Sisä-Savon seutuyhtymä Toimintakertomus TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS SEUTUYHTYMÄN TEHTÄVÄT JA TOIMINNAN PAINOPISTEET...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisä-Savon seutuyhtymä Toimintakertomus 2009 1 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS... 2 2 SEUTUYHTYMÄN TEHTÄVÄT JA TOIMINNAN PAINOPISTEET..."

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS SEUTUYHTYMÄN TEHTÄVÄT JA TOIMINNAN PAINOPISTEET SUUNNITTELU, EU-KOORDINOINTI JA EDUNVALVONTA ELINKEINOPALVELUT Henkilöstön asiakaskontaktit Uudet yritykset ja työpaikat Yritystuet Elinkeinoasiamiestoiminta Suonenjoki Rautalampi Karttula - Tervo Vesanto SISÄ-SAVON SEUTUYHTYMÄN KEHITTÄMISHANKKEET Marjaosaamiskeskus Alueellinen maaseutuosio AMO hanke EASTWOOD Itä - Suomen puutuotealan kasvu- ja kehitysohjelma Rautainen Savo palvelut projekti Elintarviketeollisuus Toimenpiteet vuonna Sisä-Savon Yrityspalvelupiste-hanke (YPP) Välke hanke Oppiva yritys Yhteistyökumppaneiden projektit Maaseudun mikroyritysten asiakasvastaava-hanke SISÄ-SAVON SEUTUYHTYMÄN ORGANISAATIO Luottamushenkilöhallinto Yhtymäkokous Hallitus Tarkastuslautakunta Elinkeinojaos Viralliset edustukset Seutuyhtymän henkilöstö Kehittämishankkeiden henkilöstö SISÄ-SAVON SEUTUYHTYMÄN TALOUS HALLITUKSEN PÄÄTÖKSIÄ

2 1 Toimitusjohtajan katsaus Vuosi oli elinkeinoelämässä edelleen haasteellinen. Maailmantaloudessa ei tapahtunut vielä käännettä parempaan ja taantuma heijastui luonnollisesti myös Sisä-Savoon. Seutukunnan liikevaihto laski hieman vajaa kymmenen (10) prosenttia. Suurimmat vaikeudet olivat puutuoteteollisuudessa, jossa liikevaihdon lasku oli n. 20 prosenttia. Teollisista toimialoista parhaiten menestyi elintarviketeollisuus, jossa päästiin jopa lievään kasvuun (1,8 %). Työttömyysaste kuitenkin heikkeni kaikissa jäsenkunnissa. Sisäsavolaiset yritykset ovat selvinneet taantumasta suhteellisesti ottaen hyvin. Suuria henkilöstöleikkauksia ei ole tapahtunut ja lomautuksetkin vähenivät vuoden loppua kohden. Epävarmuus näkyi edelleen investointien matalana tasona monen yrityksen siirrettyä investointejaan myöhemmin toteutettavaksi. Vuoden merkittävin investointi oli Suonenjoen kaupungin rakentama teollisuushalli, jonka päävuokralaiseksi tulee PCM Technology. Tilastokeskuksen viimeisimmässä tilastossa vuodelta 2007 alueen työpaikkamäärä kasvoi jälleen, jo kolmantena peräkkäisenä vuotena. Kasvua oli yhteensä 42 kpl. Positiivinen kehitys oli Rautalammilla ja Suonenjoella, mutta Karttula, Tervo ja Vesanto menettivät hieman työpaikkoja. Alueen väestömäärän lasku hidastui selvästi. Väkiluku nousi Suonenjoella ja laski lievästi muissa jäsenkunnissa, yhteensä alueen väestömäärän lasku oli 61 henkeä. EU:n vuonna 2007 alkanut ohjelmakausi on päässyt alkuvaikeuksien jälkeen kunnolla käyntiin ja Sisä-Savon elinkeinostrategian mukaisia kehittämishankkeita päästiin toteuttamaan. Seutuyhtymän talous on vakaalla pohjalla. Rahoituksellisesti kulunut vuosi oli melko raskas. EU-hankkeiden maksatuksissa oli edelleen pitkiä viiveitä ja sen vuoksi käyttöpääomaa sitoutui kehittämishankkeisiin tavanomaista enemmän. Tilanne kuitenkin parani vuoden loppua kohden. Seutuyhtymän tilinpäätös vuodelta 2009 on ylijäämäinen. Olli Tiainen toimitusjohtaja 2

3 2 Seutuyhtymän tehtävät ja toiminnan painopisteet Tehtävät Sisä-Savon seutuyhtymä toimii Suonenjoen kaupungin, Karttulan, Rautalammin, Tervon ja Vesannon kuntien yhteistyöelimenä keskeisinä tehtävinään: kehittää aluetta kokonaisuudessaan kehittää alueen hallinnollisia, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä olosuhteita tuottaa alueen kunnille elinkeinopalvelut ja hoitaa jäsenkuntien sille yhteisesti antamat tehtävät Päätulosalueet Suunnittelu, EU-koordinointi, edunvalvonta ja yhteiskuntasuhteet Elinkeinoneuvonta Projektit / kehittämishankkeet 3 Suunnittelu, EU-koordinointi ja edunvalvonta Seutuyhtymän suunnittelutyötä ohjaa vuosille laadittu Sisä-Savon elinkeinostrategia. Strategian toteuttamisessa tärkein työväline on EU-ohjelmarahoitteinen kehittämishanketoiminta. Nykyinen EU:n ohjelmakausi alkoi vuonna 2007, mutta hankkeiden käytännön toteuttaminen käynnistyi vasta vuonna Rahoittajien linjausten mukaisesti meneillään olevat hankkeet ovat maantieteellisesti laajempia, pääsääntöisesti Pohjois-Savon maakunnan käsittäviä. Puutuoteteollisuuden kehittämishanke Eastwoodin toimintaalueena on koko Itä-Suomi. Kehittämishankkeiden suunnittelutyössä onkin korostunut verkottuminen ja entistä tiiviimpi yhteistyö kumppanien kanssa. Yhteistyökumppaneina ovat mm. Ylä-Savon Kehitys Oy, Koillis-Savon Kehitys Oy, Savon Yrittäjät, ProAgria ja Kuopion kaupunki. Seudun hanketyötä edistettiin Maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR), jossa sisäsavolaisia edustivat Olavi Ruotsalainen (II vpj.) ja seutuyhtymän puheenjohtaja Hannu Kauppinen. Maakuntahallituksessa alueeltamme vaikuttaa varapuheenjohtajana Pekka Leskinen. 3

4 4 Elinkeinopalvelut 4.1 Henkilöstön asiakaskontaktit Yritysten kehittämistyöhön osallistui vuoden aikana kaksi elinkeinoasiamiestä, maaseutuyritysneuvoja ja seutuyhtymän kehittämishankkeiden työntekijät. Seutuyhtymän henkilöstöllä oli vuonna 2009 yhteensä runsaat 1400 kpl suoraa yritys- / asiakaskontaktia. 4.2 Uudet yritykset ja työpaikat Uusien yritysten perustamismäärä oli edelleen korkealla tasolla, vaikka lukumäärä hieman laski edellisestä vuodesta. Yrityksiä perustettiin 73 kpl, vuonna 2008 määrä oli 86. kpl Tilastokeskuksen viimeisimmästä työpaikkatilastosta vuodelta 2007 nähdään, että myös työpaikkojen kokonaismäärä kasvoi, nousua edellisestä vuodesta on 42 kpl. Kunnista kasvua oli Rautalammilla ja Suonenjoella kpl

5 4.3 Yritystuet Rahoittajat myönsivät avustusta yritystoiminnan tukemiseen kaikkiaan 40 hankkeeseen. Tuen kokonaismäärä oli noin 2,5 miljoonaa euroa. Yritystukien määrä nousi selvästi edellisen vuoden poikkeuksellisen alhaisesta tasosta. Seuraavassa taulukossa näkyy rahoittajakohtainen erittely tukien määrästä. Taulukossa on käytetty vielä vanhoja TE-keskuksen osastonimiä. Kohtaan Yritysosasto sisältyy myös TEKES-tuet. Yritystuet 2009 ELY-keskus Maaseutuosasto josta Leader Työvoimaosasto Yritysosasto YHTEENSÄ Elinkeinoasiamiestoiminta Suonenjoki toimitusjohtaja Olli Tiainen Suonenjoen kaupungin merkittävin elinkeinotoiminnan hanke oli uuden teollisuushallin rakentaminen Lintikonkadulle. Halliin valmistuu yhteensä 5 yritystilaa ja päävuokralaiseksi tulee PCM Tehnology. Halli valmistuu keväällä Tilastokeskuksen tilastojen mukaan Suonenjoelle perustettiin 33 uutta yritystä vuonna Viimeisessä saatavilla olevassa tilastossa ( ) työpaikat lisääntyivät 64 kpl edelliseen vuoteen verrattuna. Työpaikkojen kokonaismäärä oli Työttömyysaste heikkeni hieman ja oli vuoden lopussa 11,6 % Rautalampi Elinkeinoasiamies Matti Paappanen Rautalammin toimiston vuoden 2009 toiminnan painopistealueena oli mikroyritysten neuvonta ja toimintansa aloittaneiden pienyritysten yrittäjien koulutus. Uusia mikroyrityksiä perustettiin kertomusvuonna 11 kpl. Yrityskäyntejä tehtiin 53 kpl, joka on 25 % yrityskannasta. Pien ja mikroyritysten kehittämisessä ja investointien tukemisessa olivat käytössä kunnan hyväksi koetut työkalut Rautalammin Kehitys Oy ja Kiinteistö Oy Oikarilan Teollisuushallit. 5

6 Kunnan elinkeinostrategian mukaiset kunnan yritystoimintaa kehittävät ja tukevat hankkeet toimivat moottoreina etenkin Toholahden ja Kilpimäen teollisuus keskittymien hankkeille Metalli, puualan ja elintarvikealan yrittäjät ja yritykset ovat toimineet tiiviissä yhteistyössä Seutuyhtymän toimialaprojektien kanssa Matkailun kehittymisestä vastasi pääsääntöisesti Rautalammin matkailuyritysten verkosto. Kiinteä yhteistyö Rautalammin yrittäjien kanssa on jatkunut edellisten vuosien tapaan Karttula - Tervo Vesanto Elinkeinoasiamies Anna-Liisa Martikainen. Toiminnan painopisteitä ovat olleet aloittavien yrittäjien neuvonta, toimivien yritysten kehittämishankkeiden edistäminen, yhteistyö hanketoimijoiden kanssa ja yritysten tarpeista lähtevän koulutuksen järjestäminen. Kuntien elinkeinojaostot kokoontuivat ajalla seuraavasti: Karttulan elinkeino- ja tulevaisuusjaosto neljä kertaa Tervon elinkeinojaos viisi kertaa ja Vesannon elinkeinoryhmä kuusi kertaa. Yhteistyö yrittäjäjärjestöjen kanssa on ollut tiivistä. Elinkeinoasiamies Martikainen on ollut jäsenenä AMO- hankkeen ohjausryhmässä, Startti yrittäjäksi hankkeen ohjausryhmässä, Oppiva yritys kehittämisryhmässä, Vetovoimainen Vesanto-hankkeen seurantaryhmässä, Rural partners hankkeen ohjausryhmässä, Pohjois-Savon hyvinvointialan teemakoordinaatiohankkeen asiantuntijaryhmässä ja Mansikka ry:n hallituksessa. Vesannolla käynnistettiin hanke Vetovoimainen Vesanto ja Karttulassa Liikuntapaikkojen esiselvityshanke. Karttulassa järjestettiin rahoitusilta yrittäjille ja Tervossa Kalastuspäivä 8.9. Vesannolla pidettiin yrityksen perustamisen teemapäivä. Oppiva yritys on järjestänyt useita koulutuksia: Stressitön asiakaspalvelu, Markkinointi, Kuljetusalan koulutus, Markkinointikoulutus kalastajille. 6

7 5 Sisä-Savon seutuyhtymän kehittämishankkeet Marjaosaamiskeskus Suunnittelupäällikkö Helena Kauppinen Marjaosaamiskeskus on toteuttanut kuluneena vuonna Uudistuvan puutarhatilan strategiat -koulutushanketta jonka kohderyhmänä ovat erikoiskasvien, eli marja-, yrtti- ja puutarhakasvien viljelijät ja alan osaamisen tukihenkilöt. Hankkeen innovaatio-osuudessa on jatkettu vadelman ja omenan lajikeseurantoja sekä aloitettu mansikan lajikeseuranta marjatiloilla. Yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa on jatkettu harmaahomeen biologisen täsmätorjunta-menetelmän kehittämistä. Toimintavuonna sähköinen tiedotus on uudistettu, ajankohtaista tietoa marjatiloille lähetetään nyt Marjakukko-uutiskirjeen välityksellä. Lisäksi yhteistyössä Elintarvike- Futuria- ja Elintarkealan koordinaatio-hankkeen kanssa tuotetaan sähköistä verkkolehteä elintarvikealan toimijoille. Ulkomaisille marjan poimijoille suunnattu perehdytysvideo teetettiin oppilastyönä Kuopion muotoiluakatemiassa. Video on neljällä kielellä, ja se on katsottavissa ja ladattavissa Marjaosaamiskeskuksen kotisivuilla. Marjanviljelijöiden opintomatka on tehty Puolaan, joka on yksi johtavista marjanviljelymaista Euroopassa. Matkalla tutustuttiin maan voimakkaasti kehittyviin ja laajentaviin marjatiloihin. Työvoiman rekrytoinnissa on vuosi kehittynyt myönteiseen suuntaan. Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi on käyty neuvotteluja konsulaattien ja suurlähetystöjen kanssa. Suomen Pietarin pääkonsulaatin viisumiosaston päällikkö Pauli Kivinen kävi Helmiseminaarissa Suonenjoella kertomassa hyvistä viisumikäytännöistä. Hankkeen valmennus- ja koulutusosion puitteissa on järjestetty viljelijäkoulutusta tilojen eri kehitysvaiheiden mukaan. Uutena on aloitettu marjatiloille suunnattu jatkojalostuskoulus sekä marjanviljelyn tehostetun kastelun ja lannoituksen koulutus, jossa kouluttajana on ollut erikoisneuvoja Harrie Pijnenburg DLV:stä Hollannista. Toimenpiteet vuonna 2009 v Tavoite v v Yhteydenotot (yrityksiä) Tuki- ja lainahakemukset Muut toimenpiteet Tiedotustilaisuudet ja messut 3 1 Koulutus ja konsultaatio osallistuville yrittäjille (pv)

