Sisä-Savon seutuyhtymä Toimintakertomus TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS SEUTUYHTYMÄN TEHTÄVÄT JA TOIMINNAN PAINOPISTEET...

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS SEUTUYHTYMÄN TEHTÄVÄT JA TOIMINNAN PAINOPISTEET SUUNNITTELU, EU-KOORDINOINTI JA EDUNVALVONTA ELINKEINOPALVELUT Henkilöstön asiakaskontaktit Uudet yritykset ja työpaikat Yritystuet Elinkeinoasiamiestoiminta Suonenjoki Rautalampi Karttula - Tervo Vesanto SISÄ-SAVON SEUTUYHTYMÄN KEHITTÄMISHANKKEET Marjaosaamiskeskus Alueellinen maaseutuosio AMO hanke EASTWOOD Itä - Suomen puutuotealan kasvu- ja kehitysohjelma Rautainen Savo palvelut projekti Elintarviketeollisuus Toimenpiteet vuonna Sisä-Savon Yrityspalvelupiste-hanke (YPP) Välke hanke Oppiva yritys Yhteistyökumppaneiden projektit Maaseudun mikroyritysten asiakasvastaava-hanke SISÄ-SAVON SEUTUYHTYMÄN ORGANISAATIO Luottamushenkilöhallinto Yhtymäkokous Hallitus Tarkastuslautakunta Elinkeinojaos Viralliset edustukset Seutuyhtymän henkilöstö Kehittämishankkeiden henkilöstö SISÄ-SAVON SEUTUYHTYMÄN TALOUS HALLITUKSEN PÄÄTÖKSIÄ

2 1 Toimitusjohtajan katsaus Vuosi oli elinkeinoelämässä edelleen haasteellinen. Maailmantaloudessa ei tapahtunut vielä käännettä parempaan ja taantuma heijastui luonnollisesti myös Sisä-Savoon. Seutukunnan liikevaihto laski hieman vajaa kymmenen (10) prosenttia. Suurimmat vaikeudet olivat puutuoteteollisuudessa, jossa liikevaihdon lasku oli n. 20 prosenttia. Teollisista toimialoista parhaiten menestyi elintarviketeollisuus, jossa päästiin jopa lievään kasvuun (1,8 %). Työttömyysaste kuitenkin heikkeni kaikissa jäsenkunnissa. Sisäsavolaiset yritykset ovat selvinneet taantumasta suhteellisesti ottaen hyvin. Suuria henkilöstöleikkauksia ei ole tapahtunut ja lomautuksetkin vähenivät vuoden loppua kohden. Epävarmuus näkyi edelleen investointien matalana tasona monen yrityksen siirrettyä investointejaan myöhemmin toteutettavaksi. Vuoden merkittävin investointi oli Suonenjoen kaupungin rakentama teollisuushalli, jonka päävuokralaiseksi tulee PCM Technology. Tilastokeskuksen viimeisimmässä tilastossa vuodelta 2007 alueen työpaikkamäärä kasvoi jälleen, jo kolmantena peräkkäisenä vuotena. Kasvua oli yhteensä 42 kpl. Positiivinen kehitys oli Rautalammilla ja Suonenjoella, mutta Karttula, Tervo ja Vesanto menettivät hieman työpaikkoja. Alueen väestömäärän lasku hidastui selvästi. Väkiluku nousi Suonenjoella ja laski lievästi muissa jäsenkunnissa, yhteensä alueen väestömäärän lasku oli 61 henkeä. EU:n vuonna 2007 alkanut ohjelmakausi on päässyt alkuvaikeuksien jälkeen kunnolla käyntiin ja Sisä-Savon elinkeinostrategian mukaisia kehittämishankkeita päästiin toteuttamaan. Seutuyhtymän talous on vakaalla pohjalla. Rahoituksellisesti kulunut vuosi oli melko raskas. EU-hankkeiden maksatuksissa oli edelleen pitkiä viiveitä ja sen vuoksi käyttöpääomaa sitoutui kehittämishankkeisiin tavanomaista enemmän. Tilanne kuitenkin parani vuoden loppua kohden. Seutuyhtymän tilinpäätös vuodelta 2009 on ylijäämäinen. Olli Tiainen toimitusjohtaja 2

3 2 Seutuyhtymän tehtävät ja toiminnan painopisteet Tehtävät Sisä-Savon seutuyhtymä toimii Suonenjoen kaupungin, Karttulan, Rautalammin, Tervon ja Vesannon kuntien yhteistyöelimenä keskeisinä tehtävinään: kehittää aluetta kokonaisuudessaan kehittää alueen hallinnollisia, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä olosuhteita tuottaa alueen kunnille elinkeinopalvelut ja hoitaa jäsenkuntien sille yhteisesti antamat tehtävät Päätulosalueet Suunnittelu, EU-koordinointi, edunvalvonta ja yhteiskuntasuhteet Elinkeinoneuvonta Projektit / kehittämishankkeet 3 Suunnittelu, EU-koordinointi ja edunvalvonta Seutuyhtymän suunnittelutyötä ohjaa vuosille laadittu Sisä-Savon elinkeinostrategia. Strategian toteuttamisessa tärkein työväline on EU-ohjelmarahoitteinen kehittämishanketoiminta. Nykyinen EU:n ohjelmakausi alkoi vuonna 2007, mutta hankkeiden käytännön toteuttaminen käynnistyi vasta vuonna Rahoittajien linjausten mukaisesti meneillään olevat hankkeet ovat maantieteellisesti laajempia, pääsääntöisesti Pohjois-Savon maakunnan käsittäviä. Puutuoteteollisuuden kehittämishanke Eastwoodin toimintaalueena on koko Itä-Suomi. Kehittämishankkeiden suunnittelutyössä onkin korostunut verkottuminen ja entistä tiiviimpi yhteistyö kumppanien kanssa. Yhteistyökumppaneina ovat mm. Ylä-Savon Kehitys Oy, Koillis-Savon Kehitys Oy, Savon Yrittäjät, ProAgria ja Kuopion kaupunki. Seudun hanketyötä edistettiin Maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR), jossa sisäsavolaisia edustivat Olavi Ruotsalainen (II vpj.) ja seutuyhtymän puheenjohtaja Hannu Kauppinen. Maakuntahallituksessa alueeltamme vaikuttaa varapuheenjohtajana Pekka Leskinen. 3

4 4 Elinkeinopalvelut 4.1 Henkilöstön asiakaskontaktit Yritysten kehittämistyöhön osallistui vuoden aikana kaksi elinkeinoasiamiestä, maaseutuyritysneuvoja ja seutuyhtymän kehittämishankkeiden työntekijät. Seutuyhtymän henkilöstöllä oli vuonna 2009 yhteensä runsaat 1400 kpl suoraa yritys- / asiakaskontaktia. 4.2 Uudet yritykset ja työpaikat Uusien yritysten perustamismäärä oli edelleen korkealla tasolla, vaikka lukumäärä hieman laski edellisestä vuodesta. Yrityksiä perustettiin 73 kpl, vuonna 2008 määrä oli 86. kpl Tilastokeskuksen viimeisimmästä työpaikkatilastosta vuodelta 2007 nähdään, että myös työpaikkojen kokonaismäärä kasvoi, nousua edellisestä vuodesta on 42 kpl. Kunnista kasvua oli Rautalammilla ja Suonenjoella kpl

5 4.3 Yritystuet Rahoittajat myönsivät avustusta yritystoiminnan tukemiseen kaikkiaan 40 hankkeeseen. Tuen kokonaismäärä oli noin 2,5 miljoonaa euroa. Yritystukien määrä nousi selvästi edellisen vuoden poikkeuksellisen alhaisesta tasosta. Seuraavassa taulukossa näkyy rahoittajakohtainen erittely tukien määrästä. Taulukossa on käytetty vielä vanhoja TE-keskuksen osastonimiä. Kohtaan Yritysosasto sisältyy myös TEKES-tuet. Yritystuet 2009 ELY-keskus Maaseutuosasto josta Leader Työvoimaosasto Yritysosasto YHTEENSÄ Elinkeinoasiamiestoiminta Suonenjoki toimitusjohtaja Olli Tiainen Suonenjoen kaupungin merkittävin elinkeinotoiminnan hanke oli uuden teollisuushallin rakentaminen Lintikonkadulle. Halliin valmistuu yhteensä 5 yritystilaa ja päävuokralaiseksi tulee PCM Tehnology. Halli valmistuu keväällä Tilastokeskuksen tilastojen mukaan Suonenjoelle perustettiin 33 uutta yritystä vuonna Viimeisessä saatavilla olevassa tilastossa ( ) työpaikat lisääntyivät 64 kpl edelliseen vuoteen verrattuna. Työpaikkojen kokonaismäärä oli Työttömyysaste heikkeni hieman ja oli vuoden lopussa 11,6 % Rautalampi Elinkeinoasiamies Matti Paappanen Rautalammin toimiston vuoden 2009 toiminnan painopistealueena oli mikroyritysten neuvonta ja toimintansa aloittaneiden pienyritysten yrittäjien koulutus. Uusia mikroyrityksiä perustettiin kertomusvuonna 11 kpl. Yrityskäyntejä tehtiin 53 kpl, joka on 25 % yrityskannasta. Pien ja mikroyritysten kehittämisessä ja investointien tukemisessa olivat käytössä kunnan hyväksi koetut työkalut Rautalammin Kehitys Oy ja Kiinteistö Oy Oikarilan Teollisuushallit. 5

6 Kunnan elinkeinostrategian mukaiset kunnan yritystoimintaa kehittävät ja tukevat hankkeet toimivat moottoreina etenkin Toholahden ja Kilpimäen teollisuus keskittymien hankkeille Metalli, puualan ja elintarvikealan yrittäjät ja yritykset ovat toimineet tiiviissä yhteistyössä Seutuyhtymän toimialaprojektien kanssa Matkailun kehittymisestä vastasi pääsääntöisesti Rautalammin matkailuyritysten verkosto. Kiinteä yhteistyö Rautalammin yrittäjien kanssa on jatkunut edellisten vuosien tapaan Karttula - Tervo Vesanto Elinkeinoasiamies Anna-Liisa Martikainen. Toiminnan painopisteitä ovat olleet aloittavien yrittäjien neuvonta, toimivien yritysten kehittämishankkeiden edistäminen, yhteistyö hanketoimijoiden kanssa ja yritysten tarpeista lähtevän koulutuksen järjestäminen. Kuntien elinkeinojaostot kokoontuivat ajalla seuraavasti: Karttulan elinkeino- ja tulevaisuusjaosto neljä kertaa Tervon elinkeinojaos viisi kertaa ja Vesannon elinkeinoryhmä kuusi kertaa. Yhteistyö yrittäjäjärjestöjen kanssa on ollut tiivistä. Elinkeinoasiamies Martikainen on ollut jäsenenä AMO- hankkeen ohjausryhmässä, Startti yrittäjäksi hankkeen ohjausryhmässä, Oppiva yritys kehittämisryhmässä, Vetovoimainen Vesanto-hankkeen seurantaryhmässä, Rural partners hankkeen ohjausryhmässä, Pohjois-Savon hyvinvointialan teemakoordinaatiohankkeen asiantuntijaryhmässä ja Mansikka ry:n hallituksessa. Vesannolla käynnistettiin hanke Vetovoimainen Vesanto ja Karttulassa Liikuntapaikkojen esiselvityshanke. Karttulassa järjestettiin rahoitusilta yrittäjille ja Tervossa Kalastuspäivä 8.9. Vesannolla pidettiin yrityksen perustamisen teemapäivä. Oppiva yritys on järjestänyt useita koulutuksia: Stressitön asiakaspalvelu, Markkinointi, Kuljetusalan koulutus, Markkinointikoulutus kalastajille. 6

7 5 Sisä-Savon seutuyhtymän kehittämishankkeet Marjaosaamiskeskus Suunnittelupäällikkö Helena Kauppinen Marjaosaamiskeskus on toteuttanut kuluneena vuonna Uudistuvan puutarhatilan strategiat -koulutushanketta jonka kohderyhmänä ovat erikoiskasvien, eli marja-, yrtti- ja puutarhakasvien viljelijät ja alan osaamisen tukihenkilöt. Hankkeen innovaatio-osuudessa on jatkettu vadelman ja omenan lajikeseurantoja sekä aloitettu mansikan lajikeseuranta marjatiloilla. Yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa on jatkettu harmaahomeen biologisen täsmätorjunta-menetelmän kehittämistä. Toimintavuonna sähköinen tiedotus on uudistettu, ajankohtaista tietoa marjatiloille lähetetään nyt Marjakukko-uutiskirjeen välityksellä. Lisäksi yhteistyössä Elintarvike- Futuria- ja Elintarkealan koordinaatio-hankkeen kanssa tuotetaan sähköistä verkkolehteä elintarvikealan toimijoille. Ulkomaisille marjan poimijoille suunnattu perehdytysvideo teetettiin oppilastyönä Kuopion muotoiluakatemiassa. Video on neljällä kielellä, ja se on katsottavissa ja ladattavissa Marjaosaamiskeskuksen kotisivuilla. Marjanviljelijöiden opintomatka on tehty Puolaan, joka on yksi johtavista marjanviljelymaista Euroopassa. Matkalla tutustuttiin maan voimakkaasti kehittyviin ja laajentaviin marjatiloihin. Työvoiman rekrytoinnissa on vuosi kehittynyt myönteiseen suuntaan. Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi on käyty neuvotteluja konsulaattien ja suurlähetystöjen kanssa. Suomen Pietarin pääkonsulaatin viisumiosaston päällikkö Pauli Kivinen kävi Helmiseminaarissa Suonenjoella kertomassa hyvistä viisumikäytännöistä. Hankkeen valmennus- ja koulutusosion puitteissa on järjestetty viljelijäkoulutusta tilojen eri kehitysvaiheiden mukaan. Uutena on aloitettu marjatiloille suunnattu jatkojalostuskoulus sekä marjanviljelyn tehostetun kastelun ja lannoituksen koulutus, jossa kouluttajana on ollut erikoisneuvoja Harrie Pijnenburg DLV:stä Hollannista. Toimenpiteet vuonna 2009 v Tavoite v v Yhteydenotot (yrityksiä) Tuki- ja lainahakemukset Muut toimenpiteet Tiedotustilaisuudet ja messut 3 1 Koulutus ja konsultaatio osallistuville yrittäjille (pv)

8 5.1.2 Alueellinen maaseutuosio AMO hanke Seutukehittäjä Olli Kokander Vuoden 2009 aikana AMO- hanke keskittyi painopistealueissaan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi liittyvien mallien rakentamiseen sekä seudun tunnetuksi tekemisen edistämiseen. Työvoiman saatavuuteen liittyen työvoiman aktiivisesta etsimisestä siirryttiin kehittämään malleja ja kanavia, jota kautta työvoimaa olisi saatavilla sitten, kun sitä todella tarvitaan. M14-hankkeen (Itä-Suomi aktiivisen maahanmuuttopolitiikan pilottialueeksi) kanssa suunnittelimme kyselyä Sisä-Savossa työskenteleville ulkomaisille marjanpoimijoille. Kysely toteutettiin kesällä Marjanpoimijakyselyn jatkotoimenpiteenä kokoonnuimme selvittämään miten osaavan työvoiman saatavuus voidaan turvata Sisä-Savossa tulevaisuudessa ja miten työvoiman kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan. Tutkimuksen mukaan marjanpoimijoiden keskuudesta löytyy monenlaista osaamista ja osa heistä olisi halukas työskentelemään Suomessa myös pidempiaikaisesti. Ratkaisuksi kehittyi idea Suonenjoen Mansikkakarnevaalien yhteydessä järjestettävästä rekrytointimessusta, jossa työnhakijoina ovat pääasiallisena mansikkatiloilla työskentelevät ulkomaalaiset henkilöt. Rekrytointimessuilla on kolme tavoitetta: 1. Alueen työnantajat saavat rekrytoitua osaavaa ulkomaista työvoimaa Suomessa 2. Marjatilalliset saavat rekrytoitua helpommin marjanpoimijoita ulkomailta 3. Suonenjoki tulee tunnetuksi rekrytointiin liittyvänä kontaktipaikkakuntana ja mahdollisena rekrytointikanavana Valmistelimme yhdessä Rautainen Savo-hankkeen kanssa Pohjois-Savon metallin tulevaisuus-seminaaria, joka järjestettiin Kuopiossa Loppuvuodesta 2009 suunnittelimme Pohjois-Savon maaseudun tulevaisuus Mistä tukea maatalouden työvoiman varmistamiseen? seminaarin, jonka tarkoituksena on kerätä maatalouden asiantuntijoita pohtimaan tulevaisuuden haasteita. Seminaari järjestettiin tammikuussa Helmikuussa osallistuimme Vene09-messuille. Messujen tavoitteena oli tuoda esille sisäsavolaista vesistömatkailua sekä markkinoida seudun kuntia jakamalla niistä tietoa mm. esittein. Sisä-Savo herätti kiinnostusta vesistömatkailukohteena, mutta haasteena tulevaisuudessa on palvelutarjonnan saattaminen kysynnän vaatimalle tasolle. Seudun markkinoinnin kehittämiseksi hankkeen ohjausryhmä päätti, että markkinointiin varatuilla rahoilla hankitaan toimitilarekisteri, jossa ylläpidetään seudullista vapaiden toimitilojen ja yritystonttien rekisteriä. AMO-hanke oli rahoittamassa myös Sisä-Savon osastoa Matka2010-messuilla, jotka järjestettiin tammikuussa Helsingin messukeskuksessa. Hankkeen tehtävänä oli luoda messuosastolle puitteet, johon kunnat ja yrittäjät toivat omat sisältönsä. Messuilla tuotiin esille seudun tapahtumia sekä tunnettuustekijöitä kuten Suonenjoen mansikkakarnevaalit, Rautalammin kulttuuritarjonta, kalastusmatkailu Tervossa sekä Reiska-MM futis Vesannolla. Messuosaston viestinä messuvieraille oli moderni ja aktiivinen maaseutu. Osastolla tuotiin esille sitä mitä Sisä-Savo on; rauhallisuutta, välittömyyttä sekä omaperäisiä tapahtumia ja maaseutuelämyksiä. Osastolla ker- 8

9 rottiin myös alueen myytävistä kesämökeistä ja mökkitonteista sekä muusta asuntotarjonnasta. Jokainen kunta sai valita teemansa oman prioriteettinsä mukaan. Vuoden 2009 aikana teetettiin hoiva-alan selvitystyö. Siinä kartoitettiin millainen on sisäsavolaisten hoivayritysten tila ja tulevaisuus, millaisia kehittämis- ja osaamistarpeita sekä yhteistyöverkostoja yrityksillä on ja miten heidän verkostoitumistaan voisi kehittää. Selvityksessä haluttiin tuoda esille maaseudun pienyritysten vahvuuksia ja selvittää niitä keinoja, joilla yritykset voivat pärjätä muuttuvilla hoivamarkkinoilla. Selvityksen tuloksia hyödynnetään jatkossa seudun hoivayrittäjyyden kehittämisessä. Syyskuun lopussa seutukehittäjä kävi esittelemässä selvitystyön tuloksia eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnassa. Kuulemisessa pyydettiin painottamaan erityisesti hoivayrittäjien verkostoituminen ja hoivayrittäjyys maaseutumaisissa kunnissa. Nämä teemat olivat vahvasti esillä myös hoivaselvitystä tehtäessä. Kesäkuussa 2009 järjestimme yhdessä Mansikka ry:n kylien kehittäminen- ja aktivointihankkeen kanssa laajakaista seminaarin Suonenjoella. Tilaisuus oli tarkoitettu Sisä-Savon ja Leppävirran kuntien sekä Varkauden maaseutualueen kuntapäättäjille, yrittäjille, maatalousyrittäjille, marjanviljelijöille, elinkeino- ja kehittämisorganisaatioille, kyläyhdistyksille ja asukkaille. Päivän tavoitteena oli kuulla valtakunnallisen laajakaistahankkeen sen hetkisestä tilanteesta ja rahoituksesta, jakaa kokemuksia jo tehdyistä asioista ja oppia niistä, esimerkkinä Suupohjan seutuverkko sekä Kiuruveden pilottihanke sekä saada tietoa ja kokemuksia yrittäjiltä ja asukkailta senhetkisen laajakaistan toimivuudesta ja katvealueista. Seminaari onnistui hyvin ja sen innoittamana aloitettiin alueellisen seutuverkon valmistelutyöt. Kuntien ja paikallisten yrittäjien välistä yhteistyön kehittämistä pohdittiin marraskuussa 2009 AMOn ja Oppiva yritys hankkeen yhdessä järjestämässä hankintaseminaarissa. Tilaisuuden tarkoituksena oli koota sisäsavolaiset yrittäjät ja kuntapäättäjät samaan tilaisuuteen keskustelemaan, kuinka kunnat ja yrittäjät voisivat tehdä tiiviimpää yhteistyötä hankinnoissa. Seminaariin pyrittiin saamaan mahdollisimman laaja-alaista osaamista, jotta osallistujat saisivat oikeita vastauksia hankintakysymyksiin. Mukana oli alustajia mm. julkisten hankintojen neuvontayksiköstä, Kuopion hankintayksiköstä. Lisäksi tilaisuudessa kerrottiin sekä yrittäjän että kuntapäättäjän näkökulmasta esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä. Päivä antoi kaiken kaikkiaan hyvän peruspaketin, missä hankinnoissa mennään. Jatkossa toivottiin lisää avointa vuoropuhelua sekä yhteisiä infotilaisuuksia yrittäjien ja kunnan välillä ennen tarjouspyynnön jättämistä. Tämä parantaa omalta osaltaan paikallisten yrittäjien mahdollisuuksia kilpailutuksissa. Lisäksi osaamista tarvitaan esimerkiksi tuotteistamisessa ja kilpailutuksissa. 9

10 5.1.3 EASTWOOD Itä - Suomen puutuotealan kasvu- ja kehitysohjelma Kehittämispäällikkö Hannu Hulkko Eastwood-hankkeen ensimmäinen täysi vuosi vakiinnutti asiakkuuksien määräksi n. 100 koko toimialueella (Kainuu, Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala). Ohjelman päätehtävä on valmistella, suunnitella ja toteuttaa yritysten ja tarvittavien yhteistyökumppanien ja sidosryhmien kanssa kehittämistoimenpiteitä ja hankkeita, jotka tukevat merkittävästi puutuotealalla toimivien yritysten kehittymistä ja kasvua. Ohjelman tavoitteet koko ohjelmakaudelle: a) Puuyritysten kilpailukyvyn, uusien liiketoimintojen ja liikevaihdon kasvu b) Tuotanto- ja palveluyritysten osaamisintensiivisen liiketoiminnan lisääminen. c) Yritysten nykyisten työntekijöiden osaamisen varmistaminen d) Puualan imagon nostaminen. Painopistealueet 2009 kehittämistarpeiden määrittely kehittämistyön valmistelu, suunnittelu ja toteuttaminen kehittämistyön rahoitussuunnitelmien laatiminen tarvittavien yhteistyökumppaneiden osaajien hakeminen ja verkottaminen tarvittavien rahoituslähteiden etsiminen ja osallistuminen rahoitusneuvotteluihin. Vuosi 2009 oli metsäteollisuutemme synkimpiä rahoituskriisin aiheuttaman laman vuoksi. Tehtaita ja sahoja suljettiin tai seisotettiin. Tämä ei voinut olla vaikuttamatta myöskään Sisä-Savon puutuoteteollisuuteen. Tuotantoseisokkeja oli niin sahalla kuin viilun tuotannossa joko kauppojen tai raaka-aineen puutteen vuoksi. Kehittämistoimenpiteitä ei kuitenkaan unohdettu vaan nousuun valmistauduttiin investoinnein ja asiakkuuksien hakuun erityisesti Aasian markkinoilta. Yritysryhmän kanssa tehtiin liikeneuvottelumatka Japaniin marraskuussa ja seuranta- matkaa suunnitellaan kesäkuulle Toiminnan näkyvyys ja tulokset 2009 myötävaikuttivat, että Eastwood-hanke kutsuttiin toimijaksi Työ-ja Elinkeinoministeriön Metsä Strategiseen Ohjelmaan (MSO) huhtikuussa

11 Toimenpiteet 2009 v Tavoite v v Yhteydenotot (yrityksiä) Tuki- ja lainahakemukset 3 1 Muut toimenpiteet Tiedotustilaisuudet ja messut Koulutus ja konsultaatio osallistuville yrittäjille (pv) 8 Julkaisut Rautainen Savo palvelut projekti Kenttäpäällikkö Martti Kettunen Hanke käynnistyi maaliskuussa Kolmevuotisen hankkeen tavoitteena on aktivoida alueemme teknologiayrityksiä toimintojensa monipuoliseen kehittämiseen ja auttaa kasvun tukemiseen liittyvissä kehittämisasioissa. Toiminta-alueena ovat koko Pohjois-Savo sekä Etelä-Savon maakunnan puolelta Pieksämäen kaupunki että Joroisten ja Rantasalmen kunnat. Hankkeessa on viisi kenttäpäällikköä. Sisä-Savon alueen kenttätyöstä vastaa Martti Kettunen. Hankkeessa toteutetaan maakunnallisia ja seudullisia toimenpiteitä. Hankkeen avulla mm. kootaan alueen yrityksistä kehittämistoimiin liittyvät tarpeet ja yhdessä muiden toimijoiden kanssa käynnistetään yrityskohtaisia ja/tai toimialakohtaisia palvelukokonaisuuksia. Toimenpiteen avulla myös jalkautetaan teknologiatoimialalle suunnatut palvelut ja muutetaan ne käytännön toimenpiteiksi. Sisä-Savossa kehittämisen painopistealueita ovat olleet: Yritysten innovaatioympäristöjen kehittäminen ja toimintaedellytysten vahvistaminen o Yritysten aktivointi ja kehittämistoimien organisointi ja tuotteistaminen mm. Sisä-Savon teemojen/innovaatioympäristöjen kehittäminen: Konttikeskus (Rautalampi) Kunnossapitoteknologia (mm. tiet, rautatiet ja lentokentät), (Suonenjoki) Maatalouskoneiden ja laitteiden valmistus ja maanrakennusteknologia (Karttula, Tervo ja Vesanto) o Yritysten strateginen kehittäminen o Teknologisen kyvykkyyden kehittäminen verkostoissa tai yksittäisessä yrityksessä o Olemassa olevien veturiyritysten verkostojen kehittymisen ja kasvun tukeminen o Uusien verkostojen generointi ml. innovaatio- ja elinkaariliiketoiminnan verkostot o Uudet avaukset, mm. teknologiaohjelmat ja innovaatiotoiminta o Hiljaisen tiedon keräämisen ja siirtämisen aktivointi 11

12 o Uusien yritysten perustamisen ja yrityspolven vaihdosten aktivointityö Kansallisen ja kansainvälisen markkinoinnin aktivointi ja tehostaminen o Kansallinen messutoiminta (osittain maakunnallinen toimintaa) o Kv-markkinointituki, kv-messujärjestelyt ja vientirenkaiden kokoaminen o Tiedottaminen ajankohtaisista asioista sekä maakunnallisesti vuosittain julkaistavan palveluoppaan tekeminen Sisä-Savossa hanke eteni suunnitelmien mukaisesti. Projektin työn painopisteet vuonna 2009 olivat mm. pkyritysten kehittämistoimenpiteiden aktivoinnissa, kehittämistoimien organisoinnissa, kv-markkinoinnin käynnistämisen edistämisessä, verkostomaisen yritystoiminnan edellytysten tutkimisessa sekä kansallisessa messutoiminnassa. Yritykset käynnistivät investointi- ja kehittämishankkeita, joihin projektin avustamana haettiin erillisrahoituksia mm. Tekesiltä, TE-keskuksen Maaseutu-/yritysosastolta sekä Mansikka ry:ltä sekä patentti- ja rekisterihallitukselta malli/patenttisuojaa yritysten tuotteille. Kehittämiskohteina olivat mm. työhyvinvointiin liittyvät kehittämishankkeet. Tuotannon ja sen ohjauksen kehittämishankkeet, tuotekehityshankkeet, tehdassuunnitteluhankkeet, hitsauksen ja kokoonpanon automatisointi ja robotisointihankkeet, kansainvälistymishankkeet mm.tutustumismatka kansainvälisiin teollisuusmessuihin sekä rekrytointihankkeet. Projekti osallistui yritysten kanssa vuosittaiseen kotimaiseen messutoimintaan. Tärkeimpänä panostuksena oli Tampereen Alihankinta sekä Jyväskylän KoneAgria-messut. KV-toimintoina olivat tutustumiskäynnit Schweissen & Schneiden messuihin Essenissä, Elmia-messuille Ruotsissa sekä yrityskontaktien etsintää itäisestä Keski-Euroopasta ja Pietarin alueelta. Rautalammin Toholahden toimialakeskittymän/yritysverkoston kehittämistyö käynnistettiin ja sitä jatketaan 2010 puolella. Rautainen Savo palvelut -hanke osallistui toimialan imagomarkkinointiin teknologiaviikolla 45 sekä valtakunnallisen TRIO-hankkeen tapahtumiin, jonka alueellisena edustajana kenttäpäällikkö on toiminut. Hankkeen toiminta-alueen kattava yhteinen palveluopas otettiin käyttöön elokuussa. Hanke teki 6 kappaletta Rautainen Savo palvelut -tiedotetta ajankohtaisista asioista. Jakelu oli kaikille toimialan yrityksille sekä sidosryhmille. 12

13 Toimenpiteet vuonna 2009 Toteutuma 2008 Tavoite Yhteydenotot (yrityksiä) Tuki- ja lainahakemukset Muut toimenpiteet Tiedotustilaisuudet ja messut Koulutus ja konsultaatio osallistuville yrittäjille (pv) Säilytetyt työpaikat Toteutuma 2008 Tavoite Uudet työpaikat Säilytetyt ja uudet työpaikat yhteensä Uusia yrityksiä Elintarviketeollisuus Projektipäällikkö Vuokko Tuononen Futuria-Elintarvikekehitykseen sisältyy SSSY:n toteuttama elintarvikealan kehittämistyö. Osa kehittämisestä on tehty Elintarvike-Futuria hankkeen kautta ja osa hankkeen ulkopuolisena työnä (mm. koulutuspalveluja, maakunnan ulkopuolelle tehtävät kehittämistoimet). Tiedotusta, viestintää ja valtakunnallista verkottumista on hoitanut Elintarvikealan viestintä- ja koordinaatiohanke. Elintarvike-Futuria hanke on Pohjois-Savossa toimiva elintarvikealan kehittämishanke, joka keskittyy jatkojalostukseen ja markkinointiin. Hankkeessa työskentelee 5 henkilöä, joista yksi Kiuruvedellä. Hanke on järjestänyt elintarvikeyrityksille neuvontaa ja valmennuksia liiketoiminnan, tuotekehityksen ja markkinoinnin alueilta. Hankkeeseen on osallistunut vuosina 2008 ja 2009 yhteensä 58 yritystä osallistumismaksulla ja lisäksi 33 yritystä verkottumistilaisuuksien kautta. Tärkeimpiä tapahtumia hankkeessa vuoden 2009 aikana oli Milanon Tutto Food messuille ja italialaisiin pienyrityksiin järjestetty matka, leipomoyrittäjien teemapäivä sekä hankkeitten välisenä yhteistyönä järjestetty Sissi-isku Futuriaan tapahtuma. Ylä-Savossa yritysten aktiivisuus toiminnan kehittämisessä on lisääntynyt voimakkaasti hankkeen palvelujen myötä. Hankkeen tuella on panostettu lähiruoan käytön edistämiseen koko Pohjois-Savon julkisissa ammattikeittiöissä järjestämällä koulutusta ja neuvontaa tarjouspyyntöihin vastaamisessa sekä yhteisiä keskustelutilaisuuksia yrittäjien ja ruokahuollosta vastaavien kanssa yhteistyössä EkoCentrian kanssa. 13

14 Elintarvikealan viestintä- ja koordinaatiohanke on hoitanut elintarvikealan viestintää verkkolehden Tuunattu Kalakukko välityksellä sekä huolehtinut Ruoka-Suomi toiminnasta Pohjois-Savossa. Ruoka-Suomi toiminnan myötä mm. Aitoja Makuja -verkkosivustossa on jo yli 100 pohjoissavolaista yritystä tarjoamassa tuotteitaan. Hanke järjesti Elonkorjuujuhlien yhteydessä lähiruokaan keskittyvän seminaarin sekä oli mukana järjestämässä Kuopiossa valtakunnallista Ruoka-Suomi -seminaaria joulukuussa. Hankkeitten ulkopuolisena työnä koulutettiin yritysten henkilökuntaa hygieniakoulutuksissa ja testeissä. Yhteistyötä tehtiin mm. Sisä-Savon kansalaisopiston kanssa. Muita merkittäviä koulutusyhteistyökumppaneita olivat Savon ammatti- ja aikuisopisto, jolle tarjottiin mm. leipomoalan koulutusta sekä aikuiskoulutuksiin näyttöön valmistavaa koulutusta sekä näyttöjen vastaanottoa ja Kuopion yliopisto, jonka opiskelijoita koulutettiin tuotekehityksessä ja markkinoinnissa sekä ohjattiin yrityslähtöisissä opinnäytetöissä. Yritysten omiin kehittämishankkeisiin on tuotettu palveluja mm. laatukoulutusten ja konsultaatioiden muodossa. Lisäksi on tehty elintarvikealaan liittyviä selvityksiä alueen ulkopuolisille kunnille. Runsaan kysynnän myötä omavalvontaopas päivitettiin ja sitä on toimitettu valtakunnallisesti. Toimenpiteet vuonna 2009 v Tavoite v Yhteydenotot (yrityksiä) Tuki- ja lainahakemukset Muut toimenpiteet Tiedotustilaisuudet ja messut Koulutus ja konsultaatio osallistuville yrittäjille (pv) 27, Julkaisut v v Tavoite v v Uudet työpaikat 5, Uusia yrityksiä

15 5.1.6 Sisä-Savon Yrityspalvelupiste-hanke (YPP) Yrityspalvelupäällikkö Tarja Pöyhönen Sisä-Savon yrityspalvelupiste-hanke on osa valtakunnallista Seudulliset yrityspalvelut- ja Yritys-Suomi hanketta. Hankkeen tavoitteena on kehittää yrityspalvelujen tarjontaa ja helpottaa palveluiden saatavuutta kokoamalla yhteen yrityksen tarvitsemat neuvontapalvelut. Osana kehittämistyötä työstettiin Sisä-Savon seutuyhtymälle laatujärjestelmää ja kehitettiin yhteystyötä käytännön yritysneuvonnassa palveluiden laadun varmistamiseksi. Seutuyhtymässä on vakiintunut kerran kuukaudessa pidettävä henkilöstöpalaveri. Laatujärjestelmän kehittämiseksi tehtiin erilliset yritysneuvonta-, henkilöstö-, viestintä- ja markkinointi ja projektiprosessien auditoinnit kertaalleen. Seudullisille yrityspalveluille hankittiin yhteinen asiakashallintajärjestelmä Yrinet. Yrityspalvelupäällikkö antoi lisäksi toimialavapaata yritysneuvontaa kohderyhmänä erityisesti aloittavat yritykset ja palvelualan yritykset. Aloittavien yrittäjien palvelussa tehtiin tiivistä yhteistyötä Kuopion työvoimatoimiston kanssa. Yrityspalvelupäällikkö osallistui Te-keskuksen ja yhteistyökumppaneiden järjestämiin koulutuksiin ja välitti niistä tietoa yrityspalveluverkostossa toimijoille ja yrittäjille. Yrityspalvelupäällikkö osallistui myös yrittäjien ryhmävalmennuskoulutukseen ja yritysten sukupolvenvaihdoskoulutukseen. Hankkeessa toteutettiin seudullisten yrityspalveluiden markkinointikampanja paikallislehdessä Sisä-Savon seutuyhtymän nettisivujen uudistamisen yhteydessä sekä osallistuttiin tiedotusliitteen tekemiseen yrityspalveluista. Yrityspalvelupäällikkö osallistui seuraavien ryhmien työskentelyyn: 1. Pohjois-Savon Te-keskuksen asettaman Manner-Suomen maaseutuohjelman seurantaryhmän eli maaseuturyhmän jäsen. 2. Maakunnallisen Yritys-Suomi projektin ohjausryhmä, puheenjohtaja. 3. ProAgrian maaseudun mikroyritysten asiakasvastaava hankkeen ohjausryhmän jäsen. 4. Oppiva yritys yrittäjien koulutushankkeen Sisä-Savon kehittämistiimin jäsen. 5. Sisä-Savon maatalouden kehittämisryhmän jäsen. 6. Maaseudunkehittämisyhdistys Mansikka ry:n yritysrahoituksen asiantuntijaryhmä, jäsen. 7. Maito-Savon ohjausryhmän varajäsen. 8. Välke -työllisyyshankkeen ohjausryhmän varajäsen. 15

16 Toimenpiteet vuonna 2009 v Tavoite v v Yhteydenotot Tuki- ja lainahakemukset Muut toimenpiteet Tiedotustilaisuudet ja messut v Tavoite v v Uudet työpaikat 23, Uusia yrityksiä Välke hanke Projektipäällikkö Mervi Hiltunen Välke Sisä-Savo hanke aloitti toimintansa loka-marraskuun vaihteessa Hankkeessa toimii kaksi yksilövalmentajaa sekä projektipäällikkö. Projekti on suunniteltu toteutettavaksi niin, että se helpottaa työnantajien työvoimapulaa. Kuitenkin projektin konkreettisen työn aloittamisen aikaan Suomen valtio alkoi vajota taloustaantumaan ja työnantajien työvoiman tarve pieneni entisestään. Projektin lähtökohta siis muuttui radikaalisti. Projektin kohderyhmä koostuu alueen (Suonenjoki, Rautalampi, Tervo, Vesanto) vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevista sekä pitkäaikaistyöttömistä, vaikeasti työllistettävistä henkilöistä. Hankkeeseen valittavien henkilöiden valinnassa painotetaan heidän mahdollisuuksiaan hyötyä hankkeesta. Hankkeen määrällisenä tavoitteena on saada vuosittain 90 henkilöasiakasta. Hankkeen tavoitteena on luoda alueellemme toimivat välityömarkkinat ja löytää toimiva yhteistyömalli alueelle. Alueellamme on selkeä tarve lisätä ja kehittää sosiaalisen työllistämisen palveluita sekä tehostaa ja koordinoida yksilö-, työ- ja työhönvalmennusta, yksilöllistä palvelu- ja uraohjausta sekä työvalmennusyksiköiden tarjoamia palveluita. Hanke tekee yhteistyötä Kuopion TE-toimiston Suonenjoen palvelupisteen kanssa hyvin paljon ja yhteistyö on toiminut hyvin sekä syventynyt. 16

17 Alueen kuntien kanssa on tehty hyvää yhteistyötä ja tätä yhteistyötä tullaan jatkamaan sekä syventämään hankkeen toisen toimintavuoden aikana. Yhteistyötä alueen eri sosiaalisten toimijoiden kanssa (RiverTech, nuortenpaja, kuntien työpajat) on aloitettu ja sitä tullaan syventämään toisen toimintavuoden aikana. Sekä kuntien että alueen eri sosiaalisten toimijoiden kanssa on pohdittu välityömarkkinoiden kehittämistä ja yhteistyö syventämistä. Hankkeessa on otettu yrityskontakteja alueen yrityksiin ja heitä on lähestytty myös yrittäjäjärjestöjen kautta. Tähän mennessä on todettu, että toimivin malli on ottaa yrityksiin yhteyttä asiakaslähtöisesti. Asiakasprosessia toteuttavat yksilövalmentajat yhteistyössä projektipäällikön kanssa. Projektipäällikön osuus asiakasprosesseissa on tukeva; hän auttaa mietinnöissä asiakkaiden asioiden kanssa sekä tekee tietoselvityksiä asioihin ja ohjeistuksiin liittyen. Projektipäällikön toimenkuvaan kuuluu tämän lisäksi hankkeen hallinnolliset työt, yhteistyö alueen toimijoiden kanssa sekä välityömarkkinoiden kehittäminen. Kehittämistyöhön osallistuvat aktiivisesti myös yksilövalmentajat. Asiakkaat tulevat hankkeeseen TE- toimiston ohjaamina. Yksilövalmentaja tutustuu asiakkaaseen ja samalla aloitetaan ajatustyö siitä, kuinka asiakasta voidaan auttaa ja ovatko hänen toiveensa, tulevaisuuden kuvansa todellisia verrattuna hänen tämän hetkiseen tilanteeseensa. Tämän jälkeen mietitään yhdessä asiakkaan kanssa, mitä hänen pitää tehdä jotta hän saavuttaa tavoitteensa, tarvitseeko hän vain palkkatukityötä, työelämävalmennusta, koulutusta vai jotain pidempää toimenpidettä? Joskus riittää, että asiakkaalle annetaan vain yritys-/oppilaitos-/koulutustietoja ja hän omalla aktiivisuudellaan ottaa yhteyttä ja kyselee mahdollisuuksiaan. Asiakkaiden kanssa harjoitellaan kohtaamaan uusia tilanteita, kuten työhaastattelua. Yksilövalmentaja ei tee yhdenkään asiakkaan puolesta mitään, vaan hän auttaa asiakasta eteenpäin. Joskus panos on suurempi kuin toisella kertaa. Kaikkia asiakkaita, myös niitä jotka jatkavat työn hakua TE- toimistossa hankkeessa olon jälkeen, on jollain tavalla sysätty eteenpäin hankkeessa oloaikana. Jokaiselle asiakkaalle tehdään työllistymissuunnitelma, johon kirjataan hänen tulevaisuuden tavoitteensa ja kuinka siihen päästään, jos hankkeessa oloaikana ei ole vielä tietä avoimille työmarkkinoille löytynyt. Asiakkaat ovat hankkeessa keskimäärin noin 6 kuukautta. Vuonna 2009 hankkeessa aloitti 62 asiakasta. Hankkeessa olon päätti 43 asiakasta. Hankkeella on käytössään omaa, nimettyä palkkatukirahaa, jota maksettiin ulos vuonna 2009 noin euroa. Palkkatukea on maksettu niin yksityisille työnantajille kuin kunnille sekä valtiolle. Tavoite ^ Asiakkaita Hankkeen päättäneitä, joista 43 Avoimille työmarkkinoille Koulutukseen 15 6 Palkkatukityösuhde * Jatkaa työnhakua Yrityskontakteja 203 ^mukaan laskettu myös vuonna 2008 aloittaneet 8 henkilöä 17

18 *tässä mukana myös sellaiset henkilöt, joiden asiakkuus ei ole päättynyt palkkatukityösuhteeseen Oppiva yritys Yritysneuvoja Matti Ylönen Hanke käynnistettiin seutukunnallamme maaliskuussa Mukana ovat kaikki Pohjois-Savon kunnat lukuun ottamatta Kuopiota ja Leppävirtaa. Hankkeen vastuullisena toteuttajana on Ylä-Savon Kehitys Oy ja osatoteuttajana Sisä-Savon seutuyhtymä. Sisä-Savon yritysneuvojan työaika on jaettu Koillis-Savon kanssa puoliksi. Oppiva yritys -hanke tarjoaa maakunnan mikro- ja pienyrityksille tukea ja ohjausta liiketoiminnan kehittämiseen ja koulutussuunnitteluun. Hanke tarjoaa maksuttoman nykytilannearvioinnin, osaamiskartoituksen ja koulutussuunnitelman yritykselle sekä toteuttaa yrityslähtöisen koulutustoteutuksen yritykselle tai yritysverkostolle. Toiminnan keskeiset tavoitteet hankekaudella liittyvät yritysten aktivointiin oman liiketoiminnan kehittämiseen ja kouluttautumiseen. Näihin pyritään seuraavasti: osaamisen vahvistaminen ja työhyvinvoinnin edistäminen yrityksissä foorumistoiminta kehittämisrenkaat seudulliset kehittämistiimit Painopistealueet 2009 yhteistyöverkostojen luominen osaamisen kartoitukset yrityksissä täsmäkoulutuksien ja valmennuksien toteuttaminen foorumitoiminta Seutukunnan alueella toimenpiteet kohdistuivat kuljetus- ja palvelualan osaamisen kartoituksiin ja koulutuksien järjestämiseen. Pääpaino oli Karttulan, Tervon ja Vesannon alueen yrityksissä. Toimenpiteet 2009 Koulutukset ja valmennukset 20 Osaamisen kartoituksen yrityksissä 44 Kehittämistiimin kokoukset 3 Seminaarit ja tiedotustilaisuudet 5 Julkaisut 5 18

19 5.2 Yhteistyökumppaneiden projektit Maaseudun mikroyritysten asiakasvastaava-hanke Yritysneuvoja Marjo Valtanen Maaseudun mikroyritysten asiakasvastaava- hanke (Masva) on maakunnallinen hanke, jonka kautta kehitetään maaseutuyrittäjyyttä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisesti. Hanke on osa valtakunnallista Seudulliset yrityspalvelu- kokonaisuutta ja Yritys- Suomi hanketta. Asiakasvastaavat antavat seutukunnilla maksutonta ensineuvontaa yrittäjiksi aikoville ja toimiville yrityksille. Asiakkaina oli maaseudulla toimivat alle 10 henkilöä työllistävät pienyritykset ja yrittäjäksi aikovat sekä monialaiset maatilat. Neuvonta rajoittuu lähinnä ensivaiheen opastukseen ja liikeidean alustavaan testaamiseen. Varsinainen pidemmälle ja syvemmälle menevä asiantuntijatyö asiakkaalle suoritetaan normaalina ProAgrian maksullisena palveluna, ohjataan muille toimijoille tai TEM:n tuotteistettuihin palveluihin. Asiantuntijapalveluihin yrittäjä voi hakea ELY-keskuksesta tai toimintaryhmältä kehittämisavustusta. Yrityksiä ohjattiin myös eri organisaatioiden hallinnoimiin hankkeisiin (Savon yrittäjät, Sisä-Savon seutuyhtymä, koulutusorganisaatiot jne.), asiantuntijapalveluita tuottaville yrityksille sekä yksityisille konsulteille. Vuonna 2009 asiakasvastaavat palvelivat Pohjois-Savossa noin 200 asiakasta ja neuvonnan kautta syntyi 13 uutta yritystä. Valtaosa yrityksistä on 1-2 henkeä työllistäviä toimialoinaan erilaiset palvelut ja tuotteiden valmistus. Sisä-Savon alueella (Suonenjoki, Rautalampi, Tervo, Karttula, Vesanto) on tehty perusyritysneuvontaa 26 aloittavalle tai kehittävälle yritykselle vuonna 2009 Sisä-Savon alueella. Valtaosa oli jo toimivia mikroyrityksiä. Uusia yrityksiä neuvonnan myötä perustettiin kolme. Toimialoinaan on elintarvikkeiden valmistus sekä myynti ja puun korjuu. Maakunnallisestikin hankkeen asiakasmäärissä näkyi selvästi yleisesti taantuman aiheuttama varovainen ja odottava ilmapiiri. Seutukunnittain on tehty verkostoitumista ja haettu yhteisiä toimintatapoja eri organisaatioiden kanssa. Työtä jatketaan edelleen. Asiakasvastaava teki yhteistyötä eri hankkeiden toimijoiden kanssa ja toimi mm. toimintaryhmän työvaliokunnan jäsenenä. Maaseudun mikroyritysten asiakasvastaava- hankkeen yhteistyökumppaneita ovat mm. Pohjois-Savon ELYkeskus, kunnat, seudulliset kehittämisyhtiöt, paikalliset yrittäjäjärjestöt, Finnvera Oyj, Työvoimahallinto, Leader- toimintaryhmät, koulutusorganisaatiot ja yrityspalveluja tarjoavat yritykset. Kunta/kaupunki Asiakasneuvonnat Suonenjoki 7 Rautalampi 6 Vesanto 1 Tervo 2 Karttula 10 Yhteensä 26 19

20 6 SISÄ-SAVON SEUTUYHTYMÄN ORGANISAATIO 6.1 Luottamushenkilöhallinto Yhtymäkokous Ylimpänä päättävänä elimenä Seutuyhtymässä on yhtymäkokous. Kunkin kunnan alkavaa tuhatta asukasta kohti valitaan yksi kokousedustaja. Yhtymäkokoukseen jäsenkunnat valitsivat seuraavat edustajat: Suonenjoki Esko Airaksinen Pentti Huuskonen Veijo Koljonen Anja Lehtonen Pekka Leskinen Heli Nykänen Tarja Pöyhönen Minna Ropponen Pekka Kauppinen Kimmo Koivistoinen Jouko Hänninen Kirsti Nuutinen Timo Sorsa Riikka Hänninen Hanna Luukkonen Kaija Tähkäpää Rautalampi Jarmo Karjalainen Tauno Herranen Jaakko Vesterinen Sari Hintikka-Varis Raija Nevalainen Marja-Liisa Kaikkonen Tapio Hänninen Timo Satuli Karttula Martti Eskelinen Anna Olkkonen Mariaana Risku- Tiihonen Jyrki Viitanen Veijo Karkkonen Silja Sutinen Heidi Kemppainen Pekka Boman Tervo Erkki Pääkkönen Hannu Ylönen Pekka Nuutinen Jaana Tarkkonen Vesanto Esko Huttunen Tuomo Lintu Seija Pisto Heikki Haatainen Risto Simonen Henna Pisto Seutuyhtymän kevätkokous pidettiin Yrityspuisto Futuriassa. Syyskokous pidettiin Rautalammin kirjaston Kivijalassa. Syyskokouksen alussa seutukehittäjä Olli Kokander esitteli vuonna 2010 käynnistyvää Kuopion alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa (KOKO ohjelma). 20