SISÄLLYS. N:o667. Tasavallan presidentin asetus. vankeinhoidon ansiorististä annetun asetuksen 6 :n muuttamisesta

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 667 Tasavallan presidentin asetus vankeinhoidon ansiorististä annetun asetuksen 6 :n muuttamisesta Vankeinhoidon koulutuskeskuksesta annetun asetuksen muuttamisesta vankeinhoitoasetuksen muuttamisesta yhdyskuntapalvelusta annetun asetuksen muuttamisesta yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanosta annetun asetuksen muuttamisesta nuorisorangaistuksen kokeilemisesta annetun asetuksen muuttamisesta nuorista rikoksentekijöistä annetun asetuksen muuttamisesta vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä annetun lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetun asetuksen 1 ja 9 :n muuttamisesta pakkolaitoksesta annetun asetuksen muuttamisesta ehdonalaisesti vapautetun vangin valvonnasta annetun asetuksen muuttamisesta kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annetun asetuksen 4 :n muuttamisesta rikosrekisteriasetuksen 9 :n muuttamisesta virkavalasta ja virkavakuutuksesta sekä tuomarinvalasta ja tuomarinvakuutuksesta annetun asetuksen 8 :n muuttamisesta valtion virkamiesten eroraha-asetuksen 10 :n muuttamisesta valtion virkamiesten erorahan suuruudesta annetun valtioneuvoston päätöksen 6 :n muuttamisesta N:o667 Tasavallan presidentin asetus vankeinhoidon ansiorististä annetun asetuksen 6 :n muuttamisesta Annettu Naantalissa 27 päivänä heinäkuuta 2001 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministerin esittelystä, muutetaan vankeinhoidon ansiorististä 20 päivänä kesäkuuta 1957 annetun asetuksen (239/1957) 6 :n 1 momentti seuraavasti: 6 Vankeinhoidon ansioristin antaa oikeusministeri vankeinhoitolaitoksen pääjohtajan esityksestä. Naantalissa 27 päivänä heinäkuuta 2001 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN

2 2102 N:o668 Vankeinhoidon koulutuskeskuksesta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, kumotaan Vankeinhoidon koulutuskeskuksesta 24 päivänä elokuuta 1990 annetun asetuksen (735/1990) 16, 20 ja 23, sellaisina kuin niistä on 20 asetuksessa 1034/1998, sekä muutetaan 1, 7 :n 1 momentti, 9 11, 13, 18ja 18a, sellaisina kuin niistä ovat 9 osaksi asetuksessa 1225/1997, 10, 11, 18ja 18a asetuksessa 1034/1998ja 13 osaksi asetuksessa 649/1994, seuraavasti: 1 Koulutuskeskuksen asema ja tehtävät Vankeinhoidon koulutuskeskus on oikeusministeriön alainen ammatillinen oppilaitos, jonka tehtävänä on: 1) antaa vankeinhoitoalan ammatillista peruskoulutusta opistoasteella; 2) järjestää rangaistusten täytäntöönpanon alaan liittyvää ammatillista lisäkoulutusta ja antaa alan toimintaa tukevaa muuta koulutusta; 3) suorittaa koulutusta palvelevaa kokeiluja tutkimustoimintaa sekä tehdä aloitteita ja ehdotuksia alan henkilöstökoulutuksen kehittämiseksi; 4) valmistaa koulutukseen tarvittavaa opetusaineistoa; 5) antaa vuosittain kertomus toiminnastaan; sekä 6) huolehtia muista tehtävistä, jotka sille on erikseen säädetty tai määrätty. 7 Henkilöstöä koskevia säännöksiä Koulutuskeskuksen henkilöstön tehtävänä on edistää rangaistusten täytäntöönpanon alan koulutusta ja henkilöstön yhteistoimintaa. 9 Kelpoisuusvaatimukset Kelpoisuusvaatimuksena koulutuskeskuksen johtajalla on lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto, perehtyneisyys henkilöstökoulutukseen ja koulutuskeskuksen toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus. Kelpoisuusvaatimuksena yliopettajalla on opetusalaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä muulla opettajalla opetustehtävään soveltuva korkeakoulututkinto tai vankeinhoitoalan tutkinto sekä kaikilla opettajilla lisäksi riittävä opetustaito. Kelpoisuusvaatimuksena koulutuskeskuksen muilla virkamiehillä on tehtävän edellyttämä koulutus ja kokemus. 10 Virkojen täyttäminen ja muun henkilöstön ottaminen Koulutuskeskuksen johtajan nimittää oikeusministeriö. Yliopettajan, koulutuspäällikön, talousjohtajan ja opettajan nimittää oikeusministeriön kriminaalipoliittinen osasto. Muut kuin 1 tai 2 momentissa mainitut virkamiehet nimittää koulutuskeskuksen joh-

3 N:o taja, joka myös ottaa työsuhteisen ja sivutoimisen henkilöstön sekä luennoitsijan, jonka tehtävistä maksetaan erillinen palkkio. Ennen kuin kriminaalipoliittinen osasto nimittää koulutuskeskuksen virkamiehen, hakijoista on hankittava rikosseuraamusviraston ja koulutuskeskuksen johtajan lausunto. 11 Virkavapaus Virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää koulutuskeskuksen johtajalle kriminaalipoliittinen osasto ja muulle virkamiehelle koulutuskeskuksen johtaja. Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun virkavapauden myöntää: 1) koulutuskeskuksen johtajalle oikeusministeriön kriminaalipoliittinen osasto; 2) kriminaalipoliittisen osaston nimittämälle virkamiehelle enintään vuodeksi koulutuskeskuksen johtaja ja yli vuodeksi kriminaalipoliittinen osasto; sekä 3) muulle kuin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetulle virkamiehelle koulutuskeskuksen johtaja. 13 Tutkintojärjestelmä Vankeinhoitoalan tutkintoja ovat vankeinhoidon perustutkinto ja vankeinhoitotutkinto. Vankeinhoidon perustutkinto ja vankeinhoitotutkinto muodostavat yhdessä vankeinhoitoalan opistotutkinnon. Koulutuskeskus järjestää tarvittaessa aikuiskoulutuksena pätevöitymiskoulutusta vankeinhoitoalan valvonta- ja ohjaustehtäviin. Tutkintojen sisällöstä ja rakenteesta päättää oikeusministeriö. Tutkintojen toteuttamistavasta päättää rikosseuraamusvirasto. 18 Pääsyvaatimukset Vankeinhoidon perustutkintoa suorittamaan voidaan ottaa henkilö, joka on: 1) hakuajan päättymiseen mennessä täyttänyt 19 vuotta; 2) suorittanut vähintään toisen asteen ammatillisen tutkinnon tai lukion oppimäärän; 3) terveydentilaltaan, fyysiseltä kunnoltaan ja muilta ominaisuuksiltaan vankeinhoitolaitoksen palvelukseen sopiva; sekä 4) suorittanut hyväksyttävästi valintakokeen. Valintaperusteista määrätään tarkemmin rikosseuraamusviraston päätöksellä. Vankeinhoitotutkintoa suorittamaan voidaan ottaa henkilö, joka on suorittanut vankeinhoidon perustutkinnon, työskennellyt perustutkinnon suorittamisen jälkeen vähintään vuoden vankeinhoitolaitoksen palveluksessa ja on sopiva koulutettavaksi vankeinhoitoalan esimiestehtäviin. Pätevöitymiskoulutukseen voidaan ottaa vankeinhoitolaitoksen palveluksessa oleva henkilö. Pätevöitymiskoulutukseen voidaan myös ottaa henkilö, joka on suorittanut vankeinhoitoalan tutkinnon muussa maassa. Pääsyvaatimuksista pätevöitymiskoulutukseen päättää oikeusministeriö. 18a Perustutkinnon opiskelijavalinnat Tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valintaperusteista ja miten valintaan voi hakea muutosta. Hallitusneuvos Leena Kuusama

4 2104 N:o669 vankeinhoitoasetuksen muuttamisesta Annettu Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, kumotaan 16 päivänä kesäkuuta 1995 annetun vankeinhoitoasetuksen (878/1995) 75 ja 79 sekä muutetaan 15 :n 2 momentti, 40 :n 1 momentti, 65 :n 1 momentti, 67 :n 1 momentti ja 68 :n 1 momentti seuraavasti: 15 Ruokailu Rikosseuraamusvirasto vahvistaa ruokahuollon perusteet. 40 Terveydenhuollon järjestäminen Vangille on järjestettävä asianmukainen terveydenhoito, sairaanhoito ja kuntoutus. Rikosseuraamusvirasto antaa ohjeet lääkärin ja sairaanhoitajan säännöllisistä vastaanottoajoista, terveydentilan tarkastuksesta vangin saavuttua rangaistuslaitokseen sekä muun terveydenhuollon järjestämisestä rangaistuslaitoksessa. 65 Ilmoitukset rikosseuraamusvirastolle Rikosseuraamusvirastolle on ilmoitettava suoritetun ajan menetyksestä sekä vangin siirtämisestä kurinpidollisesti tai hänen väkivaltaisuutensa hillitsemiseksi yksinäishuoneeseen pitemmäksi ajaksi kuin seitsemäksi vuorokaudeksi. 67 Avolaitokseen toimittaminen Ennen kuin ryhdytään panemaan täytäntöön rangaistusta, joka rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain 4 luvun 2 :n 1 momentin nojalla voidaan määrätä suoritettavaksi avolaitoksessa, täytäntöönpanoviranomaisen on tehtävä asiasta ilmoitus rikosseuraamusvirastolle määräyksen saamiseksi siitä, onko tuomittu määrättävä suorittamaan rangaistuksensa avolaitoksessa. Jos tuomittu on rangaistuksen täytäntöönpanoa varten etsintäkuulutettu tai tuomitun voidaan todennäköisin perustein olettaa pakoilevan rangaistuksen suorittamista, tuomittu on toimitettava vankilaan mainittua ilmoitusta tekemättä.

5 N:o Vankilaan toimittaminen Jos ilmaantuu sellainen syy, jonka vuoksi avolaitokseen määrätty on lähetettävä vankilaan suorittamaan rangaistustaan, siitä on heti ilmoitettava rikosseuraamusvirastolle. Ilmoitus on tehtävä siinäkin tapauksessa, että avolaitokseen määrätyn rangaistus uuden täytäntöön pantavaksi määrätyn rangaistuksen johdosta ylittää kaksi vuotta vankeutta. Vanki voidaan toimittaa vankilaan odottamaan rikosseuraamusviraston päätöstä asiassa. Hallitusneuvos Leena Kuusama

6 2106 N:o670 yhdyskuntapalvelusta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, muutetaan yhdyskuntapalvelusta 28päivänä joulukuuta 1990 annetun asetuksen (1259/1990) 1 :n 2 momentti, 2 ja 3, 4 :n 1 momentti sekä 5 7, sellaisina kuin niistä ovat 1 :n 2 momentti asetuksessa 1064/1996 ja 2 osaksi asetuksessa 274/1992, seuraavasti: 1 Kriminaalihuoltolaitos hyväksyy palvelupaikan järjestäjät. 2 Virallisen syyttäjän on päätettyään nostaa syytteen sellaisesta rikoksesta, josta voidaan tuomita yhdyskuntapalvelua, hankittava yhdyskuntapalvelun toimeenpanosta vastaavalta kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistolta selvitys rikoksesta epäillyn soveltuvuudesta yhdyskuntapalveluun. Selvitystä ei kuitenkaan tarvitse hankkia, jos odotettavissa olevan rangaistuksen laji ja pituus sekä muut seikat huomioon ottaen on ilmeisen epätodennäköistä, että tämän rangaistuksen sijasta tuomitaan yhdyskuntapalvelua. Kriminaalihuoltolaitos voi myös rikoksesta epäillyn pyynnöstä tehdä 1 momentissa tarkoitetun selvityksen, jos siihen on painava syy. 3 Kriminaalihuoltolaitoksen on tutkiessaan rikoksesta epäillyn soveltuvuutta yhdyskuntapalveluun otettava huomioon hänen kykynsä ja halukkuutensa suoriutua palvelusta sekä hänen muut olosuhteensa. Samalla on selvitettävä mahdollisten tukitoimien tarve. Soveltuvuustutkinnan yhteydessä tutkittavalle on selostettava yhdyskuntapalvelun sisältö ja palvelun ehtojen rikkomisen seuraukset ja tämän jälkeen tiedusteltava, antaako hän suostumuksensa rangaistuksen tuomitsemiseen yhdyskuntapalveluna. Suostumus merkitään soveltuvuusselvitykseen. Kriminaalihuoltolaitos lähettää laatimansa soveltuvuusselvityksen syyttäjälle, joka sitä on pyytänyt, tai jos selvitystä on pyytänyt rikoksesta epäilty, asiassa toimivaltaiselle syyttäjälle. 4 Kriminaalihuoltolaitoksen on viipymättä yhteistoiminnassa palvelupaikan järjestäjän kanssa ja varattuaan yhdyskuntapalveluun tuomitulle tilaisuuden tulla kuulluksi laadittava yhdyskuntapalvelun suorittamista varten palvelusuunnitelma. 5 Kriminaalihuoltolaitoksen on tehtävä palvelupaikan järjestäjän kanssa yhdyskuntapalvelun toteuttamisesta sopimus, jossa määritellään osapuolten oikeudet ja velvollisuudet sekä palvelupaikan yhdyshenkilö. 6 Kriminaalihuoltolaitoksen on valvottava yhdyskuntapalvelun suorittamista käymällä

7 N:o palvelupaikalla ja pitämällä yhteyttä sekä palvelupaikan järjestäjään että palvelun suorittajaan. 7 Jos palvelun suorittajalle syntyy laillinen este saapua palvelupaikalle, hänen on viipymättä ilmoitettava tästä kriminaalihuoltolaitokselle, jonka tulee saattaa asia palvelupaikan yhdyshenkilön tietoon. Hallitusneuvos Leena Kuusama

8 2108 N:o671 yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanosta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, kumotaan yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanosta 28päivänä joulukuuta 1990 annetun asetuksen (1260/1990) 14 sekä muutetaan 2 ja 4 6, 7 :n 1 momentti sekä 8, 9, 11 ja 13, sellaisina kuin niistä ovat 2, 4 ja 5, 7 :n 1 momentti ja 13 asetuksessa 165/1996 sekä 6 osaksi viimeksi mainitussa asetuksessa, seuraavasti 2 Täytäntöönpanoviranomaiset Yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanoviranomaisia ovat rikosseuraamusvirasto ja ulosottomies. 4 Ilmoitusten lähettäminen Käräjäoikeuden sekä hovioikeuden toisena asteena tekemästä päätöksestä annettavaan ilmoitukseen sovelletaan, mitä vankeusrangaistuksen täytäntöönpanosta annetun asetuksen 2 :n 1 3 momentissa, 3 :n 2 4 momentissa sekä 4 :ssä säädetään. Ilmoitus on kuitenkin lääninhallituksen asemesta lähetettävä rikosseuraamusvirastolle. Rikosseuraamusviraston on, hankittuaan selvityksen tuomion täytäntöönpanokelpoisuudesta, toimitettava täytäntöönpanokirja tuomitun asuinpaikan maistraatille tai nimismiehelle. Korkeimman oikeuden antamasta hovioikeuden päätöksen täytäntöönpanon kielto- tai keskeytysmääräyksestä rikosseuraamusviraston on ilmoitettava heti sille maistraatille tai nimismiehelle, jolle täytäntöönpanokirja on toimitettu. 5 Lainvoimaa vailla oleva tuomio Yhdyskuntapalveluun tuomitun, joka suostuu tuomion täytäntöönpanoon vaikka päätös ei ole saanut lainvoimaa, on annettava suostumuksensa sille ulosottomiehelle, jonka toimialueeseen tuomitun kotikunta kuuluu. Ulosottomiehen on ilmoitettava suostumuksesta viipymättä rikosseuraamusvirastolle. Rikosseuraamusviraston on edelleen ilmoitettava suostumuksesta asian ratkaisseelle tuomioistuimelle tai, jos suostumus on annettu valitusajan päättymisen jälkeen, muutoksenhakutuomioistuimelle. 6 Täytäntöönpanon aloittaminen Saatuaan täytäntöönpanokirjan ulosottomiehen on ilmoitettava yhdyskuntapalveluun

9 N:o tuomitulle päivä, jonka kuluessa tämän on viimeistään ilmoittauduttava yhdyskuntapalvelun toimeenpanosta vastaavassa kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistossa palvelusuunnitelman laatimista varten. Määräpäivästä on ilmoitettava kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistolle ja samalla lähetettävä sille täytäntöönpanokirja. Kun palvelusuunnitelma on annettu tiedoksi yhdyskuntapalveluun tuomitulle, kriminaalihuoltolaitoksen on ilmoitettava tiedoksiantopäivä rikosseuraamusvirastolle. 7 Etsintäkuulutus Jos yhdyskuntapalveluun tuomittua ei tavata eikä hänen oleskelupaikkaansa ole voitu saada selville, ulosottomiehen on toimitettava täytäntöönpanoasiakirjat rikosseuraamusvirastolle. Rikosseuraamusvirasto antaa tuomitusta etsintäkuulutuksen, jonka mukaan häntä on kehotettava viimeistään määräpäivänä ottamaan yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanoa varten yhteyttä täytäntöönpanosta vastaavaan ulosottomieheen uhalla, että yhdyskuntapalvelun muuntaminen vankeudeksi pannaan muussa tapauksessa vireille. Ulosottomiehen on annettava rikosseuraamusvirastolle tieto etsintäkuulutukseen perustuneista toimenpiteistään. 8 Toimeenpanokirja Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimisto pitää kirjaa kunkin yhdyskuntapalvelurangaistuksen suorittamisesta (toimeenpanokirja). Kirjaan merkitään tarvittavien tuomittavaa ja rangaistusta koskevien tietojen lisäksi: 1) asiakirjojen saapuminen kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistolle yhdyskuntapalvelutuomion toimeenpanoa varten; 2) palvelusuunnitelman tiedoksiantopäivä; 3) suoritetut yhdyskuntapalvelutunnit; 4) palveluun tuomitulle annettu kirjallinen huomautus; 5) palvelun täytäntöönpanoajan pidennys; 6) palvelun keskeyttäminen sekä; /96 7) palvelun päättyminen sen tultua suoritetuksi tai muunnetuksi vankeudeksi. Yhdyskuntapalvelun päätyttyä kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimiston tulee lähettää täytäntöönpanoasiakirjat sekä toimeenpanokirja rikosseuraamusvirastolle ja toimeenpanokirjan jäljennös oikeusrekisterikeskukselle. 9 Ilmoitukset vankeudeksi muuntamista koskevassa asiassa Syyttäjän on ilmoitettava pyynnön tehneelle kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistolle päätöksestään olla esittämättä tuomioistuimessa vaatimusta yhdyskuntapalvelun vankeudeksi muuntamisesta. Kun vaatimus yhdyskuntapalvelun vankeudeksi muuntamisesta tulee vireille asiassa, jossa on haettu muutosta, tuomioistuimen tulee ilmoittaa siitä muutoksenhakutuomioistuimelle. Tuomioistuimen tulee lähettää kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistolle ilmoitus päätöksestään, jolla se on pidentänyt yhdyskuntapalvelun suoritusaikaa, katsonut suoritetun palvelun rangaistuksen täydeksi suoritukseksi taikka kieltänyt aloittamasta tai jatkamasta yhdyskuntapalvelua. Ilmoitus on tehtävä myös päätöksestä, jolla syyttäjän vaatimus yhdyskuntapalvelun muuntamisesta vankeudeksi on hyväksytty tai hylätty. 11 Täytäntöönpanon valvonta Vankeusrangaistuksen täytäntöönpanosta annetun asetuksen 15 ja 16 :n säännöksiä sovelletaan myös yhdyskuntapalvelurangaistuksiin. Asetuksessa lääninhallitukselle säädetyt tehtävät hoitaa kuitenkin rikosseuraamusvirasto. 13 Matkakustannukset Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimisto maksaa kustannukset, jotka aiheutuvat rikoksesta epäillylle matkoista soveltuvuusselvityksen tekemistä varten, ja hakemuksen pe-

10 2110 N:o 671 rusteella yhdyskuntapalvelun suorittamisesta aiheutuneet kohtuulliset matkakustannukset. elokuuta 2001 Hallitusneuvos Leena Kuusama

11 2111 N:o672 nuorisorangaistuksen kokeilemisesta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, kumotaan nuorisorangaistuksen kokeilemisesta 12 päivänä joulukuuta 1996 annetun asetuksen (1066/1996) 16 sekä muutetaan 2 ja 4 6, 8 :n 2 momentti, 9 ja 10, 11 :n 2 momentti, 12, 13 :n 1 momentin 5 kohta sekä 14 ja 15, sellaisina kuin niistä ovat 2, 4 6 ja 10 asetuksessa 246/2000, seuraavasti: 2 Täytäntöönpanoviranomainen Nuorisorangaistuksen täytäntöönpanoviranomaisia ovat rikosseuraamusvirasto ja kriminaalihuoltolaitos. 4 Ilmoitusten lähettäminen Käräjäoikeuden on ilmoitettava nuorisorangaistuksesta tuomiolauselmajärjestelmän välityksellä rikosseuraamusvirastolle ja oikeusrekisterikeskukselle viimeistään seuraavalla viikolla tyytymättömyyden ilmoittamiselle säädetyn määräajan päättymisestä, jos tyytymättömyyttä ei ole ilmoitettu. Ilmoittamisesta on muutoin voimassa, mitä vankeusrangaistuksen täytäntöönpanosta annetun asetuksen (447/1975) 2 :ssä säädetään. Rikosseuraamusviraston on hankittuaan selvityksen tuomion täytäntöönpanokelpoisuudesta viipymättä toimitettava täytäntöönpanokirja nuorisorangaistuksen toimeenpanosta vastaavalle kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistolle. Korkeimman oikeuden antamasta hovioikeuden tuomion täytäntöönpanon kielto- tai keskeytysmääräyksestä rikosseuraamusviraston on ilmoitettava heti sille kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistolle, jolle täytäntöönpanokirja on toimitettu. 5 Suostumus lainvoimaa vailla olevan tuomion täytäntöönpanoon Nuorisorangaistukseen tuomitun, joka suostuu rangaistuksen täytäntöönpanoon vaikka tuomio ei ole saanut lainvoimaa, on annettava suostumuksensa nuorisorangaistuksen toimeenpanosta vastaavalle kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistolle, jonka on viipymättä ilmoitettava suostumuksesta rikosseuraamusvirastolle. Rikosseuraamusviraston on edelleen ilmoitettava suostumuksesta asian ratkaisseelle tuomioistuimelle tai, jos suostumus on annettu valitusajan päättymisen jälkeen, muutoksenhakutuomioistuimelle.

12 2112 N:o Toimeenpanosuunnitelman laatiminen Saatuaan täytäntöönpanokirjan nuorisorangaistuksen toimeenpanosta vastaavan kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimiston on ilmoitettava nuorisorangaistukseen tuomitulle päivä, jonka kuluessa tämän on viimeistään ilmoittauduttava kyseisessä aluetoimistossa toimeenpanosuunnitelman laatimista varten. Määräpäivää ei ilman erityistä syytä saa määrätä myöhemmäksi kuin 14 päivän päähän ilmoituksen tekemisestä. 8 Tiedoksianto Kun toimeenpanosuunnitelma on annettu tiedoksi nuorisorangaistukseen tuomitulle, kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimiston on ilmoitettava tiedoksiantopäivä rikosseuraamusvirastolle. 9 Toimeenpanokirja Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimisto pitää kunkin nuorisorangaistuksen suorittamisesta kirjaa (toimeenpanokirja) siten kuin oikeusministeriö tarkemmin määrää. Nuorisorangaistuksen päätyttyä kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimiston tulee lähettää täytäntöönpanokirjat sekä toimeenpanokirja rikosseuraamusvirastolle. Kun nuorisorangaistus on suoritettu, kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimiston on lähetettävä siitä ilmoitus oikeusrekisterikeskukselle. 10 Etsintäkuulutus Jos nuorisorangaistukseen tuomittua ei tavata eikä hänen oleskelupaikkaansa ole voitu saada selville, kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimiston on toimitettava täytäntöönpanoasiakirjat rikosseuraamusvirastolle. Rikosseuraamusvirasto antaa tuomitusta etsintäkuulutuksen, jossa tuomittua on kehotettava viimeistään määräpäivänä ottamaan nuorisorangaistuksen täytäntöönpanoa varten yhteyttä nuorisorangaistuksen toimeenpanosta vastaavaan kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistoon ja jossa on ilmoitettava, että nuorisorangaistuksen uusi käsittely pannaan muussa tapauksessa vireille. 11 Nuorisopalvelupaikat Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimiston on tehtävä 1 momentissa tarkoitetun yhteisön tai säätiön kanssa nuorisopalvelun toteuttamisesta sopimus, jossa määritellään osapuolten oikeudet ja velvollisuudet sekä palvelupaikan yhdyshenkilö. 12 Valvojan määrääminen Nuorisorangaistukseen tuomitun valvojaksi määrätään kriminaalihuoltolaitoksen virkamies. Erityisestä syystä hänen avukseen voidaan määrä muu tehtävään sopiva ja siihen suostunut henkilö, jolle voidaan valtion varoista suorittaa palkkio ja kulukorvauksia. 13 Valvojan tehtävät Valvojan tulee: 5) ilmoittaa kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistolle valvonnan ja nuorisopalvelun edistymisestä sekä toimeenpanosuunnitelman määräysten rikkomisesta. 14 Ilmoitukset rangaistuksen uutta käsittelyä koskevassa asiassa Syyttäjän on ilmoitettava kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistolle, joka on pyytänyt nuorisorangaistusta koskevan asian saattamista tuomioistuimen käsiteltäväksi, päätökses-

13 N:o tään olla esittämättä tuomioistuimessa vaatimusta nuorisorangaistuksen käsittelemisestä uudelleen. Jos vaatimus nuorisorangaistuksen käsittelemiseksi tulee uudelleen vireille asiassa, jossa on haettu muutosta, tuomioistuimen tulee ilmoittaa siitä muutoksenhakutuomioistuimelle. Tuomioistuimen tulee lähettää kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistolle, rikosseuraamusvirastolle ja oikeusrekisterikeskukselle ilmoitus päätöksestään, jolla se on pidentänyt nuorisorangaistuksen valvonta-aikaa, katsonut rangaistuksen kokonaan suoritetuksi tai tuominnut nuorisorangaistuksen sijasta muun rangaistuksen. 15 Matkakustannukset Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimisto maksaa nuorisorangaistuksen suorittamisesta aiheutuneet kohtuulliset matkakustannukset hakemuksen perusteella. Hallitusneuvos Leena Kuusama

14 2114 N:o673 nuorista rikoksentekijöistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, kumotaan nuorista rikoksentekijöistä 18päivänä joulukuuta 1942 annetun asetuksen (1001/1942) 8 :n 2 momentti, 10, 11 :n 2 ja 3 momentti sekä 12, 13 ja 16 a, sellaisena kuin niistä on 16 a asetuksessa 623/1964, sekä muutetaan 3, 5 ja 14 seuraavasti: 3 Kun tuomioistuin on tuominnut nuoren rikoksentekijän ehdollisesti, tulee sen, jollei samalla ole määrätty, ettei tuomittua ole asetettava valvottavaksi, viipymättä ilmoittaa päätöksestään rikosseuraamusvirastolle. Jos käräjäoikeuden päätökseen on ilmoitettu tyytymättömyyttä, on siitäkin ilmoitettava. Saatuaan 1 momentissa mainitun ilmoituksen rikosseuraamusviraston on ilmoitettava siitä kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistolle valvojan määräämistä varten. 5 Kriminaalihuoltolaitos voi määrätä valvojaksi myös yksityisen henkilön, jota 4 :n mukaan voidaan pitää tehtävään sopivana. 14 Kun rikosseuraamusvirasto tai vankilaoikeus pyytää saada jäljennöksiä nuorta rikoksentekijää koskevista, alioikeuden hallussa olevista asiakirjoista, on ne viivyttelemättä ja viimeistään kahdenkymmenen päivän kuluessa toimitettava sanotuille viranomaisille. Hallitusneuvos Leena Kuusama

15 2115 N:o674 vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä annetun lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetun asetuksen 1 ja 9 :n muuttamisesta Annettu Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministerin esittelystä, muutetaan vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä annetun lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta 21 päivänä kesäkuuta 1954 annetun asetuksen (277/1954) 1 :n 1 momentti ja 9, sellaisina kuin niistä on 1 :n 1 momentti asetuksessa 447/1971, seuraavasti: 1 Pakkolaitokseen eristämistä koskevassa jutussa virallinen syyttäjä tai tuomioistuin voi hankkia rikosseuraamusvirastolta siellä ehkä olevat syytettyä koskevat asiakirjat, jos on oletettavissa, että niistä saataisiin selvitystä syytetyn henkilöstä. Lainvoimaisen tuomion antaneen tuomioistuimen on palautettava asiakirjat rikosseuraamusvirastolle. 9 Vankilaoikeuden puheenjohtajan ja jäsenten on, sen mukaan kuin vankilaoikeus määrää, vuosittain tarkastettava pakkolaitokset sekä annettava tarkastuksesta kertomus oikeusministerille, rikosseuraamusvirastolle ja vankilaoikeudelle. Hallitusneuvos Leena Kuusama

16 2116 N:o675 pakkolaitoksesta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, kumotaan pakkolaitoksesta 11 päivänä kesäkuuta 1971 annetun asetuksen (448/1971) 12, sellaisena kuin se on asetuksessa 449/1975, sekä muutetaan 1 :n 2 momentti sekä 3 ja 4 seuraavasti: 1 Pakkolaitos on oikeusministeriön ylimmän johdon ja valvonnan alainen. Paikallinen hallinto ja hoito kuuluvat laitoksen johtajalle. 3 Pakkolaitokseen eristettyä on aluksi pidettävä puoliavoimessa osastossa. Johtajan on siirrettävä eristetty avoimeen osastoon niin pian kuin tämän voidaan olettaa sopeutuvan avoimen osaston järjestykseen ja oloihin eikä siirtämisestä ole odotettavissa vaaraa laitoksessa pitämisen varmuudelle. Jollei puoliavoimessa osastossa olevaa eristettyä ole vuoden kuluessa pakkolaitokseen saapumisesta siirretty avoimeen osastoon, johtajan on alistettava asia vankilaoikeuden ratkaistavaksi. Tämän jälkeen on tällaisen eristetyn siirtäminen avoimeen osastoon alistettava vankilaoikeuden ratkaistavaksi enintään kuuden kuukauden väliajoin, jollei häntä jo ole siirretty sinne. Jos eristetyn laitoksessa pitämisen varmuus sitä vaatii tai jollei hän muusta syystä sopeudu avoimen osaston järjestykseen tai oloihin, vankilaoikeus voi johtajan esityksestä siirtää hänet avoimesta osastosta puoliavoimeen osastoon. Kiireellisessä tapauksessa johtokunta voi päättää siirtämisestä, mutta sen on viipymättä alistettava asia vankilaoikeuden ratkaistavaksi. Siirtämisessä takaisin avoimeen osastoon on noudatettava 2 momentin säännöksiä. 4 Laitoksen muiden osastojen järjestykseen tai oloihin sopeutumattoman eristetyn vankilaoikeus voi johtajan esityksestä määrätä pidettäväksi suljetussa osastossa. Kiireellisessä tapauksessa johtokunta voi päättää siirtämisestä suljettuun osastoon, mutta sen on viipymättä alistettava asia vankilaoikeuden ratkaistavaksi. Suljetussa osastossa eristettyä ei saa pitää kauemmin kuin 1 momentissa tarkoitetusta syystä on välttämätöntä. Siirtämisestä puoliavoimeen tai avoimeen osastoon päättää johtaja. Kuitenkin asia on enintään kolmen kuukauden väliajoin alistettava vankilaoikeuden ratkaistavaksi, jollei eristettyä jo ole siirretty suljetusta osastosta. Hallitusneuvos Leena Kuusama

17 2117 N:o676 ehdonalaisesti vapautetun vangin valvonnasta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, muutetaan ehdonalaisesti vapautetun vangin valvonnasta 9 päivänä lokakuuta 1931 annetun asetuksen (279/1931) 2, 11 ja 12, sellaisina kuin niistä on 2 asetuksessa 846/1971, seuraavasti: 2 Valvojaksi määrättävän on henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sovelluttava tehtävään. Valvojan on asuttava niin lähellä valvottavan asuin- tai työpaikkaa, ettei hänen luonaan käyminen tuota valvottavalle sanottavaa kustannusta tai ajanhukkaa. Jos valvoja haluaa luopua toimesta, ilmoittakoon siitä kriminaalihuoltolaitokselle. Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimisto voi määrätä valvojaksi 1 momentissa mainitut edellytykset täyttävän yksityisen henkilön. Rikosseuraamusvirastolle on ilmoitettava, kenelle valvonta on uskottu. Jollei valvojaa ole määrätty, on kihlakunnan poliisipäällikön noudatettava, mitä valvojasta on säädetään. 11 Valvojan tulee pitää hänen valvottavanaan olevista, ehdonalaisesti vapautetuista oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukaista valvontaluetteloa, josta ote edelliseltä vuodelta on lähetettävä rikosseuraamusvirastoon ennen maaliskuun loppua seuraavana vuonna. 12 Rikosseuraamusvirastossa on pidettävä luetteloja ehdonalaisesti vapautetuista vangeista, tarkastettava valvojilta tulleet valvontaluettelot ja on kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimiston tarpeen tullen ryhdyttävä toimiin valvonnan tehostamiseksi, jota varten poliisiviranomaisten tulee antaa tarpeellista virkaapua /96 Hallitusneuvos Leena Kuusama

18 2118 N:o677 kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annetun asetuksen 4 :n muuttamisesta Annettu Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, muutetaan kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa 16 päivänä tammikuuta 1987 annetun asetuksen (22/1987) 4 :n 1 momentti seuraavasti: 4 Jos Suomessa tuomittu vankeusrangaistus on sellainen, että se voidaan jättää täytäntöönpantavaksi vieraassa valtiossa Suomen ja asianomaisen vieraan valtion tekemän sopimuksen nojalla, on asianomaisen lääninhallituksen tai rikosseuraamusviraston huolehdittava, että tästä mahdollisuudesta ilmoitetaan tuomitulle. Tuomitulle on tehtävä selkoa, mitä seuraamuksen jättäminen täytäntöönpantavaksi vieraassa valtiossa täytäntöönpanolain ja vieraan valtion kanssa tehdyn sopimuksen mukaan merkitsee. Edellä tarkoitettu ilmoitus ja selonteko on annettava sellaisella kielellä, jota tuomittu ymmärtää. Hallitusneuvos Leena Kuusama

19 2119 N:o678 rikosrekisteriasetuksen 9 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 2001 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, muutetaan 20 päivänä elokuuta 1993 annetun rikosrekisteriasetuksen (772/1993) 9 seuraavasti: 9 Rangaistuslaitoksen on ilmoitettava vankeusrangaistusta suorittaneen vangin vapautumisesta rangaistuslaitoksesta ja kriminaalihuoltolaitoksen yhdyskuntapalvelun suorittamisesta viipymättä. Hallitusneuvos Leena Kuusama

20 2120 N:o679 virkavalasta ja virkavakuutuksesta sekä tuomarinvalasta ja tuomarinvakuutuksesta annetun asetuksen 8 :n muuttamisesta Annettu Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, muutetaan virkavalasta ja virkavakuutuksesta sekä tuomarinvalasta ja tuomarinvakuutuksesta 23 päivänä joulukuuta 1987 annetun asetuksen (1183/1987) 8 :n 5 kohta seuraavasti: 8 Virkavalan vannominen ja virkavakuutuksen antaminen. Virkavalan vannoo tai virkavakuutuksen antaa: 5) vankilan johtaja vankeinhoitolaitoksen pääjohtajan edessä. Hallitusneuvos Leena Kuusama

21 2121 N:o680 valtion virkamiesten eroraha-asetuksen 10 :n muuttamisesta Annettu Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiovarainministeriön esittelystä, kumotaan 22 päivänä maaliskuuta 2001 annettu valtioneuvoston asetus valtion virkamiesten eroraha-asetuksen 10 :n muuttamisesta annetun asetuksen voimaantulosäännöksen muuttamisesta (260/2001), sekä muutetaan 21 päivänä marraskuuta 1994 annetun valtion virkamiesten eroraha-asetuksen (999/1994) 10 :n 1 ja 3 momentit, sellaisena kuin ne ovat asetuksessa 1674/1995, seuraavasti: 10 Ammattikoulutusraha Ammattikoulutusraha jakautuu osittaiseen ammattikoulutusrahaan ja ammattitutkintorahaan. Osittainen ammattikoulutusraha voidaan myöntää henkilölle, joka saa vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain (1663/95) mukaista vuorottelukorvausta ja täyttää ammattikoulutusrahan saantiehdot. Vuorottelukorvaus ei vähennä osittaisen ammattikoulutusrahan suuruutta. Ammattitutkintoraha voidaan myöntää ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/98) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittamisen perusteella kertaluonteisesti henkilölle, joka on täyttänyt 30, mutta ei 61 vuotta, ja joka on ollut viimeksi virkasuhteessa valtioon ja yhteensä vähintään viisi vuotta työ- tai virkasuhteessa suomalaiseen työnantajaan ennen tutkinnon suorittamista. Tutkinnon suorittamisen perusteella myönnettävää ammattikoulutusrahaa on haettava kuuden kuukauden kuluessa tutkinnon suorittamisesta. Jos virkamies on saanut ammattikoulutusrahaa ajalta ennen heinäkuun 31 päivää 2001 ja sama koulutus jatkuu, voidaan ammattikoulutusrahaa myöntää hänelle tämän asetuksen estämättä voimassa olleiden säädösten mukaisesti, kuitenkin enintään joulukuun 31 päivään 2002 saakka. Osittaista ammattikoulutusrahaa voidaan maksaa sellaiseen koulutukseen, joka on alkanut aikaisintaan tammikuun 1 päivänä 1996 ja etuutta voidaan maksaa heinäkuun 31 päivään 2002 saakka. Jos osittaiseen ammattikoulutusrahaan oikeuttava koulutus on alkanut viimeistään heinäkuun 31 päivänä 2002, voidaan osittaista ammattikoulutusrahaa myöntää kyseiseen koulutukseen valtioneuvoston vahvistama määrä, kuitenkin enintään joulukuun 31 päivään 2002 saakka. Ammattitutkintoraha voidaan myöntää sellaisen ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suori-

22 2122 N:o 680 tuksen perusteella, joka on suoritettu heinäkuun 31 päivään 2002 mennessä. Jos tutkinto on suoritettu ennen elokuun 1 päivää 2001, tutkinnon suorittamisen perusteella myönnettävää ammattikoulutusrahaa on haettava kolmen kuukauden kuluessa tutkinnon suorittamisesta. Tällä asetuksella kumotaan valtioneuvoston asetus valtion virkamiesten eroraha-asetuksen 10 :n muuttamisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun asetuksen (1674/1995) voimaantulosäännöksestä, sellaisena kuin se on 22 päivänä maaliskuuta 2001 annetussa asetuksessa (260/2001). Ministeri Suvi-Anne Siimes Hallitussihteeri Kari Eskola

23 2123 N:o681 valtion virkamiesten erorahan suuruudesta annetun valtioneuvoston päätöksen 6 :n muuttamisesta Annettu Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiovarainministeriön esittelystä, muutetaan valtion virkamiesten erorahan suuruudesta 21 päivänä joulukuuta 1994 annetun valtioneuvoston päätöksen (1351/1994) 6 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on päätöksessä 171/1998, seuraavasti: 6 Osittaisen ammattikoulutusrahan suuruus on markkaa koulutuskuukautta kohden. Ammattitutkintorahan suuruus on markkaa. Jos virkamies on saanut ammattikoulutusrahaa ajalta ennen heinäkuun 31 päivää 2001 ja sama koulutus jatkuu, voidaan ammattikoulutusrahaa myöntää hänelle tämän asetuksen estämättä voimassa olleiden säädösten mukaisesti, kuitenkin enintään joulukuun 31 päivään 2002 saakka. Ministeri Suvi-Anne Siimes Hallitussihteeri Kari Eskola

24 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o , 3 arkkia EDITA OYJ, HELSINKI 2001 PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN