Talotekniikka osana energiatehokasta rakentamista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talotekniikka osana energiatehokasta rakentamista"

Transkriptio

1 Talotekniikka osana energiatehokasta rakentamista Pientalopäivät 2011 Rakennuslehti, Oulu Mikko Saari VTT Expert Services Oy

2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = Paljonko kulutetaan energiaa (=kwh)

3 Jakoviivan alla on energiankulutus ja siihen liittyvät asiat Mitä saadaan Energiatehokkuus = Paljonko kulutetaan energiaa Päästöt ympäristöön Käytönaikainen energiankulutus Muut ympäristövaikutukset Voimalaitoskapasiteetti Rakentamisvaiheen energiankulutus Rakennustuotteiden valmistuksen energiankulutus Luonnonvarojen käyttö Purkamisvaiheen energiankulutus

4 Energiatehokkuus ei ole pelkästään energiansäästöä Hyvä sisäilmasto Turvallinen Toimiva Terveellinen Viihtyisä Tarpeita vastaava Mitä saadaan Energiatehokkuus = Paljonko kulutetaan energiaa Kaunis, kestävä ja käyttökelpoinen Ympäristömyönteinen Päästöt ympäristöön Käytönaikainen energiankulutus Muut ympäristövaikutukset Voimalaitoskapasiteetti Rakentamisvaiheen energiankulutus Rakennustuotteiden valmistuksen energiankulutus Luonnonvarojen käyttö Purkamisvaiheen energiankulutus

5 Energiatehokkuuden parantaminen energialähteestä riippumatta 25 C Normaali talo 20 C 15 C Energiatehokas talo 10 C 5 C

6 Marssijärjestys energiatehokkaiden talojen toteutukseen Energiamuoto Kulutuksen ohjaus ja näyttö Ilmaisenergioiden hyödyntäminen Sähkönkäytön tehostaminen Lämpöhäviöiden pienentäminen Kioto-pyramidi Energiatehokkaan rakentamisen portaat HALLITAAN KOKONAISUUUDEN SUUNNITTELU Pienennetään energian tarve mahdollisimman pieneksi lämmitys, käyttövesi, sähkö ja viilennys tekniset ja taloudelliset rajoitukset Pientä energiantarvetta vastaava talotekniikka pyritään monitoimijärjestelmiin talotekniikan sähkönkulutuksen hallinta Tarpeenmukainen käyttö ja kulutuksen näyttö Pientä lämmitystarvetta vastaava lämmöntuottoratkaisu lisäksi mahdollinen paikallinen energian tuotanto ja ulosmyynti mahdollistaa nettonolla- ja nettoplusenergiatalot, joiden perustana on passiivienergiatasoinen talo

7 Energiankulutustasoja Rakentamismääräyskokoelman (RakMk) mukainen talo kyseisenä vuonna voimassa olevien rakentamismääräysten minimivaatimusten mukaan rakennettu talo Matalaenergiatalo tilojen lämmitysenergiankulutus on 50 kwh/brm² vuodessa (Jyväskylä) talon lämpöhäviö on alle 85 % RakMk 2010 mukaisen talon vertailulämpöhäviöstä Passiivienergiatalo tilojen lämmitysenergiankulutus on 25 kwh/brm² vuodessa (Jyväskylä) talon lämpöhäviö on alle 65 % RakMk 2010 mukaisen talon vertailulämpöhäviöstä kokonaisenergiankulutus on enintään 120 kwh/brm² vuodessa Passiivitalo (alkuperäinen saksalainen Passivhaus Instituutin määritelmä) lämmitys- ja jäähdytysenergian tarve 15 kwh/lattia-m² primäärienergian tarve 120 kwh/lattia-m²

8 Muita energiankulutustasojen kuvauksia Nolla- ja plusenergiatalo nolla- tai plusenergiatalo on passiivitason talo, jossa tuotetaan energiaa yli oman tarpeen niin, että tuotetusta energiasta hyödynnetty määrä vastaa omaa vuotuista energiankulutusta (nolla) tai ylittää sen (plus) VTT:n sertifioima passiivitalo (vaatimukset on muunnettu pohjoisen ilmastoon sopiviksi, Promotion of European Passive Houses) tilojen lämmitys- ja jäähdytysenergian tarve kwh/brm² vuodessa primäärienergian tarve kwh/brm² vuodessa (D3/2012 muotokertoimet) rakennuksen vaipan ilmanvuotoluku n 50 on enintään 0,6 1/h Lähes nollaenergiatalo (EU:n direktiivi) lähes nollaenergiatalo on myös passiivitasoinen talo, jonka tarkka kansallinen määritelmä vielä puuttuu

9 Lähes nollaenergiarakennuksen kuvaus direktiivissä Lähes nollaenergiarakennus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2010/31/EU, annettu 19 päivänä toukokuuta 2010, rakennusten energiatehokkuudesta (uudelleenlaadittu) lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin korkea energiatehokkuus, sellaisena kuin se on määritettynä liitteen I mukaisesti. Tarvittava lähes olematon tai erittäin vähäinen energian määrä olisi hyvin laajalti katettava uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla, mukaan lukien paikan päällä tai rakennuksen lähellä tuotettava uusiutuvista lähteistä peräisin oleva energia; 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä kaikki uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia

10 Tilojen lämmitysenergiankulutus, kwh/brm² vuodessa Energiankulutustasot Ilmanvaihto Vuotoilma Ulko-ovet Ikkunat Alapohja Yläpohja Ulkoseinä 0 Normitalo 2000 Normitalo 2003 Normitalo 2008 Normitalo 2010 Matalaenergiatalo Passiivienergiatalo

11 Energiankulutus, kwh/brm² vuodessa Energiankulutustasot Lämmityksessä hyödynnetyt lämpökuormat Tilojen lämmityksen nettoenergiankulutus Lämmitysjärjestelmän lämpöhäviöt Käyttövesi Sähkö 0 Normitalo 2000 Normitalo 2003 Normitalo 2008 Normitalo 2010 Matalaenergiatalo Passiivienergiatalo

12 Passiivienergiatalon energiankulutus Joulukuu Joulukuu RakMk 2008 mukaisen talon energiankulutus Tilojen lämmityksen nettoenergiankulutus Lämmitysjärjestelmän lämpöhäviöt Käyttövesi Sähkö Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Helmikuu Tilojen lämmityksen nettoenergiankulutus Lämmitysjärjestelmän lämpöhäviöt Käyttövesi Sähkö Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Passiivienergiatalon energiankulutus Helmikuu Tammikuu Tammikuu Energiankulutus, kwh Energiankulutus, kwh

13 % 90 % Tulevaisuuden talo toimii uusiutuvalla energialla Suhteellinen energiankulutus, % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Uusiutuva Uusiutumaton Energian tarpeen pienentäminen on tehokas keino uusiutuvien energialähteiden osuuden lisäämiseen. Kun energiatarve pienenee murtoosaan nykyisestä, niin se on helpompi kattaa uusiutuvalla energialla. 10 % 0 % Normitalo 2008 Passiivienergiatalo

14 Energiakriisien jälkeen uskottiin monimutkaiseen talotekniikkaan rakennusten energiansäästössä Vuosi 1978 Vuosi 1982

15 Suomalainen passiivienergiatalo ja ilmanvaihtolämmitys U=0,06...0,08 Passiivienergiatalo Yhdistämällä tilojen lämmitys ilmanvaihtoon, saadaan yksinkertainen ja tehokkaasti säädettävissä oleva ilmanvaihtolämmitysratkaisu passiivienergiataloon. Ilmanvaihtolämmityksessä tilat lämmitetään tai viilennetään huoneisiin puhallettavalla tuloilmalla. Passiivienergiatalon vaatimuksia: U=0,6...0,8 Ulkovaipan ilmanvuotoluku n 50 on enintään 0,6 1/h. Tiivis yläpohja ja ilmakanavat kulkevat energiatehokkaasti sisäpuolella lävistämättä yläpohjaa. U=0,10...0,12 U=0,10...0,13 Ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde vähintään 65 %. Liesikupu on liitetty lämmöntalteenottoon. Ilmanvaihtolämmityksen puhaltimien ominaissähköteho on enintään 1,5 kw/(m³/s), tehostuksessa enintään 2,0 kw/(m³/s) ja viilennyksessä enintään 2,5 kw/(m³/s).

16 MEPI v

17 MEPI v

18 ESPI, v

19 Marjalan ekotalo Liperi, v

20 Matalaenergiaharkkotalo Sarastus, Laukaa, 2003 Sarastus oli harkkoteollisuuden ja VTT:n kehittämän matalaenergiateknologian ensimmäinen rakennuskohde. Kehitystyön tuloksena harkkovalmistajat ovat tuoneet markkinoille matalaenergiaharkkotuotteita.

21 Energiatehokkaan talon ohjeellisia suunnitteluarvoja Sisäilmaston suoritusarvot Rakentamismääräysten mukainen talo, RakMk 2010 Matalaenergiatalo Passiivienergiatalo Sisäilmaston tavoitetaso RakMk osa D2 S1, S2 ja S3 /1/ S1, S2 ja S3 /1/ Rakennusmateriaalien päästöluokka RakMk osa D2 M1 /1/ M1 /1/ Rakennustöiden puhtausluokka RakMk osa D2 P1 /1/ P1 /1/ Rakennusosien suoritusarvot Lämmönläpäisykertoimet, W/m 2 K - ulkoseinä 0,17 0,13 0,17 0,05 0,13 - yläpohja 0,09 0,09 0,05 0,08 - alapohja maanvastainen ryömintätilaan rajoittuva ulkoilmaan rajoittuva 0,16 0,17 0,09 0,13 0,11 0,09 0,05 0,12 0,05 0,10 0,05 0,09 - ikkunat ja ovien valoaukot 1,0 0,9 0,6 0,8 - ulko-ovet 1,0 0,7 0,4 0,7 Vaipan ilmanvuotoluku n 50, 1/h enintään 2,0 enintään 1,0 enintään 0,6 Lämpöhäviövaatimus RakMk 2010 vertailutasosta 100 % 85 % 65 % /1/ Sisäilmastoluokitus Helsinki, Sisäilmayhdistys ry. Rakennustieto Oy. 22 s. (LVI-ohjekortti LVI , RT-kortti )

22 Energiatehokkaan talon ohjeellisia suunnitteluarvoja Lämmityksen suoritusarvot Rakentamismääräysten mukainen talo, RakMk 2010 Matalaenergiatalo Passiivienergiatalo Huoneiden lämmityksen tehontarve, W/m² enintään 20 Tilojen lämmityksen ja jäähdytyksen energiankulutus, kwh/brm² vuodessa Lämmin käyttövesi, kwh/brm² vuodessa Lämmitysjärjestelmän lämpöhäviöenergia, kwh/brm² vuodessa Energiankulutus Lämmitysenergiankulutus, kwh/brm² vuodessa enintään Laitesähköenergia, kwh/brm² vuodessa Kokonaisenergia, kwh/brm² vuodessa Ilmanvaihdon suoritusarvot Lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde 45 % vähintään 55 % vähintään 65 % Ilmanvaihdon ominaissähköteho, kw/(m 3 /s) enintään 2,5 enintään 2,0 enintään 1,5

23 Perustusten lämpötekninen toimivuus voi vaikuttaa merkittävästi lämmitysjärjestelmän valintaan Huono ratkaisu, nurkka kylmä Parempi ratkaisu, nurkka lämmin

24 Energiatehokkaassa talossa ei ole pakkasillakaan kylmiä pintoja - ikkunan alla ei tarvita lämmityspatteria kylmäsiltoja peittämässä A1 ka: 17,9 C A2 ka: 17,9 C 22,9 C P1: 18,4 C P2: 19,5 C 14 12,9 C

25 RakMk 2008: talossa on lämmitystarvetta 70 %:n ajan vuodesta Ulkoilman lämpötila, C Lämmitysteho, W/brm² RakMk 2008 mukaisen talon lämmitystarve RakMk 2008 mukaisen talon lisäviilennystarve Lämpökuorma Viilennys ulkoilmalla Aika vuodesta, %

26 Passiivienergiatalossa on lämmitystarvetta 5 %:n ajan vuodesta, suuren osan aikaa viilennetään ulkoilmalla Ulkoilman lämpötila, C Lämmitysteho, W/brm² Passiivienergiatalon lämmitystarve Lämpökuorma Passiivienergiatalon lisäviilennystarve Viilennys ulkoilmalla Aika vuodesta, %

27 Lattialämmityksen toimintalämpötilat muuttuvat Ulkoilman lämpötila, C Lämpötila, C Lattian pintalämpötilat Huonelämpötila Normitalo 2000 Normitalo 2008 Matalaenergiatalo Passiivienergiatalo Huonelämpötila Passiivienergiatalon lattialämmityksessä lattian pintalämpötila on talvella noin 0,5 C huoneilmaa lämpimämpi, kovillakin pakkasilla vain 1,5 C Aika vuodesta, %

28 Energiatehokkaan teknologian avulla lämmitys- ja viilennystarpeet saadaan niin pieniksi, että passiivienergiatalo voidaan taloudellisesti lämmittää ja viilentää ilmanvaihtolämmityksellä RakMk RakMk Lämmitysteho, W Matalaenergiatalo Passiivienergiatalo Lämmitystehoa vastaava ilmanvaihto 0,5 1/h Lämmitysteho, W/m² Keskimääräinen lämpökuorma talvella Ulkoilman lämpötila, C 0

29 Energiatehokkaan pientalon ilmanvaihtolämmityksen mitattu toiminta talvella Lämpötila, C Tuloilman lämpötila Huonelämpötila Auringon säteilyteho, 100 W/m² Ulkoilman lämpötila h h h h h h h h Aika, pv.kk. klo

30 Ilmanvaihto energiatehokkaassa talossa Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä Tehokas lämmöntalteenotto Pieni puhallinsähkön kulutus Ilmanvaihdon päätelaitteet Tuloilma puhtaisiin tiloihin Poistoilma likaisista tiloista Päätelaitteiden sijoittelu Mahdolliset virtausesteet Päätelaitteiden tyyppi Ääni, sekoittavuus, heittopituus, paine-ero Ilmakanavistot

31 Keittiön ilmanvaihto Keittiön käryjen poisto liesikuvulla Design Käryjen poiston tehokkuus huuvatilan puuttuminen ilmavirta kasvaa

32 Ulkoa tulevan lämpökuorman aiheuttaman viilennystarpeen minimointi Passiivienergiatalon viilennystarve on minimoitu rakenteellisin keinoin tavanomaista parempi rakennuksen ulkovaipan lämmöneristys ja ilmanpitävyys estetään rakenteisiin varastoituvan lämmön tulo sisälle Suoran auringonpaisteen sisääntuloa ikkunoista on rajoitettu ikkunoiden kohtuullisella koolla auringonsuojalaseilla sekä rakenteellisella auringonsuojauksella ensisijaisia keinoja ovat reilunkokoiset räystäät ikkunaa varjostavat parvekkeet usein tarvitaan myös ulkopuolisia sälerakenteita, lippoja, markiiseja ja sälekaihtimia

33 Energiatehokkaan rakennuksen auringonsuojaus ja viilennys Wienerberger passiivienergiatiilitalo 40 Ilman aurinkosuojausta ja lämmöntalteenoton ohitusta Otetaan käyttöön lämmöntalteenoton ohitus Kuukauden keskimääräinen sisälämpötila, C Lisäksi käytetään auringonsuojalaseja Lisäksi sälekaihtimet 20 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuukausi

34 Myös kesällä tarvitaan hyvää lämmöneristystä, jotta viilennystarve voidaan hallita Ulkoilman lämpötila eteläseinällä Ulkoilman lämpötila varjossa Operatiivinen sisälämpötila Lämpötila, C Kellonaika, tuntia

35 Ulkoilma Ulkoilman maalämpöpatteri, GC-ValloFlex GEO Maalämpöpatterin kytkentäesimerkki. Kesällä maa viilentää ja talvella lämmittää ulkoilmapatterin maaputkistossa kiertävää lämmönsiirtonestettä. Ulkoilmapatteri siirtää maan viileyden tai lämmön ilmanvaihtolämmityksen tuloilmaan. GC-ValloFlex GEO Maalämpöpatteri Esilämmitetty tai viilennetty ulkoilma Pumppuryhmä Maaputkisto Lähde: Heinemann GmbH ja Vallox Oy

36 Ulkoilmakanava maalämmönsiirtimenä, Rehau Awadukt Kesällä maa viilentää sisään otettavaa lämmintä ulkoilmaa Talvella maa lämmittää sisään otettavaa kylmää ulkoilmaa Lähde: Rehau

37 Termisen massan hyödyntäminen lämpövarastona ja lämpötilan hallinnassa Passiivinen hyödyntäminen lämpöä varaava rakenne toimii itsenäisesti lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmä eivät ota huomioon massan vaikutusta Aktiivinen hyödyntäminen ilman rakenteisiin integroitua talotekniikkaa säätöjärjestelmä ottaa massan vaikutuksen huomioon esim. liukuvat asetusarvot rakenteisiin on integroitu talotekniikkaa rakenteiden sisällä on lämmitys/jäähdytysputkisto rakenteen lämpötilaa ja lämmönluovutusta/varastointia ohjataan aktiivisesti

38 Esimerkki rakennusrungon termisen massan aktiivisesta hyödyntämisestä talotekniikalla (Concretcool-system, Kiefer)

39 Tulisijalämmitys energiatehokkaassa talossa Lämmitysteho, kw 3 2,5 2 1,5 1 0, Aika, h 380 kg 1125 kg 2050 kg Massiivinen varaava tulisija luovuttaa matalaenergiataloon lämpöä tasaisesti usean päivän ajan yhdellä poltolla Kevyt tulisija voi antaa matalaenergiataloon liian suuren hetkellisen lämpötehon, joka nostaa sisälämpötilan tarpeettoman korkeaksi ja lämpö on tuuletettava ulos

40 Tulisijan ja ilmanvaihdon yhteistoiminta energiatehokkaassa talossa Talon sisälle suuren alipaineen aiheuttavien ilmanvaihtolaitteiden kuten liesituulettimien tai huippuimureiden käyttö on merkittävä syy tulisijojen savupiipun huonoon vetoon ja suureen lämpöhukkaan Ilmanvaihdon vaikutus tulisijan vetoon ilmanpitävässä talossa, n 50 = 1 h -1 Tulisijan ja huoneilman välinen paine-ero, Pa Tulisija ei vedä Tulisija vetää Liesituuletin Koneellinen poistoilmanvaihto Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto liesikuvulla Ulkoilman lämpötila, C

41 Palamisilma tulipesään ilmanvaihdosta riippumattomasti Tulisijan ja ilmanvaihdon moitteettoman yhteistoiminnan varmistamiseksi palamisilma tulisi johtaa tulisijaan ulkoa pienipainehäviöisellä ja lämpöeristetyllä ilmakanavalla suuluukkuun ja siitä tulipesään

42 Käyttöveden lämmityksen perusratkaisu Varaus aurinkolämpövaraajan liittämiseksi

43 Esimerkki matalaenergiapientaloon jälkeenpäin asennetusta aurinkolämmitysjärjestelmästä, Kauklahti, Espoo

44 Käyttövesivaraajan lämpöhäviövaatimus 250 Varaajan veden keskilämpötila 70 C, ympäröivä tila 21 C Lämpöhäviöteho, W D1/2007 Passiivienergiataso Lämpöhäviöenergia, kwh vuodessa Varaajatilavuus, dm³ 0

45 Esimerkkejä lämmöneristetyistä putkistovarusteista, joiden avulla putkistojen lämpöhäviöt minimoidaan ja kondenssiongelmat vältetään Easytop-vinoistukkaventtiili, sulkuventtiili, lämmöneristyskuoret ja eristetyt putket. Lähde: Viega Wilo-Stratos ECO lämmöneristetty kiertovesipumppu. Lähde: WILO Lämmöneristetty kannatin. Lähde: KAIMANN

46 Käyttöveden esilämmitys jätevedestä otetulla lämmöllä Lämpimän käyttöveden varaaja Jäteveden lämmöntalteenoton lämmönsiirrin RECOH-VERT Kylmävesiliitäntä Viemäriliitäntä Recoh-vertin poikkileikkaus Ilmaväli Ulkoputki Väliputki Sisäputki Kylmä vesi Suihkun jätevesi Ilmatila Jätevesivirran pyörteittäjä Kylmävesi- Lämmenliitäntneen veden liitäntä Esimerkki lämmöntalteenottamisesta viemäriin menevästä suihkuvedestä. Kylmä käyttövesi esilämpenee lähes 20 C viemäriin virtaavan lämpimän suihkuveden avulla. Kylmän veden lämpötilahyötysuhde on valmistajan mukaan yli 60 % Lähde: Hei-Tech b.v.

47 Asunnon ilmanvaihtokoneen energiatehokkuuden luokitus tuotesertifikaatissa Tuotesertifikaatilla voidaan osoittaa energiatehokkuus ja määräystenmukaisuus Energiatehokkuuden laskenta perustuu ilmanvaihtokoneen mitattuihin suoritusarvoihin Luokitus 9 luokkaan (A - I) Lämpö ja sähkö luokitetaan erikseen Lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde, A-luokassa yli 70 % Ilmanvaihtokoneen ominaissähköteho, A-luokassa alle 1,0 kw/(m³/s)

48 Ulkoilmalämpöpumpun toiminta kylmissä oloissa -esimerkkinä laatupumppu (säästö %) Laskelmissa käytetyt ulkoilmalämpöpumpun (UILP) suoritusarvot UILP:n lämpöteho, kw Lämpökerroin UILP:n sähköteho, kw Teho, kw ja lämpökerroin Ulkoilman lämpötila, C

49 Passiivitalon kompaktin talotekniikkayksikön periaate Lähde: Passivhaus Institut

50 Esimerkki passiivitalon kompaktista talotekniikkayksiköstä Poistoilmasta lämpöä otetaan talteen vastavirtalevylämmönsiirtimellä, jolla lämmitetään tuloilmaa. Jäteilmasta otetaan lämpöä talteen lämpöpumpulla tuloilman ja lämpimän käyttöveden varaajan lämmittämiseen. Varaajassa on valmiina sähkölämmitysvastus ja lämmönsiirrin aurinkolämmön liittämistä varten. Lähde: Genvex 1. Jäteilma 2. Tuloilma 3. Sähkökytkennät 4. Kondenssiveden poisto 5. Kompressori l varaaja 7. 3/4 anodi 8. 1 kw sähkövastus 9. Lauhduttimen lämmönsiirrin 10. Pressostaatti 11. Kylmävesiliitäntä 12. Lämpimän veden liitäntä 13. Aurinkolämmön tuloliitäntä 14. Aurinkolämmön lähtöliitäntä 15. Lämminvesikierron liitäntä 16. Ulkoilma 17. Poistoilma 18. Poistoilmansuodatin 19. Ulkoilmansuodatin 20. Tuloilmapuhallin 21. Poistoilmapuhallin 22. Ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vastavirtalevylämmönsiirrin 23. Höyrystin 24. Lauhdutin tuloilmassa HUOM. Keski-Euroopan ilmastoon suunnitellun talotekniikkayksikön toimivuudesta kylmässä ilmastossa ei varmuutta. Myöskään varmennettua lämmöntalteenoton vuosihyötysuhdetta ei ole esitetty.

51 Lämmitys ja viilennys energiatehokkaassa talossa Lämmitys ja viilennys osana ilmanvaihtoa Lämmityspatterit puuttuvat ikkunoiden alta Mukavuuslattialämmitys Lattian pintamateriaali ratkaisee puu, korkki, muovimatto laminaatti kivilaatta, tiililaatta, betoni Synnyttää lämpökuormaa Matalalämpötilainen lattialämmitys tai viilennys Matalalämpötilainen kattoviilennys Massiivisten rakenteiden lämmönvarauskyvyn hyödyntäminen Yksittäisiä lämmityspattereita huippupakkasia varten Voidaan sijoittaa vapaasti, myös design on vapaa

52 Talotekniikan reitityssuunnittelu on osa kokonaisuuden suunnittelua Arkkitehti suunnittelee jo esisuunnitteluvaiheessa talotekniikan kannalta edullisen huonejärjestyksen sekä talotekniikan tarvitsemat tilat ja reititykset talotekniikan huolto- ja korjaustoimenpiteet sekä uusiminen voidaan tehdä helposti ja kustannustehokkaasti talotekniikan reitit tulevat mahdollisimman lyhyiksi näin minimoidaan talotekniikkajärjestelmien lämpöhäviöt ja niiden aiheuttamat jäähdytystarvetta aiheuttavat lämpökuormat Yleensä ilmanvaihtolämmityskone sijoitetaan ulkoseinää vasten ja ulko- ja jäteilma kanavoidaan suoraan seinän läpi ulos. Tulo- ja poistoilmakanavat sijoitetaan kulkemaan lämpimissä tiloissa, ei koskaan kylmällä ullakolla

53 Energiatehokkaan talon rakentamisen yksinkertaiset ja kustannustehokkaat keinot talon ulkovaipan lämpöhäviön pienentäminen (ulkoseinät, katto, lattia, ikkunat ja ovet) ilmanvaihdon hallinta ja tehokas poistoilman lämmön talteenotto (terveellinen sisäilma) lämmityksen ja ilmanvaihdon tarpeenmukainen käyttö ja ohjaus sisäisten ja ulkoisten lämpökuormien (ilmaisenergioiden) tehokas hyödyntäminen lämmityksessä ja torjunta viilennyksessä termisen massan, ulkoilman ja maan kylmyyden hyödyntäminen viilennyksessä rakennusautomaation tehokas hyödyntäminen vedenkulutuksen hallinta energiatehokkaat sähkölaitteet huolellinen rakentaminen (talon ulkovaipasta tulee tuulenpitävä ja kylmäsillaton) kaiken tekniikan yksinkertaistaminen, talon osien vähentäminen ja toistuvien ratkaisujen käyttäminen talotekniikan toiminnallinen hajauttaminen, sillä varmistetaan toimintaedellytykset muuttuvissa olosuhteissa yhteistyö entistäkin tärkeämpää rakennuttajien, suunnittelijoiden ja hankkeen muiden osapuolien välillä jo suunnittelun alkuvaiheessa energiatehokkuusratkaisut tehdään silloin varaudutaan muun muassa talotekniikan uusimiseen entistä energiatehokkaammaksi tulevaisuudessa

54 Energiatehokkaan talon talotekniikan kehitystarpeita Yksinkertaisten yhdistettyjen lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien kehittäminen Talotekniikan reititysjärjestelmien kehittäminen Muuttuvailmavirtaisen ilmanvaihdon päätelaitteiden kehittäminen Ilmanvaihdon ja muun talotekniikan laitteiden lämpöhäviöiden vähentäminen ja näiden lämmöneristystuotteiden kehittäminen LTO:n huurtumisen ja jäätymisen hallinnan kehittäminen Energiatehokkaat liesikuvut, joilla on hyvä kärynsieppauskyky Ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähkötehon pienentäminen Pienitehoisten lämmitys- ja viilennysjärjestelmien ja lämmönluovuttimien kehittäminen Yksinkertaisten säätöjärjestelmien kehittäminen

55 Palveluja huomisen menestykseen

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN TALON TUNNUSMERKIT

ENERGIATEHOKKAAN TALON TUNNUSMERKIT ENERGIATEHOKKAAN TALON TUNNUSMERKIT Mikko Saari, VTT Energiatehokas koti - tiivis ja terveellinen? Suomen Asuntomessut ja Suomen Asuntotietokeskus Helsingin messukeskus, Ballroom 28.3.2009 Energiatehokkaan

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11. ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.26 Espoo Mikko Saari, VTT 24.11.26 1 Energiatehokas kerrostalo kuluttaa 7 % vähemmän

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

Kivirakenteiset matala ja passiivienergiatalot

Kivirakenteiset matala ja passiivienergiatalot Kivirakenteiset matala ja passiivienergiatalot KESTÄVÄ KIVITALO SEMINAARI 09 Oulu, 10.11.09 Mikko Saari, VTT Energiatehokkaan talon suunnittelun ja toteutuksen periaatteet l l l Viihtyisä, terveellinen

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

PASSIIVIENERGIATALO Mikä se on ja miten se tehdään?

PASSIIVIENERGIATALO Mikä se on ja miten se tehdään? PASSIIVIENERGIATALO Mikä se on ja miten se tehdään? Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari Suomen Asuntomessut Suomen Asuntotietokeskus 12.2.2008 Helsinkii Mikko Saari, VTT Energiakriisien jälkeen

Lisätiedot

Matalaenergiatalot ja sähkölämmitys

Matalaenergiatalot ja sähkölämmitys Matalaenergiatalot ja sähkölämmitys Copyright VTT 25 1 9.11.24 Mikko Saari, VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka PL 183 (Kivimiehentie 4, Espoo) 244 VTT Puh. (9) 456 4757, 4 556 7395, Faksi (9) 456 4815

Lisätiedot

Passiivitaloratkaisut. Riikka Holopainen, Jyri Nieminen & Janne Peltonen VTT BAFF-seminaari 4.6.2009

Passiivitaloratkaisut. Riikka Holopainen, Jyri Nieminen & Janne Peltonen VTT BAFF-seminaari 4.6.2009 Passiivitaloratkaisut Riikka Holopainen, Jyri Nieminen & Janne Peltonen VTT BAFF-seminaari 4.6.2009 Passiivitalon perusmääritelmät Lämmitysenergian tarve 20-30 kwh/m 2 30 kwh/m 2 25 kwh/m 2 20 kwh/m 2

Lisätiedot

Passiivitalo. Jyri Nieminen VTT

Passiivitalo. Jyri Nieminen VTT Passiivitalo VTT Tulevaisuuden muutokset Haaste: Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edellyttää CO2 päästöjen vähentämistä vuoteen 2050 mennessä 90% Muutokset lähitulevaisuudessa 2010: Asuinrakennusten energiantarve

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Juha Luhanka Rakennustuoteteollisuus RTT ry 09.02.2010, ARY seminaari Energiamääräykset

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE AC

valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE AC Vallox 90 SE AC Vallox 90 SE AC Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE AC Sertifikaatti Nro C326/05 1 (2) Vallox 90 SE AC on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Sertifikaatti Nro C333/05 1 (2) Parmair Eximus JrS on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

Iloxair Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Ilox 89 Optima. % yli 70 60-70 50-60 D E F G H I 40-50 30-40 20-30 10-20 1-10 HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS

Iloxair Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Ilox 89 Optima. % yli 70 60-70 50-60 D E F G H I 40-50 30-40 20-30 10-20 1-10 HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Ilox 89 Optima Ilox 89 Optima Iloxair Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Ilox 89 Optima Sertifikaatti Nro VTT-C-5727-10 1 (2) Ilox 89 Optima on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 MC. yli 70 60-70 50-60 D E F G H I 40-50 30-40 20-30 10-20 1-10 HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS.

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 MC. yli 70 60-70 50-60 D E F G H I 40-50 30-40 20-30 10-20 1-10 HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Vallox 90 MC Vallox 90 MC Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 MC Sertifikaatti Nro VTT-C-7697-11 1 (2) Vallox 90 MC on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa. ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS

Vallox Oy. valmistaa. ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox 150 Effect SE MLV Vallox 150 Effect SE MLV Vallox Oy valmistaa Sertifikaatti Nro VTT C 3514 08 1 (2) ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) Vallox 150 Effect

Lisätiedot

Passiivienergiatalo harkoista - LVI-tekniikan ratkaisumallit ja suunnitteluohje

Passiivienergiatalo harkoista - LVI-tekniikan ratkaisumallit ja suunnitteluohje TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT-R-08496-09 16.11.2009-20 60-10 Ulkoilman lämpötila, C -5 0 +5 +10 +15 +20 Lämmitysteho, W/brm² 50 40 30 20 10 Passiivienergiatalon lämmitystarve Lämpökuorma Passiivienergiatalon

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Fair 80 ec

valmistaa ilmanvaihtokoneita Fair 80 ec Koja Fair 80 ec Koja Fair 80 ec Koja Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Fair 80 ec Sertifikaatti Nro VTT-C-8424-12 1 (2) Fair 80 ec on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton

Lisätiedot

Passiivienergiatalo harkoista

Passiivienergiatalo harkoista TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT R 0xxxx 09 3.11.2009 20 30 10 Ulkoilman lämpötila, C 5 0 +5 +10 +15 +20 Lämmitysteho, W/brm² 25 20 15 10 5 0 Passiivienergiatalon lämmitystarve Lämpökuorma 0 10 20 30 40 50 60

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Sisältö Tausta ja lähtötiedot Tavoiteltavat tasot; matalaenergiatalojen ja passiivitalojen määrittelyt Mahdolliset järjestelmävariaatiot

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox TSK Multi 50 MC

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox TSK Multi 50 MC Vallox TSK Multi 50 MC Vallox TSK Multi 50 MC Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox TSK Multi 50 MC Sertifikaatti Nro VTT-C-11031-14 1 (2) Vallox TSK Multi 50 MC on tarkoitettu käytettäväksi asunnon

Lisätiedot

Enervent Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Enervent Pingvin eco ED % A. yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Enervent Pingvin eco ED 3,0

Enervent Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Enervent Pingvin eco ED % A. yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Enervent Pingvin eco ED 3,0 Enervent Pingvin eco ED Enervent Pingvin eco ED Enervent Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Enervent Pingvin eco ED Sertifikaatti Nro VTT C 4026 09 1 (2) Enervent Pingvin eco ED on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

Uudisrakennusten energiantehokkuus -mihin energiaa kuluu ja mikä on teknis-taloudellinen säästöpotentiaali. Miimu Airaksinen, TkT

Uudisrakennusten energiantehokkuus -mihin energiaa kuluu ja mikä on teknis-taloudellinen säästöpotentiaali. Miimu Airaksinen, TkT Uudisrakennusten energiantehokkuus -mihin energiaa kuluu ja mikä on teknis-taloudellinen säästöpotentiaali Miimu Airaksinen, TkT Tontin hankinta Markkinointi ja T&K Suunnittelu Käyttöönotto Rakentaminen

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku)

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku) RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (Eluku) Eluku Osoite Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennusvuosi Lämmitetty nettoala E luku E luvun erittely Käytettävät energialähteet Sähkö Kaukolämpö Uusiutuva polttoaine

Lisätiedot

MERAREPONEN Mera-kerrostalojärjestelmä ja ilmanvaihtolämmitys

MERAREPONEN Mera-kerrostalojärjestelmä ja ilmanvaihtolämmitys MERAREPONEN Mera-kerrostalojärjestelmä ja ilmanvaihtolämmitys Mika Airaksela Asuntoreformiyhdistys ARY Ry 2.4.2008 Mera-kerrostalojärjestelmä ja ilmanvaihtolämmitys Mika Airaksela MERAREPONEN kansainväliset

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla

Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla RAPORTTI VTT-S-00411-10 Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla Kirjoittajat: Tilaaja Teemu Vesanen, Mikko Saari Ensto Electric Oy 1 (8) Raportin nimi Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite

Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Compact-sarja Aktiivinen ja passiivinen lämmön talteenotto Nilan Compact -sarja terveellisempi sisäilma kukkaroa säästäen Monipuoliset ratkaisut erilaisiin tarpeisiin

Lisätiedot

KN-KWL 96 SE-EC Kontrollierte Wohnraumlüftung

KN-KWL 96 SE-EC Kontrollierte Wohnraumlüftung KN-KWL 96 SE-EC Kontrollierte Wohnraumlüftung KN 2014-07 Druck-, Satzfehler und techn. Änderungen vorbehalten - Subject to change Seite 1 2014-07 Druck-, Satzfehler und techn. Änderungen vorbehalten -

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii. Yritys: Etlas Oy Ritvankuja 12 62200 Kauhava

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii. Yritys: Etlas Oy Ritvankuja 12 62200 Kauhava RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT ENERGIASELVITYS Rakennus: Osoite: Testikohde Valmistumisvuosi: 2013 Jyrkkätie 5 Rakennustunnus: 233.401000988276P 62200 Kauhava Paikkakunta: Kauhava Käyttötarkoitus: Bruttopintaala:

Lisätiedot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 8000 Joensuu 167-5-56-1 1996 Erilliset pientalot 5 Arto Ketolainen Uittopäälliköntie 7 80170 Joensuu 0400-67588 Rakennuspalvelu Ketolainen Oy Uittopäälliköntie

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista!

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! WOODPOLIS www.woodpolis.fi Since 2006 Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! Hirsirakentaminen 2000- luvulla Suomessa ja mailmalla- seminaari.

Lisätiedot

Harkkotalo kuluttaa vähemmän

Harkkotalo kuluttaa vähemmän Dipl.ins Petri Mattila P.T. Mattila Ky petri.mattila@saunalahti.fi Espoo 3.8.25 Harkkotalo kuluttaa vähemmän VTT vertasi pientalojen energiatehokkuutta VTT teki vuonna 25 vertailututkimuksen (VTT tutkimusraportti

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

RANEN RAKENTAJAKOULU

RANEN RAKENTAJAKOULU RANEN RAKENTAJAKOULU 9.4.2013 ENERGIATEHOKKUUS PIENTALORAKENTAMISESSA ENERGIATEHOKKUUS PIENTALON LVI- SUUNNITTELUSSA Jarmo Kuitunen Suomen LVI-liitto, SuLVI ry ENERGIATEHOKKUUDEN MÄÄRITELMÄ Energiapalveludirektiivin

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Rakennuksen täyttää lämpöhöviöiden osalta määräykset: Rakennus vastaa matalaenergiarakennuksen lämpöhäviötasoa:

ENERGIASELVITYS. Rakennuksen täyttää lämpöhöviöiden osalta määräykset: Rakennus vastaa matalaenergiarakennuksen lämpöhäviötasoa: RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT ENERGIASELVITYS Rakennustyyppi: Osoite: Bruttopinta-ala: Huoneistoala: Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala: Lämmitystapa: Ilmastointi: Pientalo Valmistumisvuosi: 2008 Pientalonkuja

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS KOHDETIEDOT 1(5)

ENERGIASELVITYS KOHDETIEDOT 1(5) ENERGISELVITYS 1(5) KOHDETIEDOT Kohteen nimi Honkanen Janne Osoite Pahnatie 7 Rakennustunnus Hailuoto 153 Valmistumisvuosi 2010 Selvityksen laatija Mikko Laitala RI Pvm. 25.10.2010 Säävyöhyke 1 HelsinkiVantaa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28 Energy recovery ventilation for modern passive houses Timo Luukkainen 2009-03-28 Enervent solutions for passive houses 2009 Järjestelmät passiivitaloihin Passiivitalo on termospullo. Ilman koneellista

Lisätiedot

Kokemuksia toteutetuista passiivitalokohteista Suomesta ja ulkomailta. Jyri Nieminen VTT

Kokemuksia toteutetuista passiivitalokohteista Suomesta ja ulkomailta. Jyri Nieminen VTT Kokemuksia toteutetuista passiivitalokohteista Suomesta ja ulkomailta VTT Passiivitalon konseptit Kartta: Ecofys 2 Keski-Euroopan passiivitaloratkaisut eivät riitä Suomen ilmastoon - eikä Ruotsin tai Norjankaan

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokkaan talon rakentaminen M Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia edustava

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Ihminen on Energiaholisti

Ihminen on Energiaholisti Ihminen on Energiaholisti Energiaholisti nauttii energialla tuotetusta mukavuudesta Energiaholisti hyvin harvoin parantuu Kun nautinnosta ei voi luopua, on ainoa keino saavuttaa sama nautinto vähemmällä

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii.

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii. RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT ENERGIASELVITYS Rakennus: Osoite: Esimerkkikohde Valmistumisvuosi: 2012 Ritvankuja 12 Rakennustunnus: 1212:123:A1 62200 Kauhava Paikkakunta: Kauhava Käyttötarkoitus: Bruttopintaala:

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

Paritalon E-luvun laskelma

Paritalon E-luvun laskelma Paritalon E-luvun laskelma Laskelman laatija: Laatimispäivämäärä: Pääsuunnittelija: Kohde: Esko Muikku, Rakennusinsinööri (AMK) TK-ENERGIATODISTUS- JA RAKENNUSPALVELU KY www.tkrakennuspalvelu.com, tkrakennuspalvelu@gmail.com

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Harju, Rakennus AD Harju 0460 Kirkkonummi Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 574950 965 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1 Kohti nollaenergiarakentamista Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuo uusia haasteita rakennusalalle Kehittyvä rakentaminen 2014 seminaari ASTA-messut Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Miltä näyttävät matalaenergiatalot? - energiatehokkuuden vaikutus arkkitehtuuriin

Miltä näyttävät matalaenergiatalot? - energiatehokkuuden vaikutus arkkitehtuuriin Miltä näyttävät matalaenergiatalot? - energiatehokkuuden vaikutus arkkitehtuuriin 1 2 Ekotalojen arkkitehtuuri Rakennusten ja ikkunoiden suuntaaminen Aurinkoenergian passiivinen ja aktiivinen hyödyntäminen

Lisätiedot

Terveen talon ilmanvaihto

Terveen talon ilmanvaihto Terveen talon ilmanvaihto DI. Terveellisen ja viihtyisän sisäympäristön haasteet asunnoissa Lämpöolosuhteet talvella vetää, kesällä on kuuma Ilman laatu riittämätön ilmanvaihto yli puolessa asunnoista

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kiurunkatu 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-69- Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Päilahden Koulu Pajukannantie 8 500 ORIVESI Rakennustunnus: 56-4--76 Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Yhden

Lisätiedot

Energiatehokkuus rakentamisen mahdollisuutena

Energiatehokkuus rakentamisen mahdollisuutena Energiatehokkuus rakentamisen mahdollisuutena Matti Kokkala Tutkimusjohtaja ARY:n Asuntomessuseminaari 4.8.2009 Haluaisitko ostaa auton, jonka polttoaineenkulutus on 2 litraa / 100 km? 2 Kyse suurista

Lisätiedot

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Viuhanhaka E Kangasvuokontie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-0-5-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 974 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo Erja Reinikainen, Granlund Oy FInZEB- työpaja 1 Laskentatarkastelujen tavoileet Tyyppirakennukset Herkkyystarkastelut eri asioiden vaikutuksesta

Lisätiedot

Rakentamismääräykset 2012

Rakentamismääräykset 2012 Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Everlahdentie 5, talo A Everlahdentie 5 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740-5-9-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Rivi-

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 54-56 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka 5 Otavankatu 4 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Tarjolla tänään Ilmanvaihdon parantaminen Lämpöpumppuratkaisuja Märkätilojen vesikiertoinen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS 65100, VAASA. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS 65100, VAASA. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kiinteistö Oy, Silmukkatie 1 Silmukkatie 1 65100, VAASA Rakennustunnus: 905-4-7-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 1976 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Liike-

Lisätiedot

Passiivitalon energiasuunnittelu. Jyri Nieminen Jenni Jahn Miimu Airaksinen

Passiivitalon energiasuunnittelu. Jyri Nieminen Jenni Jahn Miimu Airaksinen Passiivitalon energiasuunnittelu Jyri Nieminen Jenni Jahn Miimu Airaksinen PEP PEP eli Promotion of European Passive Houses on eurooppalainen hanke, jonka tarkoituksena on edistää passiivitalojen rakentamista.

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 66 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-4-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 978 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

Like a Breath of Fresh Air. Enervent Pingvin Kotilämpö Ilmalämmityslaite saneerauskohteisiin

Like a Breath of Fresh Air. Enervent Pingvin Kotilämpö Ilmalämmityslaite saneerauskohteisiin Like a Breath of Fresh Air Enervent Pingvin Kotilämpö Ilmalämmityslaite saneerauskohteisiin Uusi Pingvin Kotilämpö -laite Ja kotisi energiatehokkuus nousee ratkaisevasti Ilmalämmitysjärjestelmä uusiksi

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Aholahdentie 113 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Aholahdentie 113 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Silva, talo A Aholahdentie 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740-5-- Rakennuksen valmistumisvuosi: 996 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: A B C

Lisätiedot

Sisältö Helsinki 2.5.2011

Sisältö Helsinki 2.5.2011 Sisältö Helsinki 2.5.2011 1. GreenBuild Oy 2. Rakentamisen tulevaisuus 3. Passiivitalofilosofia 4. Laskentaesimerkki GreenBuild Oy Suomalainen puupassiivitalotoimittaja Perustettu 2009 Kotipaikka Saarijärvi

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot