Kuva: VASTAVALO/JARI HINDSTRÖM. Teksti: MARKO KANTOMAA, HEIDI SYVÄOJA, TUIJA TAMMELIN. Liikunta hyödyntämätön voimavara oppimisessa ja opettamisessa?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuva: VASTAVALO/JARI HINDSTRÖM. Teksti: MARKO KANTOMAA, HEIDI SYVÄOJA, TUIJA TAMMELIN. Liikunta hyödyntämätön voimavara oppimisessa ja opettamisessa?"

Transkriptio

1 Kuva: VASTAVALO/JARI HINDSTRÖM Teksti: MARKO KANTOMAA, HEIDI SYVÄOJA, TUIJA TAMMELIN Liikunta hyödyntämätön voimavara oppimisessa ja opettamisessa? 12 Liikunta & tiede 50 4 / 2013

2 Oppiminen on ihmisen kasvun ja kehityksen ydinprosessi. Oppimisen seurauksena käyttäytyminen ja siihen vaikuttavat tiedot, taidot ja tunnereaktiot muuttuvat suhteellisen pysyvästi. Oppimalla voimme paitsi sopeutua ympäristön muutoksiin myös aktiivisesti vaikuttaa ympäristöömme ja omaan toimintaamme siinä. Oppiminen on aina myös aktiivinen valikointi- ja tulkintaprosessi. Se on vuorovaikutusta, joka tapahtuu kulttuurisessa ja sosiaalisessa kontekstissa. Kasvuympäristöstä saadut kokemukset sekä aiheuttavat että säätelevät oppimista. Liikunta on tärkeä kasvuympäristön tarjoama oppimisväylä. Liikunnan avulla opitaan liikkumaan, opitaan itsestä liikkujana sekä opitaan itse liikunnasta. Uuden tutkimustiedon perusteella liikunta tukee myös akateemisten tietojen ja taitojen oppimista (Syväoja ym. 2012). Viime vuosien aikana tutkimus liikunnan ja oppimisen välisistä yhteyksistä onkin lisääntynyt huomattavasti. Tämä kuvastaa paitsi oppimisen ja osaamisen merkityksen korostumista tietoyhteiskunnassa, myös oppimisen ja koulutuksen kasvavaa roolia perusteltaessa liikunnan yhteiskunnallista merkitystä. Suomessa liikunnan ja oppimisen välisiä yhteyksiä on selvitetty esimerkiksi LIKES-tutkimuskeskuksen Liikunta ja oppiminen: elämänkulkunäkökulma lapsuudesta varhaisaikuisuuteen -tutkimushankkeessa. Tämä artikkeli perustuu pääosin kyseisessä hankkeessa toteutettuihin tutkimuksiin ja julkaisuihin. Vaikuttaako liikunta oppimiseen? Liikunta on tärkeä kasvuympäristön tarjoama oppimisväylä. Liikunnan avulla opitaan liikkumaan, opitaan itsestä liikkujana sekä opitaan itse liikunnasta. Liikunta tukee myös akateemisten tietojen ja taitojen oppimista. Vaikutus oppimiseen välittyy monen eri tekijän kautta. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että liikunta vaikuttaa positiivisesti ikääntyvän väestön oppimiseen ja tiedollisiin toimintoihin, kuten esimerkiksi muistiin, toiminnanohjaukseen ja havaitsemiseen. Toiminnanohjaus säätelee muita inhimillisen toiminnan kannalta olennaisia tiedollisia toimintoja, kuten muistia, tarkkaavaisuutta ja ajattelua. Viimeaikaiset tutkimukset ovat lisääntyvässä määrin pyrkineet selvittämään liikunnan vaikutuksia myös lasten ja nuorten tiedolliseen toimintaan ja oppimiseen (Syvä oja ym. 2012). Uusimpien tutkimusten mukaan liikunnalla näyttäisi olevan myönteinen vaikutus oppimistuloksiin. Erityisesti koulupäivän aikainen liikunta (koululiikunta, välituntiliikunta ja oppituntien aikainen liikunta), runsas fyysisen aktiivisuuden määrä sekä hyvä kestävyyskunto ovat olleet yhteydessä hyviin kouluarvosanoihin ja standardoituihin oppiainekohtaisiin testituloksiin. Liikunnan positiivinen vaikutus koulumenestykseen on havaittu erityisesti matemaattisissa aineissa. Myös osallistuminen urhei luseurojen harjoituksiin ja liikuntakerhoihin on ollut yhteydessä hyvään koulumenestykseen. Lisäksi on huomattava, että tutkimuksissa, joissa lisättiin liikuntatunteihin ja välitunteihin käytettyä aikaa ja vastaavasti vähennettiin niin sanottuihin akateemisiin oppitunteihin käytettyä aikaa, oppilaiden akateemiset oppimistulokset eivät heikentyneet (Centers for Disease Control and Prevention 2010). Fyysisen aktiivisuuden on havaittu vaikuttavan Liikunta & tiede 50 4 /

3 myönteisesti lasten tiedolliseen toimintaan, kuten muistiin, tarkkaavaisuuteen sekä yleisiin tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaitoihin (Syväoja ym. 2012). Uusimmissa tutkimuksissa fyysisen aktiivisuuden lisääminen paransi testituloksia erityisesti muistia ja toiminnanohjausta vaativissa tehtävissä (Castelli ym. 2011, Davis ym. 2011, Kamijo ym. 2011).Tutkimustietoa liikunnan välittömistä vaikutuksista tiedolliseen toimintaan on kuitenkin vähän ja tulokset ovat jokseenkin epäjohdonmukaisia (Syvä oja ym. 2012). Myös hyvän kestävyyskunnon on havaittu olevan positiivisessa yhteydessä muistiin ja toiminnanohjaukseen (Chaddock ym ja 2011, Davis & Cooper 2011), mutta lihaskunnolla ei näyttäisi olevan yhteyttä tiedolliseen toimintaan (Ruiz ym. 2010, Åberg ym. 2009). Liikunnan vaikutukset tiedollisen toiminnan eri ulottuvuuksiin saattavat osaltaan selittää liikunnan ja koulumenestyksen yhteyttä (Syväoja ym. 2012). Liikunta näyttää koulumenestyksen ja tiedollisten taitojen lisäksi edistävän myös muita oppimisen kannalta tärkeitä asioita, esimerkiksi luokkahuonekäyttäytymistä, tehtäviin keskittymistä sekä oppitunteihin osallistumista ja sitä kautta itse oppimista (Barros ym. 2009, Grieco ym. 2009, Madsen ym. 2011). On mahdollista, että esimerkiksi koulupäivänaikainen liikunta auttaa purkamaan ylimääräistä energiaa ja vähentää siten häiriökäyttäytymistä. Liikuntatuokiot voivat myös tarjota mahdollisuuden rentoutumiseen intensiivisen opiskelun lomassa, mikä voi parantaa keskittymistä koulutehtäviin (Syväoja ym. 2012). Koulutusuran näkökulmasta merkittävää on se, että liikuntaa harrastavilla on korkeampia jatkokoulutustavoitteita peruskoulun jälkeen kuin vähän liikkuvilla (Kantomaa ym. 2010, Madsen ym. 2011) ja hyväkuntoisille oppilaille kertyy vähemmän poissaoloja kuin huonokuntoisille oppilaille (Blom ym. 2011). Miten liikunta vaikuttaa oppimiseen? Aikaisempien tutkimusten perusteella on todennäköistä, että liikunnan vaikutus oppimiseen välittyy monen eri tekijän kautta. Tällöin liikunta ei välttämättä suoraan vaikuta oppimistuloksiin, vaan vaikutus välittyy joidenkin muiden tekijöiden kautta(syväoja ym. 2012). Näyttäisi siltä, että liikunnan anatomiset ja fysiologiset vaikutukset ulottuvat koko kehon lisäksi myös aivoihin. Liikunnan on todettu parantavan aivojen verenkiertoa ja hapensaantia sekä lisäävän välittäjäaineiden tasoa ja neurotrofiinien (kemikaali, joka tukee hermosolujen toimintaa) tuotantoa. Säännöllinen liikunta kasvattavaa aivoissa olevien hiussuonten määrää ja synnyttää uusia hermosoluja erityisesti hippokampukseen, joka on oppimisen ja muistin keskus (Van Praag ym. 1999, Van Praag 2009, Vaynman ym. 2004). Liikunta näyttäisi myös lisäävän aivosolujen ja rakenteiden välisiä yhteyksiä ja tihentävän olemassa olevia hermoverkkoja. Nämä mekanismit lisäävät ihmisen oppimispotentiaalia: ne kehittävät tarkkaavaisuutta ja keskittymistä sekä parantavat tiedonkäsittely- ja muistitoimintoja. Lisäk si muutokset aivoissa kehittävät positiivisia selviytymismenetelmiä ja myötävaikuttavat oppimisen kannalta edullisten tunteiden syntymiseen (Syväoja ym. 2012). Motorinen kehitys ja motoristen taitojen oppiminen saattavat välittää liikunnan myönteisiä vaikutuksia oppimiseen. Motoristen taitojen hallitseminen vaikuttaa aivojen kehittymiseen, sillä samat keskushermoston mekanismit vastaavat rinnakkain sekä motoristen että tiedollisten taitojen ohjauksesta (Davis ym ja 2011, Hillman ym. 2008). Motorisen kehityksen ja liikkumisen kautta lapsi pääsee monipuolisempaan vuorovaikutukseen ympäristönsä kanssa (Haywood & Gretchell 2009). Kehittyneempien liikkumistapojen myötä lapsi kohtaa elinympäristössään haasteita, joita hän ei ole aiemmin kohdannut. Näiden haasteiden ratkaiseminen vaatii lapselta tiedollista kapasiteettia, kuten ajattelua ja ongelmanratkaisua. Liikkumisen kautta lapsi hankkii uusia kokemuksia, jotka kehittävät tiedollista toimintaa ja tukevat kielellistä kehitystä (Iverson 2010, Viholainen 2006). Sosiaalinen vuorovaikutus on todennäköisesti yksi keskeinen tekijä, jonka kautta liikunnan hyödyt siirtyvät oppimiseen. Oppiminen on aina tilanteeseen sidoksissa oleva vuorovaikutteinen ja aktiivinen prosessi (Hakkarainen ym. 2004, Lehtinen ym. 2007, Rauste-von Wright ym. 2003). Oppimiseen liittyvät aina myös tunteet, motivaatio ja taito toimia erilaisissa kulttuurisissa ja sosiaalisissa ympäristöissä. Vuorovaikutukseen perustuvan oppimisen keskeisiä mekanismeja ovatkin esimerkiksi kyky yhteisölliseen työskentelyyn, kyky ottaa vastuuta omasta toiminnasta, aloitteellisuus ja aktiivisuus sekä itsearviointitaito (Scardamalia & Bereiter 2003). Liikunta tarjoaa mahdollisuuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja voi siten selittää liikunnan ja oppimisen välistä yhteyttä. Liikunta kehittää lapsen ja nuoren kykyä kuunnella ja noudattaa ohjeita, odottaa vuoroaan sekä valita tilanteeseen soveltuvat toimintatavat. Lisäksi liikunta tarjoaa mahdollisuuksia tunteiden purkamiseen ja käsittelemiseen. Liikunnan harrastaminen kehittää parhaimmillaan ryhmätyötaitoja, itseohjautuvuutta ja kykyä toimia erilaisten ihmisten Fyysinen aktiivisuus vaikuttaa myönteisesti lasten tiedolliseen toimintaan, kuten muistiin, tarkkaavaisuuteen sekä yleisiin tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaitoihin. 14 Liikunta & tiede 50 4 / 2013

4 Liikkumisen kautta lapsi hankkii uusia kokemuksia, jotka kehittävät tiedollista toimintaa ja tukevat kielellistä kehitystä. kanssa. Nämä seikat voivat osaltaan selittää liikunnallisesti aktiivisten lasten hyviä oppimistuloksia (Kantomaa ym. 2010). On mahdollista, että edellä käsiteltyjen aivotoiminnan, motoristen taitojen, vuorovaikutuksen ja sosiaalisten taitojen lisäksi myös monet muut tekijät välittävät liikunnan vaikutuksia oppimiseen ja koulumenestykseen (Syväoja ym. 2012). Liikunta voi vaikuttaa esimerkiksi itsetuntoon ja kouluviihtyvyyteen ja sitä kautta oppimiseen (Kristjansson ym ja 2010). Vähäiseen liikkumiseen usein liittyvät lihavuus ja epäterveellinen ruokavalio voivat myös osaltaan selittää liikunnan ja oppimisen välistä yhteyttä. Tutkimusten mukaan lihavuus on lapsilla yhteydessä heikompaan tiedolliseen toimintaan ja oppimiseen, ja runsas energiansaanti näyttäisi heikentävän lasten tiedollista suoriutumista (Burkhalter & Hillman 2011, Gomez-Pinilla 2011, Taras & Potts-Datema 2005). Useat tekijät voivat välittää liikunnan ja oppimisen välisiä yhteyksiä sekä itsenäisesti että yhdessä muiden tekijöiden kanssa. Esimerkkinä tästä on hiljattain julkaistu tutkimustulos, jonka mukaan motoriset ongelmat, liikkumattomuus ja lihavuus yhdessä ennustavat heikkoa koulumenestystä (Kantomaa ym. 2013). Tutkimuksen mukaan lapsuuden motoriset ongelmat ennustavat nuoruusiän liikkumattomuutta ja lihavuutta, jotka ovat vuorostaan yhteydessä heikkoon koulumenestykseen. Tällainen tutkimustieto tarjoaa esimerkiksi vanhemmille ja opettajille välineitä vaikuttaa oppimisen kannalta epäsuotuisiin tekijöihin: kotona ja koulussa voidaan arvioida lapsen motorista taitavuutta kuten pallon heittoa ja kiinniottoa, pyörällä ajoa, kynänkäyttöä ja kengännauhojen sitomista ja kiinnittää erityistä huomiota niiden lasten liikuntaan ja ravintotottumuksiin, joilla esiintyy motorisia ongelmia. Liikunnan ja oppimisen välistä yhteyttä tulisikin tarkastella kokonaisvaltaisena, vuorovaikutuksellisena prosessina, jossa sekä biologiset, psyykkiset, sosi aaliset että erilaiset tilannetekijät yhdessä pohjustavat ja vaikuttavat liikunnan ja oppimisen väliseen yhteyteen. Pelkästään suoran yhteyden tutkiminen fyysisen aktiivisuuden ja oppimisen välillä ei anna oikeaa kuvaa tästä moniulotteisesta ilmiöstä. Haittaako liikkumattomuus oppimista? Liikunnan lisäksi liikkumattomuus, esimerkiksi ruutuaika, voi olla yhteydessä oppimiseen ja koulumenestykseen. Uuden tutkimuksen mukaan lapset, jotka viettävät päivittäin yli kolme tuntia television, tietokoneen ja pelikonsoleiden ääressä, menestyvät heikommin koulussa kuin lapset, joille kertyy ruutuaikaa alle kaksi tuntia päivässä (Syväoja ym. 2013). Runsaan ruutuajan yhteyttä heikkoon koulumenestykseen voi selittää esimerkiksi se, että runsas television, tietokoneen ja pelikonsolin ääressä vietetty aika on pois esimerkiksi kotitehtävien tekemiseen, lukemiseen ja nukkumiseen käytetystä ajasta. Kaikenlainen liikkumattomuus ei kuitenkaan ole haitallista oppimiselle. Esimerkiksi lukeminen ja kotitehtävien tekeminen edistävät oppimista ja koulumenestystä, ja tietokonepelien pelaaminen saattaa tukea oppimista esimerkiksi vieraissa kielissä (Uuskoski 2011). Oppimisen näkökulmasta olisikin hyvä kiinnittää huomiota lasten runsaaseen ruutuaikaan viihdemedian ääressä. Lasten ja nuorten fyysisen aktii visuuden suositusten mukaan lasten tulisi liikkua ripeästi vähintään tunti päivässä sekä rajoittaa ruutuaika viihdemedian ääressä enintään kahteen tuntiin päivässä. Uudet tutkimustulokset tukevat tätä suositusta myös koulumenestyksen näkökulmasta: säännöllinen liikunta ja kohtuullinen määrä ruutuaikaa näyttäisivät edistävän oppimista ja koulumenestystä. Millainen liikunta minkälainen oppiminen? Tällä hetkellä ei tarkkaan tiedetä millainen fyysinen aktiivisuus vaikuttaa oppimiseen ja minkälaiseen oppimiseen. On mahdollista, että erilaiset liikunnan muodot ja lajit ovat eri tavoin yhteydessä oppimistuloksiin. Myöskään oppimisen kannalta optimaalisesta liikunnan määrästä ei ole tutkimustietoa. Tutkimuksen kannalta olennaista on myös fyysisen aktiivisuuden ja oppimisen mittaustapa. Hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan itseraportoitu fyysinen aktiivisuus ja ruutuaika olivat yhteydessä koulumenestykseen lapsilla, kun taas objektiivisesti liikeanturilla mitatun fyysisen aktiivisuuden ja ruutuajan ei havaittu olevan yhteydessä koulumenestykseen (Syväoja ym. 2013). Tällä hetkellä yleisesti käytössä olevat fyysisen aktiivisuuden objektiiviset mittausmenetelmät eivät kykene erottelemaan erilaisia liikunnan ja liikkumattomuuden muotoja, mikä vaikeuttaa tulosten tulkintaa ja vertailua, ja voi osaltaan selittää eriäviä tutkimustuloksia. Aikaisemmat liikunnan ja oppimisen välistä yhteyttä selvittäneet tutkimukset ovat pääosin keskittyneet oppimistuloksiin, kuten kouluarvosanoihin ja standardoituihin testeihin oppimisen mittareina. Oppiminen on kuitenkin tilanteeseen sidoksissa oleva vuorovaikutteinen ja aktiivinen prosessi, joka tapahtuu ihmisten välillä sosiaalisesti ja välittyy kulttuurin kautta. Jotta liikuntaa voitaisiin systemaattisesti ja laajamittaisesti hyödyntää oppimisen ja koulumenestyksen tukemisessa, tarvitaan tutkimustietoa myös fyysisen aktiivisuuden yhteyksistä oppimisen perusmekanismeihin, kuten itsesäätelyyn, Liikunta & tiede 50 4 /

5 motivaatioon, oppimisen strategioihin ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Oppimista tapahtuu elämän kaikissa vaiheissa ja erilaisissa oppimisympäristöissä. Oppimista voi tapahtua virallisen koulutuksen (formaali oppiminen) lisäksi epävirallisen tavoitteellisen opiskelun (nonformaali oppiminen) tuloksena tai arkitoiminnassa spontaanisti (informaali oppiminen). Lapsen kielen oppiminen sekä tapojen oppiminen ovat esimerkkejä arkioppimisesta. Suuri osa aikaisemmasta tutkimuksesta on keskittynyt liikunnan ja virallisen oppimisen välisiin yhteyksiin lapsuudessa ja nuoruudessa. Liikunnan yhteyksistä opintopiireissä, kerhoissa ja arkielämässä muun toiminnan ohessa tapahtuvaan oppimiseen, sekä myöhemmällä iällä tapahtuvaan oppimiseen on vähän tutkimustietoa. Miten lisää liikuntaa? Tämän hetken tutkimustiedon valossa ei ole yksityiskohtaista tietoa siitä, miten lapsen arkipäivää kannattaisi liikunnallistaa, jotta se edistäisi oppimista ja koulumenestystä parhaalla mahdollisella tavalla. Koulupäivän aikaisella liikunnalla, fyysisen aktiivisuuden määrällä ja hyvällä kestävyyskunnolla joilla on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia oppimiseen on kuitenkin myönteisiä vaikutuksia myös terveyteen, mikä jo sinällään on riittävä syy tukea lasten ja nuorten fyysistä aktiivisuutta. Riittävä fyysinen aktiivisuus on normaalin kasvun ja kehityksen kannalta välttämätöntä. Parhaimmillaan se tukee monipuolisesti lapsen ja nuoren fyysistä, kognitiivista ja motorista kasvua ja kehitystä. Liikunnalla on myös paljon mahdollisuuksia sosiaalisen ja eettisen kasvun tukemisessa. Kouluilla on tärkeä tehtävä lapsen arkipäivän liikuttajana. Koululiikunta on kaikki oppilaat tavoit tava pakollinen oppiaine, jonka tavoitteena on vaikuttaa myönteisesti lapsen ja nuoren fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin, sekä ohjata heitä ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Vaikka liikuntatunnit muodostavatkin tärkeän perusrungon koulun liikunnassa, täydentävät välitunti- ja koulumatkaliikunta, erilaiset oppituntia tauottavat jumpat ja liikunnalliset tapahtumat lisäävät koulupäivän aikaista liikuntaa ja tukevat liikunnallisen elämäntavan omaksumista. Valtakunnallisen Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaiheessa ( ) useat koulut kehittivät ja kokeilivat erilaisia toimia koulupäivän liikunnallistamiseksi. Ideat liikunnan lisäämiseksi koulupäivään on kerätty yhteen, ja ne löytyvät liikkuva koulu -ohjelman nettisivuilta osoitteesta Lapsen liikunnan edistämiseen tarvitaan koulun lisäksi mukaan lapset ja lasten vanhemmat ja myös päättäjät. Erityisesti kodin ja perheen rooli on tärkeä, sillä liikunnallisen elämäntavan omaksuminen tapahtuu jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Liikunnallisesti aktiivisten lasten ja nuorten vanhemmat ovat huomattavasti yleisemmin liikunnallisia kuin vähän liikkuvien. Säännöllinen vapaa-ajan liikunta niin urhei luseuroissa kuin perheen tai ystävien kesken lisää lasten liikunnan määrää, tarjoaa parhaimmillaan innostavia liikuntakokemuksia, kehittää motorisia taitoja, edistää terveyttä ja tukee mahdollisesti oppimista. Liikunta hyödyntämätön voimavara? Tämän hetkinen tutkimustieto ei tarjoa yksiselitteistä vastausta kysymykseen, jääkö liikunta hyödyntämättä tärkeänä voimavarana oppimisen ja opettamisen tukemisessa. Aikaisempien tutkimusten perusteella liikunta vaikuttaa positiivisesti koulumenestykseen, tiedolliseen toimintaan ja koulunkäyntiin. Usein vaikutus välittyy aivojen rakenteeseen ja toimintaan, motorisiin taitoihin sekä vuorovaikutukseen ja sosiaalisiin taitoihin liittyvien tekijöiden kautta. Tutkimustietoa ei kuitenkaan ole riittävästi siitä, minkälainen liikunta vaikuttaa oppimiseen ja miten liikunta on yhteydessä oppimisen perusmekanismeihin, kuten itsesäätelyyn, motivaatioon, oppimisen strategioihin ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Liikunnan tehokas ja systemaattinen hyödyntäminen oppimisen tukemisessa edellyttääkin tarkempaa tietoa liikunnan vaikutuksia välittävistä tekijöistä, vaikutusmekanismeista sekä liikunnan vaikutuksesta oppimisprosessiin. Suomalaisista lapsista ja nuorista alle puolet liikkuu kouluikäisten fyysisen aktiivisuuden suositusten mukaan, suositus enintään kahden tunnin päivittäisestä ruutuajasta viihdemedian ääressä ylittyy koululaisilla selvästi ja koulun liikuntatuntien määrä on Euroopan pienimpiä (European Commission/ EACEA/Eurydice 2013, Laine ym. 2011, Tammelin ym. 2013). Lisäksi nuorten kestävyyskunto on heikentynyt Suomessa viimeisten kahden vuosikymmenen aikana (Huotari ym. 2010) ja lasten ja nuorten lihavuus on yleistynyt huomattavasti (Kautiainen ym. 2010). Nämä herättävät kysymyksen siitä, heikentävätkö vähäinen liikunta, runsas liikkumaton aika ja heikko fyysinen kunto lasten ja nuorten oppimisen ja kouluttautumisen edellytyksiä nyt ja tulevaisuudessa. Liikunta eri muodoissaan vaikuttaakin olevan tärkeä, mutta vielä suurelta osin hyödyntämätön voimavara suomalaisten lasten ja nuorten oppimisessa ja opettamisessa. MARKO KANTOMAA, FT Tutkija, LIKES-tutkimuskeskus Honorary Research Associate, Imperial College London Sähköposti: HEIDI SYVÄOJA, LitM Tutkija LIKES-tutkimuskeskus Sähköposti: TUIJA TAMMELIN, FT Tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus Sähköposti: 16 Liikunta & tiede 50 4 / 2013

6 LÄHTEET Barros R, Silver E, Stein R School recess and group classroom behavior. Pediatrics 123: Blom L, Alvarez J, Zhang L, Kolbo J Associations between health-related physical fitness, academic achievement and selected academic behaviors of elementary and middle school students in the State of Mississippi. Journal of Research 6: Burkhalter T, Hillman C A narrative review of physical activity, nutrition, and obesity to cognition and scholastic performance across the human lifespan. Advances in Nutrition (Bethesda, Md.) 2: 201S 206S. Castelli D, Hillman C, Hirsch J, Hirsch A, Drollette E FIT Kids: Time in target heart zone and cognitive performance. Preventive Medicine 52, S55 S59. Centers for Disease Control and Prevention The association between school based physical activity, including physical education, and academic performance. Atlanta, GA: U.S. Department of Health and Human Services. health_and_academics/pdf/pa-pe_paper.pdf. Luettu Chaddock L, Erickson K, Prakash R, VanPatter M, Voss M, Pontifex M, Raine L, Hillman C, Kramer A Basal ganglia volume is associated with aerobic fitness in preadolescent children. Developmental Neuroscience 32: Chaddock L, Hillman C, Buck S, Cohen N Aerobic fitness and executive control of relational memory in preadolescent children. Medicine & Science in Sports & Exercise 43: Davis C, Cooper S Fitness, fatness, cognition, behavior, and academic achievement among overweight children: Do crosssectional associations correspond to exercise trial outcomes? Preventive Medicine 52: S65 S69. Davis C, Tomporowski P, Boyle C, WallerJ, Miller P, Naglieri J, Gregoski M Effects of aerobic exercise on overweight children s cognitive functioning: A randomized controlled trial. Research Quarterly for Exercise and Sport 78: Davis C, Tomporowski P, McDowell J, Austin B, Miller P, Yanasak N, Allison J, Naglieri J Exercise improves executive function and achievement and alters brain activation in overweight children: A randomized, controlled trial. Health Psychology 30: European Commission/EACEA/Eurydice Physical education and sport at school in Europe Eurydice Report. Luxemburg: Publications of the European Union. education/eurydice/documents/thematic_reports/150en.pdf. Luettu Gomez-Pinilla F The combined effects of exercise and foods in preventing neurological and cognitive disorders. Preventive Medicine 52: S75 S80. Grieco L, Jowers E, Bartholomew J Physically active academic lessons and time on task: the moderating effect of body mass index. Medicine & Science in Sports & Exercise 41: Hakkarainen K, Lonka K, Lipponen L Tutkiva oppiminen: Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Helsinki; Porvoo: WSOY. Haywood K, Getchell N Life span motor development. Champaigh, Ill: Human Kinetics. Hillman C, Erickson K, Kramer A Be smart, exercise your heart: exercise effects on brain and cognition. Nature Reviews Neuroscience 9: Huotari PR, Nupponen H, Laakso L, Kujala UM Secular trends in aerobicfitnessperformance in year-oldadolescents from 1976 to British Journal ofsports Medicine 44: Iverson J Developing language in a developing body: the relationship between motor development and language development. Journal of Child Language 37: Kamijo K, Pontifex M, O Leary K, Scudder M, Wu C, Castelli D, Hillman C The effects of an afterschool physical activity program on working memory in preadolescent children. Developmental Science 14: Kantomaa MT, Stamatakis E, Kankaanpää A, Kaakinen M, Rodriguez A, Taanila A, Ahonen T, Järvelin MR, Tammelin T Physical activity and obesity mediate the association between childhood motor function and adolescents academic achievement. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America 110: Kantomaa M, Tammelin T, Demakakos P, Ebeling H, Taanila A Physical activity, emotional and behavioural problems, maternal education and self-reported educational performance of adolescents. Health Education Research 25: Kautiainen S, Koljonen S, Takkinen HM, Pahkala K, Dunkel L, Eriksson JG, Simell O, Knip M, Virtanen S Leikki-ikäisten ylipainoisuus jalihavuus. Suomen Lääkärilehti 65: Kristjansson A, Sigfusdottir I, Allegrante J Health behavior and academic achievement among adolescents: The relative contribution of dietary habits, physical activity, body mass index, and self-esteem. Health Education & Behavior 37: Kristjansson A, Sigfusdottir I, Allegrante J, Helgason A Adolescent health behavior, contentment in school, and academic achievement. American Journal of Health Behavior 33: Laine K, Blom A, Haapala H, Hakamäki M, Hakonen H, Havas E, Jaako J, Kulmala J, Mäkilä M, Rajala K, Tammelin T Liikkuva koulu -hankkeen väliraportti. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 245. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. /download/132526_valiraportti.pdf. Luettu Lehtinen E, Kuusinen J, Vauras M Kasvatuspsykologia. Helsinki: WSOY. Madsen K, Hicks K, Thompson H Physical activity and positive youth development: Impact of a school-based program. Journal of School Health 81: Rauste-von Wright M, von Wright J, Soini T Oppiminen ja koulutus. Helsinki: WSOY. Ruiz J, Ortega F, Castillo R, Martin-Matillas M, Kwak L, Vicente-Rodriguez G, NoriegaJ, Tercedor P, Sjostrom M, Moreno L Physical activity, fitness, weight status, and cognitive performance in adolescents. Journal of Pediatrics 157: Scardamalia M, Bereiter C Knowledge building. Teoksessa:JW Guthrie, toim. The encyclopedia of education, Vol 1 8. New York: Macmillan Referenced USA, s Syväoja H, Kantomaa M, Laine K, Jaakkola T, Pyhältö K, Tammelin T Liikunta ja oppiminen. Tilannekatsaus Lokakuu Muistiot 2012:5. Helsinki: Opetushallitus. https://www.oph.fi/julkaisut/2012/liikunta_ja_oppiminen. Luettu Syväoja HJ, Kantomaa MT, Ahonen T, Hakonen H, Kankaanpää A, Tammelin TH Physical activity, sedentary behavior, and academic performance in Finnish children. Medicine & Science in Sports & Exercise. Epub 2013 Apr 15. Tammelin T, Laine K, Turpeinen S Oppilaiden fyysinen aktiivisuus. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön julkaisuja 272. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Luettu Taras H, Potts-Datema W Obesity and student performance at school. Journal of School Health 75: Uuskoski O Playing video games a waste of time or not? : Exploring the connection between playing video games and English grades. Helsinki: Helsingin yliopisto. Pro-gradu -tutkielma. van Praag Exercise and the brain: something to chew on. Trends in Neurosciences 32: van Praag H, Christie BR, Sejnowski TJ, Gage FH Running enhances neurogenesis, learning, and long-term potentiation in mice. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America 96: Vaynman S, Ying Z, Gomez-Pinilla F Hippocampal BDNF mediates the efficacy of exercise on synaptic plasticity and cognition. European Journal of Neuroscience 20: Viholainen H Suvussa esiintyvän lukemisvaikeusriskin yhteys motoriseen ja kielelliseen kehitykseen. Tallaako lapsi kielensä päälle? Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä studies in education, psychology and social research, ; 282. Åberg M, Pedersen N, Toren K, Svartengren M, Backstrand B, Johnsson T, Cooper- Kuhn C, Åberg N, Nilsson M, Kuhn H Cardiovascular fitness is associated with cognition in young adulthood. Proceedings of the National Academy of Sciences United States of America 106: Liikunta & tiede 50 4 /

Ilo kasvaa liikkuen. Varhaiskasvatuksen uusi liikkumis- ja hyvinvointiohjelma. Ohjelma-asiakirja

Ilo kasvaa liikkuen. Varhaiskasvatuksen uusi liikkumis- ja hyvinvointiohjelma. Ohjelma-asiakirja Ilo kasvaa liikkuen Varhaiskasvatuksen uusi liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ohjelma-asiakirja Ilo kasvaa liikkuen Varhaiskasvatuksen uusi liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ohjelma-asiakirja Tutkimusmatkalla

Lisätiedot

FYYSISEN AKTIIVISUUDEN, KOETUN FYYSISEN PÄTEVYYDEN JA TAVOI- TEORIENTAATION MUUTOKSET PERUSKOULUN JA LUKION AIKANA

FYYSISEN AKTIIVISUUDEN, KOETUN FYYSISEN PÄTEVYYDEN JA TAVOI- TEORIENTAATION MUUTOKSET PERUSKOULUN JA LUKION AIKANA FYYSISEN AKTIIVISUUDEN, KOETUN FYYSISEN PÄTEVYYDEN JA TAVOI- TEORIENTAATION MUUTOKSET PERUSKOULUN JA LUKION AIKANA Jarkko Mäkinen ja Sami Piironen Liikuntapedagogiikan pro gradu tutkielma Kevät 2014 Liikuntakasvatuksen

Lisätiedot

Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Sari Asikainen LIIKUNNALLINEN KOULU EI SAMMALOIDU Opettajat alakoulun liikunnallisuuden rakentajina Filosofinen tiedekunta Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Kasvatustieteen pro

Lisätiedot

Istu ja pala! Onko istuminen uusi terveysuhka?

Istu ja pala! Onko istuminen uusi terveysuhka? Harri Helajärvi, Katja Pahkala, Olli Raitakari, Tuija Tammelin, Jorma Viikari ja Olli Heinonen KATSAUS Istu ja pala! Onko istuminen uusi terveysuhka? Vanhan viisauden mukaan vierivä kivi ei sammaloidu,

Lisätiedot

MIKSI MURROSIKÄINEN LUOPUU LIIKUNNASTA?

MIKSI MURROSIKÄINEN LUOPUU LIIKUNNASTA? MIKSI MURROSIKÄINEN LUOPUU LIIKUNNASTA? Liikunta-aktiivisuuden väheneminen murrosiässä Tuula Aira, Lasse Kannas, Jorma Tynjälä, Jari Villberg ja Sami Kokko Miksi lapset ja nuoret katoavat liikuntaja urheiluseuroista

Lisätiedot

EI VILLEGALLE VAAN VERTAISET, VALMENTAJAT JA VANHEMMAT LASTEN JA NUORTEN NÄKEMYKSIÄ LIIKUNTAKIINNOSTUKSEENSA VAIKUTTAJISTA

EI VILLEGALLE VAAN VERTAISET, VALMENTAJAT JA VANHEMMAT LASTEN JA NUORTEN NÄKEMYKSIÄ LIIKUNTAKIINNOSTUKSEENSA VAIKUTTAJISTA EI VILLEGALLE VAAN VERTAISET, VALMENTAJAT JA VANHEMMAT LASTEN JA NUORTEN NÄKEMYKSIÄ LIIKUNTAKIINNOSTUKSEENSA VAIKUTTAJISTA MARI LEHMUSKALLIO Yhteyshenkilö: Mari Lehmuskallio, Turun opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2014. Sami Kokko & Riikka Hämylä (toim.)

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2014. Sami Kokko & Riikka Hämylä (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU-tutkimuksen tuloksia 2014 VALTION LIIKUNTANEUVOSTON JULKAISUJA 2015:2 Sami Kokko & Riikka Hämylä (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen

Lisätiedot

Neljäsluokkalaista huolestuttaa kokeet ja läksyt. Alakoululaisen hyvinvointi ja sen mittaaminen

Neljäsluokkalaista huolestuttaa kokeet ja läksyt. Alakoululaisen hyvinvointi ja sen mittaaminen Neljäsluokkalaista huolestuttaa kokeet ja läksyt Alakoululaisen hyvinvointi ja sen mittaaminen Sini Latvala & Janne Turpeenniemi Pro gradu -tutkielma Kasvatustieteiden tiedekunta Luokanopettajakoulutus

Lisätiedot

Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010

Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010 Opetus- ja kulttuuriministeriö Undervisnings- och kulturministeriet Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010 Terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja

Lisätiedot

Oma kieli kullan kallis

Oma kieli kullan kallis Oma kieli kullan kallis Opas oman äidinkielen opetukseen Sirkku Latomaa (toim.) Opetushallitus ja tekijät Taitto: Innocorp Oy Elektroninen versio: Innocorp Oy ISBN 978-952-13-3234-0 (nid.) ISBN 978-952-13-3235-7

Lisätiedot

KAHDEKSASLUOKKALAISTEN SUHTAUTUMINEN LIIKUNTAAN SEKÄ SEN YHTEYS SOSIAALISEEN LÄHIPIIRIIN JA OMAAN LIIKUNTAAN

KAHDEKSASLUOKKALAISTEN SUHTAUTUMINEN LIIKUNTAAN SEKÄ SEN YHTEYS SOSIAALISEEN LÄHIPIIRIIN JA OMAAN LIIKUNTAAN KAHDEKSASLUOKKALAISTEN SUHTAUTUMINEN LIIKUNTAAN SEKÄ SEN YHTEYS SOSIAALISEEN LÄHIPIIRIIN JA OMAAN LIIKUNTAAN RITVA NUPPONEN, MINNA AITTASALO, OLAVI PARONEN Yhteyshenkilö: Minna Aittasalo, UKK-instituutti,

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ ARKI

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ ARKI LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULUN JULKAISUSARJA B 41 Päivi Marjanen & Eila Lindfors (toim.) LAPSEN JA NUOREN HYVÄ ARKI Laurea-ammattikorkeakoulun julkaisusarja B 41 Lapsen ja nuoren hyvä arki Päivi Marjanen &

Lisätiedot

Lukivaikeuden tunnistaminen ja ennaltaehkäisevät toimet Heikki Lyytinen 1 & Paula Lyytinen 2

Lukivaikeuden tunnistaminen ja ennaltaehkäisevät toimet Heikki Lyytinen 1 & Paula Lyytinen 2 Lukivaikeuden tunnistaminen ja ennaltaehkäisevät toimet Heikki Lyytinen 1 & Paula Lyytinen 2 Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto Suomalaiset lapset ovat menestyneet hyvin kansainvälisissä lukutaitovertailuissa.

Lisätiedot

likes_loppuraporttikansi.indd 1 27.8.2012 19.44

likes_loppuraporttikansi.indd 1 27.8.2012 19.44 Toimittajat Kirjoittajat Julkaisija Taitto Paino Tuija Tammelin, Kaarlo Laine, Salla Turpeinen Annaleena Aira, Henna Haapala, Matti Hakamäki, Katariina Kämppi, Kaarlo Laine, Katja Rajala, Tuija Tammelin,

Lisätiedot

Mä tanssin kuin myrsky!

Mä tanssin kuin myrsky! Sanna Lepoaho Mä tanssin kuin myrsky! Tanssi-ilmaisu osana päiväkodin varhaiskasvatusta Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi Opinnäytetyö 07.04.2015

Lisätiedot

TUTKITTUA TIETOA OPPIMISYMPÄRISTÖISTÄ

TUTKITTUA TIETOA OPPIMISYMPÄRISTÖISTÄ Etunimi Sukunimi Marja Kankaanranta Inka Mikkonen Kaisa Vähähyyppä toim. TUTKITTUA TIETOA OPPIMISYMPÄRISTÖISTÄ Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa Oppaat ja käsikirjat 2012:13 Opetushallitus

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS 7.4.2015 Kiviranta T, Sätilä H, Suhonen-Polvi H, Kilpinen-Loisa P, Mäenpää H Sisällysluettelo 1. Taustaa 2. Lapsen ja nuoren kehityksen tukemisen ja kuntoutumisen yleisiä

Lisätiedot

KEHOTYYTYVÄISYYS 13-VUOTIAILLA TYTÖILLÄ JA POJILLA - YHTEYS RAVITSEMUSOHJAUKSEEN, PAINOON JA MURROSIÄN KEHITYKSEEN

KEHOTYYTYVÄISYYS 13-VUOTIAILLA TYTÖILLÄ JA POJILLA - YHTEYS RAVITSEMUSOHJAUKSEEN, PAINOON JA MURROSIÄN KEHITYKSEEN KEHOTYYTYVÄISYYS 13-VUOTIAILLA TYTÖILLÄ JA POJILLA - YHTEYS RAVITSEMUSOHJAUKSEEN, PAINOON JA MURROSIÄN KEHITYKSEEN Sanni Rantala Pro gradu -tutkielma Ravitsemustiede Lääketieteen laitos Terveystieteiden

Lisätiedot

Aika palijon vaikuttaa minkälainen ilime opettajalla on naamalla.

Aika palijon vaikuttaa minkälainen ilime opettajalla on naamalla. Tanja Äärelä Aika palijon vaikuttaa minkälainen ilime opettajalla on naamalla. Nuoret vangit kertovat peruskouluajoistaan Akateeminen väitöskirja, joka Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan suostumuksella

Lisätiedot

Tanja Matarma MITÄ ON LIIKUNTA? Laadullinen tutkimus 6.- ja 9.-luokkalaisten liikuntakäsityksistä ja suhteesta liikuntaan

Tanja Matarma MITÄ ON LIIKUNTA? Laadullinen tutkimus 6.- ja 9.-luokkalaisten liikuntakäsityksistä ja suhteesta liikuntaan Tanja Matarma Laadullinen tutkimus 6.- ja 9.-luokkalaisten liikuntakäsityksistä ja suhteesta liikuntaan Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen julkaisuja 5/2012 TURUN LAPSI- JA NUORISOTUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

HAASTEENA LIIKKUMATTOMAT LAPSET JA NUORET

HAASTEENA LIIKKUMATTOMAT LAPSET JA NUORET HAASTEENA LIIKKUMATTOMAT LAPSET JA NUORET Miksi osa lapsista ja nuorista ei liiku? Mikä liikkeen pysäyttää? Kuka kantaa vastuun näiden lasten ja nuorten liikkeelle saamisesta? Mä haluaisin tehdä liikkatunnilla

Lisätiedot

SENTIT JA SEKUNNIT - OPPILAIDEN KOKEMUKSIA MITTAAMISESTA KOULULIIKUNNASSA

SENTIT JA SEKUNNIT - OPPILAIDEN KOKEMUKSIA MITTAAMISESTA KOULULIIKUNNASSA MYLLY, JYRKI OHTONEN, KIMMO SENTIT JA SEKUNNIT - OPPILAIDEN KOKEMUKSIA MITTAAMISESTA KOULULIIKUNNASSA Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen

Lisätiedot

LASTEN NEUROKOGNITIIVISET HÄIRIÖT JA OPPIMISVAIKEUDET

LASTEN NEUROKOGNITIIVISET HÄIRIÖT JA OPPIMISVAIKEUDET LASTEN NEUROKOGNITIIVISET HÄIRIÖT JA OPPIMISVAIKEUDET Niilo Mäki Instituutti Jyväskylä Isot aivot Otsalohko Päälaenlohko Takaraivolohko Ohimolohko Pikkuaivot Liitemateriaalia Niilo Mäki Instituutin oppimisvaikeuksia

Lisätiedot

Terveysliikunnan tutkimusuutiset. TULE liikkumaan ratkaisuja tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin

Terveysliikunnan tutkimusuutiset. TULE liikkumaan ratkaisuja tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin Terveysliikunnan tutkimusuutiset 2009 TULE liikkumaan ratkaisuja tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin Terveysliikunnan tutkimusuutiset 2009 TULE liikkumaan Vuosittain ilmestyvä Terveysliikunnan tutkimusuutiset

Lisätiedot

Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Opetushallitus

Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Opetushallitus Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön Opetushallitus Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön 2007 Yhteistyöryhmässä ovat olleet mukana: Krisse Hannén (Utbildningsstyrelsen), Martti Hellström (Auroran koulu,

Lisätiedot

Liikunta ja työurat työelämä kaipaa myös liikettä VALTION LIIKUNTANEUVOSTON JULKAISUJA 2012:3

Liikunta ja työurat työelämä kaipaa myös liikettä VALTION LIIKUNTANEUVOSTON JULKAISUJA 2012:3 Liikunta ja työurat työelämä kaipaa myös liikettä VALTION LIIKUNTANEUVOSTON JULKAISUJA 2012:3 1 Yleisimmät työkyvyttömyyden syyt ovat mielenterveyden häiriöt, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä sydän-

Lisätiedot

ADHD-LAPSEN SISARUSTEN ASEMA PERHEESSÄ

ADHD-LAPSEN SISARUSTEN ASEMA PERHEESSÄ ADHD-LAPSEN SISARUSTEN ASEMA PERHEESSÄ - Vanhempien ja sisarusten haastattelututkimus Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos Erityispedagogiikka Pro gradu tutkielma

Lisätiedot

Liikunta ja mielen terveys osana hyvinvointia

Liikunta ja mielen terveys osana hyvinvointia Liikunta ja mielen terveys osana hyvinvointia Liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjaukset Esipuhe Helsingin rautatieasemalla oli meneillään Maa ilman mielenterveys päivän vietto. Suomen Mielenterveysseuran

Lisätiedot

Mitä auttajan on hyvä tietää, kun lapsella on lukemisvaikeuksia? Heikki Lyytinen 1 & Paula Lyytinen 2

Mitä auttajan on hyvä tietää, kun lapsella on lukemisvaikeuksia? Heikki Lyytinen 1 & Paula Lyytinen 2 Mitä auttajan on hyvä tietää, kun lapsella on lukemisvaikeuksia? Heikki Lyytinen 1 & Paula Lyytinen 2 Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto Kirjaimet kiinnostavat lapsia jo varhain. Kielellisesti suuntautuneet

Lisätiedot

SE ON NYT MUN VUORO!

SE ON NYT MUN VUORO! SE ON NYT MUN VUORO! Aikuisen ja lapsen välinen vuorovaikutus puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin perustana päiväkodin ryhmätuokioissa Sirkku Hildén Hannele Merikoski Logopedian pro gradututkielma

Lisätiedot