TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTASUUNNITELMA 2015"

Transkriptio

1 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Hyväksytty Väestöliitto ry:n hallituksen kokouksessa

2 VÄESTÖLIITTO 2015 lyhyesti Väestöliitto on sosiaali- ja terveysalan järjestö, joka edistää perheiden, nuorten ja koko väestön terveyttä, turvallisuutta ja onnellista ja tasapainoista elämää. Liitto toimii yhteiskunnallisena vaikuttajana ja asiantuntijana, luotettavana tutkijana ja kehittäjänä sekä arvostettuna palvelujen tuottajana. Organisaatio ja strategia: Toimintaa jatketaan neljän kehittämisohjelman mukaan. Näitä ovat: perheiden hyvinvointi, nuorten hyvinvointi, seksuaaliterveyden ja monikulttuurisen yhteiskunnan edistäminen. Organisaatiorakenne perustuu osaamiskeskuksille, joita on viisi. Väestöntutkimuslaitos, talous- ja henkilöstöhallinto sekä viestintä tukevat osaamiskeskuksia. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen: Liiton yhteiskunnallinen vaikuttaminen perustuu palveluista saatavaan ensikäden tietoon perheiden, lasten ja nuorten sekä pariskuntien tilanteesta sekä väestöntutkimuslaitoksen tutkimusten kautta saatavan tietoon yleisistä väestöön ja perheisiin liittyvistä kehitystrendeistä, sosiaali- ja perhepolitiikan päätösten vaikutuksista kansalaisiin sekä kansalaisten toiveista. Yhteistyö kansallisella ja kansainvälisellä tasolla antaa uutta tietoa vaikuttamisen pohjaksi. V vaikutetaan eduskuntavaaleihin ja tulevaan hallitusohjelmaan. Perheiden hyvinvointia edistetään tukemalla vanhemmuutta ja parisuhdetta. Perhenetti.fi, Perheverkko, murrosikäisten vanhemmille tarkoitettu palvelu ja Perheystävällisesti töissä -hanke muodostavat Vanhemmuuskeskuksen. Perheaikaa.fi on maksuton verkkopalvelu, jossa yhdistyvät asiantuntijoiden antama ohjaus ja neuvonta sekä vertaistuki. Perheystävällisen työnantajan työkalupakkia kehitetään ja tehdään yhteistyötä yritysten kanssa. Työn ja perhe-elämän parempaa yhteen sovittamista edistävää hanketta suunnitellaan yhteistyössä lastensuojelujärjestöjen ja muiden vaikuttajien kanssa. Perheverkko keskittyy pikkulasten psyykkiseen hyvinvointiin tukemalla vanhemmuutta muun muassa erokriiseissä. Perhebarometrissä tutkitaan avioerojen syitä ja seurauksia. Parisuhdekeskus tukee parisuhteita ja levittää tutkimukseen perustuvia hyviä käytäntöjä parisuhteessa eläville ja heitä tukeville ammattilaisille. Parisuhdekeskus sijoittaa voimavaroja erityisesti netissä tehtävään ongelmia ennalta ehkäisevään työhön. Mediassa vaikutetaan suureen yleisöön. Monikulttuuriset parisuhteet ja nuorten sivusto ovat uusia painotuksia. Perheklinikka tarjoaa asiantuntija-apua yksilöiden, parien ja perheiden kriiseissä sekä työnohjausta ammattilaisille. Nuorten hyvinvoinnin kehittämisohjelmassa painotutaan tyttöjen ja poikien seksuaaliterveyteen ja -kasvatukseen, nuorten elämänhallintaan ja poikien ja nuorten miesten erityistarpeisiin. Myös seksuaalisen kaltoinkohtelun, hyväksikäytön ja väkivallan ehkäisy ovat tärkeä osa Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskuksen toimintaa. Nuorten seksuaaliterveysverkosto kokoaa yli 60 jäsenorganisaatiota. Poikien ja nuorten miesten keskuksen asiantuntijat tuottavat palveluita ja kehittävät toimintamalleja alle 20-vuotiaiden poikien ja 2

3 miesten elämänkysymyksiin. Poikien Puhelimessa miespuolinen asiantuntija vastaa alle 20- vuotiaiden poikien ja miesten kysymyksiin. Poikien puhelimelle haetaan pitkäjänteistä rahoitusta, koska palvelu on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi. Varusmiespuhelin tukee soittajien jaksamista ja elämänhallintaa. Aggression hallinnasta ja seksuaalisuudesta koulutetaan terveys-, sosiaali- ja koulutoimen ammattilaisia. Aikuisväestön seksuaaliterveyden edistäminen. Jatketaan vastaanottotoimintaa ja järjestetään seksuaalineuvoja- ja terapiakoulutusta. Monikulttuurista yhteiskuntaa edistetään Väestöliiton Kotipuu-toiminnalla, joka keskittyy ammattihenkilöstön monikulttuurisen osaamisen kehittämiseen ja maahanmuuttajien omaehtoisen selviytymisen vahvistamiseen. Monikulttuurisuuden asiantuntijakoulutus on toiminnan uusi avaus. Samoin ovat sukupuolten tasa-arvoon liittyvä uusi aineisto ja koulutus. Womento-hanke tukee koulutettujen naisten kotoutumista ja työllistymistä mentoroinnin avulla. Mentoreina toimivat vastaavan ammattialan suomalaiset naiset. Toiminta painottuu muille toimijoille tapahtuvan juurruttamisen mallintamiseen. Lisäksi tehdään vaikuttamistyötä mentorointimallin juurruttamiseksi kotoutumiskoulutuksiin. Kansainvälisen kehityksen keskuksessa seurataan erityisesti uuden kehityspoliittisen ohjelman toteutumista sekä vaikutetaan Suomen ja Euroopan unionin sitoutumiseksi seksuaaliterveysohjelmiin. Vaikuttamistyö painottuu Suomen, EU:n sekä globaalin tason kehityspolitiikkaan. Kehityshankkeita pannaan toimeen paikallisten ja suomalaisten järjestöjen kanssa. Malawissa yhteistyökumppani on MLL. Tavoitteena on tyttöjen koulunkäynti sekä hyvinvoinnin ja seksuaaliterveyden lisääminen. Nepalissa toimitaan yhteistyössä WWF:n kanssa. Luonnonsuojelu ja seksuaaliterveys ovat nuoria kiinnostavia aiheita. Keski-Aasiassa jatketaan vammaisten naisten lisääntymisterveyshanketta Kynnys ry:n kanssa. Väestöntutkimuslaitos tekee yhteistyötä kaikkien osaamiskeskusten kanssa. Se osallistuu kehittämishankkeiden ideointiin. Laitoksessa tutkitaan myös lastenhankintaa, parisuhteita, lapsettomuutta ja perheellistymisen esteitä Suomessa, Euroopassa ja Intiassa. Laitos edustaa Suomea EU:n laajassa tutkimus- ja kehittämishankkeessa Families and Societes. Vuoden 2015 Perhebarometri: Lastenhankinta ja syntyvyys on edustavan kyselyn tuloksista koottu tutkimus, joka toistaa vuoden 2002 ja 2008 lastenhankinta-aihetta. Laitos jatkaa avioerojen ja parisuhdeonnen tutkimista valtaväestössä sekä monikulttuurisissa liitoissa. Väestöliiton klinikat Oy:n kanssa raportoidaan munasoluja luovuttaneiden naisten kyselyn tuloksia. Laitos hoitaa kirjastoa ja toimii uusien hankesuunnitelmien tukena ja tarvittaessa hautomona. Tutkimustieto antaa Väestöliitolle lisää uskottavuutta, vahvistaa vaikuttamistoiminnan luotettavuutta ja tukee perhepoliittista vaikuttamista. Viestintä. Vuoden tärkeimpänä uudistustyönä on verkkosivu-uudistus. Sosiaalinen media integroidaan osaksi Väestöliiton kokonaisviestintää. Esite- ja markkinointiaineistoa uusitaan, 3

4 samoin seurataan viestinnän toimivuutta ja vaikuttavuutta. Väestöliitto osallistuu useille messuille ja tapahtumiin, jossa voidaan tavoittaa keskeisiä ammattiryhmiä ja suurta yleisöä. Talous. Väestöliiton keskeisin rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys. Muita tärkeitä kumppaneita ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, ulkoasiainministeriö sekä kotimaiset ja ulkomaiset säätiöt. Oman toiminnan tuotoilla rahoitetaan noin neljännes kuluista. Väestöliitto ry:ssä työskentelee vuonna 2015 runsas 70 henkilöä, joista määräaikaisessa työsuhteessa arviolta viidennes. Väestöliitto omistaa kokonaan Väestöliiton klinikat Oy:n, Väestöliiton Kotisisar Oy:n, VL-Medi Oy:n sekä VL-Markkinointi Oy:n. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat tärkeimpiä Kotisisar Oy:n yhteistyökumppaneita. Lapsettomuuden hoitoon erikoistunut Väestöliiton klinikat Oy toimii Helsingissä, Turussa ja Oulussa. Arviolta 450 lasta syntyy vuosittain klinikoiden toiminnan tuloksena. Liiton palveluja myyvät yhtiöt kuuluvat Reilu Palvelu -verkostoon. Näin on haluttu tuoda esille niiden kotimaisuutta, palvelujen laatua ja toiminnan eettisyyttä. Samoin mahdollinen ylijäämä koituu suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. 4

5 Sisältö Yleistä... 6 Toimintaympäristö... 7 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen... 9 Perheiden hyvinvoinnin kehittämisohjelma Nuorten hyvinvoinnin kehittämisohjelma Seksuaaliterveyden kehittämisohjelma Monikulttuurista yhteiskuntaa edistävä kehittämisohjelma Kansainvälinen kehittämistyö Väestöntutkimuslaitos Hallinto ja tukipalvelut Viestintä Henkilöstöhallinto ja henkilöstö Talous

6 Yleistä Väestöliitto on sosiaali- ja terveysalan järjestö, joka edistää perheiden ja väestön hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta ja onnellista ja tasapainoista elämää. Liitto toimii yhteiskunnallisena vaikuttajana ja asiantuntijana, luotettavana tutkijana ja kehittäjänä sekä arvostettuna palveluiden tuottajana. Väestöliiton strategia hyväksyttiin kevätkokouksessa Sen pohjalta on rakennettu neljä kehittämisohjelmaa, jotka yhdistävät Väestöliiton palvelu-, tutkimus- ja vaikuttamistoiminnan. Näitä ovat perheiden hyvinvoinnin, nuorten hyvinvoinnin, seksuaaliterveyden ja monikulttuurisen yhteiskunnan kehittämisohjelmat. Vuosi 2015 on tämän strategiakauden viimeinen toimintavuosi. Koko liittoa koskevat kehittämistyön painotukset ovat seuraavat: 1. Väestöliiton strategiatyö: Toimintavuoden aikana käynnistetään uuden strategian valmistelu toimintakaudelle. 2. VL-Areena: Väestöliiton nettipalvelut laajennetaan kaikkia osaamiskeskuksia koskettavaksi toimintamuodoksi. Kehittämistyö liittyy vahvasti viestinnän koordinoimaan verkkosivu-uudistukseen. Tavoitteena on monipuolistaa ja vahvistaa Väestöliiton asiantuntijapalveluita netissä. 3. Väestöliitto-konsernin kehittämistyö: Vuoden aikana saatetaan loppuun Väestöliitto ry:n tytäryhtiöiden selvitystyö ja tehdään päätökset yhtiöiden toimintojen kehittämisestä tulevien vuosien aikana. 4. Yhteistyö jäsenjärjestöjen kanssa: selvitetään jäsenjärjestöjen yhteistyötoiveet ja sen pohjalta kehitetään ja monipuolistetaan yhteistyötä läpileikkaavasti Väestöliiton työskentelyotteena on terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen sekä ongelmien ennaltaehkäisy. Kehittämisohjelmissa luodaan tulevaisuuden sosiaalisia innovaatioita. Strategiassa on määritelty kuusi yhteiskuntapoliittista tavoitetta, joita Väestöliitto tuo esille vaikuttamistoiminnassaan. 1) Perheet ovat erilaisia, mutta yhtä arvokkaita. 2) Nuorille turvallinen kasvu- ja elinympäristö. 3) Hyvä seksuaaliterveys on jokaisen oikeus. 4) Perisuhteen hyvinvointi tukee hyvää vanhemmuutta ja kansanterveyttä. 5) Perheystävällinen työkulttuuri edistää hyvinvointia ja tasa-arvoa. 6) Tasapainoinen väestönkehitys on hyvinvointiyhteiskunnan edellytys. 7) Monikulttuurinen yhteiskunta on mahdollisuus Suomelle. 6

7 Toimintaympäristö Suomen talouden näkymät ovat synkentyneet. Samalla koko Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut, koska Ukrainan tilanne ja Pohjois-Afrikan pitkään jatkuneet konfliktit heijastuvat väistämättä myös Suomessa käytävään keskusteluun. Emme ole enää vain suhdannekriisissä vaan keskellä rakenteellisia ongelmia, joita lisäksi kiristää julkisen talouden kestävyysvaje. Vaikka Euroopan talous hiljalleen elpyisi, myönteiset vaikutukset Suomeen vievät aikaa. Ainakin toistaiseksi lomautukset ja irtisanomiset näyttävät jatkuvan. Hallitus hyväksyi syksyllä 2014 rakennemuutospaketin, joka toteutuessaan tarkoittaa melkoista vyön kiristystä lähes kaikilla elämänalueilla. Tavoitteena on vuoteen 2017 mennessä leikata kuntien menoja yhteensä 2 miljardilla eurolla. Samalla myös puolueet ovat nostaneet poliittiseen keskusteluun perinteisesti koskemattomat perhe-etuudet, kuten lapsilisät ja kotihoidon tuen. Lapsilisien leikkaus ja kotihoidon tuen jakaminen isien ja äitien kesken ovat muutoksia, joiden vaikutukset näkyvät vasta pitkän ajan kuluessa. Perheet ovat olleet jo nyt erittäin tiukoilla ja syksyllä päätetyt muutokset huonontavat entisestään erityisesti heikommassa asemassa olevien perheiden asemaa. Tämä väistämättä heikentää ihmisten luottamusta perhepolitiikan jatkuvuuteen ja on jo näkynyt syntyvyyden laskussa. Hallituksen rakenneuudistuspaketti sisältää myönteisiäkin uudistuksia. Työttömien mahdollisuutta osallistua työmarkkinoille menettämättä sosiaaliturvaa vahvistetaan. Samoin nuorisotakuuta jatketaan, jottei yhdenkään nuoren tarvitse jäädä ilman opinto-, työ- tai harjoittelupaikkaa liian pitkäksi aikaa. Työhön osallistumista kannustetaan mahdollistamalla osaaikatyön vastaanotto ja edistämällä eläkeiän nostoa jatkossa työmarkkinaosapuolten neuvottelujen tuloksena. Eniten kansalaisten arkeen vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus ja sen kytkeminen kuntauudistukseen. Julkisten menojen ennustetaan kasvavan, koska väestön ikääntyminen kasvattaa eläke-, terveys- ja hoivamenoja ja samalla alentaa verotuloja. SOTEuudistuksen käytännön toteutus on vielä epävarmaa. Rakenteiden sijaan olisi vihdoin keskityttävä ihmisten tarpeisiin. Olipa kuntien määrä mikä tahansa, kansalaiset tarvitsevat lähellä olevia ja toimivia palveluja, joihin lapsiperhe, nuori, vanhus tai vammainen henkilö voi päästä kohtuullisessa ajassa. Väestöliiton tehtävänä on vaikuttaa yhdessä muiden sosiaali- ja terveysjärjestöjen kanssa siihen, että kansalaisten palvelut turvataan koko maassa. Erityisen tärkeää on, miten päivähoito, peruskoulu, kouluterveydenhuolto, neuvolat ja kotipalvelut turvataan heillekin, jotka eivät asu tulevien vastuukuntien keskustoissa. Myös järjestöjen palvelutuotannon jatkuvuus on turvattava. Järjestöt tuntevat ihmisten tarpeet ja ovat kehittäneet palvelutarjontaansa vuosikymmenien ajan. Hankintalakia ollaan uudistamassa. Väestöliitto ajaa muutosta palvelujen kilpailuttamiskäytäntöihin ja palvelusetelien laajempaa käyttöönottoa. Nykyinen kuntien tekemä kilpailutus johtaa helposti siihen, että suuret kansainväliset yritykset valtaavat alaa ja 7

8 vaikeuttavat monitoimijaisen palveluverkoston tulevaisuutta. Järjestöjen ja paikallisten yrittäjien palvelutuotanto saattaa loppua kokonaan, koska aitoa kilpailua enää synny. Palveluseteli voi parhaimmillaan voimaannuttaa asiakasta, kun hän voi itse valita, mistä tarvitsemansa palvelun hankkii. Samalla se mahdollistaa paikallisen palveluyrittäjyyden syntymisen ja säilymisen. Vuoden 2015 tärkein vaikuttamistyö painottuu keväällä järjestettäviin eduskuntavaaleihin. Väestöliitto kampanjoi seksuaaliterveys-, monikulttuurisuus ja perhepoliittisilla teemoilla. Vaaliohjelman teemat löytyvät luvusta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Väestöliitto seuraa myös, miten sosiaalihuollon uudistamista selvitelleen työryhmän työ jatkuu lainsäädäntövaiheessa. Lastensuojelun tarkistamista varten on nimetty työryhmä, jonka työhön halutaan vaikuttaa esimerkiksi lastensuojelulaitosten seksuaaliterveyskysymyksissä. Väestöliiton toiminnan tukijoista RAY on keskeisin. RAY:n tuotto on kasvanut, joten uusienkin hankkeiden rahoitusmahdollisuudet ovat kohtalaiset. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee väestöntutkimuslaitosta sekä nuorten seksuaaliterveysverkostoa. Mahdollisten budjettileikkausten vuoksi rahoituksen vähentymiseen on syytä varautua. Ulkoasianministeriö tukee kehitysyhteistyötä. Hankkeiden omavastuuosuuksia varten tehdään yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa KAPUA-varainkeräyksellä. Väestöliitto omistaa kokonaan seuraavat yhtiöt: lapsettomuushoitoja tuottavan Väestöliiton klinikat Oy:n, lääketieteellisiin tutkimuksiin erikoistuneen VL-Medi Oy:n, pääkaupunkiseudun lapsiperheille kotipalveluja tarjoavan Väestöliiton Kotisisar Oy:n sekä VL- Markkinointi Oy:n, joka tuottaa julkaisuja ja järjestää ammatillista pätevyyttä lisäävää koulutusta. Väestöliiton klinikat Oy, joka on suurin ja taloudellisesti merkityksellisin yhtiö, toimii Helsingissä, Oulussa ja Turussa. Vuosittain syntyy noin 450 lasta toiminnan tuloksena. Taloudellinen tulos on viime vuosina heikentynyt, niin että 2013 yhtiössä pidettiin YT-neuvottelut ja työntekijöitä vähennettiin. VL-Medi Oy:n ja VL-Markkinointi Oy:n sekä Väestöliiton Kotisisar Oy:n liikevaihto on niin ikään laskenut. Yhtiöissä jatketaan Väestöliitto-konsernin kehittämistyötä ja etsitään koko liiton tasolla synergiaetuja. Väestöliitto ry:n menoista noin puolet on katettu RAY:n tuella. Tulevien vuosien avustustaso säilynee samana. Palkat ja muut toiminnan kustannukset kuitenkin nousevat. Vuoden 2015 aikana onkin jatkettava vuonna 2014 aloitettua hallinto- ja tukipalveluiden kehittämisprosessia. Sen välityksellä selvitetään mahdollisuuksia keventää koko konsernin hallintoa, purkaa mahdollisia päällekkäisyyksiä ja hyödyntää paremmin synergiaetuja, jotta talous saatetaan tasapainoon. Samanaikaisesti on etsittävä myös muita rahoituslähteitä sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta. 8

9 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Tieto siitä, mitkä ongelmat ja kysymykset ovat juuri nyt ajankohtaisia, nousevat kehitystyön, palveluiden, tutkimustoiminnan ja yhteistyön sekä jäsenjärjestöjen viestien kautta. Näitä viestejä Väestöliitto välittää eri tavoin päättäjille, medialle ja kansalaisille. PÄÄTTÄJÄT MEDIA KANSALAISET YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN PALVELUT JA KEHITTÄMINEN TUTKIMUS KOTIM. JA KV YHTEISTYÖ JÄSEN- JÄRJESTÖT Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli ihmisten elämään liittyvien asioiden havaitsijana. Toimintavuoden vaikuttamistoiminta painottuu keväällä järjestettäviin eduskuntavaaleihin. Väestöliiton vaaliohjelma painottuu seuraaviin teema-alueisiin: Kohti perheystävällistä Suomea Työn ja perheen yhteensovittamisesta hyötyvät kaikki Kielitaito, syrjimättömyys ja perhe auttavat maahanmuuttajia Nuorille palveluita, koulutusta ja työtä Seksuaaliterveyspalveluita on oltava kaikkien saatavilla helposti Kehityspolitiikassa ja yhteistyössä painotus seksuaaliterveyteen ja oikeuksiin. SOTE-uudistusta toteutettaessa on säilytettävä kaikkien kansalaisten oikeus saada keskeiset palvelut kuten päivähoito, peruskoulu, kouluterveydenhuolto, neuvola, ja kotipalvelu helposti ja läheltä. Hankintamenettelyä on yksinkertaistettava niin, että myös järjestöt ja muut paikalliset ja alueelliset toimijat pääsevät samalle viivalle tarjouskilpailuissa. Palvelusetelijärjestelmää on kehitettävä edelleen. 9

10 Perhepolitiikkaan vaaditaan uusia rohkeita linjauksia ja pitkäjänteisiä panostuksia. Perheitä, lapsia ja nuoria koskevien päätösten pitää nojautua paitsi kokonaistaloudellisiin laskelmiin myös siihen, mitä vaikutuksia niillä on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnille. Nyt näin ei ole. Lastensuojelun tarvetta ja perheiden ja parisuhteiden pahoinvointia voidaan ehkäistä panostamalla kunnolla ennaltaehkäisevään työhön. Työn ja perheen yhteensovittamisen tarpeita on ihmisen koko elämänkaarella. Tasapaino edellyttää jo havaittujen hyvien käytäntöjen laajentamista koskemaan koko työelämää samoin muualla Euroopassa tavanomaisen osa-aikatyön ja työn jakamiskäytäntöjen mahdollistamista. Tämä edellyttää sosiaaliturvan kehittämistä myös yksinyrittäjien tarpeisiin. Perheen ja työn tasapaino tulee kirjata tulevan hallitusohjelman tavoitteisiin. Maahamme muuttaa vuosittain noin henkilöä. Ei ole samantekevää millaisen ilmapiirin he kohtaavat ja miten he voivat sijoittua yhteiskuntaan. Kielitaito on työllistymisen ja yhteiskuntaan integroitumisen kannalta keskeinen asia. Kaikille muuttajille, tulivatpa he mistä syystä tahansa, on turvattava mahdollisuus oppia suomea tai ruotsia heti Suomeen muutosta lähtien. Maahanmuuttajien lasten täällä syntyneet lapset ovat yhdenvertaisuuden koetinkivi: saavatko he samat mahdollisuudet kuin muutkin vai kohdellaanko heitä ikuisina ulkopuolisina. Kouluilla on merkittävä tehtävä syrjinnän vastustamisessa ja myönteisten etnisten suhteiden luomisessa. Maahanmuuttajanuoria on kannustettava peruskoulun jälkeisiin opintoihin ja tarvittaessa tuettava erityistoimin. Nuorten hyvinvoinnille pohja luodaan jo varhaisvuosina. Kouluissa oppilashuolto ja kouluterveyspalvelut ovat avainasemassa. Koulutuksen voimavarojen leikkausten ja oppilaitosten supistamisen sijasta on panostettava yksilöllisiin ja monipuolisiin työllistymis- ja kouluttautumismahdollisuuksiin. Koulutuspaikkojen karsiminen lisää koulutuksellista ja alueellista epätasa-arvoa. Koulutusmahdollisuuksia onkin tarjottava kysyntää vastaavasti eri puolella Suomea. Seksuaalisuuden ja seksuaaliterveyden merkitys ihmisen hyvinvoinnille tulee ottaa huomioon myös SOTE-palvelujärjestelmää suunniteltaessa. Seksuaaliterveyspalveluja tulee olla kaikkien saatavilla, myös ikäihmisten, vammaisten ja maahanmuuttajien sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohdalla. Erityisesti nuorten tarvitsemat seksuaaliterveyspalvelut on järjestettävä lähipalveluina. Kehitysyhteistyömäärärahojen osuus BKT:sta on nostettava 0.7 prosenttiin hallituskauden aikana. Suomen kehitysyhteistyössä on priorisoitava seksuaaliterveyden ja oikeuksien edistämistä sekä naisten, nuorten ja tyttöjen aseman parantamista osana köyhyyden vähentämistä ja kestävää kehitystä. 10

11 Vaikuttaminen kansainvälisissä järjestöissä Väestöliitto toimii aktiivisesti Euroopan yhteisön perhejärjestöjen liitossa COFACE:ssa, (Confederation of Family Organizations in the Europrean Union), kansainvälisessä perhesuunnitteluliitossa IPPF:ssa (International Planned Parenthood Federation), sekä kansainvälisessä pari- ja perhesuhteiden komissiossa ICCFR:ssä (International Commission on Couple and Family Relations). V Väestöliitto liittyi myös maailman perhejärjestöön, WFO:oon (World Family Organization). Väestöliiton kansainvälisen kehityksen yksikkö vastaa globaalin seksuaaliterveyden edistämisestä, toimii eduskunnan väestö- ja kehitys-ryhmän sihteeristönä sekä on käytännön yhdysside IPPF:n ja Väestöliiton välillä. IPPF:n tavoitteena on edistää kaikkien ihmisten tietoisuutta seksuaaliterveydestä ja seksuaalioikeuksista ja valinnanvapaudesta toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan sekä vaikuttaa päättäjiin kaikilla tasoilla seksuaalisuuden tunnustamiseksi ihmisoikeudeksi ja luonnolliseksi ja arvokkaaksi osaksi elämää. COFACE:n tavoitteena on luoda perheystävällisiä ympäristöjä ja käytäntöjä EU:n alueella, vaikuttaa EU:n komissioon ja europarlamenttiin perheitä, lapsia ja nuoria koskevaan päätöksentekoon ja lainsäädännön kehittämiseen. Keskeisiä teemoja ovat mm. työn ja perheelämän yhteensovittaminen, haavoittuvissa olosuhteissa elävät perheet sekä perheet, joilla on vammaisia perheenjäseniä. Väestöliiton toimitusjohtaja on järjestön varapuheenjohtaja. ICCFR on keskustelu- ja palveluiden kehittämisfoorumi, joka levittää tietoa parisuhdetyön toimivista käytännöistä maailmanlaajuisesti. Väestöliitto osallistuu aktiivisesti ICCFR:n hallitus- ja muuhun työskentelyyn. Väestöliiton parisuhdekeskuksen johtaja on ICCFR:n hallituksen jäsen. WFO on kansainvälinen organisaatio, joka toimii linkkinä perheitä edustavien järjestöjen sekä hallitusten ja kansainvälisen yhteisön välillä. WFO:lla on konsultatiivinen rooli suhteessa Yhdistyneisiin Kansakuntiin. Väestöliitto hyväksyttiin järjestön jäseneksi syksyllä

12 Perheiden hyvinvoinnin kehittämisohjelma Ohjelma yhdistää perheiden, vanhemmuuden ja parisuhteiden tueksi toimivat palvelut, tutkimus- ja kehittämistyön sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen. Perheiden hyvinvoinnin kehittämisohjelmassa tärkeimpiä lohkoja ovat vanhemmuus, parisuhde, perinnöllisyys, sekä tutkimustoiminta. Oheisessa kuviossa on esitelty kehittämisohjelman painotuksien kehittämis- ja tutkimushankkeet: Perheet ovat erilaisia, mutta yhtä arvokkaita Vanhemmuus Väestöliiton vanhemmuuskeskus Toimintaympäristö Perhe ja lapset ovat ihmisten arvostuksissa korkeimmalla sijalla terveyden ohella. On tärkeää, että lastenhankinta ei polarisoidu hyvä- ja huonotuloisten kesken, vaan kaikille perheille annetaan tukea ja mahdollisuuksia perheen perustamiseen. Suomalainen perhepolitiikka on 12

13 kansainvälisessä vertailussa korkeatasoista. Sen keskeisistä elementeistä, kuten pienten lasten hoitomuotojen moninaisuudesta ja joustavuudesta, subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta, tulonsiirtojen tasosta suhteessa elinkustannuksiin ja laadukkaasta päivähoidosta olisi pidettävä kiinni. Perheiden on voitava luottaa perhepolitiikan keskeisten elementtien jatkuvuuteen. Lapsen turvallista kasvua vaarantavat monet perhe-elämään ja vanhemmuuteen yhteydessä olevat tekijät. Taantuma kiristää perheiden taloutta mahdollisten irtisanomisten vuoksi. Perheet joutuvat yhä monimuotoisempien paineiden alle. Ne vievät voimavaroja toimivalta ja läsnä olevalta vanhemmuudelta ja voivat johtaa eroihin. Erotilanteessa vanhempien talous ja tukiverkostot heikkenevät entisestään. Lasten psyykkiset oireet lisääntyvät erityisesti niissä perheissä, joissa lapset joutuvat osallisiksi vanhempien välisiin riitoihin. Perheiden eriarvoisuus on myös lisääntynyt merkittävästi ja ylisukupolviset sosiaaliset ongelmat tuottavat yhä enemmän haasteita vanhemmuudelle. Vanhemmuuskeskus Vanhemmuuskeskuksen päämääränä on edistää lapsiperheiden vanhemmuuden edellytyksiä. Se tarjoaa nyky-yhteiskunnan haasteet huomioivia toimintamalleja ja käy jatkuvaa dialogia perheiden, ammattihenkilöstön, median ja yhteiskunnan päättäjien kanssa. Osaamiskeskuksen asiantuntijuus perustuu käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, tutkittuun tietoon, laajaan nettitoimintaan, verkostoyhteistyöhön sekä jatkuvaan lisäkouluttautumiseen. Osaamiskeskuksen kehittämishankkeet ovat Perheverkko, Vanhempainjuttuja ja Perheystävällinen työpaikka -hankkeet. PERHEVERKKO Vuoden 2015 aikana Väestöliiton Perheverkko- ja Perhenetti-hankkeet yhdistetään yhdeksi hankekokonaisuudeksi (vastedes Perheverkko). Se tuottaa tutkittuun tietoon ja pitkäjänteiseen asiakastyöhön perustuvaa tietoa, koulutusta ja toimintamalleja. Samoin se ylläpitää valtakunnallisesti laajinta, ammatillisesti ohjattua verkkopalvelua alle kouluikäisten lasten vanhemmille. Kehittämisyksikön toimintamuotoja ovat kehittämistyö, palvelutoiminta, vaikutaminen ja yhteistyö. Väestöliiton asiantuntemus ja painotukset alle kouluikäisten lasten vanhemmuuteen ovat niin olennaisia, että tälle toiminnalle tarvitaan yksi asiantuntemukseen ja tutkittuun tietoon perustuva valtakunnallinen hankekokonaisuus. 13

14 KEHITTÄMIS- TYÖ VAIKUTTA- MINEN Perheverkko PALVELUT YHTEISTYÖ Perheverkko vahvistaa vanhemmuutta perheiden monimuotoisessa arjessa, kouluttaa lapsiperheiden parissa työskenteleviä ammattilaisia ja toimii perheasioiden asiantuntijana. Perheverkko kehittää ja ylläpitää lasta suunnitteleville, odottaville ja alle kouluikäisten lasten vanhemmille suunnattua maksutonta verkkopalvelua (Perheaikaa.fi), jossa yhdistyvät asiantuntijoiden antama ohjaus, neuvonta ja tiedon jakaminen sekä vertaistuki. Toiminnan päätavoitteena on lisätä hyvää, vastuullista vanhemmuutta valtakunnallisesti. Perheverkko selvittelee ajassa tapahtuvia ilmiöitä ja uusia tarpeita ja reagoi niihin. Palveluja tarjotaan tasavertaisesti isille ja äideille ja tuetaan vanhempia lasten kasvatuksessa kohti tervettä seksuaalisuutta, itsetuntoa, aggrerssionhallintaa ja tahtokasvua. Perheaikaa.fi Perheverkon ylläpitämä ja kehittämä verkkofoorumi Perheaikaa.fi tarjoaa tilan käsitellä anonyymisti perhe-elämään ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä ja kokemuksia. Vertaistuki vahvistaa kokemusta siitä, että nuoret vanhemmat eivät ole yksin elämäntilanteensa kanssa. Perheaikaa.fi-verkkopalvelun ryhmät jakautuvat chat- ja nettiryhmiin, keskustelupalstoihin, nettiluentoihin sekä nettikursseihin. Toiminnallisuuksien lisäksi verkkopalvelu tarjoaa laajan valikoiman passiivista tietoa, kuten asiantuntijavideoita ja artikkeleita. Väestöliitto kouluttaa Perheaikaa.fi-verkkopalvelussa mukana olevat kumppanuusjärjestöjen vertaisohjaajat ja hankkeessa toimivat asiantuntijat. Koulutus antaa vertaisryhmien ohjaajille valmiuden vetää nettivertaisryhmiä ja toimia Perheaikaa.fi verkkopalvelun sisällöllisissä 14

15 keskusteluryhmissä. Verkkopalvelun tavoitteena on palvella laajasti myös erilaisten perhemuotojen tarpeita. Näiden sisältöjen tuottamisessa Väestöliitto tekee yhteistyötä kuuden kumppanuusjärjestön kanssa: Suomen Monikkoperheet ry, Suomen Uusperheiden Liitto ry, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry, Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry, Sateenkaariperheet ry ja Adoptioperheet ry. Perhenetti-hanke on yksi Rahaautomaattiyhdistyksen (RAY) Emma&Elias -avustusohjelman hankkeista. Vuoden 2015 painotukset Vuoden 2015 aikana paneudutaan erityisesti arkiyksinäisyyden teemaan. Suomalaisen nykyparisuhteen pulmina voivatkin pikkulapsivaiheessa olla yksinäisyys ja voimavarojen vähentyminen, jotka puolestaan aiheuttavat helposti eristäytymistä ja masentuneisuutta. Vaikeat vanhemmuuteen ja lapsiin kohdistuvat tunteet puolestaan herättävät syyllisyyttä ja häpeää osittain yhteiskunnassa vallitsevaan äitimyyttiin liittyen. Tuomitsemisen pelon vuoksi vanhemmat uskaltavat harvoin kertoa edes toisilleen näistä tunteista. Monet vanhemmat uskovat, että tunnetut pikkulapsivaiheen vaikeudet eivät koske omaa perhettä. Arki voikin yllättää monella lailla. Vanhemmuuteen tarvitaan riittävää kypsymistä ja sitoutumista, mikä aiheuttaa luonnollisesti luopumisen ja pettymyksen tunteita. Molemmat puolisot voivat lisäksi olla tahoillaan jonkin verran yksinäisiä. Jos toinen vanhemmista ottaa niin sanotusti vetovastuun lastenhoidosta, toinen voi kokea osattomuutta ja kyvyttömyyden sekä jopa menetyksen tunteita puolisostaan. Yksinäisyyden kokemukset, myös parisuhteessa, ovat siten tuttuja monessa pikkulapsivaiheessa. Se on yllättänyt, miten yksinäistä äidin arki on. Ei juuri tule yhteydenottoja ulkomaailmasta. Nyt olen saanut jonkin verran paremmin kontakteja muihin äiteihin, kun aikaisemmin olin yksinäisempi. Ei ole enää niin lohduttoman yksinäinen olo. Raskainta on ollut yksinäisyys. Olen ollut neljä vuotta kotiäitinä. Ammattikasvattajan kielletyt tunteet -kirja toimii runkona 2015 järjestettäville koulutuksille. Perheverkon järjestölähtöistä auttamistyötä on asiakkaalle maksuton Eroavuxi-palvelu, jonka asiakas- ja työntekijäkokemuksista sekä kehittämisideoista kootaan toimintakuvaus. Lisäksi lapsiperheiden vanhemmilla on mahdollisuus hakeutua edullisille vastaanotoille yksin tai yhdessä kumppanin kanssa. Asiakas voi varata ajan maksuttomalle nettivastaanotolle tai lähettää kysymyksensä kysymys-vastauspalveluun. Perheverkko järjestää osallistujalle maksuttomia, vanhemmuutta tukevia Lapseniko villipeto? vertaisryhmiä. Seksuaalisuus ja seksuaaliterveys ovat tärkeitä elämänalueita jo aivan pienillä lapsilla. He rakentavat itsetuntoa ja itsensä suojelun taitoja ja ottavat haltuun oman kehonsa. Omaksutut mallit ja asenteet vaikuttavat lapsen käyttäytymiseen ja valintoihin myöhemmin. Pienen lapsen seksuaalikasvatusta ovat kehoon, itsestä huolehtimiseen, itsetuntemukseen, tunteiden hallintaan, käyttäytymiseen, sosiaalisiin sääntöihin ja turvataitoihin liittyvät tiedot ja neuvot. Ne 15

16 yhdistyvät kokonaisvaltaisesti koko elämän ajan hyvinvointiin, elämänlaatuun ja itsetunnon kehitykseen. Perheverkko kehittää ja tarjoaa asianmukaista ja ikätasoihin sopivaa seksuaalikasvatusta. Lapsuuden seksuaalikasvatuksella voidaan vahvistaa itsearvostusta, hyviä asenteita ja ihmissuhdetaitoja. Aihetta käsitellään kuitenkin hyvin niukasti varhaiskasvattajien ja terveydenhuoltoalan koulutuksessa. Opetussuunnitelmissa ei juuri ole tämän aiheen sisältötavoitteita. Myös monilta vanhemmilta puuttuu ajanmukainen tieto ja mallit. Perheiden ja sukupuoliroolien moninaisuus, maahanmuuttajuus sekä informaatioteknologia lisääntyvät ja tuovat normien moninaisuutta koteihin ja varhaiskasvatukseen. Tämä lisää tarvetta saada tietoa lapsen ikätasoisesta hyvästä seksuaalikasvatuksesta. PERHEYSTÄVÄLLISESTI TÖISSÄ Toimintaympäristö Työn ja perheen tasapaino edistää lapsiperheiden taloudellista, sosiaalista ja henkistä hyvinvointia sekä yhteiskunnallisesti kestävää kehitystä. Suomessa ja laajemmin koko Euroopassa on tehty viime vuosina lisää vaikuttamis- ja kehittämistyötä perheystävällisten työpaikkakäytäntöjen levittämiseksi. Tästä osoituksena ovat mm. erilaiset tutkimus- ja kehittämishankkeet eri maissa, Euroopan ensimmäinen Employers Forum -konferenssi Helsingissä 2014 sekä ammattiliittojen ja työmarkkinajärjestöjen kiinnostus työ ja perhe - kysymyksiä kohtaan. Myös lainsäädännössä on viime vuosina jonkin verran edistetty työn ja perheen yhteensovittamisen tukemisessa. Reconciling Work and Family on EU:n 2020-strategian painotuksia. Suomessa perheen ja työn yhteensovituksen keinojen edistäminen on kirjattu hallitusohjelmaan Väestöliitossa on vuosien aikana kehitetty uusia välineitä työn ja perheen yhteensovituksen tueksi: Perheen ja työn tasapaino -kysely työntekijöille ja esimiehille, tietoiskuja yrityksille ja työyhteisöille, valmennustyöpajoja esimiehille sekä Perheystävällinen työpaikka -verkkosivusto. Nyt toimintaa laajenee merkittävästi Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamalla kehittämishankkeella. Tavoitteet Hankkeen keskiössä ovat perheiden, lasten ja vanhempien hyvinvointi, työelämän perheystävällisyyden edistäminen ja yhteiskunnallinen vaikuttamistyö. Kehittämistyössä otetaan huomioon sekä työntekijöiden että työnantajien näkökulma. Perheen ja työn yhteensovittamisella on mahdollista vahvistaa lapsiperheiden ja lähiomaisistaan huolta pitävien hyvinvointia sekä työssä jaksamista. Hankkeen ensisijaisina kohderyhminä ovat: 1) työnantajat ja työyhteisöt, 2) yhteiskunnan päättäjät ja työmarkkinajärjestöt ja 3) työikäiset lasten vanhemmat. 16

17 Hankkeen päätavoitteena on: A) edistää suomalaisen yhteiskunnan ja työelämän muutosta entistä perheystävällisemmäksi B) edistää järjestöjen ja työmarkkinatoimijoiden vuoropuhelua ja konkreettista yhteistyötä C) kehittää uusia malleja perheystävällisen työkulttuurin edistämiseksi työpaikoilla (mm. Perheystävällisyys-sertifikaatti) D) tarjota työikäisille lapsiperheiden vanhemmille tietoa ja vertaistukea perheen ja työn yhteensovittamisen kysymyksissä. Toimintamuodot Hankkeen toimintamuodot muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Oheisessa kuviossa on annettu toimintalinjojen sisältöjä kuvaavat nimet sekä esitelty hankkeen konkreettisia toimintamuotoja. Tässä luvussa esitellään toimintamuotojen toteuttamistapa sekä niiden seurantaan linjaavat määrä- ja laatutavoitteet. Uusi pohja hyvinvointiyhteiskuntaan Kuvio: Perheystävällisesti töissä -hankkeen toimintamuodot Hankkeen tavoitteena on saada aikaan muutoksia työpaikkojen käytännöissä ja lainsäädännössä. Hankkeella vaikutetaan poliittiseen päätöksentekokulttuuriin, kansalaiskeskusteluun, työmarkkinaosapuoliin, ammattiliittoihin ja työyhteisöihin. Perhejärjestöt sitoutumattomina toimijoina tuovat yhteisen vahvan näkökulman suomalaisen työelämän kehittämiseen 17

18 perheystävällisemmäksi. Samalla on mahdollista tuoda esille erilaisten perheiden tarpeet työn ja perheen yhteensovituksen kysymyksissä eri elämäntilanteissa (esim. yhden vanhemman perheet, opiskelijavanhemmat, alakoulu- ja yläkouluikäisten vanhemmat jne.) Talkoot sosiaalisessa mediassa ja toreilla Hanke edistää yleistä asenneilmaston muutosta siten, että työelämän käytännöissä otettaisiin aiempaa vahvemmin huomioon perheiden näkökulma työelämää koskevissa ratkaisuissa. Perhekäsite ulotetaan koskemaan laajasti eri perhevaiheita ja erilaisia perhetilanteita, mutta pääpaino on lapsiperhevaiheessa. Perheystävällinen työpaikka brändi Hankkeessa kehitettävien ja levitettävien toimintamallien tarkoituksena on edistää työpaikkojen perheystävällisyyttä. Hankkeen saama julkisuusarvo kannustaa yrityksiä hakemaan Perheystävällinen työpaikka -sertifikaattia ja tätä kautta osallistumaan muutosprosessiin. Tavoitteena on laajentaa hankkeen teeman mukaista valmennustoimintaa sekä yrityksille että julkisyhteisöille. Työpajoissa ja tietoiskuissa esitellään keinoja ja työvälineitä, joita yritys voi käyttää perheystävällisyytensä kehittämisessä. Valmennusta suunnataan esimiehille sekä työpaikkojen luottamus- ja HR-vastuuhenkilöille. Kehittämistyön tukena voidaan käyttää Perheen ja työn tasapaino -kyselyä ja verkkosivuja. Osallistutaan puhujina työmarkkinajärjestöjen tilaisuuksiin. Järjestetään sekä HR:n edustajien yhteisiä aamiaistilaisuuksia että yksittäisiä tietoisku- ja valmennuspäiviä. Vanhempien valmennus netissä ja ryhmissä Hankkeessa kehitetään aineistoja työikäisille lapsiperheiden vanhemmille työn ja perheen yhteensovittamiseen. Toimintamallien keskiössä ovat kasvokkain ja netissä tapahtuva tiedottaminen (tapahtumat, nettiluennot ja nettipohjaiset tietosisällöt). Järjestötoimijoiden valtakunnalliset verkostot levittävät Työ ja perhe -teemavuoden sisällöt ja teemat eri puolille Suomea, monissa jo olemassa olevissa tapahtumissa. Yhteistyötä tehdään erityisesti Työterveyslaitoksen alkavan hankkeen kanssa. Tapahtumien toteutuksessa hyödynnetään kumppanuusjärjestöjen alue- ja paikallistoimijoiden panosta ja aiemmin testattuja toimintatapoja. Yhteistyö Väestöliiton kumppaneina hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Vanhempainliitto, Suomen Ylioppilaskuntien liitto, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto, Barnavårdsföreningen i Finland sekä Lapsiasiainvaltuutettu. Hankkeessa tehdään asiantuntijayhteistyötä Työterveyslaitoksen, THL:n, Väestöliiton jäsenjärjestöjen ja ministeriöiden (STM ja TEM) kanssa. 18

19 Seuranta Hankkeen etenemistä ja vaikuttavuutta seurataan ohjausryhmän ja neuvottelukunnan kokouksissa sekä Väestöliiton kuukausi- ja vuosiraporteissa. Hankkeen toteuttamisen tueksi on laadittu arviointisuunnitelma, jossa määritellään sekä laadulliset että määrälliset arviot. Voimavarat RAY: 2,5 henkilötyövuotta Väestöliitossa Kotisisaropiston kannatusyhdistyksen rahaston rahoitus: 0,5 henkilötyövuotta Väestöliitossa. Budjetoidaan myös ulkopuolelta ostettuihin palveluihin. Lisärahoitusta haetaan Työsuojelurahastolta helmikuussa Resursseja kanavoidaan hankkeelle myös uusien yrityskumppanien kautta. Parisuhde Väestöliiton parisuhdekeskus Toimintaympäristö Talouden ongelmissa parisuhdeongelmat kärjistyvät. Naisiin kohdistunut perheväkivalta on lisääntynyt 12 % vuodesta Miehiin kohdistunut väkivalta on melkein kolminkertaistunut samana ajanjaksona (Poliisin tietoon tullut rikollisuus. Tilastokeskus 2013). Tarve maksuttomille parisuhdepalveluille netissä kasvaa, ja parisuhdekeskuksen nettiparisuhdepalveluiden saatavuutta ja tunnettuutta on yhä kasvatettava. Verkkopalveluiden vaikuttavuudesta ennalta ehkäisevässä työssä saadaan jatkuvasti rohkaisevaa näyttöä. Suomalaiset lapsiperheet ovat vähentyneet kymmenen vuoden ajan. Syntyneiden lasten määrä on vähentynyt jo kolmen vuoden ajan. Nuorten naisten ja miesten perheellistymistoiveet ovat ristiriidassa. Talous- ja työskentelyolot vaikuttavat lapsenhankintaan. Lapsettomilla naisilla on väärinkäsityksiä iän vaikutuksesta hedelmällisyyteen (Virtala et.al. 2011). Keskimääräinen lapsiluku on 1,84, mutta toiveissa on suurempi perhe. Sosiaali- ja terveysalan parisuhteita kohtaavat ammattilaiset koko maassa tarvitsevat koulutusta ja tutkimustietoa parisuhteista ja parisuhdeongelmien ennaltaehkäisystä. Tiivis kuvaus toiminnan sisällöstä 2015 Parisuhdekeskus ehkäisee ennalta parisuhdeongelmia, ohjaa avuntarvitsijoita avun piiriin, antaa tietoa ja tukea parinhankinnassa ja perheellistymisessä, ehkäisee ennalta parisuhdeväkivaltaa ja tuo kansalaisten tiedoksi aina uutta parisuhdetutkimusta. Päätavoite on tehdä parisuhdetiedosta kaikkia kansalaisia palveleva, maksuton hyvinvointipaketti parisuhdesivustollemme. Vuonna 2015 painotutaan nettikoulutusten laajentamiseen. Nettiluennoilla koulutetaan sosiaalija terveysalan ammattilaisia parisuhdetiedosta. Parisuhdetaitoja, parisuhteen muodostusta ja perheellistymistä tuetaan. Uutena toimintamuotona perustetaan hedelmällisyysneuvontapalvelu nettiin. Parisuhdeväkivaltaa ehkäistään ennalta jakamalla tietoa blogeissa, haastatteluissa ja nettiluennoilla. 19

20 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Työskentely kaikkien medioiden kanssa on ennalta ehkäisevää hyvinvointityöskentelyä, joka ohjaa avuntarvitsijoita Väestöliiton ja muiden toimijoiden parisuhdepalveluihin. Väestöliiton parisuhdekeskus vaikuttaa lainsäädäntöön ja tuo sen kehittämiseen parisuhdenäkökulman. Yhteiskunnallista vaikuttamista on myös näkyvyys, kuuluvuus ja tiedon sekä parisuhdeosaamisen levittäminen nettiluentoina, artikkeleina ja tutkimustietona sekä maksuttomina palveluina. Koulutus Koulutukset siirretään lähes kokonaan nettiin. Netissä olevasta katsoja-käyttäjäkunnasta tehdään selvitys Tunnekeskeinen parisuhdekurssi jatkaa netissä. Miesten erokoulu nettikurssia kehitetään (avataan syksyllä 2014) ja parisuhdetietoa kootaan nettikurssiksi. Parisuhdekeskus järjestää parisuhdealan ammattilaisille luentoja ja workshoppeja valtakunnallisilla Parisuhdepäivillä. Parisuhdeaiheista luennoidaan Terveysmessuilla, Häämessuilla ja Psykologipäivillä. Keskeiset yhteistyökumppanit Työterveyslaitos, A-klinikkasäätiön Päihdelinkki, Jyväskylän yliopiston perhetutkimusyksikkö, hallitustyöskentely kansainvälisessä ICCFR-järjestössä, Relationships Australia, Belgian erokoulu, International Centre for Excellence in Emotionally Focused Therapy (ICEEFT), Suomen pariterapiayhdistys, Kirkkopalvelut, Parisuhdepäivät, Merimieskirkko, Kirkon ulkosuomalaistyö, The Benevolent Society, Australia, samoin Väestöliiton lapsettomuusklinikka, seksuaaliterveysklinikka ja väestöntutkimuslaitos (hedelmällisyysneuvonta-kehittämishanke). 20

21 Palvelut KOHDERYHMÄ: NETTI- JA PUHELINPALVELUT Nettivastaanottoja 40 vastaanottoa Neuvontapuheluja 100 keskustelua Sähköpostineuvontaa Nettikysymyksiä 200 kysymystä 100 vastausta LUENNOT JA KOULUTUKSET Luentoja kansalaisille 4 luentoa 200 kuulijaa Luentoja ammattihlöstö 4 luentoa 100 kuulijaa Nettikurssit 1 kurssia osallistujaa Nettiluennot 8 luentoa osallistujaa Chatit 30 asiantuntijachattia 180 osallistujaa MEDIA, JULKAISUT JA MESSUT Nettisivujen kävijät kävijää/vuosi n kävijää/ kk Tieteelliset artikkelit 15 nettiartikkelia Muut artikkelit 15 blogikirjoitusta 40 nettiartikkelia Voimavaraopas 1 laaja jakelu Esitteet Parisuhdekeskus-esite kappaletta Facebook-kirjoitukset 150 kirjoitusta kävijää/v. Haastattelut 65 lehtihaastattelua 20 radio- ja TV Hedelmällisyysneuvonta lapsettomuusklinikan ja Väestöntutkimuslaitoksen kanssa. Sinkkusivusto: Mitä sinkkuus on, mitä parinetsintä tarkoittaa? Miten sosiaalinen media vaikuttaa parisuhteiden solmimiseen ja toisaalta parisuhteiden pysyvyyteen ja uskollisuuteen? Hyvä 21

22 seksuaalisuus sitoutuneessa suhteessa. Seksologi, tutkimusprofessori Osmo Kontulan tuottamia tekstejä parisuhdesivustolla. Halukkuus ja haluttomuus parisuhteissa ja mikä niihin vaikuttaa? Miesten erokoulu nettikurssin tunnettuuden lisääminen. Kehittämishanke. Parisuhdetiedon nettiluennot sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Kehittämishanke. Kuukauden vinkki on psykoedukatiivinen viesti tutkimuskentältä parisuhteen ja perheen vahvistamiseksi. Uusimpaan parisuhde- ja perhetutkimukseen perustuvan vinkin lukee kuukaudessa nettisivujen lukijaa. Psykologin nettiluennot, parisuhdepuhelin, chat, nettivastaanotot ja Kysy asiantuntijalta nettipalsta jatkavat, mutta aikuisten seksuaalineuvontaa palstalla lisätään. Sähköistä luentokirjastoa täydennetään ja se julkaistaan perheaikaa.fi-palvelun kautta. Päivitetään Voimavaraopas yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa. Vuosittain tehdään kaksi internetkyselyä, joiden tulokset julkaistaan selvityksenä parisuhdekeskuksen nettisivulla. Esimerkkinä keväällä 2014 kokeiltu digideittailuselvitys. Maksuttomat parisuhdepalvelut netissä jatkavat (ks. kaavio). Seuranta Nettisivustolta kerätään käyttäjäpalaute nettilomakkeella. Palautetta kerätään nettikursseista, nettiluennoista ja koulutuksista. Nettikyselyn avulla kootaan kokemuksia parisuhdekeskuksen palveluista, nettivastaanotoista, parisuhdepuhelimesta ja Kysy asiantuntijalta -palstasta. Parisuhdekeskuksen tiimipalavereissa käsitellään palautteita henkilöstöltä ja kehitetään palveluja ja nettisivustoa palautteiden ja työntekijöiden kehittämisideoiden pohjalta. Kokouksissa arvioidaan työn vaikuttavuutta ja omaa toimintaa. Työntekijöiden työaika on jaettu prosentuaalisesti eri hankkeiden kesken. Työntekijät raportoivat tehdyt työt kausiraporteissaan. Voimavarat ja talous 1 perhesosiologi ja psykoterapeutti 60 % (nettisivujen päätoimittaminen ja kansainväliset yhteydet), 1 psykologi 30 % (asiantuntijuus, nettikurssit), 1 psykologi (nettikurssit, tiedepalsta, sinkkusivusto, parisuhdepuhelin) 50 %, 1 psykologi 50 % (parisuhdepuhelin, Kysy asiantuntijalta -palsta ja mediatyö) ja 1 seksuaalineuvoja 20 % (aikuisten seksuaalisuuskysymykset) ja 1 assistentti 80 %, lähtien 65 % (tukipalvelut), 1 tiedottaja 10 %. PARISUHDE- JA YKSILÖTERAPIAPALVELUT Väestöliiton perheklinikka Väestöliiton perheklinikka tarjoaa asiantuntija-apua yksilöiden, parien ja perheiden kriiseissä ja ihmissuhdevaikeuksissa. Perheklinikka antaa työnohjausta parisuhdealan ammattilaisille. Perheklinikan yksilö- ja pariterapiavastaanotoille on runsaasti kysyntää. Monikulttuuristen parien parisuhdeneuvontatarpeen ennakoidaan lisääntyvän lähivuosina. Toimintakaudelle odotetaan yhteensä yksilökäyntiä. Tavoitteena on kattaa tuloilla toiminnasta aiheutuvat menot. Perheklinikan psykologit ja psykoterapeutit tarjoavat parisuhdeneuvontaa ja pariterapiaa/paripsykoterapiaa asiakkaille sekä työnohjauspalveluja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. 22

23 Nuorten hyvinvoinnin kehittämisohjelma Ohjelma yhdistää nuorten hyväksi toimivat palvelut, tutkimus- ja kehittämistyön sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen. Ohjelma keskittyy alle 20-vuotiaiden nuorten elämänkysymyksiin. Nuorten hyvinvoinnin kehittämisohjelman tärkeimpiä lohkoja ovat tyttöjen ja poikien seksuaaliterveys ja -kasvatus, nuorten elämänhallinta, poikien ja nuorten miesten erityistarpeet, tutkimus ja kansainvälinen kehittämistyö. Oheisessa kuviossa on esitelty kehittämisohjelman painotuksiin liittyvät kehittämis- ja tutkimushankkeet: Nuorille turvallinen kasvu- ja elinympäristö Nuorten seksuaaliterveyden edistäminen Väestöliiton nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus Toimintaympäristö voimaan tulleet oppilas- ja opiskelijahuoltolain uudistukset haastavat kuntien sekä koulutuksen järjestäjien palvelujärjestelmiä ja suunnittelutyötä. Laki lisää kuntien velvollisuutta tuottaa palveluita. Kunnalla on oltava tarjolla sen alueella sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille kuraattorin, vastaavan kuraattorin sekä opiskeluhuollon psykologipalvelut. Kunnan on 23

24 järjestettävä lain mukaiset palvelut kaikille sen alueen oppilaitosten opiskelijoille, riippumatta oppilaitoksen ylläpitäjästä. Uusi laki tuo mukanaan velvollisuuden järjestää vastaavan kuraattorin palvelut. Vastaavalta kuraattorilta edellytetään sosiaalityöntekijän kelpoisuutta. Uusien lakisääteisten määräaikojen täyttäminen vaikuttaa kunnan henkilöstömitoitukseen. Kunnan on järjestettävä oppilaille ja opiskelijoille mahdollisuus päästä henkilökohtaisesti keskustelemaan opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä koulun tai oppilaitoksen työpäivänä, sen jälkeen kun oppilas tai opiskelija on sitä pyytänyt. Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Lisäksi terveydenhoitajan työaika koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on järjestettävä siten, että oppilas ja opiskelija voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta. Nuorille suunnatut verkkopalvelut ovat jatkuvasti lisääntyneet. Tällainen toimintaympäristön muutos on otettava huomioon lakeja säädettäessä. Verkkoympäristössä lapset törmäävät samoihin ilmiöihin kuin kasvokkain tapahtuvassa kanssakäymisessä. Lapsia ja nuoria muun muassa kiusataan ja he joutuvat seksuaalirikosten kohteeksi verkkoympäristössä. Lisäksi verkkoympäristössä on helpompaa kertoa omista vaikeista asioistaan auttajalle kuin kasvotusten. Verkkoympäristö kuitenkin asettaa haasteita lastensuojelutyölle, koska verkossa toimitaan anonymiteetin suojassa. Tällöin lapsen jäljittäminen ja auttaminen on hankalaa ilman poliisin virka-apua. Tällä hetkellä poliisi voi jäljittää lasta ja nuorta verkosta ainoastaan epäillessään rikosta. Kuitenkin lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden turvaamiseksi heidän jäljittäminen olisi tarpeen myös muissa tilanteissa, esimerkiksi kun lapsi kertoo itsetuhoisesta käyttäytymisestä. Järjestösektorin tehtävänä on tukea kuntien palvelujärjestelmiä uuden lain määräämässä suunnittelutyössä, kehittämisessä ja toteutuksessa, sekä lisätä ammattilaisten osaamista muun muassa nuorten kohtaamiseen liittyvissä asioissa. Toiminnan sisältö Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskuksen toiminnan tarkoituksena on edistää nuorten seksuaaliterveyttä Suomessa. Osaamiskeskuksessa on kaksi toiminta-aluetta: 1) nuorten seksuaaliterveyden edistäminen ja -kasvatuksen kehittäminen ja 2) seksuaalisen kaltoinkohtelun, hyväksikäytön ja väkivallan ehkäisyn sekä kohtaamisen erityisasiantuntemus. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Vaikuttamistyön kohderyhminä ovat nuoret, heidän kanssaan työskentelevät ammattilaiset sekä nuorten vanhemmat. Vaikuttamistyötä tehdään enimmäkseen RAY:n rahoituksella. Se kohdistuu myös päättäjiin, opetus-, sosiaali- ja terveystoimeen. Keskeisimmät vaikuttamistyön keinot ovat ammattilaisten kouluttaminen sekä nuorille suunnatut seksuaaliterveyskampanjat. Toimintavuonna 2015 jatketaan ammattilaisten kouluttamista ja räätälöidään heidän tarpeisiinsa 24

25 koulutuskokonaisuuksia sekä tarvittaessa erillisiä hankkeita. Alakoulujen oppilasluennoissa keskitytään lapsiin ja nuoriin. Lisäksi kehitetään virtuaalivierailuja kouluihin. Osallistutaan tärkeimpiin ammattilais- ja vaikuttamistapahtumiin, kansainvälisiin kongresseihin sekä nuorille suunnattuihin tapahtumiin. Jatketaan vaikuttamistyötä sosiaalisessa mediassa ja kirjoitetaan blogeja nuorten seksuaaliterveysasioista. Nuorten vanhempia tavoitetaan sekä vanhempainilloissa että Väestöliiton uudessa murrosikäisten vanhemmille suunnatussa Urpot.finettipalvelussa. Kehitetään sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamia, nuorille suunnattuja kondomikampanjoita, Kesä- ja Talvikumi- sekä Kumita kampanjoita. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa valtakunnallista nuorten seksuaaliterveysverkostoa ja sen toimintaa kehitetään vuonna 2012 tehdyn verkostokyselyn avulla. Toiminnassa keskitytään lastensuojelulaitoksissa elävien nuorten seksuaalikasvatukseen. Verkostotapaamisia järjestetään myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Ennaltaehkäisy ja hyvinvoinnin edistäminen Jatketaan vuonna 2014 aloitettuja toimintoja ja niiden kehittämistä: vuotiaiden seurustelu- ja ihmissuhdetaitoja tukeva toiminta, alakoulujen seksuaalikasvatus ja turvataitokasvatus. Jatketaan turvataitokirjan kirjoittamista sekä alakouluihin soveltuvan turvataitopelin toteuttamista. Ollaan mukana mediataitoviikolla (viikko 7), jolloin tuotetaan aineistoa murrosikäisten vanhemmille digitaalisen median turvataitokysymyksistä. Ennaltaehkäisy ja hyvinvoinnin edistäminen ovat pelkästään RAY:n varoin toteutettua toimintaa. Ongelmia kohdanneiden kansalaisten ja perheiden auttaminen Etsitään pääkaupunkiseudulta yhteistyökumppania, joka työskentelee syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kanssa. Selvitetään eri menetelmiä edistää näiden nuorten seksuaaliterveyttä sekä elämänhallintaa. Tiedusteluja ja toiveita nuorten seksuaalikasvatuksen järjestämisestä tälle kohderyhmälle on tullut viimevuosina. Jatketaan mahdollisuuksien mukaan Seksuaalikasvatusta lastensuojelulaitoksiin -hanketta ja etsitään hankkeelle pysyvää rahoitusta. Hankkeen päämääränä on kehittää koulukodissa asuvien nuorten seksuaalikasvatusta. Laajennetaan toimintaa kaikkiin kuuteen valtion koulukotiin sekä myöhemmin muihin lastensuojelulaitoksiin. Edelleen kehitetään ammattilaisille suunnattua koulutusta sekä nuorille suunnattuja seksuaalikasvatusaineistoja ja -menetelmiä Palvelut Asiakasvastaanottotyössä keskitytään niin ennalta ehkäisevään kuin terapiatyöhönkin. Maksuttomia seksuaalineuvonta- ja terapiakäyntejä tarjotaan alle 21-vuotiaille nuorille. Pyrkimyksenä on maksuton asiakasvastaanottotoiminta. Nettityössä jatketaan anonyymiä 25

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu /

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Valtakunnalliset lastensuojelupäivät CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin Kari Lankinen Kehitysjohtaja, TM Juulia Ukkonen Projektikoordinaattori, kätilö, BSc Health

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 VÄESTÖLIITTO 2014 lyhyesti Väestöliitto on sosiaali- ja terveysalan järjestö, joka edistää perheiden, nuorten ja koko väestön terveyttä, turvallisuutta ja onnellista ja tasapainoista

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU

MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU Toimintakertomus 2009 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Globaalin maailman muutokset heijastuvat myös Suomeen suuntautuvaan maahanmuuttoon. Talouskriisi on vähentänyt työperustaista

Lisätiedot

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan Työseminaari Mikkeli, MAMK-kampus 20.3.2013 Avustusosasto, Anne-Mari Tuominiemi, 20.3.2013

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1 Sisältö Yleistä... 3 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen... 3 Perheiden hyvinvoinnin kehittämisohjelma... 7 Vanhemmuus... 7 Parisuhde... 13 Työn ja perheen yhteensovitus... 16 Vuodelle

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto @perhetutkimus www.vaestoliitto.fi www.vaestoliitonblogi.com

Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto @perhetutkimus www.vaestoliitto.fi www.vaestoliitonblogi.com Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto @perhetutkimus www.vaestoliitto.fi www.vaestoliitonblogi.com OKM avustus ja Väestöntutkimuslaitos Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perhebarometri 2014:

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Sisältö Monikulttuuriinen osaamiskeskus Kehittämishanke; Womento- malli Kokemukset Tulokset malli, kokemukset ja tulokset

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Case: Perheystävälliset käytännöt työpaikoilla. Projektipäällikkö Anna Kokko, Väestöliitto

Case: Perheystävälliset käytännöt työpaikoilla. Projektipäällikkö Anna Kokko, Väestöliitto Case: Perheystävälliset käytännöt työpaikoilla Projektipäällikkö Anna Kokko, Väestöliitto HENRY FOORUMI 6.11.2012 Euroopassa tavoitteena: VÄESTÖLIITTO Anna Kokko, 6.11.2012 2 Työlainsäädäntö toiminta Perhevapaalainsäädäntö

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää Tavoitteena nuorten hyvinvointi sekä järjestö-kaupunki yhteistyö Tolokkua elämää toimintamallin avulla vahvistetaan ja lisätään työpajoilla

Lisätiedot

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa Ikä - Livfullt Liv - Active Age Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma 2012-2017, joka

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 1 VÄESTÖLIITTO 2013 pähkinänkuoressa Väestöliitto on sosiaali- ja terveysalan järjestö, joka edistää perheiden, nuorten ja koko väestön terveyttä, turvallisuutta ja onnellista

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Verkostoväsymyksestä logoviidakon kautta osallistavaan ja innovatiiviseen ohjelmatyöhön. Emma & Elias -avustusohjelma 2012-2017

Verkostoväsymyksestä logoviidakon kautta osallistavaan ja innovatiiviseen ohjelmatyöhön. Emma & Elias -avustusohjelma 2012-2017 Verkostoväsymyksestä logoviidakon kautta osallistavaan ja innovatiiviseen ohjelmatyöhön Emma & Elias -avustusohjelma 2012-2017 Verkostoväsymys ja logoviidakko Verkostot on must, niitä on paljon sekä toimivia

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Mikä on keskeistä, mihin pyritään? Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointija työhön osallistumisen erojen kaventaminen -ohjelma (NUORA) NUORA Nuorten aikuisten ohjelmassa

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia osastopäällikkö Mika Pyykkö Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma 2010 2014 tutuksi järjestöille 28.1.2011 Helsinki Mika Pyykkö, 27.1.2011 1

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

Perheen ja työn yhteensovitus

Perheen ja työn yhteensovitus Perheen ja työn yhteensovitus Mitä työpaikan perheystävällisyys tarkoittaa käytännössä? 18.4.2013 Anna Kokko, Projektipäällikkö, Väestöliitto etunimi.sukunimi@vaestoliitto.fi Miten työpaikan perheystävällisyys

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Voikukkia-seminaari 23.5.2012 Elina Varjonen Kehittämispäällikkö, RAY 1 Lapsi- ja perhetyön avustusohjelma Emma & Elias (2012-2017) Avustusohjelma

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ 4.11.2013 Karoliina Taruvuori, apulaisjohtaja Riihimäen vankila Perusteet lapsi- ja perhetyölle Rikosseuraamuslaitoksessa YK:n lapsen oikeudet lapsella on oikeus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella?

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustusohjelma Emma & Elias 2012-2017 Kansallinen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

VÄESTÖLIITON EDUSKUNTAVAALITAVOITTEET

VÄESTÖLIITON EDUSKUNTAVAALITAVOITTEET VÄESTÖLIITON EDUSKUNTAVAALITAVOITTEET 2015 1. LASTEN JA PERHEIDEN ASIAT POLITIIKAN KÄRKEEN Suomessa ymmärretään varsin hyvin se, millaisia haasteita väestön ikääntyminen tuo tullessaan erimerkiksi eläkejärjestelmälle

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kansallinen asiantuntijalaitos, joka tarjoaa luotettavaa tietoa terveys- ja hyvinvointialan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija OIKEUSMINISTERIÖLLE Pyydettynä lausuntonaan luonnoksesta lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annetun EU direktiivin suhteesta Suomen lainsäädäntöön

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot