TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTASUUNNITELMA 2014"

Transkriptio

1 TOIMINTASUUNNITELMA

2 VÄESTÖLIITTO 2014 lyhyesti Väestöliitto on sosiaali- ja terveysalan järjestö, joka edistää perheiden, nuorten ja koko väestön terveyttä, turvallisuutta ja onnellista ja tasapainoista elämää. Liitto toimii yhteiskunnallisena vaikuttajana ja asiantuntijana, luotettavana tutkijana ja kehittäjänä sekä arvostettuna palvelujen tuottajana. Organisaatio ja strategia: Toimintaa jatketaan strategian mukaisesti neljällä kehittämisohjelmalla: perheiden hyvinvointi, nuorten hyvinvointi sekä seksuaaliterveyden ja monikulttuurisen yhteiskunnan edistäminen. Organisaatiorakenne perustuu osaamiskeskuksiin, joita on viisi. Väestöntutkimuslaitos ja talous- ja henkilöstöhallinto sekä viestintä tukevat osaamiskeskuksia. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen: Vuonna 2014 tulee kuluneeksi 20 vuotta YK:n perheen vuodesta ja väestö- ja kehityskonferenssista. Toimintavuoden aikana vaikutetaan Euroopan parlamenttivaaleja (2014) ja eduskuntavaaleja (2015) edeltäviin keskustelunaiheisiin ja linjauksiin. Seurataan palvelurakenne- ja kuntauudistusta ja vaikutetaan erityisesti kuntien peruspalvelujen säilymiseen ja kehittymiseen: monipuoliseen varhaiskasvatukseen, kotipalvelujen saatavuuteen, nopean avun mahdollisuuksiin perhekriiseissä sekä nuorten osallisuuteen ja maahanmuuttajien tarvitsemiin palveluihin. Vaikutetaan päättäjiin, jotta lapsiperheiden etuuksia ei leikattaisi. Seurataan EU-maiden ja EU-tason perhepolitiikkaan ja seksuaaliterveyteen liittyviä linjauksia. Perheiden hyvinvointia edistetään tukemalla vanhemmuutta ja parisuhdetta. Perhenetti.fi, Perheverkko ja murrosikäisten vanhemmille suunnattu hanke sekä Perheystävällinen työpaikka - hanke muodostavat Vanhemmuuskeskuksen. Perheaikaa.fi on maksuton verkkopalvelu, jossa yhdistyvät asiantuntijoiden antama ohjaus ja neuvonta sekä vertaistuki. Perheystävällisen työnantajan työkalupakkia kehitetään ja tehdään yhteistyötä yritysten kanssa. Työn ja perhe-elämän parempaa yhteen sovittamista edistävää hanketta suunnitellaan yhteistyössä lastensuojelujärjestöjen ja muiden vaikuttajien kanssa. Perheverkko keskittyy pikkulasten psyykkiseen hyvinvointiin tukemalla vanhemmuutta muun muassa erokriiseissä. Perhebarometrissä tutkitaan avioerojen syitä ja seurauksia. Parisuhdekeskus tukee parisuhteita ja levittää tutkimukseen perustuvia hyviä käytäntöjä parisuhteessa eläville ja heitä tukeville ammattilaisille. Parisuhdekeskus panostaa erityisesti netin kautta tapahtuvaan ongelmia ennalta ehkäisevään työhön. Media kautta vaikutetaan suureen yleisöön. Monikulttuuriset parisuhteet samoin kuin nuorten sivusto ovat uusia tärkeitä lohkoja. Perheklinikka tarjoaa asiantuntija-apua yksilöiden, parien ja perheiden kriiseissä sekä työnohjausta ammattilaisille. Nuorten hyvinvoinnin kehittämisohjelmassa painotutaan tyttöjen ja poikien seksuaaliterveyteen ja -kasvatukseen, nuorten elämänhallintana ja poikien ja nuorten miesten 2

3 erityistarpeisiin. Myös seksuaalisen kaltoinkohtelun, hyväksikäytön ja väkivallan ehkäisy ovat tärkeä osa Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskuksen toimintaa. Nuorten seksuaaliterveysverkosto kokoaa yli 60 jäsenorganisaatiota. Poikien ja nuorten miesten keskuksessa asiantuntijat tuottavat palveluita ja kehittävät toimintamalleja alle 20-vuotiaiden poikien ja miesten elämänkysymyksiin. Poikien Puhelimessa miespuolinen asiantuntija vastaa alle 20-vuotiaiden poikien ja miesten kysymyksiin. Poikien puhelimelle haetaan pitkäjänteistä rahoitusta, koska palvelu on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi. Varusmiespuhelin tukee soittajien jaksamista ja elämänhallintaa. Aggression hallinnasta ja seksuaalisuudesta koulutetaan terveys-, sosiaali- ja koulutoimen ammattilaisia. Aikuisväestön seksuaaliterveyden edistäminen. Kahden eläkeläisjärjestön ja Sydänliiton kanssa uutena hankkeena käynnistetään ikäihmisten parisuhdeonni, seksuaalinen hyvinvointi ja mielekäs elämä. Ikäihmisten liitoista ja seksuaalisesta hyvinvoinnista tuotetaan tutkimustietoa. Lisäksi jatketaan vastaanottotoimintaa ja järjestetään seksuaalineuvoja- ja terapiakoulutusta. Monikulttuurista yhteiskuntaa edistetään Väestöliiton Kotipuu-toiminnalla. Sen tärkeimpiä toiminnan lohkoja ovat ammattihenkilöstön monikulttuurisen osaamisen kehittäminen ja maahanmuuttajien omaehtoisen selviytymisen vahvistaminen. Monikulttuurisuuden asiantuntijakoulutus, samoin sukupuolten tasa-arvoon liittyvä uusi aineisto ja koulutus ovat toiminnan uusia avauksia. Womento-hanke tukee koulutettujen naisten kotoutumista ja työllistymistä mentoroinnin avulla. Mentoreina toimivat vastaavan ammattialan suomalaiset naiset. Toiminta painottuu muille toimijoille tapahtuvan juurruttamisen mallintamiseen. Lisäksi tehdään vaikuttamistyötä mentorointimallin juurruttamiseksi kotoutumiskoulutuksiin. Etnokids-tutkimus selvittää perhesiteiden muutoksia maahanmuuttajanuorten näkökulmasta. Kansainvälisen kehityksen osaamiskeskuksessa seurataan erityisesti uuden kehityspoliittisen ohjelman toteutumista sekä vaikutetaan Suomen ja Euroopan unionin sitoutumiseksi seksuaaliterveysohjelmiin. Vaikuttamistyö painottuu Suomen, EU:n sekä globaalin tason kehityspolitiikkaan. Kehityshankkeita pannaan toimeen paikallisten ja suomalaisten järjestöjen kanssa. Malawissa yhteistyökumppani on MLL. Tavoitteena on tyttöjen koulunkäynti sekä hyvinvoinnin ja seksuaaliterveyden lisääminen. Nepalissa toimitaan WWF:n kanssa. Luonnonsuojelu ja seksuaaliterveys ovat nuoria kiinnostavia aiheita. Keski-Aasiassa jatketaan vammaisten naisten lisääntymisterveyshanketta Kynnys ry:n kanssa. Väestöntutkimuslaitos tekee yhteistyötä kaikkien osaamiskeskusten kanssa. Se osallistuu kehittämishankkeiden ideointiin. Laitoksessa tutkitaan myös lastenhankintaa, parisuhteita, lapsettomuutta ja perheellistymisen esteitä Suomessa, Euroopassa ja Intiassa. Laitos edustaa Suomea EU:n laajassa tutkimus- ja kehittämishankkeessa Families and Societes. Vuoden 2014 perhebarometri koskee perhepolitiikkaa Suomessa ja Euroopassa. Laitos jatkaa avioerojen ja parisuhdeonnen tutkimista valtaväestössä sekä monikulttuurisissa liitoissa. Väestöliiton klinikat Oy:n kanssa raportoidaan munasoluja luovuttaneiden naisten kyselyn tuloksia. Laitos hoitaa 3

4 kirjastoa ja toimii uusien hankesuunnitelmien tukena ja tarvittaessa hautomona. Tutkimustieto antaa Väestöliitolle lisää uskottavuutta, vahvistaa vaikuttamistoiminnan luetettavuutta ja tukee perhepoliittista vaikuttamista. Viestintä. Viestinnän niukat voimavarat kohdistetaan strategisesti tärkeimpiin asioihin. Sosiaalinen media integroidaan osaksi Väestöliiton kokonaisviestintää. Esite- ja markkinointimateriaalia uusitaan, samoin seurataan viestinnän toimivuutta ja vaikuttavuutta. Pari & Perhe -lehden sisältöä uudistetaan lukijatutkimuksen palautteen mukaiseksi. Väestöliitto osallistuu useille messuille ja tapahtumiin, joiden kautta voidaan tavoittaa keskeisiä ammattiryhmiä ja suurta yleisöä. Talous. Väestöliiton keskeisin rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys. Muita tärkeitä kumppaneita ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, ulkoasiainministeriö sekä kotimaiset ja ulkomaiset säätiöt. Oman toiminnan tuotoilla rahoitetaan noin neljännes kuluista. Väestöliitto ry:ssä työskentelee vuonna 2014 runsas 70 henkilöä, joista määräaikaisessa työsuhteessa arviolta viidennes. Väestöliitto omistaa kokonaan Väestöliiton klinikat Oy:n, Väestöliiton Kotisisar Oy:n, VL-Medi Oy:n ja VL-Markkinointi Oy:n. VL-Markkinointi Oy jatkaa vuonna 2012 käynnistynyttä kondomien nettimyyntiä samoin vakiintunutta kirjojen ja aineistojen tuotantoa ja ammatillista koulutusta. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat tärkeimpiä Kotisisar Oy:n yhteistyökumppaneita. Lapsettomuuden hoitoon erikoistunut Väestöliiton klinikat Oy toimii Helsingissä, Turussa ja Oulussa. Arviolta 500 lasta syntyy vuosittain klinikoiden toiminnan tuloksena. Lääketutkimuksia tekevän VL-Medi Oy:n toiminnan arvioidaan jatkuvan nykyisellä tasolla. Liiton palveluja myyvät yhtiöt kuuluvat Reilu Palvelu -verkostoon. Näin on haluttu tuoda esille niiden kotimaisuutta, palvelujen laatua ja toiminnan eettisyyttä. Samoin mahdollinen ylijäämä koituu suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. 4

5 Sisältö Yleistä... 6 Toimintaympäristö... 6 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen... 9 Perheiden hyvinvoinnin kehittämisohjelma Vanhemmuus Parisuhde Nuorten hyvinvoinnin kehittämisohjelma Nuorten seksuaaliterveyden edistäminen Poikien ja nuorten miesten erityistarpeet Seksuaaliterveyden kehittämisohjelma Aikuisväestön seksuaaliterveyden edistäminen Monikulttuurista yhteiskuntaa edistävä kehittämisohjelma Perheiden ja kotoutumisen tuki Kansainvälinen kehittämistyö Väestöntutkimuslaitos Hallinto ja tukipalvelut Viestintä... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.6 Henkilöstöhallinto ja henkilöstö Talous

6 Yleistä Väestöliitto on sosiaali- ja terveysalan järjestö, joka edistää perheiden ja väestön hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta ja onnellista ja tasapainoista elämää. Liitto toimii yhteiskunnallisena vaikuttajana ja asiantuntijana, luotettavana tutkijana ja kehittäjänä sekä arvostettuna palveluiden tuottajana. Väestöliiton strategia hyväksyttiin kevätkokouksessa Sen pohjalta on rakennettu neljä kehittämisohjelmaa, jotka yhdistävät Väestöliiton palvelu-, tutkimus- ja vaikuttamistoiminnan. Näitä ovat perheiden hyvinvoinnin, nuorten hyvinvoinnin, seksuaaliterveyden ja monikulttuurisen yhteiskunnan kehittämisohjelmat. Strategiakauden puolivälissä selkiytettiin organisaatiota, siten että osaamiskeskusten merkitys korostuu. Väestöliiton työskentelyotteena on terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen sekä ongelmien ennaltaehkäisy. Kehittämisohjelmissa luodaan tulevaisuuden sosiaalisia innovaatioita. Strategiassa on määritelty kuusi yhteiskuntapoliittista tavoitetta, joita Väestöliitto tuo esille vaikuttamistoiminnassaan. 1) Perheet ovat erilaisia, mutta yhtä arvokkaita. 2) Nuorille turvallinen kasvu- ja elinympäristö. 3) Hyvä seksuaaliterveys on jokaisen oikeus. 4) Perisuhteen hyvinvointi tukee hyvää vanhemmuutta ja kansanterveyttä. 5) Perheystävällinen työkulttuuri edistää hyvinvointia ja tasa-arvoa. 6) Tasapainoinen väestönkehitys on hyvinvointiyhteiskunnan edellytys. 7) Monikulttuurinen yhteiskunta on mahdollisuus Suomelle. Toimintaympäristö Suomen talouden näkymät ovat synkentyneet. Emme ole enää vain suhdannekriisissä vaan keskellä rakenteellisia ongelmia, joita lisäksi kiristää julkisen talouden kestävyysvaje. Vaikka Euroopan talous hiljalleen elpyisi, myönteiset vaikutukset Suomeen vievät aikaa. Ainakin toistaiseksi lomautukset ja irtisanomiset näyttävät jatkuvan. Hallitus hyväksyi syksyllä 2013 rakennemuutospaketin, joka toteutuessaan tarkoittaa melkoista vyön kiristystä lähes kaikilla elämänalueilla. Tavoitteena on vuoteen 2017 mennessä leikata kuntien menoja yhteensä 2 miljardilla eurolla. Hallituksen rakenneuudistuspaketti sisältää myönteisiäkin uudistuksia. Vahvistetaan työttömien mahdollisuutta osallistua työmarkkinoille sosiaaliturvaa menettämättä. Samoin nuorisotakuuta jatketaan, jotta yhdenkään nuoren ei tarvitsisi jäädä ilman opinto-, työ- tai harjoittelupaikkaa liian pitkäksi aikaa. Työhön osallistumista kannustetaan mahdollistamalla osa-aikatyön 6

7 vastaanotto. Samoin edistetään sitä, että eläkeikää nostetaan vastedes työmarkkinaosapuolten neuvottelujen tuloksena. Osana valtion säästötalkoita hallitus on valitettavasti päättänyt heikentää oikeutta subjektiiviseen päivähoitoon ja kotihoidon tukeen. Tämä väistämättä heikentää ihmisten luottamusta perhepolitiikan jatkuvuuteen. Eniten kansalaisten arkeen tulee vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus ja sen kytkeminen kuntauudistukseen. Julkisten menojen ennustetaan kasvavan, koska väestön ikääntyminen lisää eläke-, terveys- ja hoivamenoja ja samalla vähentää verotuloja. On vielä epävarmaa, miten sote-uudistus käytännössä tehdään. Rakenteiden sijaan tulisi vihdoin keskittyä ihmisten tarpeisiin. Olipa kuntien määrä mikä tahansa, kansalaiset tarvitsevat lähellä olevia ja toimivia palveluja, joihin lapsiperhe, nuori, vanhus tai vammainen henkilö voi päästä kohtuullisessa ajassa. Väestöliiton tehtävänä on vaikuttaa muiden sosiaali- ja terveysjärjestöjen kanssa siihen, että sote-alueiden reunoilla asuvien kansalaisten palvelut turvataan. Erityisen tärkeää on, miten päivähoito, peruskoulu, kouluterveydenhuolto, neuvolat ja kotipalvelut turvataan niillekin, jotka eivät asu tulevien vastuukuntien keskustoissa. Hankintalakia ollaan uudistamassa. Väestöliitto ajaa muutosta palvelujen kilpailuttamiskäytäntöihin ja palvelusetelien laajempaa käyttöönottoa. Nykyinen, kuntien tekemä kilpailutus johtaa helposti siihen, että suuret, kansainväliset yritykset valtaavat alaa ja vaikeuttavat monitoimijaisen palveluverkoston tulevaisuutta. Järjestöjen ja paikallisten yrittäjien palvelutuotanto saattaa loppua kokonaan, koska aitoa kilpailua enää synny. Palveluseteli voi parhaimmillaan voimaannuttaa asiakasta, kun hän voi itse valita mistä tarvitsemansa palvelun hankkii. Samalla se mahdollistaa paikallisen palveluyrittäjyyden syntymisen ja säilymisen. Väestöliitto haluaa omalla toiminnallaan edistää järjestöomisteisten palvelutuottajien toimintaedellytyksien vahvistumista. Se on aktiivisesti mukana sosiaali- ja terveysjärjestöjen perustamassa Reilu Palvelu ry:n toiminnassa. Vuoden 2014 järjestetään Euroopan parlamentin vaalit. Väestöliitto kampanjoi seksuaaliterveys-, monikulttuurisuus- ja perhepoliittisilla teemoilla. Samalla valmistaudutaan vuonna 2015 pidettäviin eduskuntavaaleihin. Väestöliitto seuraa myös, miten sosiaalihuollon uudistamista selvitelleen työryhmän työ jatkuu lainsäädäntövaiheessa. Lastensuojelun kehittämistä selvittänyt työryhmä on jättänyt mietintönsä. Väestöliitto seuraa, miten suositukset toteutuvat, esimerkiksi lastensuojelulaitosten asiakkaiden seksuaaliterveyteen liittyvissä käytännöissä. Väestöliitto seuraa myös varhaiskasvatuksen kehittämistä opetustoimen osana. Nyt suunniteltuja perhe-etuuksia leikattaessa on entistä tärkeämpää, että kaikille lapsille tarjotaan laadukasta varhaiskasvatusta, riippumatta perheen olosuhteista tai lapsen hoitomuodosta. Nuorten yhteiskuntatakuuta on toteutettu vuodesta 2013 lähtien. Takuu ei ole toteutunut täysin odotusten mukaisesti. Väestöliitto vaikuttaa siihen, että nuorten syrjäytymisen ehkäisylle saadaan käytännön keinoja. Kotoutumislain ulottaminen kaikkiin maahanmuuttajiin ja 7

8 perheenjäseniin oli Väestöliiton keskeisiä tavoitteita. Lain tultua voimaan Väestöliitto seuraa tarkasti sen toteutusta. RAY on Väestöliiton toiminnan tärkein tukija. RAY:n tuotto on kasvanut, joten uusienkin hankkeiden rahoitusmahdollisuudet ovat kohtalaiset. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee Väestöntutkimuslaitosta sekä Nuorten seksuaaliterveysverkostoa. Mahdollisten budjettileikkausten vuoksi rahoituksen vähentymiseen on syytä varautua. Ulkoasianministeriö tukee kehitysyhteistyötä. Hankkeiden omavastuuosuuksia varten tehdään yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa KAPUA-varainkeräyksellä. Väestöliitto omistaa kokonaan seuraavat yhtiöt: lapsettomuushoitoihin erikoistuneen Väestöliiton klinikat Oy:n, lääketieteellisiin tutkimuksiin erikoistuneen VL-Medi Oy:n, pääkaupunkiseudun lapsiperheille kotipalveluja tuottavan Väestöliiton Kotisisar Oy:n sekä VL- Markkinointi Oy:n, joka tuottaa julkaisuja ja järjestää ammatillista pätevyyttä lisäävää koulutusta. Väestöliiton klinikat Oy, joka on suurin ja taloudellisesti merkityksellisin yhtiö, toimii Helsingissä, Oulussa ja Turussa. Vuosittain syntyy noin 500 lasta toiminnan tuloksena. Taloudellinen tulos on viime vuosina heikentynyt niin, että v yhtiössä suoritettiin yt-neuvottelut ja työntekijöiden määrä väheni. VL-Medi Oy:n ja VL- Markkinointi Oy:n liikevaihto on niin ikään laskenut ja toiminta ollut tappiollista. Ainoa voitollinen yhtiö on ollut Kotisisar Oy. Väestöliitto ry:n menoista noin puolet on katettu RAY:n tuella. Tulevien vuosien avustustaso käynnissä olevaan toimintaan säilynee samana. Palkat ja muut toiminnan kustannukset kuitenkin nousevat. Vuoden 2014 aikana onkin selvitettävä, onko mahdollisuuksia keventää koko konsernin hallintoa, purkaa mahdollisia päällekkäisyyksiä ja hyödyntää paremmin synergiaetuja, jotta talous saatetaan tasapainoon. Samanaikaisesti on etsittävä myös muita rahoituslähteitä sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta. 8

9 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Tieto siitä, mitkä ongelmat ja kysymykset ovat juuri nyt ajankohtaisia nousevat kehitystyöstä, palveluista, tutkimustoiminnasta, yhteistyöstä sekä jäsenjärjestöjen viesteistä. Näitä viestejä Väestöliitto välittää eri tavoin päättäjille, medialle ja kansalaisille. PÄÄTTÄJÄT MEDIA KANSALAISET YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN PALVELUT JA KEHITTÄMINEN TUTKIMUS KOTIM. JA KV YHTEISTYÖ JÄSEN- JÄRJESTÖT Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli ihmisten elämään liittyvien asioiden havaitsijana. Toimintavuonna 2014 Väestöliitto seuraa, miten kuntalaisten tarpeet otetaan huomioon soteuudistuksessa. Järjestöt ovat kunnille tärkeä voimavara ihmisten tarpeiden huomioimisessa, vertaistuessa ja vapaaehtoistoiminnassa, samoin kuntien kumppanina palveluja tuotettaessa. Myös maahanmuuttajajärjestöt on nähtävä voimavarana ja osallisina päätöksenteossa. Toimintavuonna 2014 vaikutetaan sote-uudistukseen ja kuntarakenteen uudistamiseen tiedottamalla päättäjille lasten, nuorten, perheiden ja maahanmuuttajien palvelutarpeista. Palveluja on oltava tarjolla myös suurten alueiden reunoilla asuville. Väestöliitto kehittää omalta osaltaan innovatiivisia tapoja tuottaa palveluja ja tarjoaa niitä kuntien/alueiden käyttöön. Maahanmuuttajavastaisuus on käynyt yhä äänekkäämmäksi eikä vastuuta maailman hätää kärsivistä haluttaisi ottaa. Väestöliitto korostaa maahanmuuttajien myönteistä panosta 9

10 suomalaiseen yhteiskuntaan mm. edistämällä heidän kotoutumistaan ja pääsemistään työllistymispolulle. Väestöliitto haluaa muistuttaa, että Suomellakin on vastuu maailman pakolaisista ja sodan uhan tai luonnonkatastrofien vuoksi turvapaikkaa tarvitsevista. Suomi ei voi eikä halua sulkea rajojaan vaan tarjoaa tänne muuttaneille edellytykset hyvään elämään. Väestöliitto uusii väestö-, perhe- ja seksuaaliterveyspoliittiset ohjelmansa yhteen Väestöliiton hyvinvointipoliittiseen ohjelmaan. Se on pohjana myös poliittisessa vaikuttamisessa niin Euroopan parlamentin vaaleissa 2014 kuin eduskuntavaaleissakin Väestöliitto kehittää yhteyksiään omiin, nuorisoa edustaviin jäsenjärjestöihinsä sekä esimerkiksi poliittisiin nuorisojärjestöihin ja erilaisia vähemmistöjä edustaviin järjestöihin ja ryhmiin. Tavoitteena on lisätä nuorten osuutta Väestöliiton vaikuttamistyössä. Samoin halutaan lisätä nuorten tietoisuutta väestöpolitiikasta, perhepolitiikasta, seksuaaliterveydestä ja oikeuksista sekä monikulttuurisuuskysymyksistä. Hyvänä esimerkkinä voisi olla Ev. lut. kirkon Arvojen Akatemia, tai STM:n Hyvä Suomi. Mahdollisuuksien tarjoaminen nuorille Väestöliiton toiminnassa edistäisi myös nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista. Väestöliiton toiminta liittyy elämän keskeisiin kysymyksiin: syntymään, seksuaalisuuteen, parisuhteisiin, vanhemmuuteen ja ikääntymiseen. Liiton toiminnassa käsitellään yhteiskunnallisesti arkoja asioita ja joudutaan ottamaan kantaa mitä moninaisimpiin periaatteellisiin kysymyksiin. Näitä ovat esimerkiksi samaa sukupuolta olevien avioliitto, laaja vai suppea perhekäsitys, ympärileikkaus, suojaikäraja, porno ja prostituutio. Hedelmöityshoitojen uudet mahdollisuudet liittyvät eettisinä kysymyksinä myös Väestöliiton omiin palveluihin. Kaikille yhteistä arvopohjaa ei yhteiskunnassamme välttämättä enää entisessä mielessä ole. Eettisen toimikunnan tehtävänä on keskustella ja valmistella Väestöliiton hallitusta varten kannanottoja eettisistä kysymyksistä, jotka ovat lähellä Väestöliiton toimialaa. Ihmis- ja perusoikeuksien ja Väestöliiton arvojen toteutuminen on eettisen toimikunnan tärkeä päämäärä. Eheä ja tasapainoinen kunta Kuntarakennetta ollaan uudistamassa eikä varmaa tietoa ole, milloin se toteutuu. Lapset, nuoret ja perheet ovat kuntien tulevaisuuden ytimessä. On tärkeää, että heidän hyvinvoinnistaan huolehditaan monipuolisesti ja tasa-arvoisesti. Tämä tarkoittaa voimavarojen sijoittamista erityisesti peruspalveluihin ja ennaltaehkäisyyn. Väestöliitto pitää tärkeänä, että puolueet ottavat nämä asiat huomioon ja tekevät uusia rohkeita avauksia sekä toimivat yhteistyössä yli puoluerajojen. Näin voimme yhdessä rakentaa entistä lapsi- ja perheystävällisempiä kuntia. Lapsi- ja perheystävälliset kunnat perustuvat tasavertaisille lähtökohdille. Asuinalueiden monimuotoisuudelle, viihtyisyydelle ja lähipalvelujen saatavuudelle on annettava erityinen painoarvo. Monipuolinen varhaiskasvatus Perheille pitää tarjota tukea ja mahdollisuuksia heille itselleen parhaiten sopivan lastenhoitomuodon valitsemiseen. Myös isien mahdollisuutta osallistua lastensa hoitoon jo 10

11 pikkulapsivaiheessa on tuettava. Se tapahtuu parhaiten kehittämällä ansiosidonnaista vanhempainvapaata. Väestöliitossa kehitetty perhevapaiden joustomalli antaa sekä isälle että äidille lapsen syntymän jälkeen yhtä paljon aikaa. Se sisältää kuitenkin myös suhteellisen pitkän ajan, jonka kumpi tahansa voi vapaasti ja joustavasti valita. Malli kunnioittaa perheiden omaa harkintaa ja tietoa perheensä ja lastensa tarpeista. Se ottaa huomioon nopeasti muuttuvan työelämän haasteet. Työn ja perheen parempi yhteensovittaminen on liiton keskeisiä tavoitteita suunnittelukaudella. Se vaikuttaa sekä yleiseen mielipiteeseen että työnantajien ja työntekijöiden mielipiteeseen. Tavoitteena on kansallinen havahtuminen samalla tavalla kuin ympäristöasioissa. Kotihoidon tuen nostaminen edes vanhempainvapaan vähimmäiskorvauksen tasolle edistäisi sitä, että useammat isät käyttäisivät mahdollisuutta hyväkseen. Kategorinen vapaan puolittaminen johtaa siihen, että lapset menevät päivähoitoon nykyistä nuorempina. Varhaiskasvatuksen laatu vaikuttaa suuresti lasten elämään ja heidän tulevaan kehitykseensä. Laadun parantamiseen tulisikin suunnata voimavaroja; henkilökunnan ammattitaito, riittävyys, sijaisjärjestelyt, pienet ryhmäkoot ja erityisryhmien huomioiminen ovat keskeisiä tekijöitä hyvän päivänhoidon järjestämiseksi. Monissa elämäntilanteissa oman lapsen hoitoon tarvitaan joustavia ratkaisuja. Vanhempien sidettä työelämään voidaan edistää joustavilla mahdollisuuksilla sovittaa yhteen työtä, opiskelua ja lasten hoitoa. Väestöliitto muistuttaa, että perhepäivähoito on kotihoidon jälkeen kuntalaisten toivotuin hoitomuoto lapselle, joten sen arvostus pitää palauttaa tasolle, jonka se ansaitsee. Tärkeää: - edistää perheystävällistä työelämää ja työn ja perheen yhteensovittamista - edistää perheiden oikeutta valita omalle lapselleen parhaiten soveltuva hoitomuoto - edistää perhevapaiden joustomallia ja isien osallistumista mm. tulevassa vaaliohjelmassa - kiinnittää erityistä huomiota päivähoidon laatuun ja ryhmäkokoihin - tukea maahanmuuttajalasten erityistarpeita Kotipalvelu takaisin perheille ja nopeaa apua perhekriiseihin Perheiden jaksamisesta keskustellaan jatkuvasti, eikä vain murheellisempien tapausten takia. Väestöliitto muistuttaa, että kaikki perheet tarvitsevat joskus apua ja tukea. On tärkeää, että apua voidaan tarvittaessa tarjota nopeasti, jotta vältytään ongelmien kasautumiselta ja niiden vaikealta ja erittäin kalliilta hoitamiselta myöhemmin. Kotipalvelu olisikin palautettava vastaamaan laajasti lapsiperheiden tarpeita jo ennen lastensuojelutarpeen syntymistä. Kotipalvelun saaminen pitäisi olla helppoa eikä sen antamiseen saisi määritellä tiukkoja kriteereitä. Elleivät kunnan omat henkilöresurssi riitä perheille voisi jakaa palveluseteleitä. Niitä lapsiperheet voisivat tarvittaessa käyttää kotipalvelun saamiseen. Toimiva parisuhde ja onnistunut vuorovaikutus perheessä on perheen tukiranka. Perheen aikuisten 11

12 väliset suhteet heijastuvat suoraan lasten hyvinvointiin. Suuri osa ihmisistä kokee elämässään monia vaikeita kriisejä. Tästä syystä kuntien täytyy huolehtia siitä, että kaikki kriisiapua tarvitsevat myös saavat sitä ilman viivytystä. Tärkeää: - kotipalvelut palautettava laajasti lapsiperheille - nopeaa apua perhekriiseihin Nykyajan nuoret ovat fiksuja, kuunnellaan siis heitä Nuorisotakuun tehtävänä on varmistaa, että yksikään nuori ei jää ajelehtimaan ilman opiskelu-, työ- tai harjoittelupaikkaa. Väestöliitolle on tärkeää, ettei nuori jää maailman myllerryksessä yksin. Häntä on tuettava elämässä monin tavoin. Väestöliitto haluaa edistää yhteisvastuuta. Virallisen palvelujärjestelmän ohella jokaisella kansalaisella on vastuu paitsi itsestään myös lähimmäisistään ja erityisesti nuorista ja lapsista. Nuorten ensisijainen toive kunnille on pitkään ollut kokoontumistilojen ja harrastusmahdollisuuksien lisääminen. Tähän toiveeseen on viimein vastattava. Monia harrastustoimintaan soveltuvia tiloja ei saa pitää tyhjinä kankean byrokratian tai liian kalliin vuokran vuoksi. Hyvä peruskoulu lähellä kotia on lapsen ja nuoren perusoikeus. Tavoitteena on, että vanhempien ei tarvitsisi kilpailuttaa kouluja vaan lähikoulu olisi paras koulu erityisesti alakouluikäisille. Lisäksi rapautuneet kouluterveyspalvelut ja oppilashuolto on palautettava tasolle, jonka nuoret ansaitsevat ja jota järjestelmäämme rakentaneet päätöksentekijät tarkoittivat. Uudistettu laki oppilas- ja opiskelijahuollosta tulee voimaan elokuun alusta Väestöliitto seuraa lain voimaan tuloa ja vaikuttaa aktiivisesti, jotta lakiin kirjatut parannusehdotukset otettaisiin käytäntöön heti syksyllä Kouluterveyskyselyjen mukaan nuoret käyttävät alkoholia entistä kohtuullisemmin ja tupakoivat vähemmän, mutta erot nuorten välillä kasvavat. Ammattikoululaisten terveystilanne on huonompi ja riskikäyttäytyminen yleisempää kuin lukiolaisilla. Tämä on haaste myös Väestöliiton nuorten hyvinvointia edistävälle toiminnalle. Ehkäisyvälineiden pitäisi olla kunnissa nuorten toiveiden mukaisesti ilmaisia vähintään alle 20- vuotiaille. Tämä on myös sosiaali- ja terveysministeriön suositus. Niissä maissa, joissa tällainen järjestelmä on otettu käyttöön, nuorten abortit ovat vähentyneet huomattavasti. Tärkeää: - hyvä peruskoulu lähellä kotia on jokaisen lapsen ja nuoren perusoikeus - nuorten kouluterveyspalveluiden ja oppilashuollon saatavuuden ja tason parantaminen 12

13 - nuorisotilat ja harrastusmahdollisuudet kaikkien nuorten saataville - ehkäisyvälineet ilmaiseksi alle 20-vuotiaille - erityishuomio ammattikoululaisten terveyteen ja hyvinvointiin JÄSENJÄRJESTÖT JA YHTEISTYÖ Väestöliitossa on yhteensä 34 eri jäsenjärjestöä, jotka edustavat monipuolisesti yhteiskunnan eri aloja. Koska jäsenyhteisöjen kirjo on poikkeuksellisen laaja, on vaikeaa löytää yhtä yhteistä teemaa, joka yhdistäisi kaikkia jäseniä Väestöliitossa. Onkin ilmeistä, että jäsenyhteisöt ovat liittyneet Väestöliittoon eri syistä. Terveydenhuoltoa lähellä olevat organisaatiot ovat kiinnostuneita erityisesti Väestöliiton seksuaaliterveyttä käsittelevistä asioista ja perhejärjestöt puolestaan liiton perhepoliittisesta vaikuttamisesta ja kehittämishankkeista. Nuorisoa edustavia järjestöjä taas kiinnostaa nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja nuorten seksuaaliterveyden edistäminen sekä kansainvälinen yhteistyö. Jäsenistössä on myös tutkimustoimintaan erikoistuneita järjestöjä sekä yhteiskunnallisesti suuntautuneita järjestöjä. Niiden kiinnostus liittynee liiton mahdollisuuteen vaikuttaa yhteiskunnassa. Käytännössä yhteistyö jäsenjärjestöjen kanssa tapahtuu kehittämisohjelmien kautta. Tämän lisäksi toiminnallisella tasolla tehdään yhteistyötä lukuisten, merkittävien järjestöjen ja viranomaisten kanssa. Uudet kehittämishankkeet suunnitellaan lähes poikkeuksetta yhteistyöhankkeina. Vuonna 2014 vahvistetaan yhteistyötä myös yritysten ja merkittävien työnantajien kanssa. COFACE JA IPPF Väestöliitto toimii aktiivisesti Euroopan unionin perhejärjestöjen liitossa, COFACEssa. COFACE painottuu 2014 Työn ja perheen yhteensovittamisen edistämiseen, Tätä liitto on ajanut mm. vaikuttamalla Euroopan parlamenttiin ja komissioon. Hanke on samansuuntainen Väestöliiton Perheystävällisesti työssä -hankkeen kanssa. Molemmat saavat tukea toisistaan. COFACE edistää perhepolitiikan ottamista huomioon investointina tulevaisuuteen pikemminkin kuin kulueränä. Tämäkin tavoite on yhdensuuntainen Väestöliiton toiminnan kanssa. Lapsiperheiden lisääntyvä köyhyys erityisesti Etelä-Euroopassa, monien erityisryhmien aseman parantaminen, etnisiin ryhmiin kuuluvien perheiden, lasten ja nuorten vaikea tilanne ovat niinikään COFACEn agendalla. Väestöliiton edustajat toimivat sekä COFACEn hallituksessa että monissa sen työryhmissä aktiivisesti. Väestöliitto koordinoi myös Suomen osuutta EU:n Families and Societies -tutkimusja kehittämiskonsortiossa, johon COFACE osallistuu. Väestöliitto on kansainvälisen perhesuunnittelujärjestöjen liiton, IPPF:n, perustajajäsen ja aktiivisesti mukana sen toiminnassa. IPPF ajaa muun muassa nuorten ja seksuaalivähemmistöjen seksuaalioikeuksien toteutumista ja seksuaaliterveyspalvelujen saatavuutta sekä turvallista 13

14 aborttia. Monissa entisissä itäblokin maissa, kuten Puolassa ja Liettuassa, seksuaalioikeuksia poljetaan, oikeutta ehkäisyyn ja turvalliseen aborttiin kiristetään. Väestöliiton tavoitteena on saada edustajansa IPPF:n päättäviin elimiin. 14

15 Perheiden hyvinvoinnin kehittämisohjelma Ohjelma yhdistää perheiden, vanhemmuuden ja parisuhteiden tueksi toimivat palvelut, tutkimus- ja kehittämistyön sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen. Perheiden hyvinvoinnin kehittämisohjelmassa tärkeimpiä lohkoja ovat vanhemmuus, parisuhde, perinnöllisyys, sekä tutkimustoiminta. Oheisessa kuviossa on esitelty kehittämisohjelman painotuksien kehittämis- ja tutkimushankkeet: Perheet ovat erilaisia, mutta yhtä arvokkaita 15

16 Vanhemmuus Väestöliiton vanhemmuuskeskus Toimintaympäristö Perhe ja lapset ovat ihmisten arvostuksissa korkeimmalla sijalla terveyden ohella. On tärkeää, että lastenhankinta ei polarisoidu hyvä- ja huonotuloisten kesken, vaan kaikille perheille annetaan tukea ja mahdollisuuksia perheen perustamiseen. Suomalainen perhepolitiikka on kansainvälisessä vertailussa korkeatasoista. Sen keskeisistä elementeistä, kuten pienten lasten hoitomuotojen moninaisuudesta ja joustavuudesta, subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta, tulonsiirtojen tasosta suhteessa elinkustannuksiin ja laadukkaasta päivähoidosta, olisi pidettävä kiinni. Lapsen turvallista kasvua vaarantavat monet perhe-elämään ja vanhemmuuteen yhteydessä olevat tekijät. Taantuma kiristää perheiden taloutta mahdollisten irtisanomisten vuoksi. Perheet joutuvat yhä monimuotoisempien paineiden alle. Ne vievät voimavaroja toimivalta ja läsnä olevalta vanhemmuudelta ja jotka voivat johtaa eroihin. Erotilanteessa vanhempien talous ja tukiverkostot heikkenevät entisestään. Lasten psyykkiset oireet lisääntyvät erityisesti niissä perheissä, joissa lapset joutuvat osallisiksi vanhempien välisiin riitoihin. Perheiden eriarvoisuus on myös lisääntynyt merkittävästi. Ylisukupolviset sosiaaliset ongelmat tuottavat yhä enemmän haasteita vanhemmuudelle. Vanhemmuuskeskus Vanhemmuuskeskuksen päämääränä on edistää lapsiperheiden vanhemmuuden edellytyksiä tarjoamalla nyky-yhteiskunnan haasteet huomioivia toimintamalleja ja käymällä jatkuvaa dialogia perheiden, ammattihenkilöstön, median ja yhteiskunnan päättäjien kanssa. Osaamiskeskuksen asiantuntijuus perustuu käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, tutkittuun tietoon, laaja-alaiseen nettitoimintaan, verkostoyhteistyöhön sekä jatkuvaan lisäkouluttautumiseen. Osaamiskeskuksen kehittämishankkeet ovat Perheverkko, Perhenetti, Vanhempainjuttuja ja Perheystävällinen työpaikka -hankkeet. Perheverkko Perheverkko vahvistaa vanhemmuutta perheiden monimuotoisessa arjessa, kouluttaa lapsiperheiden parissa työskenteleviä ammattilaisia ja toimii perheasioiden asiantuntijana. Vuoden 2014 aikana Perheverkko koordinoi uutta kaksivuotista Vanhemmuusvalmennushanketta. Sen tavoitteena on kehittää vanhempien tunnetaitoja ja antaa työkaluja tunteiden kanssa pärjäämiseen parisuhteessa ja vanhemmuudessa. Toimintamalli tukee vanhempien aggressionhallintaa, ohjaa prosessoimaan lähtöperheen kasvatusmalleja, vahvistaa raskaudenajan kiintymyssuhdetta mielikuvavauvaan sekä rakentaa vauvaystävällistä kotiilmapiiriä. 16

17 Ammattikasvattajan kielletyt tunteet -kirja toimii runkona 2014 järjestettäville koulutuksille. Perheverkon järjestölähtöistä auttamistyötä on asiakkaalle maksuton Eroavuxi-palvelu, jonka asiakas- ja työntekijäkokemuksista sekä kehittämisideoista kootaan toimintakuvaus. Lisäksi lapsiperheiden vanhemmilla on mahdollisuus hakeutua edullisille vastaanotoille yksin tai yhdessä kumppanin kanssa. Asiakas voi varata ajan maksuttomalle nettivastaanotolle tai lähettää kysymyksensä kysymys-vastauspalveluun. Perheverkko järjestää osallistujalle maksuttomia, vanhemmuutta tukevia Lapseniko villipeto? vertaisryhmiä. KOHDERYHMÄ: vanhemmat ja ammattilaiset NETTI- JA PUHELINPALVELUT Nettivastaanottoja Neuvontapuheluja 20 vastaanottoa 100 keskustelua Kysymys-vastaus palsta vastataan 1-2 kysymykseen/kk LUENNOT JA KOULUTUKSET Luentoja kansalaisille Luentoja ammattihlöstö Koulutukset Nettiluennot 4 luentoa 8 luentoa 8 koulutusta 2-4 luentoa MEDIA, JULKAISUT JA MESSUT Nettisivujen kävijät kävijää /vuosi Muut artikkelit 2 lehtiartikkelia 4 nettiartikkelia Esitteet Facebook-artikkelit Itsesäätelyopas 6 blogikirjoitusta Haastattelut 50 lehtihaastattelua 5 radio- ja 3 TV ASIAKASTYÖ Yksilövastaanottoja Pari/perheasiakasvastaanottoja 120 yksilövastaanottoa 70 paria/perhettä VERTAISRYHMÄT Lapseniko villipeto? - ryhmä 2 ryhmää 6 tapaamiskertaa 17

18 Perheaikaa.fi Perhenetti on Väestöliiton kehittämishanke. Sen päätavoitteena on kehittää ja ylläpitää lasta suunnitteleville, odottaville ja vauvaperheiden vanhemmille suunnattua maksutonta Perheaikaa.fi-verkkopalvelua. Siinä yhdistyvät asiantuntijoiden antama ohjaus, neuvonta ja tiedon jakaminen sekä vertaistuki. Perheaikaa.fi tarjoaa foorumin käsitellä anonyymisti perhe-elämään ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä ja kokemuksia. Vertaistuki vahvistaa kokemusta siitä, että nuoret vanhemmat eivät ole yksin elämäntilanteensa kanssa. Perheaikaa.fi-verkkopalvelun ryhmät jakautuvat chat- ja nettiryhmiin, keskustelupalstoihin, nettiluentoihin sekä nettikursseihin. Verkkopalvelu tarjoaa myös laajan valikoiman passiivista tietoa, kuten asiantuntijavideoita ja artikkeleita. Väestöliitto kouluttaa Perheaikaa.fi-verkkopalvelussa mukana olevat kumppanuusjärjestöjen vertaisohjaajat ja hankkeen asiantuntijat. Koulutus antaa ohjaajille valmiuden vetää nettivertaisryhmiä ja toimia Perheaikaa.fi-verkkopalvelun sisällöllisissä keskusteluryhmissä. Hankkeen tavoitteena on palvella laaja-alaisesti myös erilaisia perhemuotoja. Näiden sisältöjen tuottamisessa Väestöliitto tekee yhteistyötä kuuden kumppanuusjärjestön kanssa. Näitä ovat Suomen Monikkoperheet ry, Suomen Uusperheellisten Liitto ry, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry, Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry, Sateenkaariperheet ry ja Adoptioperheet ry. Perhenetti-hanke on yksi Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) Emma&Elias-avustusohjelman hankkeista. KOHDERYHMÄ: Lasta toivovat, odottavat ja pienten lasten vanhemmat VERTAISRYHMÄT Chat-ryhmät 200 ryhmää 1020 osallistujaa Suljetut ryhmät 12 ryhmää 144 osallistujaa Keskusteluketjut 80 ketjua 500 osallistujaa KOULUTUKSET JA LUENNOT Nettiluennot 40 kpl 500 kuulijaa Nettikurssit 2 kpl 40 osallistujaa Vertaisohjaajien peruskoulutus Vertaisohjaajien jatkokoulutus 2 päivää 15 hlö 4 päivää 20 hlö Luento ammattil. 5 luentoa 200 kuulijaa Messut ja tapahtumat 4 päivää 18

19 MEDIA, JULKAISUT JA MESSUT Perheaikaa.fi verkkopalvelu vierailua / vuosi vierailua /kk Artikkelit 120 nettiartikkelia 20 artikkelia Perheaikaaverkkopalvelusta Julkaisut 1 verkkojulkaisu 12 blogia Esitteet 2 esitettä kpl postitettu Videoklipit 100 kpl Sosiaalinen media FB tykkääjää 100 Twitter-seuraajaa Haastattelut 10 lehtihaastattelua 2 radio ja TV Uutiskirjeet ja tiedotteet 8 uutiskirjettä 2 tiedotetta Tiedotustilaisuudet 1 tiedotustilaisuus Perheystävällinen työnantaja ja työkulttuuri -hanke Vuosien aikana Väestöliitossa on kehitetty uusia välineitä työn ja perheen yhteensovituksen tueksi kahdessa hankkeessa: Henkilöstön hyvinvointi, työajat ja työpaikan perheystävälliset käytännöt ( , rahoittajana Työsuojelurahasto) sekä Perheystävällinen työpaikka ja työkulttuuri -toiminnan kehittäminen Väestöliitossa ( rahoittajana Kotisisaropiston kannatusyhdistyksen rahasto). Meneillään olevassa hankkeessa jatketaan yritysyhteistyömallien kehittämistä Perheen ja työn tasapaino -kyselyllä sekä räätälöidyillä tietoiskuilla ja workshopeilla.. Lisäksi ylläpidetään ja kehitetään Perheystävällisen työnantajan työkalupakki -verkkosivustoa. Siinä käydään läpi eri elämäntilanteiden ja perhevaiheiden työsuhdejuridiikkaa ja TES-kytkentöjä, vastuita, henkilöstöpolitiikkaa ja hyviä käytäntöjä. Vanhempainjuttuja: Murrosikäisten vanhemmille tarkoitettu kehittämishanke Väestöliitolle on avautunut yritysyhteistyöllä mahdollisuus avata uudelleen murrosikäisten vanhemmille tarkoitettu nettipohjainen neuvonta- ja tukipalvelu. Väestöliitossa oli vastaava palvelu Tapiola-yhtymän tuella. Palvelu oli erittäin suosittu ja sillä pystyttiin suoraan tukemaan vanhempia heidän kysymyksissään ja tiedontarpeessaan. Hankkeen tavoitteena olisi tuottaa uudistettu nettipohjainen palvelukokonaisuus, jossa hyödynnettäisiin Väestöliiton uusia nettipohjaisia sovelluksia (mm. nettiluennot ja live chatit). Tavoitteena on löytää lisää yritysyhteistyökumppaneita hankkeen tukijoiksi. 19

20 Uusi hanke: Perheystävällisesti töissä Työn ja perheen tasapaino edistää lapsiperheiden taloudellista, sosiaalista ja henkistä hyvinvointia sekä yhteiskunnallisesti kestävää kehitystä. Järjestöjen yhteistyöllä saadaan aikaan yhteiskunnallinen havahtuminen työn ja perheen yhteensovittamisen merkityksestä hyvinvoinnin lisääjänä, työssä jaksamisen edistäjänä ja perheiden syrjäytymiskehityksen ehkäisijänä. Väestöliiton kumppaneina hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Vanhempainliitto, Suomen Ylioppilaskuntien liitto, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto, Barnavårdsföreningen i Finland sekä lapsiasiainvaltuutettu. Hankkeelle haetaan Raha-automaattiyhdistyksen rahoitusta vuosille Hankkeen tavoitteena on saada aikaan muutoksia työpaikkojen käytännöissä ja lainsäädännössä. Hankkeella vaikutetaan poliittiseen päätöksentekokulttuuriin, kansalaiskeskusteluun, työmarkkinaosapuoliin, ammattiliittoihin ja työyhteisöihin. Perhejärjestöt sitoutumattomina toimijoina tuovat yhteisen vahvan näkökulman suomalaisen työelämän kehittämiseen perheystävällisemmäksi. Samalla on mahdollista tuoda esille erilaisten perheiden tarpeet työn ja perheen yhteensovituksen kysymyksissä eri elämäntilanteissa (esimerkiksi yhden vanhemman perheet, opiskelijavanhemmat, alakoulu- ja yläkouluikäisten vanhemmat.) Hanke nostaa esiin konkreettisia keinoja ja tavoitteita, joilla voidaan saada aikaan merkittäviä muutoksia työpaikkojen käytännöissä ja toimintakulttuurissa. Hankkeen saama julkisuusarvo kannustaa yrityksiä hakemaan Perheystävällinen työpaikka -sertifikaattia ja tätä kautta osallistumaan muutosprosessiin. Hanke edistää järjestöjen ja yritysten yhteistyötä konkreettisella tavalla. Hankkeen päätavoitteena on: A) edistää suomalaisen yhteiskunnan ja työelämän muutosta entistä perheystävällisemmäksi, B) kehittää uusia malleja perheystävällisen työkulttuurin edistämiseksi työpaikoilla (mm. Perheystävällisyys-sertifikaatti) C) tarjota työikäisille lapsiperheiden vanhemmille tietoa ja vertaistukea perheen ja työn yhteensovittamisen kysymyksissä, D) edistää järjestöjen ja työmarkkinatoimijoiden vuoropuhelua ja konkreettista yhteistyötä. Tärkeintä hankkeessa on perheiden, lasten ja vanhempien hyvinvointi, työelämän perheystävällisyyden edistäminen ja yhteiskunnallinen vaikuttamistyö. Kehittämistyössä otetaan huomioon sekä työntekijöiden että työnantajien näkökulma. Perheen ja työn yhteensovittamisella on mahdollista vahvistaa lapsiperheiden ja lähiomaisistaan huolta pitävien hyvinvointia sekä työssä jaksamista. 20

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu /

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Valtakunnalliset lastensuojelupäivät CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin Kari Lankinen Kehitysjohtaja, TM Juulia Ukkonen Projektikoordinaattori, kätilö, BSc Health

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Hyväksytty Väestöliitto ry:n hallituksen kokouksessa 24.9.2014 1 VÄESTÖLIITTO 2015 lyhyesti Väestöliitto on sosiaali- ja terveysalan järjestö, joka edistää perheiden, nuorten ja

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 1 VÄESTÖLIITTO 2013 pähkinänkuoressa Väestöliitto on sosiaali- ja terveysalan järjestö, joka edistää perheiden, nuorten ja koko väestön terveyttä, turvallisuutta ja onnellista

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan Työseminaari Mikkeli, MAMK-kampus 20.3.2013 Avustusosasto, Anne-Mari Tuominiemi, 20.3.2013

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU

MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU Toimintakertomus 2009 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Globaalin maailman muutokset heijastuvat myös Suomeen suuntautuvaan maahanmuuttoon. Talouskriisi on vähentänyt työperustaista

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella?

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustusohjelma Emma & Elias 2012-2017 Kansallinen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma

Lisätiedot

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA VOIKUKKIA-verkostohanke TAUSTAA JA TARPEITA Vuoden 2008 lastensuojelutilaston mukaan lastensuojelun asiakasmäärät ovat edelleen kasvaneet eri puolilla Suomea.

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto @perhetutkimus www.vaestoliitto.fi www.vaestoliitonblogi.com

Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto @perhetutkimus www.vaestoliitto.fi www.vaestoliitonblogi.com Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto @perhetutkimus www.vaestoliitto.fi www.vaestoliitonblogi.com OKM avustus ja Väestöntutkimuslaitos Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perhebarometri 2014:

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1 Sisältö Yleistä... 3 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen... 3 Perheiden hyvinvoinnin kehittämisohjelma... 7 Vanhemmuus... 7 Parisuhde... 13 Työn ja perheen yhteensovitus... 16 Vuodelle

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

Monimuotoiset perheet

Monimuotoiset perheet Monimuotoiset perheet MITÄ MONINAISUUDEN KOHTAAMINEN VAATII YKSILÖILTÄ JA AMMATTILAISILTA? Erilaisuus mahdollisuutena Juha Jämsä Perhesosiologi VTM Moninaisuuskouluttaja Tietokirjailija Sateenkaariperheet

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kansallinen asiantuntijalaitos, joka tarjoaa luotettavaa tietoa terveys- ja hyvinvointialan

Lisätiedot

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Verkostoväsymyksestä logoviidakon kautta osallistavaan ja innovatiiviseen ohjelmatyöhön. Emma & Elias -avustusohjelma 2012-2017

Verkostoväsymyksestä logoviidakon kautta osallistavaan ja innovatiiviseen ohjelmatyöhön. Emma & Elias -avustusohjelma 2012-2017 Verkostoväsymyksestä logoviidakon kautta osallistavaan ja innovatiiviseen ohjelmatyöhön Emma & Elias -avustusohjelma 2012-2017 Verkostoväsymys ja logoviidakko Verkostot on must, niitä on paljon sekä toimivia

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Case: Perheystävälliset käytännöt työpaikoilla. Projektipäällikkö Anna Kokko, Väestöliitto

Case: Perheystävälliset käytännöt työpaikoilla. Projektipäällikkö Anna Kokko, Väestöliitto Case: Perheystävälliset käytännöt työpaikoilla Projektipäällikkö Anna Kokko, Väestöliitto HENRY FOORUMI 6.11.2012 Euroopassa tavoitteena: VÄESTÖLIITTO Anna Kokko, 6.11.2012 2 Työlainsäädäntö toiminta Perhevapaalainsäädäntö

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Rakennetaan yhteistyönä KAIKILLE AVOIN INNOVAATIO- YHTEISÖ

Rakennetaan yhteistyönä KAIKILLE AVOIN INNOVAATIO- YHTEISÖ Rakennetaan yhteistyönä KAIKILLE AVOIN INNOVAATIO- YHTEISÖ 1 Innopajan sisältö 1. Keskustelupaneeli: Mitä tehtiin Oulussa ja Haukiputaalla? Uuden toimintamallin käyttöönoton ja vakiinnuttamisen kysymyksiä

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Kuntakohtainen tieto järjestöjen varhaisen tuen palveluista vuonna 2009: Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Salo

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 29.10.2008 VLK ry Perustettu vuonna 1953 Arkkiatri Arvo Ylppö ja hänen vaimonsa Lea Ylppö olivat mukana

Lisätiedot

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Tarjolla Yksi elämä - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Yksi elämä Lupaa täyttä elämää kaikille Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton,

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Perheen ja työn yhteensovitus

Perheen ja työn yhteensovitus Perheen ja työn yhteensovitus Mitä työpaikan perheystävällisyys tarkoittaa käytännössä? 18.4.2013 Anna Kokko, Projektipäällikkö, Väestöliitto etunimi.sukunimi@vaestoliitto.fi Miten työpaikan perheystävällisyys

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin XIII Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Mordvan Tasavalta, Saransk Teemaseminaari 7.10.2011: Lasten ja nuorten informaatio- ja medialukutaitojen edistäminen yleisissä kirjastoissa Suomen kansalliset

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat tasa-arvon edistäjinä Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat naisten ja miesten tasa-arvon edistäjinä Palvelut tasa-arvon turvaajina Lasten päivähoito Vanhusten

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Luonnos syyskuu 2015, vahvistetaan liiton syyskokouksessa 3.12.2015 ja päivitetään rahoituspäätösten jälkeen tammikuussa 2016. TAVOITTEET 2016 1. MONIKA-NAISET LIITOLLA ON LAADUKKAITA

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää Tavoitteena nuorten hyvinvointi sekä järjestö-kaupunki yhteistyö Tolokkua elämää toimintamallin avulla vahvistetaan ja lisätään työpajoilla

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot