RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUTEEN
|
|
- Jarmo Majanlahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUTEEN eurooppalaisia standardeja Rakennusten energiatehokkuus on päivänpolttava puheenaihe. Se liittyy myös hämmästyttävän laajaksi paisuneeseen ilmastonmuutoskeskusteluun. Esitetään väittämiä, joista ammattilaisenkin on vaikea erottaa fakta fiktiosta. Suomen, kuten koko EU:n, energiankäytöstä rakennusten osuus on noin 40 prosenttia.
2 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi Energy Performance of Buildings Directive (EPBD) Euroopassa on ponnisteluja rakennusten energiatehokkuuden eteen tehty jo pitkään, mutta vasta Kioton sopimuksen velvoitteet toivat tullessaan lähes koko rakennuskannan kattavia pelisääntöjä. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi Energy Performance of Buildings Directive 2002/91/EY (josta myös Suomessa käytetään usein lyhennettä EPBD) hyväksyttiin vuoden 2002 lopulla, ja sen täytäntöönpano kansallisiin säädöksiin myös Suomessa on vaatinut aikaa ja ponnisteluja. Vuoden 2008 alusta astuivat vihdoin voimaan säädökset energiatehokkuuslaskelmista, energiatodistuksesta ja ilmastoinnin kylmälaitteiden määräaikaistarkastuksista. Samaan aikaan on jo käynnistynyt energiamääräysten tiukentamiseen tähtäävä rakentamismääräysten uudistus. EU:n uusi ilmastostrategia entistä kovempine tavoitteineen ja velvoitteineen tuli myös julkisuuteen tammikuussa Rakennusten energiatehokkuuteen vaikuttavia säädöksiä ja ohjeistuksia on toki ollut aiemminkin. Nämä ovat kohdistuneet lähinnä yksittäisiin rakennuksen osiin tai järjestelmiin, eivät rakennuksiin kokonaisuutena. Toinen perinteinen ominaisuus on se, että rakentamista ohjaavat dokumentit on annettu kansallisella, jopa paikallisella tasolla. Eri maissa ollaan eri tasolla, eri tilanteissa ja ohjeistusta on uusittu erilaisilla aikatauluilla. Yhdentymiskehitys on käytännössä rajoittunut toistaiseksi tuotteisiin ja komponentteihin. Toisaalta myös rakentaminen kansainvälistyy ja huoli energiasta on yhteinen tuontienergiasta riippuvassa Euroopassa. Tarvitsemme siis yhtenäisiä tai ainakin yhteismitallisia käytännön työkaluja, jotta direktiivien vaatimukset voisivat toteutua myös käytännössä ja koko Euroopassa. Tällaisia työkaluja ovat erityisesti STANDARDIT. EU-komissio antoi vuoden 2004 alussa mandaatin energiatehokkuusdirektiivin edellyttämän standardisoinnin toteuttamiseksi (M 343). Mandaatti tarkoittaa komission toimeksiantoa eurooppalaiselle standardisoimisjärjestölle CENille. Jotta energiatehokkuusdirektiivi toteutuisi myös käytännössä ei vain paperilla on myös työkalut vietävä kentälle. Standardien kohdalla tämä merkitsee mm. sitä, että ainakin keskeisimmät energiatehokkuuteen liittyvät standardit ovat Suomessa saatavissa suomeksi. 2
3 Energiatehokkuuspaketin synty EU-komissio päätti konsultoituaan jäsenvaltioiden asiantuntijoita, etujärjestöjä ja CENiä, että energiatehokkuusdirektiivin käyttöönoton tukemista varten tarvitaan kiireellisesti standardeja. EPBD-Mandaatti käsitti 40 työkohdetta. Vain pieni osa kohteista oli sellaisia, joissa oli valmis esikuva (eurooppalainen EN- tai maailmanlaajuinen ISO-standardi), joka edellytti vähäistä tai laajempaa päivitystä. Muutama kohde oli toteutettavissa muuttamalla tai laajentamalla käynnissä olevaa työkohdetta. Osa työkohteista oli kuitenkin aloitettava lähes tyhjästä. Työn kuluessa joitakin työkohteita yhdistettiin, toisia taas jaettiin osiin. Kun vielä otetaan huomioon keskeisimmät jo valmiit viitestandardit (säätiedot, terminologia ), puhutaan yli 60 standardin paketista. Tavoitteena oli valmistella lyhyessä ajassa selkeä ja johdonmukainen sarja standardeja, joissa määritellään jäsenvaltioiden kansallisen tason menetelmät. Tästä hyötyvät nopeasti erityisesti ne jäsenvaltiot, joilla on vähäinen kokemus EPBD:stä. Pitkällä ajanjaksolla standardien harmonisointi tulee houkuttelevaksi kaikille jäsenvaltioille. Ylläpitoon ja jatkokehitykseen tarvittavat kulut tulevat olemaan pienempiä kuin tilanteessa, jossa nämä hoidettaisiin joka maassa ja jokaisessa kansallisessa standardisointijärjestössä erikseen. Koko Euroopan kattavan yhtenäisen standardisoinnin etuna on myös, että uusien teknillisten sovellusten käyttöönotto helpottuu, kun energiatehokkuus määritellään ja mitataan yhtenäisellä tavalla. Tästä syntyy teollisuudelle entistä suuremmat markkinat Euroopassa, mistä voi tulla hyötyjä myös maailmanlaajuisilla markkinoilla. CENin laatimien EN-standardien kehitys voi johtaa ISO-standardeihin. ISOstandardit ovat laajassa käytössä ja ne voivat entisestään lisätä Euroopan teollisuuden mahdollisuuksia. EU:n sisäiset alueelliset erot (ilmasto, rakennusperinne ja käyttäjien toiminta) vaikuttavat laskenta-arvoihin ja siten myös energiatehokkuuteen. Energiatehokkuusdirektiivin alaisena kehitettyjen standardien tulee siksi olla riittävän joustavia sopeutuakseen näihin alueellisiin ja kansallisiin eroihin. Standardisarjaan kuuluu 43 standardia Standardisarja koostuu 43 standardista, jotka voidaan luokitella seuraavasti: 1. Standardit, joissa määritellään rakennusten energiatehokkuus, energiasertifiointi, kokonaisenergiankulutus, primäärienergia ja CO 2 päästöt, energiankulutuksen arviointi ja energiatehokkuusluokitus. 2. Rakennusfysiikan standardit, joissa määritellään laskentamenetelmät esim. johtumisesta tai ilmanvaihdosta aiheutuvalle lämmönsiirrolle, lämpökuormille ja kesälämpötiloille, auringon säteilylle sekä rakennuksen lämmitykseen ja jäähdytykseen tarvittavalle energialle. 3. Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien luokittelun ja määrittelyn sisältävät standardit. 4. Huoneiden lämmitykseen sekä kotitalouksien lämminvesijärjestelmiin keskittyneet standardit. Ne käsittelevät lämmöntuotannon tehokkuutta, lämmön siirron ja luovutuksen tehokkuutta ja kotitalouksien lämminvesijärjestelmiä. 5. Tukevat standardit. Ne käsittelevät rakennusten valaistusjärjestelmiä (ml. päivänvalon osuus), rakennusjärjestelmien säätöjä ja automaatiota kiinteistöhuollossa, sisäilmaston luokittelua ja toteuttamiskelpoisten lämmöntuotantomenetelmien taloudellisia näkökohtia. 6. Standardit tarkastuksia varten. Ne käsittelevät lämmityskattiloita ja -järjestelmiä, jäähdytys- ja ilmastointijärjestelmiä ja ilmanvaihtojärjestelmiä. Näiden standardien välisiä yhteyksiä ja riippuvuussuhteita on selostettu ns. päädokumentissa (Umbrella Document) CEN/TR 15615:2008, jonka liitteessä on määritelty keskeiset rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät käsitteet. 3
4 Kehitystarpeita tiedossa Suurin osa EPBD-standardeista valmistui vuonna 2007, ja vain muutaman ehdotuksen kohdalla äänestysvaihe siirtyi vuoteen Koko standardipaketin laajuus on yli sivua. Paketin laajuus on herättänyt keskustelua jo standardien laadintavaiheessa. Standardeihin sisältyy taustatietoja ja esimerkkejä, joista monet kuvaavat vallitsevia käytäntöjä useammassa kuin yhdessä maassa ja ovat tarpeellisia myös käytäntöjen tulevan yhdenmukaistamisen kannalta. Jo standardien laadintavaiheessa tuli esille tarpeita uudistaa EPBD-standardeja. Mandaatissa annettu aikataulu oli kuitenkin äärimmäisen tiukka, eikä näin ollen ollut aikaa päällekkäisyyksien ja ristiriitojen systemaattiseen läpikäyntiin, korjaamisesta ja poistamisesta puhumattakaan. Oli myös selvää, että moni direktiivin kannalta tärkeäkin asia jäi puolitiehen syystä tai toisesta. Esimerkiksi ilmastointijärjestelmien tarkastuksen tulisi käsittää menettely koko järjestelmän energiatehokkuuden arvioinnista tämähän edellyttäisi paljon laajempaa tarkastusta kuin mitä nykyresursseilla (sekä raha että henkilöt asettavat rajoituksia) on mahdollista toteuttaa. Toinen perusongelma on se, että monissa maissa valmistelut direktiivien kansalliseksi implementoinniksi olivat jo hyvässä vauhdissa CENin työn käynnistyessä. Kansalliset pelisäännöt tukeutuivat kansallisiin määräyksiin, standardeihin, käytäntöihin jne. tai uusia säädöksiä ja standardeja alettiin laatia kansallisella tasolla. Vain harvat maat suuntasivat panostusta CENin työhön, jolloin uudetkin pelisäännöt lähtivät monissa maissa täysin eri suuntiin. Ongelmaa lisäsi vielä se, että monissa direktiivin yksityiskohdissa on tulkinnanvaraa. Tyypillinen ongelma on se, että vaikeaselkoisen kokonaisuuden vuoksi tulkintoja tehdään yksittäisten kappaleiden ja lauseiden pohjalta tällöin yksittäisenkin sanan käännös, jos se ei kuvaa alkuperäistekstin ajatusta, voi johtaa kansalliset lainsäätäjät ja muut direktiivin käyttäjät harhaan. Suomessa rakennusten energiatehokkuuden pelisääntöjä valmisteltiin vuosina toteutetussa mittavassa ns. REThankkeessa, johon osallistui noin 70 rakennus- ja talotekniikkaalan yritystä tai yhteisöä, 7 tutkimusyksikköä kaikkiaan hankkeen piirissä oli lähes 200 ammattilaista. RET-hanke valmisteli tausta-aineistoa energiatehokkuusvaatimuksia ja -laskelmia koskevien rakentamismääräysten (Suomen rakentamismääräyskokoelma, osat C3, D2, D3 ja D5) uusimiselle. RETin aineisto on kuitenkin paljon laajempi ja kunnianhimoisempi kuin lopulta toteutettu D3- ja D5-uudistus. Direktiivin soveltamisala voi laajentua Voidaankin sanoa, että CENin työn nyt lähes valmistuttua, ja EPBD:n kansallisen täytäntöönpanon valmistuessa, olemme the end of the beginning -vaiheessa. Yksi kierros on käyty, monta on vielä edessä. Myös direktiivi on lähdössä uusintakierrokselle jäsenmaista eri hankkeissa ja keskusteluissa saatu palaute on paljastanut monia kehitystarpeita sekä itse direktiivitekstissä että direktiiviä tukevissa standardeissa. Direktiivin uusimisessa pääpaino on tekstin selkiyttämisessä ja kansallisten tulkintojen yhdenmukaistamisessa (laskenta, todistukset, tarkastukset) mahdollisesti myös direktiivin soveltamisalaa tullaan laajentamaan siten, että myös pienten rakennusten korjaukset tulevat direktiivin velvoitteiden piiriin nykyinen neliömetrin vähimmäiskoko kun rajaa suurimman osan koko Euroopan rakennuskannasta direktiivin ulkopuolelle! Eurooppa tarvitsee joka tapauksessa yhdenmukaiset pelisäännöt. Energiatehokkuus aikaansaadaan rakenteilla, järjestelmillä ja tuotteilla sekä niitä yhdistävillä palveluilla. Yhdentyvässä Euroopassa on tuotteiden vapaa liikkuvuus yksi peruskysymys. Myös tuotteista tehtävien järjestelmien ja rakenteiden toteutukselle tarvitaan yhtenäiset pelisäännöt. Tässä kehityksessä on vielä paljon tehtävää. Lisää haasteita tuo vielä ilmastonmuutos, jonka torjuntaan EU on asettamassa tiukkoja tavoitteita. 4
5 Standardeja tehtävä tunnetuksi ja vietävä käytäntöön Standardien kehitys on keskeinen osa tätä kehitysprosessia. Vaikka on mahdollista, että standardit lähtevät uusintakierrokselle ehkä jo aivan lähitulevaisuudessa, on ensin syytä tehdä nykyisiä standardeja tunnetuksi ja myös viedä niitä käytäntöön. Tässä prosessissa taas on tärkeää, että tärkeimmät standardit ovat saatavissa niiden käyttäjän omalla kielellä vasta tällöin standardit ovat paremmin ymmärrettäviä ja virhetulkintojen määrä vähenee. Oman haasteensa tähän tuo vielä paketin laajuus. Kaikista puutteistaankin huolimatta laadittu EPBD-paketti on iso askel kohti yhtenäistä eurooppalaista energiatehokkuuden säännöstöä. Euroopassa on EU:n tuella käynnistynyt useita hankkeita, joissa arvioidaan direktiivin ja sen eri vaatimusten käyttöönottoa eri maissa ja myös tuodaan esille ehdotuksia sekä itse direktiivin että sen toimeenpanoa palvelevien toimenpiteiden ja työkalujen kehittämiseksi. Yksi näistä hankkeista on mittava EPBD Buildings Platform -tietohuoltohanke, jonka sivustolla on myös runsaasti tietoa direktiiviin liittyvistä standardeista. Useat hankkeet sisältävät myös standardien arviointiin ja tulevaan kehittämiseen liittyviä osioita. TIETORUUTU: TIETORUUTU: EPBD-standardien laadintaan osallistuneet CENin tekniset komiteat (TC), standardien määrä komiteoittain ja toimialayhteisöt Suomessa komitea EPBD-standardeja TAY BT/TF MetSta CEN/TC RTT CEN/TC MetSta CEN/TC SESKO CEN/TC MetSta CEN/TC MetSta Esimerkkejä standardien aiheista ja keskeisestä sisällöstä Direktiivin artikla 9 edellyttää ilmastointijärjestelmien säännöllisiä tarkastuksia. Tarkastuksessa tulee arvioida ilmastointijärjestelmän tehokkuutta ja mitoitusta koko rakennuksen jäähdytysvaatimuksiin nähden. Käyttäjille on tarjottava neuvoja ilmastointijärjestelmän mahdollisesta parantamisesta tai vaihtamisesta sekä vaihtoehtoisista ratkaisuista. Standardi EN kuvaa, energian kulutuksen näkökulmasta, yleisiä menettelytapoja rakennusten ilmastointijärjestelmien tarkastamiseen. Direktiivi ei suoraan velvoita tarkastamaan järjestelmiä, joihin ei sisälly koneellista jäähdytystä tämän vuoksi pelkän ilmanvaihtojärjestelmän tarkastuksia varten on laadittu standardi EN Pyrkimykset energiankulutuksen pienentämiseen eivät saa vaarantaa ihmisten terveyttä ja hyvinvointia, joten myös standardeissa on kiinnitetty huomiota sisäympäristön laatuun. EPBD - paketissa on valmistunut kaksi sisäilmaston laadun kannalta merkittävää standardia: varsinainen sisäilmaston laadun standardi EN Sisäympäristökriteerit - lämpöolot, ilman laatu, valaistus ja melu sekä ilmateknisten järjestelmien ja laitteiden tehokkuutta käsittelevä EN Rakennusten ilmastointi - muiden kuin asuinrakennusten ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien tehokkuusvaatimukset Nämä standardit sekä joukko muita energiatehokkuuspaketin standardeja on tarkoitus julkaista myös suomenkielisinä vuoden 2009 loppuun mennessä. 5
6 Energiatehokkuusdirektiiviin liittyvät standardit Energiatehokkuusdirektiiviin liittyvät standardit on mainittu teknisessä raportissa CEN/TR ryhmiteltynä aiheen mukaan. Oheisessa luettelossa on mainittu nämä standardit. Niiden standardien suomenkielinen otsikko, jotka tullaan julkaisemaan suomeksi, on lihavoitu. Ryhmän otsikossa on mainittu, onko kyseessä varsinainen energiatehokkuusdirektiiviin liittyvä standardi vai tukistandardi. Kaikki EN-standardit vahvistetaan Suomessa SFS-EN-standardeiksi. CEN/TR 15615:2008 Selvitys rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin (EPBD) liittyvistä eurooppalaisista standardeista ja niiden liittymisestä toisiinsa. Explanation of the general relationship between various European standards and the Energy Performance of Buildings Directive (EPBD). Umbrella Document Aihealue 1: EPBD-standardeja liittyen rakennusten kokonaisenergiankäytön laskemiseen (perustuen aihealueen 2 standardien tuloksiin) Aihealue 2: EPBD-standardeja liittyen toimitetun energian laskemiseen (perustuen tarvittaessa aihealueen 3 standardien tuloksiin) EN 15217:2007 Rakennusten energiatehokkuus. Menetelmät rakennusten energiatehokkuuden ilmoittamiseen ja energialuokitteluun (sertifiointiin) Energy performance of buildings - Methods for expressing energy performance and for energy certification of buildings EN 15603:2008 Rakennusten energiatehokkuus. Kokonaisenergiantarve ja energialuokitusten määrittely Energy performance of buildings - Overall energy use and definition of energy ratings EN 15459:2007 Rakennusten energiatehokkuus. Rakennusten energiajärjestelmien taloudellisuuden arviointimenettelyt Energy performance of buildings - Economic evaluation procedure for energy systems in buildings EN :2007 Rakennusten lämmitysjärjestelmät. Järjestelmien energiavaatimusten ja järjestelmätehokkuuden laskenta. Osa 1: Yleistä system energy requirements and system efficiencies - Part 1: General EN :2007 Rakennusten lämmitysjärjestelmät. Järjestelmien energiavaatimusten ja järjestelmätehokkuuden laskenta. Osa 2-1: Huonelaitteet Heating systems in buildings Method for calculation of system energy requirements and system efficiencies - Part 2-1: Space heating emission systems EN :2008 ja järjestelmätehokkuuden laskenta. Osa 4-1: Lämmöntuottojärjestelmät - polttolaitteet ja lämmityskattilat system energy requirements and system efficiencies - Part 4-1: Space heating generation systems, combustion systems, boilers EN :2008 ja järjestelmätehokkuuden laskenta. Osa 4-2: Lämmöntuottojärjestelmät - lämpöpumppujärjestelmät system energy requirements and system efficiencies - Part 4-2: Space heating generation systems, heat pump systems EN :2007 ja järjestelmätehokkuuden laskenta. Osa 4-3: Lämmöntuottojärjestelmät - aurinkolämpöjärjestelmät system energy requirements and system efficiencies - Part 4-3: Heat generation systems, thermal solar systems 6
7 EN :2007 ja järjestelmätehokkuuden laskenta. Osa 4-4: Lämmöntuottojärjestelmät - rakennuskohtaiset lämmön ja sähkön yhteistuotantojärjestelmät system energy requirements and system efficiencies - Part 4-4: Heat generation systems, building-integrated cogeneration systems EN :2007 ja järjestelmätehokkuuden laskenta. Osa 4-5: Lämmöntuottojärjestelmät - kaukolämmöltä vaadittavat ominaisuudet ja niiden suoritusarvot system energy requirements and system efficiencies - Part 4-5: Space heating generation systems, the performance and quality of district heating and large volume systems EN :2007 ja järjestelmätehokkuuden laskenta. Osa 4-6: Lämmöntuottojärjestelmät - aurinkosähköjärjestelmät system energy requirements and system efficiencies - Part 4-6: Heat generation systems, photovoltaic systems pren ja järjestelmätehokkuuden laskenta. Osa 4-7:Lämmöntuottojärjestelmät - biomassaa käyttävät lämmitysjärjestelmät system energy requirements and system efficiencies - Part 4-7: Space heating generation systems, biomass combustion systems EN :2007 ja järjestelmätehokkuuden laskenta. Osa 2-3: Lämmönsiirtojärjestelmät rakennuksen sisällä system energy requirements and system efficiencies - Part 2-3: Space heating distribution systems EN :2007 ja järjestelmätehokkuuden laskenta. Osa 3-1: Lämpimän käyttöveden energiantarpeen määrittäminen system energy requirements and system efficiencies - Part 3-1: Domestic hot water systems, characterisation of needs (tapping requirements) EN :2007 ja järjestelmätehokkuuden laskenta. Osa 3-2: Lämpimän käyttöveden järjestelmät - jakelujärjestelmä system energy requirements and system efficiencies - Part 3-2: Domestic hot water systems, distribution EN :2007 ja järjestelmätehokkuuden laskenta. Osa 3-3: Lämpimän käyttöveden järjestelmät - tuottojärjestelmä system energy requirements and system efficiencies - Part 3-3: Domestic hot water systems, generation EN 15243:2007 Rakennusten ilmanvaihto. Huonelämpötilojen sekä lämpökuormien ja energiatarpeen laskenta käytettäessä ilmastointi- tai säteilyjärjestelmää Ventilation for buildings - Calculation of room temperatures and of load and energy for buildings with room conditioning systems EN :2008 Rakennusten lämmitysjärjestelmät. Rakenteisiin asennettavien vesikiertoisten lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien suunnittelu. Osa 1: Lämmitys- ja jäähdytystehon suunnitteluarvojen määrittäminen Heating systems in buildings - Design of embedded water based surface heating and cooling systems - Part 1: Determination of the design heating and cooling capacity EN Rakennusten lämmitysjärjestelmät. Rakenteisiin asennettavien vesikiertoisten lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien suunnittelu. Osa 2: Suunnittelu, mitoitus ja asennus Heating systems in buildings - Design of embedded water based surface heating and cooling systems - Part 2: Design, dimensioning and installation EN :2008 Rakennusten lämmitysjärjestelmät. Rakenteisiin asennettavien vesikiertoisten lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien suunnittelu. Osa 3: Uusiutuvien energialähteiden käytön optimointi Heating systems in buildings - Design of embedded water based surface heating and cooling systems - Part 3: Optimizing for use of renewable energy sources EN 15241:2007 Rakennusten ilmanvaihto. Liikerakennusten ilmanvaihdon ja ilmavuotojen energiahäviöiden laskentamenetelmät Ventilation for buildings - Calculation methods for energy losses due to ventilation and infiltration in commercial buildings EN 15232:2007 Rakennusten energiatehokkuus. Rakennusautomaation, säädön ja kiinteistönhoidon vaikutus energiatehokkuuteen Energy performance of buildings Impact of building automation, controls and building management EN 15193:2007 Rakennusten energiatehokkuus. Valaistuksen energiavaatimukset Energy performance of buildings - Energy requirements for lighting 7
8 Aihealue 3: EPBD-standardeja liittyen lämmityksen ja jäähdytyksen energian tarpeen laskentaan EN ISO 13790:2008 Rakennusten lämpötekniset ominaisuudet. Lämmityksen ja jäähdytyksen energiantarpeen laskenta (ISO/DIS 13790:2005) Thermal performance of buildings - Calculation of energy use for space heating (ISO 13790:2008) EN 15255:2007 Rakennusten energiatehokkuus. Huoneen jäähdytyksen tehontarpeen laskenta. Yleiset kriteerit ja validointimenetelmät Energy performance of buildings - Sensible room cooling load calculation - General criteria and validation procedures EN 15265:2007 Rakennusten energiatehokkuus. Sisätilan lämmityksen ja jäähdytyksen energiantarpeen dynaamiset laskentamenetelmät. Yleiset kriteerit ja validointimenetelmät Energy performance of buildings - Calculation of energy needs for space heating and cooling using dynamic methods - General criteria and validation procedures Aihealue 4A: Tukistandardeja (EPBD) - Rakennusosien lämpötekniset ominaisuudet EN ISO 13789:2007 Rakennusten lämpötekniset ominaisuudet. Johtumisen ja ilmanvaihdon lämmönsiirtokertoimet. Laskentamenetelmä Thermal performance of buildings - Transmission and ventilation heat transfer coefficients - Calculation method (ISO/ DIS 13789:2007) EN ISO 13786:2007 Rakenneosien lämpötekniset ominaisuudet. Dynaamiset lämpötekniset ominaisuudet. Laskentamenetelmät Thermal performance of building components - Dynamic thermal characteristics - Calculation methods (ISO 13786:2007) EN ISO 6946:2007 Rakenne- ja rakennusosat. Lämmönvastus ja lämmönläpäisykerroin. Laskentamenetelmä Building components and building elements - Thermal r esistance and thermal transmittance - Calculation method (ISO 6946:2007) EN ISO 13370:2007 Rakennusten lämpötekniset ominaisuudet. Lämmön johtuminen maan kautta. Laskentamenetelmät Thermal performance of buildings - Heat transfer via the ground - Calculation methods (ISO 13370:2007) EN 13947:2006 Julkisivujärjestelmän lämpötekniset ominaisuudet. Lämmönläpäisykertoimen laskenta Thermal performance of curtain walling - Calculation of thermal transmittance EN ISO :2006 Ikkunoiden, ovien ja luukkujen lämpötekniset ominaisuudet Lämmönläpäisykertoimen laskenta Osa 1: Yleistä Thermal performance of windows, doors and shutters - Calculation of thermal transmittance - Part 1: General (ISO :2006) EN ISO :2003 Ikkunoiden, ovien ja luukkujen lämpötekniset ominaisuudet Lämmönläpäisykertoimen laskenta Osa 2: Karmien numeeriset menetelmät Thermal performance of windows, doors and shutters - Calculation of thermal transmittance - Part 2: Numerical method for frames (ISO :2003) EN ISO 10211:2007 Rakenteiden kylmäsillat. Lämpövirrat ja pintalämpötilat. Yksityiskohtaiset laskentamenetelmät Thermal bridges in building construction - Heat flows and surface temperatures - Detailed calculations (ISO/DIS 10211:2007) EN ISO 14683:2007 Rakenteiden kylmäsillat. Lineaarinen lämmönläpäisykerroin. Yksinkertaistetut menetelmät ja oletusarvot Thermal bridges in building construction - Linear thermal transmittance - Simplified methods and default values (ISO 14683:2007) 8
9 EN ISO 10456:2007 Rakennusaineet ja -tuotteet. Lämpö- ja kosteustekniset ominaisuudet. Taulukoidut suunnitteluarvot ja menetelmät ilmoitetun lämpöteknisen arvon ja lämpöteknisen suunnitteluarvon määrittämiseksi Building materials and products - Hygrothermal properties - Tabulated design values and procedures for determining declared and design thermal values (ISO/DIS 10456:2007) Aihealue 4B: Tukistandardeja (EPBD) - Ilmanvaihto ja vuotoilmanvaihto EN 13465:2004 Rakennusten ilmanvaihto. Asuinrakennusten ilmavirtojen laskentamenetelmät Ventilation for buildings - Calculation methods for the determination of air flow rates in dwellings EN 15242:2007 Rakennusten ilmanvaihto. Rakennusten ilmavirtojen ja vuotoilmanvaihdon laskentamenetelmät Ventilation for buildings - Calculation methods for the determination of air flow rates in buildings including infiltration EN 13779:2007 Rakennusten ilmanvaihto. Muiden kuin asuinrakennusten ilmanvaihto- sekä ilmastointi- ja säteilyjärjestelmien tehokkuusvaatimukset Ventilation for non-residential buildings - Performance requirements for ventilation and room-conditioning systems Aihealue 4C: Tukistandardeja (EPBD) - Ylilämpö ja aurinkosuojaus EN ISO 13791:2004 Rakennusten lämpötekniset ominaisuudet. Jäähdyttämättömien huonetilojen kesäajan sisälämpötilan laskenta. Yleiset kriteerit ja validointimenetelmät Thermal performance of buildings - Calculation of internal temperatures of a room in summer without mechanical cooling - General criteria and validation procedures (ISO 13791:2004) EN ISO 13792:2005 Rakennusten lämpötekniset ominaisuudet. Jäähdyttämättömien huonetilojen kesäajan sisälämpötilan laskenta. Yksinkertaistetut menetelmät Thermal performance of buildings - Calculation of internal temperatures of a room in summer without mechanical cooling - Simplified methods (ISO 13792:2005) EN :2003+A1:2007 Aurinkosuojaus yhdistettynä lasitukseen. Auringonsäteilyn ja valon läpäisyn laskenta. Osa 1. Yksinkertaistettu menetelmä Solar protection devices combined with glazing - Calculation of solar and light transmittance - Part 1: Simplified method EN :2005 Aurinkosuojaus yhdistettynä lasitukseen. Auringonsäteilyn ja valon läpäisyn laskenta. Osa 2. Yksityiskohtainen laskentamenetelmä Solar protection devices combined with glazing - Calculation of total solar energy transmittance and light transmittance - Part 2: Detailed calculation method 9
10 Aihealue 4D: Tukistandardeja (EPBD) - Sisäolosuhteet ja ulkoilmasto CR 1752:1998 Rakennusten ilmanvaihto. Sisäolosuhteiden suunnittelukriteerit Ventilation for buildings - Design criteria for the indoor environment EN 15251:2007 Sisäympäristön lähtötiedot rakennusten energiatehokkuuden suunnitteluun ja arviointiin ottaen huomioon ilman laatu, lämpöolot, valaistus ja äänitekniset ominaisuudet Indoor environmental input parameters for design and assessment of energy performance of buildings addressing indoor air quality, thermal environment, lighting and acoustics EN ISO :2003 Rakennusten lämpö- ja kosteustekninen käyttäytyminen. Säätietojen laskenta ja esittäminen. Osa 1: Yksittäisten säätietojen kuukausikeskiarvot Hygrothermal performance of buildings - Calculation and presentation of climatic data - Part 1: Monthly means of single meteorological elements (ISO :2003) pren ISO :2007 Rakennusten lämpö- ja kosteustekninen käyttäytyminen. Säätietojen laskenta ja esittäminen. Osa 2: Tuntitiedot mitoitusjäähdytystehon laskentaan Hygrothermal performance of buildings - Calculation and presentation of climatic data - Part 2: Hourly data for design cooling load (ISO/DIS :2007) pren ISO :2006 Rakennusten lämpö- ja kosteustekninen käyttäytyminen. Säätietojen laskenta ja esittäminen. Osa 3: Pystypintojen viistosadeindeksin laskenta tuulen ja sateen tuntitiedoista. Hygrothermal performance of buildings - Calculation and presentation of climatic data - Part 3: Calculation of a driving rain index for vertical surfaces from hourly wind and rain data (ISO/DIS :2006) EN ISO :2005 Rakennusten lämpö- ja kosteustekninen käyttäytyminen. Säätietojen laskenta ja esittäminen. Osa 4: Tuntitiedot lämmityksen ja jäähdytyksen vuotuisen energiantarpeen laskentaan Hygrothermal performance of buildings - Calculation and presentation of climatic data - Part 4: Hourly data for assessing the annual energy use for heating and cooling (ISO :2005) EN ISO :2004 Rakennusten lämpö- ja kosteustekninen käyttäytyminen. Säätietojen laskenta ja esittäminen. Osa 5: Tiedot sisätilan lämmityksen mitoitustehon määritykseen Hygrothermal performance of buildings - Calculation and presentation of climatic data - Part 5: Data for design heat load for space heating (ISO :2004) EN ISO :2007 Rakennusten lämpö- ja kosteustekninen käyttäytyminen. Säätietojen laskenta ja esittäminen. Osa 6: Lämmitystarveluku Hygrothermal performance of buildings - Calculation and presentation of climatic data - Part 6: Accumulated temperature differences (degree days) (ISO :2007) Aihealue 4E: Tukistandardeja (EPBD) - Määritelmiä ja sanastoja EN ISO 7345:1995 Lämmöneristys. Fysikaaliset suureet ja määritelmät. Thermal insulation - Physical quantities and definitions (ISO 7345:1987) EN ISO 9288:1996 Lämmöneristys. Säteilylämmönsiirtyminen. Fysikaaliset suureet ja määritelmät. Thermal insulation - Heat transfer by radiation - Physical quantities and definitions (ISO 9288:1989) EN ISO 9251:1995 Lämmöneristys. Lämmönsiirtyminen ja materiaaliominaisuudet. Sanasto Thermal insulation - Heat transfer conditions and properties of materials - Vocabulary (ISO 9251:1987) EN 12792:2003 Rakennusten ilmanvaihto. Tunnukset, terminologia ja piirrosmerkit Ventilation for buildings - Symbols, terminology and graphical symbols 10
11 Aihealue 5: EPBD-standardeja liittyen energiatehokkuuden tarkkailuun ja todentamiseen EN 12599:2000 Rakennusten ilmanvaihto. Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien käyttöönottomenettelyt ja mittausmenetelmät Ventilation for buildings - Test procedures and measuring methods for handing over installed ventilation and air conditioning systems EN 13829:2000 Rakennusten lämpötekniset ominaisuudet. Ilmanpitävyyden määrittäminen. Painekoe Thermal performance of buildings - Determination of air permeability of buildings - Fan pressurization method (ISO 9972:1996, modified) EN ISO 12569:2000 Lämmöneristys. Rakennusten ilmatilavuuden vaihtuminen. Merkkiainekaasun laimenemismenetelmä Thermal insulation in buildings - Determination of air change in buildings - Tracer gas dilution method (ISO 12569:2000) EN 13187:1998 Rakennusten lämpötekniset ominaisuudet. Vaipan kylmäsiltojen toteaminen. Lämpökamerakuvaus Thermal performance of buildings - Qualitative detection of thermal irregularities in building envelopes - Infrared method (ISO 6781:1983 modified) EN 15378:2007 Rakennusten lämmitysjärjestelmät. Lämmityskattiloiden ja lämmitysjärjestelmien määräaikaistarkastukset Heating systems in buildings - Inspection of boilers and heating systems EN 15239:2007 Rakennusten ilmanvaihto. Rakennusten energiatehokkuus. Ilmanvaihtojärjestelmien määräaikaistarkastusohjeet Ventilation for buildings - Energy performance of buildings - Guidelines for inspection of ventilation systems EN 15240:2007 Rakennusten ilmanvaihto. Rakennusten energiatehokkuus. Ilmastointijärjestelmien määräaikaistarkastusohjeet Ventilation for buildings - Energy performance of buildings - Guidelines for inspection of air-conditioning systems 11
12 Standardien myynti SFS-Standardisointi, Asiakaspalvelu Malminkatu 34, PL 130, Helsinki puh , faksi sähköposti: SFS:n julkaisemat standardit ovat saatavissa sekä paperilla että sähköisessä muodossa pdf-tiedostoina. Pdf-versiot maksavat 1,6 kertaa paperiversion hinnan ja ne saa laittaa kolmelle koneelle, mutta ei verkkokäyttöön. SFS-standardeja voi hankkia sekä yksittäin että kestotilauksena. Perinteisen suomeksi julkaistuja SFS-standardeja koskevan kestotilauksen ohella kestotilauksen voi tehdä myös englanniksi pdftiedostoina saatavissa olevista SFS-standardeista. Kestotilaus tehdään SFS-ICS-ryhmittäin ja tämä palvelu varmistaa, että standardit ovat aina ajan tasalla. Verkkokauppa SFS-standardeja voi imuroida SFS-standardisoinnin verkkokaupasta osoitteessa Verkkokaupasta imuroidut SFS-standardit maksavat saman kuin vastaavat painetut versiot. Ne saavat olla käytössä vain yhdellä koneella. Verkkokäyttö SFS-standardeja on mahdollista saada myös verkkokäyttöön. Halutuista SFS-ICS-ryhmistä tehdään kokoelma, jota voidaan käyttää joko asiakkaan omassa verkossa tai ONLINE-palveluna SFS:n serveriltä. Lisätietoja saat asiakaspalvelusta. SFS- ja ISO-standardien luettelo Kaikki voimassa olevat SFS- ja ISO-standardit mainitaan SFS:n verkkosivuilla olevassa luettelossa: SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY Malminkatu 34, PL 130, Helsinki Puh , faksi Internet sähköposti
tästä eteenpäin? Kimmo Konkarikoski
Rakennusten energiatehokkuuden EPBstandardipaketti - mitä muuttuu, miten tästä eteenpäin? Kimmo Konkarikoski Sisältö EPBD - Energy Performance of Buildings Direktiivi toinen uusinta vireillä 2018-2020
LisätiedotRakennusten energiatehokkuusstandardit
Rakennusten energiatehokkuusstandardit 1 Rakennusten energiatehokkuusstandardien uusi sukupolvi Rakennukset kuluttavat noin 40 % kaikesta energiasta. Vuoden 2017 aikana julkaistaan noin 49 uusittua standardia,
LisätiedotRakennusten energiatehokkuussanasto
1(57) LVI-talotekniikkateollisuus ry. Rakennusteollisuus RT Energiatehokkuussanasto Tämä sanasto on laadittu tukiaineistoksi rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) nojalla laadittujen standardien
LisätiedotLämmitysjärjestelmät
METSTA Rakennusten energiatehokkuusstandardit uudistuvat seminaari 26.4.2017 Lämmitysjärjestelmät Jarek Kurnitski HEAT GAINS BUILDING PROPERTIES CLIMATIC CONDITIONS INDOOR ENVIRONMENT REQUIREMENTS EN 16789-1
LisätiedotVTT EXPERT SERVICES OY
T001 Liite 1.05 / Appendix 1.05 Sivu / Page 1(10) VTT EXPERT SERVICES OY VTT EXPERT SERVICES LTD. Tunnus Code Yksikkö tai toimintoala Department or section of activity Osoite Address Puh./fax/e-mail/www
LisätiedotEUROKOODIT. EN-standardit. Rakentamismääräyksistä eurokoodeihin. Rakennusten rakenteellista turvallisuutta koskeva ohjeistus muuttuu.
EUROKOODIT EN-standardit 2014 Rakentamismääräyksistä eurokoodeihin Rakennusten rakenteellista turvallisuutta koskeva ohjeistus muuttuu. Eurokoodit ovat kantavien rakenteiden suunnittelua koskevia eurooppalaisia
LisätiedotStandardien hankinta. Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014
Standardien hankinta Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014 SFS:n tuotteet - 1 SFS vahvistaa vuosittain runsaat 1 500 SFSstandardia Uudet SFS-standardit ovat valtaosin eurooppalaisia EN-standardeja, joista
LisätiedotVuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy
Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 25.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen
LisätiedotEurokoodien julkaiseminen. 2010-11-25, Hanasaari Antti Karppinen, SFS
Eurokoodien julkaiseminen 2010-11-25, Hanasaari Antti Karppinen, SFS Eurokoodien julkaiseminen Eurokoodien julkaisutilanne Eurokoodikokoelma 58 SFS-EN-standardia Saatavana vähintään englanninkielisinä
LisätiedotKehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö
Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen
LisätiedotRAKENNUSTEN STANDARDIT UUSITTAVAKSI
RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN STANDARDIT UUSITTAVAKSI Sisäilmastoseminaari 16.3.2011 JORMA RAILIO LVI-talotekniikkateollisuus ry. Jorma.railio@teknologiateollisuus.fi 040-5571205 LYHYT HISTORIA 2002 Energiatehokkuusdirektiivi
LisätiedotVuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit
Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 23.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen
LisätiedotRakentamisen uudet määräykset
Rakentamisen uudet määräykset LVI- treffit 3.10.2014 Ympäristöministeriö Maarit Haakana EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energialähteiden edistämistä
LisätiedotUusi eurooppalainen sisäilmastandardiehdotus
Uusi eurooppalainen sisäilmastandardiehdotus EN 16798-1 (EN 15251rev.) Energy performance of buildings Part 1:Indoor environmental input parameters for design and assessment of energy performance of buildings
LisätiedotPassiivitalo ja kaavasuunnittelu. Jyri Nieminen Jenni Jahn Miimu Airaksinen
Passiivitalo ja kaavasuunnittelu Jyri Nieminen Jenni Jahn Miimu Airaksinen PEP PEP eli Promotion of European Passive Houses on eurooppalainen hanke, jonka tarkoituksena on edistää passiivitalojen rakentamista.
LisätiedotEPBD - standardit Koonnut Jorma Railio
EPBD - standardit 2017 Koonnut Jorma Railio EPBD-standardipaketti http://www.metsta.fi/www/fi/julkaisut/esitteet/rakennustenenergiatehokkuus-2017-05.pdf http://www.metsta.fi/www/fi/julkaisut/esitteet/energiatehokkuusesite_a4_2017-09_liite_web.pdf
LisätiedotRakennusten energiatehokkuus. Rakennusautomaation, säädön vaikutus energiatehokkuuteen
Rakennusten energiatehokkuus. Rakennusautomaation, säädön vaikutus energiatehokkuuteen BAFF 2013, 30.5.2013 SFS-EN15232 Johan Stigzelius KNX Finland ry sivu No. 1 KNX Finland ry Toimimme Suomessa KNX toimialaa
LisätiedotVuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.
Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi
LisätiedotEurokoodien julkaiseminen. EUROKOODI 2011 SEMINAARI 2011-12-08, Hanasaari Antti Karppinen, SFS
Eurokoodien julkaiseminen EUROKOODI 2011 SEMINAARI 2011-12-08, Hanasaari Antti Karppinen, SFS Eurokoodien julkaiseminen Eurokoodien julkaisutilanne Eurokoodikokoelma 58 SFS-EN-standardia Saatavana vähintään
LisätiedotLaskentaoletukset ja laskentamenetelmien kehitystarpeet
Laskentaoletukset ja laskentamenetelmien kehitystarpeet Jarek Kurnitski, Aalto- yliopisto, Tallinnan teknillinen yliopisto FInZEB- työpaja 5.6.2014 5.6.2014 1 nzeb laskentamenetelmä D3 2012 mahdolliset
LisätiedotAsuinkerrostalojen energiakorjaukset Olli Teriö
Asuinkerrostalojen energiakorjaukset Olli Teriö 10.1.2018 Agenda Poimintoja laeista ja asetuksista (Herättämään keskustelua) Esimerkkejä energiatehokkuuden parantamisesta Esimerkki korjauksen taloudellisuuden
LisätiedotRakennustuotteiden vaarallisten aineiden arviointi CEN/TC 351. Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan SFS 13.5.2014 Pekka Vuorinen
Rakennustuotteiden vaarallisten aineiden arviointi CEN/TC 351 Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan SFS 13.5.2014 Pekka Vuorinen CEN/TC 351 Construction products - Assessment of release of dangerous
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1
ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n
LisätiedotVTT EXPERT SERVICES OY VTT EXPERT SERVICES LTD.
T001 Liite 1.05 / Appendix 1.05 Sivu / Page 1(10) VTT EXPERT SERVICES OY VTT EXPERT SERVICES LTD. Tunnus Code Yksikkö tai toimintoala Department or section of activity Osoite Address Puh./fax/e-mail/www
LisätiedotAjankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos
Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140
LisätiedotUusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat
Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat Lyhenteitä SFS CEN EN pren TC Esimerkki: Suomen Standardisoimisliitto SFS ry (tai sen vahvistama standardi)
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,
Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta
LisätiedotLähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja 22.8.2013. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö
Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet nzeb työpaja 22.8.2013 Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä I kehitysjakso 2007-2013 II kehitysjakso 2013-2018
LisätiedotPlusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska
Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014 Pellervo Matilainen, Skanska Alueiden energiatehokkuus Kruunuvuori, Helsinki Finnoo, Espoo Kivistö, Vantaa Härmälänranta, Tampere Energiatehokkuus Energiantuotanto
LisätiedotRakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010
Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Ilmaston muutoksen hillitseminen Rakennukset vastaavat 40 % energiankulutuksesta Tänään rakennettavat rakennukset
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,
Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta
LisätiedotRakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu - tulevat haasteet Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta seminaari 8.10.2010 Aika: 8.10. perjantaina klo 9.30 11.30 8.10.2010 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin
LisätiedotRakennus- tai toimenpideluvan tunnus
RAKENNUKSEN KORJAUS- JA MUUTOSTYÖN ENERGIASELVITYS Luontipäivämäärä Muutospäivämäärä Muutostunnus Muutosselite Rakennus- tai toimenpideluvan tunnus Lupatunnus Rakennuskohde Kaupunginosa Rakennuksen Juokseva
LisätiedotSavupiippujen standardisointi CEN/TC Timo Pulkki Rakennustuoteteollisuus RTT ry
Savupiippujen standardisointi CEN/TC 166 7.2.2017 Timo Pulkki Rakennustuoteteollisuus RTT ry CEN/TC 166:n rakenne / työryhmät TC 166/WG 1 General requirements TC 166/WG 2 Thermal and fluid dynamic calculation
LisätiedotCEN tekninen komitea TC166 Chimneys / Savupiiput
CEN tekninen komitea TC166 Chimneys / Savupiiput Paloseminaari 2018 6.2.2018 Timo Pulkki Rakennustuoteteollisuus RTT ry TC 166/WG 1 General requirements EN 13216-1 Chimneys. Test methods for system chimneys.
LisätiedotUusiutuvan energian käytön lisääminen (RES) kohti lähes nollaenergiarakennuksia (EPBD) 2.12.2014 Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari Ympäristöministeriö
Uusiutuvan energian käytön lisääminen (RES) kohti lähes nollaenergiarakennuksia (EPBD) 2.12.2014 Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari Ympäristöministeriö EU:n 2020 ja 2030 tavoitteet ja rakennuksia koskevat
LisätiedotSFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi
SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi Julkistustilaisuus Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät, Lahti 1.10.2015 Markku Laitinen, Kansalliskirjasto Kirjastojen
LisätiedotIlmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus. Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö
Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi
LisätiedotLähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen
Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi Rakentaminen 30.9.2014 EPBD lähes nollaenergiarakennus 2 art. 2 alakohta: lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 564 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoiset radiaattorit 60/0 C Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotENERGIATODISTUS. LUONNOSVERSIO - virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä. Uudisrakennusten. määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS LUONNOSVERSIO virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:
LisätiedotEnergiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina
Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Juha Luhanka Rakennustuoteteollisuus RTT ry 09.02.2010, ARY seminaari Energiamääräykset
LisätiedotLiikennepolttonesteiden standardisointi
Kehittyvä öljy - mukana jokaisen arjessa Liikennepolttonesteiden standardisointi Perustietoja liikennepolttonesteiden standardisoinnista Öljy- ja biopolttoaineala ry helmikuu 2018 Pitkä valmisteluprosessi
LisätiedotLUUKKU ja LANTTI NOLLAENERGIATALOKOKEILUJA AALTO-YLIOPISTOSSA
LUUKKU ja LANTTI NOLLAENERGIATALOKOKEILUJA AALTO-YLIOPISTOSSA LUUKKU 2020-LUVUN PUUTALO HAASTEET 2020: ENERGIAN SÄÄSTÖ KAIKKI UUDISRAKENNUKSET LÄHES NOLLAENERGIATALOJA (E
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 958. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö.Vesikiertoiset lämmityspatterit. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesiradiaattorit (eristetyt jakojohdot) Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotSavupiippujen standardisointi CEN/TC Timo Pulkki Rakennustuoteteollisuus RTT ry
Savupiippujen standardisointi CEN/TC 166 11.2.2015 Timo Pulkki Rakennustuoteteollisuus RTT ry CEN/TC 166:n rakenne / työryhmät TC 166/WG 1 General requirements TC 166/WG 2 Thermal and fluid dynamic calculation
LisätiedotLämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston
LisätiedotEnergiatehokkuuden parantaminen korjausten ja muutosten yhteydessä
Energiatehokkuuden parantaminen korjausten ja muutosten yhteydessä Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Syke, 10.2.2015 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Suomen
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 690 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotVesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen radiaattorilämmitys, kaukolämpö /
LisätiedotYmpäristöministeriön uudet ohjeet Rakennusten automaation vaikutus energiatehokkuuteen. Juhani Hyvärinen, VTT Expert Services Oy
Ympäristöministeriön uudet ohjeet Rakennusten automaation vaikutus energiatehokkuuteen Juhani Hyvärinen, 28.9.2012 VTT Expert Services Oy 18.10.2012 2 Rakennusten automaation vaikutusta energiankulutukseen
LisätiedotMarkku J. Virtanen, Dr 31.3.2009
Aluetason energiaratkaisut Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009 Viitekehys paradigman muutokselle 2 Missä ja milloin innovaatiot syntyvät? Business (Kannattavuus) 3 Ekotehokkaan alueen suunnitteluperiaatteita
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE
LisätiedotAEL Energy Manager koulutusohjelma. Käytännön energiatehokkuusosaajia yrityksiin
AEL Energy Manager koulutusohjelma. Käytännön energiatehokkuusosaajia yrityksiin Markku Harmaala, AEL 2018 Tuloksia Ohjelmaan osallistuneiden projektitöillä keskiarvoina säästynyt/yritys: 232 897 1620
LisätiedotEnergiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus
Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa
LisätiedotENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ
ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ Helsingin erilainen Display Miksi tämä lähestymistapa? 28.5.2010 Ulla Soitinaho HKR-Rakennuttaja Miksi ihmeessä Display? Miksi ihmeessä
LisätiedotEnergiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy
Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen
LisätiedotKohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy
Kohti nollaenergiarakentamista 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian
LisätiedotRakennusten energiatehokkuussanasto
1(56) LVI-talotekniikkateollisuus ry. Rakennusteollisuus RT Energiatehokkuussanasto Tämä sanasto on laadittu tukiaineistoksi rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) nojalla laadittujen standardien
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala.7 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus vesikiertoinen patterilämmitys, kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotRakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Suomessa. Pekka Kalliomäki, yli insinööri
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Suomessa Pekka Kalliomäki, yli insinööri 1 Esityksen sisältö Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi Uudistuvat rakennusten energiamääräykset C3, D2,
LisätiedotEnergy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28
Energy recovery ventilation for modern passive houses Timo Luukkainen 2009-03-28 Enervent solutions for passive houses 2009 Järjestelmät passiivitaloihin Passiivitalo on termospullo. Ilman koneellista
LisätiedotLisälämmöneristäminen olennainen osa korjausrakentamista
Lisälämmöneristäminen olennainen osa korjausrakentamista Energiatodistusten laatijoiden ajankohtaispäivä 16.5.2019 Tuomo Ojanen, VTT Esityksen sisältö Rakennuksen tehtävä Hyvin lämmöneristetty ulkovaippa
LisätiedotRakennusten energiatehokkuuden ohjaaminen viranomaistoimin
Rakennusten energiatehokkuuden ohjaaminen viranomaistoimin Rakennusten energiaseminaari 2014 5.11.2014 Pekka Kalliomäki Rakennusneuvos EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi
LisätiedotOikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla
Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus
LisätiedotRakentamismääräykset 2012
Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 8,8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,
LisätiedotMääräykset ja standardit
Määräykset ja standardit Rakennusten energiatehokkuusstandardit uudistuvat seminaari 26.4.2017 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Maankäyttö- ja rakennuslain muutos Rakentamismääräyskokoelman uudistus
LisätiedotJorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset
Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee
LisätiedotPientalon energiatehokkuus ja määräykset
Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta
LisätiedotVTT EXPERT SERVICES OY
T001 Liite 1.08 / Appendix 1.08 Sivu / Page 1(6) VTT EXPERT SERVICES OY VTT EXPERT SERVICES LTD. Tunnus Code Yksikkö tai toimintoala Department or section of activity Osoite Address Puh./fax/e-mail/www
LisätiedotA4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje
Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee
LisätiedotSavupiippujen standardisointi CEN/TC Timo Pulkki Rakennustuoteteollisuus RTT ry
Savupiippujen standardisointi CEN/TC 166 10.2.2016 Timo Pulkki Rakennustuoteteollisuus RTT ry CEN/TC 166:n rakenne / työryhmät TC 166/WG 1 General requirements TC 166/WG 2 Thermal and fluid dynamic calculation
LisätiedotENERGIATODISTUS. Suurpellon Apilapelto Talo E Piilipuuntie 3 C-E Espoo Uudisrakennusten.
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Suurpellon Apilapelto Talo E Piilipuuntie CE 000 Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 04900048000 0 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Asuinrakennus
LisätiedotMiksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus;
Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 08 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 600 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / kaukolämpö
LisätiedotRAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)
RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen lattialämmitys Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 7,9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Pajumaankuja 5 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 084-402-0003-024-S-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn
LisätiedotRakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Suomessa
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Suomessa Pekka Kalliomäki, yli-insinööri 1 Esityksen sisältö Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi Uudistuvat rakennusten energiamääräykset C3, D2,
LisätiedotENERGIATODISTUS. Taubenkuja , HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asokodit Taubenkuja 4 A Taubenkuja 4 00870, HELSINKI Rakennustunnus: 9-49-75-0 Rakennuksen valmistumisvuosi: 06 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot
LisätiedotENERGIATODISTUS. KOy Tampereen keskustorni Tampellan esplanadi Uudisrakennusten. määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: KOy Tampereen keskustorni Tampellan esplanadi 00 Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Asuntolat Todistustunnus:
LisätiedotENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen
LisätiedotENERGIATODISTUS. As Oy Maakirjantie 2 E-D Maakirjantie Espoo. Asuinrakennus (Asuinkerrostalot) Uudisrakennusten.
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: As Oy Maakirjantie ED Maakirjantie 000 Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 044/ 0 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Asuinrakennus (Asuinkerrostalot)
LisätiedotEnergiatehokkuusvaatimukset. Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka
Energiatehokkuusvaatimukset Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset 10.1.2014 TAMK 2014 2 RES Uusiutuvan energian käytön
LisätiedotMiniopas standardeista
Miniopas standardeista Hei! Tiestitkö, että maailma toimii standardien avulla? Kädessäsi on perustietopaketti standardisoinnista. Lue ainakin tämän verran on PAKKO tietää! 10 faktaa standardeista 1. Mikä
LisätiedotEnergiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta
Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain
LisätiedotRakentamisen uudet energiamääräykset. Uusi ja Vanhaan Omakotitaloon 2017
Rakentamisen uudet energiamääräykset Uusi ja Vanhaan Omakotitaloon 2017 Mikä on energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja parantamiseen myynti- ja vuokraustilanteessa.
Lisätiedot