TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTASUUNNITELMA 2014"

Transkriptio

1 TOIMINTASUUNNITELMA

2 VÄESTÖLIITTO 2014 lyhyesti Väestöliitto on sosiaali- ja terveysalan järjestö, joka edistää perheiden, nuorten ja koko väestön terveyttä, turvallisuutta ja onnellista ja tasapainoista elämää. Liitto toimii yhteiskunnallisena vaikuttajana ja asiantuntijana, luotettavana tutkijana ja kehittäjänä sekä arvostettuna palvelujen tuottajana. Organisaatio ja strategia: Toimintaa jatketaan strategian mukaisesti neljällä kehittämisohjelmalla: perheiden hyvinvointi, nuorten hyvinvointi sekä seksuaaliterveyden ja monikulttuurisen yhteiskunnan edistäminen. Organisaatiorakenne perustuu osaamiskeskuksiin, joita on viisi. Väestöntutkimuslaitos ja talous- ja henkilöstöhallinto sekä viestintä tukevat osaamiskeskuksia. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen: Vuonna 2014 tulee kuluneeksi 20 vuotta YK:n perheen vuodesta ja väestö- ja kehityskonferenssista. Toimintavuoden aikana vaikutetaan Euroopan parlamenttivaaleja (2014) ja eduskuntavaaleja (2015) edeltäviin keskustelunaiheisiin ja linjauksiin. Seurataan palvelurakenne- ja kuntauudistusta ja vaikutetaan erityisesti kuntien peruspalvelujen säilymiseen ja kehittymiseen: monipuoliseen varhaiskasvatukseen, kotipalvelujen saatavuuteen, nopean avun mahdollisuuksiin perhekriiseissä sekä nuorten osallisuuteen ja maahanmuuttajien tarvitsemiin palveluihin. Vaikutetaan päättäjiin, jotta lapsiperheiden etuuksia ei leikattaisi. Seurataan EU-maiden ja EU-tason perhepolitiikkaan ja seksuaaliterveyteen liittyviä linjauksia. Perheiden hyvinvointia edistetään tukemalla vanhemmuutta ja parisuhdetta. Perhenetti.fi, Perheverkko ja murrosikäisten vanhemmille suunnattu hanke sekä Perheystävällinen työpaikka - hanke muodostavat Vanhemmuuskeskuksen. Perheaikaa.fi on maksuton verkkopalvelu, jossa yhdistyvät asiantuntijoiden antama ohjaus ja neuvonta sekä vertaistuki. Perheystävällisen työnantajan työkalupakkia kehitetään ja tehdään yhteistyötä yritysten kanssa. Työn ja perhe-elämän parempaa yhteen sovittamista edistävää hanketta suunnitellaan yhteistyössä lastensuojelujärjestöjen ja muiden vaikuttajien kanssa. Perheverkko keskittyy pikkulasten psyykkiseen hyvinvointiin tukemalla vanhemmuutta muun muassa erokriiseissä. Perhebarometrissä tutkitaan avioerojen syitä ja seurauksia. Parisuhdekeskus tukee parisuhteita ja levittää tutkimukseen perustuvia hyviä käytäntöjä parisuhteessa eläville ja heitä tukeville ammattilaisille. Parisuhdekeskus panostaa erityisesti netin kautta tapahtuvaan ongelmia ennalta ehkäisevään työhön. Media kautta vaikutetaan suureen yleisöön. Monikulttuuriset parisuhteet samoin kuin nuorten sivusto ovat uusia tärkeitä lohkoja. Perheklinikka tarjoaa asiantuntija-apua yksilöiden, parien ja perheiden kriiseissä sekä työnohjausta ammattilaisille. Nuorten hyvinvoinnin kehittämisohjelmassa painotutaan tyttöjen ja poikien seksuaaliterveyteen ja -kasvatukseen, nuorten elämänhallintana ja poikien ja nuorten miesten 2

3 erityistarpeisiin. Myös seksuaalisen kaltoinkohtelun, hyväksikäytön ja väkivallan ehkäisy ovat tärkeä osa Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskuksen toimintaa. Nuorten seksuaaliterveysverkosto kokoaa yli 60 jäsenorganisaatiota. Poikien ja nuorten miesten keskuksessa asiantuntijat tuottavat palveluita ja kehittävät toimintamalleja alle 20-vuotiaiden poikien ja miesten elämänkysymyksiin. Poikien Puhelimessa miespuolinen asiantuntija vastaa alle 20-vuotiaiden poikien ja miesten kysymyksiin. Poikien puhelimelle haetaan pitkäjänteistä rahoitusta, koska palvelu on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi. Varusmiespuhelin tukee soittajien jaksamista ja elämänhallintaa. Aggression hallinnasta ja seksuaalisuudesta koulutetaan terveys-, sosiaali- ja koulutoimen ammattilaisia. Aikuisväestön seksuaaliterveyden edistäminen. Kahden eläkeläisjärjestön ja Sydänliiton kanssa uutena hankkeena käynnistetään ikäihmisten parisuhdeonni, seksuaalinen hyvinvointi ja mielekäs elämä. Ikäihmisten liitoista ja seksuaalisesta hyvinvoinnista tuotetaan tutkimustietoa. Lisäksi jatketaan vastaanottotoimintaa ja järjestetään seksuaalineuvoja- ja terapiakoulutusta. Monikulttuurista yhteiskuntaa edistetään Väestöliiton Kotipuu-toiminnalla. Sen tärkeimpiä toiminnan lohkoja ovat ammattihenkilöstön monikulttuurisen osaamisen kehittäminen ja maahanmuuttajien omaehtoisen selviytymisen vahvistaminen. Monikulttuurisuuden asiantuntijakoulutus, samoin sukupuolten tasa-arvoon liittyvä uusi aineisto ja koulutus ovat toiminnan uusia avauksia. Womento-hanke tukee koulutettujen naisten kotoutumista ja työllistymistä mentoroinnin avulla. Mentoreina toimivat vastaavan ammattialan suomalaiset naiset. Toiminta painottuu muille toimijoille tapahtuvan juurruttamisen mallintamiseen. Lisäksi tehdään vaikuttamistyötä mentorointimallin juurruttamiseksi kotoutumiskoulutuksiin. Etnokids-tutkimus selvittää perhesiteiden muutoksia maahanmuuttajanuorten näkökulmasta. Kansainvälisen kehityksen osaamiskeskuksessa seurataan erityisesti uuden kehityspoliittisen ohjelman toteutumista sekä vaikutetaan Suomen ja Euroopan unionin sitoutumiseksi seksuaaliterveysohjelmiin. Vaikuttamistyö painottuu Suomen, EU:n sekä globaalin tason kehityspolitiikkaan. Kehityshankkeita pannaan toimeen paikallisten ja suomalaisten järjestöjen kanssa. Malawissa yhteistyökumppani on MLL. Tavoitteena on tyttöjen koulunkäynti sekä hyvinvoinnin ja seksuaaliterveyden lisääminen. Nepalissa toimitaan WWF:n kanssa. Luonnonsuojelu ja seksuaaliterveys ovat nuoria kiinnostavia aiheita. Keski-Aasiassa jatketaan vammaisten naisten lisääntymisterveyshanketta Kynnys ry:n kanssa. Väestöntutkimuslaitos tekee yhteistyötä kaikkien osaamiskeskusten kanssa. Se osallistuu kehittämishankkeiden ideointiin. Laitoksessa tutkitaan myös lastenhankintaa, parisuhteita, lapsettomuutta ja perheellistymisen esteitä Suomessa, Euroopassa ja Intiassa. Laitos edustaa Suomea EU:n laajassa tutkimus- ja kehittämishankkeessa Families and Societes. Vuoden 2014 perhebarometri koskee perhepolitiikkaa Suomessa ja Euroopassa. Laitos jatkaa avioerojen ja parisuhdeonnen tutkimista valtaväestössä sekä monikulttuurisissa liitoissa. Väestöliiton klinikat Oy:n kanssa raportoidaan munasoluja luovuttaneiden naisten kyselyn tuloksia. Laitos hoitaa 3

4 kirjastoa ja toimii uusien hankesuunnitelmien tukena ja tarvittaessa hautomona. Tutkimustieto antaa Väestöliitolle lisää uskottavuutta, vahvistaa vaikuttamistoiminnan luetettavuutta ja tukee perhepoliittista vaikuttamista. Viestintä. Viestinnän niukat voimavarat kohdistetaan strategisesti tärkeimpiin asioihin. Sosiaalinen media integroidaan osaksi Väestöliiton kokonaisviestintää. Esite- ja markkinointimateriaalia uusitaan, samoin seurataan viestinnän toimivuutta ja vaikuttavuutta. Pari & Perhe -lehden sisältöä uudistetaan lukijatutkimuksen palautteen mukaiseksi. Väestöliitto osallistuu useille messuille ja tapahtumiin, joiden kautta voidaan tavoittaa keskeisiä ammattiryhmiä ja suurta yleisöä. Talous. Väestöliiton keskeisin rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys. Muita tärkeitä kumppaneita ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, ulkoasiainministeriö sekä kotimaiset ja ulkomaiset säätiöt. Oman toiminnan tuotoilla rahoitetaan noin neljännes kuluista. Väestöliitto ry:ssä työskentelee vuonna 2014 runsas 70 henkilöä, joista määräaikaisessa työsuhteessa arviolta viidennes. Väestöliitto omistaa kokonaan Väestöliiton klinikat Oy:n, Väestöliiton Kotisisar Oy:n, VL-Medi Oy:n ja VL-Markkinointi Oy:n. VL-Markkinointi Oy jatkaa vuonna 2012 käynnistynyttä kondomien nettimyyntiä samoin vakiintunutta kirjojen ja aineistojen tuotantoa ja ammatillista koulutusta. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat tärkeimpiä Kotisisar Oy:n yhteistyökumppaneita. Lapsettomuuden hoitoon erikoistunut Väestöliiton klinikat Oy toimii Helsingissä, Turussa ja Oulussa. Arviolta 500 lasta syntyy vuosittain klinikoiden toiminnan tuloksena. Lääketutkimuksia tekevän VL-Medi Oy:n toiminnan arvioidaan jatkuvan nykyisellä tasolla. Liiton palveluja myyvät yhtiöt kuuluvat Reilu Palvelu -verkostoon. Näin on haluttu tuoda esille niiden kotimaisuutta, palvelujen laatua ja toiminnan eettisyyttä. Samoin mahdollinen ylijäämä koituu suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. 4

5 Sisältö Yleistä... 6 Toimintaympäristö... 6 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen... 9 Perheiden hyvinvoinnin kehittämisohjelma Vanhemmuus Parisuhde Nuorten hyvinvoinnin kehittämisohjelma Nuorten seksuaaliterveyden edistäminen Poikien ja nuorten miesten erityistarpeet Seksuaaliterveyden kehittämisohjelma Aikuisväestön seksuaaliterveyden edistäminen Monikulttuurista yhteiskuntaa edistävä kehittämisohjelma Perheiden ja kotoutumisen tuki Kansainvälinen kehittämistyö Väestöntutkimuslaitos Hallinto ja tukipalvelut Viestintä... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.6 Henkilöstöhallinto ja henkilöstö Talous

6 Yleistä Väestöliitto on sosiaali- ja terveysalan järjestö, joka edistää perheiden ja väestön hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta ja onnellista ja tasapainoista elämää. Liitto toimii yhteiskunnallisena vaikuttajana ja asiantuntijana, luotettavana tutkijana ja kehittäjänä sekä arvostettuna palveluiden tuottajana. Väestöliiton strategia hyväksyttiin kevätkokouksessa Sen pohjalta on rakennettu neljä kehittämisohjelmaa, jotka yhdistävät Väestöliiton palvelu-, tutkimus- ja vaikuttamistoiminnan. Näitä ovat perheiden hyvinvoinnin, nuorten hyvinvoinnin, seksuaaliterveyden ja monikulttuurisen yhteiskunnan kehittämisohjelmat. Strategiakauden puolivälissä selkiytettiin organisaatiota, siten että osaamiskeskusten merkitys korostuu. Väestöliiton työskentelyotteena on terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen sekä ongelmien ennaltaehkäisy. Kehittämisohjelmissa luodaan tulevaisuuden sosiaalisia innovaatioita. Strategiassa on määritelty kuusi yhteiskuntapoliittista tavoitetta, joita Väestöliitto tuo esille vaikuttamistoiminnassaan. 1) Perheet ovat erilaisia, mutta yhtä arvokkaita. 2) Nuorille turvallinen kasvu- ja elinympäristö. 3) Hyvä seksuaaliterveys on jokaisen oikeus. 4) Perisuhteen hyvinvointi tukee hyvää vanhemmuutta ja kansanterveyttä. 5) Perheystävällinen työkulttuuri edistää hyvinvointia ja tasa-arvoa. 6) Tasapainoinen väestönkehitys on hyvinvointiyhteiskunnan edellytys. 7) Monikulttuurinen yhteiskunta on mahdollisuus Suomelle. Toimintaympäristö Suomen talouden näkymät ovat synkentyneet. Emme ole enää vain suhdannekriisissä vaan keskellä rakenteellisia ongelmia, joita lisäksi kiristää julkisen talouden kestävyysvaje. Vaikka Euroopan talous hiljalleen elpyisi, myönteiset vaikutukset Suomeen vievät aikaa. Ainakin toistaiseksi lomautukset ja irtisanomiset näyttävät jatkuvan. Hallitus hyväksyi syksyllä 2013 rakennemuutospaketin, joka toteutuessaan tarkoittaa melkoista vyön kiristystä lähes kaikilla elämänalueilla. Tavoitteena on vuoteen 2017 mennessä leikata kuntien menoja yhteensä 2 miljardilla eurolla. Hallituksen rakenneuudistuspaketti sisältää myönteisiäkin uudistuksia. Vahvistetaan työttömien mahdollisuutta osallistua työmarkkinoille sosiaaliturvaa menettämättä. Samoin nuorisotakuuta jatketaan, jotta yhdenkään nuoren ei tarvitsisi jäädä ilman opinto-, työ- tai harjoittelupaikkaa liian pitkäksi aikaa. Työhön osallistumista kannustetaan mahdollistamalla osa-aikatyön 6

7 vastaanotto. Samoin edistetään sitä, että eläkeikää nostetaan vastedes työmarkkinaosapuolten neuvottelujen tuloksena. Osana valtion säästötalkoita hallitus on valitettavasti päättänyt heikentää oikeutta subjektiiviseen päivähoitoon ja kotihoidon tukeen. Tämä väistämättä heikentää ihmisten luottamusta perhepolitiikan jatkuvuuteen. Eniten kansalaisten arkeen tulee vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus ja sen kytkeminen kuntauudistukseen. Julkisten menojen ennustetaan kasvavan, koska väestön ikääntyminen lisää eläke-, terveys- ja hoivamenoja ja samalla vähentää verotuloja. On vielä epävarmaa, miten sote-uudistus käytännössä tehdään. Rakenteiden sijaan tulisi vihdoin keskittyä ihmisten tarpeisiin. Olipa kuntien määrä mikä tahansa, kansalaiset tarvitsevat lähellä olevia ja toimivia palveluja, joihin lapsiperhe, nuori, vanhus tai vammainen henkilö voi päästä kohtuullisessa ajassa. Väestöliiton tehtävänä on vaikuttaa muiden sosiaali- ja terveysjärjestöjen kanssa siihen, että sote-alueiden reunoilla asuvien kansalaisten palvelut turvataan. Erityisen tärkeää on, miten päivähoito, peruskoulu, kouluterveydenhuolto, neuvolat ja kotipalvelut turvataan niillekin, jotka eivät asu tulevien vastuukuntien keskustoissa. Hankintalakia ollaan uudistamassa. Väestöliitto ajaa muutosta palvelujen kilpailuttamiskäytäntöihin ja palvelusetelien laajempaa käyttöönottoa. Nykyinen, kuntien tekemä kilpailutus johtaa helposti siihen, että suuret, kansainväliset yritykset valtaavat alaa ja vaikeuttavat monitoimijaisen palveluverkoston tulevaisuutta. Järjestöjen ja paikallisten yrittäjien palvelutuotanto saattaa loppua kokonaan, koska aitoa kilpailua enää synny. Palveluseteli voi parhaimmillaan voimaannuttaa asiakasta, kun hän voi itse valita mistä tarvitsemansa palvelun hankkii. Samalla se mahdollistaa paikallisen palveluyrittäjyyden syntymisen ja säilymisen. Väestöliitto haluaa omalla toiminnallaan edistää järjestöomisteisten palvelutuottajien toimintaedellytyksien vahvistumista. Se on aktiivisesti mukana sosiaali- ja terveysjärjestöjen perustamassa Reilu Palvelu ry:n toiminnassa. Vuoden 2014 järjestetään Euroopan parlamentin vaalit. Väestöliitto kampanjoi seksuaaliterveys-, monikulttuurisuus- ja perhepoliittisilla teemoilla. Samalla valmistaudutaan vuonna 2015 pidettäviin eduskuntavaaleihin. Väestöliitto seuraa myös, miten sosiaalihuollon uudistamista selvitelleen työryhmän työ jatkuu lainsäädäntövaiheessa. Lastensuojelun kehittämistä selvittänyt työryhmä on jättänyt mietintönsä. Väestöliitto seuraa, miten suositukset toteutuvat, esimerkiksi lastensuojelulaitosten asiakkaiden seksuaaliterveyteen liittyvissä käytännöissä. Väestöliitto seuraa myös varhaiskasvatuksen kehittämistä opetustoimen osana. Nyt suunniteltuja perhe-etuuksia leikattaessa on entistä tärkeämpää, että kaikille lapsille tarjotaan laadukasta varhaiskasvatusta, riippumatta perheen olosuhteista tai lapsen hoitomuodosta. Nuorten yhteiskuntatakuuta on toteutettu vuodesta 2013 lähtien. Takuu ei ole toteutunut täysin odotusten mukaisesti. Väestöliitto vaikuttaa siihen, että nuorten syrjäytymisen ehkäisylle saadaan käytännön keinoja. Kotoutumislain ulottaminen kaikkiin maahanmuuttajiin ja 7

8 perheenjäseniin oli Väestöliiton keskeisiä tavoitteita. Lain tultua voimaan Väestöliitto seuraa tarkasti sen toteutusta. RAY on Väestöliiton toiminnan tärkein tukija. RAY:n tuotto on kasvanut, joten uusienkin hankkeiden rahoitusmahdollisuudet ovat kohtalaiset. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee Väestöntutkimuslaitosta sekä Nuorten seksuaaliterveysverkostoa. Mahdollisten budjettileikkausten vuoksi rahoituksen vähentymiseen on syytä varautua. Ulkoasianministeriö tukee kehitysyhteistyötä. Hankkeiden omavastuuosuuksia varten tehdään yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa KAPUA-varainkeräyksellä. Väestöliitto omistaa kokonaan seuraavat yhtiöt: lapsettomuushoitoihin erikoistuneen Väestöliiton klinikat Oy:n, lääketieteellisiin tutkimuksiin erikoistuneen VL-Medi Oy:n, pääkaupunkiseudun lapsiperheille kotipalveluja tuottavan Väestöliiton Kotisisar Oy:n sekä VL- Markkinointi Oy:n, joka tuottaa julkaisuja ja järjestää ammatillista pätevyyttä lisäävää koulutusta. Väestöliiton klinikat Oy, joka on suurin ja taloudellisesti merkityksellisin yhtiö, toimii Helsingissä, Oulussa ja Turussa. Vuosittain syntyy noin 500 lasta toiminnan tuloksena. Taloudellinen tulos on viime vuosina heikentynyt niin, että v yhtiössä suoritettiin yt-neuvottelut ja työntekijöiden määrä väheni. VL-Medi Oy:n ja VL- Markkinointi Oy:n liikevaihto on niin ikään laskenut ja toiminta ollut tappiollista. Ainoa voitollinen yhtiö on ollut Kotisisar Oy. Väestöliitto ry:n menoista noin puolet on katettu RAY:n tuella. Tulevien vuosien avustustaso käynnissä olevaan toimintaan säilynee samana. Palkat ja muut toiminnan kustannukset kuitenkin nousevat. Vuoden 2014 aikana onkin selvitettävä, onko mahdollisuuksia keventää koko konsernin hallintoa, purkaa mahdollisia päällekkäisyyksiä ja hyödyntää paremmin synergiaetuja, jotta talous saatetaan tasapainoon. Samanaikaisesti on etsittävä myös muita rahoituslähteitä sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta. 8

9 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Tieto siitä, mitkä ongelmat ja kysymykset ovat juuri nyt ajankohtaisia nousevat kehitystyöstä, palveluista, tutkimustoiminnasta, yhteistyöstä sekä jäsenjärjestöjen viesteistä. Näitä viestejä Väestöliitto välittää eri tavoin päättäjille, medialle ja kansalaisille. PÄÄTTÄJÄT MEDIA KANSALAISET YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN PALVELUT JA KEHITTÄMINEN TUTKIMUS KOTIM. JA KV YHTEISTYÖ JÄSEN- JÄRJESTÖT Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli ihmisten elämään liittyvien asioiden havaitsijana. Toimintavuonna 2014 Väestöliitto seuraa, miten kuntalaisten tarpeet otetaan huomioon soteuudistuksessa. Järjestöt ovat kunnille tärkeä voimavara ihmisten tarpeiden huomioimisessa, vertaistuessa ja vapaaehtoistoiminnassa, samoin kuntien kumppanina palveluja tuotettaessa. Myös maahanmuuttajajärjestöt on nähtävä voimavarana ja osallisina päätöksenteossa. Toimintavuonna 2014 vaikutetaan sote-uudistukseen ja kuntarakenteen uudistamiseen tiedottamalla päättäjille lasten, nuorten, perheiden ja maahanmuuttajien palvelutarpeista. Palveluja on oltava tarjolla myös suurten alueiden reunoilla asuville. Väestöliitto kehittää omalta osaltaan innovatiivisia tapoja tuottaa palveluja ja tarjoaa niitä kuntien/alueiden käyttöön. Maahanmuuttajavastaisuus on käynyt yhä äänekkäämmäksi eikä vastuuta maailman hätää kärsivistä haluttaisi ottaa. Väestöliitto korostaa maahanmuuttajien myönteistä panosta 9

10 suomalaiseen yhteiskuntaan mm. edistämällä heidän kotoutumistaan ja pääsemistään työllistymispolulle. Väestöliitto haluaa muistuttaa, että Suomellakin on vastuu maailman pakolaisista ja sodan uhan tai luonnonkatastrofien vuoksi turvapaikkaa tarvitsevista. Suomi ei voi eikä halua sulkea rajojaan vaan tarjoaa tänne muuttaneille edellytykset hyvään elämään. Väestöliitto uusii väestö-, perhe- ja seksuaaliterveyspoliittiset ohjelmansa yhteen Väestöliiton hyvinvointipoliittiseen ohjelmaan. Se on pohjana myös poliittisessa vaikuttamisessa niin Euroopan parlamentin vaaleissa 2014 kuin eduskuntavaaleissakin Väestöliitto kehittää yhteyksiään omiin, nuorisoa edustaviin jäsenjärjestöihinsä sekä esimerkiksi poliittisiin nuorisojärjestöihin ja erilaisia vähemmistöjä edustaviin järjestöihin ja ryhmiin. Tavoitteena on lisätä nuorten osuutta Väestöliiton vaikuttamistyössä. Samoin halutaan lisätä nuorten tietoisuutta väestöpolitiikasta, perhepolitiikasta, seksuaaliterveydestä ja oikeuksista sekä monikulttuurisuuskysymyksistä. Hyvänä esimerkkinä voisi olla Ev. lut. kirkon Arvojen Akatemia, tai STM:n Hyvä Suomi. Mahdollisuuksien tarjoaminen nuorille Väestöliiton toiminnassa edistäisi myös nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista. Väestöliiton toiminta liittyy elämän keskeisiin kysymyksiin: syntymään, seksuaalisuuteen, parisuhteisiin, vanhemmuuteen ja ikääntymiseen. Liiton toiminnassa käsitellään yhteiskunnallisesti arkoja asioita ja joudutaan ottamaan kantaa mitä moninaisimpiin periaatteellisiin kysymyksiin. Näitä ovat esimerkiksi samaa sukupuolta olevien avioliitto, laaja vai suppea perhekäsitys, ympärileikkaus, suojaikäraja, porno ja prostituutio. Hedelmöityshoitojen uudet mahdollisuudet liittyvät eettisinä kysymyksinä myös Väestöliiton omiin palveluihin. Kaikille yhteistä arvopohjaa ei yhteiskunnassamme välttämättä enää entisessä mielessä ole. Eettisen toimikunnan tehtävänä on keskustella ja valmistella Väestöliiton hallitusta varten kannanottoja eettisistä kysymyksistä, jotka ovat lähellä Väestöliiton toimialaa. Ihmis- ja perusoikeuksien ja Väestöliiton arvojen toteutuminen on eettisen toimikunnan tärkeä päämäärä. Eheä ja tasapainoinen kunta Kuntarakennetta ollaan uudistamassa eikä varmaa tietoa ole, milloin se toteutuu. Lapset, nuoret ja perheet ovat kuntien tulevaisuuden ytimessä. On tärkeää, että heidän hyvinvoinnistaan huolehditaan monipuolisesti ja tasa-arvoisesti. Tämä tarkoittaa voimavarojen sijoittamista erityisesti peruspalveluihin ja ennaltaehkäisyyn. Väestöliitto pitää tärkeänä, että puolueet ottavat nämä asiat huomioon ja tekevät uusia rohkeita avauksia sekä toimivat yhteistyössä yli puoluerajojen. Näin voimme yhdessä rakentaa entistä lapsi- ja perheystävällisempiä kuntia. Lapsi- ja perheystävälliset kunnat perustuvat tasavertaisille lähtökohdille. Asuinalueiden monimuotoisuudelle, viihtyisyydelle ja lähipalvelujen saatavuudelle on annettava erityinen painoarvo. Monipuolinen varhaiskasvatus Perheille pitää tarjota tukea ja mahdollisuuksia heille itselleen parhaiten sopivan lastenhoitomuodon valitsemiseen. Myös isien mahdollisuutta osallistua lastensa hoitoon jo 10

11 pikkulapsivaiheessa on tuettava. Se tapahtuu parhaiten kehittämällä ansiosidonnaista vanhempainvapaata. Väestöliitossa kehitetty perhevapaiden joustomalli antaa sekä isälle että äidille lapsen syntymän jälkeen yhtä paljon aikaa. Se sisältää kuitenkin myös suhteellisen pitkän ajan, jonka kumpi tahansa voi vapaasti ja joustavasti valita. Malli kunnioittaa perheiden omaa harkintaa ja tietoa perheensä ja lastensa tarpeista. Se ottaa huomioon nopeasti muuttuvan työelämän haasteet. Työn ja perheen parempi yhteensovittaminen on liiton keskeisiä tavoitteita suunnittelukaudella. Se vaikuttaa sekä yleiseen mielipiteeseen että työnantajien ja työntekijöiden mielipiteeseen. Tavoitteena on kansallinen havahtuminen samalla tavalla kuin ympäristöasioissa. Kotihoidon tuen nostaminen edes vanhempainvapaan vähimmäiskorvauksen tasolle edistäisi sitä, että useammat isät käyttäisivät mahdollisuutta hyväkseen. Kategorinen vapaan puolittaminen johtaa siihen, että lapset menevät päivähoitoon nykyistä nuorempina. Varhaiskasvatuksen laatu vaikuttaa suuresti lasten elämään ja heidän tulevaan kehitykseensä. Laadun parantamiseen tulisikin suunnata voimavaroja; henkilökunnan ammattitaito, riittävyys, sijaisjärjestelyt, pienet ryhmäkoot ja erityisryhmien huomioiminen ovat keskeisiä tekijöitä hyvän päivänhoidon järjestämiseksi. Monissa elämäntilanteissa oman lapsen hoitoon tarvitaan joustavia ratkaisuja. Vanhempien sidettä työelämään voidaan edistää joustavilla mahdollisuuksilla sovittaa yhteen työtä, opiskelua ja lasten hoitoa. Väestöliitto muistuttaa, että perhepäivähoito on kotihoidon jälkeen kuntalaisten toivotuin hoitomuoto lapselle, joten sen arvostus pitää palauttaa tasolle, jonka se ansaitsee. Tärkeää: - edistää perheystävällistä työelämää ja työn ja perheen yhteensovittamista - edistää perheiden oikeutta valita omalle lapselleen parhaiten soveltuva hoitomuoto - edistää perhevapaiden joustomallia ja isien osallistumista mm. tulevassa vaaliohjelmassa - kiinnittää erityistä huomiota päivähoidon laatuun ja ryhmäkokoihin - tukea maahanmuuttajalasten erityistarpeita Kotipalvelu takaisin perheille ja nopeaa apua perhekriiseihin Perheiden jaksamisesta keskustellaan jatkuvasti, eikä vain murheellisempien tapausten takia. Väestöliitto muistuttaa, että kaikki perheet tarvitsevat joskus apua ja tukea. On tärkeää, että apua voidaan tarvittaessa tarjota nopeasti, jotta vältytään ongelmien kasautumiselta ja niiden vaikealta ja erittäin kalliilta hoitamiselta myöhemmin. Kotipalvelu olisikin palautettava vastaamaan laajasti lapsiperheiden tarpeita jo ennen lastensuojelutarpeen syntymistä. Kotipalvelun saaminen pitäisi olla helppoa eikä sen antamiseen saisi määritellä tiukkoja kriteereitä. Elleivät kunnan omat henkilöresurssi riitä perheille voisi jakaa palveluseteleitä. Niitä lapsiperheet voisivat tarvittaessa käyttää kotipalvelun saamiseen. Toimiva parisuhde ja onnistunut vuorovaikutus perheessä on perheen tukiranka. Perheen aikuisten 11

12 väliset suhteet heijastuvat suoraan lasten hyvinvointiin. Suuri osa ihmisistä kokee elämässään monia vaikeita kriisejä. Tästä syystä kuntien täytyy huolehtia siitä, että kaikki kriisiapua tarvitsevat myös saavat sitä ilman viivytystä. Tärkeää: - kotipalvelut palautettava laajasti lapsiperheille - nopeaa apua perhekriiseihin Nykyajan nuoret ovat fiksuja, kuunnellaan siis heitä Nuorisotakuun tehtävänä on varmistaa, että yksikään nuori ei jää ajelehtimaan ilman opiskelu-, työ- tai harjoittelupaikkaa. Väestöliitolle on tärkeää, ettei nuori jää maailman myllerryksessä yksin. Häntä on tuettava elämässä monin tavoin. Väestöliitto haluaa edistää yhteisvastuuta. Virallisen palvelujärjestelmän ohella jokaisella kansalaisella on vastuu paitsi itsestään myös lähimmäisistään ja erityisesti nuorista ja lapsista. Nuorten ensisijainen toive kunnille on pitkään ollut kokoontumistilojen ja harrastusmahdollisuuksien lisääminen. Tähän toiveeseen on viimein vastattava. Monia harrastustoimintaan soveltuvia tiloja ei saa pitää tyhjinä kankean byrokratian tai liian kalliin vuokran vuoksi. Hyvä peruskoulu lähellä kotia on lapsen ja nuoren perusoikeus. Tavoitteena on, että vanhempien ei tarvitsisi kilpailuttaa kouluja vaan lähikoulu olisi paras koulu erityisesti alakouluikäisille. Lisäksi rapautuneet kouluterveyspalvelut ja oppilashuolto on palautettava tasolle, jonka nuoret ansaitsevat ja jota järjestelmäämme rakentaneet päätöksentekijät tarkoittivat. Uudistettu laki oppilas- ja opiskelijahuollosta tulee voimaan elokuun alusta Väestöliitto seuraa lain voimaan tuloa ja vaikuttaa aktiivisesti, jotta lakiin kirjatut parannusehdotukset otettaisiin käytäntöön heti syksyllä Kouluterveyskyselyjen mukaan nuoret käyttävät alkoholia entistä kohtuullisemmin ja tupakoivat vähemmän, mutta erot nuorten välillä kasvavat. Ammattikoululaisten terveystilanne on huonompi ja riskikäyttäytyminen yleisempää kuin lukiolaisilla. Tämä on haaste myös Väestöliiton nuorten hyvinvointia edistävälle toiminnalle. Ehkäisyvälineiden pitäisi olla kunnissa nuorten toiveiden mukaisesti ilmaisia vähintään alle 20- vuotiaille. Tämä on myös sosiaali- ja terveysministeriön suositus. Niissä maissa, joissa tällainen järjestelmä on otettu käyttöön, nuorten abortit ovat vähentyneet huomattavasti. Tärkeää: - hyvä peruskoulu lähellä kotia on jokaisen lapsen ja nuoren perusoikeus - nuorten kouluterveyspalveluiden ja oppilashuollon saatavuuden ja tason parantaminen 12

13 - nuorisotilat ja harrastusmahdollisuudet kaikkien nuorten saataville - ehkäisyvälineet ilmaiseksi alle 20-vuotiaille - erityishuomio ammattikoululaisten terveyteen ja hyvinvointiin JÄSENJÄRJESTÖT JA YHTEISTYÖ Väestöliitossa on yhteensä 34 eri jäsenjärjestöä, jotka edustavat monipuolisesti yhteiskunnan eri aloja. Koska jäsenyhteisöjen kirjo on poikkeuksellisen laaja, on vaikeaa löytää yhtä yhteistä teemaa, joka yhdistäisi kaikkia jäseniä Väestöliitossa. Onkin ilmeistä, että jäsenyhteisöt ovat liittyneet Väestöliittoon eri syistä. Terveydenhuoltoa lähellä olevat organisaatiot ovat kiinnostuneita erityisesti Väestöliiton seksuaaliterveyttä käsittelevistä asioista ja perhejärjestöt puolestaan liiton perhepoliittisesta vaikuttamisesta ja kehittämishankkeista. Nuorisoa edustavia järjestöjä taas kiinnostaa nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja nuorten seksuaaliterveyden edistäminen sekä kansainvälinen yhteistyö. Jäsenistössä on myös tutkimustoimintaan erikoistuneita järjestöjä sekä yhteiskunnallisesti suuntautuneita järjestöjä. Niiden kiinnostus liittynee liiton mahdollisuuteen vaikuttaa yhteiskunnassa. Käytännössä yhteistyö jäsenjärjestöjen kanssa tapahtuu kehittämisohjelmien kautta. Tämän lisäksi toiminnallisella tasolla tehdään yhteistyötä lukuisten, merkittävien järjestöjen ja viranomaisten kanssa. Uudet kehittämishankkeet suunnitellaan lähes poikkeuksetta yhteistyöhankkeina. Vuonna 2014 vahvistetaan yhteistyötä myös yritysten ja merkittävien työnantajien kanssa. COFACE JA IPPF Väestöliitto toimii aktiivisesti Euroopan unionin perhejärjestöjen liitossa, COFACEssa. COFACE painottuu 2014 Työn ja perheen yhteensovittamisen edistämiseen, Tätä liitto on ajanut mm. vaikuttamalla Euroopan parlamenttiin ja komissioon. Hanke on samansuuntainen Väestöliiton Perheystävällisesti työssä -hankkeen kanssa. Molemmat saavat tukea toisistaan. COFACE edistää perhepolitiikan ottamista huomioon investointina tulevaisuuteen pikemminkin kuin kulueränä. Tämäkin tavoite on yhdensuuntainen Väestöliiton toiminnan kanssa. Lapsiperheiden lisääntyvä köyhyys erityisesti Etelä-Euroopassa, monien erityisryhmien aseman parantaminen, etnisiin ryhmiin kuuluvien perheiden, lasten ja nuorten vaikea tilanne ovat niinikään COFACEn agendalla. Väestöliiton edustajat toimivat sekä COFACEn hallituksessa että monissa sen työryhmissä aktiivisesti. Väestöliitto koordinoi myös Suomen osuutta EU:n Families and Societies -tutkimusja kehittämiskonsortiossa, johon COFACE osallistuu. Väestöliitto on kansainvälisen perhesuunnittelujärjestöjen liiton, IPPF:n, perustajajäsen ja aktiivisesti mukana sen toiminnassa. IPPF ajaa muun muassa nuorten ja seksuaalivähemmistöjen seksuaalioikeuksien toteutumista ja seksuaaliterveyspalvelujen saatavuutta sekä turvallista 13

14 aborttia. Monissa entisissä itäblokin maissa, kuten Puolassa ja Liettuassa, seksuaalioikeuksia poljetaan, oikeutta ehkäisyyn ja turvalliseen aborttiin kiristetään. Väestöliiton tavoitteena on saada edustajansa IPPF:n päättäviin elimiin. 14

15 Perheiden hyvinvoinnin kehittämisohjelma Ohjelma yhdistää perheiden, vanhemmuuden ja parisuhteiden tueksi toimivat palvelut, tutkimus- ja kehittämistyön sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen. Perheiden hyvinvoinnin kehittämisohjelmassa tärkeimpiä lohkoja ovat vanhemmuus, parisuhde, perinnöllisyys, sekä tutkimustoiminta. Oheisessa kuviossa on esitelty kehittämisohjelman painotuksien kehittämis- ja tutkimushankkeet: Perheet ovat erilaisia, mutta yhtä arvokkaita 15

16 Vanhemmuus Väestöliiton vanhemmuuskeskus Toimintaympäristö Perhe ja lapset ovat ihmisten arvostuksissa korkeimmalla sijalla terveyden ohella. On tärkeää, että lastenhankinta ei polarisoidu hyvä- ja huonotuloisten kesken, vaan kaikille perheille annetaan tukea ja mahdollisuuksia perheen perustamiseen. Suomalainen perhepolitiikka on kansainvälisessä vertailussa korkeatasoista. Sen keskeisistä elementeistä, kuten pienten lasten hoitomuotojen moninaisuudesta ja joustavuudesta, subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta, tulonsiirtojen tasosta suhteessa elinkustannuksiin ja laadukkaasta päivähoidosta, olisi pidettävä kiinni. Lapsen turvallista kasvua vaarantavat monet perhe-elämään ja vanhemmuuteen yhteydessä olevat tekijät. Taantuma kiristää perheiden taloutta mahdollisten irtisanomisten vuoksi. Perheet joutuvat yhä monimuotoisempien paineiden alle. Ne vievät voimavaroja toimivalta ja läsnä olevalta vanhemmuudelta ja jotka voivat johtaa eroihin. Erotilanteessa vanhempien talous ja tukiverkostot heikkenevät entisestään. Lasten psyykkiset oireet lisääntyvät erityisesti niissä perheissä, joissa lapset joutuvat osallisiksi vanhempien välisiin riitoihin. Perheiden eriarvoisuus on myös lisääntynyt merkittävästi. Ylisukupolviset sosiaaliset ongelmat tuottavat yhä enemmän haasteita vanhemmuudelle. Vanhemmuuskeskus Vanhemmuuskeskuksen päämääränä on edistää lapsiperheiden vanhemmuuden edellytyksiä tarjoamalla nyky-yhteiskunnan haasteet huomioivia toimintamalleja ja käymällä jatkuvaa dialogia perheiden, ammattihenkilöstön, median ja yhteiskunnan päättäjien kanssa. Osaamiskeskuksen asiantuntijuus perustuu käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, tutkittuun tietoon, laaja-alaiseen nettitoimintaan, verkostoyhteistyöhön sekä jatkuvaan lisäkouluttautumiseen. Osaamiskeskuksen kehittämishankkeet ovat Perheverkko, Perhenetti, Vanhempainjuttuja ja Perheystävällinen työpaikka -hankkeet. Perheverkko Perheverkko vahvistaa vanhemmuutta perheiden monimuotoisessa arjessa, kouluttaa lapsiperheiden parissa työskenteleviä ammattilaisia ja toimii perheasioiden asiantuntijana. Vuoden 2014 aikana Perheverkko koordinoi uutta kaksivuotista Vanhemmuusvalmennushanketta. Sen tavoitteena on kehittää vanhempien tunnetaitoja ja antaa työkaluja tunteiden kanssa pärjäämiseen parisuhteessa ja vanhemmuudessa. Toimintamalli tukee vanhempien aggressionhallintaa, ohjaa prosessoimaan lähtöperheen kasvatusmalleja, vahvistaa raskaudenajan kiintymyssuhdetta mielikuvavauvaan sekä rakentaa vauvaystävällistä kotiilmapiiriä. 16

17 Ammattikasvattajan kielletyt tunteet -kirja toimii runkona 2014 järjestettäville koulutuksille. Perheverkon järjestölähtöistä auttamistyötä on asiakkaalle maksuton Eroavuxi-palvelu, jonka asiakas- ja työntekijäkokemuksista sekä kehittämisideoista kootaan toimintakuvaus. Lisäksi lapsiperheiden vanhemmilla on mahdollisuus hakeutua edullisille vastaanotoille yksin tai yhdessä kumppanin kanssa. Asiakas voi varata ajan maksuttomalle nettivastaanotolle tai lähettää kysymyksensä kysymys-vastauspalveluun. Perheverkko järjestää osallistujalle maksuttomia, vanhemmuutta tukevia Lapseniko villipeto? vertaisryhmiä. KOHDERYHMÄ: vanhemmat ja ammattilaiset NETTI- JA PUHELINPALVELUT Nettivastaanottoja Neuvontapuheluja 20 vastaanottoa 100 keskustelua Kysymys-vastaus palsta vastataan 1-2 kysymykseen/kk LUENNOT JA KOULUTUKSET Luentoja kansalaisille Luentoja ammattihlöstö Koulutukset Nettiluennot 4 luentoa 8 luentoa 8 koulutusta 2-4 luentoa MEDIA, JULKAISUT JA MESSUT Nettisivujen kävijät kävijää /vuosi Muut artikkelit 2 lehtiartikkelia 4 nettiartikkelia Esitteet Facebook-artikkelit Itsesäätelyopas 6 blogikirjoitusta Haastattelut 50 lehtihaastattelua 5 radio- ja 3 TV ASIAKASTYÖ Yksilövastaanottoja Pari/perheasiakasvastaanottoja 120 yksilövastaanottoa 70 paria/perhettä VERTAISRYHMÄT Lapseniko villipeto? - ryhmä 2 ryhmää 6 tapaamiskertaa 17

18 Perheaikaa.fi Perhenetti on Väestöliiton kehittämishanke. Sen päätavoitteena on kehittää ja ylläpitää lasta suunnitteleville, odottaville ja vauvaperheiden vanhemmille suunnattua maksutonta Perheaikaa.fi-verkkopalvelua. Siinä yhdistyvät asiantuntijoiden antama ohjaus, neuvonta ja tiedon jakaminen sekä vertaistuki. Perheaikaa.fi tarjoaa foorumin käsitellä anonyymisti perhe-elämään ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä ja kokemuksia. Vertaistuki vahvistaa kokemusta siitä, että nuoret vanhemmat eivät ole yksin elämäntilanteensa kanssa. Perheaikaa.fi-verkkopalvelun ryhmät jakautuvat chat- ja nettiryhmiin, keskustelupalstoihin, nettiluentoihin sekä nettikursseihin. Verkkopalvelu tarjoaa myös laajan valikoiman passiivista tietoa, kuten asiantuntijavideoita ja artikkeleita. Väestöliitto kouluttaa Perheaikaa.fi-verkkopalvelussa mukana olevat kumppanuusjärjestöjen vertaisohjaajat ja hankkeen asiantuntijat. Koulutus antaa ohjaajille valmiuden vetää nettivertaisryhmiä ja toimia Perheaikaa.fi-verkkopalvelun sisällöllisissä keskusteluryhmissä. Hankkeen tavoitteena on palvella laaja-alaisesti myös erilaisia perhemuotoja. Näiden sisältöjen tuottamisessa Väestöliitto tekee yhteistyötä kuuden kumppanuusjärjestön kanssa. Näitä ovat Suomen Monikkoperheet ry, Suomen Uusperheellisten Liitto ry, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry, Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry, Sateenkaariperheet ry ja Adoptioperheet ry. Perhenetti-hanke on yksi Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) Emma&Elias-avustusohjelman hankkeista. KOHDERYHMÄ: Lasta toivovat, odottavat ja pienten lasten vanhemmat VERTAISRYHMÄT Chat-ryhmät 200 ryhmää 1020 osallistujaa Suljetut ryhmät 12 ryhmää 144 osallistujaa Keskusteluketjut 80 ketjua 500 osallistujaa KOULUTUKSET JA LUENNOT Nettiluennot 40 kpl 500 kuulijaa Nettikurssit 2 kpl 40 osallistujaa Vertaisohjaajien peruskoulutus Vertaisohjaajien jatkokoulutus 2 päivää 15 hlö 4 päivää 20 hlö Luento ammattil. 5 luentoa 200 kuulijaa Messut ja tapahtumat 4 päivää 18

19 MEDIA, JULKAISUT JA MESSUT Perheaikaa.fi verkkopalvelu vierailua / vuosi vierailua /kk Artikkelit 120 nettiartikkelia 20 artikkelia Perheaikaaverkkopalvelusta Julkaisut 1 verkkojulkaisu 12 blogia Esitteet 2 esitettä kpl postitettu Videoklipit 100 kpl Sosiaalinen media FB tykkääjää 100 Twitter-seuraajaa Haastattelut 10 lehtihaastattelua 2 radio ja TV Uutiskirjeet ja tiedotteet 8 uutiskirjettä 2 tiedotetta Tiedotustilaisuudet 1 tiedotustilaisuus Perheystävällinen työnantaja ja työkulttuuri -hanke Vuosien aikana Väestöliitossa on kehitetty uusia välineitä työn ja perheen yhteensovituksen tueksi kahdessa hankkeessa: Henkilöstön hyvinvointi, työajat ja työpaikan perheystävälliset käytännöt ( , rahoittajana Työsuojelurahasto) sekä Perheystävällinen työpaikka ja työkulttuuri -toiminnan kehittäminen Väestöliitossa ( rahoittajana Kotisisaropiston kannatusyhdistyksen rahasto). Meneillään olevassa hankkeessa jatketaan yritysyhteistyömallien kehittämistä Perheen ja työn tasapaino -kyselyllä sekä räätälöidyillä tietoiskuilla ja workshopeilla.. Lisäksi ylläpidetään ja kehitetään Perheystävällisen työnantajan työkalupakki -verkkosivustoa. Siinä käydään läpi eri elämäntilanteiden ja perhevaiheiden työsuhdejuridiikkaa ja TES-kytkentöjä, vastuita, henkilöstöpolitiikkaa ja hyviä käytäntöjä. Vanhempainjuttuja: Murrosikäisten vanhemmille tarkoitettu kehittämishanke Väestöliitolle on avautunut yritysyhteistyöllä mahdollisuus avata uudelleen murrosikäisten vanhemmille tarkoitettu nettipohjainen neuvonta- ja tukipalvelu. Väestöliitossa oli vastaava palvelu Tapiola-yhtymän tuella. Palvelu oli erittäin suosittu ja sillä pystyttiin suoraan tukemaan vanhempia heidän kysymyksissään ja tiedontarpeessaan. Hankkeen tavoitteena olisi tuottaa uudistettu nettipohjainen palvelukokonaisuus, jossa hyödynnettäisiin Väestöliiton uusia nettipohjaisia sovelluksia (mm. nettiluennot ja live chatit). Tavoitteena on löytää lisää yritysyhteistyökumppaneita hankkeen tukijoiksi. 19

20 Uusi hanke: Perheystävällisesti töissä Työn ja perheen tasapaino edistää lapsiperheiden taloudellista, sosiaalista ja henkistä hyvinvointia sekä yhteiskunnallisesti kestävää kehitystä. Järjestöjen yhteistyöllä saadaan aikaan yhteiskunnallinen havahtuminen työn ja perheen yhteensovittamisen merkityksestä hyvinvoinnin lisääjänä, työssä jaksamisen edistäjänä ja perheiden syrjäytymiskehityksen ehkäisijänä. Väestöliiton kumppaneina hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Vanhempainliitto, Suomen Ylioppilaskuntien liitto, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto, Barnavårdsföreningen i Finland sekä lapsiasiainvaltuutettu. Hankkeelle haetaan Raha-automaattiyhdistyksen rahoitusta vuosille Hankkeen tavoitteena on saada aikaan muutoksia työpaikkojen käytännöissä ja lainsäädännössä. Hankkeella vaikutetaan poliittiseen päätöksentekokulttuuriin, kansalaiskeskusteluun, työmarkkinaosapuoliin, ammattiliittoihin ja työyhteisöihin. Perhejärjestöt sitoutumattomina toimijoina tuovat yhteisen vahvan näkökulman suomalaisen työelämän kehittämiseen perheystävällisemmäksi. Samalla on mahdollista tuoda esille erilaisten perheiden tarpeet työn ja perheen yhteensovituksen kysymyksissä eri elämäntilanteissa (esimerkiksi yhden vanhemman perheet, opiskelijavanhemmat, alakoulu- ja yläkouluikäisten vanhemmat.) Hanke nostaa esiin konkreettisia keinoja ja tavoitteita, joilla voidaan saada aikaan merkittäviä muutoksia työpaikkojen käytännöissä ja toimintakulttuurissa. Hankkeen saama julkisuusarvo kannustaa yrityksiä hakemaan Perheystävällinen työpaikka -sertifikaattia ja tätä kautta osallistumaan muutosprosessiin. Hanke edistää järjestöjen ja yritysten yhteistyötä konkreettisella tavalla. Hankkeen päätavoitteena on: A) edistää suomalaisen yhteiskunnan ja työelämän muutosta entistä perheystävällisemmäksi, B) kehittää uusia malleja perheystävällisen työkulttuurin edistämiseksi työpaikoilla (mm. Perheystävällisyys-sertifikaatti) C) tarjota työikäisille lapsiperheiden vanhemmille tietoa ja vertaistukea perheen ja työn yhteensovittamisen kysymyksissä, D) edistää järjestöjen ja työmarkkinatoimijoiden vuoropuhelua ja konkreettista yhteistyötä. Tärkeintä hankkeessa on perheiden, lasten ja vanhempien hyvinvointi, työelämän perheystävällisyyden edistäminen ja yhteiskunnallinen vaikuttamistyö. Kehittämistyössä otetaan huomioon sekä työntekijöiden että työnantajien näkökulma. Perheen ja työn yhteensovittamisella on mahdollista vahvistaa lapsiperheiden ja lähiomaisistaan huolta pitävien hyvinvointia sekä työssä jaksamista. 20

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU

MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU Toimintakertomus 2009 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Globaalin maailman muutokset heijastuvat myös Suomeen suuntautuvaan maahanmuuttoon. Talouskriisi on vähentänyt työperustaista

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hanne Kalmari 5.4.2016 Hallitusohjelma: Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea

Lisätiedot

Rakennetaan yhteistyönä KAIKILLE AVOIN INNOVAATIO- YHTEISÖ

Rakennetaan yhteistyönä KAIKILLE AVOIN INNOVAATIO- YHTEISÖ Rakennetaan yhteistyönä KAIKILLE AVOIN INNOVAATIO- YHTEISÖ 1 Innopajan sisältö 1. Keskustelupaneeli: Mitä tehtiin Oulussa ja Haukiputaalla? Uuden toimintamallin käyttöönoton ja vakiinnuttamisen kysymyksiä

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Lapin sote johdon seminaari

Lapin sote johdon seminaari Lapin sote johdon seminaari 25.11.2016 Veli-Matti Ahtiainen Järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Muutos on aina myös mahdollisuus. Niin myös järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Ohjaamojen projektipäällikköpäivät. kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff

Ohjaamojen projektipäällikköpäivät. kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff 15.09.2016 Ohjaamojen projektipäällikköpäivät kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus valtakunnallinen palvelu- ja kehittämiskeskus, sijaintipaikka

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Tellervo Tarko, AMKE ry Mikä on AMKE? Mikä on järjestö Ihmisten yhteenliittymä, joka on organisoitunut

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1 Johdanto Tämän toimintasuunnitelman on valmistellut Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Valmistelussa

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus TIEDON

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry JÄRJESÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus 11.9.2012 or Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry Yksi elämä hankekokonaisuus 1. 2012 2017 2 Päätavoitteet valtimoterveyden tukeminen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Voikukkia-seminaari 23.5.2012 Elina Varjonen Kehittämispäällikkö, RAY 1 Lapsi- ja perhetyön avustusohjelma Emma & Elias (2012-2017) Avustusohjelma

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö Tutkimus ja kehittäminen Arviointi ja koulutus Viestintä ja tietopalvelut 1 on on monipuolinen ja kokenut kuntoutuksen tutkija, kehittäjä, arvioija, kouluttaja ja tiedottaja. Erityisiä osaamisalueita ovat

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki IKÄÄNTYNEIDEN TURVALLISUUS Hyvinkään kaupungin turvallisuussuunnitelman 2013-2016 ja

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki 1. Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta MLL:n Suunta 2024 strategia: Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta Vuonna 2016 piirin toiminnassa korostuvat Vapaaehtoisuuden

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot