PIENTALOJEN JULKISIVUMUURAUSOHJE

Transkriptio

1 PIENTALOJEN JULKISIVUMUURAUSOHJE

2 Johdanto Ohje on tarkoitettu helpottamaan pientalojen julkisivumuurauksen suunnittelua ja toteutusta. Ohjeessa perehdytään työnonnistumisen kannalta keskeisiin tekijöihin. Laadukkaita materiaaleja käyttäen, ohjetta ja hyviä työtapoja noudattaen päästään hyvään ja pitkäikäiseen lopputulokseen. Sisällysluettelo 1. Materiaalien vastaanotto ja varastointi työmaalla 2. Seinärakenne 3. Kuorimuurin alaosa 4. Kuorimuurin sitominen runkoon 5. Muuraustyö 6. Liikuntasaumat 7. Kuorimuurin raudoitus 8. Aukkopalkit 9. Pellitykset 1. Materiaalien vastaanotto ja varastointi työmaalla Tilaaja on velvollinen huolehtimaan, että työmaalle vievä tie on riittävän leveä, kantava ja sellaisessa kunnossa, että tiilien-/ laastin kuljetusauto voi liikkua sillä esteettä. Tiilien ja laastien vastaanottopaikka tulee merkitä selkeästi, mikäli vastaanottaja ei ole paikalla tavaran saapuessa. Tiilien varastointipaikan alustan on oltava kantava ja mahdollisimman tasainen. Laastisäkit varastoidaan esimerkiksi kuormalavojen tai vastaavien alustojen päälle, ei maahan. Tiililetkat ja laastisäkit suojataan sateelta, maakosteudelta, lialta ja muilta vahingollisilta vaikutuksilta peittämällä ne pressuilla tai vastaavilla peitteillä. Muistutukset ja vauriot Ostajan on tarkistettava hänelle toimitetut tavarat mahdollisimman pian ja ilmoitettava mahdollisista virheistä ja puutteista: tiilet 7 vrk:n ja laastit 8 vrk:n kuluessa tavaran vastaanottamisesta. Selvästi havaittavista virheistä on ilmoitettava ennen muuraukseen ryhtymistä. Mikäli tuotteet on muurattu seinään tai rakennus on muuten valmis, ei tuotteiden valmistaja/myyjä ole velvollinen korvaamaan virheellisten tuotteiden käytöstä aiheutuneita lisäkustannuksia. 2. Seinärakenne Täystiilitalo 1. Julkisivumuuraus 85 mm 2. Tuuletusrako 30 mm 3. Tuulensuoja ja lämmöneristeet. Lämmöneristeen paksuus määräytyy kantavan rakenteen lämmönreistyskyvystä sekä suunnitelmatavoitteista. 4. Kantava tiilirakenne 130 mm 5. Pintamateriaali ja -käsittely huoneselityksen mukaan Puurunkoinen tiiliverhoiltu talo 1. Julkisivumuuraus mm 2. Tuuletusrako 30 mm 3. Tuulensuoja ja lämmöneriste 4. Lämmöneriste ja kantava puurunko. Lämmöneristeen paksuus määräytyy suunnitelmatavoitteista. 5. Höyrysulku 6. Lämmöneriste ja puurunko 7. Rakennuslevy 8. Pintamateriaali ja -käsittely huoneselityksen mukaan

3 3. Kuorimuurin alaosa Sokkelin yläpintaan kuorimuurauksen alle asennetaan kosteuseristys esim. kumibitumikermi K-MS 170/3000, joka toimii samalla laakerina tiilimuurin ja perustuksen välissä. Kumibitumikermi käännetään/nostetaan seinälle ja kiinnitetään kuumabitumilla tuulensuojalevyn pintaan. Mikäli bitumi kiinnitetään eristeiden taakse kantavaan runkoon, ei liimausta välttämättä tarvita. Tällöin on kuitenkin hyvä asentaa seinän nurkkakohtaan kolmiomainen SPU-kaista, jolla estetään eristeen murtuminen seinän alakulmassa. Julkisivumuurauksen ulkoreuna ulotetaan n. 20 mm sokkelin ulkoreunan yli. Alimman tiilikerroksen joka 3. pystysauma jätetään auki julkisivun tuuletuksen varmistamiseksi. 4. Kuorimuurin sitominen runkoon Julkisivumuuri sidotaan runkoon muuraussitein, jotka asennetaan eristystyön yhteydessä tai sen jälkeen tehtäessä julkisivumuurausta. Varsinainen muuraussiteen asennus tehdään aina kunkin muuraussidetyypin valmistajan ohjeiden mukaisesti. Siteiden asennuksessa on huolehdittava, että siteet kallistuvat hieman ulospäin. Näin estetään kosteuden johtuminen siteitä pitkin eristeeseen. Muuraussiteiden yleiset vaatimukset: Muuraussiteiden tulee olla CE-merkittyjä korroosionkestäviä standardin EN 845-1mukaisia siteitä. Kuorimuurin taustaansa sitovien muuraussiteiden lukumäärä on vähintään 2 kpl/m². Jos sisä- ja ulkokuoren edellytetään toimivan yhdessä, on siteiden vähimmäismäärä 4 kpl/ m². Muuraussiteiden paksuudella ja jäykkyydellä on olennainen merkitys siteiden lopulliseen lukumäärään ja siksi muuraussiteiden lopullisen määrän määrittelee laskelmien mukaisesti rakennesuunnittelija. Kohdissa, joissa muurin jatkuvuus katkeaa, kuten nurkissa ja aukkojen pielissä, määrä on yleensä n. 1,5-kertainen. Alle 6 m korkeissa rakennuksissa voidaan käyttää kiinteitä tiilisiteitä. Jäykkiä eristeitä käytettäessä suositellaan käytettäväksi ns. liikkeen sallivia sankasiteitä ilmavuotojen välttämiseksi. 5. Muuraustyö Muuraustyö kannattaa jättää ammattitaitoisen muurarin tehtäväksi. Näin varmistetaan laadukas ja virheetön lopputulos, säästetään aikaa ja saadaan säästöä myös laastin menekissä. Puhtaaksimuurattavia seiniä tehtäessä tulisi tiilet sekoittaa ottamalla tiiliä useammasta eri letkasta, jottei seinään synny mahdollisista tiilien värieroista johtuvia kirjavia alueita. Muuraustyössä suositellaan käytettäväksi ns. viistemuuraustekniikkaa, joka vähentää laastipurseiden syntymistä sekä kokkareiden putoamista tuuletusrakoon. Muuraustyön ajaksi on hyvä jättää alimman tiilirivin joka 3. tai 4. tiili muuraamatta, jotta mahdolliset tuuletusrakoon tippuneet laastikokkareet saadaan tuoreeltaan poistettua. Alarivin muuraamatta jätetyt tiilet muurataan paikoilleen, kun seinä on muurattu valmiiksi. Sokkelil ja kuorimuurin väliin asennetaan kumibitumikaista, joka on nostettu joko tiilien tai eristeen pintaa vasten ylös. Viistemuuraustekniikassa laasti asetetaan keoksi tiilien päälle. Laastikeon takareuna ei saa pullistua tiilireunan yli. 3

4 6. Liikuntasaumat Liikuntasaumojen merkitys kuorimuureissa Lämmön- ja kosteudenvaihtelut sekä mahdolliset rakenteen kuormitusten aiheuttamat kimmoisat muodonmuutokset ja virumat aiheuttavat muurattuun rakenteeseen muodonmuutoksia. Näistä voi syntyä jännityksiä, joita rakenne ei ilman jännityksiä tasaavia toimenpiteitä kestä ja muuriin syntyy halkeamia. Halkeamien välttämiseksi tehdään kuorimuureihin liikuntasaumoja. Pystysuuntaiset liikuntasaumat Pitkät kuorimuurit jaetaan liikuntasaumoilla sellaisiin osiin, etteivät muodonmuutokset aiheuta haitallisia halkeamia. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa: mitä korkeampi ja yhtenäisempi seinä on, sitä pidempi voi liikuntasaumaväli olla. Yhtenäisen aukottoman muurin liikuntasaumojen enimmäisvälit ilmenevät oheisesta taulukosta: Tiilikuorimuurin liikuntasaumojen enimmäisväli (m) Muurin korkeus (m) Poltetut tiilet Vaakasuuntaiset liikuntasaumat Vaakasuuntaisilla liikuntasaumoilla estetään alustan vaakasuuntaisia muodonmuutoksia rikkomasta kuorimuuria. Sokkelin ja tiilimuurauksen väliin asennettava bitumihuopakaista toimii paitsi kosteuseristeenä, myös laakerikerroksena (kts. kuva kohdassa 3.) Liikuntasaumojen sijoitus Liikuntasaumat on laitettava myös rakennuksen rakenteellisten liikuntasaumojen kohdalle sekä liittyvän rakenteen (esim. perustus) liikuntasauman kohdalle. Rakenteelliset seikat voivat vaatia, että liikuntasaumat tehdään taulukkoarvoja tiheämmin! Jos seinärakenteen aukkotiheys on poikkeuksellisen suuri tai siinä on isoja aukkoja, ei liikuntasaumavälin tule ylittää 12 metriä poltetuista tiilistä muuratuissa julkisivuissa. Kutistumaraudotteita käyttämällä voidaan liikuntasaumaväliä joissain tapauksissa hieman pidentää. Rakenteelliset liikuntasaumat tulee tehdä lisäksi seuraavissa tapauksissa: rakenteellisen liikuntasauman kohdalle perustustavan muutoksien kohdalle rakennekorkeuden muutos on > 3 m seinän paksuuden muutosten kohdalle erilaisten kannatustapojen väliin (osin kerroksesta kannatettu / osin perustuksista kannatettu) rakennusten nurkat Kuorimuurin kannatus eri korkeudelta. Pystysuuntaisen liikuntasauman rakenne Pystysuuntaisen liikuntasauman on oltava vedenpitävä ja siinä tulee olla riittävä liikevara. Jotta saumaan saataisiin riittävästi liikevaraa, tulee sauman profiili tehdä kuvan mukaiseksi. Liikuntasaumat sijoitetaan niin, että ne mahdollistavat vaakasuuntaisia liikkeitä. Erkkerit, pilasterit ja julkisivujen syvennykset erotetaan liikuntasaumalla, joka tehdään kuorimuurin lyhyempään osaan. 4

5 7. Kuorimuurin raudoitus Raudoituksen tarve Joitakin rakennekohtia voidaan vahvistaa raudoituksilla halkeamien syntymisen estämiseksi ja näin siirtää mahdolliset muodonmuutokset liikuntasauman kohdalle. Raudoitus ei korvaa liikuntasaumoja, vaan niitä käytetään yhdessä liikuntasaumojen kanssa. Raudoitukset katkaistaan aina liikuntasauman kohdalta. 9. Pellitykset ja kosteuden Hallinta Kuorimuurin sisäpinnalle saattaa ääriolosuhteissa johtua vettä esim. pitkäaikaisten viistosateiden aikana. Muuri voi tällöin kyllästyä vedellä aiheuttaen veden valumista myös tuuletusraossa kuorimuurin sisäpintaa pitkin alaspäin. Seinän kosteusteknisen toiminnan varmistamiseksi ikkunoiden ja ovien puuosat suojataan asentamalla niiden yläpintaan kumibitumikermi. Samoin tiilimuurin alareunaan sokkelin päälle asennetaan kumibitumikermi ja muuriin tehdään tuuletus/vedenpoistoaukot. Puurunkoisissa villaeristeisissä tiiliverhotuissa taloissa suositellaan kantavan puurungon ulkopinnalle asennettavaksi mm tuulensuojavillaeriste. Liikuntasaumojen ja vaakaterästen sijoitus Raudoituksen tyyppi ja sijoitus Raudoitteiden tulisi olla ruostumattomia tai kuumasinkittyjä esim. 4 mm tikasraudoitteita tai mm harjaterästä. Raudoitus sijoitetaan keskeisesti kuorimuuraukseen. Raudoitusta käytetään halkeilualttiissa kohdissa kuten: Aukkojen ylä- ja alapuolella, joissa se viedään vähintään 500 mm aukkojen ohi tai mieluiten liikuntasaumasta toiseen Nurkissa, joissa ei ole liikuntasaumaa Vaurioalttiissa kohdissa, joihin on vaikeata suunnitella liikuntasaumaa 8. Aukkopalkit Aukkopalkin asennus (2 tapaa) Omakotitaloissa aukkojen yläpuoliset muuraukset kannatetaan yleisimmin muototeräksillä, joita löytyy rautakaupoista. Asennuksessa huomioitava, että palkin selän (h) ja tiilen väli on oltava tiivis. Myös palkin alueella tulee huolehtia seinärakenteen tuuletuksesta ja veden poisjohdatuksesta. Muuraussiteet asennetaan ensimmäiseen mahdolliseen saumaan palkin yläpuolelle suunnitelmien ja tarpeen mukaan. Aukkopalkki tuetaan työnaikaisesti palkkityypistä ja pituudesta riippuen palkkitoimittajan ohjeiden mukaisesti. Ikkunan kermipuun suojaus kumibitumikermillä sekä ikkunapellin kaltevuuden riittävä huomiointi asennuksessa Ikkunoiden uloimpaan alareunaan kiinnitetään vesipelti, jonka tehtävä on ohjata sade- ja sulamisvedet pois rakenteista. Ennen pellin asennusta tulee alla olevan tiilen yläpintaa muotoilla tai tehdä esim. muurauslaastilla sopiva viiste, jotta pelti saadaan asennettua tukevasti. Leveiden ikkunoiden pellitysten alle tuleva viiste tehdään pätkissä, jolla varmistetaan rakenteen tuulettuminen. Viisteet voidaan tehdä myös kestopuukiiloista. Vesipellin kaltevuus tulee olla Pellin ulkoreunan tulee ulottua vähintään 30 mm ulkoseinäpinnan yli. Pellitysten päät nostetaan ylös julkisivumuuraukseen vähintään 25 mm ja tiivistetään aukon pieliä vasten. Tapa 1. Aukon sivuilla muototeräs asennetaan tiilen päälle, jolloin laastisauma tulee palkin päälle ja sen jälkeen tiilet. Tapa 2. Aukon sivuilla muototeräs asennetaan laastin päälle, jolloin tiilet tulevat kuivana palkin päälle. Ikkunan vesipellin päädyn liitoksia. b = palkin pohjaleveys, joka valitaan tiilen leveyden mukaan h = palkin selkäkorkeus, joka vaihtelee mitoituksen mukaan t = ainevahvuus Normaali vesipellin tiivistys Vesipellitys aukon reunalaudan taakse Vesipellin tiivistys rappauksen alle Esimerkki teräksisestä kannatusprofiilista. Palkki asennetaan tuelle väh. 150 mm. Palkki on tuettava vähintään 1 m välein, kunnes yläpuolinen muuraus on sitoutunut. 5

6 Yhteystiedot: ETELÄ-SUOMI Rakennusliikkeet Esa Mäki p GSM Muurausliikkeet, jälleenmyyjät Tiilipalkkijärjestelmät Juha Elolinja p GSM Rakennuttajat, suunnittelijat ja arkkitehdit Rakennustekninen johtaja Juha Karilainen p GSM LÄNSI- JA POHJOIS-SUOMI Keijo Laine p GSM ITÄSUOMI Pekka Hakala p GSM fax MYYNTI Rautakaupat ja rakennustarvikeliikkeet TILAUSKESKUS p fax Korian tiilitehdas VALMISTAVA TEHDAS Korian tiilitehdas Tiilitehtaantie 60, KORIA p ORGANISATION CERTIFIED BY Wienerberger Oy Ab:n tiilet ovat CE-merkittyjä. Wienerberger Oy:llä on myös ISO standardin mukainen ympäristöjärjestelmä sekä ISO standardin mukainen laatujärjestelmä. Ulkopuolisena laaduntarkastajana toimii Inspecta-Sertifiointi Oy. Wienerberger Oy Ab Strömberginkuja 2, HELSINKI p fax