Rapsin riviviljely Hunsan viljelytekniikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rapsin riviviljely Hunsan viljelytekniikka"

Transkriptio

1 Rapsin riviviljely Hunsan viljelytekniikka Päättötyö Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos Ilmari Hunsa Maatalous 07 Kevät 2010

2 Tiivistelmä: Päättötyöni käsittelee rapsin riviviljelyä. Käytännössä tämä tehtiin kylvämällä juurikkaan kylvökoneella lähes normaalisesti, mutta siemenenä oli juurikkaan sijasta rapsin siemeniä. Työssäni on pohdittu hyötyjä verrattuna normaaliin rapsin viljelyyn. Koepelloilla oli monta eri kaistaa, joissa oli siemenmäärä- ja kylvötapaeroja. Koepelloilla oli testissä myös rikkojen poisto haraamalla. Syksyllä koeruudut puitiin koeruutupuimurilla. Boreal-kasvinjalostus oy oli yhteistyössä siltä osin, että antoi meille koeviljelykseen uutta Trapper hybridikevät rapsia ja analysoi koeruuduilta saadut näytteet.

3 Sisällysluettelo Johdanto:... 1 Vuosi 2008:... 2 Kylvö:... 2 Taimivaihe:... 2 Kukinta:... 2 Puinti:... 3 Vuosi 2009:... 4 Kylvö:... 4 Taimivaihe:... 5 Kukinta:... 5 Puinti:... 6 Mahdollisuudet ja hyödyt:... 7 Haitat ja epäselvyydet:... 8 Kiitokset:... 8 Raision yhtymä/ Jaakko LaurinenKuvat:... 8 Kuvat:... 9 Kuva 1: Kylvöyksikön toimintaperiaate... 9 Kuva 2: Siemen- ja lannoiterivin oikea paikka... 9 Katelaskelma: Liitteet: Taulukko 1: Satotulokset Taulukko 2: Tuhannen siemenen paino Taulukko 3: Keskisadot rivivälin perusteella Rapsista erinomainen sato liki puolen metrin rivivälillä... 15

4 Johdanto: Idea rapsin riviviljelystä tuli Raisio oyj:n hybridiruismatkalta Puolasta, jossa viljeltiin syysrapsia puolen metrin rivivälillä. Puolassa syysrapsin kasvuston pituus oli noin kaksi metriä ja korren vahvuus oli noin kolme senttimetriä. Isäni Seppo Hunsa sai idean kylvää kevätrapsia juurikkaankylvökoneella, jossa on riviväli 48 cm. Tähän projektiin innostivat myös ne seikat, että maavaikutteisten torjunta-aineiden käyttö loppuu sekä torjunta-aineella on huono teho multavilla mailla. Vuonna 2008 aloitimme puolen hehtaarin koealalla Dorothy-lajikkeella. Koealaa viljeltiin pellolla kokeilemalla, ei niinkään tiukan etukäteissuunnitelman mukaisesti. Talvella kävimme Raisio yhtymän tehtailla esittelemässä tätä viljelytekniikkaa. Keväällä 2009 Boreal kasvinjalostus oy haki viljelijää uudelle lajikkeelle Nousiaisten lähiympäristöstä. Raisio yhtymä ehdotti meidän tilaa yhteistyöhön. Kesällä 2009 Raision yhtymän ja Borealin yhteistyönä järjestettiin hybridipäivä Nousiaisissa, jonne tuli linja-autollinen ihmisiä hämmästelemään hybridirapsin viljelyä. Vuonna 2009 olimme yhteistyössä Borealin kanssa, jolta saimme koeviljelykseen Trapper-hybridikevätrapsia. Kokeissa tarkasteltiin siemen- ja lannoitemääriä sekä harauksen mahdollisuuksia. Vuonna 2009 riviviljely laajeni, kun saimme uutta lajiketta kokeiltavaksi. Nyt tutkisimme myös mitä perinteisellä kylvötekniikalla pystytään parantamaan. Boreal ehdotti että 4 kg/ha olisi hyvä siemenmäärä. Kun olettamuksena oli, että siemen on kallista, niin kokeilimme pieniä siemenmääriä. Koitimme myös, miten kuivalannan multaus onnistuu kasvustoon haraamalla. Kokeilimme myös lannoitteen sijoittamista rivin viereen ja samaan riviin normaalilla kiekkovannaskylvökoneella, selvittääksemme, onko kasvussa eroa. Syksyllä 2009 tuli Borealin koeruutupuimuri puimaan näytteitä. 1

5 Vuosi 2008: Kylvö: Tämä ensimmäisen vuoden koe tehtiin ns. vasemmalla kädellä, eli ei niin täydellisesti suunnitellusti. Lohko oli metsäpelto, joka oli kevytmuokattu syksyllä. Koealan toinen pää oli hietainen ja toinen savinen, joka vaikutti alkukehitykseen kylvön myöhästyttyä. Lajikkeena oli Dorothy kevätrapsi. Kylvömääränä oli n. 5 kg ja n. 10kg. Lannoitus oli NPK apulannalla(typpeä 100 kg) sekä 8 m 3 (typpeä 15kg/ha) broilerin kuivikelantaa. Kylvöalusta tehtiin joustopiikkiäkeellä 2 cm:iin päätarkoituksena tasaaminen ja maavaikutteisen torjunta-aineen multaus, sekä lannan multaus. Kylvökoneena oli kuusirivinen Juko JKL juurikkaan kylvölannoitin, jossa Tumen kylvöyksiköt. Juurikkaan kolopyörillä meni 10 kg/ha siementä, mutta kun lisättiin siemenien sekaan puolet lannoitetta, niin meni 5 kg/ha siementä. Kylvökoneen edessä oli myös jyrsin, eli kylvö suoritettiin jyrsin kylvönä, jossa kylvö vauhti maksimissaan 5 km/ha. Kylvö vähän myöhästyi, mistä johtui normaalin kylvön huono epätasainen taimettuminen. Toisin kuin tässä riviviljelyssä taimettuminen oli aikaisempaa, koska kylvöyksikön siemenen sijoitus on erinomainen. Kun siemen on kiinteässä ja kosteassa pohjamaassa, niin itäminen alkaa heti varmasti. Kun kasvusto oli taimettunut, suoritettiin normaalit kirppatorjunnat tarvittaessa. Taimivaihe: Kun kasvusto peitti %, kokeilimme ensimmäisen kerran harausta. Haraus onnistui erittäin hyvin vaikka hietaisessa päässä oli 50 % peittävyys. Kokeilimme toisen kerran, kun hietaisen pään kasvuston peittävyys oli lähes 90 %. Haraus onnistui hyvin vieläkin ja näin saatiin rikkakasveista puhtaampi kasvusto. Todettiin että rapsin lehti on hyvin taipuisa ja vahva, ja sen vuoksi se kestää harauksen. Kukinta: Kukkanuppujen muodostuttua selvisi pian, että korsi olisi paksumpi kuin normaalikylvössä. Kasvusto kasvoi voimakkaammin ja rehevämmin kuin tavanomaisessa kylvössä. Pian vaikutti myös siltä, että kukkanuppujen määrä olisi suurempi, mikä ennustaisi suurempaa satoa. Riviviljelty rapsi kukki aikaisemmin kuin normaalisesti kylvetty, mutta riviviljelty rapsi valmistui viimeisenä, vaikka iti keväällä ensimmäisenä. Se että, mistä hyvä rehevä kasvu johtui, jäi arvoitukseksi. Kun 2

6 kasvusto oli täydessä kukassa, rivejä ei enää näkynyt. Rapsilla on erittäin hyvä vaikutus täyttää ylimääräinen kasvutila, joten se pensastui hyvin. Puinti: Syksyllä puitiin yhden neliön alueita kaksitoista kappaletta, jotka sisälsivät rivi- ja normaalikylvöruutuja. ruutu puitiin ja korret laitettiin pussiin. Sen jälkeen laskimme korsien lukumäärän, jonka jälkeen puitiin siemenet irti haravalla. Siemenet ja lidut lajiteltiin seulalla erilleen. Näytteet punnittiin vaa alla ja laskettiin hehtaarisato. 3

7 Vuosi 2009: Kylvö: Boreal kasvinjalostus oy tarjosi meille yllättäen Trapper hybridi kevätrapsia, joten teimme laajemman koekentän. Muutimme rivivälin 42 cm:ksi, jotta näkisimme onko rivivälin kaventamisesta jotain etua tai haittaa. Lisäksi oli kaksi eri siemenmäärää, jotka olivat 3-4 kg/ha ja 5-6 kg/ha. Kylvöyhdistelmässä ensin tuleva jyrsin tekee tasaisen kylvöpohjan. Seuraavaksi lannoite sijoitetaan juurikkaankylvökoneessa kuusi senttiä viereen ja kolme senttiä siemenen alapuolelle. Lannoite on nopeasti kasvin käytössä, mutta silti lannoitevannas ei riko kylvöpohjaa. Seuraavaksi tuleva kokkareaura siirtää ylimääräisen maan pois riviltä ja jättää sopivan 2 cm kerroksen maata siemenen päälle. Tästä syystä taimettuminen on tasaisempaa. Kokkareaura siirtää olkisissa oloissa myös olkea hieman pois vantaan edestä. Itse kylvöyksikkö kylvää osaksi samalla periaatteella kuin laahavannas. Se on vaan hyvin iso laahavannas, johtuen siitä että se sisältää syöttökoneiston, siemensäiliön ja välitykset tiivistyspyörältä. Siemen sijoitetaan tarkasti muokkaamattoman kovan ja kostean maan pintaan, jolloin itäminen alkaa heti. Silloinkin kun on kuivia keväitä, niin kuin on yleensä tyypillistä savimailla. Tiivistys pyörällä on kaksi tarkoitusta. Se tiivistää kylvörivin ja näin tehostaa itämistä, sekä toimii vetopyöränä syöttökoneistolle. Viimeisenä tulevat peittarit, jota saa tarvittaessa pois käytöstä, jollei tarvitse rivin päälle lisätä maa-ainesta. Tarkkuuskylvöhän tarkoittaa sitä että, siemenet sijoitetaan oikeaan paikkaa ja siemenet kylvetään tasavälein. Normaali kylvökoneen puolella kokeilimme myös eri siemenmääriä. Teimme 2 kg, 4 kg, 8kg, kaistat. Boreal antoi ohjeeksi koeruutukokeiden perusteella kylvää 4 kg/ha. Kylvimme myös Normaalilla kylvölannoittimella joka kolmannella vantaalla, joka oli myös harattavissa. Tässä riviväliksi tuli 37,5 cm Keväällä muutimme juurikkaan kylvökoneen seitsemänriviseksi. Sen lisäksi juurikkaan kolopyörän kolot paklattiin umpeen, jotta saataisiin siemenmäärää pudotettua alaspäin. Tällä saatiin kylvösiemenmääräksi 5-6 kg/ha. Jotta saataisiin siemenmäärä vieläkin alemmas, keksittiin laittaa saman raekoon ammoniumnitraattilannoitetta siementen joukkoon. Lannoitteen vikana oli kuitenkin, että se tahmaantui siementen kanssa. Näin saatiin siemenmäärä 3-4 kg/ha. Jälkeenpäin kokeilimme saada siemenistä itävyyden pois, jotta saataisiin helposti säädeltyä kylvösiemenmäärää sekoittaen itävää ja itämätöntä siementä oikeassa suhteessa keskenään. Kokeitten 4

8 tuloksena havaittiin, että itävyys lähtee kun siemenet laitetaan kahdeksikymmeneksi minuutiksi 150 asteiseen uuniin. Kylvökoneen kolme yksikköä oikealta puolelta kylvi 5-6 kg/ha ja kolme yksikköä vasemmalta kylvi 3-4 kg/ha. Keskimmäinen yksikkö kylvi Marie kevät rapsia verranteeksi, jotta voidaan verrata hybridirapsin eroa populaatiorapsiin. Pelto oli kultivaattorilla syksyllä muokattu kertaalleen niin syvältä kuin pystyi. Keväällä tasausäestimme ja ruiskutimme maavaikutteisen torjunta-aineen. Pelto on hyvin kaksi Jakonen, eli yläpää hyvin savinen ja alapää multava. Kylvöpäivä 6. toukokuuta ei ollut maailman paras siinä suhteessa, että oli satanut vuorokauden sisällä 4mm vettä. Taimivaihe: Keväällä kasvuston ollessa taimivaiheessa teimme kirppatorjunnat tarvittaessa. Kesäkuun alussa kasvustoon tuli vioittuma, joka oli ilmeisesti pakkasen aiheuttama. Pakkasen takia kasvustosta tuli vaaleanvihreä ja lehtien keskusta tuli valkoiseksi. Pakkanen harvensi myös todennäköisesti taimimäärää neliöllä. Kesäkuun 14. päivä suoritimme ensimmäisen harauskerran. Kesäkuun 28. päivä koitimme pienen alueen uudelleen harausta onnistuneesti, vaikka kukka varsi oli jo noin 30 cm pitkä. Jätimme haraamatta yhden kaistan kokeeksi eikä sekään tullut kovin rikkaruohoiseksi. Johtuu ilmeisesti siitä että rikat eivät saa niin helposti lannoitetta käyttöönsä, koska se on rivin vieressä. Rikat jäävät kuitenkin aika pian kasvuston alle varjoon, mutta jos rikkoja on, niin haraus kannattaa ehdottomasti. Siemenviljelijöille tällä saataisiin erittäin puhdas kasvusto. Haraus on edullinen toimenpide, koska silloin pystyy säästämään Galerarikkakasviruiskutuksen, joka kustantaa 40 /ha. Harauksen kustannus pitäisi olla pienempi, koska sen työsaavutus on 2 ha/h. Eli harauksen hehtaarikustannuksen pitää olla alempi kuin 80, jotta se olisi halvempi toimenpide kuin Galera ruiskutus. Kukinta: Kun kasvusto rupesi kukkimaan, huomasimme että Trapper on aikaisempi kuin Marie. Kukkiminen oli normaalia, mutta nyt kasvusto täyttyi täydellisesti kun kukkavarret pensoivat sivu suuntaan. Kasvuston ollessa täydessä kukassa, rivejä ei erottanut enää. Marie oli koko kasvukauden ajan hiukan myöhässä. Mariella on myös hyvin paljon rypsin tapaisia ominaisuuksia kuin Trapperilla, kuten hennompi korsi ja lidut ovat ohuemmat ja eri asennossa kuin muissa rapseissa. Riviviljelyssä oli 30 kg/ha vähemmän typpeä, mutta silti tuleentuminen oli yhtäaikaista normaalikylvön kanssa. Syy siihen, mistä se johtuu, ei selvinnyt kunnolla. Tarkoituksena oli lisätä loppu typpi kasvustoon, mutta kun kasvu oli niin voimakasta, emme tehneet kyseistä toimenpidettä. 5

9 Edellisen vuoden pitkän tuleentumisen takia ei myöskään uskallettu lisätä typpeä, vaikka sen ei pitäisi paljoa vaikuttaa tuleentumiseen. Normaalissa kasvustossa oli täydet typpimäärät. Kun kukinta päätyi, alkoi odotus kasvuston tuleentumisesta. Nyt kun kasvusto oli täydellisesti täynnä, niin kävi selväksi että 48 cm riviväli oli melkein jopa helpompi kuin 42 cm. Se helpottaa kevättöitä, jos tilalla on juurikasta viljelyssä. Kylvökoneesta tarvitsisi vain vaihtaa kolopyörät, jolloin kone olisi jo valmis rapsin kylvöön. Harauskin helpottuisi kun ei tarvitsisi säätää haran riviväliä uusiksi sekä traktorista raideväliä. Toimenpide on jonkin verran työläs. Puinti: Rapsi puitiin 19. syyskuuta kokonaan, mutta jätimme kaistat koeruutupuimuria varten. Riviviljelty rapsin puinti on helppoa, koska puimurin laihon jakaja menee sujuvasti rivien välistä eikä tollaa niin helposti. Koeruutupuimuri tuli 22. syyskuuta puimaan 23 koeruutua. Näytteet menivät Borealin tutkittavaksi. Pelto on ollut viimeksi neljä vuotta sitten rapsilla, ja sitä ei ole kynnetty. Ainoastaan välivuosina kevytmuokattu Kongskilde Delta kultivaattorilla. ilmeisesti lohkolla oli pahkahomepainetta, koska tautitorjunnasta huolimatta normaali kylvössä oli pahkahometta. Puinnin jälkeen tarkastelimme pahkahomeen määrää puidusta sängestä. Totesimme että riviviljellyssä sängessä pahkahometta esiintyi vähän. Syy on todennäköisesti se, että kasvusto on ilmava, joten pahkahome ei viihdy väljässä kasvustossa. Eli kasvusto tuulettuu hyvin. Terveessä kasvustossa tuhannen siemenen paino oli suurempi. Proline ruiskutus ei lisännyt yhtään satoa riviviljellyssä kasvustossa. Riviviljelty rapsin kasvusto oli 20 cm matalampi kuin normaalikylvössä. Pituuskasvukilpailu on pientä, joten kasvuvoima kohdistuu paremmin sadon tuottoon. Lannoitteen sijoitus samaan vakoon alensi satoa muutamalla sadalla kilolla. Syytä ei tullut tarkkaan selville. 6

10 Mahdollisuudet ja hyödyt: Hyvä itävyys erinomaisen siemenen sijoittamisen takia. Juurikkaankylvökoneen kylvö yksikkö on erittäin hyvä ns. laahavannas. Ennen kylvöyksikköä oleva kokkareaura poistaa liiat maa ainekset, sekä suuren osan oljista pois rivin päältä. Taimelle viikossa, vaikka maa oli kylmä. esim. juurikas taimettui 10 päivässä Mahdollisuus kylvää aikaisemmin jyrsinkylvön takia, vaikka suoraan kynnökselle. Ruiskutus koko pinta-alalle tai riviruiskutuksena, myös harauksen yhteydessä. Lannan multaaminen kasvustoon haralla hyvin tehokasta. Riviviljelty kasvusto ilmavampi, eli puitu sänki oli terveempi ja pahkahomeen määrä alhaisempi. Haraus vahingoittaa pahkahomesientä, niin että se katkaisee itiökukinnot. Jos entuudestaan on juurikkaanviljelykoneita, aloittaminen on helppoa Haraaminen takaharalla on tehokasta rikkojen torjuntaa, työsaavutus on 2 ha/h ja nopeus 8-10 km/h Kylväminen kevytmuokattuun ja hyvin olkisiin olosuhteisiin onnistuu helposti Lannoite sijoitetaan aivan rivin viereen, jolloin rivin välissä olevat rikat eivät saa heti lannoitetta käyttöönsä, sekä kituvat rikat jäävät kasvuston varjoon, kun kasvusto kasvaa umpeen, vaikka ei harattaisikaan. Sopii siemen viljelijöille, koska haraamalla saadaan rikat pois. Satovarmuus parempi, kun itävyys on tasainen ja rikat pois varmemmin multavuudesta riippumatta. Jos juurikasta viljelyksessä, rapsi ei ole haittana viljelykierossa, koska Safari tuhoaa rapsin juurikaskasvustosta. Sokerijuurikkaan viljelijän ei tarvitse hankkia mitään koneita lisää. Heinänsiemenen kylvö voisi onnistua harauksen yhteydessä vasta kuivan alkukesän jälkeen. Rypsin ja rapsin pitäisi olla hyviä esikasveja heinän kylvöön. 7

11 Haitat ja epäselvyydet: Työn määrä lisääntyy noin tunnin verran johtuen harauksesta ja hitaammasta kylvövauhdista Täytyy olla tarkempi kirppojen kanssa, jos käyttää pieniä siemenmääriä. Riviviljelynä viljelty rapsi tuleentuu hitaammin kuin normaalisti viljellyssä. Kiitokset: Boreal kasvinjalostus oy/ Mika Hyövelä Raision yhtymä/ Jaakko Laurinen 8

12 Kuvat: Kuva 1: Kylvöyksikön toimintaperiaate Kuva 2: Siemen- ja lannoiterivin oikea paikka 9

13 Katelaskelma: Katelaskelma pohja VUOSI 2009 KEVÄTRAPSI YKS. A-HINTA MÄÄRÄ EUR TUOTOT Päätuote 1) kg 0, Sivutuote kg LFA-TUKI 5) ha LFA LISÄOSA ha TILATUKI ha 195, ,84 YMPÄRISTÖTUKI ha PELTOKASVIEN TUOTANTO PALKKIO ha 43,7 1 43,7 615,54 Tuotot yhteensä 1365,54 Muuttuvat kustannukset Oma Siemen kg Ostosiemen kg Lannoitus kg 0, Kalkitus tn 35 0,2 7 Torjunta-aineet yks Traktorityö h Leikkuupuinti h 8 1,4 11,2 Kuivatus kg 0, ,5 Rahti ja välityspalkkiot kg 0, ,75 Muut muuttuvat kustannukset eur Liikepääoman määrä ( 50% ) eur 0,5 522,45 Liikepääoman korko ( 5% ) eur 0,05 261,23 13,06 Muuttuvat kustannukset yhteensä 9) 471,51 Katetuotto A ( tukien kanssa ) 894,03 Katetuotto A ( ilman tukia ) 278,49 Työkustannus ,00 Katetuotto B ( tukien kanssa ) 830,03 Katetuotto B ( ilman tukia ) 214,49 10

14 Kone-, rakennus- ja yleiskustannukset Traktori h Leikkuupuimuri h 71 1,4 99,4 Kuivurin koneet ha Muut koneet ha Konekustannukset yhteensä Kuivurirakennus ha Konehalli ha Rakennuskustannukset yhteensä Yleiskustannukset Kone-, rakennus- ja yleiskustannukset yht. 385,40 Kuivurirakennus 71,00 Konehalli 45,00 Rakennuskustannukset yhteensä 116,00 Kone, rakennus-, ja yleiskustannukset yht. 501,40 KATETUOTTO C ( tukien kanssa) 328,63 KATETUOTTO C ( ILMAN TUKIA) - 286,91 Pellon kustannukset Pellon vuokra ha Salaojituksen kustannukset ha Pellon kustannukset yhteensä 449 Nettovoitto/tappio (tukien kanssa ) 28,63 Nettovoitto/tappio (ilman tukia ) - 586,91 11

15 Liitteet: 3,500 3,000 2,500 2,000 1,500 SATOTULOKSET 3,296 2,661 2,540 2,967 2,875 2,899 2,640 2,359 2,793 2,976 2,962 2,884 2,719 2,775 2,660 2,650 2,700 2,000 1,786 1,545 1,615 1,486 1,344 1,000 BSATO 0,500 0,000 Taulukko 1: Satotulokset 12

16 TUHANNEN SIEMENEN PAINO 4,4 4,2 4 3,8 3,6 3,4 3,2 TSP Taulukko 2: Tuhannen siemenen paino 13

17 3,000 Keskisadot rivivälin perusteella 2,770 2,833 2,500 2,206 2,000 1,500 KESK. B "suorakylvö" 1,000 0,500 0,000 12,5 37,5 42 Taulukko 3: Keskisadot rivivälin perusteella 14

18 Rapsista erinomainen sato liki puolen metrin rivivälillä Nousiaisissa maata viljelevä Seppo Hunsa päätti kokeilla vuoden 2008 keväällä rapsin kylvöä sokerijuurikkaan kylvökoneella, kun lannoitetta jäi säiliöön juurikkaan jälkeen. Tulokset olivat niin lupaavia, että viime keväänä hän kylvi 10 hehtaaria rapsia juurikaskoneella ja saman verran tavallisella kylvölannoittimella, josta oli käytössä joka kolmas vannas. Hunsa ja maatalousopiskelujaan Varsinais- Suomen maaseutuoppilaitoksessa päättelevä Ilmari Hunsa ovat silmin nähden innoissaan rapsikokeista. Hybridirapsi tuotti lähes kolmen tonnin hehtaarisadon, kun riviväli oli 37 ja 42 senttiä. Normaalilla 12,5 sentin rivivälillä kylvetyssä osassa hehtaarisato jäi 500 kiloa pienemmäksi. Sadot mitattiin Borealin koeruutupuimurilla. Harva riviväli kasvatti etenkin siementen kokoa. Juurikkaan kylvökone sopi rapsille yllättävän helposti. Hunsat täyttivät kolopyörien kolot autojen paikkausmassalla ja siemenet syötettiin keskellä olevaa uraa pitkin. Siementä meni ensin 5,5 kiloa hehtaarille ja täyteaineen lisäyksen jälkeen 3,5 kiloa. Sadoissa ei ollut eroa, Seppo Hunsa kertoo. Tulokset on kirjattu tarkkaan ylös, sillä Ilmari Hunsa tekee opiskelujen päättötyön rapsin kylvöstä. Rivivälit täyttyivät Harva riviväli näkyi vielä kukkimisen alussa, mutta sen jälkeen versot täyttävät tilan tarkasti. Harva riviväli helpotti puintia, kun jakolaite sopi vaivatta riviväliin. Lisäksi rapsi jäi tavanomaisesti kylvettyä kasvustoa matalammaksi. Ero oli kymmeniä senttejä. Ilmeisesti kilpailu kasvien välillä vähenee, kun riviväliä kasvatetaan. Juurikkaan kylvökalusto soveltui lähes sellaisenaan rapsin kylvöön eikä työsaavutuksestakaan tarvinnut tinkiä. Ajonopeus nostettiin noin kahdeksaan kilometriin tunnissa, koska taimivälillä ei ole samanlaista merkitystä kuin juurikkaalla. Seppo Hunsan mielestä juurikkaan kylvökalusto sopii rapsille ja rypsille. Maata muokataan 3 5 senttiä ja kokkareauralla höylätään liiat pois. Siemen saadaan kosteaan maahan, mikä varmistaa orastumista. Haraus ehkäisee pahkahometta Hunsat kokeilivat myös rapsin haraamista tavallisella juurikasharalla, jolloin rikkojen kemiallista torjuntaa voidaan vähentää. Viimeiset rapsit harattiin yli puolimetrisinä, kun rivivälit alkoivat täyttyä. Vioituksia ei tullut. Hunsa uskoo, että rivivälien haraaminen ja harva riviväli vähentävät pahkahometta ja muita öljykasvien tauteja, sillä kasvusto on ilmavaa. Rapsin korsi pysyi harvaa riviväliä käytettäessä vihreänä ja terveenä puinteihin saakka, kun normaalisti kylvetyllä lohkolla korsi oli puintihetkellä harmaata. Kokeilut jatkuvat ensi keväänä. Ilmari Hunsa huomasi koulussa, että rapsin ja lantun siemenet ovat samankokoisia. Tutulta saadaan lainaksi lantulle tarkoitetut kolopyörät. Samalla kylvömäärää aiotaan pudottaa alle kolmeen kiloon, jopa kiloon hehtaarille. 15

19 Kuva 3 Rapsi hyötyi viime kesänä Nousiaisissa tehdyssä tilakokeissa. Veikko Niittymaa Maaseudun tulevaisuus 16

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen

Lisätiedot

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta

Lisätiedot

Pellon muokkaus ja viljan kylväminen. Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke

Pellon muokkaus ja viljan kylväminen. Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke Pellon muokkaus ja viljan kylväminen Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke Viljanviljelyn vaiheet 1. Perusmuokkaus 2. Kylvömuokkaus 3. Lannanlevitys 4. Kylväminen 5.

Lisätiedot

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljelyn kannattavuus? Mihin viljelijä voi itse vaikuttaa Minkä kuntoisia lohkoja viljelee Mitä viljelee ja millä panoksilla Mihin aikaan hankkii tuotantopanokset

Lisätiedot

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta

Lisätiedot

REHUOHRAN TUOTANTOKUSTANNUS, Vuosi 2016

REHUOHRAN TUOTANTOKUSTANNUS, Vuosi 2016 REHUOHRAN TUOTANTOKUSTANNUS, Vuosi 2016 Laskelmat mukaeltu Tuottopehtorista http://www.proagria.fi/tuottopehtori/ Rehuviljaa kg 0,110 4000 440 Tuotot yhteensä 1023 Oma siemen kg 0,270 164 44 Ostosiemen

Lisätiedot

Mikä on muuttunut? MTT

Mikä on muuttunut? MTT Petri Lintukangas Rypsi Rapsi Mikä on muuttunut? Lähde; MTT / Peltonen-Sainio, Jauhiainen, Venäläinen 2009 Kirpoilla on yleensä vain yksi sukupolvi kasvukaudessa. Aikuiset talvehtivat kasvijätteessä tai

Lisätiedot

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus Pellonpiennarpäivä Jokioinen 17.6.2013 Kylvötiheyskoe muokatussa ja muokkaamattomassa maassa Suorakylvö

Lisätiedot

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,

Lisätiedot

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2. Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.2009 Marketta Saastamoinen Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2016

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2016 Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2016 Sokerijuurikas 5v. ka. sato Sato 35 tn/ha Sato 40,2 tn/ha Sato 45 tn/ha Tuotot Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Juurikas

Lisätiedot

Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Seurantakokeen taustaa: Seurattiin 5 tilan syysrypsilohkojen kehitystä keväästä

Lisätiedot

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti) Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.

Lisätiedot

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet Kasvua Pellosta, Joensuu 25.1.2017 Tero Tolvanen ProAgria Herne ja härkäpapu tuovat valkuaisomavaraisuutta ja huoltovarmuutta Rypsi 2 000 kg/ha 440 kg raakavalkuaista

Lisätiedot

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2017

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2017 Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2017 Sato 35 tn/ha Sato 40 tn/ha Sato 45 tn/ha Tuotot (ei sis. kasvubonusta) Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Juurikas (sis. leike)

Lisätiedot

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina suojakasvissa

Lisätiedot

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Elixi oil oy Elixi Oil Oy on vuonna 1993 Somerolle perustettu öljypellavan viljelyttämiseen ja jalostamiseen erikoistunut yritys. Yritys kehittää, valmistaa ja markkinoi

Lisätiedot

Rypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Rypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala Rypsin viljely Kuva Pasi Hartikainen Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun tärkeä raaka-aine Viljelyalue ulottuu III-viljelyvyöhykkeellä

Lisätiedot

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä? Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä? Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset

Lisätiedot

Kasvinsuojelu luomutuotannossa

Kasvinsuojelu luomutuotannossa Luomuviljelyn peruskurssi Kasvinsuojelu luomutuotannossa LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuva: Kaija Hinkkanen 2 Kasvinsuojelu Laji- ja lajikevalinta Viljelykierto Luontaisten vihollisten

Lisätiedot

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015 Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015 Hurrin tila Talouskeskus Huittisissa, n. 3 km keskustasta Korkeakosken kylässä Loimijoen rannalla Nykyinen isäntäpari omistanut tilan vuodesta 1988 Päätuotantosuuntana

Lisätiedot

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa

Lisätiedot

Tuottavuutta ja kustannussäästöjä

Tuottavuutta ja kustannussäästöjä Tuottavuutta ja kustannussäästöjä vieskanmetalli.com Tarkka kylvösyvyys kylkipyörällä Parempi oljen katkaisu Tarkka syöttömääränsäätö Suuri rengaskoko Pieni vetotehontarve 2 3 Patentoitu tarkkuusvannas

Lisätiedot

Kuminan viljelyopas 2016. Handbok över kumminodling 2016

Kuminan viljelyopas 2016. Handbok över kumminodling 2016 Kuminan viljelyopas 2016 Handbok över kumminodling 2016 SISÄLTÖ Johdanto 1. Millainen kasvi kumina on?. 2. Millainen lohko sopii kuminalle? 3. Muokkaus ja kylvötekniikka 4. Kylvösiemenmäärä 5. Kalkitus

Lisätiedot

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminan perustaminen suojakasviin Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan pellonpiennarpäivät Jokioinen 8.6.2012 Kumina perustaminen suojakasviin KOE 2 V 2010 Jokioisiin perustettu koe, jossa

Lisätiedot

Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita

Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari 25.3.2014 Jokioinen,

Lisätiedot

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS

Lisätiedot

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Kuminan kasvattaminen Suomessa Kumina kasvina kaksivuotinen kasvi ensimmäisenä vuotena lehtiruusuke ja porkkanamainen juuri toisena vuotena kasvi kukkii ja muodostaa siemenet sarjakukkainen aromikasvi kuminaöljy antaa maun, (karvoni)

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén Kannattavuus on avainasia Krister Hildén - 1 2 3 4 Kaikki Pinta-ala, ha yhteensä 713,7 965,7 1042 1082,1 3803,5 Lohkoja, kpl 198 196 196 196 786 Sadon määrä kg/ha tai ry/ha 4725,4 4552 4352 4211,9 4433

Lisätiedot

RaHa-hankeen kokemuksia

RaHa-hankeen kokemuksia RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön

Lisätiedot

Miten onnistut suorakylvössä

Miten onnistut suorakylvössä Pellon ojitus ja tasaus Puinti - olki ja ruumenet Rikkakasvien torjunta Kasvinvuorottelu ja kasvitaudit Kylvöajankohta ja kylvösyvyys Koneviestin suorakylvökoe Yara:n menetelmäkoe 1 Ojitus ja pellon tasaisuus.

Lisätiedot

ÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN. VYR seminaari Huittinen Kati Lassi

ÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN. VYR seminaari Huittinen Kati Lassi ÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN VYR seminaari Huittinen 26.1.2017 Kati Lassi Mitä jäi mieleen kasvukaudesta 2016/17: Rapsin viljelyala ylitti ensimmäistä kertaa rypsin alan. Rapsisato ensimmäistä

Lisätiedot

ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY

ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY ESITYKSEN SISÄLTÖ Rypsi ja rapsi mukaan viljelykiertoihin Miksi viljelyn etuja Rypsiä vai rapsia kevät- vai syyslajikkeita?

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä

Lisätiedot

Ympäristö ja viljelyn talous

Ympäristö ja viljelyn talous Ympäristö ja viljelyn talous Mitkä ovat tilasi tärkeimmät lähiajan kehityskohteet? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät?

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT

Lisätiedot

TARKKA. TEHOKAS. TILAVA. TALOUDELLINEN.

TARKKA. TEHOKAS. TILAVA. TALOUDELLINEN. TITAN TARKKA. TEHOKAS. TILAVA. TALOUDELLINEN. Monipuolinen kylvölannoitin minimimuokkaukseen ja perinteiseen kylvöön Tume Titan on ominaisuuksiltaan vakuuttava kylvötöiden kumppani jonka voi varustaa myös

Lisätiedot

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Kokemuksia ja tuloksia kesältä 2015 - katsaus Ravinneresurssikokeeseen Hannu Känkänen, Luke Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Pellot usein syksyisin paljaina Muokkaus voi kuitenkin olla perusteltua

Lisätiedot

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään

Lisätiedot

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminan perustaminen suojakasviin Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan viljelypäivät 2012 Riihimäki (28.1) ja Loimaa (30.1.) Kumina suojakasvissa KOE 1 V 2009 perustettu koe Jokioisiin,

Lisätiedot

Agrimarket- Viljelijäristeily

Agrimarket- Viljelijäristeily Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012

Lisätiedot

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä 27.7. hybridiruisillassa Evolo lajikkeena Saksalaisessa lajikeluokituksessa Evolo on sekä satoisuudessa että tjp:ssä ainoa korkeimpaan

Lisätiedot

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.2017 Hannu Känkänen,

Lisätiedot

Kasvukausi 2012 millä eväillä kasvukauteen ProAgria Etelä-Suomi Eino Heinola

Kasvukausi 2012 millä eväillä kasvukauteen ProAgria Etelä-Suomi Eino Heinola Kasvukausi 2012 millä eväillä kasvukauteen 2013 31.1.2013 ProAgria Etelä-Suomi Eino Heinola 31.1.2013 EH Lähde: Ilmatieteenlaitos TERMINEN KASVUKAUSI 31.1.2013 EH Lähde: Ilmatieteenlaitos Kesän lämpötila

Lisätiedot

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Syysrypsin viljely Antti Tuulos Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto

Lisätiedot

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 2.3.2011 Boreal / Satu Pura BOREALIN RUIS-, ÖLJY- JA PALKOKASVIEN LAJIKEUUTUUDET Syysruis Reetta BOR Evolo BOR (hybridi) Kevätrypsi

Lisätiedot

Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä

Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä Liite 20.3.2006 63. vuosikerta Numero 1 Sivu 13 Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä Marjo Keskitalo, MTT Kuminan viljely yleistyy Suomessa edelleen. Satoa tästä erikoiskasvista saadaan parhaiten,

Lisätiedot

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille

Lisätiedot

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia Kuminan pellonpiennarpäivät 213 lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Jokioinen 17.6.213 Lamminkylän pelto Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena

Lisätiedot

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ Hankeseminaari, Joensuu 25.11.2010 Päivi Kurki MTT Mikkeli MTTn KOKEET 2010 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ

Lisätiedot

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa Juolavehnän torjunta luomutuotannossa vapaa käännös ja tiivistelmä julkaisusta Åtgärder mot kvickrot i ekologisk produktion, Jordbruksinformation 16-2016 Jukka Saarinen (4.10.2016) Yhteenveto s. 2 Ravinnerikas

Lisätiedot

Rapsi.fi-projekti

Rapsi.fi-projekti Rapsi.fi-projekti 2013-2016 Petri Lintukangas Projektivastaava petri@lintukangas.fi 1 Öljynpuristamoteollisuuden, viljelijäjärjestöjen (MTK, SLC) ja Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) vuonna 2013 käynnistämän

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Kuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa I (savikat, pihatatar, peipit, pillikkeet)

Kuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa I (savikat, pihatatar, peipit, pillikkeet) Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus 1 Kuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa I (savikat, pihatatar, peipit, pillikkeet) Jauhosavikka (Chenopodium album) Kuva 1 (vasemmalla): Jauhosavikka

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus Kaasmarkku

Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus Kaasmarkku Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus 9.8.2016 Kaasmarkku Yhteistyötä ja vuorovaikutusta RANKU-hanke, Finnamyl Oy, Nakkilan kunta, tärkkelysperunan viljelijät ja ProAgria

Lisätiedot

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn SjT:n viljelykiertopäivät 31.1.-1.2.2017 Peter Rehn TILAKOKEILUT Tavoite: Yhden viherlannoitusvuoden aikana tuottaa mahdollisimman paljon vihermassaa, sekä torjua kestorikkoja ennen kylvöä Kokeiluissa

Lisätiedot

Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy

Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy Sopimuskausi 2013 Sopimuskausi 2013 Sopimuskasvivalikoima ennallaan - Myllyvehnä, ruis,

Lisätiedot

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta Arjo Kangas & Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Lajikekoe MTT Jokioinen

Lisätiedot

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus 9.11.2011 Termien merkitys lyhyesti Aluskasvi (engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun

Lisätiedot

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Kalium porraskokeen tuloksia 2013-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Maaperän Kalium-pitoisuus Vuoden 2012 yhteenvedosta voidaan todeta, että juurikasmaiden kaliumin (K) määrä on karkean arvion

Lisätiedot

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katse syyshoitoon Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta Mikkeli 3.11.2017 Matala V. 2006: Mansikan viljely Syyshoito eli sadonkorjuun jälkeiset

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos

Lisätiedot

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista 2013 Miika Hartikainen, MTT Ruukki Säätiedot Ohran lajikekokeet Kauran lajikekokeet Vehnän lajikekokeet KERE: Greening Effect tautiainekoe KERE: Tautitorjuntakokeet

Lisätiedot

Säilörehun tuotantokustannus

Säilörehun tuotantokustannus Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta

Lisätiedot

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011 Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita

Lisätiedot

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat Juha Salopelto Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 3700-4000 Kg /ha Ohra keskisato 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 200-1000 Kg /ha 3700-4000

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2017

Kannattavuus on avainasia. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2017 Kannattavuus on avainasia Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2017 ProAgria Etelä-Suomi Lähes 9 000 asiakasta 13 500 maatilaa Liikevaihto 9 milj. euroa 150 työntekijää Viljatilan johtaminen/kannattavuus

Lisätiedot

Gluteenittoman tattarin viljely

Gluteenittoman tattarin viljely Gluteenittoman tattarin viljely Markku Vitikainen, Keskisen Mylly Oy SATAFOOD - Gluteenittomasta viljelykierrosta erikoistumisvaihtoehto tiloille-hanke, Huittinen 10.3.2017 Tietoa osuuskunnasta Perustettu

Lisätiedot

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran

Lisätiedot

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa S-rehu 13-17 % suositus Rehuherne 18-24 % Härkäpapu säilörehu 22-26 % Virna 16-22 % Sinimailanen 16-23 % Apilasäilörehu ja laidun 14-17 % Eläinten tarpeet

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012 TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012 Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013 Maaseutuopisto Tuorla ESITYKSEN SISÄLTÖ Sää 2011 ja 2012 Kerääjäkasvit ympäristötuessa

Lisätiedot

Mallasohranviljelijän puheenvuoro. 29.03.2011 TAMPERE Esa Similä

Mallasohranviljelijän puheenvuoro. 29.03.2011 TAMPERE Esa Similä Mallasohranviljelijän puheenvuoro 29.03.2011 TAMPERE Esa Similä Tilan tietoja Viljelijä vuodesta -89 Tilan pinta-ala 235 ha, josta peltoa 55 ha Vuosittainen kylvöala 350 ha josta suorakylvönä n. 150 ha

Lisätiedot

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon

Lisätiedot

Nurmisiementuotannon kannattavuus

Nurmisiementuotannon kannattavuus Nurmisiementuotannon kannattavuus Pasi Nummela ProAgria Länsi-Suomi Kasvinviljelytilojen kannattavuus Vaihtelu suurta - millä oletuksin lasketaan; sato, kustannukset, viljelytekniikka Tilojen välillä (viljelymenetelmät,

Lisätiedot

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta

Lisätiedot

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvit Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto pitkään

Lisätiedot

Kerääjä- ja aluskasvit

Kerääjä- ja aluskasvit Kerääjä- ja aluskasvit Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 7.3.2013 Ahlman, Tampere Termien merkitys lyhyesti Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta typpeä estäen sen

Lisätiedot

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä Ympäristökorvauskoulutus Nummela 10.1.2017 UusiRaHa -hanke Hannu Känkänen, Luke Alus- ja kerääjäkasvit: termien virallinen selitys Kerääjäkasvi Kerää maasta ravinteita

Lisätiedot

MIKSI NURMISIEMENTUOTANTOA. Hämeenkyrö Jukka Saarinen

MIKSI NURMISIEMENTUOTANTOA. Hämeenkyrö Jukka Saarinen MIKSI NURMISIEMENTUOTANTOA Hämeenkyrö 13.3.2017 Jukka Saarinen LIINAHARJAN TILA - KOKEMÄEN YLISTARON KYLÄSSÄ - VILJELYKSESSÄ 45 HA PELTOA, METSÄÄ - TILALLA AINOASTAAN LÄMMINILMAKUIVURI EI KYLMÄ- ILMAKUIVAUS

Lisätiedot

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012 PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012 Tilastoja Lähde: Tike (Maa ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) Pinta-ala Vuonna 2013 - Vuonna 2012 21

Lisätiedot

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,

Lisätiedot

ÖLJY KASVIEN PUINTITEKNIIKKA

ÖLJY KASVIEN PUINTITEKNIIKKA ÖLJY KASVIEN PUINTITEKNIIKKA Suomessa puitavat öljykasvit rypsi öljypellava rapsi Rypsin puinti Oikeaan aikaan liikkeellä Korjuukypsä kun kasvuston yleisväri harmaa Lidut muuttuvat keltaisesta harmaaksi

Lisätiedot

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa Tuloksia tilakokeista EKOkas- ja Luomupuutarha hankkeet www.luke.fi/ekokas www.luke.fi/luomupuutarha Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskus (Luke) pirjo.kivijarvi@luke.fi

Lisätiedot