Kuntotarkastus asuntokauppaa varten

Transkriptio

1 Suoritusohje (kuntotarkastuksen tekijälle) Ohje on osa Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteistä Toimintamallia. Ohjeen osittainen kopiointi on kielletty. 1 (20)

2 SISÄLLYSLUETTELO Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteinen Toimintamalli- kehityshankkeen johtoryhmässä on ollut edustajat seuraavista tahoista: Ympäristöministeriö, Kuluttajavirasto, Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto, Suomen Kiinteistöliitto, Rakennustietosäätiö, Teknillinen Korkeakoulu, Tekes ja Insinööritoimisto Raksystems Oy. Ohjeen laadintatyöstä on vastannut Insinööritoimisto Raksystems Oy. 1 KUNTOTARKASTUKSEN TEKIJÄLLE KUNTOTARKASTUKSEN PERIAATTEET KUNTOTARKASTUKSEN TAVOITTEET KUNTOTARKASTUKSESTA SOPIMINEN Sopiminen Kuntotarkastuksen valmisteleminen Kuntotarkastuksen menettelytapa RAKENNETTA RIKKOMATTOMAN KUNTOTARKASTUS- MENETTELYN EPÄVARMUUSTEKIJÄT KUNTOTARKASTUKSEN SISÄLTÖ Kaikki kohteet Omakotitalot Erillis-, pari- ja rivitalohuoneistot Kerrostalohuoneistot KUNTOTARKASTUKSEN LAAJUUS 8 8 KUNTOTARKASTUKSESSA TEHTÄVÄT MITTAUKSET KUNTOTARKASTUSRAPORTTI Kuntotarkastusraportin sisältö Kuntotarkastusraportin laatiminen Kuntotarkastusraportin liitteet KUNTOTARKASTAJAN VASTUU, VALMIUDET JA ASIANTUNTEMUS Kuntotarkastajan vastuu Valmiudet ja asiantuntemus KUNTOTARKASTUKSESSA TARVITTAVIA APUVÄLINEITÄ Henkilökohtaiset suojaimet Kevyet käsityökalut ja välineet Välttämättömät mittalaitteet ja -välineet Suositeltavat raskaat käsityökalut (ei välttämättömiä) KUNTOTARKASTUKSEN SISÄLTYVÄT TARKASTELUT Rakenteiden ja järjestelmien kunnon tarkastelu Turvallisuuden tarkastelu Mahdollisten terveyshaittaa tuottavien vaurioriskien tarkastelu KUNTOTARKASTUSTA TARKENTAVAT JA TÄYDENTÄVÄT LISÄTUTKIMUKSET Kuntotutkimukset Muut selvitykset TOIMINTAMALLIN JOHTORYHMÄ JA LAATIJAT Ohje on osa Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteistä Toimintamallia. Ohjeen osittainen kopiointi on kielletty. 2 (20)

3 1 KUNTOTARKASTUKSEN TEKIJÄLLE Kuntotarkastuksen suoritusohjeen tarkoituksena on yhtenäistää ja selkeyttää asuntokaupan yhteydessä tehtävää kuntotarkastusta sekä parantaa tarkastusten yleistä luotettavuutta. Ohje soveltuu kerros-, rivi-, erillis- ja paritalohuoneistojen sekä omakotitalojen kaupan yhteydessä tehtäviin kuntotarkastuksiin. Yleisen suoritusohjeen tarkoituksena on ohjata kuntotarkastustoimintaa siten, että suoritusohjeessa määritellyt asiat tarkastetaan ja raportoidaan tilaajalle aina kun kuntotarkastus tehdään asuntokaupan yhteydessä. Suoritusohje yhdessä tilaajan ohjeen kanssa pyrkii varmistamaan, että tilaajalle ei jää väärää käsitystä kuntotarkastuksen tarkoituksesta ja sisällöstä. Suoritusohjeen tarkoitus ei ole määritellä tai rajata yrityskohtaisia toimintatapoja. Kuntotarkastuksen tekijöiden on itse huolehdittava oman kokemuksen ja ammattitaidon kehittämisestä ja toiminnan laadusta. 2 KUNTOTARKASTUKSEN PERIAATTEET Kuntotarkastus on tehtävä niin, etteivät tilaaja ja muut kohteen ulkopuoliset tekijät saa vaikuttaa tarkastuksen laatuun, suoritustapaan tai tulosten raportointiin. Kuntotarkastuksen periaatteena on tarkastaa kohde aina kokonaisuudessaan tässä ohjeessa määritellyssä laajuudessa, koska yksittäisen tilan (kuten kylpyhuone) tarkastamisella ei voi muodostaa käsitystä koko rakennuksesta. Kuntotarkastaja ei ole velvollinen tekemään sovittua laajempaa tarkastusta tai kuntotutkimustoimenpiteitä tarkastuskäynnin yhteydessä ilman eri sopimusta. Havainnot raportoidaan vain sellaisista kohdista, jotka on nähty tai muutoin todettu. Oletuksia ja tulkinnanvaraisia lausumia tulee välttää. Tämän takia mm. havaintojen tekemiseen vaikuttaneet rajaukset on ehdottomasti mainittava raportissa, muussa tapauksessa tilaajalle aiheutuu helposti tulkintavaikeuksia ja niiden perusteella mahdollisesti vääristä toimenpiteistä johtuvaa vahinkoa. Kuntotarkastajan työhön ei kuulu ottaa kantaa havaituista vaurioista aiheutuviin oikeudellisiin vastuukysymyksiin. 3 KUNTOTARKASTUKSEN TAVOITTEET Asunto- ja kiinteistökaupan yhteydessä tehtävän kuntotarkastuksen tavoite on tuottaa puolueetonta tietoa tarkastettavan kohteen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista ja mahdollisista vaurioriskeistä välineeksi asuntokaupan osapuolille. LVISA-tekniikka arvioidaan vain näkyviltä osin ja iän perusteella, muuten on aina tehtävä erillinen selvitys. Kuntotarkastuksen avulla vähennetään sitä riskiä, että kaupan jälkeen paljastuu vikoja, virheitä tai vaurioita, jotka johtavat tyytymättömyyteen tai riitaan osapuolten välillä. Ohje on osa Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteistä Toimintamallia. Ohjeen osittainen kopiointi on kielletty. 3 (20)

4 4 KUNTOTARKASTUKSESTA SOPIMINEN 4.1 Sopiminen Kuntotarkastuksesta tulee aina sopia kirjallisesti ja sopimusasiakirjasta tulee ilmetä vähintään seuraavat tiedot: tarkastuksen tilaaja, kohde ja kohteen omistaja tilauspäivä, suoritusajankohta ja tarkastuksen suorittaja tarkastuksen tarkoitus ja ennen tarkastusta huomioitavat asiat tarkastuksen sisältö, laajuus ja suoritustapa tarkastuksen mahdolliset rajaukset omistajan suostumus mahdollisten mittausreikien (max 3 kpl) poraamiseen tarkastuksen kiinteä hinta tai veloitusperusteet mahdolliset muut kulut kuten esim. matkakulut päiväys ja tilaajan hyväksyntä (allekirjoitus) 4.2 Kuntotarkastuksen valmisteleminen Ennen kuntotarkastusta tilaajalle annetaan valmistautumisohjeet tarkastusta silmällä pitäen sekä pyydetään järjestämään kohdetta koskevat asiakirjat kuntotarkastajan käyttöön. Tilaajaa pyydetään etukäteen selvittämään voimassa olevan yhtiöjärjestyksen mukainen kunnossapidon vastuunjako siltä osin, että noudatetaanko yhtiössä normaalia Suomen Kiinteistöliiton suosittelemaa jakoa, vai onko yhtiössä tästä poikkeuksia. Erikseen sovittaessa myös kuntotarkastaja voi hankkia ko. asiakirjat. Olennaisia asiakirjoja omakotitalojen ja erillis-, pari- sekä rivitalohuoneistojen osalta ovat mm: arkkitehti- ja rakennuslupapiirustukset rakennepiirustukset ja työselitykset LVISA-piirustukset ja -työselitykset Isännöitsijäntodistus lopputarkastuspöytäkirja(t) huoltokirjat ja vastaavat peruskuntoarvio ja muut yksittäiset kuntotutkimusraportit (jos tällaisia on tehty) Kun kyseessä on kerrostalohuoneisto, olennaisia asiakirjoja ovat mm: isännöitsijäntodistus huoneiston pohjapiirustus huoltokirjat ja vastaavat peruskuntoarvio ja muut yksittäiset kuntotutkimusraportit (jos tällaisia on tehty) Ohje on osa Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteistä Toimintamallia. Ohjeen osittainen kopiointi on kielletty. 4 (20)

5 Ennen tarkastusta, tarkastuksen yhteydessä tai tarkastuksen jälkeen tulee haastatella myös kohteen käyttäjää. Ellei haastattelu onnistu, kirjataan se kuntotarkastusraporttiin. Lähtötiedot kirjataan kuntotarkastusraporttiin. Kohteen käyttäjän tai omistajan tulee kertoa kohteesta kaikki tietämänsä asiat mahdollisimman kattavasti. Tällaisia asioita ovat mm. kohteen: omistushistoria huolto-, vaurio- ja korjaushistoria tiedossa olevat vauriot tai epäilykset niistä tulevat, suunnitellut tai tiedossa olevat korjaustoimenpiteet käyttötottumukset (vaikutukset kohdistuvat laitteiden kestoikään sekä energiankulutukseen) poikkeavat hajuhavainnot ja mahdollinen oireilu rakennuksessa tai sen osassa, esiintymisajankohdat Kun kyseessä on erillis-, pari-, rivi- tai kerrostalohuoneisto, haastatellaan käyttäjän lisäksi mahdollisuuksien mukaan kohteen isännöitsijää. 4.3 Kuntotarkastuksen menettelytapa Kohde tarkastetaan tämän suoritusohjeen mukaisesti näkyviltä osiltaan arvioimalla kohdetta pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin. Kuntotarkastus on tekninen arvio, joka perustuu kuntotarkastajan asiantuntemukseen ja kohteessa tekemiin havaintoihin, rakennus- tai rakennepiirustuksista ja kohteen käyttäjän haastattelusta sekä muista kohdetta koskevista asiakirjoista saatuihin tietoihin kohteen kunnosta, korjaustarpeista ja mahdollisista vaurioriskeistä tarkastushetkellä. Mahdollisten vaurioiden syihin otetaan kantaa vain syy-yhteyden ollessa yksiselitteinen ja selvästi osoitettavissa, muussa tapauksessa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimus. Viimeksi mainittujen tarve perusteluineen tulee esittää kuntotarkastusraportissa. Kuntotarkastuksen yhteydessä voidaan tehdä epäilyttävän havainnon varmistamiseksi pienimuotoinen, rakenteeseen kohdistuva ja yleensä kuntotutkimuksen luonteinen toimenpide kuten yksittäisen listan irrottaminen tarkastusluukun avaaminen yksittäisen reiän poraaminen puu- ja koolauksella kasvatettuihin rakenteisiin (mm. sisäpuolelta koolatut kiviainesrakenteiset ulkoseinät, väliseinät, puurakenteiset ylä- ja alapohjarakenteet) suhteellisen kosteuden mittaamista varten rakenteen sisältä (ei betoni- ja kiviainesrakenteet). Kuntotarkastukseen sisältyy enintään kolmen mittausreiän poraaminen ilman eri veloitusta. Ohje on osa Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteistä Toimintamallia. Ohjeen osittainen kopiointi on kielletty. 5 (20)

6 Toimenpiteisiin tulee aina saada lupa tilaajalta tai omistajalta. Edellä mainittua suuremmasta kuntotutkimustoimenpiteestä on aina tehtävä erillinen sopimus. Sopimuksesta tulee ilmetä suoritettava toimenpide ja vastuut, mm. kuka korjaa jäljet jos tähän on tarvetta. Mikäli kohteessa on sellaisia vikoja tai puutteita, jotka voivat aiheuttaa vaaraa kuntotarkastajalle (mm. ampiaispesät kulkureiteillä tai huonokuntoiset tikkaat) tai tarkastettavissa tiloissa on esteitä tai tiloihin ei päästä, ei kuntotarkastusta näiltä osin suoriteta. Tarkastusta rajaavat tai estävät asiat tulee mainita kuntotarkastusraportissa. 5 RAKENNETTA RIKKOMATTOMAN KUNTOTARKASTUSMENETTELYN EPÄVARMUUSTEKIJÄT Pääosin aistinvaraisen ja rakenteita rikkomattoman tarkastusmenetelmän perusteella ei voi antaa täyttä varmuutta kohteen vauriottomuudesta. Rakenteissa piileviä sisäisiä virheitä ja vaurioita ei voi havaita, ellei vauriokohdissa ole tarkastushetkellä rakenteiden pinnalle näkyvää tai muulla tavalla aistittavaa viitettä, tai näiden perusteella tehtävässä kartoituksessa kosteudentunnistimella tai suhteellisen kosteuden mittalaitteella havaittavaa poikkeavaa kosteutta. Epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai suosittaa lisätutkimuksia (kuntotutkimus) asian varmistamiseksi. 6 KUNTOTARKASTUKSEN SISÄLTÖ Tämä ohje soveltuu sekä omakotitalojen että erillis-, pari-, rivi- ja kerrostalohuoneistojen tarkastukseen. Tarkastuksen sisältö ja laajuus riippuu em. kohdetyypistä seuraavasti: 6.1 Kaikki kohteet Kuntotarkastus rajautuu käyttäjän tai omistajan haastatteluun, asiakirjoihin ja piirustuksiin tutustumiseen, kohteessa aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin tehtävään tarkastukseen. LVISA-järjestelmien osalta tarkastus rajautuu vain näkyviltä osin ja iän perusteella arvioitaviin asioihin, tarkemmat selvitykset tulee tehdä erillisin kuntotutkimuksin. Kuntotarkastajan tulee asiantuntijana mainita kuntotarkastusraportissa myös sellaiset havainnot, jotka voivat viitata mahdollisiin piileviin vaurioihin ja joiden varmistaminen tästä syystä vaatii erityisiä lisäselvityksiä tai kuntotutkimusta. Kuntotarkastus ei koske kohteesta tai huoneistosta erillään olevia yleisiä tiloja, ellei siitä tilauksen yhteydessä erikseen sovita (mm. piharakennukset ja asunnoista erillään olevat esim. varasto- ja saunatilat, tekniset tilat). Ohje on osa Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteistä Toimintamallia. Ohjeen osittainen kopiointi on kielletty. 6 (20)

7 6.2 Omakotitalot Omakotitaloissa tarkastus on laajin ja tarkastukseen kuuluu kaikki tässä ohjeessa mainitut toimenpiteet ja tarkastuskohteet. Omakotitalot ovat kiinteistöjä, jolloin niiden kauppaa sääntelee maakaari. Omistaja vastaa rakennuksesta itse. 6.3 Erillis-, pari- ja rivitalohuoneistot Tarkastuksen sisältö on lähes yhtä kattava kuin omakotitaloissa. Tarkastus poikkeaa omakotitalon tarkastuksesta seuraavilta osin. Taloyhtiön yhteisiä teknisiä tiloja ei tarkasteta. Huoneiston ulkopuolinen tarkastus rajautuu tarkastettavan huoneiston kohdalla oleviin rakenteisiin; eli naapurihuoneistoissa olevia rakennusosia, vaurioita tai riskejä ei tarkasteta. Tarkastuksen yhteydessä tulee selvittää, onko kiinteistöön tehty peruskuntoarvio, muita tutkimuksia tai onko olemassa korjaussuunnitelmia. Näihin tulee mahdollisuuksien mukaan tutustua ennen kuntotarkastusta pyytämällä ne tarkastajan käyttöön. Peruskuntoarvioon tutustuttaessa huomiota kiinnitetään lähinnä tarkastettavana olevaan kohteeseen vaikuttavista asioista. Asia tulee mainita kuntotarkastusraportissa. Asunto-osakeyhtiön huoneiston kauppaa sääntelee asuntokauppalaki. Huoneiston omistaja vastaa pääsääntöisesti huoneiston pintamateriaaleista ja asunto-osakeyhtiö vastaa kiinteistä rakenteellisista osista. Yleinen vastuunjako osakkaan ja yhtiön välillä on kuvattu Suomen Kiinteistöliiton julkaisemassa ohjeellisessa kunnossapidon vastuunjakotaulukossa. Tästä yleisestä vastuunjaosta on kuitenkin voitu poiketa yhtiöjärjestysmääräyksen, yhtiökokouspäätöksen tai hallinnonjakosopimuksen perusteella. 6.4 Kerrostalohuoneistot Ohjetta luettaessa tulee huomioida, että kerrostalohuoneistoissa tarkastus rajoittuu huoneiston sisäpuolisiin tiloihin. Huoneiston ikkuna- ja ovirakenteiden tarkastus kuuluu tarkastukseen. Tarkastuksen yhteydessä tulee selvittää, onko kiinteistöön tehty peruskuntoarvio, muita tutkimuksia tai onko olemassa korjaussuunnitelmia. Näihin tulee mahdollisuuksien mukaan tutustua ennen kuntotarkastusta pyytämällä ne tarkastajan käyttöön. Peruskuntoarvioon tutustuttaessa huomiota kiinnitetään lähinnä tarkastettavana olevaan kohteeseen vaikuttavista asioista. Asia tulee mainita kuntotarkastusraportissa. Asunto-osakeyhtiön huoneiston kauppaa sääntelee asuntokauppalaki. Huoneiston omistaja vastaa pääsääntöisesti huoneiston pintamateriaaleista ja asuntoosakeyhtiö vastaa kiinteistä rakenteellisista osista. Yleinen vastuunjako osakkaan ja yhtiön välillä on kuvattu Suomen Kiinteistöliiton julkaisemassa ohjeellisessa kunnossapidon vastuunjakotaulukossa. Tästä yleisestä vastuunjaosta on Ohje on osa Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteistä Toimintamallia. Ohjeen osittainen kopiointi on kielletty. 7 (20)

8 kuitenkin voitu poiketa yhtiöjärjestysmääräyksen, yhtiökokouspäätöksen tai hallinnonjakosopimuksen perusteella. 7 KUNTOTARKASTUKSEN LAAJUUS Ennen varsinaista tarkastusta, kuntotarkastaja laatii itselleen tarkastussuunnitelman, jossa hän tarkentaa tarkastuksen painopistealueita kohteen ominaispiirteiden mukaan, ottaen huomioon mm. kohteen rakennustavan ja iän. Seuraavien osa-alueiden tarkastelu suoritetaan aina mahdollisten ongelmakohtien tai vaurioriskien kartoittamiseksi (huomioiden kohdan 6 kohdetyypistä johtuvat rajaukset) a) Perustukset, alapohja ja rakennuksen vierusta näkyvissä olevat perustus- ja alapohjarakenteet ja rakennusosat rakennuksen sisä- ja ulkopuolelta ryömintätila rakennuksen vierusta, maanpintojen vietot, rakennuspaikka (talviaikana voi lumi rajoittaa havaintojen tekoa) sade- ja sulamisvesien hallittu poisohjaaminen mahdolliset salaojien tarkastuskaivot maanpintojen korkeusasema suhteessa rakennuksen lattiatasoon ja ulkoseinärakenteisiin näkymättömissä olevia rakenneosia koskevia riskejä arvioidaan mahdollisuuksien mukaan rakennepiirustuksista b) Ulkoseinät ja julkisivut näkyvissä olevat runko- ja julkisivurakenteet ja rakennusosat rakennuksen sisä- ja ulkopuolelta näkymättömissä olevia rakenneosia koskevia riskejä arvioidaan mahdollisuuksien mukaan rakennepiirustuksista c) Ikkunat ja ulko-ovet kunto, tiiveys ja toiminta, vesipeltien kallistukset d) Yläpohja ja vesikatto yläpohjarakenteet, ullakkotilat ja vesikatto varusteineen e) Märkätilat suihkulliset WC:t, kodinhoitotilat ja kurapisteet, pesu- ja kylpyhuoneet, uimaallastilat ja saunat, joissa pintarakenteille voi roiskua vettä tai ne kastuvat mahdollisen vedeneristyksen liitos lattiakaivoon lattian kaltevuuksien tarkastelu vesivaa alla seinä- ja lattiarakenteiden materiaalit sekä pintamateriaalit kirjattava Ohje on osa Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteistä Toimintamallia. Ohjeen osittainen kopiointi on kielletty. 8 (20)

9 f) Muut sisätilat sisäolosuhteet (sisäilmasto aistinvaraisesti, suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittaukset) aistinvaraisesti havaittavat vauriot ja viitteet mahdollisista vaurioriskeistä g) Lämmitys tiedot kattila- ja poltinlaitteista, muista lämmityslaitteista, sekä öljysäiliöistä (ikä ja viimeksi suoritetut huollot, tarkastukset ja korjaukset), savuhormin sisävuorausputken olemassaolo, savuhormi(e)n edellinen nuohouskerta ja nuohousväli pintapuolisesti arvioitavat lämmitysjärjestelmän osat kuten lämmitysvesijohdot ja patterit sekä lämmönsäätöventtiilit (toiminta ja vuodot) putkieristysten kunto h) Vesi- ja viemärilaitteet vesi- ja viemäriverkoston näkyvät osat (esim. lattiakaivot ja viitteet syöpymiin pesualtaiden metallisissa viemäriputkissa), ikä sekä huolto- ja korjaushistoria pintapuolisesti arvioitavat vesi- ja viemärilaitteiden osat kuten vesikalusteet, hanat ja sekoittajat (toiminta ja vuodot) jäte- ja käyttöveden käsittelylaitteistot (kunnallistekniikan ulkopuolella) i) Ilmanvaihto ilmanvaihdon toimivuuteen oleellisesti vaikuttavien puutteiden havainnointi (mahdollisten hajujen toteaminen, ilmanvaihtotavan toteaminen, mahdollisen ilmanvaihtokoneen toiminnan ja käytön selvittäminen, poistoilmaventtiilien puuttuminen, korvausilman saatavuus) tulo- ja poistoilmaventtiilien tila (sijainti, asento ja puhtaus) ilmavirtauksen suunta poistoilmaventtiileissä ilmanvaihtokojeiden ikä sekä huolto- ja korjaushistoria j) Sähköistys pintapuolisesti havaittavat, käyttöturvallisuuteen vaikuttavat puutteet (rikkoutuneen eristeet ja peitelevyt, irtonaiset kytkimet ja pistorasiat tms.) järjestelmän ikä sekä huolto- ja korjaushistoria k) Palovaroittimet varoittimien olemassaolo, sijoittelu ja toiminta Kuntotarkastusraportissa on mainittava, mikäli jotakin tarkastusta ei ole voitu tehdä. Raportissa on myös mainittava havaintojen perusteella todetut riskit tai lisätutkimustarve. Ohje on osa Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteistä Toimintamallia. Ohjeen osittainen kopiointi on kielletty. 9 (20)

10 8 KUNTOTARKASTUKSESSA TEHTÄVÄT MITTAUKSET Kuntotarkastuksessa käytettävien mittalaitteiden sekä mittaus-, analysointi- ja tutkimusmenetelmien tulee olla yleisesti hyväksyttyjä tai alalla yleisesti käytettyjä ja hyväksi todettuja. Mittalaitteiden tulee olla valmistajan suositusten mukaisesti kalibroituja. Kuntotarkastuksen yhteydessä tehdään seuraavat mittaukset (huomioiden kohdan 6 kohdetyypin mukaiset rajaukset): Aina tehtävät mittaukset suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittaukset sisä- ja ulkoilmasta poikkeavan kosteuden havainnointi kosteudentunnistimella haarukoimalla kosteudelle tavallisesti alttiina olevista paikoista paperiarkilla tai merkkisavulla tehtävät ilmanvirtaushavainnot (mm. epäilyttävissä ilmavuotopaikoissa havainnon varmistus ja IVpoistoventtiilit tarkkuudella toimiiko vai ei) maanpinnan ja lattiatasojen välisten korkeuserojen vertaaminen riskitekijän arvioimista varten (talviaikana voi lumi rajoittaa havaintojen tekoa) mahdollisuuksien mukaan salaojien tarkastuskaivojen sisäpuolinen tarkastaminen ja tarkastuskaivossa olevien salaojaputkien korkeusaseman vertaaminen maanpintaan, perustustasoon tai ryömintätilan maapohjan tasoon (mittauksen perusteella ei voi ottaa kantaa salaojien olemassaoloon tai toimivuuteen, vain tarkastuskaivojen tilaan, lietepesissä olevan lietteen määrään ja salaojaputkien korkeusasemaan) Tarvittaessa tehtävät mittaukset riskihavainnon johtopäätösten tueksi ilman suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittaukset ullakko- tai yläpohjatilasta ja ryömintätilasta, jos sellainen on ja mittaaminen tilasta on mahdollista. Yksittäinen mittaustulos (yläpohja- ja ryömintätilat) tulee kokonaiskuvan saamiseksi yhdistää tilasta tehtyihin havaintoihin. Yksittäisellä mittaustuloksella ei ole mainituissa kohteissa oleellista merkitystä, pidemmän aikavälin seuranta kuvaa kokonaistilannetta yksittäistä sääherkkää mittaustulosta paremmin riskihavainnon johtopäätösten tueksi puun kosteuden mittaus kattorakenteista kotelomaisten ja ontelorakenteiden (esim. kevytrakenteinen väliseinä tai sisäpuolelta peitetty kiviainesrakenteinen seinä) sisäpuolisen ilman suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittaaminen pintapuolisen riskihavainnon johtopäätösten tueksi. Tarkastukseen sisältyy enintään kolmen tarkastusreiän poraaminen, mahdollisista lisäporauksista tulee erikseen sopia tilaajan kanssa. Lisäksi kyseisen kohdan tarkastelu puun kosteuden mittalaitteella, jos on syytä epäillä kosteusvaurioriskiä pintalämpötilan mittaukset ulkoseinien sisäpinnoilta. Pintalämpötilan mittauksia ei suoriteta kattavasti, vaan ainoastaan tehtyjen havaintojen varmistamiseksi (kylmäsillat tms.). Pintalämpötilan mittauksia ei voida suorittaa kesäaikaan. Ohje on osa Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteistä Toimintamallia. Ohjeen osittainen kopiointi on kielletty. 10 (20)

11 Kuntotarkastuksen yhteydessä ei tehdä mm. seuraavia tarkasteluja ja mittauksia: lämmöneristysten kunnon tai eristyspaksuuden tarkastaminen betoni-, tiili- ja harkkorakenteiden suhteellisen kosteuden mittaukset salaojien ja muiden maan alla olevien rakenteiden tarkastaminen kalusteiden tai pintarakenteiden alla ja takana olevat rakenteet kylmäsiltojen järjestelmällinen etsiminen ja tutkiminen, ellei kyseessä ole selvän havainnon varmistaminen tai jos piirustuksista havaitaan viitteitä tämänkaltaisista riskipaikoista lämpö- ja ilmavuotojen tutkiminen ja lämpökamerakuvaukset ilmavirtausmäärien mittaukset (l / s, m3 / min) sisäilmamittaukset (mikrobiperäiset- ja muut sisäilman epäpuhtaudet) mittapoikkeamien, halkeamien, painumien ja taipumien mittaaminen piirustustenmukaisuuden, rakennusluvan mukaisuuden tai toisten antamien tietojen oikeellisuuden varmistaminen pinta-alojen oikeellisuuden tarkastaminen asbestikartoitus 9 KUNTOTARKASTUSRAPORTTI 9.1 Kuntotarkastusraportin sisältö Kuntotarkastusraportti tehdään kirjallisena ja luovutetaan tilaajalle, ellei muuta ole sovittu. Raportissa esitetään tarkastuksessa havaitut oleelliset vauriot, riskit, puutteet ja korjaustarpeet, sekä suositukset ja toimenpide-ehdotukset tarkastushetkellä havaittujen epäkohtien selvittämiseksi tai korjaamiseksi, sekä seuraukset, ellei korjaustoimiin ryhdytä. Kuntotarkastusraporttia laadittaessa tulee huomioida, että kuntotarkastusraportti ei ole korjaustyöselitys tai -suunnitelma. Kuntotarkastusraportissa esitetään vähintään: kohde ja kohteen osoite tarkastuksen tarkoitus tarkastuksen sisältö ja laajuus tarkastusmenettelyn epävarmuustekijät tarkastuksen tilaajan yhteystiedot kohteen omistajan yhteystiedot jos eri kuin tilaaja tarkastettavien kohteiden (määrä), tyyppi ja käyttötarkoitus kohteen rakennusvuosi tai -vuodet kohteen omistushistoria tilaajan tai omistajan selvityksen mukaan kohteen pääasiallinen rakennustapa pinta-alat (hm2, brm2), rakennuksen tilavuus ja kerrosten lukumäärät (kerrotut tai asiakirjoista saadut tiedot) rakennusosien päämateriaalit (perustukset, ala-, väli- ja yläpohjat, runko, julkisivut, vesikatto jne.) Ohje on osa Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteistä Toimintamallia. Ohjeen osittainen kopiointi on kielletty. 11 (20)

12 yleistiedot LVISA-järjestelmistä (mm. mahdolliset energiankulutustiedot) tiedot kohteen erityisjärjestelmistä (hälytys- tms. järjestelmät) tulisijojen laatu ja toimivuustiedot (tarkastajalle kerrotut tiedot) erityistilojen (esim. jäähdytetyt tilat) määrä ja laatu tarkastajan käytettävissä olleet asiakirjat isännöitsijäntodistuksesta tai isännöitsijältä saadut tiedot korjaushistoria sekä tehdyt korjaus- tai muutostyöt, suoritusajankohta (-kohdat) ja suorittaja(t) jos tiedossa kohteeseen suunnitellut toteuttamattomat korjaukset käyttäjän tai omistajan tekemät havainnot ja esiintyneet sekä tiedossa olevat ongelmat ja vauriot sekä tehdyt korjaukset kuntotarkastajan kohteessa havaitsemat oleelliset virheet, puutteet, vauriot ja riskit sekä rakenteelliseen turvallisuuteen, käyttöturvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavat riskit ja korjaustarpeet sekä päätelmät niiden merkityksestä edellisten perusteella tehdyt johtopäätökset ja yhteenveto toimenpide- ja/tai korjaussuositukset sekä niiden perusteet riskit, ellei ehdotettuja parannus- tai korjaustoimenpiteitä tehdä tai niitä lykätään esitetystä mahdolliset mittaustulokset tulee esittää selkeästi (esim. taulukkomuodossa), erittäin oleellista on kertoa mittaustulosten ja esitettyjen numerotietojen merkitys kosteudentunnistimen (pintakosteusmittarin) lukemia ei ilmoiteta raportissa, koska lukemat eivät ole yksiselitteisesti tulkittavia mittaustuloksia (vrt. suhteellisen kosteuden lukemat) Kuntotarkastuksen suorittamiseen tai laajuuteen vaikuttavat rajaukset ja rajausten syy on mainittava raportissa selvästi. Kuntotarkastusraporttiin ei sisälly kustannusarviota tai PTS-suunnitelmaa. 9.2 Kuntotarkastusraportin laatiminen Kuntotarkastusraportti tulee laatia mahdollisimman yksiselitteiseksi. Raportin perusteella myös henkilön, jolla ei ole rakennustekniikan erityisosaamista, on pystyttävä muodostamaan riittävän hyvä ja ymmärrettävä käsitys kohteen kunnosta. Raportissa tulee välttää oletuksia ja muita epätarkkuuksia, ehdollisia muotoja ja runsaita viittauksia. Raportin sävyn tulee olla toteava. Kappaleet ja lauseet muotoillaan ja jäsennellään lyhyiksi raportin selkeyden ja luettavuuden takia. Mikäli eri vuodenajat aiheuttavat rajoituksia havaintojen tekemiselle, tulee tästä raportissa mainita. Erittäin oleellista on kertoa havaintojen ja mittaustulosten merkitys tulkintavirheistä johtuvien väärien toimenpiteiden eliminoimiseksi. Ei esim. riitä, että kerrotaan rakenteessa olevan kosteutta, on pystyttävä arvioimaan myös kosteuden merkitys. Ellei merkitystä voi luotettavasti arvioida, tulee aina suositella lisäselvityksiä tai kuntotutkimusta jatkotoimenpiteiden pohjaksi. Ohje on osa Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteistä Toimintamallia. Ohjeen osittainen kopiointi on kielletty. 12 (20)

13 Kuntotarkastusraporttiin tulee liittää valokuvia seuraavasti: yleiskuva julkisivuista (1 2 kuvaa), joista saadaan käsitys rakennuksesta yleiskuvat kosteista- ja märkätiloista, joista käy ilmi materiaalit ja tilaratkaisut kaikki mahdolliset vahinkopotentiaalit, sekä mahdolliset ongelmakohdat. Kohde kuvataan, jos katsotaan, että kuvalla voidaan tuoda selkeää lisäinformaatiota yleiskuva sisätiloista (1 2 kuvaa), joista käy ilmi yleinen sisustusmateriaali sekä taso ja tilarakenteet tarvittaessa yleiskuva jostakin huonetilasta, jossa esim. poikkeavat pintamateriaalit tai jokin tavanomaisesta poikkeava rakenneratkaisu. Muuten yleisesti tiloissa käytetyt pintamateriaalit kerrotaan tekstiosuudessa. 9.3 Kuntotarkastusraportin liitteet Kuntotarkastusraporttiin voi laittaa liitteeksi tekstiä selventäviä taulukoita ja piirroksia, valokopioita ja otteita julkaisuista (lähde mainittava). Kuntotarkastuksessa apuna käytetyt havaintodokumentit ja kohteessa tehdyt havaintopiirrokset jäävät suorittajalle. 10 KUNTOTARKASTAJAN VASTUU, VALMIUDET JA ASIANTUNTEMUS 10.1 Kuntotarkastajan vastuu Kuluttajan toimeksi antamassa kuntotarkastustehtävässä kuntotarkastajan (toimeksisaaja) vastuu määräytyy kuluttajansuojalain 8:nnen luvun mukaisesti. Kuluttajansuojalain mukaan kuntotarkastaja ei voi rajata vastuutaan palvelusuoritteesta saatavaan palkkioon. Yrityksen tai yhteisön toimeksi antamassa kuntotarkastustehtävässä sovelletaan, ellei muuta ole sovittu, konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja (KSE), joiden mukaisesti kuntotarkastajan vastuu voidaan rajata kuntotarkastajan suoritteesta saaman palkkion määrään. Kuntotarkastajan vastuut määräytyvät sen mukaisesti, kummasta toimeksiannosta on kysymys. Kuntotarkastuksesta ja kaikista sen yhteydessä tai erikseen tapahtuvista toimenpiteistä ja rajauksista tulee sopia kirjallisesti ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Kuntotarkastus tulee suorittaa tilaussopimuksessa määritellyn mukaisesti ja suoritteen tulee myös vastata tarkastuksesta tilaajalle ennalta annettuja tietoja. Edellä mainittujen lisäksi kuntotarkastaja vastaa kohteesta tekemiensä ja kuntotarkastusraporttiin kirjaamiensa havaintojen kattavuudesta ja oikeellisuudesta sekä havaintojen pohjalta tekemistään päätelmistä, tulkinnoista ja suosituksista. Ohje on osa Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteistä Toimintamallia. Ohjeen osittainen kopiointi on kielletty. 13 (20)

14 Kuntotarkastaja on vastuussa siitä, että tarkastus tehdään ammattitaitoisesti. Jos tarkastuksessa on virhe, tarkastaja vastaa tästä aiheutuneesta vahingosta. Kuntotarkastaja ei vastaa asunnon varsinaisesta vauriosta tai puutteesta vaan niistä vahingoista, joita vaurion tai puutteen havaitsematta jättäminen tai ilman perusteltua syytä tehty vääräksi osoittautuva toimenpidekehotus on tilaajalle aiheuttanut. Edellisestä johtuen kuntotarkastajan tulee perustella antamansa jatkotoimenpidesuositukset. Kuntotarkastaja ei vastaa hänelle kerrottujen tai kohteen asiakirjoissa esitettyjen tietojen oikeellisuudesta. Kuntotarkastajalla ei ole velvollisuutta tarkastaa saamiensa tietojen tai asiakirjojen oikeellisuutta. Tietojen lähteet tulee siksi aina mainita jos annettuja tietoja kirjataan raporttiin. Jos kuntotarkastaja havaitsee ilmeisen ja merkittävän virheen asiakirjoissa, tulee se mainita raportissa. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa kuntotarkastuksen suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta Valmiudet ja asiantuntemus Kuntotarkastajalla tulisi olla mm. rakennustekninen perustieto kuntotarkastuksen vaativuuden edellyttämää säännöllistä lisäkoulutusta, kuten alalle erikoistuneiden yritysten tai oppilaitosten tms. alan asiantuntijaorganisaatioiden järjestämää täsmäkoulutusta, esimerkiksi kuntoarvioijan ja kuntotutkijan koulutusta kokemusta uudis- ja korjausrakentamisesta eri tyyppisissä ja eri ikäisissä kohteissa LVIS-tekniikan perusteiden ja toimintaperiaatteiden hallintaa niiltä osin kuin se henkilön peruskoulutukseen kuuluu perustietoa asunto- ja kiinteistökaupan juridiikasta ja osapuolten vastuista Kyetäkseen luotettavasti määrittelemään ja luokittelemaan havaintoja ja niiden merkitystä rakennetekniseltä kannalta sekä mahdollisten vaurioiden mahdollisesti aiheuttamien terveyshaittariskien kannalta hyvällä kuntotarkastajalla tulisi olla perustietoa mm. eri aikoina käytetyistä rakennustavoista, rakenneratkaisuista, materiaaleista ja niiden ominaisuuksista sekä käyttäytymisestä eri olosuhteissa rakennuksissa esiintyvistä erilaisista vaurioista ja niiden syntymekanismeista rakennusfysiikasta (erityisesti rakenteiden lämpö- ja kosteusteknisestä käyttäytymisestä) rakenteellisista mikrobivaurioista ja niiden syntymekanismeista sekä käyttäytymisestä eri olosuhteissa Ohje on osa Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteistä Toimintamallia. Ohjeen osittainen kopiointi on kielletty. 14 (20)

15 Kuntotarkastajan tulee tuntea mittalaitteidensa toimintaperiaate, huolehtia niiden asianmukaisesta käytöstä, huollosta ja kalibroinnista, kyetä tulkitsemaan mittalaitteiden käyttäytymistä oikein eri tilanteissa, sekä tuntea eri materiaalien mittaustapoja koskevat ohjeet (mm. kosteuden mittaaminen betonirakenteista). Kuntotarkastajalle ei ole vielä luotu varsinaista koulutusohjelmaa, auktorisointi- tai pätevöitymisjärjestelmää, mutta sellaista ollaan alalle kehittämässä. 11 KUNTOTARKASTUKSESSA TARVITTAVIA APUVÄLINEITÄ 11.1 Henkilökohtaiset suojaimet Tukevat (kumipohjaiset) työkengät, haalarit ja suojapusero, hansikkaat, kumikengät, kevyitä kengänsuojuksia, käsipyyhkeitä, kevyt ensiapupakkaus (kesäaikana kyypakkaus käärmeenpureman ja ampiaisenpistojen varalta). Yläpohjatiloja ja huonokuntoisia ryömintätiloja tarkastettaessa on suositeltavaa käyttää kokonaamaria varustettuna vähintään P2-suodattimella tai P2 - P3/A2- yhdistelmäsuodattimella (mineraalivilla- ja itiöperäiset yms. pölyt) Kevyet käsityökalut ja välineet Tietojenkeruulomakkeet, muistiinpanovälineet, monitoimiveitsi tai puukko, ruuvitalttoja, teräs- tms. kuula tai vesivaaka, taskupeili tms. tähystin, taskulamppu, kulmarauta tai pieni sorkkarauta, pora, poranteriä, rullamitta, muovitulppia, muovipusseja, silikonipuristin ja -tuubi, ikkuna-avain ja kamera. Lisäksi mukana on suositeltavaa pitää ilmastointiteippiä, mattoveitsi, taltta ja vasara, jatkojohto, tehovalaisin ja kiikarit Välttämättömät mittalaitteet ja -välineet kosteudentunnistin kosteuden paikallistamiseen rakenteista (ns. pintakosteusmittari) puun kosteuden mittalaite (puun kosteuden mittaamiseen) suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittalaite (ilman suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittaamiseen) merkkisavua ilman liikkeiden havainnointiin (savuampulleja) pintalämpömittari (mahdollisten kylmäsiltahavaintojen varmistamiseksi talviaikana) 11.4 Suositeltavat raskaat käsityökalut (ei välttämättömiä) (Kenttä)lapio, suojapeite, iskuporakone tai poravasara ja sopivia teriä kosteusmittausta varten porattavien reikien tekoon, pieni pölynimuri tai ilmapumppu (kosteusmittausta varten kiviaineiseen materiaaliin porattujen reikien puhdistamiseen). Ohje on osa Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteistä Toimintamallia. Ohjeen osittainen kopiointi on kielletty. 15 (20)

16 12 KUNTOTARKASTUKSEEN SISÄLTYVÄT TARKASTELUT 12.1 Rakenteiden ja järjestelmien kunnon tarkastelu Rakenteiden, laitteiden ja järjestelmien kunnon tarkastelu suoritetaan pintapuolisesti ja aistinvaraisesti mahdollisten piilevien vaurioiden aiheuttamien riskien ja lisätutkimustarpeiden määrittelemiseksi. Seuraavat asiat tulee selvittää: rakenteiden tyyppi ja pääasialliset materiaalit laitteiden ja järjestelmien ikä suoritetut huollot ja korjaukset näkyvät vauriot riskiarvio mahdollisista piilevistä vaurioista tai lisätutkimustarpeesta muodostetaan haastattelujen, rakennekuvien, havaintojen, kosteuskartoitusten tulosten, iän ja olosuhteiden perusteella 12.2 Turvallisuuden tarkastelu Kuntotarkastuksessa tulee kiinnittää huomiota turvallisuuskysymyksiin mm. seuraavissa kohteissa: sähkölaitteet (näkyvien kytkinten, pistorasioiden ja liitosten kunto, eli onko peitelevyt ja rasiat ehjiä, näkyykö paljaita johtimia tms.) yleinen paloturvallisuus (mm. hormistojen kunto, palovaroittimen olemassaolo ja toiminta); yksityiskohtaista rakennusajankohtana voimassa olleiden palomääräysten mukaisuutta ei selvitetä tikkaiden, lumiesteiden ja kattosiltojen asianmukaisuus ja kunto luiskien, portaiden sekä kaiteiden asianmukaisuus ja kunto valaistus julkisivun näkyvät vauriot (mm. rapautumisen johdosta mahdollisesti irtoavan kappaleen putoamisvaara) 12.3 Mahdollisten terveyshaittaa tuottavien vaurioriskien tarkastelu Riskejä, jotka voivat vaikuttaa terveellisyyteen, tarkastellaan aistinvaraisin havainnoin. Kohteen terveellisyysnäkökohtien tarkastelussa tulee kiinnittää huomiota mm. seuraaviin asioihin: ympäristön rakenteille aiheuttamat rasitteet (esim. valumavedet) aistinvarainen sisäilmaston ja sisäilman laadun arviointi käytön ja toiminnan aiheuttamat poikkeavat epäpuhtaudet päästöt kuten liuottimet, kaasumaiset epäpuhtaudet, (materiaaliemissiot), materiaalipöly (mm. kokolattiamatot) selvästi havaittavat tai piirustuksista havaitut rakenteiden ilmeisten kylmäsiltojen ja epätiiveyskohtien aiheuttamat haitat (kylmyys, veto ja kosteus) kosteusvauriot, home- ja muut mikrobiperäiset hajut asbestipitoiset materiaalit (ei asbestikartoitus) rakennuksesta tai sen teknisistä laitteistoista johtuva melu Ohje on osa Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteistä Toimintamallia. Ohjeen osittainen kopiointi on kielletty. 16 (20)

17 Terveellisyyteen (mm. sisäilman laatu) liittyviä ongelmia ja puutteita tulee usein esille jo käyttäjähaastatteluissa. Terveellisyysnäkökohdissa ilmenevissä ongelmissa tulee aina tehdä tai suosittaa lisäselvityksiä (esim. sisäilmaston kuntotutkimus). 13 KUNTOTARKASTUSTA TARKENTAVAT JA TÄYDENTÄVÄT LISÄTUTKIMUKSET Tässä luvussa on lueteltu joitakin sellaisia tutkimuksia ja lisäselvityksiä, jotka eivät kuulu kuntotarkastuksen vakiosisältöön Kuntotutkimukset Kuntotutkimuksella tarkoitetaan tietyn rakenteen, rakennusosan tai järjestelmän korjaus- tai perusparannussuunnittelun pohjaksi tehtävää tutkimusta, jossa erilaisten tutkimusmenetelmien avulla selvitetään rakenteiden kunto, tekninen toimivuus, käytetyt materiaalit, rasitusympäristö ja sen vaatima korjaustaso. Tarkentavia kuntotutkimuksia ovat mm. kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus sisäilmaston kuntotutkimus betonijulkisivun kuntotutkimus rapattujen julkisivujen kuntotutkimus rakenteita avaamalla tehtävät kuntotutkimukset betoni-, tiili- ja harkkorakenteiden suhteellisen kosteuden mittaukset lämmöneristyksen tutkiminen (paksuus ja kunto) ja U-arvojen määritys tai kokonaislämmöneristävyyden laskennallinen tarkastelu massiivipuurakenteiden tutkiminen näytteenottoporan avulla lämpövuotojen etsiminen infrapunamittauksella tai lämpökameralla putkistojen kunnon tutkiminen erityismenetelmillä kanavistojen, putkien (mm. salaojat) ja viemärien kuvaukset muut LVISA-laitteiden ja järjestelmien kuntotutkimukset 13.2 Muut selvitykset Kuntotarkastusta tarkentavia lisäselvityksiä ovat mm. home- ja mikrobivauriokartoitus, näytteiden analysointi sisäilmastoselvitykset rakenteiden sisäpuoliset tähystykset materiaalinäytteiden koestus ja analysointi asbestikartoitus radon-mittaukset ilmavirtausmäärien mittaukset maalityyppien analysointi laboratoriossa lähtötietojen paikkansapitävyyden tarkastus energiataloudellinen tarkastelu (energiatodistus) Ohje on osa Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteistä Toimintamallia. Ohjeen osittainen kopiointi on kielletty. 17 (20)

18 14 TOIMINTAMALLIN JOHTORYHMÄ JA LAATIJAT Asuntokaupan Kuntotarkastus Yhteinen Toimintamalli kehityshanke on ollut osa Tekesin Terve Talo teknologiaohjelmaa. Hanketta on ohjannut johtoryhmä ja varsinaisesta ohjeen laadinnasta on vastannut työryhmä. Palautetta ja kommentteja on haettu kymmeniltä tahoilta, jotka on esitetty jäljempänä ns. palaute- ja yhteistyöryhmässä. Johtoryhmä Ympäristöministeriö Ympäristöministeriö Kuluttajavirasto Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Rakennustietosäätiö Teknillinen Korkeakoulu Teknillinen Korkeakoulu Insinööritoimisto Raksystems Oy Tekes Tekes Terve Talo teknologia-ohjelma rakennusneuvos Erkki Laitinen yli-insinööri Seppo Mauramo kuluttaja-asiamies Erik Mickwitz varatuomari Mikael Söderlund tutkimusjohtaja Mauri Marttila päätoimittaja Erkki Suomivuori professori Seppo Huovinen diplomi-insinööri Ari-Veikko Kettunen diplomi-insinööri Marko Malmivaara tekniikan tohtori Ilmari Absetz diplomi-insinööri Markku Rantama Työryhmä Insinööritoimisto Raksystems Oy diplomi-insinööri Marko Malmivaara rakennusmestari Pekka Luostarinen rakennusmestari Matti Koskinen rakennusmestari Juha Sutinen diplomi-insinööri Pekka Vikkula rakennusmestari Tapio Kemoff rakennusinsinööri Erkko Myllykoski Lakiasiaintsto Palo, Lehti, Tolvanen Oy varatuomari Marianne Palo Yhteistyö- ja palauteryhmä Juhani Jäkkö, Huoneistokeskus Oy Lkv Jyrki Ramstedt, PSW Kiinteistömaailma Juhani Ala-Könni, Merita Pankki Oy Jorma Säteri, Sisäilmayhdistys ry Erkki Tikkanen, Insinööritoimisto Hanson Oy Päivi Seppälä, Kuluttajavirasto Risto Ruotsalainen, Allergia- ja astmaliitto ry Juhani Pirinen, Keuhkovammaliitto Ilari Aho, Motiva Jyrki Jalli, Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy Alpo Hyttinen, Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Ohje on osa Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteistä Toimintamallia. Ohjeen osittainen kopiointi on kielletty. 18 (20)

19 Seppo Anttila, Vakuutusyhtiö Pohjola Oy Taisto Malinen, Vakuutusyhtiö Pohjola Oy Veli-Pekka Kemppinen, Vakuutusyhtiö Sampo Anssi Aarnio, Vakuutusyhtiö Sampo Mikko Vaitomaa, Vakuutusyhtiö Sampo Mauri Sirén, Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto ry Marko Silén, Helsingin Kauppakamari/tavarantarkastus Leif Sebbas, Insinööritoimisto Sebbas & Partners Oy Simo Tervo, Allergia- ja astmaliitto ry Helena Kinnunen, Suomen Kiinteistöliitto ry Toimi Niesniemi, HB Sisäilmatutkimus Oy Kauko Tulla, VTT Rakennustekniikka Kari Reijula, Työterveyslaitos Tapio Korkala, Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy Matti Eklund, tavarantarkastaja Markku Luostarinen, Rakennusvauriotutkimus RVT Oy Juhani Nenonen, Suomen Omakotiliitto ry Paavo Koivuranta, Husläkarna, PK-Group Ab Martti Hekkanen, VTT Rakennustekniikka Hannele Rämö, Asumisterveysyhdistys AsTe ry Kari Immonen, Renova-tieto Liisa Uussaari, Kuluttajaneuvonta, Porvoo Henry Bergman, Hebecon Oy Pauli Levy, Tarkastustekniikka Levy Pauli Oy Mika Pelander, Ins.tsto Sebbas & Partners Oy Raimo Hongisto, Vakuutusyhtiö Sampo Irja Simonen, Kuluttajavalituslautakunta Anja Peltonen, Kuluttajavirasto Pentti Kaasinen Reijo Lehtinen, Rakennusteollisuuden keskusliitto Jukka Karila, RKL raati Antero Pentikäinen, Vaateri Oy Heikki Iisakkila, Insinööritoimisto Raksystems Oy Jari Veikkola, Insinööritoimisto Raksystems Oy Ari Könnö, Insinööritoimisto Raksystems Oy Juha Karhu, Insinööritoimisto Raksystems Oy Matti Kaijomaa, Insinööritoimisto Raksystems Oy Ari Honkasalo, Insinööritoimisto Raksystems Oy Ohje on osa Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteistä Toimintamallia. Ohjeen osittainen kopiointi on kielletty. 19 (20)

20 PALAUTELOMAKE Tällä lomakkeella voit antaa palautetta Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteisestä Toimintamallista ja sen eri ohjeista, kuten suoritusohjeesta, tilaajan ohjeesta ja esimerkkiraporteista. 1. Asemani (ympäröi oikea) tilaajan roolissa / kuntotarkastuksia suorittava / muu alan asiantuntija / muu, mikä: 2. Yleiset kommentit 3. Tarkastus sisältää LVIS tekniikan arviointia lähinnä iän, korjaushistorian ja näkyvien vaurioiden ja turvallisuusriskien osalta. Mitä mieltä olet tästä? 4. Minkälaista osaamista kuntotarkastus mielestäsi edellyttää? 5. Muuta Jatka tarvittaessa lisälehdille. Nimeni ja yhteystietoni Palauta tämä lomake faxitse osoitteella: Suomen Kiinteistöliitto ry / fax: Ohje on osa Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteistä Toimintamallia. Ohjeen osittainen kopiointi on kielletty. 20 (20)