Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvonnasta

Transkriptio

1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Teollisuusneuvos Tapani Koivumäki Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvonnasta 1 Asetusehdotuksen tarkoitus Asetusehdotuksella esitetään annettavaksi uusi valtioneuvoston asetus räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvonnasta. Valtioneuvoston asetus annettaisiin vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) (jäljempänä kemikaaliturvallisuuslaki) nojalla. Lisäksi on tarkoitus lähikuukausien aikana antaa uusi valtioneuvoston asetus räjähteiden valmistuksen, käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista. Asetusehdotuksilla on tarkoitus kumota räjähdeasetus (473/1993). Samalla kumoutuisi myös kauppa- ja teollisuusministeriön päätös räjähdystarvikkeista (130/1980), joka on annettu edellä mainittua räjähdeasetusta edeltäneen räjähdystarvikkeista annetun asetuksen (85/1980) nojalla. Räjähdeasetus sisältää keskeiset mm. räjähteiden valmistusta, varastointia, käyttöä, siirtoa ja luovutusta koskevat säännökset. Räjähdeasetusta on muutettu useaan kertaan sekä EUdirektiiveistä että kansallisista muutostarpeista johtuen. Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös räjähdystarvikkeista sisältää tekniset turvallisuusvaatimukset koskien räjähteitä sekä niiden valmistusta, varastointia ja käyttöä. Räjähteitä koskevien asetusehdotusten on tarkoitus selkeyttää räjähteiden nykysääntelyä sekä rakenteeltaan ja osittain myös sisällöltään vastata vaarallisia kemikaaleja koskevia valtioneuvoston asetuksia, valtioneuvoston asetusta vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015) sekä valtioneuvoston asetusta vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista (856/2012). Ehdotettu valtioneuvoston asetus räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvonnasta sisältäisi kemikaaliturvallisuuslain säännöksiä tarkentavat säännökset mm. lupa- ja ilmoitusmenettelyistä, hyväksymisistä, räjähteiden luovutuksesta ja hallussapidosta, toiminnanharjoittajien velvoitteista sekä valvonta- ja tarkastustoiminnasta. Asetusehdotuksessa viitataan muun muassa suuronnettomuuksien ehkäisemistä koskevien säännösten osalta edellä mainittuun valtioneuvoston asetukseen vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta. Asetusehdotuksessa on otettu huomioon kansallisten ja teknologisten muutostarpeiden lisäksi vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta sekä neuvoston direktiivin 96/82/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/18/EU (jäljempänä Seveso III direktiivi) täytäntöönpanosta aiheutuvat muutokset. Asetusehdotukseen on myös siirretty räjähdeasetuksesta säännöksiä, joilla on pantu täytäntöön osa ns. siviiliräjähdedirektiivin 93/15/ETY ja pyroteknisiä tuotteita koskevan direktiivin 2013/29/EU velvoitteista. Seveso III-direktiivin täytäntöönpano on edellyttänyt muutoksia myös kemikaaliturvallisuuslakiin. Nämä muutosehdotukset sisältyivät eduskunnalle annettuun hallituksen esitykseen (HE 275/2014 vp) laiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsit-

2 2 telyn turvallisuudesta annetun lain muuttamisesta. Laki kemikaaliturvallisuuslain muuttamisesta (358/2015) annettiin ja se tuli voimaan Asetusehdotuksen sisältö Valtioneuvoston asetus räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvonnasta 1 luku. Yleisiä säännöksiä Asetusehdotuksen 1 luvussa säädettäisiin asetuksen soveltamisalasta, soveltamisalan rajauksista sekä määritelmistä. Asetuksen 1 :n mukaan asetuksessa säädettäisiin vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (390/2005) tarkoitetuista räjähteiden valmistuksesta, maahantuonnista, käytöstä, kaupasta, luovutuksesta, hallussapidosta, varastoinnista, säilytyksestä, hävittämisestä, räjähteiden ja vaarallisten kemikaalien käytöstä erikoistehosteina sekä niihin liittyvistä lupa- ja ilmoitusmenettelyistä sekä valvonnasta. Tämä vastaisi pääosin nykyisen räjähdeasetuksen soveltamisalaa. Räjähteiden ja vaarallisten kemikaalien käyttöä erikoistehosteina koskevat säännökset ovat uusia. Näillä säännöksillä on tarkoitus antaa tarkempia säännöksiä kemikaaliturvallisuuslain 81 :n säännöksistä. Tässä asetuksessa säädettäisiin nimenomaan edellä mainittuja toimintoja koskevista lupa- ja ilmoitusmenettelyistä ja hyväksymisistä sekä niihin liittyvistä valvonnasta ja tarkastuksista. Asetusehdotuksen 2 :ssä säädetyt soveltamisalan rajaukset vastaavat nykyisen räjähdeasetuksen soveltamisalan rajauksia. Asetusehdotuksen 3 :ssä säädetään asetuksen soveltamisessa tarvittavista määritelmistä. 2 luku. Räjähteiden valmistus Tässä luvussa on säännökset räjähteiden valmistusta tuotantolaitoksessa sekä räjähteiden valmistusta siirrettävällä laitteistolla koskevista lupa- ja tarkastusmenettelyistä. Räjähteiden valmistusta tuotantolaitoksessa koskevat säännökset käsittelevät lupahakemusta, lupahakemuksen käsittelyssä pyydettäviä lausuntoja, lupapäätöstä, lupapäätöksestä tiedottamista, käyttöönottotarkastusta sekä tarkastuskertomusta. Nämä säännökset perustuvat pääosin nykyisen räjähdeasetuksen säännöksiin, hallintolakiin (434/2003) sekä noudatettuun käytäntöön. Ehdotuksen 4 :n 4 momentissa lupahakemuksen toimittamista koskevaa säännöstä on tarkennettu. Sen mukaan lupahakemus on tehtävä kirjallisesti. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston pyynnöstä on hakemusasiakirjoista toimitettava lisäkappaleita, jos se on tarpeen asian kuuluttamisen tai lausuntojen pyytämisen vuoksi. Muilta osin lupahakemuksen käsittelystä säädetään hallintolaissa. Lupahakemus voidaan toimittaa myös sähköisesti sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain (13/2003) mukaisesti. Räjähteiden valmistusta siirrettävällä laitteistolla koskevat säännösehdotukset (10 14 ) ovat uusia, koska aikaisemmin räjähteiden valmistukseen siirrettävällä laitteistolla on sovellettu yleisiä räjähteiden valmistusta koskevia säännöksiä. Kemikaalitur-

3 3 vallisuuslakiin on lisätty nimenomaiset säännökset räjähteen valmistuksesta siirrettävällä laitteistolla. Näistä kemikaaliturvallisuuslain säännöksistä on tarkoitus säätää tarkemmin asetuksen :llä. Säännökset vastaavat rakenteeltaan tuotantolaitoksessa tapahtuvan räjähteen valmistuksen säännöksiä, mutta ovat vaatimustasoltaan yksinkertaisempia. Asetusehdotuksen 14 :ssä säädetään siirrettävän valmistuslaitteiston käytöstä. Sen mukaan siirrettävää valmistuslaitteistoa saataisiin käyttää eri työmailla edellyttäen, että valmistuslaitteistoa käytetään siirrettävää valmistuslaitteistoa koskevien säännösten ja lupapäätöksen ehtojen mukaisesti. Näin ollen siirrettävää laitteistoa koskevassa lupapäätöksessä tulisi asettaa tarpeelliset ehdot käytölle ottaen huomioon laitteiston mahdollinen käyttö eri työmailla. 3 luku. Ilotulitealan toiminnanharjoittajan velvollisuudet Tässä luvussa on tarkennettu kemikaaliturvallisuuslain 93 :ssä säädetyn ilotulitteiden valmistuksen ja maahantuonnin toiminnanharjoittajan velvollisuuksiin ja 94 :ssä säädetyn ilotulitusnäytöksen järjestäjän velvollisuuksiin kuuluvien, Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle tehtävien ilmoitusten sisältöä. Säännöksissä on tarkennettu myös ilmoituksen käsittelyä. 4 luku. Räjähteiden varastointi Tässä luvussa on säännökset räjähteiden pysyvästä ja tilapäisestä varastoinnista sekä niitä koskevista lupa- ja ilmoitusmenettelyistä. Räjähteiden pysyvää varastointia koskevat säännökset käsittelevät lupahakemusta, lupahakemuksen käsittelyä ja päätöstä, käyttöönottotarkastusta sekä tarkastuskertomusta. Nämä säännösehdotukset perustuvat pääosin nykyisen räjähdeasetuksen ja hallintolain säännöksiin sekä noudatettuun käytäntöön. Ehdotuksen 17 :n 3 momentissa lupahakemuksen toimittamista koskevaa säännöstä on tarkennettu vastaavasti kuin räjähteiden valmistusta koskevissa säännöksissä. Räjähteiden tilapäistä varastointia koskevat säännökset (21 25 ) vastaavat rakenteeltaan tuotantolaitoksessa tapahtuvan räjähteen valmistuksen lupamenettelyä koskevia säännöksiä, mutta ovat menettelyiltään yksinkertaisempia. Näillä säännöksillä on tarkoitus säätää tarkemmin kemikaaliturvallisuuslain 58 b :ssä säädetystä tilapäisen varastoinnin luvanvaraisuudesta. Asetusehdotuksen 22 :ssä räjähteiden tilapäinen varastointi ehdotetaan rajattavaksi kestoltaan enintään kahdeksi vuodeksi. Lupa voitaisiin kuitenkin uusia tarkastuksen perusteella enintään kaksi kertaa vuodeksi kerrallaan. Nämä säännökset vastaavat nykyisin voimassa olevia säännöksiä. Tilapäisen varastoinnin räjähdemäärä ehdotetaan rajattavaksi alle 10 tonniin. 5 luku. Suuronnettomuusvaaran ehkäiseminen Suuronnettomuusvaaran ehkäisemistä koskevat velvoitteet koskevat myös räjähteiden valmistusta tai varastointia harjoittavia tuotantolaitoksia. Asetusehdotuksen 26 :ssä säädetään toimintaperiaateasiakirjan ja turvallisuusselvityksen laatimisvelvoitteesta. Laatimisvelvoitteen määräytymisen osalta viitataan vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta annetun asetuksen 6 ja 7 :ään. Nämä

4 4 suuronnettomuusvaaran ehkäisemistä koskevat säännökset liittyvät Seveso IIIdirektiivin täytäntöönpanoon. Luvun :ssä säädetään tarkemmin toimintaperiaatekirjasta, turvallisuusselvityksestä, toiminnanharjoittajan tiedotusvelvollisuudesta ja yhteistoiminnasta onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä suuronnettomuuden leviämisestä. Myös näiden osalta viitataan vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen asianomaisiin pykäliin. 6 luku. Pelastussuunnitelmat Asetusehdotuksen 6 luvussa säädetään pelastussuunnitelmista. Asetusehdotuksen 30 :n mukaan toiminnanharjoittajan on laadittava räjähteiden valmistusta ja varastointia harjoittavalle tuotantolaitokselle sisäinen pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelmassa tulee esittää ainakin 2 momentissa säädetyt asiat. Sellaisen räjähteiden valmistusta tai varastointia harjoittavan tuotantolaitoksen, jonka velvoitteena on laatia toimintaperiaateasiakirja tai turvallisuusselvitys, sisäisen pelastussuunnitelman sisällön, päivittämisen ja harjoittelun sekä käsittelyn osalta noudatettaisiin vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen :n vaatimuksia. Asetusehdotuksen 31 :ssä viitattaisiin informatiivisesti pelastusviranomaisen velvollisuuteen laatia ulkoinen pelastussuunnitelma, josta säädetään pelastuslaissa (379/2011). 7 luku. Tarkastussuunnitelma ja ohjelma sekä tarkastusten toteuttaminen Tässä luvussa säädetään tuotantolaitosten tarkastussuunnitelmasta ja ohjelmasta sekä tarkastusten toteuttamisesta ja niiden osalta viitataan vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta annetun asetuksen asianomaisiin pykäliin. Kemikaaliturvallisuuslaissa tarkastussuunnitelmasta ja ohjelmasta säädetään 60 :ssä. Asetusehdotuksen 33 :ssä ehdotetaan säädettäväksi tuotantolaitosten tarkastustiheydestä, jonka mukaan tuotantolaitokset tarkastetaan pääsääntöisesti. Nämä vastaavat vaarallisia kemikaaleja käsittelevien tuotantolaitosten määräaikoja ja niistä voidaan poiketa vastaavasti säädetyin perustein joko tarkastusten väliä tihentäen tai pidentäen. 8 luku. Räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin vastuuhenkilö Tässä luvussa säädettäisiin tarkemmin kemikaaliturvallisuuslain 61 :ssä säädetystä räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin vastuuhenkilöstä. Ehdotetut säännökset vastaavat nykyisin voimassa olevia säännöksiä. Lisäksi asetusehdotuksen 37 :ssä säädettäisiin siirrettävän valmistuslaitteiston käyttäjän pätevyydestä. Siirrettävän valmistuslaitteiston käyttäjällä tulisi olla riittävät tiedot ja koulutus laitteiston asianmukaiseen ja turvalliseen käyttöön. Valmistuslaitteis-

5 5 ton vastaavan johtajan tehtävänä olisi vastata siitä, että laitteiston käyttäjä on pätevä käyttämään valmistuslaitteistoa. 9 luku. Räjähteiden maahantuonti ja siirto Tässä luvussa säädettäisiin tarkemmin räjähteiden maahantuonnista ja siirrosta Euroopan talousalueella. Säännökset tarkentavat kemikaaliturvallisuuslain :ää. Nämä säännökset vastaavat nykyisin voimassa olevia räjähdeasetuksen vastaavia säännöksiä. Tarkentavat säännökset perustuvat kemikaaliturvallisuuslain 74 :n 5 momentissa ja 130 :ssä säädettyyn valtuuteen. Räjähteiden siirtoa koskevat säännökset liittyvät siviiliräjähdedirektiivin täytäntöönpanoon. 10 luku. Räjähdekaupan varastointi Tässä luvussa säädettäisiin tarkemmin räjähteiden varastoinnista kaupan yhteydessä. Kemikaaliturvallisuuslaissa räjähteiden varastoinnista kaupan yhteydessä säännellään :ssä. Asetusehdotuksen 44 :ssä säädettäisiin kaupan yhteydessä varastoitavien räjähteiden enimmäismääristä. Tämä säännös vastaisi pääosin nykyisen räjähdeasetuksen vastaavaa säännöstä (38 ). Asetuksessa ei kuitenkaan enää sallittaisi sellaista louhintaräjähteiden varastointitapaa, että myymälärakennuksen ulkopuolella pihamaalla sijaitsevassa varastosuojassa varastoitaisiin louhintaräjähteitä. Tällainen varastointitapa on jo nykyisin varsin harvinaista. Myymälärakennuksen ulkopuolella pihamaalla sijaitsevassa konttivarastossa saisi varastoida samanaikaisesti enintään neljän viikon ajan lyhytaikaista tarvetta varten kuljetuspakkauksissa olevia, luokkien F1, F2 ja F3 ilotulitteita enintään 500 kg siten, että niistä enintään 200 kg on vaarallisuusluokkaan 1.3 kuuluvia. Tämä vastaa nykyisen räjähdeasetuksen säännöstä, mutta sallittua varastointiaikaa ehdotetaan pidennettäväksi nykyisestä kolmesta viikosta neljään viikkoon. Asetusehdotuksen :ssä säänneltäisiin toiminnanharjoittajan varastointiilmoituksesta, siihen liittyvästä päätöksestä sekä näiden varastojen tarkastuksia koskevista menettelyistä. Tämä ilmoitusvelvollisuus koskisi luokkien F1-F3 ja P1 pyroteknisten tuotteiden varastointia. Ilmoitus tehtäisiin pelastusviranomaiselle ja pelastusviranomainen tarkastaisi nämä varastot valvontasuunnitelman mukaisesti. Muiden kuin asetusehdotuksen 45 :ssä tarkoitettujen räjähteiden varastoinnissa kaupan yhteydessä noudatettaisiin räjähteiden pysyvää varastointia koskevia :n säännöksiä. Tällainen varastointi edellyttäisi Turvallisuus- ja kemikaaliviraston lupaa. Asetuksessa säädettäisiin kuitenkin, että tällaista varastointia koskevan lupahakemuksen kuuluttamiseen ja siitä tiedottamiseen ei kuitenkaan sovellettaisi kemikaaliturvallisuuslain 12 a lukua. Tämä säännös perustuisi kemikaaliturvallisuuslain 128 :ään, jonka mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää poikkeuksia tässä laissa säädetyistä lupa-, ilmoitus-, asennus-, huolto- tai tarkastusvelvoitteista, jos kohteen aiheuttama henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahingon vaara on vähäinen ja kysymyksessä olevan velvoitteen noudattaminen ei ole tarpeen lain tarkoituksen toteutumisen kannalta. Kemikaaliturvallisuuslain 12 a luvun sijasta lupahakemuksen käsittelyssä sovellettaisiin hallintolain asianomaisia säännöksiä.

6 6 Turvallisuus- ja kemikaaliviraston valvontaan kuuluville 48 :ssä tarkoitetuille varastoille kaupan yhteydessä ei ole tarkoitus säätää pääsääntöistä tarkastusaikaväliä 33 :n mukaisesti, vaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto määrittelee tarkastusten aikavälin näiden varastojen osalta laatimassaan tarkastussuunnitelmassa ja ohjelmassa. Tämän vuoksi 48 :n 2 momentissa säädettäisiin, että Turvallisuus- ja kemikaalivirasto tarkastaa 48 :ssä tarkoitetut kaupan yhteydessä olevat räjähteiden varastot 32 :ssä säädetyn tarkastussuunnitelman ja ohjelman mukaisesti. Asetusehdotuksen 49 :ssä säänneltäisiin räjähdekaupan vastuuhenkilöstä. Tämä säännös vastaisi nykyisen räjähdeasetuksen vastaavaa säännöstä. 11 luku. Luovutusrajoitukset ja hallussapito Tässä luvussa säädettäisiin räjähteiden luovutusrajoituksista ja hallussapidosta (kemikaaliturvallisuuslaki ). Räjähteiden luovutusrajoituksia koskevat säännökset ovat varsin yksityiskohtaisia ja ne liittyvät pyroteknisten tuotteiden osalta osittain pyroteknisiä tuotteita koskevaan direktiiviin 2013/29/EU ja sen kansalliseen toimeenpanoon. Säännökset koskisivat räjähteiden ja ampumatarvikkeiden luovutusta, pyroteknisten tuotteiden luovutusta yksityiseen kulutukseen ja luovutusajan rajoittamista, ilotulitteiden luovutusrajoituksia sekä pyroteknisten tuotteiden ammattimaiseen käyttöön liittyviä luovutusrajoituksia. Tämän luvun säännökset vastaisivat pääosin nykyisen räjähdeasetuksen luovutusrajoituksia koskevia säännöksiä. Asetusehdotuksen 54 :ssä on tarkennettu, että ilotulitteiden kansalliset luovutusrajoitukset koskevat vain luokkien F2 ja F3 ilotulitteita. Kansallisia luovutusrajoituksia rajoituksia ei voida säätää luokan F1 ilotulitteille pyroteknisiä tuotteita koskevan direktiivin mukaisesti. 12 luku. Räjähteiden säilytys Asetusehdotuksen säilytystä koskevissa säännöksissä käsitellään räjähteiden säilytystä asuinhuoneistoissa, muussa tilassa sekä työmaalla tai räjähteen muulla käyttöpaikalla. Asuinhuoneistossa säilytettävien räjähteiden määrät vastaavat nykyisessä räjähdeasetuksessa säädettyjä määriä. Asetusehdotuksen 57 :ssä säädettäisiin räjähteiden säilytysmääristä muussa tilassa, joka ei ole asutussa rakennuksessa. Asetusehdotuksen 58 :ssä säänneltäisiin louhintaräjähteiden säilytyksestä. Tämän mukaan toiminnanharjoittaja, joka elinkeinotoimintana harjoittaa räjäytys- ja louhintatyötä, saisi säilyttää enintään 60 kg louhintaräjähteitä hallinnassaan olevassa muussa tilassa kuin asuinhuoneistossa. Tämä säännös on uusi ja tämä edesauttaisi toiminnanharjoittajaa säilyttämään louhintaräjähteitä laillisesti turvallisella tavalla. Tekniset turvallisuusvaatimukset tälle säilytystavalle säädettäisiin valtioneuvoston asetuksessa räjähteiden käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista. Asetusehdotuksen 59 :ssä säänneltäisiin räjähteiden säilytyksestä työmaalla tai räjähteen muulla käyttöpaikalla. Räjähteiden säilytyksestä räjäytystyömaalla otetaan huomioon, mitä siitä on säädetty räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (644/2011). Tehosteräjäyttäjä (E-luokka) saisi työmaallaan säilyttää työmaalla tarvitsemiaan räjähteitä enintään 25 kg. Ilotulitusnäytöksen

7 7 järjestäjä saisi säilyttää näytöksessä tarvittavia ilotulitteita enintään 500 kg paikalla, jossa ilotulitusnäytös järjestetään. Räjähteiden säilytyksen teknisistä turvallisuusvaatimuksista säänneltäisiin valtioneuvoston asetuksessa räjähteiden käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista. 13 luku. Räjähteiden käyttö Tässä luvussa säädettäisiin tarkemmin räjähteiden käytöstä. Asetusehdotuksen 60 :ssä säädettäisiin tarkemmin kemikaaliturvallisuuslain 79 :ssä säädetystä räjäytystyöstä poliisille tehtävästä ilmoituksesta ja sen sisällöstä. Asetusehdotuksen 61 ja 62 olisivat uusia asetustasolla ja niillä tarkennettaisiin kemikaaliturvallisuuslain 97 ja 81 :n säännöksiä mm. ilmoitusten sisällön ja ilmoituksen käsittelyn osalta. Asetusehdotuksen 63 :ssä säädettäisiin ilotulitteiden yksityisestä käytöstä ja sille asetetuista velvoitteista ja rajoituksista. Tämä perustuisi kemikaaliturvallisuuslain 91 :ään. Nämä velvoitteet ja rajoitukset vastaisivat nykyisen räjähdeasetuksen vastaavia säännöksiä. Asetusehdotuksen 64 :ssä säädettäisiin poikkeuksesta suojalasien käytön pakollisuudesta ilotulitteiden käytön yhteydessä. Tämän mukaan poikkeuksena kemikaaliturvallisuuslain 91 :ssä säädetystä suojalasien käytön pakollisuudesta suojalasien käyttö ei olisi pakollista, kun käytetään vain luokan F1 ilotulitteita. Kemikaaliturvallisuuslain muutoksen 91 :n mukaan suojalasien käytön pakollisuudesta voidaan poiketa, jos ilotulitteet aiheuttavat vain erittäin vähäisen vaaran. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää, minkä ilotulitteiden käytön yhteydessä suojalasien käyttö ei ole pakollista. 14 luku. Räjähteiden kirjanpito Asetusehdotuksen 65 :ssä säädettäisiin räjähteiden kaupan kirjanpidosta. Säännös perustuu kemikaaliturvallisuuslain 86 :ään. Räjähteiden kauppaa harjoittavan liikkeen olisi louhintaräjähteiden sekä ampuma-aseiden patruunoissa käytettävän ruudin ja sytytysnallien osalta pidettävä kirjanpitoa haltuunsa tulleista, hallussaan olevista ja luovutetuista räjähteistä. Kirjanpito olisi säilytettävä vähintään viisi vuotta. Asetusehdotuksen 66 :ssä säädettäisiin räjähdealan yrityksen kirjanpidosta. Tämä velvoite perustuu siviiliräjähteitä koskevaan direktiiviin (93/15/ETY), jossa säännellään mm. räjähteiden siirtoa. Kemikaaliturvallisuuslaissa räjähteiden siirrosta on säädetty 74 ja 75 :ssä. Vastaava säännös on nykyisen räjähdeasetuksen 37 i :ssä. Kemikaalilain 75 :ssä on säädetty myös valtuudesta säätää valtioneuvoston asetuksella tarkemmin räjähteiden siirrosta.

8 8 15 luku. Räjähteiden hävittäminen Asetusehdotuksen 15 luvussa säädettäisiin räjähteiden hävittämisestä. Ehdotuksen 67 vastaa periaatteiltaan nykyisen räjähdeasetuksen vastaavia säännöksiä. Ehdotuksen 68 :ssä säädetään kuluttajilta palautuvien viallisten ilotulitteiden käsittelystä. Myös tämä vastaa nykyisen räjähdeasetuksen vastaavaa säännöstä. 16 luku. Onnettomuudet Asetusehdotuksen 69 :ssä säädettäisiin tarkemmin toiminnanharjoittajan velvollisuudeksi kemikaaliturvallisuuslain 98 :ssä säädetyn ilmoituksen sisällöstä. Ilmoituksen sisältö vastaa nykyisen räjähdeasetuksen vastaavaa säännöstä. 17 luku. Toiminnan muutokset Asetusehdotuksen 17 luvussa säädettäisiin toiminnanharjoittajan toimenpiteistä erilaisissa toiminnan muutostilanteissa. 18 luku. Ilotulitteiden laadunvalvonta Asetusehdotuksen 18 luvussa säädettäisiin ilotulitteiden laadunvalvonnasta. Tämän luvun säännöksiä sovelletaan vain Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymiin ilotulitteisiin. Nämä kansalliset ilotulitteiden hyväksynnät ovat voimassa enintään saakka. Luvun säännökset ovat yhdenmukaiset nykyisen räjähdeasetuksen säännösten kanssa. 19 luku. Voimaantulo ja siirtymäsäännökset Asetus ehdotetaan tulevan voimaan Asetuksella kumottaisiin räjähdeasetus (473/1993). Asetusehdotuksen 80 :ssä säädettäisiin räjähdeasetuksen 38 :n 3 momentissa tarkoitettujen varastosuojien siirtymäajasta. Varastosuojaa saisi kyseisessä kohteessa edelleen käyttää louhintaräjähteiden varastoina luvassa mainitun ajan, kuitenkin enintään 1 päivään heinäkuuta 2020 saakka. Lisäksi 81 :ssä säädettäisiin, että ennen tämän asetuksen voimaantuloa nimetty vastuuhenkilö voisi jatkaa 34 :ssä tarkoitettuna vastaavana johtajana tai varastonhoitajana tai 49 :ssä tarkoitettuna räjähdekaupan vastuuhenkilönä. Vastaavan johtajan tai varastonhoitajan on kuitenkin osoitettava pätevyytensä kemikaaliturvallisuuslain 61 :n mukaisesti ennen kuin hänet voidaan nimetä uuden tuotantolaitoksen vastaavaksi johtajaksi tai varastonhoitajaksi. Asetusehdotukseen esitetään myös toimintaperiaatteita ja turvallisuusselvitystä sekä siihen liittyvää tiedottamisvelvollisuutta koskevia siirtymäsäännöksiä (82 ja 84 ) Seveso III-direktiivin mukaisesti.

9 9 Asetuksen liitteet I-V Asetusehdotuksen liitteissä I-V on esitetty, mitä tietoja asetuksen 4, 10, 17 ja 21 :ssä tarkoitetuissa lupahakemuksissa ja 45 :ssä tarkoitetussa ilmoituksessa toiminnanharjoittajan tulee esittää. 3 Asetusehdotuksen hallinnolliset ja taloudelliset vaikutukset Asetusehdotuksen säännöksillä säädetään tarkemmin kemikaaliturvallisuuslain räjähteitä koskevista säännöksistä kemikaaliturvallisuuslaissa säädettyjen valtuuksien nojalla. Asetusehdotuksen säännökset perustuvat pääosin nykyisen räjähdeasetuksen sekä myös siviiliräjähteitä ja pyroteknisiä tuotteita koskevien direktiivien säännöksiin. Näin ollen asetusehdotuksella ei ole merkittäviä hallinnollisia ja taloudellisia vaikutuksia toiminnanharjoittajien ja viranomaisten toimintaan nykytilanteeseen verrattuna. Seveso III-direktiivin toimeenpanon ja räjähteitä koskevien kansallisten säännösmuutosten vaikutuksia on arvioitu kemikaaliturvallisuuslain muutosta koskeneessa hallituksen esityksessä (HE 275/2014 vp). Asetusehdotuksessa on annettu tarkempia säännöksiä kemikaaliturvallisuuslain uusista, räjähteiden valmistusta siirrettävässä laitteistossa ja räjähteiden tilapäistä varastointia koskevista säännöksistä. Näiden uusien tarkentavien säännösten uskotaan selkeyttävän toiminnanharjoittajien velvollisuuksia sekä viranomaisten valvontatehtävää. Asetusehdotuksessa on otettu huomioon myös toiminnanharjoittajien esille tuomia epäkohtia nykyisin voimassa olevista säännöksistä ja pyritty löytämään ratkaisuja näiden epäkohtien poistamiseksi kuitenkin siten, että toiminnan turvallisuus ei näiden muutosten vuoksi vaarannu. Tällaisia muutoksia ovat mm. ilotulitteiden konttivarastointiajan pidennys (44 ), louhintaräjähteiden säilytystä koskeva säännös (58 ) sekä räjäytystyöstä tehtävän ilmoituksen määräajan lyhennys (60 ). 4 Asetusehdotuksen valmistelu Asetusehdotus on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä yhteistyössä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston kanssa. Asetusehdotusta on käsitelty myös turvallisuustekniikan neuvottelukunnan räjähdejaostossa. Työ- ja elinkeinoministeriö lähetti asetusehdotuksen lausunnolle asetuksen soveltamisalaan liittyville ministeriöille, virastoille, valvontaviranomaisille sekä elinkeinoelämän ja muille asiaan liittyville järjestöille. Saadut lausunnot on pyritty ottamaan huomioon mahdollisimman hyvin. Oikeusministeriön lausunnossa on kiinnitetty huomiota siihen, onko kemikaaliturvallisuuslaissa asianmukaiset valtuudet tarkempien säännösten antamiseen. Lausunto on pyritty ottamaan huomioon siten, että asetusehdotuksen säännöksiä on osittain muutettu vastaamaan paremmin laissa olevaa asetuksenantovaltuutta. Lisäksi perustelumuistioon on lisätty selvennyksiä, minkä laissa olevan valtuuden perusteella asianomainen säännös on tarkoitus antaa. Valmistelun yhteydessä on myös todettu, että kemikaaliturvallisuuslakia on muutettu useaan kertaan lain 10 vuoden voimassaolo-

10 10 ajan aikana. Kemikaaliturvallisuuslain osalta on tarpeen tehdä lähivuosina kokonaisuudistus, jossa tarkennetaan muun muassa asetuksenantovaltuuksia koskevia säännöksiä. Ilotulitealan toiminnanharjoittajat ovat lausunnossaan esittäneet, että myymälärakennuksen ulkopuolelle pihamaalle sijoitettavan konttivaraston kolmen viikon määräaika on ilotulitteiden turvallisen kuljetustoiminnan kannalta liian lyhyt. Tämän vuoksi määräaikaa ehdotetaan pidennettäväksi neljään viikkoon. Suomen Yrittäjät ja Koneyrittäjien liitto ovat lausunnoissaan kiinnittäneet huomiota louhinta-alalla räjäytystöitä suorittavien pienten yritysten ongelmaan säilyttää pienehköjä määriä räjähteitä eri työkohteiden välisenä aikana toiminnanharjoittajan omalla tontilla tai hallinnoimalla alueella. Asetusehdotuksen ehdotetaan lisättäväksi louhintaräjähteiden säilytystä koskeva uusi 58, jonka mukaan toiminnanharjoittaja, joka elinkeinotoimintana harjoittaa räjäytys- ja louhintatyötä, saisi säilyttää enintään 60 kg louhintaräjähteitä hallinnassaan olevassa tilassa. Tarkemmat tekniset turvallisuusvaatimukset tälle säilytystavalle säädettäisiin valtioneuvoston asetuksessa räjähteiden käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista. Suomen Ampumaurheiluliitto ja Suomen Metsästäjäliitto ovat esittäneet lausunnoissaan muun muassa, että ampuma-aseiden patruunoiden ja niissä käytettävien sytytysnallien ja ruudin säilytys- ja luovutusmääriä nostettaisiin asetusehdotuksessa esitetyistä määristä. Lausunnoissa on myös esitetty näkemyksiä siitä, että ampumaaseiden patruunoiden ja niihin liittyvien sytytysnallien ja ruudin säilytyksestä ja luovutuksesta säädettäisiin pelkästään ampuma-aselainsäädännössä. Asetusehdotus on ollut tarkastettavana oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä. 5 Voimaantulo Asetusehdotuksen on tarkoitus tulla voimaan