TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTASUUNNITELMA 2015"

Transkriptio

1 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Hyväksytty Väestöliitto ry:n hallituksen kokouksessa

2 VÄESTÖLIITTO 2015 lyhyesti Väestöliitto on sosiaali- ja terveysalan järjestö, joka edistää perheiden, nuorten ja koko väestön terveyttä, turvallisuutta ja onnellista ja tasapainoista elämää. Liitto toimii yhteiskunnallisena vaikuttajana ja asiantuntijana, luotettavana tutkijana ja kehittäjänä sekä arvostettuna palvelujen tuottajana. Organisaatio ja strategia: Toimintaa jatketaan neljän kehittämisohjelman mukaan. Näitä ovat: perheiden hyvinvointi, nuorten hyvinvointi, seksuaaliterveyden ja monikulttuurisen yhteiskunnan edistäminen. Organisaatiorakenne perustuu osaamiskeskuksille, joita on viisi. Väestöntutkimuslaitos, talous- ja henkilöstöhallinto sekä viestintä tukevat osaamiskeskuksia. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen: Liiton yhteiskunnallinen vaikuttaminen perustuu palveluista saatavaan ensikäden tietoon perheiden, lasten ja nuorten sekä pariskuntien tilanteesta sekä väestöntutkimuslaitoksen tutkimusten kautta saatavan tietoon yleisistä väestöön ja perheisiin liittyvistä kehitystrendeistä, sosiaali- ja perhepolitiikan päätösten vaikutuksista kansalaisiin sekä kansalaisten toiveista. Yhteistyö kansallisella ja kansainvälisellä tasolla antaa uutta tietoa vaikuttamisen pohjaksi. V vaikutetaan eduskuntavaaleihin ja tulevaan hallitusohjelmaan. Perheiden hyvinvointia edistetään tukemalla vanhemmuutta ja parisuhdetta. Perhenetti.fi, Perheverkko, murrosikäisten vanhemmille tarkoitettu palvelu ja Perheystävällisesti töissä -hanke muodostavat Vanhemmuuskeskuksen. Perheaikaa.fi on maksuton verkkopalvelu, jossa yhdistyvät asiantuntijoiden antama ohjaus ja neuvonta sekä vertaistuki. Perheystävällisen työnantajan työkalupakkia kehitetään ja tehdään yhteistyötä yritysten kanssa. Työn ja perhe-elämän parempaa yhteen sovittamista edistävää hanketta suunnitellaan yhteistyössä lastensuojelujärjestöjen ja muiden vaikuttajien kanssa. Perheverkko keskittyy pikkulasten psyykkiseen hyvinvointiin tukemalla vanhemmuutta muun muassa erokriiseissä. Perhebarometrissä tutkitaan avioerojen syitä ja seurauksia. Parisuhdekeskus tukee parisuhteita ja levittää tutkimukseen perustuvia hyviä käytäntöjä parisuhteessa eläville ja heitä tukeville ammattilaisille. Parisuhdekeskus sijoittaa voimavaroja erityisesti netissä tehtävään ongelmia ennalta ehkäisevään työhön. Mediassa vaikutetaan suureen yleisöön. Monikulttuuriset parisuhteet ja nuorten sivusto ovat uusia painotuksia. Perheklinikka tarjoaa asiantuntija-apua yksilöiden, parien ja perheiden kriiseissä sekä työnohjausta ammattilaisille. Nuorten hyvinvoinnin kehittämisohjelmassa painotutaan tyttöjen ja poikien seksuaaliterveyteen ja -kasvatukseen, nuorten elämänhallintaan ja poikien ja nuorten miesten erityistarpeisiin. Myös seksuaalisen kaltoinkohtelun, hyväksikäytön ja väkivallan ehkäisy ovat tärkeä osa Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskuksen toimintaa. Nuorten seksuaaliterveysverkosto kokoaa yli 60 jäsenorganisaatiota. Poikien ja nuorten miesten keskuksen asiantuntijat tuottavat palveluita ja kehittävät toimintamalleja alle 20-vuotiaiden poikien ja 2

3 miesten elämänkysymyksiin. Poikien Puhelimessa miespuolinen asiantuntija vastaa alle 20- vuotiaiden poikien ja miesten kysymyksiin. Poikien puhelimelle haetaan pitkäjänteistä rahoitusta, koska palvelu on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi. Varusmiespuhelin tukee soittajien jaksamista ja elämänhallintaa. Aggression hallinnasta ja seksuaalisuudesta koulutetaan terveys-, sosiaali- ja koulutoimen ammattilaisia. Aikuisväestön seksuaaliterveyden edistäminen. Jatketaan vastaanottotoimintaa ja järjestetään seksuaalineuvoja- ja terapiakoulutusta. Monikulttuurista yhteiskuntaa edistetään Väestöliiton Kotipuu-toiminnalla, joka keskittyy ammattihenkilöstön monikulttuurisen osaamisen kehittämiseen ja maahanmuuttajien omaehtoisen selviytymisen vahvistamiseen. Monikulttuurisuuden asiantuntijakoulutus on toiminnan uusi avaus. Samoin ovat sukupuolten tasa-arvoon liittyvä uusi aineisto ja koulutus. Womento-hanke tukee koulutettujen naisten kotoutumista ja työllistymistä mentoroinnin avulla. Mentoreina toimivat vastaavan ammattialan suomalaiset naiset. Toiminta painottuu muille toimijoille tapahtuvan juurruttamisen mallintamiseen. Lisäksi tehdään vaikuttamistyötä mentorointimallin juurruttamiseksi kotoutumiskoulutuksiin. Kansainvälisen kehityksen keskuksessa seurataan erityisesti uuden kehityspoliittisen ohjelman toteutumista sekä vaikutetaan Suomen ja Euroopan unionin sitoutumiseksi seksuaaliterveysohjelmiin. Vaikuttamistyö painottuu Suomen, EU:n sekä globaalin tason kehityspolitiikkaan. Kehityshankkeita pannaan toimeen paikallisten ja suomalaisten järjestöjen kanssa. Malawissa yhteistyökumppani on MLL. Tavoitteena on tyttöjen koulunkäynti sekä hyvinvoinnin ja seksuaaliterveyden lisääminen. Nepalissa toimitaan yhteistyössä WWF:n kanssa. Luonnonsuojelu ja seksuaaliterveys ovat nuoria kiinnostavia aiheita. Keski-Aasiassa jatketaan vammaisten naisten lisääntymisterveyshanketta Kynnys ry:n kanssa. Väestöntutkimuslaitos tekee yhteistyötä kaikkien osaamiskeskusten kanssa. Se osallistuu kehittämishankkeiden ideointiin. Laitoksessa tutkitaan myös lastenhankintaa, parisuhteita, lapsettomuutta ja perheellistymisen esteitä Suomessa, Euroopassa ja Intiassa. Laitos edustaa Suomea EU:n laajassa tutkimus- ja kehittämishankkeessa Families and Societes. Vuoden 2015 Perhebarometri: Lastenhankinta ja syntyvyys on edustavan kyselyn tuloksista koottu tutkimus, joka toistaa vuoden 2002 ja 2008 lastenhankinta-aihetta. Laitos jatkaa avioerojen ja parisuhdeonnen tutkimista valtaväestössä sekä monikulttuurisissa liitoissa. Väestöliiton klinikat Oy:n kanssa raportoidaan munasoluja luovuttaneiden naisten kyselyn tuloksia. Laitos hoitaa kirjastoa ja toimii uusien hankesuunnitelmien tukena ja tarvittaessa hautomona. Tutkimustieto antaa Väestöliitolle lisää uskottavuutta, vahvistaa vaikuttamistoiminnan luotettavuutta ja tukee perhepoliittista vaikuttamista. Viestintä. Vuoden tärkeimpänä uudistustyönä on verkkosivu-uudistus. Sosiaalinen media integroidaan osaksi Väestöliiton kokonaisviestintää. Esite- ja markkinointiaineistoa uusitaan, 3

4 samoin seurataan viestinnän toimivuutta ja vaikuttavuutta. Väestöliitto osallistuu useille messuille ja tapahtumiin, jossa voidaan tavoittaa keskeisiä ammattiryhmiä ja suurta yleisöä. Talous. Väestöliiton keskeisin rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys. Muita tärkeitä kumppaneita ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, ulkoasiainministeriö sekä kotimaiset ja ulkomaiset säätiöt. Oman toiminnan tuotoilla rahoitetaan noin neljännes kuluista. Väestöliitto ry:ssä työskentelee vuonna 2015 runsas 70 henkilöä, joista määräaikaisessa työsuhteessa arviolta viidennes. Väestöliitto omistaa kokonaan Väestöliiton klinikat Oy:n, Väestöliiton Kotisisar Oy:n, VL-Medi Oy:n sekä VL-Markkinointi Oy:n. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat tärkeimpiä Kotisisar Oy:n yhteistyökumppaneita. Lapsettomuuden hoitoon erikoistunut Väestöliiton klinikat Oy toimii Helsingissä, Turussa ja Oulussa. Arviolta 450 lasta syntyy vuosittain klinikoiden toiminnan tuloksena. Liiton palveluja myyvät yhtiöt kuuluvat Reilu Palvelu -verkostoon. Näin on haluttu tuoda esille niiden kotimaisuutta, palvelujen laatua ja toiminnan eettisyyttä. Samoin mahdollinen ylijäämä koituu suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. 4

5 Sisältö Yleistä... 6 Toimintaympäristö... 7 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen... 9 Perheiden hyvinvoinnin kehittämisohjelma Nuorten hyvinvoinnin kehittämisohjelma Seksuaaliterveyden kehittämisohjelma Monikulttuurista yhteiskuntaa edistävä kehittämisohjelma Kansainvälinen kehittämistyö Väestöntutkimuslaitos Hallinto ja tukipalvelut Viestintä Henkilöstöhallinto ja henkilöstö Talous

6 Yleistä Väestöliitto on sosiaali- ja terveysalan järjestö, joka edistää perheiden ja väestön hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta ja onnellista ja tasapainoista elämää. Liitto toimii yhteiskunnallisena vaikuttajana ja asiantuntijana, luotettavana tutkijana ja kehittäjänä sekä arvostettuna palveluiden tuottajana. Väestöliiton strategia hyväksyttiin kevätkokouksessa Sen pohjalta on rakennettu neljä kehittämisohjelmaa, jotka yhdistävät Väestöliiton palvelu-, tutkimus- ja vaikuttamistoiminnan. Näitä ovat perheiden hyvinvoinnin, nuorten hyvinvoinnin, seksuaaliterveyden ja monikulttuurisen yhteiskunnan kehittämisohjelmat. Vuosi 2015 on tämän strategiakauden viimeinen toimintavuosi. Koko liittoa koskevat kehittämistyön painotukset ovat seuraavat: 1. Väestöliiton strategiatyö: Toimintavuoden aikana käynnistetään uuden strategian valmistelu toimintakaudelle. 2. VL-Areena: Väestöliiton nettipalvelut laajennetaan kaikkia osaamiskeskuksia koskettavaksi toimintamuodoksi. Kehittämistyö liittyy vahvasti viestinnän koordinoimaan verkkosivu-uudistukseen. Tavoitteena on monipuolistaa ja vahvistaa Väestöliiton asiantuntijapalveluita netissä. 3. Väestöliitto-konsernin kehittämistyö: Vuoden aikana saatetaan loppuun Väestöliitto ry:n tytäryhtiöiden selvitystyö ja tehdään päätökset yhtiöiden toimintojen kehittämisestä tulevien vuosien aikana. 4. Yhteistyö jäsenjärjestöjen kanssa: selvitetään jäsenjärjestöjen yhteistyötoiveet ja sen pohjalta kehitetään ja monipuolistetaan yhteistyötä läpileikkaavasti Väestöliiton työskentelyotteena on terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen sekä ongelmien ennaltaehkäisy. Kehittämisohjelmissa luodaan tulevaisuuden sosiaalisia innovaatioita. Strategiassa on määritelty kuusi yhteiskuntapoliittista tavoitetta, joita Väestöliitto tuo esille vaikuttamistoiminnassaan. 1) Perheet ovat erilaisia, mutta yhtä arvokkaita. 2) Nuorille turvallinen kasvu- ja elinympäristö. 3) Hyvä seksuaaliterveys on jokaisen oikeus. 4) Perisuhteen hyvinvointi tukee hyvää vanhemmuutta ja kansanterveyttä. 5) Perheystävällinen työkulttuuri edistää hyvinvointia ja tasa-arvoa. 6) Tasapainoinen väestönkehitys on hyvinvointiyhteiskunnan edellytys. 7) Monikulttuurinen yhteiskunta on mahdollisuus Suomelle. 6

7 Toimintaympäristö Suomen talouden näkymät ovat synkentyneet. Samalla koko Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut, koska Ukrainan tilanne ja Pohjois-Afrikan pitkään jatkuneet konfliktit heijastuvat väistämättä myös Suomessa käytävään keskusteluun. Emme ole enää vain suhdannekriisissä vaan keskellä rakenteellisia ongelmia, joita lisäksi kiristää julkisen talouden kestävyysvaje. Vaikka Euroopan talous hiljalleen elpyisi, myönteiset vaikutukset Suomeen vievät aikaa. Ainakin toistaiseksi lomautukset ja irtisanomiset näyttävät jatkuvan. Hallitus hyväksyi syksyllä 2014 rakennemuutospaketin, joka toteutuessaan tarkoittaa melkoista vyön kiristystä lähes kaikilla elämänalueilla. Tavoitteena on vuoteen 2017 mennessä leikata kuntien menoja yhteensä 2 miljardilla eurolla. Samalla myös puolueet ovat nostaneet poliittiseen keskusteluun perinteisesti koskemattomat perhe-etuudet, kuten lapsilisät ja kotihoidon tuen. Lapsilisien leikkaus ja kotihoidon tuen jakaminen isien ja äitien kesken ovat muutoksia, joiden vaikutukset näkyvät vasta pitkän ajan kuluessa. Perheet ovat olleet jo nyt erittäin tiukoilla ja syksyllä päätetyt muutokset huonontavat entisestään erityisesti heikommassa asemassa olevien perheiden asemaa. Tämä väistämättä heikentää ihmisten luottamusta perhepolitiikan jatkuvuuteen ja on jo näkynyt syntyvyyden laskussa. Hallituksen rakenneuudistuspaketti sisältää myönteisiäkin uudistuksia. Työttömien mahdollisuutta osallistua työmarkkinoille menettämättä sosiaaliturvaa vahvistetaan. Samoin nuorisotakuuta jatketaan, jottei yhdenkään nuoren tarvitse jäädä ilman opinto-, työ- tai harjoittelupaikkaa liian pitkäksi aikaa. Työhön osallistumista kannustetaan mahdollistamalla osaaikatyön vastaanotto ja edistämällä eläkeiän nostoa jatkossa työmarkkinaosapuolten neuvottelujen tuloksena. Eniten kansalaisten arkeen vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus ja sen kytkeminen kuntauudistukseen. Julkisten menojen ennustetaan kasvavan, koska väestön ikääntyminen kasvattaa eläke-, terveys- ja hoivamenoja ja samalla alentaa verotuloja. SOTEuudistuksen käytännön toteutus on vielä epävarmaa. Rakenteiden sijaan olisi vihdoin keskityttävä ihmisten tarpeisiin. Olipa kuntien määrä mikä tahansa, kansalaiset tarvitsevat lähellä olevia ja toimivia palveluja, joihin lapsiperhe, nuori, vanhus tai vammainen henkilö voi päästä kohtuullisessa ajassa. Väestöliiton tehtävänä on vaikuttaa yhdessä muiden sosiaali- ja terveysjärjestöjen kanssa siihen, että kansalaisten palvelut turvataan koko maassa. Erityisen tärkeää on, miten päivähoito, peruskoulu, kouluterveydenhuolto, neuvolat ja kotipalvelut turvataan heillekin, jotka eivät asu tulevien vastuukuntien keskustoissa. Myös järjestöjen palvelutuotannon jatkuvuus on turvattava. Järjestöt tuntevat ihmisten tarpeet ja ovat kehittäneet palvelutarjontaansa vuosikymmenien ajan. Hankintalakia ollaan uudistamassa. Väestöliitto ajaa muutosta palvelujen kilpailuttamiskäytäntöihin ja palvelusetelien laajempaa käyttöönottoa. Nykyinen kuntien tekemä kilpailutus johtaa helposti siihen, että suuret kansainväliset yritykset valtaavat alaa ja 7

8 vaikeuttavat monitoimijaisen palveluverkoston tulevaisuutta. Järjestöjen ja paikallisten yrittäjien palvelutuotanto saattaa loppua kokonaan, koska aitoa kilpailua enää synny. Palveluseteli voi parhaimmillaan voimaannuttaa asiakasta, kun hän voi itse valita, mistä tarvitsemansa palvelun hankkii. Samalla se mahdollistaa paikallisen palveluyrittäjyyden syntymisen ja säilymisen. Vuoden 2015 tärkein vaikuttamistyö painottuu keväällä järjestettäviin eduskuntavaaleihin. Väestöliitto kampanjoi seksuaaliterveys-, monikulttuurisuus ja perhepoliittisilla teemoilla. Vaaliohjelman teemat löytyvät luvusta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Väestöliitto seuraa myös, miten sosiaalihuollon uudistamista selvitelleen työryhmän työ jatkuu lainsäädäntövaiheessa. Lastensuojelun tarkistamista varten on nimetty työryhmä, jonka työhön halutaan vaikuttaa esimerkiksi lastensuojelulaitosten seksuaaliterveyskysymyksissä. Väestöliiton toiminnan tukijoista RAY on keskeisin. RAY:n tuotto on kasvanut, joten uusienkin hankkeiden rahoitusmahdollisuudet ovat kohtalaiset. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee väestöntutkimuslaitosta sekä nuorten seksuaaliterveysverkostoa. Mahdollisten budjettileikkausten vuoksi rahoituksen vähentymiseen on syytä varautua. Ulkoasianministeriö tukee kehitysyhteistyötä. Hankkeiden omavastuuosuuksia varten tehdään yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa KAPUA-varainkeräyksellä. Väestöliitto omistaa kokonaan seuraavat yhtiöt: lapsettomuushoitoja tuottavan Väestöliiton klinikat Oy:n, lääketieteellisiin tutkimuksiin erikoistuneen VL-Medi Oy:n, pääkaupunkiseudun lapsiperheille kotipalveluja tarjoavan Väestöliiton Kotisisar Oy:n sekä VL- Markkinointi Oy:n, joka tuottaa julkaisuja ja järjestää ammatillista pätevyyttä lisäävää koulutusta. Väestöliiton klinikat Oy, joka on suurin ja taloudellisesti merkityksellisin yhtiö, toimii Helsingissä, Oulussa ja Turussa. Vuosittain syntyy noin 450 lasta toiminnan tuloksena. Taloudellinen tulos on viime vuosina heikentynyt, niin että 2013 yhtiössä pidettiin YT-neuvottelut ja työntekijöitä vähennettiin. VL-Medi Oy:n ja VL-Markkinointi Oy:n sekä Väestöliiton Kotisisar Oy:n liikevaihto on niin ikään laskenut. Yhtiöissä jatketaan Väestöliitto-konsernin kehittämistyötä ja etsitään koko liiton tasolla synergiaetuja. Väestöliitto ry:n menoista noin puolet on katettu RAY:n tuella. Tulevien vuosien avustustaso säilynee samana. Palkat ja muut toiminnan kustannukset kuitenkin nousevat. Vuoden 2015 aikana onkin jatkettava vuonna 2014 aloitettua hallinto- ja tukipalveluiden kehittämisprosessia. Sen välityksellä selvitetään mahdollisuuksia keventää koko konsernin hallintoa, purkaa mahdollisia päällekkäisyyksiä ja hyödyntää paremmin synergiaetuja, jotta talous saatetaan tasapainoon. Samanaikaisesti on etsittävä myös muita rahoituslähteitä sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta. 8

9 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Tieto siitä, mitkä ongelmat ja kysymykset ovat juuri nyt ajankohtaisia, nousevat kehitystyön, palveluiden, tutkimustoiminnan ja yhteistyön sekä jäsenjärjestöjen viestien kautta. Näitä viestejä Väestöliitto välittää eri tavoin päättäjille, medialle ja kansalaisille. PÄÄTTÄJÄT MEDIA KANSALAISET YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN PALVELUT JA KEHITTÄMINEN TUTKIMUS KOTIM. JA KV YHTEISTYÖ JÄSEN- JÄRJESTÖT Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli ihmisten elämään liittyvien asioiden havaitsijana. Toimintavuoden vaikuttamistoiminta painottuu keväällä järjestettäviin eduskuntavaaleihin. Väestöliiton vaaliohjelma painottuu seuraaviin teema-alueisiin: Kohti perheystävällistä Suomea Työn ja perheen yhteensovittamisesta hyötyvät kaikki Kielitaito, syrjimättömyys ja perhe auttavat maahanmuuttajia Nuorille palveluita, koulutusta ja työtä Seksuaaliterveyspalveluita on oltava kaikkien saatavilla helposti Kehityspolitiikassa ja yhteistyössä painotus seksuaaliterveyteen ja oikeuksiin. SOTE-uudistusta toteutettaessa on säilytettävä kaikkien kansalaisten oikeus saada keskeiset palvelut kuten päivähoito, peruskoulu, kouluterveydenhuolto, neuvola, ja kotipalvelu helposti ja läheltä. Hankintamenettelyä on yksinkertaistettava niin, että myös järjestöt ja muut paikalliset ja alueelliset toimijat pääsevät samalle viivalle tarjouskilpailuissa. Palvelusetelijärjestelmää on kehitettävä edelleen. 9

10 Perhepolitiikkaan vaaditaan uusia rohkeita linjauksia ja pitkäjänteisiä panostuksia. Perheitä, lapsia ja nuoria koskevien päätösten pitää nojautua paitsi kokonaistaloudellisiin laskelmiin myös siihen, mitä vaikutuksia niillä on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnille. Nyt näin ei ole. Lastensuojelun tarvetta ja perheiden ja parisuhteiden pahoinvointia voidaan ehkäistä panostamalla kunnolla ennaltaehkäisevään työhön. Työn ja perheen yhteensovittamisen tarpeita on ihmisen koko elämänkaarella. Tasapaino edellyttää jo havaittujen hyvien käytäntöjen laajentamista koskemaan koko työelämää samoin muualla Euroopassa tavanomaisen osa-aikatyön ja työn jakamiskäytäntöjen mahdollistamista. Tämä edellyttää sosiaaliturvan kehittämistä myös yksinyrittäjien tarpeisiin. Perheen ja työn tasapaino tulee kirjata tulevan hallitusohjelman tavoitteisiin. Maahamme muuttaa vuosittain noin henkilöä. Ei ole samantekevää millaisen ilmapiirin he kohtaavat ja miten he voivat sijoittua yhteiskuntaan. Kielitaito on työllistymisen ja yhteiskuntaan integroitumisen kannalta keskeinen asia. Kaikille muuttajille, tulivatpa he mistä syystä tahansa, on turvattava mahdollisuus oppia suomea tai ruotsia heti Suomeen muutosta lähtien. Maahanmuuttajien lasten täällä syntyneet lapset ovat yhdenvertaisuuden koetinkivi: saavatko he samat mahdollisuudet kuin muutkin vai kohdellaanko heitä ikuisina ulkopuolisina. Kouluilla on merkittävä tehtävä syrjinnän vastustamisessa ja myönteisten etnisten suhteiden luomisessa. Maahanmuuttajanuoria on kannustettava peruskoulun jälkeisiin opintoihin ja tarvittaessa tuettava erityistoimin. Nuorten hyvinvoinnille pohja luodaan jo varhaisvuosina. Kouluissa oppilashuolto ja kouluterveyspalvelut ovat avainasemassa. Koulutuksen voimavarojen leikkausten ja oppilaitosten supistamisen sijasta on panostettava yksilöllisiin ja monipuolisiin työllistymis- ja kouluttautumismahdollisuuksiin. Koulutuspaikkojen karsiminen lisää koulutuksellista ja alueellista epätasa-arvoa. Koulutusmahdollisuuksia onkin tarjottava kysyntää vastaavasti eri puolella Suomea. Seksuaalisuuden ja seksuaaliterveyden merkitys ihmisen hyvinvoinnille tulee ottaa huomioon myös SOTE-palvelujärjestelmää suunniteltaessa. Seksuaaliterveyspalveluja tulee olla kaikkien saatavilla, myös ikäihmisten, vammaisten ja maahanmuuttajien sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohdalla. Erityisesti nuorten tarvitsemat seksuaaliterveyspalvelut on järjestettävä lähipalveluina. Kehitysyhteistyömäärärahojen osuus BKT:sta on nostettava 0.7 prosenttiin hallituskauden aikana. Suomen kehitysyhteistyössä on priorisoitava seksuaaliterveyden ja oikeuksien edistämistä sekä naisten, nuorten ja tyttöjen aseman parantamista osana köyhyyden vähentämistä ja kestävää kehitystä. 10

11 Vaikuttaminen kansainvälisissä järjestöissä Väestöliitto toimii aktiivisesti Euroopan yhteisön perhejärjestöjen liitossa COFACE:ssa, (Confederation of Family Organizations in the Europrean Union), kansainvälisessä perhesuunnitteluliitossa IPPF:ssa (International Planned Parenthood Federation), sekä kansainvälisessä pari- ja perhesuhteiden komissiossa ICCFR:ssä (International Commission on Couple and Family Relations). V Väestöliitto liittyi myös maailman perhejärjestöön, WFO:oon (World Family Organization). Väestöliiton kansainvälisen kehityksen yksikkö vastaa globaalin seksuaaliterveyden edistämisestä, toimii eduskunnan väestö- ja kehitys-ryhmän sihteeristönä sekä on käytännön yhdysside IPPF:n ja Väestöliiton välillä. IPPF:n tavoitteena on edistää kaikkien ihmisten tietoisuutta seksuaaliterveydestä ja seksuaalioikeuksista ja valinnanvapaudesta toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan sekä vaikuttaa päättäjiin kaikilla tasoilla seksuaalisuuden tunnustamiseksi ihmisoikeudeksi ja luonnolliseksi ja arvokkaaksi osaksi elämää. COFACE:n tavoitteena on luoda perheystävällisiä ympäristöjä ja käytäntöjä EU:n alueella, vaikuttaa EU:n komissioon ja europarlamenttiin perheitä, lapsia ja nuoria koskevaan päätöksentekoon ja lainsäädännön kehittämiseen. Keskeisiä teemoja ovat mm. työn ja perheelämän yhteensovittaminen, haavoittuvissa olosuhteissa elävät perheet sekä perheet, joilla on vammaisia perheenjäseniä. Väestöliiton toimitusjohtaja on järjestön varapuheenjohtaja. ICCFR on keskustelu- ja palveluiden kehittämisfoorumi, joka levittää tietoa parisuhdetyön toimivista käytännöistä maailmanlaajuisesti. Väestöliitto osallistuu aktiivisesti ICCFR:n hallitus- ja muuhun työskentelyyn. Väestöliiton parisuhdekeskuksen johtaja on ICCFR:n hallituksen jäsen. WFO on kansainvälinen organisaatio, joka toimii linkkinä perheitä edustavien järjestöjen sekä hallitusten ja kansainvälisen yhteisön välillä. WFO:lla on konsultatiivinen rooli suhteessa Yhdistyneisiin Kansakuntiin. Väestöliitto hyväksyttiin järjestön jäseneksi syksyllä

12 Perheiden hyvinvoinnin kehittämisohjelma Ohjelma yhdistää perheiden, vanhemmuuden ja parisuhteiden tueksi toimivat palvelut, tutkimus- ja kehittämistyön sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen. Perheiden hyvinvoinnin kehittämisohjelmassa tärkeimpiä lohkoja ovat vanhemmuus, parisuhde, perinnöllisyys, sekä tutkimustoiminta. Oheisessa kuviossa on esitelty kehittämisohjelman painotuksien kehittämis- ja tutkimushankkeet: Perheet ovat erilaisia, mutta yhtä arvokkaita Vanhemmuus Väestöliiton vanhemmuuskeskus Toimintaympäristö Perhe ja lapset ovat ihmisten arvostuksissa korkeimmalla sijalla terveyden ohella. On tärkeää, että lastenhankinta ei polarisoidu hyvä- ja huonotuloisten kesken, vaan kaikille perheille annetaan tukea ja mahdollisuuksia perheen perustamiseen. Suomalainen perhepolitiikka on 12

13 kansainvälisessä vertailussa korkeatasoista. Sen keskeisistä elementeistä, kuten pienten lasten hoitomuotojen moninaisuudesta ja joustavuudesta, subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta, tulonsiirtojen tasosta suhteessa elinkustannuksiin ja laadukkaasta päivähoidosta olisi pidettävä kiinni. Perheiden on voitava luottaa perhepolitiikan keskeisten elementtien jatkuvuuteen. Lapsen turvallista kasvua vaarantavat monet perhe-elämään ja vanhemmuuteen yhteydessä olevat tekijät. Taantuma kiristää perheiden taloutta mahdollisten irtisanomisten vuoksi. Perheet joutuvat yhä monimuotoisempien paineiden alle. Ne vievät voimavaroja toimivalta ja läsnä olevalta vanhemmuudelta ja voivat johtaa eroihin. Erotilanteessa vanhempien talous ja tukiverkostot heikkenevät entisestään. Lasten psyykkiset oireet lisääntyvät erityisesti niissä perheissä, joissa lapset joutuvat osallisiksi vanhempien välisiin riitoihin. Perheiden eriarvoisuus on myös lisääntynyt merkittävästi ja ylisukupolviset sosiaaliset ongelmat tuottavat yhä enemmän haasteita vanhemmuudelle. Vanhemmuuskeskus Vanhemmuuskeskuksen päämääränä on edistää lapsiperheiden vanhemmuuden edellytyksiä. Se tarjoaa nyky-yhteiskunnan haasteet huomioivia toimintamalleja ja käy jatkuvaa dialogia perheiden, ammattihenkilöstön, median ja yhteiskunnan päättäjien kanssa. Osaamiskeskuksen asiantuntijuus perustuu käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, tutkittuun tietoon, laajaan nettitoimintaan, verkostoyhteistyöhön sekä jatkuvaan lisäkouluttautumiseen. Osaamiskeskuksen kehittämishankkeet ovat Perheverkko, Vanhempainjuttuja ja Perheystävällinen työpaikka -hankkeet. PERHEVERKKO Vuoden 2015 aikana Väestöliiton Perheverkko- ja Perhenetti-hankkeet yhdistetään yhdeksi hankekokonaisuudeksi (vastedes Perheverkko). Se tuottaa tutkittuun tietoon ja pitkäjänteiseen asiakastyöhön perustuvaa tietoa, koulutusta ja toimintamalleja. Samoin se ylläpitää valtakunnallisesti laajinta, ammatillisesti ohjattua verkkopalvelua alle kouluikäisten lasten vanhemmille. Kehittämisyksikön toimintamuotoja ovat kehittämistyö, palvelutoiminta, vaikutaminen ja yhteistyö. Väestöliiton asiantuntemus ja painotukset alle kouluikäisten lasten vanhemmuuteen ovat niin olennaisia, että tälle toiminnalle tarvitaan yksi asiantuntemukseen ja tutkittuun tietoon perustuva valtakunnallinen hankekokonaisuus. 13

14 KEHITTÄMIS- TYÖ VAIKUTTA- MINEN Perheverkko PALVELUT YHTEISTYÖ Perheverkko vahvistaa vanhemmuutta perheiden monimuotoisessa arjessa, kouluttaa lapsiperheiden parissa työskenteleviä ammattilaisia ja toimii perheasioiden asiantuntijana. Perheverkko kehittää ja ylläpitää lasta suunnitteleville, odottaville ja alle kouluikäisten lasten vanhemmille suunnattua maksutonta verkkopalvelua (Perheaikaa.fi), jossa yhdistyvät asiantuntijoiden antama ohjaus, neuvonta ja tiedon jakaminen sekä vertaistuki. Toiminnan päätavoitteena on lisätä hyvää, vastuullista vanhemmuutta valtakunnallisesti. Perheverkko selvittelee ajassa tapahtuvia ilmiöitä ja uusia tarpeita ja reagoi niihin. Palveluja tarjotaan tasavertaisesti isille ja äideille ja tuetaan vanhempia lasten kasvatuksessa kohti tervettä seksuaalisuutta, itsetuntoa, aggrerssionhallintaa ja tahtokasvua. Perheaikaa.fi Perheverkon ylläpitämä ja kehittämä verkkofoorumi Perheaikaa.fi tarjoaa tilan käsitellä anonyymisti perhe-elämään ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä ja kokemuksia. Vertaistuki vahvistaa kokemusta siitä, että nuoret vanhemmat eivät ole yksin elämäntilanteensa kanssa. Perheaikaa.fi-verkkopalvelun ryhmät jakautuvat chat- ja nettiryhmiin, keskustelupalstoihin, nettiluentoihin sekä nettikursseihin. Toiminnallisuuksien lisäksi verkkopalvelu tarjoaa laajan valikoiman passiivista tietoa, kuten asiantuntijavideoita ja artikkeleita. Väestöliitto kouluttaa Perheaikaa.fi-verkkopalvelussa mukana olevat kumppanuusjärjestöjen vertaisohjaajat ja hankkeessa toimivat asiantuntijat. Koulutus antaa vertaisryhmien ohjaajille valmiuden vetää nettivertaisryhmiä ja toimia Perheaikaa.fi verkkopalvelun sisällöllisissä 14

15 keskusteluryhmissä. Verkkopalvelun tavoitteena on palvella laajasti myös erilaisten perhemuotojen tarpeita. Näiden sisältöjen tuottamisessa Väestöliitto tekee yhteistyötä kuuden kumppanuusjärjestön kanssa: Suomen Monikkoperheet ry, Suomen Uusperheiden Liitto ry, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry, Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry, Sateenkaariperheet ry ja Adoptioperheet ry. Perhenetti-hanke on yksi Rahaautomaattiyhdistyksen (RAY) Emma&Elias -avustusohjelman hankkeista. Vuoden 2015 painotukset Vuoden 2015 aikana paneudutaan erityisesti arkiyksinäisyyden teemaan. Suomalaisen nykyparisuhteen pulmina voivatkin pikkulapsivaiheessa olla yksinäisyys ja voimavarojen vähentyminen, jotka puolestaan aiheuttavat helposti eristäytymistä ja masentuneisuutta. Vaikeat vanhemmuuteen ja lapsiin kohdistuvat tunteet puolestaan herättävät syyllisyyttä ja häpeää osittain yhteiskunnassa vallitsevaan äitimyyttiin liittyen. Tuomitsemisen pelon vuoksi vanhemmat uskaltavat harvoin kertoa edes toisilleen näistä tunteista. Monet vanhemmat uskovat, että tunnetut pikkulapsivaiheen vaikeudet eivät koske omaa perhettä. Arki voikin yllättää monella lailla. Vanhemmuuteen tarvitaan riittävää kypsymistä ja sitoutumista, mikä aiheuttaa luonnollisesti luopumisen ja pettymyksen tunteita. Molemmat puolisot voivat lisäksi olla tahoillaan jonkin verran yksinäisiä. Jos toinen vanhemmista ottaa niin sanotusti vetovastuun lastenhoidosta, toinen voi kokea osattomuutta ja kyvyttömyyden sekä jopa menetyksen tunteita puolisostaan. Yksinäisyyden kokemukset, myös parisuhteessa, ovat siten tuttuja monessa pikkulapsivaiheessa. Se on yllättänyt, miten yksinäistä äidin arki on. Ei juuri tule yhteydenottoja ulkomaailmasta. Nyt olen saanut jonkin verran paremmin kontakteja muihin äiteihin, kun aikaisemmin olin yksinäisempi. Ei ole enää niin lohduttoman yksinäinen olo. Raskainta on ollut yksinäisyys. Olen ollut neljä vuotta kotiäitinä. Ammattikasvattajan kielletyt tunteet -kirja toimii runkona 2015 järjestettäville koulutuksille. Perheverkon järjestölähtöistä auttamistyötä on asiakkaalle maksuton Eroavuxi-palvelu, jonka asiakas- ja työntekijäkokemuksista sekä kehittämisideoista kootaan toimintakuvaus. Lisäksi lapsiperheiden vanhemmilla on mahdollisuus hakeutua edullisille vastaanotoille yksin tai yhdessä kumppanin kanssa. Asiakas voi varata ajan maksuttomalle nettivastaanotolle tai lähettää kysymyksensä kysymys-vastauspalveluun. Perheverkko järjestää osallistujalle maksuttomia, vanhemmuutta tukevia Lapseniko villipeto? vertaisryhmiä. Seksuaalisuus ja seksuaaliterveys ovat tärkeitä elämänalueita jo aivan pienillä lapsilla. He rakentavat itsetuntoa ja itsensä suojelun taitoja ja ottavat haltuun oman kehonsa. Omaksutut mallit ja asenteet vaikuttavat lapsen käyttäytymiseen ja valintoihin myöhemmin. Pienen lapsen seksuaalikasvatusta ovat kehoon, itsestä huolehtimiseen, itsetuntemukseen, tunteiden hallintaan, käyttäytymiseen, sosiaalisiin sääntöihin ja turvataitoihin liittyvät tiedot ja neuvot. Ne 15

16 yhdistyvät kokonaisvaltaisesti koko elämän ajan hyvinvointiin, elämänlaatuun ja itsetunnon kehitykseen. Perheverkko kehittää ja tarjoaa asianmukaista ja ikätasoihin sopivaa seksuaalikasvatusta. Lapsuuden seksuaalikasvatuksella voidaan vahvistaa itsearvostusta, hyviä asenteita ja ihmissuhdetaitoja. Aihetta käsitellään kuitenkin hyvin niukasti varhaiskasvattajien ja terveydenhuoltoalan koulutuksessa. Opetussuunnitelmissa ei juuri ole tämän aiheen sisältötavoitteita. Myös monilta vanhemmilta puuttuu ajanmukainen tieto ja mallit. Perheiden ja sukupuoliroolien moninaisuus, maahanmuuttajuus sekä informaatioteknologia lisääntyvät ja tuovat normien moninaisuutta koteihin ja varhaiskasvatukseen. Tämä lisää tarvetta saada tietoa lapsen ikätasoisesta hyvästä seksuaalikasvatuksesta. PERHEYSTÄVÄLLISESTI TÖISSÄ Toimintaympäristö Työn ja perheen tasapaino edistää lapsiperheiden taloudellista, sosiaalista ja henkistä hyvinvointia sekä yhteiskunnallisesti kestävää kehitystä. Suomessa ja laajemmin koko Euroopassa on tehty viime vuosina lisää vaikuttamis- ja kehittämistyötä perheystävällisten työpaikkakäytäntöjen levittämiseksi. Tästä osoituksena ovat mm. erilaiset tutkimus- ja kehittämishankkeet eri maissa, Euroopan ensimmäinen Employers Forum -konferenssi Helsingissä 2014 sekä ammattiliittojen ja työmarkkinajärjestöjen kiinnostus työ ja perhe - kysymyksiä kohtaan. Myös lainsäädännössä on viime vuosina jonkin verran edistetty työn ja perheen yhteensovittamisen tukemisessa. Reconciling Work and Family on EU:n 2020-strategian painotuksia. Suomessa perheen ja työn yhteensovituksen keinojen edistäminen on kirjattu hallitusohjelmaan Väestöliitossa on vuosien aikana kehitetty uusia välineitä työn ja perheen yhteensovituksen tueksi: Perheen ja työn tasapaino -kysely työntekijöille ja esimiehille, tietoiskuja yrityksille ja työyhteisöille, valmennustyöpajoja esimiehille sekä Perheystävällinen työpaikka -verkkosivusto. Nyt toimintaa laajenee merkittävästi Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamalla kehittämishankkeella. Tavoitteet Hankkeen keskiössä ovat perheiden, lasten ja vanhempien hyvinvointi, työelämän perheystävällisyyden edistäminen ja yhteiskunnallinen vaikuttamistyö. Kehittämistyössä otetaan huomioon sekä työntekijöiden että työnantajien näkökulma. Perheen ja työn yhteensovittamisella on mahdollista vahvistaa lapsiperheiden ja lähiomaisistaan huolta pitävien hyvinvointia sekä työssä jaksamista. Hankkeen ensisijaisina kohderyhminä ovat: 1) työnantajat ja työyhteisöt, 2) yhteiskunnan päättäjät ja työmarkkinajärjestöt ja 3) työikäiset lasten vanhemmat. 16

17 Hankkeen päätavoitteena on: A) edistää suomalaisen yhteiskunnan ja työelämän muutosta entistä perheystävällisemmäksi B) edistää järjestöjen ja työmarkkinatoimijoiden vuoropuhelua ja konkreettista yhteistyötä C) kehittää uusia malleja perheystävällisen työkulttuurin edistämiseksi työpaikoilla (mm. Perheystävällisyys-sertifikaatti) D) tarjota työikäisille lapsiperheiden vanhemmille tietoa ja vertaistukea perheen ja työn yhteensovittamisen kysymyksissä. Toimintamuodot Hankkeen toimintamuodot muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Oheisessa kuviossa on annettu toimintalinjojen sisältöjä kuvaavat nimet sekä esitelty hankkeen konkreettisia toimintamuotoja. Tässä luvussa esitellään toimintamuotojen toteuttamistapa sekä niiden seurantaan linjaavat määrä- ja laatutavoitteet. Uusi pohja hyvinvointiyhteiskuntaan Kuvio: Perheystävällisesti töissä -hankkeen toimintamuodot Hankkeen tavoitteena on saada aikaan muutoksia työpaikkojen käytännöissä ja lainsäädännössä. Hankkeella vaikutetaan poliittiseen päätöksentekokulttuuriin, kansalaiskeskusteluun, työmarkkinaosapuoliin, ammattiliittoihin ja työyhteisöihin. Perhejärjestöt sitoutumattomina toimijoina tuovat yhteisen vahvan näkökulman suomalaisen työelämän kehittämiseen 17

18 perheystävällisemmäksi. Samalla on mahdollista tuoda esille erilaisten perheiden tarpeet työn ja perheen yhteensovituksen kysymyksissä eri elämäntilanteissa (esim. yhden vanhemman perheet, opiskelijavanhemmat, alakoulu- ja yläkouluikäisten vanhemmat jne.) Talkoot sosiaalisessa mediassa ja toreilla Hanke edistää yleistä asenneilmaston muutosta siten, että työelämän käytännöissä otettaisiin aiempaa vahvemmin huomioon perheiden näkökulma työelämää koskevissa ratkaisuissa. Perhekäsite ulotetaan koskemaan laajasti eri perhevaiheita ja erilaisia perhetilanteita, mutta pääpaino on lapsiperhevaiheessa. Perheystävällinen työpaikka brändi Hankkeessa kehitettävien ja levitettävien toimintamallien tarkoituksena on edistää työpaikkojen perheystävällisyyttä. Hankkeen saama julkisuusarvo kannustaa yrityksiä hakemaan Perheystävällinen työpaikka -sertifikaattia ja tätä kautta osallistumaan muutosprosessiin. Tavoitteena on laajentaa hankkeen teeman mukaista valmennustoimintaa sekä yrityksille että julkisyhteisöille. Työpajoissa ja tietoiskuissa esitellään keinoja ja työvälineitä, joita yritys voi käyttää perheystävällisyytensä kehittämisessä. Valmennusta suunnataan esimiehille sekä työpaikkojen luottamus- ja HR-vastuuhenkilöille. Kehittämistyön tukena voidaan käyttää Perheen ja työn tasapaino -kyselyä ja verkkosivuja. Osallistutaan puhujina työmarkkinajärjestöjen tilaisuuksiin. Järjestetään sekä HR:n edustajien yhteisiä aamiaistilaisuuksia että yksittäisiä tietoisku- ja valmennuspäiviä. Vanhempien valmennus netissä ja ryhmissä Hankkeessa kehitetään aineistoja työikäisille lapsiperheiden vanhemmille työn ja perheen yhteensovittamiseen. Toimintamallien keskiössä ovat kasvokkain ja netissä tapahtuva tiedottaminen (tapahtumat, nettiluennot ja nettipohjaiset tietosisällöt). Järjestötoimijoiden valtakunnalliset verkostot levittävät Työ ja perhe -teemavuoden sisällöt ja teemat eri puolille Suomea, monissa jo olemassa olevissa tapahtumissa. Yhteistyötä tehdään erityisesti Työterveyslaitoksen alkavan hankkeen kanssa. Tapahtumien toteutuksessa hyödynnetään kumppanuusjärjestöjen alue- ja paikallistoimijoiden panosta ja aiemmin testattuja toimintatapoja. Yhteistyö Väestöliiton kumppaneina hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Vanhempainliitto, Suomen Ylioppilaskuntien liitto, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto, Barnavårdsföreningen i Finland sekä Lapsiasiainvaltuutettu. Hankkeessa tehdään asiantuntijayhteistyötä Työterveyslaitoksen, THL:n, Väestöliiton jäsenjärjestöjen ja ministeriöiden (STM ja TEM) kanssa. 18

19 Seuranta Hankkeen etenemistä ja vaikuttavuutta seurataan ohjausryhmän ja neuvottelukunnan kokouksissa sekä Väestöliiton kuukausi- ja vuosiraporteissa. Hankkeen toteuttamisen tueksi on laadittu arviointisuunnitelma, jossa määritellään sekä laadulliset että määrälliset arviot. Voimavarat RAY: 2,5 henkilötyövuotta Väestöliitossa Kotisisaropiston kannatusyhdistyksen rahaston rahoitus: 0,5 henkilötyövuotta Väestöliitossa. Budjetoidaan myös ulkopuolelta ostettuihin palveluihin. Lisärahoitusta haetaan Työsuojelurahastolta helmikuussa Resursseja kanavoidaan hankkeelle myös uusien yrityskumppanien kautta. Parisuhde Väestöliiton parisuhdekeskus Toimintaympäristö Talouden ongelmissa parisuhdeongelmat kärjistyvät. Naisiin kohdistunut perheväkivalta on lisääntynyt 12 % vuodesta Miehiin kohdistunut väkivalta on melkein kolminkertaistunut samana ajanjaksona (Poliisin tietoon tullut rikollisuus. Tilastokeskus 2013). Tarve maksuttomille parisuhdepalveluille netissä kasvaa, ja parisuhdekeskuksen nettiparisuhdepalveluiden saatavuutta ja tunnettuutta on yhä kasvatettava. Verkkopalveluiden vaikuttavuudesta ennalta ehkäisevässä työssä saadaan jatkuvasti rohkaisevaa näyttöä. Suomalaiset lapsiperheet ovat vähentyneet kymmenen vuoden ajan. Syntyneiden lasten määrä on vähentynyt jo kolmen vuoden ajan. Nuorten naisten ja miesten perheellistymistoiveet ovat ristiriidassa. Talous- ja työskentelyolot vaikuttavat lapsenhankintaan. Lapsettomilla naisilla on väärinkäsityksiä iän vaikutuksesta hedelmällisyyteen (Virtala et.al. 2011). Keskimääräinen lapsiluku on 1,84, mutta toiveissa on suurempi perhe. Sosiaali- ja terveysalan parisuhteita kohtaavat ammattilaiset koko maassa tarvitsevat koulutusta ja tutkimustietoa parisuhteista ja parisuhdeongelmien ennaltaehkäisystä. Tiivis kuvaus toiminnan sisällöstä 2015 Parisuhdekeskus ehkäisee ennalta parisuhdeongelmia, ohjaa avuntarvitsijoita avun piiriin, antaa tietoa ja tukea parinhankinnassa ja perheellistymisessä, ehkäisee ennalta parisuhdeväkivaltaa ja tuo kansalaisten tiedoksi aina uutta parisuhdetutkimusta. Päätavoite on tehdä parisuhdetiedosta kaikkia kansalaisia palveleva, maksuton hyvinvointipaketti parisuhdesivustollemme. Vuonna 2015 painotutaan nettikoulutusten laajentamiseen. Nettiluennoilla koulutetaan sosiaalija terveysalan ammattilaisia parisuhdetiedosta. Parisuhdetaitoja, parisuhteen muodostusta ja perheellistymistä tuetaan. Uutena toimintamuotona perustetaan hedelmällisyysneuvontapalvelu nettiin. Parisuhdeväkivaltaa ehkäistään ennalta jakamalla tietoa blogeissa, haastatteluissa ja nettiluennoilla. 19

20 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Työskentely kaikkien medioiden kanssa on ennalta ehkäisevää hyvinvointityöskentelyä, joka ohjaa avuntarvitsijoita Väestöliiton ja muiden toimijoiden parisuhdepalveluihin. Väestöliiton parisuhdekeskus vaikuttaa lainsäädäntöön ja tuo sen kehittämiseen parisuhdenäkökulman. Yhteiskunnallista vaikuttamista on myös näkyvyys, kuuluvuus ja tiedon sekä parisuhdeosaamisen levittäminen nettiluentoina, artikkeleina ja tutkimustietona sekä maksuttomina palveluina. Koulutus Koulutukset siirretään lähes kokonaan nettiin. Netissä olevasta katsoja-käyttäjäkunnasta tehdään selvitys Tunnekeskeinen parisuhdekurssi jatkaa netissä. Miesten erokoulu nettikurssia kehitetään (avataan syksyllä 2014) ja parisuhdetietoa kootaan nettikurssiksi. Parisuhdekeskus järjestää parisuhdealan ammattilaisille luentoja ja workshoppeja valtakunnallisilla Parisuhdepäivillä. Parisuhdeaiheista luennoidaan Terveysmessuilla, Häämessuilla ja Psykologipäivillä. Keskeiset yhteistyökumppanit Työterveyslaitos, A-klinikkasäätiön Päihdelinkki, Jyväskylän yliopiston perhetutkimusyksikkö, hallitustyöskentely kansainvälisessä ICCFR-järjestössä, Relationships Australia, Belgian erokoulu, International Centre for Excellence in Emotionally Focused Therapy (ICEEFT), Suomen pariterapiayhdistys, Kirkkopalvelut, Parisuhdepäivät, Merimieskirkko, Kirkon ulkosuomalaistyö, The Benevolent Society, Australia, samoin Väestöliiton lapsettomuusklinikka, seksuaaliterveysklinikka ja väestöntutkimuslaitos (hedelmällisyysneuvonta-kehittämishanke). 20

21 Palvelut KOHDERYHMÄ: NETTI- JA PUHELINPALVELUT Nettivastaanottoja 40 vastaanottoa Neuvontapuheluja 100 keskustelua Sähköpostineuvontaa Nettikysymyksiä 200 kysymystä 100 vastausta LUENNOT JA KOULUTUKSET Luentoja kansalaisille 4 luentoa 200 kuulijaa Luentoja ammattihlöstö 4 luentoa 100 kuulijaa Nettikurssit 1 kurssia osallistujaa Nettiluennot 8 luentoa osallistujaa Chatit 30 asiantuntijachattia 180 osallistujaa MEDIA, JULKAISUT JA MESSUT Nettisivujen kävijät kävijää/vuosi n kävijää/ kk Tieteelliset artikkelit 15 nettiartikkelia Muut artikkelit 15 blogikirjoitusta 40 nettiartikkelia Voimavaraopas 1 laaja jakelu Esitteet Parisuhdekeskus-esite kappaletta Facebook-kirjoitukset 150 kirjoitusta kävijää/v. Haastattelut 65 lehtihaastattelua 20 radio- ja TV Hedelmällisyysneuvonta lapsettomuusklinikan ja Väestöntutkimuslaitoksen kanssa. Sinkkusivusto: Mitä sinkkuus on, mitä parinetsintä tarkoittaa? Miten sosiaalinen media vaikuttaa parisuhteiden solmimiseen ja toisaalta parisuhteiden pysyvyyteen ja uskollisuuteen? Hyvä 21

22 seksuaalisuus sitoutuneessa suhteessa. Seksologi, tutkimusprofessori Osmo Kontulan tuottamia tekstejä parisuhdesivustolla. Halukkuus ja haluttomuus parisuhteissa ja mikä niihin vaikuttaa? Miesten erokoulu nettikurssin tunnettuuden lisääminen. Kehittämishanke. Parisuhdetiedon nettiluennot sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Kehittämishanke. Kuukauden vinkki on psykoedukatiivinen viesti tutkimuskentältä parisuhteen ja perheen vahvistamiseksi. Uusimpaan parisuhde- ja perhetutkimukseen perustuvan vinkin lukee kuukaudessa nettisivujen lukijaa. Psykologin nettiluennot, parisuhdepuhelin, chat, nettivastaanotot ja Kysy asiantuntijalta nettipalsta jatkavat, mutta aikuisten seksuaalineuvontaa palstalla lisätään. Sähköistä luentokirjastoa täydennetään ja se julkaistaan perheaikaa.fi-palvelun kautta. Päivitetään Voimavaraopas yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa. Vuosittain tehdään kaksi internetkyselyä, joiden tulokset julkaistaan selvityksenä parisuhdekeskuksen nettisivulla. Esimerkkinä keväällä 2014 kokeiltu digideittailuselvitys. Maksuttomat parisuhdepalvelut netissä jatkavat (ks. kaavio). Seuranta Nettisivustolta kerätään käyttäjäpalaute nettilomakkeella. Palautetta kerätään nettikursseista, nettiluennoista ja koulutuksista. Nettikyselyn avulla kootaan kokemuksia parisuhdekeskuksen palveluista, nettivastaanotoista, parisuhdepuhelimesta ja Kysy asiantuntijalta -palstasta. Parisuhdekeskuksen tiimipalavereissa käsitellään palautteita henkilöstöltä ja kehitetään palveluja ja nettisivustoa palautteiden ja työntekijöiden kehittämisideoiden pohjalta. Kokouksissa arvioidaan työn vaikuttavuutta ja omaa toimintaa. Työntekijöiden työaika on jaettu prosentuaalisesti eri hankkeiden kesken. Työntekijät raportoivat tehdyt työt kausiraporteissaan. Voimavarat ja talous 1 perhesosiologi ja psykoterapeutti 60 % (nettisivujen päätoimittaminen ja kansainväliset yhteydet), 1 psykologi 30 % (asiantuntijuus, nettikurssit), 1 psykologi (nettikurssit, tiedepalsta, sinkkusivusto, parisuhdepuhelin) 50 %, 1 psykologi 50 % (parisuhdepuhelin, Kysy asiantuntijalta -palsta ja mediatyö) ja 1 seksuaalineuvoja 20 % (aikuisten seksuaalisuuskysymykset) ja 1 assistentti 80 %, lähtien 65 % (tukipalvelut), 1 tiedottaja 10 %. PARISUHDE- JA YKSILÖTERAPIAPALVELUT Väestöliiton perheklinikka Väestöliiton perheklinikka tarjoaa asiantuntija-apua yksilöiden, parien ja perheiden kriiseissä ja ihmissuhdevaikeuksissa. Perheklinikka antaa työnohjausta parisuhdealan ammattilaisille. Perheklinikan yksilö- ja pariterapiavastaanotoille on runsaasti kysyntää. Monikulttuuristen parien parisuhdeneuvontatarpeen ennakoidaan lisääntyvän lähivuosina. Toimintakaudelle odotetaan yhteensä yksilökäyntiä. Tavoitteena on kattaa tuloilla toiminnasta aiheutuvat menot. Perheklinikan psykologit ja psykoterapeutit tarjoavat parisuhdeneuvontaa ja pariterapiaa/paripsykoterapiaa asiakkaille sekä työnohjauspalveluja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. 22

23 Nuorten hyvinvoinnin kehittämisohjelma Ohjelma yhdistää nuorten hyväksi toimivat palvelut, tutkimus- ja kehittämistyön sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen. Ohjelma keskittyy alle 20-vuotiaiden nuorten elämänkysymyksiin. Nuorten hyvinvoinnin kehittämisohjelman tärkeimpiä lohkoja ovat tyttöjen ja poikien seksuaaliterveys ja -kasvatus, nuorten elämänhallinta, poikien ja nuorten miesten erityistarpeet, tutkimus ja kansainvälinen kehittämistyö. Oheisessa kuviossa on esitelty kehittämisohjelman painotuksiin liittyvät kehittämis- ja tutkimushankkeet: Nuorille turvallinen kasvu- ja elinympäristö Nuorten seksuaaliterveyden edistäminen Väestöliiton nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus Toimintaympäristö voimaan tulleet oppilas- ja opiskelijahuoltolain uudistukset haastavat kuntien sekä koulutuksen järjestäjien palvelujärjestelmiä ja suunnittelutyötä. Laki lisää kuntien velvollisuutta tuottaa palveluita. Kunnalla on oltava tarjolla sen alueella sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille kuraattorin, vastaavan kuraattorin sekä opiskeluhuollon psykologipalvelut. Kunnan on 23

24 järjestettävä lain mukaiset palvelut kaikille sen alueen oppilaitosten opiskelijoille, riippumatta oppilaitoksen ylläpitäjästä. Uusi laki tuo mukanaan velvollisuuden järjestää vastaavan kuraattorin palvelut. Vastaavalta kuraattorilta edellytetään sosiaalityöntekijän kelpoisuutta. Uusien lakisääteisten määräaikojen täyttäminen vaikuttaa kunnan henkilöstömitoitukseen. Kunnan on järjestettävä oppilaille ja opiskelijoille mahdollisuus päästä henkilökohtaisesti keskustelemaan opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä koulun tai oppilaitoksen työpäivänä, sen jälkeen kun oppilas tai opiskelija on sitä pyytänyt. Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Lisäksi terveydenhoitajan työaika koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on järjestettävä siten, että oppilas ja opiskelija voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta. Nuorille suunnatut verkkopalvelut ovat jatkuvasti lisääntyneet. Tällainen toimintaympäristön muutos on otettava huomioon lakeja säädettäessä. Verkkoympäristössä lapset törmäävät samoihin ilmiöihin kuin kasvokkain tapahtuvassa kanssakäymisessä. Lapsia ja nuoria muun muassa kiusataan ja he joutuvat seksuaalirikosten kohteeksi verkkoympäristössä. Lisäksi verkkoympäristössä on helpompaa kertoa omista vaikeista asioistaan auttajalle kuin kasvotusten. Verkkoympäristö kuitenkin asettaa haasteita lastensuojelutyölle, koska verkossa toimitaan anonymiteetin suojassa. Tällöin lapsen jäljittäminen ja auttaminen on hankalaa ilman poliisin virka-apua. Tällä hetkellä poliisi voi jäljittää lasta ja nuorta verkosta ainoastaan epäillessään rikosta. Kuitenkin lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden turvaamiseksi heidän jäljittäminen olisi tarpeen myös muissa tilanteissa, esimerkiksi kun lapsi kertoo itsetuhoisesta käyttäytymisestä. Järjestösektorin tehtävänä on tukea kuntien palvelujärjestelmiä uuden lain määräämässä suunnittelutyössä, kehittämisessä ja toteutuksessa, sekä lisätä ammattilaisten osaamista muun muassa nuorten kohtaamiseen liittyvissä asioissa. Toiminnan sisältö Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskuksen toiminnan tarkoituksena on edistää nuorten seksuaaliterveyttä Suomessa. Osaamiskeskuksessa on kaksi toiminta-aluetta: 1) nuorten seksuaaliterveyden edistäminen ja -kasvatuksen kehittäminen ja 2) seksuaalisen kaltoinkohtelun, hyväksikäytön ja väkivallan ehkäisyn sekä kohtaamisen erityisasiantuntemus. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Vaikuttamistyön kohderyhminä ovat nuoret, heidän kanssaan työskentelevät ammattilaiset sekä nuorten vanhemmat. Vaikuttamistyötä tehdään enimmäkseen RAY:n rahoituksella. Se kohdistuu myös päättäjiin, opetus-, sosiaali- ja terveystoimeen. Keskeisimmät vaikuttamistyön keinot ovat ammattilaisten kouluttaminen sekä nuorille suunnatut seksuaaliterveyskampanjat. Toimintavuonna 2015 jatketaan ammattilaisten kouluttamista ja räätälöidään heidän tarpeisiinsa 24

25 koulutuskokonaisuuksia sekä tarvittaessa erillisiä hankkeita. Alakoulujen oppilasluennoissa keskitytään lapsiin ja nuoriin. Lisäksi kehitetään virtuaalivierailuja kouluihin. Osallistutaan tärkeimpiin ammattilais- ja vaikuttamistapahtumiin, kansainvälisiin kongresseihin sekä nuorille suunnattuihin tapahtumiin. Jatketaan vaikuttamistyötä sosiaalisessa mediassa ja kirjoitetaan blogeja nuorten seksuaaliterveysasioista. Nuorten vanhempia tavoitetaan sekä vanhempainilloissa että Väestöliiton uudessa murrosikäisten vanhemmille suunnatussa Urpot.finettipalvelussa. Kehitetään sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamia, nuorille suunnattuja kondomikampanjoita, Kesä- ja Talvikumi- sekä Kumita kampanjoita. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa valtakunnallista nuorten seksuaaliterveysverkostoa ja sen toimintaa kehitetään vuonna 2012 tehdyn verkostokyselyn avulla. Toiminnassa keskitytään lastensuojelulaitoksissa elävien nuorten seksuaalikasvatukseen. Verkostotapaamisia järjestetään myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Ennaltaehkäisy ja hyvinvoinnin edistäminen Jatketaan vuonna 2014 aloitettuja toimintoja ja niiden kehittämistä: vuotiaiden seurustelu- ja ihmissuhdetaitoja tukeva toiminta, alakoulujen seksuaalikasvatus ja turvataitokasvatus. Jatketaan turvataitokirjan kirjoittamista sekä alakouluihin soveltuvan turvataitopelin toteuttamista. Ollaan mukana mediataitoviikolla (viikko 7), jolloin tuotetaan aineistoa murrosikäisten vanhemmille digitaalisen median turvataitokysymyksistä. Ennaltaehkäisy ja hyvinvoinnin edistäminen ovat pelkästään RAY:n varoin toteutettua toimintaa. Ongelmia kohdanneiden kansalaisten ja perheiden auttaminen Etsitään pääkaupunkiseudulta yhteistyökumppania, joka työskentelee syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kanssa. Selvitetään eri menetelmiä edistää näiden nuorten seksuaaliterveyttä sekä elämänhallintaa. Tiedusteluja ja toiveita nuorten seksuaalikasvatuksen järjestämisestä tälle kohderyhmälle on tullut viimevuosina. Jatketaan mahdollisuuksien mukaan Seksuaalikasvatusta lastensuojelulaitoksiin -hanketta ja etsitään hankkeelle pysyvää rahoitusta. Hankkeen päämääränä on kehittää koulukodissa asuvien nuorten seksuaalikasvatusta. Laajennetaan toimintaa kaikkiin kuuteen valtion koulukotiin sekä myöhemmin muihin lastensuojelulaitoksiin. Edelleen kehitetään ammattilaisille suunnattua koulutusta sekä nuorille suunnattuja seksuaalikasvatusaineistoja ja -menetelmiä Palvelut Asiakasvastaanottotyössä keskitytään niin ennalta ehkäisevään kuin terapiatyöhönkin. Maksuttomia seksuaalineuvonta- ja terapiakäyntejä tarjotaan alle 21-vuotiaille nuorille. Pyrkimyksenä on maksuton asiakasvastaanottotoiminta. Nettityössä jatketaan anonyymiä 25

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU

MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU Toimintakertomus 2009 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Globaalin maailman muutokset heijastuvat myös Suomeen suuntautuvaan maahanmuuttoon. Talouskriisi on vähentänyt työperustaista

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hanne Kalmari 5.4.2016 Hallitusohjelma: Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä?

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Allianssin strategia Osallisuus Yhdenvertaisuus Nuorisopolitiikasta yleispolitiikkaa Ehkäisevän nuorisotyön painoarvo noussut Allianssi

Lisätiedot

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa?

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelukoulutus 11.11.2015 Marjo Lavikainen, sosiaalineuvos 9.11.2015 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalvelujen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO)

Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO) Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO) Näkökulma: Yhteistyö -uudenlaiset kumppanit Kolme hieman erilaista, kenties harvinaistakin kumppania omaishoitajayhdistyksen näkökulmasta Miksi

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Voikukkia-seminaari 23.5.2012 Elina Varjonen Kehittämispäällikkö, RAY 1 Lapsi- ja perhetyön avustusohjelma Emma & Elias (2012-2017) Avustusohjelma

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Tellervo Tarko, AMKE ry Mikä on AMKE? Mikä on järjestö Ihmisten yhteenliittymä, joka on organisoitunut

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010-2012 VTT, tutkija Vuoden 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tiedottaminen:

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus TIEDON

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Ohjaamojen projektipäällikköpäivät. kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff

Ohjaamojen projektipäällikköpäivät. kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff 15.09.2016 Ohjaamojen projektipäällikköpäivät kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus valtakunnallinen palvelu- ja kehittämiskeskus, sijaintipaikka

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Strategia toimintaa ohjaamassa

Strategia toimintaa ohjaamassa Strategia toimintaa ohjaamassa Akavan Erityisalat ry on kulttuurin, hallinnon ja liike-elämän asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimivien etujärjestö. AKAVAN ERITYISALOJEN TOIMINTA-AJATUS Tässä esitteessä

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Maaseudun Sivistysliitto Aluepäällikkö Elina Vehkala Monikulttuurisuus maaseudulla Toimimme globaalissa yhteisössä,

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki 1. Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta MLL:n Suunta 2024 strategia: Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta Vuonna 2016 piirin toiminnassa korostuvat Vapaaehtoisuuden

Lisätiedot

Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp ja Eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta

Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp ja Eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp ja Eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta Suomen Kuntaliitto ry / 24.9.2015 Yleistä Kuntaliitto toteaa, että Eduskunnan kirjelmä

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta verkossa. Mika Pietilä,

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta verkossa. Mika Pietilä, Tietoa, neuvontaa ja ohjausta verkossa Mika Pietilä, 14.04.2015 Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus - Koordinaatin toiminta ja palvelut edistävät ja tukevat kuntien, järjestöjen,

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava

Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava Maria Akatemia ry Olemme Valtakunnallinen yleishyödyllinen

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot