POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO - Esiselvitys MAISEMA-ARKKITEHTUURIN DIPLOMITYÖ PAMELA ARSLANBAYRAK

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO - Esiselvitys MAISEMA-ARKKITEHTUURIN DIPLOMITYÖ 22.1.2008 - PAMELA ARSLANBAYRAK"

Transkriptio

1 MAISEMA-ARKKITEHTUURIN DIPLOMITYÖ PAMELA ARSLANBAYRAK

2 MAISEMA-ARKKITEHTUURIN DIPLOMITYÖ Teknillinen korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos Maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelma Tekijä Pääaine Sivuaineet Työn nimi Pamela Arslanbayrak Maisemasuunnittelu Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu, Maisemarakentaminen Pohjois-Päijänteen kansallinen kaupunkipuisto Esiselvitys Title in English Northern Päijänne National Urban Park Pre-Analysis Professuurin koodi ja nimi Työn valvoja Työn ohjaaja Tilaaja Kannen kuva Painopaikka MA-94 Maiseman suunnittelu ja hoito Professori Maija Rautamäki Maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski Jyväskylän kaupunki, Kaupunkisuunnitteluosasto Laavapihlaja (Sorbus alnifolia) kasvitieteellisessä puutarhassa Mattilanniemessä, taustalla Ylistönsilta ja Ylistönrinteen kampus. Sokkeli Oy, Helsinki

3 DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Tämän diplomityön tarkoituksena on selvittää Pohjois-Päijänteen kansallisen kaupunkipuiston perustamismahdollisuuksia Jyväskylän seudulle. Kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti, kun ympäristöministeriön antamat kriteerit täyttyvät. Sillä vaalitaan laajaa aluekokonaisuutta, jossa luonto- ja kulttuuriarvot tukevat toisiaan. Samalla sen avulla halutaan taata hyvä ja monipuolinen kaupunkiympäristö. Diplomityön kolme päätavoitetta ovat kansallisen kaupunkipuiston käsitteen selvittäminen, selvitysalueen nykytilan inventointi ja analysointi sekä suunnitellun kansallisen kaupunkipuiston sisällön ja rajauksen määrittäminen. Työssäni olen tutkinut selvitysalueen historiaa ja nykytilaa käyttäen olemassa olevia aineistoja, kuten kirjallisuutta, karttoja ja paikkatietoja sekä maastoon perehtyen. Tuloksena esitän mahdolliseen kansalliseen kaupunkipuistoon soveltuvat kohteet sekä erilaisia kaupunkipuiston rajausvaihtoehtoja. Pohjois-Päijänteen kansallisen kaupunkipuiston teema on selvitystyössä kiteytynyt kolmen tarinan ympärille: kouluhistoria; suomenkielisen koululaitoksen synty, erityisesti Jyväskylän seminaari moderni arkkitehtuuri; uutta arkkitehtuuria 1920-luvulta nykyaikaan asti, kohokohtina lukuisat Alvar Aallon työt vuoret ja järvet; Päijänne jylhine rantamaisemineen, vesistöön liittyvä kulttuurihistoria Tämä työ osoittaa ne selvitysalueen arvokkaimmat kulttuuri- ja viherympäristön kohteet ja alueet, jotka määrittävät kansallisen kaupunkipuiston ydinalueen. Selvityksen johtopäätöksenä voin sanoa että kansallinen kaupunkipuisto on mahdollista perustaa tutkitulle alueelle, kunhan tiettyihin ehtoihin sitoudutaan. Diplomityö on tehty tilaustyönä Jyväskylän kaupungin kaupunkisuunnitteluosastolle. Se toimii keskustelun ja jatkosuunnittelun pohjana kansallinen kaupunkipuisto-hankkeen ohjausryhmää ja päätöksentekijöitä varten. ABSTRACT OF MASTER S THESIS This master s thesis examines the possibility of establishing a national urban park by the Lake Päijänne in Jyväskylä region of Central Finland. The Finnish national urban park is part of the renewed Land Use and Building Act. The Ministry of the Environment has also prepared a certain criteria for the identification of potential national urban park areas in municipalities. The intention of a national urban park is to preserve and maintain cultural or natural landscapes and historical characteristics of national significance in an urban environment. The three main objectives of this thesis are defining the concept of a national urban park, analysis of the research area and determining the content and boundaries of the proposed national urban park. In my work I have examined the history and present state of the study area using existing material such as literature, maps and geographic information. As a result I propose applicable areas and alternative boundaries for a possible Northern Päijänne national urban park. During the work process the core themes of this specific national urban park have crystallized into three stories; the history of the Finnish-speaking school system, especially the Jyväskylä Teacher Training College modern architecture from the 1920 s till present day, highlighting several works by Alvar Aalto the lakes and mountains of the rugged landscape of Northern Päijänne, cultural history of the lakes and shores As a conclusion of this work I can say that a national urban park can be established in Jyväskylä region as long as there is a commitment to certain requirements. This thesis is specifically ordered by the Jyväskylä City Planning Office. It provides a foundation for discussion and planning for the steering group and decision makers of the national urban park project. Luovutettu aineisto: Kirjallinen selvitystyö 134 sivua. Avainsanat: Jyväskylä, kansallinen kaupunkipuisto, kaupunkiympäristö, Keski-Suomi, maisemasuunnittelu, Päijänne, yhdyskuntasuunnittelu. Submitted material: Written report 134 pages. Keywords: Central Finland, Jyväskylä, Lake Päijänne, landscape planning, national urban park, urban environment, urban planning. 3

4 Männikkömetsät ja rantojen raidat, laaksojen liepeillä koivikkohaat, ah, polut korpia kiertävät, kaidat, kukkivat kummut ja mansikkamaat! Keitele vehmas ja Päijänne jylhä, kirkkaus Keuruun ja Kuuhankaveen, vuorien huippujen kauneus ylhä, ah, kotiseutua muistoineen. Syntymäpaikka kun on sydän Suomen siis sitä suottako kiittelisin? Täällähän aukeni ens elon huomen, tänne ma toivon hautanikin. Täällä on naapuri heimoni verta, täällä on ystävä voittamaton, tänne, ah, tänne on kaipaus kerta, täällä on kaikki, mi kallista on! - Keski-Suomen kotiseutulaulu - Sanat Martti Korpilahti sävel Ivar Widéen 4

5 ESIPUHE Tämä diplomityö on Jyväskylän kaupungin tilaama esiselvitys Pohjois-Päijänteen kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta. Selvitystyö liittyy Keski-Suomen ympäristökeskuksen käynnistämään Päijänne-hankkeeseen. Tämän esiselvityksen pohjalta tehdään jatkossa päätös siitä, lähdetäänkö kansallisen kaupunkipuiston arvonimeä hakemaan. Kansallinen kaupunkipuisto-hankkeen avulla tarkennetaan myös maankäytöllisiä tavoitteita ja kehittämisajatuksia. Olen tarkastellut selvitysaluetta kaikkina vuodenaikoina maitse, vesitse ja jäitse. Lukuisat maastokäynnit sijoittuvat ajanjaksolle 3/ /2007. Diplomityöprosessin käynnistyttyä olen useasti esitellyt työn vaiheita kaupunkipuisto-hankkeen ohjausryhmän kokouksissa sekä osallistunut tapaamiseen matkailualan yrittäjien kanssa. Taustatutkimusta tehdessäni vierailin myös kaikissa Suomen kolmessa kansallisessa kaupunkipuistossa. Kirjallista ja kuvallista tutkimusaineistoa olen saanut painetuista teoksista, erilaisista selvityksistä ja julkaisuista, arkistoista sekä museoista. Pohja- ja kaavakartta-aineisto on pääosin saatu Jyväskylän kaupungilta, Jyväskylän maalaiskunnalta, Muuramen kunnalta ja Maanmittauslaitokselta. Käytössäni on ollut Jyväskylän kaupungin sekä Keski-Suomen ympäristökeskuksen paikkatietoaineistoja. Kaikki tässä työssä esitetyt kuvalliset perusselvitykset, teemakartat ja piirretyt kaaviot, joihin ei ole merkitty kuvalähdettä, ovat tekemiäni. Myös kaikki valokuvat ovat ottamiani, ellei toisin mainita. Suuri kiitos kaikille minua diplomityöprosessin aikana eri tavoin avustaneille ja tukeneille henkilöille. Erityiset kiitokset neuvoista ja rakentavista kommenteista työn ohjaajalle Mervi Vallinkoskelle sekä valvojalle professori Maija Rautamäelle. Helsingissä Pamela Arslanbayrak 5

6 Vanhoja höyrylaivoja Jyväskylän satamassa, taustalla näkyvät Harju ja Vesilinnan torni. 6

7 SISÄLLYSLUETTELO Käsitteistö... 8 OSA 1 Taustaa ja lähtökohtia Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätös Selvityksen laajentuminen seudulliseksi Kytkeytyminen muuhun maankäytön suunnitteluun ja alueen hankkeisiin OSA 2 Projektin kulku ja organisointi Aikataulu ja ohjausryhmätyöskentely Neuvottelut ympäristöministeriön kanssa Neuvottelut osallisten ja maanomistajien kanssa Luottamusmieskäsittelyt OSA 3 Mikä on kansallinen kaupunkipuisto? Tukholman Ekoparken Kansallinen kaupunkipuisto Suomessa Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen: lainsäädäntö ja kriteerit...15 Kansallisen kaupunkipuiston vaikutukset Suomen kansalliset kaupunkipuistot OSA 4 Selvitysalueen nykytilan inventointi Sijainti ja perustiedot Luonnonolosuhteet ja maisemarakenne Maisemakuva Arvokkaat kohteet selvitysalueella Selvitysalueen historiaa OSA 5 Suunnitellun kansallisen kaupunkipuiston teemat ja rajaus Teemat ja arvot Rajausvaihtoehtojen tarkastelu Kansallisen kaupunkipuiston rajaus Vaiheittainen laajentuminen...63 OSA 6 Suunniteltuun kansalliseen kaupunkipuistoon sisältyvät kohteet Ensimmäisen vaiheen kohteet Potentiaaliset toisen vaiheen kohteet OSA 7 Kansallisen kaupunkipuiston kehittäminen OSA 8 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet Viitteet Lähteet Liite - Teemakartat koko selvitysalueesta

8 KÄSITTEISTÖ Kaavasuojelu Maankäyttö- ja rakennuslain nojalla kaavoissa rakennetun kulttuuriympäristön ominaisluonteen ja erityispiirteiden säilymisen turvaamiseksi annettavat suojelumääräykset ja -merkinnät, SR, sr tai /s-merkintä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennetun kulttuuriympäristön säilymisen turvaamiseksi voidaan antaa maakuntakaavassa (30 ), yleiskaavassa (41 ) ja asemakaavassa (57 ) suojelumääräyksiä. (YMMV) Kansallinen kaupunkipuisto Maankäyttö ja rakennuslain (68-70 ) nojalla perustettu kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi perustettu alue. Aloitteen kaupunkipuiston perustamisesta tekee kunta, joka valmistelee asiaa yhdessä alueellisen ympäristökeskuksen kanssa. Puiston perustamisesta päättää ympäristöministeriö. (YMMV) Kaupunkikuva, taajamakuva Rakennetun ympäristön ja kaupunki- tai taajamatilan visuaalisesti hahmotettava ilmiasu. (YMMV) Kiinteä muinaisjäännös = muinaisjäännös Muinaisjäännökset ovat maisemassa tai maaperässä säilyneitä rakenteita ja kerrostumia, jotka ovat syntyneet paikalla kauan sitten eläneiden ihmisten toiminnasta. Kiinteät muinaisjäännökset ovat usein maastossa silmin havaittavissa ja selvästi erottuvia, kuten hautaröykkiöt, uhrikivet, linnavuoret, jätinkirkot, jatulintarhat ja puolustuslaitteet. Toisena ryhmänä ovat maanalaiset kiinteät muinaisjäännökset, kuten asuin- ja työpaikat sekä ruumishaudat. Kiinteät muinaisjäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Laissa käytetään sekä kiinteä muinaisjäännös että muinaisjäännös -käsitettä tarkoittamaan samaa asiaa. (YMMV) Luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti tarkoittaa kaikkien eliölajien sekä niiden elinympäristöjen ja elottoman luonnon monimuotoisuutta. Luonnon monimuotoisuutta vähentävät maankäyttöön liittyvät tekijät kuten metsänkäsittelytoimet, kiinteistöjen, rantojen, teiden rakentaminen, vesirakentaminen, soranotto, kaivostoiminta, turpeenotto, ojitus, niittyjen umpeutuminen, liikenne, maastossa liikkuminen, häirintä, keräily, pyynti ja poiminta. (LAMK) Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Asiantuntijaviranomaisten määrittelemä, maakunnan ominaisluonnetta ja erityispiirteitä ilmentävä, rakennettu kulttuuriympäristö. (YMMV) Maamerkki Luonnonelementti tai ihmisen toiminnan tulos, joka erottuu muusta ympäristöstä joko sijaintinsa, visuaalisen hahmotettavuuden tai siihen liitetyn merkityksen vuoksi. Tyypillisiä maamerkkejä ovat kalliot, kirkot ja muut korkeat rakennukset. (YMMV) Maamerkit voivat olla joko laajempaa maisemaa hallitsevia tai pienemmällä alueella vaikuttavia asioita, kuten erikoinen puu tai rakennus tai muu vastaava poikkeama ympäristöstä. (LAMK) Maisema Maisema muodostuu elollisista ja elottomista tekijöistä sekä ihmisen tuottamasta vaikutuksesta, niiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta sekä maiseman visuaalisesti hahmotettavasta ilmiasusta, maisemakuvasta. Euroopan maisemasopimuksen mukaan maisema tarkoittaa aluetta sellaisena kuin ihmiset sen mieltävät ja jonka ominaisuudet johtuvat luonnon ja/tai ihmisen toiminnasta ja vuorovaikutuksesta. (YMMV) Maisemakuva Maisemakuvalla tarkoitetaan ympäristön visuaalisia piirteitä. Se on maisemarakenteen optisesti havaittava ilmiasu eli maisematilan muodostama visuaalinen kokonaisuus. Maisemakuva muuttuu aikojen kuluessa sillä sama maisema on erinäköinen vuosien kuluttua. (LAMK) Maiseman perustekijät Maiseman perustekijöitä ovat maa- ja kallioperä, topografia, ilmasto, vesi, kasvillisuus ja eläimistö. Maisemarakenne Maisemarakenne muodostuu maiseman perustekijöiden keskinäisestä suhteesta ja vaihtelusta, jossa maiseman solmukohdat ja maamerkit jäsentävät maisemaa. (YMMV) Maisematila Maisematila on rajattu tila, jonka yksi tai useampi maiseman perustekijä muodostavat. Maisematilat voivat olla selkeästi rajoittuvia tilakokonaisuuksia tai laajoja rajautumattomia avoimia alueita. Maisematilat voivat muodostaa tilasarjoja. (YMMV) Rakennussuojelu Rakennussuojelulain 1 :n mukaan kansallisen kulttuuriperinnön säilyttämiseksi suojellaan kulttuurikehitykseen tai historiaan liittyviä rakennuksia, rakennusryhmiä ja rakennettuja alueita. Rakennussuojelulain mukaan (3-4 ) suojelu toteutetaan maankäyttö- ja rakennuslain säännösten nojalla asemakaavalla, rakennussuojelulailla, valtion omistamien rakennusten suojelusta annetulla asetuksella tai kirkkolailla. (YMMV) 8

9 Solmukohta Solmukohta on useiden voimakkaiden maisematekijöiden leikkauspiste tai kohtauspaikka, esimerkiksi harjun ja vesistön leikkauskohta. Kulttuurihistorialliset merkkirakennukset, kuten kirkot, sijaitsevat usein maiseman solmukohdissa. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Museoviraston ja ympäristöministeriön julkaisuun Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt sisältyvät alueet ja kohteet. (Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16 / 1993). Nämä alueet ja kohteet ovat valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevassa valtioneuvoston päätöksessä ( ) kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevissa erityistavoitteissa tarkoitettuja alueiden käytön suunnittelun lähtökohtia. (YMMV) Viheralue Viheralue on kaupunki- ja taajamarakenteen kasvullinen osa, kuten puistot, pihat, suojavyöhykkeet, virkistysalueiden kasvulliset osat ja retkeilyalueet. (RM) Viherrakenne Viherrakenne on se viheralueiden muodostama kokonaisuus, joka on osa kaupunkirakennetta. Viherrakenne koostuu yksittäisistä viheralueista sekä niitä liittävistä viheryhteyksistä. Viherrakenne on eriluonteisten viher- ja luonnonalueiden järjestelmä, joka parhaimmillaan muodostaa ekologisesti ja toiminnallisesti jatkuvan, elinvoimaisen ja monimuotoisen verkoston. (YM) Lähteet: (LAMK) Lahden ammattikorkeakoulun Tekniikan laitoksen käsitteistö (RM) Rautamäki, Maija, Maisemamaakunnat - maakunnallinen viheraluejärjestelmä, Teknillinen korkeakoulu, Arkkitehtiosasto, Espoo (YM) Ympäristöministeriön viherverkko työryhmä, Yhdyskuntien viherstrategia (YMMV) Ympäristöministeriön ja Museoviraston laatima kulttuuriympäristön ja korjausrakentamisen käsitteistö 9

10 OSA 1 TAUSTAA JA LÄHTÖKOHTIA JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖS 2002 Kansallisen kaupunkipuiston perustamismahdollisuuksia tutkiva hanke käynnistettiin Jyväskylän kaupungin toimesta vuonna Vuonna 2002 asia vietiin periaatetasolla kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Kaupunginvaltuusto teki päätöksen kaupunkipuistohakemuksen valmistelusta Keski-Suomen maakuntakaava HANKKEEN LAAJENTUMINEN SEUDULLISEKSI Hanketta ei resursseista johtuen jatkettu aktiivisesti ennen vuotta Tällöin Keski- Suomen ympäristökeskuksen toimesta esille nousi ajatus kaupunkipuiston laajentamisesta seudulliseksi. Jyväskylän maalaiskunnan ja Muuramen kunnan myötävaikutuksella ryhdyttiin selvittämään mahdollisuutta perustaa koko Jyväskylän seudun yhteinen kansallinen kaupunkipuisto. KYTKEYTYMINEN MUUHUN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN JA ALUEEN HANKKEISIIN Useat hankkeet ja päätökset tukevat nykyisellään kansallisen kaupunkipuiston perustamista Jyväskylän seudulle. Kansallinen kaupunkipuisto-selvityksen pohjalta saadaan joka tapauksessa arvokasta tietoa yhdyskuntasuunnittelun ja kaupunkisuunnittelun pohjaksi. Kansallisen kaupunkipuiston kriteereitä hyväksikäyttämällä saadaan kuva kaupunkitilan ja viheralueiden nykytilasta ja tarpeista. Tämä tukee kuntien kehittämistyötä. Kansallisen kaupunkipuiston avulla voidaan taata tärkeimpien viheralueiden ja kulttuuriympäristöjen säilyminen yhtenäisenä vyöhykkeenä yli nykyisten kuntarajojen. Toimimalla ajoissa estetään arvokkaiden viheralueiden pirstaloituminen. Otteet maakuntavaltuuston hyväksymästä Keski- Suomen maakuntakaavasta, jossa Jyväskylän seudulla on varaus kansalliselle kaupunkipuistolle. Suunniteltu kaupunkipuisto on merkitty matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeksi (mv). Keski-Suomen maakuntakaava Kansallinen kaupunkipuisto tulisi toimimaan kattoteemana ja toimintaympäristönä erilaisille Jyväskylän seudun hankkeille ja tapahtumille. Yhteistoimintaverkostoa tulee jatkossa kehittää niin kunnallisella puolella kuin yritysten ja yhdistysten parissa. 10

11 Päijänne-hanke Vuonna 2006 alkoi Keski-Suomen ympäristökeskuksen johdolla Päijänne-hankkeen suunnittelu. Hankkeen yhden osuuden muodostaa kansallinen kaupunkipuisto-selvitys. Virallisesti hanke käynnistyi alkuvuodesta Päijänne-hankkeessa on kyse luonto- ja kulttuurimatkailun kehittämisestä koko Päijänteen alueella 1. Tavoitteena on saada suunnitelma UNESCO:n kestävän kehityksen eli biosfäärialuetoiminnan käynnistämisestä ja kehittää ympäristövastuullista luonto- ja kulttuurimatkailua yhteistyössä matkailualan toimijoiden kanssa 2. Biosfäärialueet ovat kestävän kehityksen mallialueita, joilla pyritään yhdistämään elinympäristön monimuotoisuuden suojelu ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Maakuntakaava Jyväskylän kaupunkisuunitteluosasto Maakuntakaavassa on Jyväskylän seutu osoitettu matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeksi. Erityisenä matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueena on tuotu esille alueiden vesistöt. Jyväskylän seudun osalta liittyy tähän merkintään ajatus suunnitellusta kansallisesta kaupunkipuistosta. Suunnittelumääräyksessä todetaan, että alueen suunnittelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota reitistöjen ja virkistysalueiden verkostojen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen ja kehittämiseen sekä matkailulliseen hyödyntämiseen. Jyväskylän viherosayleiskaava ja viherpolitiikka Jyväskylään laaditaan parhaillaan oikeusvaikutteista viherosayleiskaavaa sekä viherpolitiikkaa. Viherosayleiskaavassa tavoitteena on osoittaa Jyväskylän tärkeimmät viheralueet ja viheryhteydet. Viherpolitiikan yhdeksi periaatteeksi on nousemassa riittävän, eheän ja laadukkaan viheralueverkoston säilyttäminen sekä kehittäminen. Kansallinen kaupunkipuisto kattaa Jyväskylän keskustan keskeisimmät viheralueet (mm. viherpolitiikassa erityisesti esille tuodun Kehä Vihreän) sekä niiltä jatkuvat yhtenäiset ja arvokkaat viheryhteydet. Muut kaavoitushankkeet Jyväskylän kaupungin viherpolitiikka tukee kaupungin keskustan sisälleen sulkevan viheralueketjun, Kehä Vihreän, luomista. Alueella halutaan mm. kehittää reitistöä yhtenäisemmäksi ja sujuvammaksi. Selvitysaluetta koskee ja sivuaa lukuisia eri vaiheissa olevia kaavahankkeita. Nämä vaikuttavat eri tavoin mm. kaupunkipuiston rajauksen muodostumiseen. Kaavoista ja muista suunnitelmista kerrotaan tarkemmin kaupunkipuistoon sisällytettäviksi ehdotettujen kohteiden kuvauksissa selvityksen osassa 6. 11

12 OSA 2 PROJEKTIN KULKU JA ORGANISOINTI AIKATAULU JA OHJAUSRYHMÄTYÖSKENTELY Hanke seudullisen kaupunkipuiston selvittämiseksi käynnistyi syksyllä 2005, jolloin perustettiin ohjausryhmä sekä laadittiin projektisuunnitelma. Ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa vuonna 2005, neljä kertaa vuonna 2006 ja neljä kertaa vuonna Käsillä olevan selvityksen tekeminen käynnistyi keväällä Työ valmistui tammikuussa Ohjausryhmään kuuluivat: Leena Rossi, pj. Jyväskylän kaupunki Päivi Halinen, Keski-Suomen ympäristökeskus Liisa Bergius, Liisa Horppila-Jämsä, Lea-Elina Nikkilä, Martti Ahokas, Keski-Suomen liitto Päivi Andersson, Keski-Suomen museo Tuija Solin, Jyväskylän maalaiskunta Pasi Huotari, Julia Virtanen, Muuramen kunta Mervi Vallinkoski, Jyväskylän kaupunki Paula Tuomi, siht. Tämän selvitysraportin ja diplomityön tekijä osallistui kokouksiin keväästä 2006 lähtien. Lisäksi Anna Uusitalo Keski-Suomen ympäristökeskuksesta osallistui joihinkin kokouksiin. Päijänne-hankkeella on omat ohjausryhmänsä, joissa kaupunkipuisto-selvitystä on käsitelty. Näissä ryhmissä on edustusta mm. Päijänteeseen rajoittuvista kunnista ja alueella toimivista yrityksistä. NEUVOTTELUT YMPÄRISTÖMINISTERIÖN KANSSA Ympäristöministeriön kaupunkipuisto-asioista vastaavan virkamiehen, ylitarkastaja Jukka- Pekka Flanderin kanssa on prosessin kuluessa neuvoteltu kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran aihetta käsiteltiin vuonna 2001 ennen Jyväskylän kaupunginvaltuuston periaatepäätöstä. Toisella kertaa Flander tutustui kaupunkipuiston selvitysalueeseen sekä tapasi ohjausryhmää elokuussa NEUVOTTELUT OSALLISTEN JA MAANOMISTAJIEN KANSSA Varsinaista laajempaa osallistumisprosessia ei toteutettu selvitystyön yhteydessä. Yksittäisiä neuvotteluja on käyty tarpeen mukaan. Mm. Senaatti-kiinteistöjen edustajia on tavattu, sillä heidän myönteinen suhtautumisensa Jyväskylän yliopiston alueiden mukaan saamisen osalta on ratkaisevaa koko kaupunkipuisto-hankkeen kannalta. Selvitysalueella toimivia matkailuyrittäjiä tavattiin erillisessä tilaisuudessa kesäkuussa Osallisten ja yksityisten maanomistajien kanssa on tulevaisuudessa tarkoitus käydä neuvotteluja, mikäli kansallinen kaupunkipuisto-hakemusta lähdetään valmistelemaan tämän selvitystyön jälkeen. LUOTTAMUSMIESKÄSITTELYT Jyväskylän kaupunginvaltuusto teki periaatepäätöksen kansallisen kaupunkipuistohakemuksen valmistelusta Seudullisen kaupunkipuiston selvitystyön käynnistyttyä asia vietiin uudelleen tiedoksi Jyväskylän kaupunginhallituksen iltakouluun keväällä Jyväskylän maalaiskunnan kunnanhallitus päätti kunnan lähtemisestä mukaan seudullisen kaupunkipuiston selvitystyöhön. Muuramen kunnanhallitukselle selvitystyötä esiteltiin maaliskuussa

13 OSA 3 MIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO? TUKHOLMAN EKOPARKEN Kansallisen kaupunkipuiston malli tulee Ruotsista, missä ensimmäinen nationalstadspark perustettiin Tukholmaan. Puistoalueen ytimen muodostavat kolme Brunnsvikenin ympärille sijoittuvaa kuninkaallista puistoa. Puiston kutsumanimeksi on vakiintunut Ekoparken. Alue on kokonaisuudessaan noin 27 neliökilometriä, josta maa-alaa on 19 neliökilometriä. Tärkein puiston perustamisen syy olivat suuria historiallisia puistoalueita uhkaavat tieleikkaukset ja rakentamissuunnitelmat, jotka olisivat pirstoneet arvokkaan kokonaisuuden pieniin osiin. 1 Kansallinen kaupunkipuisto syntyi Tukholmassa suojaamaan yhtä uniikkia kokonaisuutta. Tästä syystä Tukholman malli ei suoraan sovi sovellettavaksi muihin kaupunkeihin. Ruotsissa koko lain lähtökohtana onkin Tukholman puisto. Kansallinen kaupunkipuisto on osa luonnonvaralakia, kun tavalliset kansallispuistot puolestaan kuuluvat luonnonsuojelulain piiriin. Tukholman Ekoparken on luonteeltaan historiallisen maiseman suojelua. 2 Myös ekoturismin ajatus on keskeinen. KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO SUOMESSA Kansallisen kaupunkipuiston suomalainen malli on pyritty kehittämään ruotsalaista esikuvaansa joustavammaksi. Mallin on tarkoitus tukea nykyaikaisia kaupunkisuunnittelun periaatteita ja kestävän kehityksen pyrkimyksiä. Suomessa kaupungeilla on vuosia aikaa hioa suunnitelmiaan ja lisäksi myös pikkukaupungeilla on mahdollisuus kansallisen kaupunkipuiston saamiseen. 3 Suomen mallin toiminnallisempaa asennetta kuvastaa myös se, että Ruotsissa nationalstadsparken perustettiin luonnonvaralain osana, johon on aina uutta puistoa perustettaessa liitettävä poikkeus. Suomessa riittää maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) edellyttämä perustamismenettely ympäristöministeriön ja kunnan välillä. 4 Suomessa kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa, kun halutaan säilyttää kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaisema, historialliset ominaispiirteet tai kaupunkikuvalliset, sosiaaliset, virkistykselliset tai muut erityiset arvot. Kansallisen kaupunkipuiston suunnittelun ja rajaamisen tulee perustua kaupungin omaan kaavatilanteeseen. Kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan liittää alueita, jotka on maankäyttöja rakennuslain mukaisessa kaavassa osoitettu puistoksi, virkistys- tai suojelualueeksi tai muuhun kansallisen kaupunkipuiston kannalta sopivaan käyttöön. Alueiden on oltava ensisijaisesti valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön omistamia, mutta omistajan suostumuksella kaupunkipuistoon voidaan liittää myös muita alueita. Hakemuksen kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta tekee kunta. Hakemus valmistellaan yhteistyössä kuntalaisten, puiston alueella maata tai rakennuksia omistavien sekä ympäristöviranomaisten kanssa. Päätöksen kaupunkipuiston perustamisesta tekee ympäristöministeriö. Päätöksen yhteydessä voidaan antaa määräyksiä, jotka kunnanhallitus on ennen päätöksentekoa hyväksynyt. Käytännössä suurin osa kansallista kaupunkipuistoa koskevista määräyksistä ja ohjeista annetaan kuitenkin hoito- ja käyttösuunnitelmassa, jonka laativat kaupunki ja alueellinen ympäristökeskus yhdessä. Hoito- ja käyttösuunnitelma hyväksytään ympäristöministeriössä. 5 Kansallinen kaupunkipuisto liittyy yhdyskuntarakenteen kehittämiseen ja kaavoitukseen ja on osa fyysistä toimintaympäristöä. Tavoitteina ovat kestävän kehityksen edistäminen sekä paikan hengen vaaliminen. Kaupunkien maankäytön sektorilta saadun palautteen mukaan MRL:n säännökset ja ympäristöministeriön tekniset kriteerit toimivat hyvin yhdessä kestävän kaupungin suunnittelua palvelevina välineinä silloinkin kun varsinaisena tavoitteena ei ole kansallisen kaupunkipuiston perustaminen. 6 Esimerkiksi Valkeakoskella käytetään hyväksi kaupunkipuiston kriteereitä kaupungin rakennesuunnitelmaa tehdessä. 7 Ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto perustettiin Hämeenlinnaan vuonna Tällä hetkellä Suomessa on kolme kansallista kaupunkipuistoa, Hämeenlinnan lisäksi Porissa ja Heinolassa. On kaupunkeja, jotka selvittävät kansallisen kaupunkipuiston perustamismahdollisuuksia kunnanhallituksen päätöksellä. On myös sellaisia, joissa selvitystä on tehty tai tehdään ilman kunnallispoliittista päätöstä esimerkiksi kaupunginjohtajan toimeksiannosta ja osana laajempaa yleiskaavatyötä tai arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa. 8 13

14 Usean kunnan yhdessä muodostamalle kansalliselle kaupunkipuistolle ei ole esteitä. Ympäristöministeriön puolelta verkostoitumiseen kaupunkien välillä suhtaudutaan kannustavasti. Jokaisella kansallisella kaupunkipuistolla tulee olla selkeä, muista kaupunkipuistoista poikkeava rooli. Jyväskylän tai Jyväskylän seudun roolina voi pitää keskisuomalaista järvikaupunkia. Jyväskylä on nuori, moderni koulu- ja kulttuurikaupunki ja se toisi monipuolisen lisän suomalaisten kansallisten kaupunkipuistojen valikoimaan. Suomalainen kansallisen kaupunkipuiston malli antaa hyvän mahdollisuuden vaalia laajaa aluekokonaisuutta, jonka jokaisen osan ei tarvitse olla erityisen arvokas. Siinä missä vihersormi- tai viherkäytävämalleissa keskitytään tavallisesti kaupunkiluonnon ekologisiin arvoihin, kansallinen kaupunkipuisto pitää luonto- ja kulttuuriarvoja yhdenvertaisina ja toisiaan tukevina. 9 Kansallisen kaupunkipuiston ideologia sallii ihmistoimet ja kohtuullisen muutoksen. Tämä on tärkeä ero verrattuna museaaliseen suojeluun, jossa kohde pyritään säilyttämään alkuperäisessä ilmiasussaan. 10 Ympäristöministeriön Jukka-Pekka Flanderin mukaan suomalaisen kansallisen kaupunkipuiston tavoite on säilyttää kaupungin synty- ja kehityskertomus. Kertomus sisältää ensinnäkin ne keskeisimmät luonnon piirteet, jotka ovat vaikuttaneet sekä kaupungin syntymiseen että kehittymiseen ja lisäksi kulttuuriset kerrostumat, jotka aikojen saatossa ovat aluetta muotoilleet. 11 Kansallinen kaupunkipuisto-nimike on eräänlainen tae hyvästä kaupunkiympäristöstä, kaupungista, jolla on omaleimainen, muista kaupungeista poikkeava identiteetti. Sen voivat saada kaupungit, jotka sitoutuvat maankäytön ratkaisuillaan säilyttämään kansallisesti arvokkaita maisemia ja alueita ja kehittämään niitä puolijulkisena tilana kaupunkilaisten olohuoneena. 12 Esimerkkejä Pohjois-Päijänteen kansalliseen kaupunkipuistoon sopivista kohteista: Päijänteen rantaa Kinkomaan sairaalan alueella, Vaajakosken sulku Naissaaressa, Alvar Aallon puistoa Jyväskylän yliopiston kampuksella. 14

15 KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON PERUSTAMINEN: LAINSÄÄDÄNTÖ JA KRITEERIT Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään kansallisesta kaupunkipuistosta seuraavasti: Maankäyttö- ja rakennuslaki /132 9 luku Kansalliset kaupunkipuistot 68 Kansallinen kaupunkipuisto Kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi voidaan perustaa kansallinen kaupunkipuisto. Kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan osoittaa alueita, jotka tämän lain mukaisessa kaavassa on osoitettu puistoksi, virkistys- tai suojelualueeksi, arvokkaaksi maisemaalueeksi tai muuhun kansallisen kaupunkipuiston tarkoituksen kannalta sopivaan käyttöön. Puistoon osoitetaan ensi sijassa valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön omistuksessa olevia alueita. Muita alueita puistoon voidaan osoittaa omistajan suostumuksella. 69 Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen Kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta päättää asianomainen ministeriö. Puisto voidaan perustaa kunnan hakemuksesta tai jos kunta sitä lausunnossaan puoltaa. 70 Puistoa koskevat määräykset Kansallisen kaupunkipuiston perustamispäätökseen voidaan kunnan suostumuksella ottaa alueen olennaisten arvojen säilyttämiseksi tarpeellisia määräyksiä. Muut alueen hoidon ja käytön kannalta tarpeelliset määräykset annetaan hoito- ja käyttösuunnitelmassa, jonka kunta laatii yhdessä alueellisen ympäristökeskuksen kanssa. Hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelun tulee tapahtua vuorovaikutuksessa niiden tahojen kanssa, joiden oloihin asia saattaa huomattavasti vaikuttaa. Hoito- ja käyttösuunnitelman hyväksyy asianomainen ministeriö. Kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvan alueen kaavoituksessa ja muussa alueeseen vaikuttavassa suunnittelussa ja päätöksenteossa on otettava huomioon puistoa koskevat määräykset. 71 Puiston lakkauttaminen tai määräysten muuttaminen Kansallinen kaupunkipuisto voidaan lakkauttaa tai sen rajausta muuttaa, jos alueen arvo on olennaisesti vähentynyt tai jos yleisen edun kannalta erittäin tärkeän hankkeen tai suunnitelman toteuttaminen sitä edellyttää. Mitä 69 :ssä säädetään puiston perustamisesta ja 70 :ssä puistoa koskevista määräyksistä, koskee soveltuvin osin puiston lakkauttamista ja määräysten muuttamista. 15

16 Kansallisen kaupunkipuiston käsite sekoitetaan helposti kansallispuistoon eli suomalaisessa käsitteistössä luonnonsuojelualueeseen. Kansallis- ja luonnonpuistoihin verrattuna erona on ensinnäkin se, että edellä mainitut alueet perustetaan luonnonsuojelulailla ja niiden omistusoikeus on valtiolla, kun taas kansallisen kaupunkipuiston käsite on kirjattu maankäyttö- ja rakennuslakiin ja sen lähtökohtina ovat kunnan omat maankäyttöratkaisut. Alueiden omistajina voivat olla valtio, kunta, julkisyhteisöt ja yksityiset maanomistajat. Omistajavaihdokset kaupunkipuiston sisällä ovat hyväksyttäviä, maanomistajan vaihtuessa alue säilyy osana kansallista kaupunkipuistoa. Kunnan ja alueellisen ympäristökeskuksen yhteistyönä laadittavassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa määritetään kansallisen kaupunkipuiston yleiset kehittämistavoitteet ja hoitoperiaatteet. Kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelman tekemiselle ei ole aikarajoitusta. Ympäristöministeriön puolelta on haluttu jättää kaupungeille tarpeeksi vapauksia myös projektin aikataulutuksen suhteen. Lain mukaan hoito- ja käyttösuunnitelma tulee laatia kaupunkipuiston perustamispäätöksen jälkeen. Laissa puhutaan säilyttämisestä ja hoitamisesta, ei suojelusta. Puistokokonaisuus saattaa myös sisältää suojelualueita, jolloin puiston joissain osissa suojeluajatus voi korostua. Verrattuna luonnonsuojelualueisiin kansallinen kaupunkipuisto ei kuitenkaan ole niin sanotun perinteisen suojelun väline. Hankkeeseen osallistuvat kunnat sitoutuvat kaupunkipuiston perustamisen myötä vaalimaan alueen arvokasta puisto- ja kulttuurihistoriallista perintöä. Lainsäädännöllisesti kansallinen kaupunkipuisto on joustava. Siinä korostetaan maankäyttöja rakennuslain mukaisesti kaupungin omia toimia ja osallisuutta. Ympäristöministeriön suuntaviivoiksi antamat määritelmät ja kriteerit ovat joustavia ja ne sallivat erilaisia tulkintoja. Näin eri kaupunkien paikallinen identiteetti ja omat mahdollisuudet saavat tilaa. Ympäristöministeriö ei halunnut rajata käsitteen sisältöä jyrkästi, koska se on halunnut rohkaista paikallisten mahdollisuuksien pohdintaa ja sisältäpäin lähtevää kansallisen kaupunkipuiston ideologian ymmärtämistä. Myös kuntien itsenäisempää päätöksentekomahdollisuutta on haluttu korostaa. Ympäristöministeriössä on kehitetty perusteet mahdollisten kansallisten kaupunkipuistojen tunnistamiseksi ja arvioimiseksi. Yhtenäiset kriteerit takaavat kaupungeille tasapuolisen kohtelun ja kaupunkipuistojen valtakunnallisen tason säilymisen. Kriteereillä määritellään kaupunkipuiston vaadittu sisältö, laajuus ja eheys, ekologisuus ja jatkuvuus sekä kaupunkikeskeisyys. (Ks. kansallisen kaupunkipuiston kriteerit seuraavalla sivulla.) Kaupungin maanomistuksen laajuus ei tietenkään yksinään riitä, vaan sen lisäksi tarvitaan aitoa halua ja sitoutumista hankkeen edistämiseen. Tämä onnistuu vain, jos kansallinen kaupunkipuisto on luonteva osa kaupungin maankäytön kehittämisen kokonaissuunnitelmaa. Puistoalueen perustaessaan kaupunki sitoutuu säilyttämään alueen keskeisiä arvoja. Jos alueen arvo muuttuu oleellisesti, kansallisen kaupunkipuiston arvonimi voidaan myös peruuttaa. Alueilla, jotka kansallista kaupunkipuistoa perustettaessa muodostavat puiston ytimen, on säilyttämisvaatimus 13. Näiden keskeisimpien kohteiden arvo on usein jo todettu suojelupäätöksin, joten kaupunkipuisto ei sinänsä muuta tilannetta niiden osalta. Kaavan sallimat muutokset, esimerkiksi käyttötarkoituksen osalta, ovat mahdollisia, kunhan kohteen arvo ja säilyminen osana kansallisen kaupunkipuiston muodostamaa kokonaisuutta varmistetaan. Kansallisen kaupunkipuiston muodostavat alueet. 16

17 Kansallisten kaupunkipuistojen tunnistamisessa ja arvioinnissa käytetään seuraavia neljää kriteeriä: 1. Sisältö Kansallisen kaupunkipuiston täytyy sisältää - kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tärkeitä luonnonalueita, - kansallisen historian tai kaupungin omien kehitysvaiheiden kannalta merkittäviä kulttuuriympäristöjä rakennuksineen sekä - puistoarkkitehtonisesti tai esteettisesti merkittäviä puistoja ja viheralueita. 2. Laajuus ja eheys Kansallisen kaupunkipuiston täytyy olla - puisto- ja viherympäristönä riittävän laaja ja häiriötön sekä - viherrakenteeltaan niin yhtenäinen, että sitä pitkin on mahdollisuus siirtyä kaupunginosasta toiseen. 3. Ekologisuus ja jatkuvuus Ekologiselta kannalta on tärkeää, että - alueelle muodostuu lajiston siirtymisen ja vuorovaikutuksen mahdollistavia ekologisia käytäviä - alue on jatkuva eli liittyy välittömästi ilman selvää rajaa kaupungin ulkopuolisiin luonnonalueisiin tai sitä ympäröivään maaseutuun. 4. Kaupunkikeskeisyys - Kansallisen kaupunkipuiston täytyy olla osa kaupunkirakennetta eli alkaa kaupungin ydinkeskustasta tai sen välittömästä läheisyydestä. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos Hallitus esitti eduskunnalle elokuussa 2007 maankäyttö- ja rakennuslakiin muutoksia, joilla parannetaan ja kehitetään lain toimivuutta. Kaupunkipuiston perustamisedellytyksiin esitetään lisättäväksi luonnon monimuotoisuuden näkökulma. Kansallisten kaupunkipuistojen yhtenä tarkoituksena on ollut antaa merkitystä myös kaupungeissa olevan luonnon monimuotoisuudelle. Tätä näkökulmaa ei kuitenkaan laissa ole mainittu puiston perustamisen edellytyksenä. Kansallisia kaupunkipuistoja koskevia säännöksiä ehdotetaan väljennettäviksi siten, että mahdollistetaan yksityisen maan sisällyttäminen alueeseen ilman omistajan suostumusta, jos alueelle ei anneta sitovia määräyksiä. Voimassa oleva laki edellyttää maanomistajan suostumusta. Tämä on käytännössä vaikeuttanut riittävän yhtenäisen kaupunkipuiston muodostamista. Velvollisuudesta laatia hoito- ja käyttösuunnitelma yhdessä alueellisen ympäristökeskuksen kanssa esitetään luovuttavaksi. Yhteistyö kunnan ja ympäristökeskuksen välillä toteutuu joka tapauksessa. Lisäksi lakiin esitetään muutamia teknisiä tarkistuksia. 17

18 KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON VAIKUTUKSET Kansallisen kaupunkipuiston perustamista ei tule nähdä vain paikallisena voimavarana, vaan se profiloi koko maakuntaa. Kansallinen kaupunkipuisto viestii asukkaille, matkailijoille ja yrityksille, että kaupungissa on hyvä, kiinnostava ympäristö, josta halutaan pitää huolta. Kansallinen kaupunkipuisto antaa kaupungille tietyn statuksen ja takaa sen perusteena olevien arvojen säilymisen myös tulevaisuudessa 14. Nimeämis- ja rajausprosessi voi myös muuttaa siihen valittujen alueiden arvostusta ja niihin suhtautumista. Kansallisella kaupunkipuistolla on merkitystä matkailun edistäjänä, kaupungin vihreämpi imago taas houkuttelisi uusia asukkaita ja yrityksiä. Heinolan kaupunginjohtaja Hannu Komonen kehuu kaupunkiin perustetulla kansallisella kaupunkipuistolla olevan myönteinen imagoarvo 15. Lähtökohta on, että aluetta kehitetään olemassa olevien luonnon- ja kulttuuriarvojen pohjalta. Kansallisen kaupunkipuiston tavoitteisiin kuuluu viheralueiden säilyttäminen mahdollisimman yhtenäisenä kokonaisuutena. Uudet rakentamishankkeet kuten liikenneväylät tulee suunnitella ja sijoittaa siten, että ne eivät uhkaa kansallisen kaupunkipuiston arvoja, eheyttä ja jatkuvuutta. Erityisen tärkeää tämä on kaupunkipuiston ydinalueilla, joita ovat ne keskeisimmät kohteet, jotka alun perinkin ovat oikeuttaneet kansallisen kaupunkipuiston perustamisen. Tarkemmin Pohjois-Päijänteen kansallisen kaupunkipuiston ydinalueista kerrotaan kappaleessa Teemat ja arvot tämän selvityksen osassa 5. Positiivinen poliittinen tahto on edellytys tämän kaltaisessa projektissa. Samalla avoimuuden asukkaita kohtaan on oltava yksi lähtökohdista. On selvää, että kansallisen kaupunkipuiston saama kannatus tai vastustus riippuu toteuttamisprosessin ohella suoritetusta tiedottamisesta. Tiedottamisessa oleellista on tarpeeksi varhainen liikkeellelähtö sekä avoin asenne, jotta salailun tunnetta ei pääse syntymään. Hanketta voidaan painottaa joko suojelun tai kehittämisen kannalta. Tämä vaikuttaa siihen, mitä arvoja asukkaat kansallisen kaupunkipuiston olettavat edustavan. Kaupungin kannalta taloudellisesti merkittävät prosessit voidaan jakaa kansallisen kaupunkipuiston luoman imagon kohdalla kolmeen osaan: potentiaalisiin uusiin asukkaisiin, uusiin yrityksiin sekä matkailijoihin. Matkailu on teollisuuden haara, joka kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta selkeimmin hyötyy. Hyvästä esimerkistä käy Hämeenlinna, jossa kansallista kaupunkipuistoa on tarkoitus kehittää toiminnallisena alueena, ei passiivisena suojelualueena. Erilaiset kulttuuritoiminnot, kuten museot, näyttelyt, teatterit ja konsertit, antavatkin alueelle paitsi matkailullista, myös kulttuurillista arvoa. 16 Kansallisen kaupunkipuiston aiheuttamat suoranaiset taloudelliset hyödyt ovat mahdolliset tuet EU:n rakennerahastoista (Interreg IV C) tai ympäristöministeriöltä puiston perustamiseksi ja edelleen kehittämiseksi. 17 Interreg on EU-rahoitteinen yhteisöaloiteohjelma, joka tukee rajat ylittävää, valtioiden ja alueiden välistä yhteistyötä. 18

19 SWOT-analyysi kansallisesta kaupunkipuistosta VAHVUUDET Kokoaa hajanaiset alueet ja aiheet yhden katon alle. Keino tuoda paremmin esille paikan merkitystä ja tärkeyttä. Hyvän elinympäristön merkki. Yhdistää joustavasti erilaisia kaupunkirakenteen osia ja elementtejä. Antaa kaupungille suhteellisen vapaat kädet sekä sisällön että toteutusaikataulujen suhteen. Antaa siihen kuuluville alueille positiivisen leiman. Säilyttää alueiden arvoja tulevaisuuteen. Turvaa keskeisimmät viheryhteydet alueelta toiselle yli kuntarajojen. Valmistelun yhteydessä laadittavat selvitykset tuottavat arvokasta tietoa kaiken yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun pohjaksi. HEIKKOUDET Kansallinen kaupunkipuisto-käsitteen tietynlainen määrittelemättömyys. Kaupunkipuistoalueen vaikea hahmotettavuus; sisältää viheralueiden lisäksi rakennettuja alueita. Voi rajoittaa rajaukseen valittujen alueiden käyttöä ja niille rakentamista. MAHDOLLISUUDET Parantaa monin tavoin elinympäristöä, esim. kevyenliikenteen yhteyksiä ja virkistysmahdollisuuksia. Antaa kaupungille hyvän imagon ja maineen sekä parantaa vetovoimaisuutta. Luo lisää tapahtumia ja työpaikkoja ja tuo lisää asukkaita. Tuo paljon uusia mahdollisuuksia ja innovaatioita matkailualalle. Parantaa kaupungin ja yritysten kilpailukykyä. Kokoaa yhteen eri toimijoita ja organisaatioita. UHAT On tulevaisuudessa jonkin tärkeän rakennus- tai maankäyttöhankkeen tiellä. Kehittämiseen ja kunnostamiseen ei resurssoida tarpeeksi, jolloin kaupunkipuisto jää vain tyhjäksi päätökseksi, alueiden potentiaali hyödyntämättä ja hoidettu ilme saavuttamatta. Kansallisen kaupunkipuiston ulkopuoliset viheraluehankkeet voivat lykkääntyä resurssipulan takia. Tarkoituksella vaiheittain perustettava kaupunkipuisto voi olla keskeneräisen oloinen. Suurten kulttuuri- tai urheilutapahtumien aiheuttamat ympäristövaikutukset käyttövolyymin kasvaessa. 19

20 SUOMEN KANSALLISET KAUPUNKIPUISTOT Suunnitteluprosessista käyttöön - Kokemuksia kansallisen kaupunkipuiston eri vaiheista Suomen kolmeen kansalliseen kaupunkipuistoon ollaan asianomaisissa kaupungeissa hyvin tyytyväisiä ja kaikki katsovat hyötyneensä kaupunkipuiston statuksesta. Tiet onnistuneeseen lopputulokseen ovat sen sijaan poikenneet toisistaan. Hämeenlinna Ensimmäisenä kansallisena kaupunkipuistokohteena Hämeenlinna paneutui huolellisesti valmisteluun ja on toteuttanut hankkeen suurieleisimmin. Työ tehtiin kaupungin omin voimin ja työryhmässä oli mukana kymmenkunta henkilöä. Prosessissa haastavimmaksi koettiin yhteistyö eri hallinnonalojen kesken. Hämeenlinnan kansallisen kaupunkipuiston valmistelussa asukasyhteistyö oli melko tiivistä, yleisiä asukastilaisuuksia ja kyselyitä järjestettiin useita. Hankkeen valmistumisen jälkeenkin tilannetta on kartoitettu parin seurantakyselyn avulla. Hämeenlinnan kaupunki ja valtio omistavat pääosan puiston alueesta, mutta mukana on myös muita toimijoita ja yksityisiä maanomistajia kaiken kaikkiaan noin 20 kpl. Hämeenlinnan kansalliseen kaupunkipuistoon on saatu mukaan yrityksiä ja yksityisiä maanomistajia asuntoosakeyhtiöistä alkaen. Maanomistajille pidettiin omia tilaisuuksia, mikä lienee helpottanut asiaa. Hämeenlinnan kaupunki Keskustasta linnan kautta Aulangolle jatkuvan puiston maa-ala on 738 hehtaaria. Kaupunkirakennetta halkovalla vesistöllä on keskeinen merkitys kokonaisuuden kannalta, mutta virallisesti sitä ei lueta kuuluvaksi puiston alueeseen. Puiston perustamisen jälkeen aloitettiin hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen yhteistyössä Hämeen ympäristökeskuksen sekä vuorovaikutuksessa muiden sidosryhmien, kuten alueen maanomistajien kanssa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi laaditun hoito- ja käyttösuunnitelman toukokuussa 2002 ja ympäristöministeriö vahvisti sen toukokuussa Periaatteena Hämeenlinnassa on, että aina on voitava kulkea aivan rannan läheisyydessä. Lisäksi on kehitetty kansalliselle kaupunkipuistolle oma opastejärjestelmä. Kaupunki on käyttänyt kansallisen kaupunkipuiston arvonimeä paljon mainonnassaan ja tiedottamisessaan. Myös yritykset saavat käyttää arvonimeä. Kansalliselle kaupunkipuistolle on laadittu kattavat internetsivut. Kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvat viheralueet ovat hyötyneet kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta, sillä kaupunki lähes kaksinkertaisti niiden hoitobudjetin Hämeenlinnassa on siis panostettu myös taloudellisesti kansalliseen kaupunkipuistoon. Suomen Arkkitehtiliiton SAFA-palkinto myönnettiin vuonna 2007 Hämeenlinnan kaupungille määrätietoisesta rakennetun ympäristön kehittämisestä. Yhtenä palkinnon perusteena oli kansallisen kaupunkipuiston perustaminen sekä sitoutuminen sen myötä kaupunkiympäristön vaalimiseen. Hämeenlinnassa puistosta on saatu paljon positiivista palautetta. Alun perin rajaus olisi voinut sisältää kaksi kertaa suuremman alueen, mutta kaupunki päätti vetää projektin läpi helpommalla ja varmemmalla kokonaisuudella. Toisaalta jälkeenpäin mietittynä ollaan sitä mieltä, että samalla vaivalla, selvitystyöt jo tehtyinä, olisi voitu saman tien saada laajempi kokonaisuus. Kokonaisuutena Hämeenlinnan kansallisen kaupunkipuiston sisältämät lukuisat toiminnot ovat tärkeä osa kaupungin sosiaalista elämää (teatterit, museot, golfkenttä, agility, ratsastus, yleinen ulkoilu). Kansallinen kaupunkipuisto kokoaa yhteen eri ryhmien toimintakenttiä, mikä tarjoaa mahdollisuuden monipuoliseen vuorovaikutukseen eri ryhmien välillä. 18 Hämeenlinnan kaupungin yleiskaavapäällikkö Jaakko Välimaan mukaan kansallinen kaupunkipuisto toimii konseptina paremmin kuin pelkkä vihreä puskurivyöhyke kaupungin ympärillä. 20

MIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO?

MIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO? MIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO? MRL 68 Kansallinen kaupunkipuisto Kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri tai luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiirteiden

Lisätiedot

KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA. Veikko Syyrakki 26.11.2009

KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA. Veikko Syyrakki 26.11.2009 KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA Veikko Syyrakki 26.11.2009 ALUE Linna ympäristöineen Koilliskulma Verkatehdas ja keskustan rannat Asema ja radanvarsialueet Aulanko Lähtökohdat Opastus Hoito ja käyttösuunnitelma

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiä, Tahkovuori 1/6 NILSIÄ, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS OLD COURSE- GOLFALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Valkamalahdentietä ja golfaluetta Tahkovuoren

Lisätiedot

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

MAMA-TYÖRYHMÄN KANNANOTTO

MAMA-TYÖRYHMÄN KANNANOTTO MAMA-YÖRYHMÄN KANNANOO KVÄ 2012 Koskien maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) sekä muun lainsäädännön ja niitä tulkitsevan ohjeistuksen puutteita ja kehittämistavoitteita yöpaja Ympäristöministeriössä 26.11.2012

Lisätiedot

SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kuopion kaupunki 1/6 KUOPION KAUPUNKI SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS alue sijoittuu Tahkovuoren rinnealueen pohjoispuolelle Syvärin rannalle.

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.1 SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662.30 PÄIVÄYS: 16.12. 2013, TARK. 9.4. 2014 Sweco Ympäristö Oy S w e co Y m p ä r is t ö O

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Juankosken kaupunki 1/6 JUANKOSKEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS Tikanniemen ranta-alueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Juankosken asemakaava-aluetta Tikanniemessä.

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 26.1.2016 1(7) KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS 26.1.2016 Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti ilmakuvassa TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelualue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1/5 NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 184, 185 JA 307 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee kortteleita 184,

Lisätiedot

Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 28.kaupunginosan kortteleita 169 ja 168 sekä autopaikkojen korttelialueen AP (168, 169) ja niihin liittyviä katualueita koskeva asemakaavan

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYNÄMÄEN KUNTA 1.1 KATTELUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E27437 PÄIVÄYS: 8.1. 2015, TARK. 4.9. 2015 Sweco Ympäristö Oy MYNÄMÄEN KUNTA Katteluksen

Lisätiedot

KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO IMAGOTEKIJÄNÄ Esimerkkinä Hämeenlinna ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT KONERENSSI, Hyvinkää 26.-27.8.2015 26.8.2015, klo 10.

KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO IMAGOTEKIJÄNÄ Esimerkkinä Hämeenlinna ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT KONERENSSI, Hyvinkää 26.-27.8.2015 26.8.2015, klo 10. KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO IMAGOTEKIJÄNÄ Esimerkkinä Hämeenlinna ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT KONERENSSI, Hyvinkää 26.-27.8.2015 26.8.2015, klo 10.40 Jukka-Pekka Flander Ympäristöneuvos YMPÄRISTÖMINISTERIÖ

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava

Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Konginkangas Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava Pyyrinlahden kylän tiloille Laajaniemi 2:223 ja Leppäranta 2:195. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Viherrakenne ja täydennysrakentaminen Jyväskylän esimerkkejä yleiskaavasta asemakaavoitukseen

Viherrakenne ja täydennysrakentaminen Jyväskylän esimerkkejä yleiskaavasta asemakaavoitukseen TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Työpaja-alustus / IV Viherympäristön merkitys täydennysrakentamisessa Viherrakenne ja täydennysrakentaminen Jyväskylän esimerkkejä yleiskaavasta asemakaavoitukseen

Lisätiedot

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013

MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013 Kaavoitus ja metsien käsittely MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013 MRL tuli voimaan 1.1.2000 Arvioitu vuosina 2001 ja 2002 sekä 2005 HO: Ympäristöministeriö toteuttaa maankäyttö- ja rakennuslain uuden kokonaisarvioinnin

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelua lue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa.

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa. SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 LINNANMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.6.2011 RANTA-ASEMAKAAVA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.6.2011 RANTA-ASEMAKAAVA 1.6.2011 TAMMELAN KUNTA Lunkaan kylä Kiinteistö Mäkilä RN:o 17:0 Tammelan kunta Kunnanhallitus TAMMELAN KUNTA 2(5) Tunnistetiedot: Kunta: Kaavan nimi: Suunnittelualue: Kaavan laadituttaja: Tammela Pääjärven

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (6) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Teuvontien varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

MAISEMASELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

MAISEMASELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI MAISEMASELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ympäristöministeriö, työpaja 26.11.2012 Maisema-arkkitehdit MARK Elina Kataja ja Elina Kalliala SISÄLTÖ Lakiviittaukset aiheeseen liittyen (MRL, MRA, YVA, Eurooppalainen

Lisätiedot

YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA

YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A YLIVIESKAN KAUPUNKI YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.1.2015 P22715 Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastine 1 (39)

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA KH 316/2006 LIITE 3 Ydinkeskustan osayleiskaavan 2002-2015 muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA KUUSANKOSKEN KAUPUNKI TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUS 2008 Kuusankosken kaupunki Kuusankosken kaupungin

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 2.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA hyväksytty 23.4.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin (03) 888

Lisätiedot

Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.5.2015 Liite 1. Sivu 1(6) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma koskien rakennusjärjestyksen yhtenäistämistä. Sisällys:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

Kortteli 52125, asemakaavan muutos

Kortteli 52125, asemakaavan muutos Kortteli 52125, asemakaavan muutos Työ nro 002260 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 17.8.2015 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 467

RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 467 Valkeakosken kaupunki 2.4.2013 Kaavoitus / Kaupunkisuunnitteluyksikkö Sääksmäentie 2 37600 VALKEAKOSKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 2.4.2013 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVA- KARTTAA RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI FCG Planeko Oy JÄMSÄN KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI 9.4.2008, TARK. 27.6.2008, TARK 17.5.2013 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Suunnittelualue käsittää Äänejärven vesialueen ja sen kaupungin puolella sijaitsevan rantapuiston.

Suunnittelualue käsittää Äänejärven vesialueen ja sen kaupungin puolella sijaitsevan rantapuiston. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 24.2.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI ÄÄNEJÄRVEN RANTAPUISTON ASEMAKAAVA SUUNNITTELUALUE Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Suunnittelualue käsittää Äänejärven

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS SUOMUSSALMEN KUNTA (777) KIRKONKYLÄ (406) SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA, SAPPEEN KYLÄ RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 8, 13, 14, 15, 16 JA 17 SEKÄ KORTTELIN 6 RAKENNUSPAIKKOJA 2 JA3, KORTTELIN 7 RAKENNUSPAIKKOJA 2, 3, 4,

Lisätiedot

Valmistelijat: kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen, puh. 0400 760 284 kaavoituspäällikkö Lars Olsson, puh. 040 571 5081

Valmistelijat: kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen, puh. 0400 760 284 kaavoituspäällikkö Lars Olsson, puh. 040 571 5081 Kotkan kansallinen kaupunkipuisto Kala 4.12.2012 / 117 Valmistelijat: kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen, puh. 0400 760 284 kaavoituspäällikkö Lars Olsson, puh. 040 571 5081 Mikä on kansallinen

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Paadentaipaleen kylän tilat 403:1:118 Marttila, 403:1:306 Mikkola ja 403:1:103 Rautatienalue (osa). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Paadentaipaleen kylän tilat 403:1:118 Marttila, 403:1:306 Mikkola ja 403:1:103 Rautatienalue (osa). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KIVILAHTI Kivilahden ranta-asemakaava Paadentaipaleen kylän tilat 403:1:118 Marttila, 403:1:306 Mikkola ja 403:1:103 Rautatienalue (osa). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Aloite Naantalin kaupunki 7.2.2011, päiv. 1.6.2012 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Naantalin kaupungissa Velkuanmaan Pohjakylässä.

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä: vs. tekninen johtaja Nicole Ahtokivi Valmistelija

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Suunnittelualueen alustava rajaus ilmakuvassa Hakija: Asemakaavan

Lisätiedot

Hissitien asemakaavamuutos, osa 2 (Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä korttelit 83 ja 299)

Hissitien asemakaavamuutos, osa 2 (Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä korttelit 83 ja 299) KITTILÄN KUNTA Puh 040 356 500, Fax 016-642259 20.10.2014 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Hissitien asemakaavamuutos, osa 2 (Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kouvolan kaupunki Maankäytön suunnittelu Liite 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HAANOJAN ALUE Pvm. 29.8.2014 Kaupunginosa 8. Kankaro Asemakaava koskee tilan 286-402-36-2 osaa Asemakaavan muutos

Lisätiedot