot:

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot: Jäsenlehti 1/2009 Sukuseura Kanko ry www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com Muut yhteystiedot: Puheenjohtaja: Sirpa Karppinen Venemestarintie 29 A, 00980 Helsinki puh.

Lisätiedot

Ritva bingo-emäntänä VANA

Ritva bingo-emäntänä VANA VANA JOUNI TENTATTA- Ritva bingo-emäntänä Halusin haastatella Jounia siksi, että hän on ahkerasti kirjoittanut lehteemme vuosien aikana, mutta en muista onko häntä haastateltu lehdessä kertaakaan. Esitin

Lisätiedot

KATUKIIT TIEDOTUSLEHTI 1/99

KATUKIIT TIEDOTUSLEHTI 1/99 KATUKIIT TUKIITÄJÄ JÄT TIEDOTUSLEHTI 1/99 www.katukiitajat.fi.fi Hei taas kaikki vanhat ja uudet jäsenet! Taas on yksi luisteluvuosi takana ja pikkujoulut juhlittu. Porukkaa olikin mukavasti paikalla.

Lisätiedot

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä

Lisätiedot

Oikaristen sukuseura ry:n

Oikaristen sukuseura ry:n Oikaristen sukuseura ry:n toimintakertomus 2015 Kuva: Sirpa Heikkinen 2015 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 24.11.2015 Oikaristen 16-vuotias sukuseura toimi aktiivisesti. Seuran tavoitteena on

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kirsi Marjamäki avasi kokouksen klo

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kirsi Marjamäki avasi kokouksen klo Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Ma 6.2.2017 klo 17.00 Paikka: Marttaliiton kokoustila, Malminrinne 1 B, 7 krs. VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 1. KOKOUKSEN AVAUS Yhdistyksen varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on KIIHTELYSVAARAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN säännöt (hyväksytty 10.1.2006) 1 Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka

Lisätiedot

JYTY JÄMSÄ RY. Aktiivista ja valveutunutta yhdistystoimintaa jo vuodesta 1965 TOIMINTAKERTOMUS

JYTY JÄMSÄ RY. Aktiivista ja valveutunutta yhdistystoimintaa jo vuodesta 1965 TOIMINTAKERTOMUS JYTY JÄMSÄ RY Aktiivista ja valveutunutta yhdistystoimintaa jo vuodesta 1965 TOIMINTAKERTOMUS 2015 1 1. HALLINTO 1.1 Hallitus Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Ulla Mäkiaho Riitta Leiman Ulla Peltonen

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 1/2017. Rauman MTY Friski Tuult ry. Eteläkatu 7 A 4-5, Rauma puh. (02) ,

JÄSENKIRJE 1/2017. Rauman MTY Friski Tuult ry. Eteläkatu 7 A 4-5, Rauma puh. (02) , JÄSENKIRJE 1/2017 Rauman MTY Friski Tuult ry Eteläkatu 7 A 4-5, 26100 Rauma puh. (02) 821 1065, www.friskituult.fi, friski@friskituult.fi Sisällys Sääntömääräinen Kevätkokous... 2 Kirpputori matka Poriin

Lisätiedot

KUTSU. 19,50 /hlö (vain viralliselta edustajalta) Päiväkahvi

KUTSU. 19,50 /hlö (vain viralliselta edustajalta) Päiväkahvi 1 (7) KUTSU LIONSPIIRI 107-H:n VUOSIKOKOUKSEEN JA -JUHLAAN Paikka: Kummun koulu Kummunkatu 15, 83500 OUTOKUMPU Ohjelma: 09.30 10.00 Aamukahvi piirihallituksen osanottajille 10.00 12.00 Piirihallituksen

Lisätiedot

Lindholm Matias Jäsen. Kervinen Pinja Jäsen. Niskanen Sami Nuorten monitoimiohjaaja

Lindholm Matias Jäsen. Kervinen Pinja Jäsen. Niskanen Sami Nuorten monitoimiohjaaja PYHTÄÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/2014 1 Nuorisovaltuusto AIKA klo 15:00-16:30 PAIKKA Huutjärven nuorisotila LÄSNÄ Bertling Nonna Puheenjohtaja Bertling Hannu 1.Varapuheenjohtaja Mäkinen Anni Jäsen Lindholm Matias

Lisätiedot

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa Otaniemen TEK-tutkijat ry Otaniemen TEK-tutkijat ry:n sääntömääräinen kevätkokous Aika: 6.6.2016 klo 15:00 Paikka: Otaniemi, Otakaari 7, kokoushuone Maxwell Pöytäkirja 1. Kokouksen avaus Petri Kärhä avasi

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

MIEHIKKÄLÄN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 Kappelineuvosto

MIEHIKKÄLÄN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 Kappelineuvosto 1 KAPPELINEUVOSTON KOKOUS AIKA maanantai 30.1.2017 klo 18.30 20.30 PAIKKA Seurakuntakoti, Pappilankuja 3 läsnä/poissa OSALLISTUJAT Astola, Matti kappalainen, puheenjohtaja (x) Kaitainen, Markku kappelineuvoston

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Saimaan Yrittäjänaiset ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta ja se toimii Suomen Yrittäjänaiset ry:n jäsenenä.

Yhdistyksen nimi on Saimaan Yrittäjänaiset ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta ja se toimii Suomen Yrittäjänaiset ry:n jäsenenä. LAPPEENRANNAN YRITTÄJÄNAISET RY SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Saimaan Yrittäjänaiset ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta ja se toimii Suomen Yrittäjänaiset ry:n jäsenenä. TARKOITUS

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

KUUSAAN LATU ry. SÄÄNNÖT

KUUSAAN LATU ry. SÄÄNNÖT Kuusaan Latu ry / säännöt 1(5) KUUSAAN LATU ry. SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kuusaan Latu ry. ja sen kotipaikka on Kouvola. Toimialueena yhdistyksellä on Kouvolan kaupunki ympäristöineen. 2. Yhdistyksen

Lisätiedot

TARKAN SÄÄNNÖT. Tampereen rakennusarkkitehtiopiskelijoiden kerhon säännöt

TARKAN SÄÄNNÖT. Tampereen rakennusarkkitehtiopiskelijoiden kerhon säännöt TARKAN SÄÄNNÖT n säännöt 2(6) 1 Kerhon nimi ja kotipaikka Kerhon nimi on Tarkka, jota kutsutaan näissä säännöissä kerhoksi. Kerhon kotipaikka on Tampereen kaupunki. 2 Kerhon tarkoitus Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 3/2015 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 3/2015 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 3/2015 sivu 1 Kokoustiedot Aika: perjantaina 2.10.2015 klo 14.00 15.45 Paikka: Mikkelin kaupungintalo (Raatihuonenkatu 8-10), kaupunginhallituksen kokoushuone (2. krs) Paikalla:

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

SALON SEUDUN RAUHANTURVAAJAT ry 1/1 TOIMINTAKERTOMUS 2008

SALON SEUDUN RAUHANTURVAAJAT ry 1/1 TOIMINTAKERTOMUS 2008 SALON SEUDUN RAUHANTURVAAJAT ry 1/1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2008 YLEISTÄ Vuosi 2008 oli ry:n 17.toimintavuosi. Yhdistyksen jäsenmäärä vuoden lopussa oli 107 + 2 kannattajajäsentä. 21.9. järjestettiin

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta!

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta! Puheenjohtaja Sihteeri Taiteellinen johtaja Helena Toivanen Irma Pakarinen Rita Varonen Laulutalo, Kauppakatu 51 Laulutalo, Kauppakatu 51 Kilpisenkatu 14 a 13 80100 Joensuu 80100 Joensuu 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Hallitus Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola,

Lisätiedot

Vuolenkosken kyläyhdistys ry

Vuolenkosken kyläyhdistys ry Vuolenkosken kyläyhdistys ry PÖYTÄKIRJA Kylätoimikunnan kokous 2/2015 Aika: 16.2.2015 klo 18.00 Paikka: Kyläpiste, Vuolenkoskentie 1430 Liite: Läsnäolijat 1. Kokouksen avaaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

lokakuun TIETÄMÄT 3 Lokakuun TIETÄMÄT aloitetaan PNAT kokousuutisella.

lokakuun TIETÄMÄT 3 Lokakuun TIETÄMÄT aloitetaan PNAT kokousuutisella. 2013 LC TORNIO PUDAS UUTISIA 10.10.2013 LOKAKUU lokakuun TIETÄMÄT 3 Lokakuun TIETÄMÄT aloitetaan PNAT kokousuutisella. PNAT- kokouksen oli kutsunut koolle III alueen 2. lohkon puheenjohtaja Tuomo Hokkinen.

Lisätiedot