8 5.1.2 Alueellinen maaseutuosio AMO hanke Seutukehittäjä Olli Kokander Vuoden 2009 aikana AMO- hanke keskittyi painopistealueissaan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi liittyvien mallien rakentamiseen sekä seudun tunnetuksi tekemisen edistämiseen. Työvoiman saatavuuteen liittyen työvoiman aktiivisesta etsimisestä siirryttiin kehittämään malleja ja kanavia, jota kautta työvoimaa olisi saatavilla sitten, kun sitä todella tarvitaan. M14-hankkeen (Itä-Suomi aktiivisen maahanmuuttopolitiikan pilottialueeksi) kanssa suunnittelimme kyselyä Sisä-Savossa työskenteleville ulkomaisille marjanpoimijoille. Kysely toteutettiin kesällä Marjanpoimijakyselyn jatkotoimenpiteenä kokoonnuimme selvittämään miten osaavan työvoiman saatavuus voidaan turvata Sisä-Savossa tulevaisuudessa ja miten työvoiman kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan. Tutkimuksen mukaan marjanpoimijoiden keskuudesta löytyy monenlaista osaamista ja osa heistä olisi halukas työskentelemään Suomessa myös pidempiaikaisesti. Ratkaisuksi kehittyi idea Suonenjoen Mansikkakarnevaalien yhteydessä järjestettävästä rekrytointimessusta, jossa työnhakijoina ovat pääasiallisena mansikkatiloilla työskentelevät ulkomaalaiset henkilöt. Rekrytointimessuilla on kolme tavoitetta: 1. Alueen työnantajat saavat rekrytoitua osaavaa ulkomaista työvoimaa Suomessa 2. Marjatilalliset saavat rekrytoitua helpommin marjanpoimijoita ulkomailta 3. Suonenjoki tulee tunnetuksi rekrytointiin liittyvänä kontaktipaikkakuntana ja mahdollisena rekrytointikanavana Valmistelimme yhdessä Rautainen Savo-hankkeen kanssa Pohjois-Savon metallin tulevaisuus-seminaaria, joka järjestettiin Kuopiossa Loppuvuodesta 2009 suunnittelimme Pohjois-Savon maaseudun tulevaisuus Mistä tukea maatalouden työvoiman varmistamiseen? seminaarin, jonka tarkoituksena on kerätä maatalouden asiantuntijoita pohtimaan tulevaisuuden haasteita. Seminaari järjestettiin tammikuussa Helmikuussa osallistuimme Vene09-messuille. Messujen tavoitteena oli tuoda esille sisäsavolaista vesistömatkailua sekä markkinoida seudun kuntia jakamalla niistä tietoa mm. esittein. Sisä-Savo herätti kiinnostusta vesistömatkailukohteena, mutta haasteena tulevaisuudessa on palvelutarjonnan saattaminen kysynnän vaatimalle tasolle. Seudun markkinoinnin kehittämiseksi hankkeen ohjausryhmä päätti, että markkinointiin varatuilla rahoilla hankitaan toimitilarekisteri, jossa ylläpidetään seudullista vapaiden toimitilojen ja yritystonttien rekisteriä. AMO-hanke oli rahoittamassa myös Sisä-Savon osastoa Matka2010-messuilla, jotka järjestettiin tammikuussa Helsingin messukeskuksessa. Hankkeen tehtävänä oli luoda messuosastolle puitteet, johon kunnat ja yrittäjät toivat omat sisältönsä. Messuilla tuotiin esille seudun tapahtumia sekä tunnettuustekijöitä kuten Suonenjoen mansikkakarnevaalit, Rautalammin kulttuuritarjonta, kalastusmatkailu Tervossa sekä Reiska-MM futis Vesannolla. Messuosaston viestinä messuvieraille oli moderni ja aktiivinen maaseutu. Osastolla tuotiin esille sitä mitä Sisä-Savo on; rauhallisuutta, välittömyyttä sekä omaperäisiä tapahtumia ja maaseutuelämyksiä. Osastolla ker- 8

9 rottiin myös alueen myytävistä kesämökeistä ja mökkitonteista sekä muusta asuntotarjonnasta. Jokainen kunta sai valita teemansa oman prioriteettinsä mukaan. Vuoden 2009 aikana teetettiin hoiva-alan selvitystyö. Siinä kartoitettiin millainen on sisäsavolaisten hoivayritysten tila ja tulevaisuus, millaisia kehittämis- ja osaamistarpeita sekä yhteistyöverkostoja yrityksillä on ja miten heidän verkostoitumistaan voisi kehittää. Selvityksessä haluttiin tuoda esille maaseudun pienyritysten vahvuuksia ja selvittää niitä keinoja, joilla yritykset voivat pärjätä muuttuvilla hoivamarkkinoilla. Selvityksen tuloksia hyödynnetään jatkossa seudun hoivayrittäjyyden kehittämisessä. Syyskuun lopussa seutukehittäjä kävi esittelemässä selvitystyön tuloksia eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnassa. Kuulemisessa pyydettiin painottamaan erityisesti hoivayrittäjien verkostoituminen ja hoivayrittäjyys maaseutumaisissa kunnissa. Nämä teemat olivat vahvasti esillä myös hoivaselvitystä tehtäessä. Kesäkuussa 2009 järjestimme yhdessä Mansikka ry:n kylien kehittäminen- ja aktivointihankkeen kanssa laajakaista seminaarin Suonenjoella. Tilaisuus oli tarkoitettu Sisä-Savon ja Leppävirran kuntien sekä Varkauden maaseutualueen kuntapäättäjille, yrittäjille, maatalousyrittäjille, marjanviljelijöille, elinkeino- ja kehittämisorganisaatioille, kyläyhdistyksille ja asukkaille. Päivän tavoitteena oli kuulla valtakunnallisen laajakaistahankkeen sen hetkisestä tilanteesta ja rahoituksesta, jakaa kokemuksia jo tehdyistä asioista ja oppia niistä, esimerkkinä Suupohjan seutuverkko sekä Kiuruveden pilottihanke sekä saada tietoa ja kokemuksia yrittäjiltä ja asukkailta senhetkisen laajakaistan toimivuudesta ja katvealueista. Seminaari onnistui hyvin ja sen innoittamana aloitettiin alueellisen seutuverkon valmistelutyöt. Kuntien ja paikallisten yrittäjien välistä yhteistyön kehittämistä pohdittiin marraskuussa 2009 AMOn ja Oppiva yritys hankkeen yhdessä järjestämässä hankintaseminaarissa. Tilaisuuden tarkoituksena oli koota sisäsavolaiset yrittäjät ja kuntapäättäjät samaan tilaisuuteen keskustelemaan, kuinka kunnat ja yrittäjät voisivat tehdä tiiviimpää yhteistyötä hankinnoissa. Seminaariin pyrittiin saamaan mahdollisimman laaja-alaista osaamista, jotta osallistujat saisivat oikeita vastauksia hankintakysymyksiin. Mukana oli alustajia mm. julkisten hankintojen neuvontayksiköstä, Kuopion hankintayksiköstä. Lisäksi tilaisuudessa kerrottiin sekä yrittäjän että kuntapäättäjän näkökulmasta esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä. Päivä antoi kaiken kaikkiaan hyvän peruspaketin, missä hankinnoissa mennään. Jatkossa toivottiin lisää avointa vuoropuhelua sekä yhteisiä infotilaisuuksia yrittäjien ja kunnan välillä ennen tarjouspyynnön jättämistä. Tämä parantaa omalta osaltaan paikallisten yrittäjien mahdollisuuksia kilpailutuksissa. Lisäksi osaamista tarvitaan esimerkiksi tuotteistamisessa ja kilpailutuksissa. 9

10 5.1.3 EASTWOOD Itä - Suomen puutuotealan kasvu- ja kehitysohjelma Kehittämispäällikkö Hannu Hulkko Eastwood-hankkeen ensimmäinen täysi vuosi vakiinnutti asiakkuuksien määräksi n. 100 koko toimialueella (Kainuu, Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala). Ohjelman päätehtävä on valmistella, suunnitella ja toteuttaa yritysten ja tarvittavien yhteistyökumppanien ja sidosryhmien kanssa kehittämistoimenpiteitä ja hankkeita, jotka tukevat merkittävästi puutuotealalla toimivien yritysten kehittymistä ja kasvua. Ohjelman tavoitteet koko ohjelmakaudelle: a) Puuyritysten kilpailukyvyn, uusien liiketoimintojen ja liikevaihdon kasvu b) Tuotanto- ja palveluyritysten osaamisintensiivisen liiketoiminnan lisääminen. c) Yritysten nykyisten työntekijöiden osaamisen varmistaminen d) Puualan imagon nostaminen. Painopistealueet 2009 kehittämistarpeiden määrittely kehittämistyön valmistelu, suunnittelu ja toteuttaminen kehittämistyön rahoitussuunnitelmien laatiminen tarvittavien yhteistyökumppaneiden osaajien hakeminen ja verkottaminen tarvittavien rahoituslähteiden etsiminen ja osallistuminen rahoitusneuvotteluihin. Vuosi 2009 oli metsäteollisuutemme synkimpiä rahoituskriisin aiheuttaman laman vuoksi. Tehtaita ja sahoja suljettiin tai seisotettiin. Tämä ei voinut olla vaikuttamatta myöskään Sisä-Savon puutuoteteollisuuteen. Tuotantoseisokkeja oli niin sahalla kuin viilun tuotannossa joko kauppojen tai raaka-aineen puutteen vuoksi. Kehittämistoimenpiteitä ei kuitenkaan unohdettu vaan nousuun valmistauduttiin investoinnein ja asiakkuuksien hakuun erityisesti Aasian markkinoilta. Yritysryhmän kanssa tehtiin liikeneuvottelumatka Japaniin marraskuussa ja seuranta- matkaa suunnitellaan kesäkuulle Toiminnan näkyvyys ja tulokset 2009 myötävaikuttivat, että Eastwood-hanke kutsuttiin toimijaksi Työ-ja Elinkeinoministeriön Metsä Strategiseen Ohjelmaan (MSO) huhtikuussa

11 Toimenpiteet 2009 v Tavoite v v Yhteydenotot (yrityksiä) Tuki- ja lainahakemukset 3 1 Muut toimenpiteet Tiedotustilaisuudet ja messut Koulutus ja konsultaatio osallistuville yrittäjille (pv) 8 Julkaisut Rautainen Savo palvelut projekti Kenttäpäällikkö Martti Kettunen Hanke käynnistyi maaliskuussa Kolmevuotisen hankkeen tavoitteena on aktivoida alueemme teknologiayrityksiä toimintojensa monipuoliseen kehittämiseen ja auttaa kasvun tukemiseen liittyvissä kehittämisasioissa. Toiminta-alueena ovat koko Pohjois-Savo sekä Etelä-Savon maakunnan puolelta Pieksämäen kaupunki että Joroisten ja Rantasalmen kunnat. Hankkeessa on viisi kenttäpäällikköä. Sisä-Savon alueen kenttätyöstä vastaa Martti Kettunen. Hankkeessa toteutetaan maakunnallisia ja seudullisia toimenpiteitä. Hankkeen avulla mm. kootaan alueen yrityksistä kehittämistoimiin liittyvät tarpeet ja yhdessä muiden toimijoiden kanssa käynnistetään yrityskohtaisia ja/tai toimialakohtaisia palvelukokonaisuuksia. Toimenpiteen avulla myös jalkautetaan teknologiatoimialalle suunnatut palvelut ja muutetaan ne käytännön toimenpiteiksi. Sisä-Savossa kehittämisen painopistealueita ovat olleet: Yritysten innovaatioympäristöjen kehittäminen ja toimintaedellytysten vahvistaminen o Yritysten aktivointi ja kehittämistoimien organisointi ja tuotteistaminen mm. Sisä-Savon teemojen/innovaatioympäristöjen kehittäminen: Konttikeskus (Rautalampi) Kunnossapitoteknologia (mm. tiet, rautatiet ja lentokentät), (Suonenjoki) Maatalouskoneiden ja laitteiden valmistus ja maanrakennusteknologia (Karttula, Tervo ja Vesanto) o Yritysten strateginen kehittäminen o Teknologisen kyvykkyyden kehittäminen verkostoissa tai yksittäisessä yrityksessä o Olemassa olevien veturiyritysten verkostojen kehittymisen ja kasvun tukeminen o Uusien verkostojen generointi ml. innovaatio- ja elinkaariliiketoiminnan verkostot o Uudet avaukset, mm. teknologiaohjelmat ja innovaatiotoiminta o Hiljaisen tiedon keräämisen ja siirtämisen aktivointi 11

12 o Uusien yritysten perustamisen ja yrityspolven vaihdosten aktivointityö Kansallisen ja kansainvälisen markkinoinnin aktivointi ja tehostaminen o Kansallinen messutoiminta (osittain maakunnallinen toimintaa) o Kv-markkinointituki, kv-messujärjestelyt ja vientirenkaiden kokoaminen o Tiedottaminen ajankohtaisista asioista sekä maakunnallisesti vuosittain julkaistavan palveluoppaan tekeminen Sisä-Savossa hanke eteni suunnitelmien mukaisesti. Projektin työn painopisteet vuonna 2009 olivat mm. pkyritysten kehittämistoimenpiteiden aktivoinnissa, kehittämistoimien organisoinnissa, kv-markkinoinnin käynnistämisen edistämisessä, verkostomaisen yritystoiminnan edellytysten tutkimisessa sekä kansallisessa messutoiminnassa. Yritykset käynnistivät investointi- ja kehittämishankkeita, joihin projektin avustamana haettiin erillisrahoituksia mm. Tekesiltä, TE-keskuksen Maaseutu-/yritysosastolta sekä Mansikka ry:ltä sekä patentti- ja rekisterihallitukselta malli/patenttisuojaa yritysten tuotteille. Kehittämiskohteina olivat mm. työhyvinvointiin liittyvät kehittämishankkeet. Tuotannon ja sen ohjauksen kehittämishankkeet, tuotekehityshankkeet, tehdassuunnitteluhankkeet, hitsauksen ja kokoonpanon automatisointi ja robotisointihankkeet, kansainvälistymishankkeet mm.tutustumismatka kansainvälisiin teollisuusmessuihin sekä rekrytointihankkeet. Projekti osallistui yritysten kanssa vuosittaiseen kotimaiseen messutoimintaan. Tärkeimpänä panostuksena oli Tampereen Alihankinta sekä Jyväskylän KoneAgria-messut. KV-toimintoina olivat tutustumiskäynnit Schweissen & Schneiden messuihin Essenissä, Elmia-messuille Ruotsissa sekä yrityskontaktien etsintää itäisestä Keski-Euroopasta ja Pietarin alueelta. Rautalammin Toholahden toimialakeskittymän/yritysverkoston kehittämistyö käynnistettiin ja sitä jatketaan 2010 puolella. Rautainen Savo palvelut -hanke osallistui toimialan imagomarkkinointiin teknologiaviikolla 45 sekä valtakunnallisen TRIO-hankkeen tapahtumiin, jonka alueellisena edustajana kenttäpäällikkö on toiminut. Hankkeen toiminta-alueen kattava yhteinen palveluopas otettiin käyttöön elokuussa. Hanke teki 6 kappaletta Rautainen Savo palvelut -tiedotetta ajankohtaisista asioista. Jakelu oli kaikille toimialan yrityksille sekä sidosryhmille. 12

13 Toimenpiteet vuonna 2009 Toteutuma 2008 Tavoite Yhteydenotot (yrityksiä) Tuki- ja lainahakemukset Muut toimenpiteet Tiedotustilaisuudet ja messut Koulutus ja konsultaatio osallistuville yrittäjille (pv) Säilytetyt työpaikat Toteutuma 2008 Tavoite Uudet työpaikat Säilytetyt ja uudet työpaikat yhteensä Uusia yrityksiä Elintarviketeollisuus Projektipäällikkö Vuokko Tuononen Futuria-Elintarvikekehitykseen sisältyy SSSY:n toteuttama elintarvikealan kehittämistyö. Osa kehittämisestä on tehty Elintarvike-Futuria hankkeen kautta ja osa hankkeen ulkopuolisena työnä (mm. koulutuspalveluja, maakunnan ulkopuolelle tehtävät kehittämistoimet). Tiedotusta, viestintää ja valtakunnallista verkottumista on hoitanut Elintarvikealan viestintä- ja koordinaatiohanke. Elintarvike-Futuria hanke on Pohjois-Savossa toimiva elintarvikealan kehittämishanke, joka keskittyy jatkojalostukseen ja markkinointiin. Hankkeessa työskentelee 5 henkilöä, joista yksi Kiuruvedellä. Hanke on järjestänyt elintarvikeyrityksille neuvontaa ja valmennuksia liiketoiminnan, tuotekehityksen ja markkinoinnin alueilta. Hankkeeseen on osallistunut vuosina 2008 ja 2009 yhteensä 58 yritystä osallistumismaksulla ja lisäksi 33 yritystä verkottumistilaisuuksien kautta. Tärkeimpiä tapahtumia hankkeessa vuoden 2009 aikana oli Milanon Tutto Food messuille ja italialaisiin pienyrityksiin järjestetty matka, leipomoyrittäjien teemapäivä sekä hankkeitten välisenä yhteistyönä järjestetty Sissi-isku Futuriaan tapahtuma. Ylä-Savossa yritysten aktiivisuus toiminnan kehittämisessä on lisääntynyt voimakkaasti hankkeen palvelujen myötä. Hankkeen tuella on panostettu lähiruoan käytön edistämiseen koko Pohjois-Savon julkisissa ammattikeittiöissä järjestämällä koulutusta ja neuvontaa tarjouspyyntöihin vastaamisessa sekä yhteisiä keskustelutilaisuuksia yrittäjien ja ruokahuollosta vastaavien kanssa yhteistyössä EkoCentrian kanssa. 13

14 Elintarvikealan viestintä- ja koordinaatiohanke on hoitanut elintarvikealan viestintää verkkolehden Tuunattu Kalakukko välityksellä sekä huolehtinut Ruoka-Suomi toiminnasta Pohjois-Savossa. Ruoka-Suomi toiminnan myötä mm. Aitoja Makuja -verkkosivustossa on jo yli 100 pohjoissavolaista yritystä tarjoamassa tuotteitaan. Hanke järjesti Elonkorjuujuhlien yhteydessä lähiruokaan keskittyvän seminaarin sekä oli mukana järjestämässä Kuopiossa valtakunnallista Ruoka-Suomi -seminaaria joulukuussa. Hankkeitten ulkopuolisena työnä koulutettiin yritysten henkilökuntaa hygieniakoulutuksissa ja testeissä. Yhteistyötä tehtiin mm. Sisä-Savon kansalaisopiston kanssa. Muita merkittäviä koulutusyhteistyökumppaneita olivat Savon ammatti- ja aikuisopisto, jolle tarjottiin mm. leipomoalan koulutusta sekä aikuiskoulutuksiin näyttöön valmistavaa koulutusta sekä näyttöjen vastaanottoa ja Kuopion yliopisto, jonka opiskelijoita koulutettiin tuotekehityksessä ja markkinoinnissa sekä ohjattiin yrityslähtöisissä opinnäytetöissä. Yritysten omiin kehittämishankkeisiin on tuotettu palveluja mm. laatukoulutusten ja konsultaatioiden muodossa. Lisäksi on tehty elintarvikealaan liittyviä selvityksiä alueen ulkopuolisille kunnille. Runsaan kysynnän myötä omavalvontaopas päivitettiin ja sitä on toimitettu valtakunnallisesti. Toimenpiteet vuonna 2009 v Tavoite v Yhteydenotot (yrityksiä) Tuki- ja lainahakemukset Muut toimenpiteet Tiedotustilaisuudet ja messut Koulutus ja konsultaatio osallistuville yrittäjille (pv) 27, Julkaisut v v Tavoite v v Uudet työpaikat 5, Uusia yrityksiä

15 5.1.6 Sisä-Savon Yrityspalvelupiste-hanke (YPP) Yrityspalvelupäällikkö Tarja Pöyhönen Sisä-Savon yrityspalvelupiste-hanke on osa valtakunnallista Seudulliset yrityspalvelut- ja Yritys-Suomi hanketta. Hankkeen tavoitteena on kehittää yrityspalvelujen tarjontaa ja helpottaa palveluiden saatavuutta kokoamalla yhteen yrityksen tarvitsemat neuvontapalvelut. Osana kehittämistyötä työstettiin Sisä-Savon seutuyhtymälle laatujärjestelmää ja kehitettiin yhteystyötä käytännön yritysneuvonnassa palveluiden laadun varmistamiseksi. Seutuyhtymässä on vakiintunut kerran kuukaudessa pidettävä henkilöstöpalaveri. Laatujärjestelmän kehittämiseksi tehtiin erilliset yritysneuvonta-, henkilöstö-, viestintä- ja markkinointi ja projektiprosessien auditoinnit kertaalleen. Seudullisille yrityspalveluille hankittiin yhteinen asiakashallintajärjestelmä Yrinet. Yrityspalvelupäällikkö antoi lisäksi toimialavapaata yritysneuvontaa kohderyhmänä erityisesti aloittavat yritykset ja palvelualan yritykset. Aloittavien yrittäjien palvelussa tehtiin tiivistä yhteistyötä Kuopion työvoimatoimiston kanssa. Yrityspalvelupäällikkö osallistui Te-keskuksen ja yhteistyökumppaneiden järjestämiin koulutuksiin ja välitti niistä tietoa yrityspalveluverkostossa toimijoille ja yrittäjille. Yrityspalvelupäällikkö osallistui myös yrittäjien ryhmävalmennuskoulutukseen ja yritysten sukupolvenvaihdoskoulutukseen. Hankkeessa toteutettiin seudullisten yrityspalveluiden markkinointikampanja paikallislehdessä Sisä-Savon seutuyhtymän nettisivujen uudistamisen yhteydessä sekä osallistuttiin tiedotusliitteen tekemiseen yrityspalveluista. Yrityspalvelupäällikkö osallistui seuraavien ryhmien työskentelyyn: 1. Pohjois-Savon Te-keskuksen asettaman Manner-Suomen maaseutuohjelman seurantaryhmän eli maaseuturyhmän jäsen. 2. Maakunnallisen Yritys-Suomi projektin ohjausryhmä, puheenjohtaja. 3. ProAgrian maaseudun mikroyritysten asiakasvastaava hankkeen ohjausryhmän jäsen. 4. Oppiva yritys yrittäjien koulutushankkeen Sisä-Savon kehittämistiimin jäsen. 5. Sisä-Savon maatalouden kehittämisryhmän jäsen. 6. Maaseudunkehittämisyhdistys Mansikka ry:n yritysrahoituksen asiantuntijaryhmä, jäsen. 7. Maito-Savon ohjausryhmän varajäsen. 8. Välke -työllisyyshankkeen ohjausryhmän varajäsen. 15

16 Toimenpiteet vuonna 2009 v Tavoite v v Yhteydenotot Tuki- ja lainahakemukset Muut toimenpiteet Tiedotustilaisuudet ja messut v Tavoite v v Uudet työpaikat 23, Uusia yrityksiä Välke hanke Projektipäällikkö Mervi Hiltunen Välke Sisä-Savo hanke aloitti toimintansa loka-marraskuun vaihteessa Hankkeessa toimii kaksi yksilövalmentajaa sekä projektipäällikkö. Projekti on suunniteltu toteutettavaksi niin, että se helpottaa työnantajien työvoimapulaa. Kuitenkin projektin konkreettisen työn aloittamisen aikaan Suomen valtio alkoi vajota taloustaantumaan ja työnantajien työvoiman tarve pieneni entisestään. Projektin lähtökohta siis muuttui radikaalisti. Projektin kohderyhmä koostuu alueen (Suonenjoki, Rautalampi, Tervo, Vesanto) vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevista sekä pitkäaikaistyöttömistä, vaikeasti työllistettävistä henkilöistä. Hankkeeseen valittavien henkilöiden valinnassa painotetaan heidän mahdollisuuksiaan hyötyä hankkeesta. Hankkeen määrällisenä tavoitteena on saada vuosittain 90 henkilöasiakasta. Hankkeen tavoitteena on luoda alueellemme toimivat välityömarkkinat ja löytää toimiva yhteistyömalli alueelle. Alueellamme on selkeä tarve lisätä ja kehittää sosiaalisen työllistämisen palveluita sekä tehostaa ja koordinoida yksilö-, työ- ja työhönvalmennusta, yksilöllistä palvelu- ja uraohjausta sekä työvalmennusyksiköiden tarjoamia palveluita. Hanke tekee yhteistyötä Kuopion TE-toimiston Suonenjoen palvelupisteen kanssa hyvin paljon ja yhteistyö on toiminut hyvin sekä syventynyt. 16

17 Alueen kuntien kanssa on tehty hyvää yhteistyötä ja tätä yhteistyötä tullaan jatkamaan sekä syventämään hankkeen toisen toimintavuoden aikana. Yhteistyötä alueen eri sosiaalisten toimijoiden kanssa (RiverTech, nuortenpaja, kuntien työpajat) on aloitettu ja sitä tullaan syventämään toisen toimintavuoden aikana. Sekä kuntien että alueen eri sosiaalisten toimijoiden kanssa on pohdittu välityömarkkinoiden kehittämistä ja yhteistyö syventämistä. Hankkeessa on otettu yrityskontakteja alueen yrityksiin ja heitä on lähestytty myös yrittäjäjärjestöjen kautta. Tähän mennessä on todettu, että toimivin malli on ottaa yrityksiin yhteyttä asiakaslähtöisesti. Asiakasprosessia toteuttavat yksilövalmentajat yhteistyössä projektipäällikön kanssa. Projektipäällikön osuus asiakasprosesseissa on tukeva; hän auttaa mietinnöissä asiakkaiden asioiden kanssa sekä tekee tietoselvityksiä asioihin ja ohjeistuksiin liittyen. Projektipäällikön toimenkuvaan kuuluu tämän lisäksi hankkeen hallinnolliset työt, yhteistyö alueen toimijoiden kanssa sekä välityömarkkinoiden kehittäminen. Kehittämistyöhön osallistuvat aktiivisesti myös yksilövalmentajat. Asiakkaat tulevat hankkeeseen TE- toimiston ohjaamina. Yksilövalmentaja tutustuu asiakkaaseen ja samalla aloitetaan ajatustyö siitä, kuinka asiakasta voidaan auttaa ja ovatko hänen toiveensa, tulevaisuuden kuvansa todellisia verrattuna hänen tämän hetkiseen tilanteeseensa. Tämän jälkeen mietitään yhdessä asiakkaan kanssa, mitä hänen pitää tehdä jotta hän saavuttaa tavoitteensa, tarvitseeko hän vain palkkatukityötä, työelämävalmennusta, koulutusta vai jotain pidempää toimenpidettä? Joskus riittää, että asiakkaalle annetaan vain yritys-/oppilaitos-/koulutustietoja ja hän omalla aktiivisuudellaan ottaa yhteyttä ja kyselee mahdollisuuksiaan. Asiakkaiden kanssa harjoitellaan kohtaamaan uusia tilanteita, kuten työhaastattelua. Yksilövalmentaja ei tee yhdenkään asiakkaan puolesta mitään, vaan hän auttaa asiakasta eteenpäin. Joskus panos on suurempi kuin toisella kertaa. Kaikkia asiakkaita, myös niitä jotka jatkavat työn hakua TE- toimistossa hankkeessa olon jälkeen, on jollain tavalla sysätty eteenpäin hankkeessa oloaikana. Jokaiselle asiakkaalle tehdään työllistymissuunnitelma, johon kirjataan hänen tulevaisuuden tavoitteensa ja kuinka siihen päästään, jos hankkeessa oloaikana ei ole vielä tietä avoimille työmarkkinoille löytynyt. Asiakkaat ovat hankkeessa keskimäärin noin 6 kuukautta. Vuonna 2009 hankkeessa aloitti 62 asiakasta. Hankkeessa olon päätti 43 asiakasta. Hankkeella on käytössään omaa, nimettyä palkkatukirahaa, jota maksettiin ulos vuonna 2009 noin euroa. Palkkatukea on maksettu niin yksityisille työnantajille kuin kunnille sekä valtiolle. Tavoite ^ Asiakkaita Hankkeen päättäneitä, joista 43 Avoimille työmarkkinoille Koulutukseen 15 6 Palkkatukityösuhde * Jatkaa työnhakua Yrityskontakteja 203 ^mukaan laskettu myös vuonna 2008 aloittaneet 8 henkilöä 17

18 *tässä mukana myös sellaiset henkilöt, joiden asiakkuus ei ole päättynyt palkkatukityösuhteeseen Oppiva yritys Yritysneuvoja Matti Ylönen Hanke käynnistettiin seutukunnallamme maaliskuussa Mukana ovat kaikki Pohjois-Savon kunnat lukuun ottamatta Kuopiota ja Leppävirtaa. Hankkeen vastuullisena toteuttajana on Ylä-Savon Kehitys Oy ja osatoteuttajana Sisä-Savon seutuyhtymä. Sisä-Savon yritysneuvojan työaika on jaettu Koillis-Savon kanssa puoliksi. Oppiva yritys -hanke tarjoaa maakunnan mikro- ja pienyrityksille tukea ja ohjausta liiketoiminnan kehittämiseen ja koulutussuunnitteluun. Hanke tarjoaa maksuttoman nykytilannearvioinnin, osaamiskartoituksen ja koulutussuunnitelman yritykselle sekä toteuttaa yrityslähtöisen koulutustoteutuksen yritykselle tai yritysverkostolle. Toiminnan keskeiset tavoitteet hankekaudella liittyvät yritysten aktivointiin oman liiketoiminnan kehittämiseen ja kouluttautumiseen. Näihin pyritään seuraavasti: osaamisen vahvistaminen ja työhyvinvoinnin edistäminen yrityksissä foorumistoiminta kehittämisrenkaat seudulliset kehittämistiimit Painopistealueet 2009 yhteistyöverkostojen luominen osaamisen kartoitukset yrityksissä täsmäkoulutuksien ja valmennuksien toteuttaminen foorumitoiminta Seutukunnan alueella toimenpiteet kohdistuivat kuljetus- ja palvelualan osaamisen kartoituksiin ja koulutuksien järjestämiseen. Pääpaino oli Karttulan, Tervon ja Vesannon alueen yrityksissä. Toimenpiteet 2009 Koulutukset ja valmennukset 20 Osaamisen kartoituksen yrityksissä 44 Kehittämistiimin kokoukset 3 Seminaarit ja tiedotustilaisuudet 5 Julkaisut 5 18

19 5.2 Yhteistyökumppaneiden projektit Maaseudun mikroyritysten asiakasvastaava-hanke Yritysneuvoja Marjo Valtanen Maaseudun mikroyritysten asiakasvastaava- hanke (Masva) on maakunnallinen hanke, jonka kautta kehitetään maaseutuyrittäjyyttä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisesti. Hanke on osa valtakunnallista Seudulliset yrityspalvelu- kokonaisuutta ja Yritys- Suomi hanketta. Asiakasvastaavat antavat seutukunnilla maksutonta ensineuvontaa yrittäjiksi aikoville ja toimiville yrityksille. Asiakkaina oli maaseudulla toimivat alle 10 henkilöä työllistävät pienyritykset ja yrittäjäksi aikovat sekä monialaiset maatilat. Neuvonta rajoittuu lähinnä ensivaiheen opastukseen ja liikeidean alustavaan testaamiseen. Varsinainen pidemmälle ja syvemmälle menevä asiantuntijatyö asiakkaalle suoritetaan normaalina ProAgrian maksullisena palveluna, ohjataan muille toimijoille tai TEM:n tuotteistettuihin palveluihin. Asiantuntijapalveluihin yrittäjä voi hakea ELY-keskuksesta tai toimintaryhmältä kehittämisavustusta. Yrityksiä ohjattiin myös eri organisaatioiden hallinnoimiin hankkeisiin (Savon yrittäjät, Sisä-Savon seutuyhtymä, koulutusorganisaatiot jne.), asiantuntijapalveluita tuottaville yrityksille sekä yksityisille konsulteille. Vuonna 2009 asiakasvastaavat palvelivat Pohjois-Savossa noin 200 asiakasta ja neuvonnan kautta syntyi 13 uutta yritystä. Valtaosa yrityksistä on 1-2 henkeä työllistäviä toimialoinaan erilaiset palvelut ja tuotteiden valmistus. Sisä-Savon alueella (Suonenjoki, Rautalampi, Tervo, Karttula, Vesanto) on tehty perusyritysneuvontaa 26 aloittavalle tai kehittävälle yritykselle vuonna 2009 Sisä-Savon alueella. Valtaosa oli jo toimivia mikroyrityksiä. Uusia yrityksiä neuvonnan myötä perustettiin kolme. Toimialoinaan on elintarvikkeiden valmistus sekä myynti ja puun korjuu. Maakunnallisestikin hankkeen asiakasmäärissä näkyi selvästi yleisesti taantuman aiheuttama varovainen ja odottava ilmapiiri. Seutukunnittain on tehty verkostoitumista ja haettu yhteisiä toimintatapoja eri organisaatioiden kanssa. Työtä jatketaan edelleen. Asiakasvastaava teki yhteistyötä eri hankkeiden toimijoiden kanssa ja toimi mm. toimintaryhmän työvaliokunnan jäsenenä. Maaseudun mikroyritysten asiakasvastaava- hankkeen yhteistyökumppaneita ovat mm. Pohjois-Savon ELYkeskus, kunnat, seudulliset kehittämisyhtiöt, paikalliset yrittäjäjärjestöt, Finnvera Oyj, Työvoimahallinto, Leader- toimintaryhmät, koulutusorganisaatiot ja yrityspalveluja tarjoavat yritykset. Kunta/kaupunki Asiakasneuvonnat Suonenjoki 7 Rautalampi 6 Vesanto 1 Tervo 2 Karttula 10 Yhteensä 26 19

20 6 SISÄ-SAVON SEUTUYHTYMÄN ORGANISAATIO 6.1 Luottamushenkilöhallinto Yhtymäkokous Ylimpänä päättävänä elimenä Seutuyhtymässä on yhtymäkokous. Kunkin kunnan alkavaa tuhatta asukasta kohti valitaan yksi kokousedustaja. Yhtymäkokoukseen jäsenkunnat valitsivat seuraavat edustajat: Suonenjoki Esko Airaksinen Pentti Huuskonen Veijo Koljonen Anja Lehtonen Pekka Leskinen Heli Nykänen Tarja Pöyhönen Minna Ropponen Pekka Kauppinen Kimmo Koivistoinen Jouko Hänninen Kirsti Nuutinen Timo Sorsa Riikka Hänninen Hanna Luukkonen Kaija Tähkäpää Rautalampi Jarmo Karjalainen Tauno Herranen Jaakko Vesterinen Sari Hintikka-Varis Raija Nevalainen Marja-Liisa Kaikkonen Tapio Hänninen Timo Satuli Karttula Martti Eskelinen Anna Olkkonen Mariaana Risku- Tiihonen Jyrki Viitanen Veijo Karkkonen Silja Sutinen Heidi Kemppainen Pekka Boman Tervo Erkki Pääkkönen Hannu Ylönen Pekka Nuutinen Jaana Tarkkonen Vesanto Esko Huttunen Tuomo Lintu Seija Pisto Heikki Haatainen Risto Simonen Henna Pisto Seutuyhtymän kevätkokous pidettiin Yrityspuisto Futuriassa. Syyskokous pidettiin Rautalammin kirjaston Kivijalassa. Syyskokouksen alussa seutukehittäjä Olli Kokander esitteli vuonna 2010 käynnistyvää Kuopion alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa (KOKO ohjelma). 20

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna

Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna Maaseudun kehittäjien tapaaminen Helsinki 1.12.2016 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto EI TUETA YRITYSTOIMINTAA TUETAAN MUUTOSTA TUETAAN YRITYSTOIMINNAN KEHITTYMISTÄ,

Lisätiedot

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Leader YHYRES Leader-toiminta on Euroopan laajuinen verkosto. Suomessa 54 Leader-ryhmää, koko Euroopassa yli 3000. Leader YHYRES toiminta-alue: Isokyrö, Laihia, Vaasan Vähäkyrö

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa SOTE- JA ALUEHALLINTOUUDISTUS n aluehallintoryhmän 7.3.2016 kokouksen toimeksiannon mukaisesti n elinkeinopalveluiden kokonaisuus, nykytilakuvaus työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla

Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla OpinTorin projektipäällikkö Kati Korento OSUMAn projektikoordinaattori Helena Ylisirniö Esittelijä Teea Oja KM, kasvatuspsykologi,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

(ESR ja EAKR) 6.5.2014

(ESR ja EAKR) 6.5.2014 Rakennerahastojen (ESR ja EAKR) hallintouudistus t ELY -keskuksessa sessa 6.5.2014 Paula Alho Rakennerahastojen hallinnointiuudistus Rakennerahastoasioiden hallinnointi keskitettiin vuoden 2014 alusta

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Anne Syväjärvi Yritys-Suomi on julkisten yrityspalveluorganisaatioiden yhdessä muodostama palvelu yrityksille ja yrittämisestä kiinnostuneille. Monikanavainen Yritys-Suomi

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Ajankohtaista ELY- keskuksen yritysrahoituksesta. Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus

Ajankohtaista ELY- keskuksen yritysrahoituksesta. Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus Ajankohtaista ELY- keskuksen yritysrahoituksesta Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus 16.2.2015 Muutoksia 2014 à Säädösmuutokset Aluekehityslainsäädäntö Yritystukisäädökset Maaseudun

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma AJANKOHTAISTA TOIMEENPANOSTA Elinkeinojen kehittäminen

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma AJANKOHTAISTA TOIMEENPANOSTA Elinkeinojen kehittäminen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 AJANKOHTAISTA TOIMEENPANOSTA Elinkeinojen kehittäminen Rahoitusinfo 5.5.2015 Kalevi Hiivala Asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 6.5.2015 YRITYSTEN

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

TE-palvelut. aina saatavilla

TE-palvelut. aina saatavilla TE-palvelut aina saatavilla z TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus (TE-aspa)

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Pasi Pitkänen 1.varapuheenjohtaja, edunvalvontavaliokunnan pj Marko Luostarinen 2. varapuheenjohtaja

Pasi Pitkänen 1.varapuheenjohtaja, edunvalvontavaliokunnan pj Marko Luostarinen 2. varapuheenjohtaja 1 YHDISTYKSEN SÄÄNTÖJEN TARKOITTAMA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 Toiminnan tavoitteena edunvalvonnan saralla oli pyrkiä kohti pitkän aikavälin tavoitetta saada Kuopioon Suomen parhaat yrittämisen olosuhteet.

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa 12.5.2015 Yritys-Suomi palvelut yhteinen roadmap Perustmisneuvon ta - TE-toimisto - Elinkeinoyhtiöt - ProAgria Koulutus Yrittäjäkurssit Oma Yritys-

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -

Lisätiedot

sihteeri, hallintojohtaja Kontiolahti Markku Kauppinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joensuu

sihteeri, hallintojohtaja Kontiolahti Markku Kauppinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joensuu KOKOUSMUISTIO 2 / 2016 1 (5) Seuturyhmän kokousmuistio Aika: ke 24.8.2016 klo 13:00 16:15 Paikka: Ilomantsin kunnanvirasto, Kalevalasali Läsnä: Pekka Kukkonen seututyöryhmän puheenjohtaja, poistui kokouksesta

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

YRITYSTUET KÄYTÄNNÖSSÄ

YRITYSTUET KÄYTÄNNÖSSÄ Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSTUET KÄYTÄNNÖSSÄ Yrittäjyys ja mahdollisuuksien maaseutu 28.1.2016 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Lisätiedot

TEM:n alueosaston uudistuksia

TEM:n alueosaston uudistuksia TEM:n alueosaston uudistuksia Toimialojen rahoitusseminaari 11.-12.5.2016 Sirpa Hautala Yritys- ja alueosasto/yrityspalvelut ryhmä Yritys- ja alueosaston organisaatio Mari Anttikoski Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille BUUSTIa kasvuun rahoituksesta 17.2.2016 Teea Lyytikäinen, Hämeen ELY-keskus Esityksen aiheena Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Työnantajien aamukahvit

Työnantajien aamukahvit Työnantajien aamukahvit 7.10.2014 TE-toimiston rekrytointipalvelut Kehittämispäällikkö Jouni Korhonen 1 TE-palvelut.fi - Suomen eniten käytetty rekrytointipalvelu TE-toimiston (TE-palvelut.fi) Avoimet

Lisätiedot

Pohjois- ja Keski-Savon teknohankkeiden yhteistyön prosessikaavio: ENERGIATEHOKKUUS läpileikkaava teema kaikissa toimenpiteissä

Pohjois- ja Keski-Savon teknohankkeiden yhteistyön prosessikaavio: ENERGIATEHOKKUUS läpileikkaava teema kaikissa toimenpiteissä Pohjois- ja Keski-Savon teknohankkeiden yhteistyön prosessikaavio: ENERGIATEHOKKUUS läpileikkaava teema kaikissa toimenpiteissä Kansalliset tutkimuslaitokset FIMECC Tekes TechnoKnowhow TeknoStePS 2018

Lisätiedot

Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan.

Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan. Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan. Timo Juurakko projektipäällikkö Juha Torvinen yritysasiantuntija Tilannekuvaa Valtakunnallinen omistajanvaihdosbarometri

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Parvinen Heli jäsen 3 Tiainen Jarmo 1. Saukkonen Mia jäsen - Jääskeläinen Juha-Matti 1

Parvinen Heli jäsen 3 Tiainen Jarmo 1. Saukkonen Mia jäsen - Jääskeläinen Juha-Matti 1 240 Maaseutuelinkeinolautakunta Maaseutuelinkeinolautakunta Lautakunnan kokoonpano Varsinainen jäsen Asema Läsnä Henkiökohtainen Läsnä varajäsen Pekonen Kari puheenjohtaja 4 Repo Minna Jantunen Timo varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Kouvola 12.5.2015 Kari Sartamo 4.6.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1 Kokousaika klo 13.00 15.30 Kokouspaikka Riihimäen kaupungintalo, kokoushuone 2 :t Liite Asiat Sivu 33 KOKOUKSEN AVAUS JA OSANOTTAJIEN TOTEAMINEN 3 34 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun kehittämisaamu Yritysrahoituksen tietoisku Keski-Suomen ELY-keskus 28.9.2016 Maaseutuohjelman rahoitus yrityksille Rahoitusta vuosille 2014-2020 käytettävissä yhteensä n. 24 milj. Tukea myönnetään

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Päijät-Hämeen yhteistyöryhmä 10.2.2014 1/2014

PÖYTÄKIRJA Päijät-Hämeen yhteistyöryhmä 10.2.2014 1/2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOKOUKSEN AVAUS 4 2. KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS 4 3. KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 4 4. NTARKASTAJIEN VALITSEMINEN 4 5. LUOVIEN ALOJEN YRITYSTOIMINNAN KASVUN JA KANSAINVÄLISTYMISEN

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Tilannekatsaus Huhti-toukokuu 2016 Jyrki Pitkänen KASELY Maaseutupalvelut Maaseuturahoitus Kaakkois-Suomessa 2014-2020 Myöntökehys 2014-2020

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka HANKESUUNNITELMA 1 (6) Hyvinvoivat ja elävät Toivakan kylät! Taustaa ja tarvetta hankkeelle sijaitsee eteläisessä Keski-Suomessa, jonka voimavarana on energiset ja kauniit kyläkunnat. Kylien merkitys kunnan

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymän hallitus

Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymän hallitus 1 Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymän PERUSSOPIMUS 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka 2 Jäsenkunnat Kuntayhtymän nimi on Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Iin kunta. Kuntayhtymän

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2015 24.3.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun lopussa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 MAASEUTUJAOSTON KOKOUS

KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 MAASEUTUJAOSTON KOKOUS KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 KOKOUSTIEDOT MAASEUTUJAOSTON KOKOUS Aika: klo 9.00 12.15 Paikka: Kukkaismäen maaseutumatkailutila, Jämsän Juokslahti,

Lisätiedot

Kuva: Työttömät (ml. lomautetut) työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2000-2010

Kuva: Työttömät (ml. lomautetut) työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2000-2010 Hämeen ELY-keskus tiedottaa MAALISKUUN TYÖLLISYYSKATSAUS Julkaistavissa 27.4.2010 klo 9.00 HÄMEEN TYÖTTÖMYYDEN LASKU JATKUU Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen toimialue) työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot