VIIPURIN PITÄJÄLÄINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIIPURIN PITÄJÄLÄINEN"

Transkriptio

1 VIIPURIN PITÄJÄLÄINEN Viipurin pitäjäseura ry:n lehti 1 / 2 012

2 SISÄLLYS Hyvä lukija! - varapuheenjohtajalta 3 Karjalan Liiton uusi puheenjohtaja 4 Vuoden 2011 karjalaiset kirjat 5 Vuoden karjalainen ruoka 6 Tunnetko vaakunamme? 7 Hallitus tutuksi 8 Kutsu kevätkokoukseen 11 Toimintakertomus vuodesta Joulumuistoja Lyykylästä 13 Viipurin maalaiskunta ja Vahviala 15 Monrepos kuvia kartanosta sekä kirjastosta 17 Perinteinen kotiseutumatka 20 Karjalaiset kesäjuhlat 2012 Lahdessa 22 Tutustumaan Hyrsylän mutkaan 24 Karjalaisten pitäjäyhdistysten liiton tapahtumia 25 Hallituksen yhteystiedot Toimitus vastaava päätoimittaja Marja-Leena Evinen toimitussihteeri Anne Uotinen taitto Jari Stirkkinen painosmäärä 300 kpl painopaikka Karkkilan Painopalvelu oy kannet 120 g offset-paperi sisus 80 g offset-paperi kannen kuva Vanhan Tuomiokirkon kellotorni. Kuva: Anne Uotinen 2011 Haluatko kirjoittaa omaan pitäjälehteemme? Toimi näin: Toimita teksti ja kuvia toimitussihteerinä toimivalle Anne Uotiselle joko - kirjeitse osoitteeseen Anne Uotinen, Aino Acktén tie 1 A 6, Helsinki - sähköpostitse osoitteeseen Laita kuvien taakse tieto kuvienottajasta sekä kuvien palautusosoite. Laita myös kaikkeen muuhun palautettavaksi haluttavaan materiaaliin palautusosoite. Kirjoitukset ja muu aineisto vuoden 2012 toista lehteä varten tulee toimittaa mennessä. Kiitos kaikille tähän lehteen kirjoittaneille ja kuvia toimittaneille! Terveisin lehden toimitus. 2

3 Hyvä lukija! Kädessäsi on vuoden 2012 ensimmäinen Viipurin pitäjäläinen lehti. Se on samalla lehden seitsemännen vuosikerran ensimmäinen numero. Oma lehti oli ollut pitäjäläisten haaveissa jo jonkin aikaa kun vuonna 2006 ryhdytiin tuumasta toimeen. Lehti on tehty pääosin omin voimin, painatusta lukuun ottamatta. Alkuvuosina lehdentekotaitoja opeteltiin yrityksen ja erehdyksen kautta, nyt on jo helpottanut, varsinkin kun taittoa ryhtyi muutama vuosi sitten tekemään ammattilainen Jari Stirkkinen. Vuoden ensimmäinen lehti on musta-valkoinen, kansia lukuunottamatta. Syksyn lehti taas on kokonaan värillinen, näin pääsevät kesäjuhlien, kotiseutumatkan sekä elojuhlan kuvat paremmin esille. Lähes kaikki lehden numerot on luettavissa sähköisessä muodossa pitäjäseuran nettisivuilla osoitteessa www. viipurinpitaja.net. Teitä, hyvät pitäjäseuran jäsenet, on kiittäminen lehden olemassaolosta. Laatimanne muistelot ja kirjoitukset entisistä kotiseuduista, evakkomatkoista ja nyky-karjalaan tehdyistä retkistä sekä lähettämänne kuvat antavat lehdellä sen sisällön. Kirjoitukset ovat edelleen erittäin tervetulleita, niitä voi toimittaa Anne Uotiselle lehden sivulla 2 olevaan osoitteeseen. Pitäjäseuran perinteinen kotiseutumatka tehdään tänäkin vuonna Juhannuksen jälkeisellä viikolla puheenjohtaja Timo Lindroosin ammattitaitoisella opastuksella. Matkaohjelman, hinnat ja ilmoittautumisohjeet löydät lehden sivulta 20. Pitäjäseurassa on viriämässä uusikin perinne, vierailut kotimaan karjalaisiin kohteisiin. Viime vuonna kävimme joukolla tutustumassa Johannes ja Kyllikki Virolaisen Vironperään, tämän vuoden elokuussa on kohteena Aira Samulinin Hyrsylän mutka. Tästäkin retkestä löytyy tarkempaa tietoa toisaalta tästä lehdestä. Huomaa, että sitovat ilmoittautumiset pyydetään jo mennessä. Pitäjäseuran hallitus sai vuoden alusta yhden uuden jäsenen ja samalla järjesteltiin hallituksen sisäisiä tehtäviä uudelleen. Päivi Putkonen-Hegazi otti ystävällisesti vastaan sihteerin pestin, joten Anne Uotinen pääsee keskittymään lehden toimitussihteerin tehtäviin. Heimo Kempiltä, rutinoituneelta Kannaksen ja maailmanmatkaajalta, odotamme innolla ehdotuksia uusiksi matkakohteiksi. Virallinen Ystävänpäivä oli helmikuussa. Ystäviä voi kernaasti muistaa ja ystävänpäivää viettää vaikka koko vuoden. Näihin vertauksiin hyvästä ystävästä voimme varmasti kaikki yhtyä. Hyvä ystävä on kuin aspiriini - se auttaa Hyvä ystävä on kuin nastarengas - se ei petä Hyvä ystävä on kuin sadekuuro - se virkistää Hyvä ystävä on kuin kesä - se on aina odotettu Hyvä ystävä on kuin koti - siitä ei voi koskaan luopua Hyvää kevättä ja aurinkoista kesää toivottaen Marja-Leena Evinen varapuheenjohtaja 3

4 Karjalan Liiton uusi puheenjohtaja Missä ovat juuresi Karjalassa? Isäni suku on Talista ja äitini Viipurista ja Säiniöltä. Mitä karjalaisuus sinulle merkitsee? Omaa taustaani, sukuperintöä, toimintatapoja ja vahvaa kulttuuria. Minkälaisena näet pitäjäseurojen tulevaisuuden Karjalan liiton toiminnassa? Pitäjäseuroilla on edelleen paikkansa, mutta meidän on elettävä ajan mukana. Nyt olisi löydettävä uusia keinoja oman pitäjän kulttuurin siirtämiseksi elävänä ja elinvoimaisena tuleville sukupolville. Marjo vanhempiensa kanssa Elojuhlassa Kuva: Anne Uotinen. Karjalan Liiton liittokokouksessa viime vuoden toukokuussa valittiin liitolle järjestyksessä kahdeksas puheenjohtaja. Uusi heimopäällikkömme Marjo Matikainen-Kallström on Liiton historian ensimmäinen nainen hallituksen puheenjohtajana. Marjo on myös järjestyksessä toinen Viipurin maalaiskunta-juurinen puheenjohtaja. Edellinen oli tietysti vuosina liittoa luotsannut valtioneuvos Johannes Virolainen. Saamme olla ylpeitä pätevistä maalaiskuntalaisistamme. Lehden toimitus pyysi Marjoa vastaamaan liki samanlaiseen kysymyslistaan kuin hallituksenkin jäsenet toisaalla lehdessämme. Tässä Marjon vastaukset ja terveiset. Kuka olet? Olen kansanedustaja, DI, emba, karjalaistytön ja karjalaispojan tytär. Milloin ja missä olet syntynyt? Lohjalla helmikuussa (3.2.) 1965 Missä asut? Espoossa Keitä kuuluu perheeseesi? Mieheni Arne ja lapset Mirva, Roni ja Risto. Mitä teet työksesi? Tällä hetkellä toimin kansanedustajana. Kuinka pitkään uskot karjalaisen perinteen säilyvän elävänä vai joutaisiko se jo museoon? Miten karjalaisuus voisi joutaa museoon, kun meitä karjalaisia ja karjalaisuudesta kiinnostuneita toimii ahkerasti koko maassa, joka puolella Suomea. Karjalaiset perinteet ovat myös sulautuneet osaksi valtaväestönkin jokapäiväistä elämää, toki omaleimaisuutensa säilyttäen. Karjalaisuus on edelleen vahva, uusiutuva voimavara, ei lainkaan museokamaa. Uskon vakaasti, että olemme valmiit myös tulevaisuudessa säilyttämään karjalaiset perinteet. Mitä uutta kaipaat Viipurin pitäjäseuran toimintaan? Entäpä Karjalan liittoon? Vastaus on oikeastaan jo tuolla aikaisemmassa vastauksessa. Mikä on lempiruokasi viipurinviisiin? Entä musiikkikappaleesi tai toivelaulusi? Karjalainen lempiruokani on uunissa pitkään haudutettu juurespata ja tietysti aidot, kotona leivotut (tai Airan tekemät) karjalanpiirakat. Musiikin puolella Karjalaisten laulu sykähdyttää aina! Olet ollut perheinesi useasti mukana pitäjäseuran kotiseutumatkoilla Viipurin maalaiskunnassa. Kerro hauskin muistosi näiltä kesämatkoilta! Hauskaa on aina ollut, me karjalaiset osaamme sen taidon! Luulen myös että lapsetkin ovat pitäneet, koska he aina haluavat uudelleen mukaan kilpaillen siitä kenen vuoro kulloinkin on. Mitä muuta harrastat kuin karjalaistoimintaa? Liikuntaa, metsästystä ja savitöiden tekoa. 4

5 Vuoden 2011 karjalaiset kirjat Vuoden karjalainen kirja on Antti Palomäen Juoksuhaudoista jälleenrakennukseen ja Vuoden karjalainen pitäjä- ja kyläkirja on Seppo Pirhosen toimittama Paluu muistojen Muurilaan. Voittajien valitsijoina olivat Karjalan Liiton 2. varapuheenjohtaja Eevaliisa Kurki ja liittovaltuuston puheenjohtaja, ministeri Matti Puhakka. Vuoden karjalainen kirja: Juoksuhaudoista jälleenrakennukseen FT Antti Palomäki: Siirtoväen ja rintamamiesten asutus- ja asuntokysymyksen järjestäminen kaupungeissa ja sen käänteentekevä vaikutus asuntopolitiikkaan ja kaupunkirakenteeseen. Karjalan Liiton 2. varapuheenjohtaja Eevaliisa Kurki on valinnut Vuoden karjalaiseksi kirjaksi Antti Palomäen Juoksuhaudoista jälleenrakennukseen. Teos on Palomäen väitöskirja, joka ilmestyi keväällä Kirja on merkittävä uusi tutkimus siirtokarjalaisten vaikutuksesta Suomen asunto-politiikkaan ja kaupunkirakenteeseen. Mielenkiinto karjalaisuuteen ja karjalaisväestön sijoittumisen ja karjalaisen kulttuurin asemaan Suomessa on ollut lähivuosina merkittävää. Tiedotusvälineissä on kerrottu karjalaisten evakkotiestä ja esitetty TV-dokumentteja viime aikoina. Antti Palomäen laajaan lähdeaineistoon pohjautuva tutkimus osoittaa, että siirtoväen ja rintamamiesten asutus- ja asuntokysymyksen järjestämisellä oli käänteentekevä vaikutus suomalaiseen asuntopolitiikkaan ja kaupunkirakentamiseen. Suomeen ja luoda heille tarvittavat elinolosuhteet jatkaa elämäänsä uusilla kotiseuduilla. Siirtoväkiongelman ohella painetta asutustoimintaan oli luotu jo sota-aikana antamalla rintamamiehille lupauksia maan ja asunnon saannista. Suomen olikin sodan jälkeen löydettävä ratkaisu lähes voittamattomalta tuntuneeseen asutus- ja asuntopoliittiseen ongelmaan. Tämä ratkaisu on edelleen nähtävissä tässä tutkimuksissa mukana olleissa kaupungeissa ja muuallakin Suomessa, esimerkiksi omassa kotikaupungissani on kokonainen kaupunginosa edelleen tunnistettavissa sodan jälkeisen asutustoiminnan tunnusmerkkinä. Antti Palomäen tutkimus antaa uusia näkökulmia ja vastauksia siihen, miten tämä suuri yhteiskunnallinen ongelma ratkaistiin. Juoksuhaudoista jälleenrakennukseen on ensimmäinen tieteellinen kokonaisesitys, jossa selvitetään siirtoväen ja rintamamiesten asutus- ja asuntokysymyksen järjestämistä kaupungeissa. Kirjan teksti on sujuvaa ja helposti luettavaa. Sisältö on mielenkiintoista, uutta tutkittua tietoa ja mukana on kuvamateriaalia, jota ei ole aiemmin ollut esillä. Samalla tutkimuksessa pureudutaan aiemmin vähälle huomiolle jääneen kaupunkilaissiirtoväen vaiheisiin sodan jälkeisessä Suomessa. Siirtoväen ja rintamamiesten asuttaminen oli sotakorvausten ohella Suomen sodan jälkeisen talous- ja sosiaalihistorian tärkein tehtävä. Karjalan menettäminen Neuvostoliitolle merkitsi sitä, että liki puoli miljoonaa karjalaista oli vailla asuntoa ja maata. Maailmanlaajuisestikin merkittävä saavutus oli asuttaa tämä puolimiljoonainen karjalaisväestö kanta- 5

6 Vuoden karjalainen pitäjä- ja kyläkirja: Paluu muistojen Muurilaan (toim. Seppo Pirhonen) Karjalan Liiton liittovaltuuston puheenjohtaja, ministeri Matti Puhakka on valinnut Vuoden karjalaiseksi pitäjä- ja kyläkirjaksi Seppo Pirhosen toimittaman Paluu muistojen Muurilaan -teoksen. Muurilan kylä sijaitsee Kuolemajärven pitäjässä Kannaksella. Paluu muistojen Muurilaan Seppo Pirhosen toimittamana on kiistatta tämän vuoden Pitäjäja kyläkirjojen parhaimmistoa. Kuten Pirhonen kirjan jälkisanoissa toteaa: Olet nyt tutustunut Muurilan kylän vaiheisiin kivikaudesta nykypäivään. Kirja on kirjoitettu vahvalla ja asiansa tuntevan otteella. Kirja antaa lukijalleen tietoa historiasta, alueen geopoliittisesta merkityksestä, alueen luonnosta aina alueen geologia huomioiden. Kirjan kuvaus alueen väestöstä ja sen oloista on tieteellisen tarkkaa, kuvaten hyvin kylän elinkeinoja ja elämisen edellytyksiä. Samoin kirja käsittelee kansakuntamme traumaattista, kuten kirjassa sanotaan vapaus-, kansalaissotaa aina punakapinaan saakka, joskin varsin yksipuolisesti asiaa tarkastellen. Kirja antaa hyvän kuvauksen alueen kauneudesta ja sen asuttamisesta aina rakennusarkkitehtuuria myöten, myös kuvaus talvi- ja jatkosodasta sekä sotaan osallistumisesta tappioineen on vakuuttavasti kuvattu. Evakkoon joutuminen, kotiseudun menettäminen ja tämän päivän Muurilan kuvaus antaa lukijalle mahdollisuuden arvioida tosiasioiden valossa kansakuntamme kohtaloita yhden kylän kuvauksen kautta. Vuoden karjalainen ruoka ja leivonnainen 2012: Sienilihapyörykät ja sienipiirakka Karjalan Liiton naistoimikunta on valinnut vuoden ruoaksi ja leivonnaiseksi sienilihapyörykät ja sienipiirakan. Karjalaiset ovat käyttäneet sieniä ruoanvalmistuksessa kautta aikojen. Karjalan Liiton naistoimikunnan puheenjohtaja Aira Viitaniemen mukaan perinteisiä sieniruokareseptejä voi muokata nykypäivään sopiviksi. Sekä pyörykät että piirakka voidaan helposti valmistaa uunissa isollekin vierasjoukolle. Lähde: Saija Pelvas, tiedottaja, kulttuurituottaja, Karjalan Liitto ry Sienilihapyörykät 400 g jauhelihaa 1½ dl vettä tai kermaa 1 dl korppujauhoja 1 muna 1 sipuli kuutioina mustapippuria 2½ dl suolasienikuutioita Paistamiseen rasvaa 6

7 Ryöppää suolasienet ja kuutioi ne. Freesaa sipuli- ja sienikuutiot pannulla. Sekoita normaalisti jauhelihataikina ja lisää sieni-sipuliseos. Paista pyörykät pannulla tai uunissa. Taikanasta voi tehdä myös murekkeen tai pihvit. Sienipiirakka Pohjataikina: 100 g voita 2½ dl vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta ½ dl kermamaitoa Täyte: 5 dl suolasienikuutioita 1 dl sipulikuutioita ½ dl purjorenkaita 3 dl kermaa 3 kpl kananmunia suolaa mustapippurirouhetta 150 g juustoraastetta Sekoita taikinan kaikki ainekset keskenään ja taputtele vuokaan leivinpaperin päälle. Ryöppää suolasienet ja paloittele kuutioiksi. Freesaa sieni- ja sipulikuutiot paistinpannulla. Laita ne ja purjorenkaat taikinan päälle tasaisesti. Levitä juustoraaste sienien päälle ja viimeiseksi kerma-munaseos. Paista uunissa n. 175 asteessa 35 minuuttia. Lähde: Karjalan Liiton internet-sivut helmikuu 2012 Tunnetko vaakunamme? Lehden kannessa oleva vaakuna lienee monelle tuttu. Vaakunan on suunnitellut intendentti Juha Lankinen ja se otettiin käyttöön vuonna 1998, kun seura täytti 50 vuotta. Vaakunan oikeat värit voit tarkistaa tämän lehden kannesta. Jukka Suvisaari arvioi vaakunaa seuraavasti Karjalan kunnaat julkaisussa keväällä Viipurin maalaiskunta on viipurilaisten viljavyöhyke. Perinteellinen viipurinrinkeli tehtiin tietysti maalaiskunnasta tuotetuista jauhoista, ja se on erinomainen heraldinen kuvia siinäkin mielessä, ettei sitä ole helppo mihinkään muuhun asiaan sekoittaa. Vaakuna tulisi ilman noita viljantähkiäkin toimeen, mutta ehkä pelkkä viipurinrinkeli kilvellä näyttäisi liikaa leipuriliikkeen kyltiltä, joten tähkät korjaavat sen asian. Tämä on kyllä puolileikillinen lisähuomautus, sillä yleisesti ottaen Viipurin maalaiskunnan vaakuna on erinomaisen selvä, osuva ja kaunis. 7

8 Hallitus tutuksi eli kuka on kukin pitäjäseuran hallituksessa Jatkamme viime lehdessä aloitettua hallituksen jäsenten esittelyä. Vuorossa hallituksen jäsenistä ovat tällä kertaa uusi sihterimme Päivi Putkonen-Hegazi, taloudenhoitajamme Päivi Salo sekä Riitta Stirkkinen. Päivi Putkonen-Hegazi Kuka olet? Päivi Putkonen-Hegazi Milloin ja missä olet syntynyt? Olen syntynyt Vihdissä Missä asut? Parin mutkan jälkeen päädyin takaisin kotiin Vihtijärven kylään, Vihtiin. Ympyrä on sulkeutunut. Keitä kuuluu perheeseesi? Pikku perheeseeni kuulu mieheni Magdy ja tyttäremme Matilda Mitä teet työksesi? Olen siistissä sisätyössä Vihdin seurakunnassa sekä osa-aikainen maanviljelijä Vihtijärvellä Missä ovat juuresi Karjalassa? Isäni puolelta juureni ovat Pihkalan kylässä, Viipurin maalaiskunnassa. Mitä karjalaisuus sinulle merkitsee? Karjalaisuus merkitsee minulle omaa heimoa, ilon täyttämää myönteisyyttä, avoimuutta, yhteyteen asettuvaa läheisyyttä, välittömyyttä ja leikkisyyttä. Mitä asioita haluat edistää Pitäjäseuran hallituksen jäsenenä? Karjalan pitäminen mielissä ja muisteissa. Kotiseutumatkailu matkat ovat antoisia, valaisevia sekä luovat yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Olen myös ollut vain hauskoilla reissuilla J Mitä muuta harrastat? Maatalous, musiikki ja liikunta ovat tosi tärkeitä elementtejä elämässäni. Myös erilaiset järjestötehtävät pitävät mielen virkeänä. Matkustamme myös mielellämme. 8

9 Päivi Salo os. Narinen Kuka olet? Päivi Salo o.s. Narinen Milloin ja missä olet syntynyt? Klaukkalassa Floran päivänä toukokuussa. Missä asut? Klaukkalassa olen asunut koko elämäni. Keitä kuuluu perheeseesi? Esikoiseni Krista, joka valmistunee kauppatieteiden maisteriksi vielä kuluvan vuoden aikana sekä hänen avopuolisonsa Kristo. Toinen tyttäreni Karita, hän valmistelee diplomityötään bioadaptiivisessa tekniikassa Aaltoyliopistossa (ent. TKK) sekä Karitan poikaystävä Ukko. Kuopukseni Karri vapautui juuri siviiliin palveltuaan rakasta isänmaatamme Kaartin jääkärirykmentissä Santahaminassa. Ja tietysti pitkäkarvainen kääpiömäyräkoiramme Luppa. Mitä teet työksesi? Minulla on oma tilitoimisto Klaukkalassa, jossa työskentelen. Missä ovat juuresi Karjalassa? Isäni Jouko Narinen on Kilpeenjoelta, samoin isänisäni Sakeus Narinen, isänisän äitini Anna Narinen (o.s. Toikka) on kotoisin Säiniöltä. Isänäitini Helmi Narinen (o.s. Huovila) on kotoisin Teikarsaaresta. Mitä karjalaisuus sinulle merkitsee? Karjalaisuus merkitsee minulle juuriani, vaikka Karjalassa en ole koskaan asunutkaan. Kun ensimmäisen kerran pääsimme käymään Kilpeenjoella, tuntui kuin olisin palannut kotiini. Kaikki tuntui hyvin tutulta mm. Kiesinsilta, Runolampi, joen töyräällä sijaitseva kaupparakennus ja Kampuranmäki. Mitä asioita haluat edistää Pitäjäseuran hallituksen jäsenenä? Haluaisin enemmän nuoria mukaan toimintaan. Ja yleensä menetetyn Karjalan pitämistä ihmisten muistissa ja yhteenkuuluvuuden tunteen ylläpitämistä, joka yhdistää meitä evakkojen perillisiä. Mitä muuta harrastat? Olen Klaukkalan Yrittäjät ry:n hallituksen jäsen, LC Klaukkala Leat ry:n past chaterpresidentti. Olen myös mukana Klaukkalan Kyläkirja toimikunnassa sekä Nurmijärven Yrittäjänaiset ry:n hallituksen jäsen. Lisäksi harrastan matkustamista, mökkeilyä ja liikuntaa. 9

10 Riitta Stirkkinen Kuka olet? Riitta Stirkkinen Milloin ja missä olet syntynyt? Reilu 50 vuotta sitten Vehkalahdella, nykyisessä Haminassa. Missä asut? Etelä-Haagassa Helsingissä. Keitä kuuluu perheeseesi? Asun yksin, omaa perhettä minulla ei ole. Mitä teet työksesi? Elintarvikealaan ja ruokaan liittyvää tiedotusta, päätoimialana on liha ja liha-ala. Mitä asioita haluat edistää Pitäjäseuran hallituksen jäsenenä? Upeaa olisi, että ymmärtäisimme oman kielemme, karjalan murteen arvon. Kieli ei kulu käyttämällä., vaan säilyy ja kehittyy, kun sitä puhutaan. Tärkeää olisi myös saada seuran toimintaan lisää näkyvyyttä ja viedä toimintaa enemmän osaksi arkea. Mitä muuta harrastat? Yritän pitää itseni kunnossa liikkumalla monipuolisesti. Kävelen, jumppaan, patikoin ja pyöräilen. Minulla on ollut onni päästä mukavaan porukkaan, jonka kanssa olen kolunnut Euroopan vuoristoja ja Lapin maisemia reppu selässä jo kymmenen vuoden ajan. Missä ovat juuresi Karjalassa? Isäni Ossin sukujuuret ovat syvällä Lihaniemessä ja Uuraassa. Hilkka-äiti on kotoisin Säkkijärven Kallolan kylästä. Mitä karjalaisuus sinulle merkitsee? Totta puhuakseni, en ole asiaa kovin paljon pohtinut enkä analysoinut, sillä se on tavallaan ollut itsestään selvää. Mutta minulle karjalaisuus on ainakin itsensä ymmärtämistä ja asemoimista yhteiskuntaan. Vahvuutta ja realismia. Äitini tapasikin usein sanoa, että sinusta on tullut samanlainen voimakas tahtonainen kun isäsi isoäiti Karoliina. Häntä kuvattiin tarmokkaaksi liikenaiseksi, joka toimi laivanmuonittajana Uuraassa viemällä soutuveneellä ruokaa ja elintarvikkeita laivoihin. 10

11 KUTSU KEVÄTKOKOUKSEEN Viipurin pitäjäseuran sääntömääräinen kevätkokous pidetään lauantaina klo Helsingin Karjalatalon Wiipuri-salissa (Käpylänkuja 1, 3.krs, Helsinki). Kokouksessa käsitellään tilinpäätös ja toimintakertomus vuodesta 2011, päätetään vastuuvapaudesta hallitukselle sekä kutsutaan pitäjäseuralle uusia kunniajäseniä. Kokouksen jälkeen Heikki Reijonen esitelmöi aiheesta Evakuointi Talvisodassa. Kahvitarjoilu alkaa klo Tervetuloa! Toimintakertomus vuodesta 2011 Jäsenet Pitäjäseuran kunniapuheenjohtaja oli Eero Kunttu ja kunniajäseniä Olavi A. Mannonen, Jouko Narinen, Inkeri Porkka ja Kalevi Sassi. Jäsenmäärä oli vuoden lopussa 276, josta em. kunniahenkilöitä oli 4, ainaisjäseniä 78 ja vuosijäseniä 194. Vuosijäsenistä 184 maksoi jäsenmaksunsa, joka oli varsinaisilta jäseniltä 18 euroa + Karjalan Liiton osuus 10 euroa. Liitolle maksettiin jäsenmaksua 240 jäsenestä, yhteensä 2400 euroa. Vuonna 2011 kuoli 10 jäsentämme: Jouko Hiitola (Säiniö), Tyyne Hilden (Yläsommee), Jouko Juvonen (Porlampi), Seija Kanninen (Kilpeenjoki), Irja Lönnqvist, Hilja Näppi (Säiniö), Inkeri Porkka (Nuoraa), Pentti Putkonen, Thelma Rekonen (Tali), Salme Salo (Säiniö). Seurasta erosi vuoden aikana 11 jäsentä. Uusia jäseniä saatiin 15: Seija Ahomäki (Hapenensaari), Juha Erkama (Viipuri), Ulla Gahmberg (äiti Tienhaarasta), Marja-Liisa Halttunen, Kaija Heiskanen (Alasommee), Maria Heiskanen (Alasommee), Simo Karlsson (Kilpeenjoki), Heimo Kemppi (Sydänmaa), Oili Kokkonen, Armi Marklund (Säiniö), Terttu Irene Marklund (Säiniö), Heikki Reijonen (Rauhala), Osmo Salonen (mummo Kaipolasta), Siviä Teittinen (Räisälä), Markku Virolainen (Yläsommee). Uusien jäsenten keski-ikä on 65 vuotta ja koko jäsenistön noin 70 vuotta. Hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat Hallitus piti vuoden aikana yhdeksän kokousta: Timo Lindroos, puheenjohtaja (9/9), Marja-Leena Evinen (5/9), Aulis Juvonen, jäsensihteeri (9/9), Mauno Kemppi (3/9), Eero Kunttu (3/3), Kaarina Manni, pääemäntä (7/9), Raimo Matikainen, varapuheenjohtaja (8/9), Liisa Munsterhjelm, tiedottaja (7/9), Päivi Putkonen-Hegazi (2/6), Päivi Salo, taloudenhoitaja (8/9), Riitta Stirkkinen (7/9) ja Anne Uotinen, sihteeri (8/9). Tilintarkastajina ovat toimineet Laura Virolainen ja Kaija Kukkaro, varalla Pentti Hämäläinen ja Kaija Keiriö. Kevät- ja syyskokoukset Kevätkokous pidettiin lauantaina 2.4. Karjalatalon Galleria-salissa. Osallistujia oli 24 ja puhetta johti kunniapuheenjohtaja Eero Kunttu. Tarjoilusta vastasi Kaarina Manni sisarineen. Kokouksessa hyväksyttiin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodesta 2010 sekä myönnettiin vastuuvapaus hallitukselle. Kesken kauden eronneen Eero Kuntun tilalle valittiin Päivi Putkonen-Hegazi Vihdistä. Kokousasioiden jälkeen VTM Outi Lindroos kertoi ratsastusharrastuksestaan. Lisäksi mainostettiin kotiseutumatkaa ja valokuvakilpailua. Syyskokous järjestettiin lauantaina Karjalatalon Wiipuri-salissa. Osallistujia oli 18 ja puhetta johti kunniapuheenjohtaja Eero Kunttu. Tarjoilusta vastasi Kaarina Manni sisarineen. Pitäjäseuran jäsenmaksuksi vuodeksi 2012 päätettiin 28 euroa, josta pitäjäseuran osuus on 18 euroa ja Karjalan Liiton osuus 10 euroa. Hallituksen puheenjohtajaksi vuodeksi 2012 valittiin Timo Lindroos ja varapuheenjohtajaksi Marja-Leena Evinen. Erovuorossa olleista hallituksen jäsenistä valittiin 11

12 uudelleen Kaarina Manni ja Anne Uotinen. Uutena hallitukseen valittiin Heimo Kemppi. Varapuheenjohtajaksi siirtyneen Marja-Leena Evisen tilalle valittiin Raimo Matikainen. Toiminnantarkastajiksi vuodeksi 2012 valittiin Kaija Keiriö ja Kaija Kukkaro sekä varatoiminnantarkastajiksi Pentti Hämäläinen ja Sirkka Kemppi. Kokouksen jälkeen professori Esko Mälkki esitelmöi Vahvialan perustamisesta ja Viipurin maalaiskuntaan vaikuttaneista kuntaliitoksista. Vuoden virvottava Pitäjäseura jatkoi vuonna 2010 aloittamaansa vuoden virvottavan valitsemista. Vuoden 2011 virvottavaksi valittiin Yläsommeelta kotoisin oleva, pitäjäseuran pitkäaikainen tilintarkastaja Laura Virolainen. Hänet virvottiin matkaesteiden vuoksi vasta toukokuun 5. päivänä. Karjalaiset kesäjuhlat Karjalaiset Kesäjuhlat vietettiin Turussa Sunnuntain Juhlakulkueessa seuran lippua kantoi Timo Lindroos. Airuina toimivat Liisa Munsterhjelm ja Aila Lindroos. Pitäjäseuran myyntipöydästä huolehti Aulis Juvonen. Viipurin pitäjää esittelevä upouusi infotaulu oli ensimmäistä kertaa esillä kesäjuhlien Karjalaisella torilla. Kotiseutumatka Timo LIndroos johdatteli pitäjäseuran kesämatkalle Osallistujia oli 49. Majoituspaikka oli hotelli Karjala. Matkan teemana oli Saimaan kanava. Oppaana läntisissä kylissä toimi Pekka Turtia ja kanavan alueella Juha Erkama. Kanavan lisäksi tutustuttiin mm. Sorvalin muistolehtoon ja Monrepos n puistoon, joita esitteli Pro Monrepos ry:n puheenjohtaja Satu Stirkkinen. Elojuhla Elojuhlaa vietettiin perinteiseen tapaan elokuun viimeisenä sunnuntaina Helsingin Karjalatalon juhlasalissa. Juhlaesitelmän piti rovasti Leena Repo aiheenaan Sorvalin hautausmaahanke ja muistolehto. Juhlaesitelmän lisäksi kuraattori Mikko Eronen esitteli Wiipurilaista osakuntaa ja FM Laura Saloniemi Seniores Wiburgenses yhteisöä. Esitelmän ja esittelyjen lisäksi nautittiin Lohjan musiikkiopiston opiskelijoiden musiikkiesityksistä. Pitäjäseuran emäntä Kaarina Manni sisarineen loihti maittavan piirakka- ja kahvitarjoilun juhlan väliajalle. Yhteislaulut johti Teuvo Kuparinen. Juhla päättyi Karjalaisten lauluun ja arpajaisiin. Juhlan juonsi varapuheenjohtaja Raimo Matikainen ja siihen osallistui runsaat 60 pitäjäseuran jäsentä. Vierailu Vironperälle Lauantaina 3.9. yhteensä 27 pitäjäseuran jäsentä teki tutustumisretken valtioneuvos Johannes Virolaisen ja rouva Kyllikki Virolaisen entiseen kotiin, nykyiseen kotimuseoon Lohjan Vironperälle. Vierailun jälkeen vietiin kukkatervehdys heidän haudalleen Pyhän Laurin kirkon kupeeseen. Puurojuhla Puurojuhlaa vietettiin sunnuntaina Karjalatalon Wiipuri-salissa kotiseutuneuvos Aira Viitaniemen puuro- ja torttukahvi-tarjoilusta nauttien sekä joululauluja yhdessä laulaen. Tilaisuuden aloitti puheenjohtajan tervehdys. Ohjelmassa kuultiin 100 vuotiaan lyykyläläisen Aleksanteri Jääskeläisen muisteloita koti-karjalaista. Tilaisuudessa vieraili Joulupukki. Yhteislaulujen lisäksi musiikkia esittivät hanuristi Katariina Kekki ja viulisti Aava Kautto. Tilaisuudessa julkaistiin myös seuramme järjestyksessä kolmas seinäkalenteri, jonka kuvat on koottu kesän 2011 kotiseutumatkan valokuvista. Arpajaiset täydensivät ohjelmaa. Osallistujia oli 57. Tiedotustoiminta Viipurin Pitäjäläinen ilmestyi kahtena numerona. Lehti on vastannut hyvin tarkoitustaan jäsenten ja pitäjäseuran välisessä yhteydenpidossa. Pitäjäseuran internet-sivut siirrettiin loppuvuodesta uuden palveluntuottajan palvelimelle. Sivuston osoite, säilyi ennallaan. Osallistumisia ja edustuksia Pitäjäseura on ollut jäsenenä Karjalan Liitossa, Karjalaisten pitäjäyhdistysten liitossa, Pro Monrepos ssa, Wiipurin arkistoyhdistyksessä ja Viipuri-keskuksessa. Pitäjäseura päätti liittyä Karjalaisen Nuorisoliiton kannatusjäseneksi. Kunniapuheenjohtaja Eero Kunttu on ollut Karjalan Liiton liittovaltuuston jäsen sekä edustanut pitäjäseuraa Pro Monrepos n ja Viipuri-keskuksen hallituksissa. Puheenjohtaja Timo Lindroos on puolestaan edustanut pitäjäseuraa Karjalaisten pitäjäyhdistysten liiton hallituksessa toimien samalla liiton varapuheenjohtajana. 12

13 Joulumuistoja Lyykylästä Pitäjäseuran Puurojuhlaa vietettiin sunnuntaina Karjalatalon Wiipuri-salissa jouluisissa merkeissä. Kotiseutuneuvos Aira Viitaniemi oli kattanut maittavan puuro- ja torttukahvitarjoilun. Aiempien vuosien tapaan tarjoilut oli varattu 50 hengelle, mutta tilaisuudesta tuli nauttimaan ennätykselliset, lähes 60 henkeä. Ohjelmassa oli myös joulumuisteloita, tonttutarinoita ja musiikkia. Aleksanteri Jääskeläinen mitään erillisiä pidikkeitä tai kynttilänjalkoja ollut. Karamellit oli kääritty valkoiseen paperiin ja koristeiden päissä oli hapsuja. Ne ripustettiin langalla oksiin kiinni. Kotiseutuneuvos Aira Viitaniemen keittämä joulupuuro syötiin viimeiseen lusikalliseen saakka. Yleisöä Kuinka joulua vietettiin 1910-luvun loppupuolella Lyykylän kylässä, siitä kertoi seuramme vanhin jäsen, 100-vuotias Aleksanteri Jääskeläinen. Häntä haastatteli Viipurin Pitäjäseuran puheenjohtaja Timo Lindroos. - Ihan mukaviahan ne joulut olivat, mutta ei se muuten mitään niin kovin ihmeellistä ollut, muisteli Aleksanteri Jääskeläinen. Kyllä meillä joulukuusi oli ja siinä kynttilöitä. Vähän oli koristeita ja ne oli tehty karamelleista. Kynttilät sidottiin narulla kiinni oksiin, sillä ei silloin Aattona saunottiin ja syötiin vähän parempaa Joulusauna kuului Jääskeläisen perheen aaton tapoihin. - Saunan jälkeen syötiin vähän parempaa kuin muulloin. Ei se ruoka silti mitään kovin kummoista ollut, vähän vaan erilaista kuin arkena. Pullaa kuitenkin tehtiin aina jouluksi. Mutta joulupukkia meillä ei kyllä käynyt, Aleksanteri Jääskeläinen muisteli. Saatiinko kuitenkin lahjoja, se jäi Jääskeläiseltä varmistamatta. Kirkkokahvit Tilly-tädin luona Joulupäivän aamuna käytiin aina kirkossa. Kirkonmenot alkoivat jo klo 6, joten kirkkoon lähdettiin hyvissä ajoin. Kulkupelinä oli hevonen ja reki. Joulukirkkoon Jääskeläinen muistelee päässeensä ensimmäisen kerran 6-7 -vuovuotiaana. Aamut olivat kylmiä ja pakkasta oli aina yli 20 astetta. Reessä olijat torjuivat kylmyyttä paksuilla vällyillä ja peitteillä. Hevonenkin peiteltiin huolella loimilla ja vällyillä, että se jaksoi viedä kirkkokansan takaisin kotiin kirkonmenojen jälkeen. - Joskus joulukirkon jälkeen käytiin kahvilla Tillytädin luona, mutta muuten joulupäivä vietettiin kaikessa rauhassa kotona oman väen kesken. Onko Tapani kotona? Tapaninpäivänä sai jo kyläillä ja silloin otettiin ilo irti. Nuoret kävivät naapureissa kysele- 13

14 mässä onko Tapani kotona, Aleksanteri Jääskeläinen kertoi. Toinen tärkeä Tapaninpäivän hupi oli hevosajelu. - Silloin ajeltiin hevosilla aisakellot helkkyen maamiesseuran talolle ja pidettiin kyläläisten välisiä kilpa-ajoja. Mitään pahempaa ei kuitenkaan sattunut, vaikka meno saattoi joskus äityä melko hurjaksikin. Nykyjoulut Aleksanteri Jääskeläinen viettää Hyvinkäällä. Joulun vietto on muuttunut paljon Jääskeläisen lapsuuden jouluista. Saunassa kuitenkin käydään ja syödään herkkuja. Kaupallisuus on vienyt joulun arvon, mutta muuten männöö ihan mukavasti, Jääskeläinen lopetti mukavat muistelonsa. Tonttutarinoita ja musiikkia Aleksanteri Jääskeläisen jälkeen juhlaan tulla tupsahti toinen iäkkäämpi herrasmies Joulupukki. Hän tarinoi erilaisista tontuista. Listalla olivat ainakin Metsätonttu, Särkkätonttu, Puutarhatonttu, Tallitonttu, Kotitonttu ja Siperian tonttu. Lienee Pukki halunnut vetää hieman kotiin päin kun hän totesi kuulijoille, että Onnellinen on se ihminen, joka näkee tonttuja. ja että Kun on tasapainoinen ja levollinen, on mahdollisuus nähdä tonttuja. Edellä mainittujen herramiesten tarinoinnin lisäksi Puurojuhlassa laulettiin joululauluja ja kuunneltiin hanuristi Katariina Kekin ja viulisti Aava Kauton esittämää musiikkia. Hanuristimme Katariina Kekki ja viulistimme Aava Kautto Tilaisuudessa julkaistiin myös seuramme järjestyksessä kolmas seinäkalenteri, jonka kuvat on koottu kesän 2011 kotiseutumatkan valokuvista. Arpajaiset täydensivät ohjelmaa. Joulupukki hallitsee hyvin nykyaikaiset esityslaitteet Joululaulua ja arpojen myyntiä. Teksti ja kuvat: Riitta Stirkkinen 14

15 Viipurin maalaiskunta ja Vahviala yhteistä lähihistoriaa Vielä 1900-luvun alkupuolella kuntamuutosten pyörä pyöri päinvastoin kuin nyt kohti pienentyviä kuntayksiköitä. Näin tapahtui myös Viipurin seudulla. Tärkeitä muutoskehityksen syitä olivat mm. seurakunnalliset muutostarpeet ja monia ongelmia poikinut hallitsematon väestönkasvu Viipurin lähiympäristössä. Vahvialan seurakunta ja kunta syntyivät tällaisen muutoskehityksen pyörteissä. Vahviala muotoutui pääosaltaan Viipurin maalaiskunnan länsiosaan kuuluneista kylistä (11 kpl). Lisäksi siihen tuli kaksi kylää Säkkijärven pitäjästä. Myöhemmin Vahvialaan liitettiin kylät Hiivaniemi (Lappee) ja Tervajoki (Viipurin mlk). Hiivaniemen liittäminen tapahtui enemmittä vaikeuksitta Myös Tervajoki siirtyi Vahvialaan samana vuonna, mikä liitos myöhempine tapahtumineen oli kuitenkin edellistä jo huomattavasti monivaiheisempi. Vahvialan synty herätti muitakin aluehankkeita. Mitä kaikkea tapahtuikaan? Kuntamuutosten seurakunnallisia lähtökohtia Viipurin pitäjän läntisimmistä osista oli Sorvalin hautausmaalle matkaa jopa noin 30 km. Lukuisista kylistä matka oli ajan kulkumahdollisuudet huomioon ottaen kohtuuttoman pitkä. Tämä johti läntisten kylien aloitteesta jo vuonna 1913 uuden hautausmaan perustamishankkeeseen ja Kintereen kylään sitten rakennettu hautausmaa vihittiin käyttöön Vuonna 1917 virisi hanke oman seurakunnan perustamisesta, joka johti tulokseen 1920; perustettiin Vahvialan seurakunta. Kun silloisen kunnallislain mukaan seurakunta on oleva samalla kunta, johti se automaattisesti myös uuden kunnan syntyyn vuodesta 1921 alkaen. Oma seurakunta pian pystytettävine kirkkoineen toi hengellisen elämän aikaisempaa lähemmäksi suurta joukkoa kuntalaisia. Vahvialan seurakunnan perustamiseen oli myös vaikuttanut Viipurin maaseurakunnan väestön määrä (vuonna 1917 jo henkeä), mitä pidettiin liian suurena. Vahvialan perustaminen vähensi maalaiskunnan väestömäärää vajaan kymmenesosan mutta pinta-alaa lähes kolmanneksella. Kunnallispoliittisia lähtökohtia Viipurin kaupungin alue oli ennen vuotta 1923 pieni. Sen maa-alue oli vain noin 10 km2 eli vajaa kaksi prosenttia maalaiskunnan pinta-alasta ja siitäkin asuntorakentamiseen sopivaa maata oli vain pieni osa. Patterinmäen ja Siikaniemen linnoitusvyöhykkeet ja vesistöt sulkivat kaupunkialueen tiiviisti (karttapiirros). Asutuksen kasvumahdollisuuksia ei tällä alueella juuri ollut. Viipurin seudulle oli kuitenkin jo pitkään kohdistunut voimakas muuttoliike ja asutus oli joutunut hakeutumaan linnoitusten rajaaman kaupunkivyöhykkeen ulkopuolelle, Viipurin mlk:n alueelle, jonne syntyi esikaupunkeja. Vuonna 1910 esikaupunkialueilla oli väkeä jo noin henkeä kun itse kaupungissa asukkaita oli vähemmän, noin henkeä. Oli syntynyt esikaupunkikysymys. Esikaupunkialueet kehittyivät lähes hallitsemattomasti ja olivat mm. vailla vesijohtoa ja viemäröintiä. Kaivovedet likaantuivat, mikä aiheutti vakavia terveydellisiä haittoja. Esikaupunkilaiset kävivät töissä lähinnä Viipurissa. Viipurin pitäjäläisten mielestä näiden rahat menivät Viipurin kaupunkiin, mutta asutuksen hoito- ja huoltorasitukset (terveydenhoidon ohella mm. vaivaishoidon ja koulunkäynnin järjestäminen) jäivät Viipurin mlk:n harteille. Alueita tarjottiin liitettäväksi Viipurin kaupunkiin, mutta kaupunki ei vielä 1920-luvun alussa halunnut niitä ottaa. Esikaupunkialueiden ulkopuolella olevissa maalaiskunnan kylissä syntyi aktiivisia irtaantumispyrkimyksiä, koska kylät eivät halunneet rahoittaa esikaupunkialueiden synnyttämiä kohtuuttoman suuria menoja. Vahvialan muodostamisen jälkimaininkeja Vahvialan synty näytti tarjoavan mahdollisuuksia monien muidenkin Viipurin pitäjän läntisten osien kylien irtaantumiseen emäpitäjästä. Peräti parikymmentä kyläkuntaa olisikin liittynyt juuri syntyneeseen Vahvialaan ja tekivät asiasta aloitteet. Tämä olisi tarkoittanut useimpien Viipurinlahden länsipuolella olevien kylien siirtymistä pois maalaiskunnasta laajoine seurauksineen. Selvitysmies piti tarkoituksenmukaisena vain Tervajoen ja Repolan siirtymistä mutta Valtioneuvoston lopullisella päätöksellä (lokakuussa 1921) vain Tervajoki päätettiin siirtää Vahvialaan vuodesta 1923 alkaen. Repola jäi yksinäiseksi mlk:n saarekkeeksi Tervajoen taakse. Pian Vahvialan perustamisen sekä edellä mainitun kyläkuntien siirtymishankkeen käynnistymisen jälkeen Viipurin esikaupunkikysymys sai ratkaisunsa valtioneuvoston päätöksellä esikaupunkialueita tultaisiin liittämään Viipuriin jo 1923 (kaupungin vastustuksesta huolimatta) ja näin ollen Viipurin pitäjän taloudellinen kuormitus kevenisi. Tuskin ennen kuin Vahvialaan päässeiden tervajokilaisten kirkonkirjoja oli ehditty siirtää Vahvialan 15

16 seurakuntaan, Tervajoki halusikin takaisin entiseen seurakuntaansa ja kuntaansa. Myös Vahvialaan jo sen perustamisvaiheessa liitetyt kylät Rakkolanjoki ja Hanhijoki pyrkivät takaisin; kaikki perustelivat mm. hyviä kulkuyhteyksiä Viipurin suuntaan; hanhijokilaiset myös väittivät, että heiltä ei aikanaan edes kysytty halukkuutta siirtyä Vahvialaan. Näiden kolmen kylän anomuksia ei hyväksytty ja niin Viipurin maalaiskunnan läntisten kylien kuntarajankäynti oli saanut päätöksensä. Kuntayhteistyötä ja -eloa Viipurin maalaiskunnan ja Vahvialan kuntajärjestelyn yhteydessä kunnat sopivat omaisuuden jaosta sekä monista käytännön järjestelyistä. Viipurin maalaiskunta mm. hoitaisi toistaiseksi edelleen Vahvialan kunnan hoidokkeja, joiden hoitokulut Vahviala maksaisi neljännesvuosittain. Hanhijoen poikako-dissa (Vahviala) saavat Viipurin maalaiskunnan hoidossa olevat pojat toistaiseksi olla vuokratta sekä vapaasti syödä tilalta löytyviä ruokatarpeita asti. Muusta yhteistyöstä mainittakoon, että Tervajoen maamiesseurapiiri jäi kuntien yhteiseksi, samoin oli yhteinen Loirinlahden koulupiiri (Tervajoki, Repola ja myös Säkkijärven Iivanala). Ennen talvisotaa oli useita yhteisiä tiehankkeita. Hanhijoen kylän uusi koulu oli valmistunut Välirauhan aikana venäläiset siirsivät sen maalaiskunnan puolelle, mutta Vahviala veti koulunsa takaisin. Se pystytettiin uudelleen Hanhijoelle 1943! Evakkoaikana Viipurin maalaiskunnan ja Vahvialan hoitokunnat perustivat Viiva-säätiön. Säätiön tarkoitus oli apurahoin tukea mm. ammattikouluissa ja kansanopistoissa opiskelevia sekä antaa avustuksia tuberkuloosiin sairastuneille parantolahoidon saamiseksi säätiö jaettiin kahteen osaan pitäjäpohjalla; muodostui Viipurin pitäjäsäätiö ja Vahviala-säätiö, joiden toiminta yhä jatkuu. Seurakunnallisesta yhteistyöstä on mainintoja vähän. Uusi Vahvialan seurakunta, jolta alussa varmaankin puuttui yhtä ja toista, sai apua ainakin kirkkolauluun. Emäseurakunnan kanttori Huuskonen opasti maanviljelijä Koskelaista veisuun esilaulajan taidossa Vahvialan synty kuvaa osaltaan ajan henkeä ja käytäntöä. Vahvialan seurakunnan ja kunnan syntyaikana seurakunta-asiat olivat päällimmäisinä. Silloiset ja myöhemmät aluekysymykset ratkesivat paljolti Savonlinnan tuomiokapitulin määräämien selvitysten perusteella, johon mm. liittyi papiston virkoihin liittyviä kysymyksiä. Se oli sitä aikaa. Lähteet Erkki Kuujo-Matti Lakio: Viipurin pitäjän historia II Tuomas Sutela: Vahviala, sen synty ja vaiheet Teksti ja karttapiirros: professori Esko Mälkki Teksti perustuu pitäjäseuran syyskokouksessa 2012 pidettyyn esitelmään. Karttapiirros: Viipuri, Viipurin maalaiskunta ja Vahviala Vahvialan syntyaikana Viipurin kaupunkialue rajoittui linnoitusvyöhykkeisiin, jotka on merkitty paksuilla mustilla katkoviivoilla. Näiden ja kuntarajojen ohella piirroksessa on lähinnä vain päärautatie- ja -tiemerkintöjä. 16

17 Monrepos -kuvia kartanosta ja kirjastosta Pro Monrepos ry on yrittänyt parhaansa jo yli 20 vuotta kohentaa ennen niin uljaan kartanon aluetta ja päärakennuksia. Venäläisenä yhteistyökumppanina on puistoa hallinnoiva Park Monrepo. Monrepos n alue on suoraan Moskovan muinaismuistotoimen alainen eli viime kädessä päätökset korjauksista ja korjaustavoista sanellaan Moskovasta. Seuraavassa muutamia kuvia kesältä Kuvat ovat Yrjö Hätälän, Hannele Sallisen ja Jari Stirkkisen ottamia. Kartanon päärakennuksen julkisivun pylväät on ovat saaneet uuden pinnan. Muutoin puistonpuoleisessa julkisivussa on vielä toivomisen varaa. 17

18 Päärakennus sisäänkäynnin puolelta Kartanon sisustusta Kirjaston sisätiloja Kirjaston sisätilojen kuntoa, samoin viereinen kuva 18

19 Kirjaston julkisivua Kirjaston sisätiloja, tapettia monta kerrosta Kirjaston uusittuja kattopeltejä, myös viereinen kuva Pro Monrepos kaipaa talkoolaisia kartanon alueelle. Suomalaisten käytössä on asuinparakki, jossa on huoneiden lisäksi suihku, keittiö, wc:t sekä juomavesi. Talkootyöstä kiinnostuneet, ottakaa yhteyttä pitäjäseuran kunniapuheenjohtaja Eero Kunttuun, sähköposti 19

20 Kesän perinteinen kotiseutumatka Viipurin maalaiskuntaan Kesän matkakohteina ovat Viipurin lisäksi Karisalmi, Näätälä ja Rajaharju. Lisäksi käymme maalaiskunnan itänaapurissa Heinjoella. Näkymä Lillukansalmen sillalta Näätälän järvelle. Kuva vuoden 2006 kotiseutumatkalta. Alustava matkaohjelma Tiistai Lähtö Lohjan Kirkkokentältä klo 07.00, Nummelan linjaportti n. klo 07.30, ajo Turunväylää pitkin Ikean pysäkin kautta Kiasman pysäkille n. klo ajo edelleen Porvoonväylää pitkin Loviisan, Karhulan, Kotkan kautta Vaalimaalle Ennen rajanylitystä omakustanteinen lounas Rajahovissa, jossa valuutanvaihtomahdollisuus Rajan jälkeen mahdollisesti ostoksilla käynti Viipurin Veikoissa, Sorvalin valinnassa tai Carusell-marketissa pysähdys Sorvalin hautausmaa muistomerkillä. majoittuminen Druzhba hotelliin päivällinen hotellin ravintolassa klo 19. Keskiviikkona 27.6 kotiseutukierros: Karisalmi, Näätälä, Rajaharju ja Heinjoen kirkonkylä kierroksen aikana nautitaan eväskahvit päivällinen ravintola Pyöreässä tornissa klo 20. Torstaina 28.6 hotellihuoneiden luovutus n. klo 11 ostoskierros Viipurissa. kotiinpaluu Vaalimaan kautta, ajoreitti on sama kuin menomatkalla päätyen Lohjalle. 20

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Läsnä 15 yhdistyksen jäsentä, joiden nimiluettelo on pöytäkirjan liitteenä 1. Yhdistyksen puheenjohtaja Ville Savoranta avasi kokouksen.

Läsnä 15 yhdistyksen jäsentä, joiden nimiluettelo on pöytäkirjan liitteenä 1. Yhdistyksen puheenjohtaja Ville Savoranta avasi kokouksen. 1 Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry Pöytäkirja Yhdistyksen vuosikokous Aika 12.10.2013 klo 12.00 12.30 Paikka Järvenpään lukio, Lukionkatu 1, Järvenpää Läsnä 15 yhdistyksen jäsentä, joiden

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Karjalan Liitto toimintakilpailu Toimintaseloste ja yhteystiedot

Karjalan Liitto toimintakilpailu Toimintaseloste ja yhteystiedot Karjalan Liitto toimintakilpailu Toimintaseloste ja yhteystiedot YHDISTYKSEN TIEDOT ( ) ( ) Seuran/yhdistyksen nimi täydellisenä (yläpuolelle) Yhdistys rekisteröity Ei rekisteröity Seuralla/yhdistyksellä

Lisätiedot

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17. Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012 Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.00 Paikka: Hotel Kalevala Väinämöinen 9 88900 Kuhmo Ohjelma: Kainuun

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Sukuseuran toiminnan tarkoitus ja toiminta Saarelaisten Sukuseuran toiminnan tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää

Lisätiedot

KAUPAN ESIMIESVETERAANIT ry VUOSIKOKOUS. Paikka Baltic Princess laiva matkalla Helsingistä Tallinnaan Kokoustila 5 krs Aika 22.8.2012 alkaen klo 19.

KAUPAN ESIMIESVETERAANIT ry VUOSIKOKOUS. Paikka Baltic Princess laiva matkalla Helsingistä Tallinnaan Kokoustila 5 krs Aika 22.8.2012 alkaen klo 19. KAUPAN ESIMIESVETERAANIT ry VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Paikka Baltic Princess laiva matkalla Helsingistä Tallinnaan Kokoustila 5 krs Aika 22.8.2012 alkaen klo 19.00 Läsnä osanottajaluettelossa mainitut 55

Lisätiedot

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 KAUPAN ESIMIESVETERAANIT RY VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Aika 1.9.2015 kello 18.30 Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 Läsnä Liitteessä 6 mainitut 43 henkilöä 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus) 1/5 Vuosikokouksen 2014 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet ja suvun toiminnasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Kutsumme kaikki ikäihmisten kuorot ja lauluryhmät kokemaan laulun voimaa Joensuun laulurinteelle,

Lisätiedot

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 Toivasten Sukuseura ry oli taas kutsunut jäseniään ja muitakin Toivasia ja Toivas-mielisiä kokoontumaan Kuopion Hotelli Atlakseen seuraamaan seuran

Lisätiedot

Arvoisat kiltasisaret ja -veljet!

Arvoisat kiltasisaret ja -veljet! VIESTIKILTOJEN LIITTO R.Y. Hallitus KUTSU Riihimäki 30.9.2015 Arvoisat kiltasisaret ja -veljet! Viestikiltojen Liiton sääntömääräinen syyskokous järjestetään lauantaina 21.11.2015 klo 13:00 alkaen Rannikkoprikaatissa,

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Sukuseuran toiminnan tarkoitus ja toiminta Saarelaisten Sukuseuran toiminnan tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

8:30 10:00 Moottoritekniikan uusin kehitys ja keinot päästöjen hillitsemiseksi, tekniikan tohtori Juhani Laurikko

8:30 10:00 Moottoritekniikan uusin kehitys ja keinot päästöjen hillitsemiseksi, tekniikan tohtori Juhani Laurikko Perjantai 13.03.2009 Ympäristöystävällinen autotekniikka koulutuspäivä: Koulutuskeskus Salpaus Auditorio, Vipusenkatu 5 A, 15230 Lahti Kurssin hinta SATL:n jäsenille 150 euroa ja muille 180 euroa (alv

Lisätiedot

Lotta-patsas Kirkkokadulla

Lotta-patsas Kirkkokadulla Kaupunginhallitus 473 29.10.2012 Kaupunginhallitus 497 12.11.2012 ITSENÄISYYSPÄIVÄN TILAISUUDET 6.12.2012 733/014/2012 KH 473 Kaupungin, seurakuntayhtymän, Maasotakoulun, rajavartiostojen ja järjestöjen

Lisätiedot

Sukuviesti 1/2013. Tässä viestissä:

Sukuviesti 1/2013. Tässä viestissä: Sukuviesti 1/2013 Tässä viestissä: Virvon, varvon Sukuseuran uudet kotisivut Matka Karjalaan kesäkuussa 2013 Kirvun sukujen tapaaminen Orimattilassa 20.4.2013 Jäsenmaksu Sukuseuran myyntinurkka ja yhteystiedot

Lisätiedot

Kokouksen esityslista

Kokouksen esityslista Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen Keski-Suomen Sukututkijat ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.00 alkaen Jyväskylän maakunta-arkistossa.

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Sukuseura Nuikka kokoontuu ensimmäiseen sääntömääräiseen varsinaiseen sukukokoukseen. Sukuseura Nuikka ry sukukokouksen työjärjestys ohessa.

Sukuseura Nuikka kokoontuu ensimmäiseen sääntömääräiseen varsinaiseen sukukokoukseen. Sukuseura Nuikka ry sukukokouksen työjärjestys ohessa. SUKUSEURA NUIKKA Sukukokous KOKOUSKUTSU Sukuseura Nuikka ry:n Varsinainen sukukokous 18.8.2012 klo 14.00 Porvoon seurakuntien PELLINGIN KURSSIKESKUS Jivikintie 18 07370 Pellinki Sukuseura Nuikka kokoontuu

Lisätiedot

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 ITÄ-SUOMEN ALAOSASTON VUOSIKOKOUS IISALMESSA Kokouksen osanottajia Olvin panimomuseossa Pidettiin 7.3.2012 Iisalmessa vuosikokous, kuten toimintasuunnitelmassa

Lisätiedot

TUUSULAN SENIORIT RY:N TIEDOTE SENIORIT TALVI-KEVÄT 2016 TAPAHTUMAKALENTERI

TUUSULAN SENIORIT RY:N TIEDOTE SENIORIT TALVI-KEVÄT 2016 TAPAHTUMAKALENTERI TUUSULAN SENIORIT RY:N TIEDOTE SENIORIT TALVI-KEVÄT 2016 TAPAHTUMAKALENTERI vko 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 7.1. 12.1. 21.1. 26.1. 4.2. 9.2. 18.2. 23.2. 3.3. 8.3. 16.3. 14.1. 28.1. 9. -10.2. 25.2. 10.3. 17.3.

Lisätiedot

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013 Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran

Lisätiedot

VÄRT SI LÄN TAPAHTUMAKALENTERI MESSU VÄRTSILÄN KIRKOSSA

VÄRT SI LÄN TAPAHTUMAKALENTERI MESSU VÄRTSILÄN KIRKOSSA VÄRTSILÄN TAPAHTUMAKALENTERI VÄRT SI LÄN KYL ÄT IEDO T E t alvi 2013 /20 14 www. vart sila.f i Värtsilän kirkossa tapahtuu! 04.12. klo 18 Jouluaskartelu perheille seurakuntakodilla. 08.12. klo 17-19 Myyjäiset

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Ohjelman muutokset mahdollisia. Ilmoittautumiset viimeistään 1.4. Ilmoittautumislomake: http://www.sinfoniaorkesterit.fi/fi/tapahtuma/?

Ohjelman muutokset mahdollisia. Ilmoittautumiset viimeistään 1.4. Ilmoittautumislomake: http://www.sinfoniaorkesterit.fi/fi/tapahtuma/? 51. Valtakunnalliset orkesteripäivät Turussa Suomen Sinfoniaorkesterit ry 51. Valtakunnalliset orkesteripäivät Turussa 22.-24.4.2016 Original Sokos Hotel Hamburger Börs, Kauppiaskatu 6, puh (02) 337 3800

Lisätiedot

Päivän aikataulu on seuraava: Klo 8.00-20.00 Juhlaliputus Klo 18.00-20.00 Juhlavalaistus

Päivän aikataulu on seuraava: Klo 8.00-20.00 Juhlaliputus Klo 18.00-20.00 Juhlavalaistus Kaupunginhallitus 425 13.10.2014 Kaupunginhallitus 437 20.10.2014 Itsenäisyyspäivän tilaisuuksien järjestäminen 6.12.2014 1181/07.02.02.04.00.00/2014 KH 425 Itsenäisyyspäivän viettoon Lappeenrannassa kuuluvat

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

Sukuviesti 1/2012. Tässä viestissä:

Sukuviesti 1/2012. Tässä viestissä: Sukuviesti 1/2012 Tässä viestissä: Tervehdys sukuseurasta Tarinat ja kuvat talteen! Sukukokous Porin Yyterissä kesällä 2012 Sukuseuran hallituksen yhteystiedot Jäsenmaksu Matka Karjalaan kesäkuussa 2013

Lisätiedot

TURUN KEMISTIKERHO RY

TURUN KEMISTIKERHO RY TURUN KEMISTIKERHO RY Vuosikertomus 2011 Yleistä Turun Kemistikerho ry on Turun alueella asuvien Suomalaisten Kemistien Seuran (SKS) jäsenten välinen yhdistys, joka emoseuransa tavoin pyrkii edistämään

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2005

TOIMINTAKERTOMUS 2005 TOIMINTAKERTOMUS 2005 YLEISTÄ Vuosi 2005 oli OuLVI:n 43. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

KARJALAISET KESÄJUHLAT PORISSA

KARJALAISET KESÄJUHLAT PORISSA KARJALAISET KESÄJUHLAT PORISSA 14. 16.6.2013 Raimo Hannukainen, Karjalaseurojen Satakunnan piiri 1 Yleistä 65. Karjalaiset kesäjuhlat Porissa 14. 16.6.2013, järjestäjinä ovat Karjalan Liitto Karjalainen

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 2/2005 HALLITUKSEN KOKOUS 3.2.2005

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 2/2005 HALLITUKSEN KOKOUS 3.2.2005 1(6) Aika 3.2.2005 Paikka Läsnä Poissa Ravintola Teatteri, Helsinki Janne Nyman, hallituksen puheenjohtaja Salla Tuominen, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Suvi Hirvonen, hallituksen jäsen

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Pernajan Agricola-seura ry, Agricola-sällskapet I Pernå

Pernajan Agricola-seura ry, Agricola-sällskapet I Pernå 1 Pernajan Agricola-seura ry, Agricolasällskapet I Pernå 2013 Kertomus toiminnasta vuosina 2009- YHDISTYKSEN HALLITUS Pernajan Agricola-seura ry, Agricola-sällskapet I Pernå rekisteröitiin 08.12.2005.

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

Puheenjohtajan palsta

Puheenjohtajan palsta Puheenjohtajan palsta Nyt on juhlan aika, olemme kahdeksan vuotta ahkeroineet sukumme taustojen selvittämiseksi ja nyt työ on saatu hyvään päätökseen. Työmme tuloksena on syntynyt sukukirja, joka julkaistaan

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

ESITYSLISTA JA PÖYTÄKIRJA

ESITYSLISTA JA PÖYTÄKIRJA sivu 1 Kokouksen paikka ja aika: ESITYSLISTA JA PÖYTÄKIRJA Kokoukseen osallistui henkilöä. 1 Kokouksen avaus Kokouksen avasi klo. 2 Kokouksen järjestäytyminen Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Kokouksen

Lisätiedot

SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004

SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004 26.3.2004 SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004 PELISSÄ ELÄMÄ TAPAHTUMA 3.-4.4. VANTAALLA! KEVÄTKOKOUS 18.4. KUTSU, ESITYSLISTA JA VALTAKIRJA PELISÄÄNTÖPALAUTE Varaa aikaa ihmisille, jotka ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Keravan Reserviläiset ry

Keravan Reserviläiset ry Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus Tuloslaskelma ja tase 2011 Yleistä Vuosi 2011 oli yhdistyksemme 53. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Jäntti. Yhdistyksen

Lisätiedot

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220.

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. 1 2 3 4 1 Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry TOIMINTAKERTOMUS 1.7.2013 30.6.2014 YLEISTÄ Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. Toimintaa

Lisätiedot

YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2010

YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2010 YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2010 Tässä numerossa: - Kokouskutsu vuosikokoukseen - Vuosikokouksen ohjelma - Lomaosakeviikkojen arvonta - Hallituksen kevään päätöksiä - KST:n nettisivut - KTK:n nettisivut 19.8.2010

Lisätiedot

Sääntömääräinen syyskokous

Sääntömääräinen syyskokous Sääntömääräinen syyskokous Aika: 28.11.2009 klo 9.00 Paikka: Läsnä: Luontokapinetti Kopan koulu Jorma Kaarto (Viikkolehti), Päivi Erävesi, Ulla Helmisaari, Jari Helmisaari, Arimo Helmisaari, Timo Hämäläinen,

Lisätiedot

VIIPURIN PITÄJÄLÄINEN

VIIPURIN PITÄJÄLÄINEN VIIPURIN PITÄJÄLÄINEN Viipurin pitäjäseura ry:n lehti 1/2009 Sisällys Päätoimittajan palsta 3 Eila Kiuru in Memoriam 4 Pitäjäseuran pöytästandaarit pääsijoituskunnille 5 Hallinnollisia tiedotteita 6 Toimintakertomus

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

VAHVASTI VERTAISTUKEA. koulutus- ja kohtaamispäivät 14. 15.6.2013

VAHVASTI VERTAISTUKEA. koulutus- ja kohtaamispäivät 14. 15.6.2013 VAHVASTI VERTAISTUKEA koulutus- ja kohtaamispäivät 14. 15.6.2013 Jyväskylä, Kansalaistoiminnan keskus Matara www.matara.fi Virtaako voimaa vertaistoiminnasta? Voiko potilas itse olla terveydenhuollon kumppani?

Lisätiedot

Hyväksyttiin kokoukselle jaettu työjärjestys noudatettavaksi.

Hyväksyttiin kokoukselle jaettu työjärjestys noudatettavaksi. KOTILAISTEN SUKUSEURA R.Y. PÖYTÄKIRJA VUOSISUKUKOKOUS 2013 Aika Lauantai 15.6.2013 kello 14.00 16.15 Paikka Kokoushotelli Gustavelund Kirkkotie 36, 01430 Tuusula Osanottajat Läsnäololuettelo liitteenä,

Lisätiedot

Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010

Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Me haapavetiset ry:n 20-vuotisjuhlat v.2000 Suomalaisella Klubilla Kunniajäsenet diplomeineen vas. Atso Saajoranta,Tapio Lehtiniemi, Martti Pokela

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY 1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Oulun evankelis-luterilainen Opiskelijalähetys ry:n säännöt 9.3.2015. 1 Nimi ja kotipaikka

Oulun evankelis-luterilainen Opiskelijalähetys ry:n säännöt 9.3.2015. 1 Nimi ja kotipaikka Oulun evankelis-luterilainen Opiskelijalähetys ry:n säännöt 9.3.2015 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Oulun evankelis-luterilainen Opiskelijalähetys, ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistys

Lisätiedot

1(4) VUOSIKOKOUS 3.3.2013. Aika Sunnuntai 3.3.2013 klo 14.20 16.05 Lehtovaaran erätalo, Piiralantie 145A

1(4) VUOSIKOKOUS 3.3.2013. Aika Sunnuntai 3.3.2013 klo 14.20 16.05 Lehtovaaran erätalo, Piiralantie 145A ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(4) VUOSIKOKOUS 3.3.2013 Aika Sunnuntai 3.3.2013 klo 14.20 16.05 Paikka Lehtovaaran erätalo, Piiralantie 145A Osallistujat Käsitellyt asiat: Laatikainen Sinikka Fordell

Lisätiedot

LATTOMERI 2/2009. Lattomeren Kyläyhdistys ry 2/2009

LATTOMERI 2/2009. Lattomeren Kyläyhdistys ry 2/2009 LATTOMERI :n sääntömääräinen Lattomeren koululla keskiviikkona 4.11.2009 klo 18.00 Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. TERVETULOA! Länsi-Porin seurakunnan perhekerho Lattomeren kirkko

Lisätiedot

Arvoisat kiltasisaret ja -veljet!

Arvoisat kiltasisaret ja -veljet! VIESTIKILTOJEN LIITTO R.Y. Hallitus KUTSU Riihimäki 17.10.2014 Arvoisat kiltasisaret ja -veljet! Viestikiltojen Liiton sääntömääräinen syyskokous järjestetään lauantaina 15.11.2014 klo 12.00 alkaen Viestikoulun

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

Esitys: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Esityksen mukaan.

Esitys: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Esityksen mukaan. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1(5) SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2010 Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki Aika: Tiistai 9.11.2010 kello 19.15. Läsnä: Luettelo liitteenä 1. KOKOUKSEN

Lisätiedot

Tavoitteiden toteutuminen

Tavoitteiden toteutuminen VUOSIKERTOMUS 2013 Tavoitteiden toteutuminen Kaikki jäseneksi pyrkivät on voitu ottaa vastaan. Jäsenmäärä oli vuoden lopussa 305, joista uusia jäseniä oli 18. Siirtymätyöpaikkoja oli vuoden vaihteessa

Lisätiedot

Tervetuloa Hartolaan jatkotapahtumaan

Tervetuloa Hartolaan jatkotapahtumaan Paremman avioliiton jatkoseminaari Hartolassa 26.-27.11.2011 Ilmoittaudu www.parempiavioliitto.fi www.hnmky.fi Tervetuloa Hartolaan jatkotapahtumaan Linna-hotelliin ja Hartolaan 26.-27.11.2011. Nyt on

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

Klubin viikkokirje 6.11.2015 on ilmestynyt http://www.klubi.biz/viikkokirje.html

Klubin viikkokirje 6.11.2015 on ilmestynyt http://www.klubi.biz/viikkokirje.html 1 Hyvä Klubin jäsen, Klubin viikkokirje 6.11.2015 on ilmestynyt http://www.klubi.biz/viikkokirje.html sunnuntai 8.11. ISÄNPÄIVÄLOUNAS KLUBILLA ISILLE, PERHEILLE, SUVULLE Koko perheen ja ystävien tilaisuus.

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2014 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 2/2014 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 2/2014 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hei, Yhdistystämme vaivaa sama ongelma kuin muitakin yhdistyksiä. Toimintamme kuihtuu entisestään.

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(5) VUOSIKOKOUS 31.3.2015 Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Paikka Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B Osallistujat Fordell Pertti Juntunen Raija Kauppinen Esko Kallio

Lisätiedot

EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU

EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU Kulttuurikaverin kanssa voit lähteä niin konserttiin kuin pesäpallo-otteluunkin! Eurajoen kulttuuritoimi Eurajoen sosiaalitoimi Kulttuurikaverin tilaaminen on helppoa:

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2012

TOIMINTAKERTOMUS 2012 Oulun-seudun Lämpö-,Vesi-ja Ilmastointitekninen Yhdistys ry, OuLVI TOIMINTAKERTOMUS 2012 Perustietoja yhdistyksestä: Rekisteri no 110.106 Asiakirja no 69195649 Y-10161609 Merkitty rekisteriin 13.6.1972

Lisätiedot

Soukan Kamerat ry. 2014 1. Soukan Kamerat r.y. TOIMINTAKERTOMUS 2014

Soukan Kamerat ry. 2014 1. Soukan Kamerat r.y. TOIMINTAKERTOMUS 2014 Soukan Kamerat ry. 2014 1 Soukan Kamerat r.y. TOIMINTAKERTOMUS 2014 Sisältö Johtokunta... 2 Tilintarkastajat... 2 Jäsenistö... 2 Jäsenmaksut... 2 Talous... 3 Projektit... 3 Koulutus... 3 Näyttelytoiminta...

Lisätiedot

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tämä matka on tehty ennenkin. Se oli niin hyvä että pyysimme Leo Baskinia järjestämään matkan uudelleen. Tämä on tosi Savusaunafaneille. Matalle mahtuu vain

Lisätiedot

AURAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2014 4.9.2014 Kirkkoneuvosto 1/6

AURAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2014 4.9.2014 Kirkkoneuvosto 1/6 1/6 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika Paikka Torstai klo 18.00 Virastotalo LÄSNÄ Äärelä Torsti, pj Hafrén Leena Holppi Hanna- Maria Ääri Anna- Liisa Mäki Kaija Pajula Heikki Toivonen Ari Sahla Taru Laakso Arvo

Lisätiedot

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007 Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007 Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 Sekakuoroliitto järjestää perinteiset Sekakuoropäivät ensi maaliskuussa Helsingissä. Tapahtuma alkaa lauantaina

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

VIIPURIN PITÄJÄLÄINEN

VIIPURIN PITÄJÄLÄINEN VIIPURIN PITÄJÄLÄINEN Viipurin pitäjäseura ry:n lehti 1 / 2 011 SISÄLLYS Kuulumisia puheenjohtajalta 3 Hallitus tutuksi 4 Pitäjäkalenteri 2011 kuvauskilpailu on ratkennut 6 Joulumaa on muutakin kuin tunturit

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 1 SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF YLEISTÄ Liiton kotisivu: www.shk.fi Y-tunnus: 1480117-5 LIITTOKOKOUS

Lisätiedot

syksy 2015 kevät 2014

syksy 2015 kevät 2014 syksy 2015 kevät 2014 Kuva Keimiöltä 2014 /Helmi Neuvonen Vuoden tunnus: Armo tulkoon kaikkien niiden osaksi, jotka rakastavat Herraamme Jeesusta Kristusta, armo ja katoamattomuus. Ef. 6:24 Hyvä NNKY-väki

Lisätiedot

Merimasku-Seura ry Merimasku-Seura ry:n toimintakertomus vuodelta 2009

Merimasku-Seura ry  Merimasku-Seura ry:n toimintakertomus vuodelta 2009 Merimasku-Seura ry:n toimintakertomus vuodelta 2009 Merimasku-Seura ry Yleistä Merimasku-Seura ry:n toiminta vuonna 2009 noudatteli pitkälti seuran perinteitä mutta mielessä on ollut edellisvuosia enemmän

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros.

Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros. Turun seudun musiikkiopiston kannatusyhdistys- Understödsföreningen för Åbonejdens musikinstitut Mestarinkatu 2, 20810 Turku Hallituksen kokous 1/2010 Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Levin Joulu 2015. Joulun aikaan aukioloajoissa on joitakin poikkeuksia, suurin osa palveluista on kuitenkin avoinna joka päivä.

Levin Joulu 2015. Joulun aikaan aukioloajoissa on joitakin poikkeuksia, suurin osa palveluista on kuitenkin avoinna joka päivä. Levin Joulu 2015 Jouluruokailuja, joulutori, jouluisia ohjelmia, useita erilaisia ohjattuja aktiviteetteja, pukin vierailuja huoneistoon, laskettelua, kelkkailua, hiihtokoulua, hiihtoa, kauneimpia joululauluja.

Lisätiedot

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Aurinkoinen, kesäinen tervehdys kaikille!

Aurinkoinen, kesäinen tervehdys kaikille! Jäsenkirje 3/2014 Aurinkoinen, kesäinen tervehdys kaikille! Vaikka saamme vielä nauttia kesästä, yhdistyksen syyskausi lähtee täysin purjein käyntiin jo elokuussa. Kuukausittaiset jäsenillat kutsuvat omine

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Purjekuja 2 55420 Imatra www.imatrankylpyla.fi

Purjekuja 2 55420 Imatra www.imatrankylpyla.fi 1 Tervetuloa, 11. Sukutapaamiseen Imatralle Paikka: Ilmoittautuminen: Imatran Kylpylä Purjekuja 2 55420 Imatra www.imatrankylpyla.fi www.stenberginsukuseura.com To 23.7.2015 asti sitovat ilmoittautumiset

Lisätiedot

Lapland Hotel Sirkantähden viikko-ohjelma 11.1. 15.4.2016

Lapland Hotel Sirkantähden viikko-ohjelma 11.1. 15.4.2016 Lapland Hotel Sirkantähden viikko-ohjelma 11.1. 15.4.2016 Lapland Hotel Sirkantähden talven viikko-ohjelmassa nautitaan luonnon rauhasta, uusista kokemuksista, yhdessä tekemisestä ja Lapin tarinoista!

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

OULUN SEUDUN SOTAORVOT ry:n toimintakertomus vuodelta 2014.

OULUN SEUDUN SOTAORVOT ry:n toimintakertomus vuodelta 2014. OULUN SEUDUN SOTAORVOT ry:n toimintakertomus vuodelta 2014. Yhdistys perustettu v.2002,joten oli kahdestoista(12) toimintavuosi. Toimintavuoden aikana eri tapahtumiin osallistui 1250 henk. tilanne 31.12.

Lisätiedot