Rapsin riviviljely Hunsan viljelytekniikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rapsin riviviljely Hunsan viljelytekniikka"

Transkriptio

1 Rapsin riviviljely Hunsan viljelytekniikka Päättötyö Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos Ilmari Hunsa Maatalous 07 Kevät 2010

2 Tiivistelmä: Päättötyöni käsittelee rapsin riviviljelyä. Käytännössä tämä tehtiin kylvämällä juurikkaan kylvökoneella lähes normaalisesti, mutta siemenenä oli juurikkaan sijasta rapsin siemeniä. Työssäni on pohdittu hyötyjä verrattuna normaaliin rapsin viljelyyn. Koepelloilla oli monta eri kaistaa, joissa oli siemenmäärä- ja kylvötapaeroja. Koepelloilla oli testissä myös rikkojen poisto haraamalla. Syksyllä koeruudut puitiin koeruutupuimurilla. Boreal-kasvinjalostus oy oli yhteistyössä siltä osin, että antoi meille koeviljelykseen uutta Trapper hybridikevät rapsia ja analysoi koeruuduilta saadut näytteet.

3 Sisällysluettelo Johdanto:... 1 Vuosi 2008:... 2 Kylvö:... 2 Taimivaihe:... 2 Kukinta:... 2 Puinti:... 3 Vuosi 2009:... 4 Kylvö:... 4 Taimivaihe:... 5 Kukinta:... 5 Puinti:... 6 Mahdollisuudet ja hyödyt:... 7 Haitat ja epäselvyydet:... 8 Kiitokset:... 8 Raision yhtymä/ Jaakko LaurinenKuvat:... 8 Kuvat:... 9 Kuva 1: Kylvöyksikön toimintaperiaate... 9 Kuva 2: Siemen- ja lannoiterivin oikea paikka... 9 Katelaskelma: Liitteet: Taulukko 1: Satotulokset Taulukko 2: Tuhannen siemenen paino Taulukko 3: Keskisadot rivivälin perusteella Rapsista erinomainen sato liki puolen metrin rivivälillä... 15

4 Johdanto: Idea rapsin riviviljelystä tuli Raisio oyj:n hybridiruismatkalta Puolasta, jossa viljeltiin syysrapsia puolen metrin rivivälillä. Puolassa syysrapsin kasvuston pituus oli noin kaksi metriä ja korren vahvuus oli noin kolme senttimetriä. Isäni Seppo Hunsa sai idean kylvää kevätrapsia juurikkaankylvökoneella, jossa on riviväli 48 cm. Tähän projektiin innostivat myös ne seikat, että maavaikutteisten torjunta-aineiden käyttö loppuu sekä torjunta-aineella on huono teho multavilla mailla. Vuonna 2008 aloitimme puolen hehtaarin koealalla Dorothy-lajikkeella. Koealaa viljeltiin pellolla kokeilemalla, ei niinkään tiukan etukäteissuunnitelman mukaisesti. Talvella kävimme Raisio yhtymän tehtailla esittelemässä tätä viljelytekniikkaa. Keväällä 2009 Boreal kasvinjalostus oy haki viljelijää uudelle lajikkeelle Nousiaisten lähiympäristöstä. Raisio yhtymä ehdotti meidän tilaa yhteistyöhön. Kesällä 2009 Raision yhtymän ja Borealin yhteistyönä järjestettiin hybridipäivä Nousiaisissa, jonne tuli linja-autollinen ihmisiä hämmästelemään hybridirapsin viljelyä. Vuonna 2009 olimme yhteistyössä Borealin kanssa, jolta saimme koeviljelykseen Trapper-hybridikevätrapsia. Kokeissa tarkasteltiin siemen- ja lannoitemääriä sekä harauksen mahdollisuuksia. Vuonna 2009 riviviljely laajeni, kun saimme uutta lajiketta kokeiltavaksi. Nyt tutkisimme myös mitä perinteisellä kylvötekniikalla pystytään parantamaan. Boreal ehdotti että 4 kg/ha olisi hyvä siemenmäärä. Kun olettamuksena oli, että siemen on kallista, niin kokeilimme pieniä siemenmääriä. Koitimme myös, miten kuivalannan multaus onnistuu kasvustoon haraamalla. Kokeilimme myös lannoitteen sijoittamista rivin viereen ja samaan riviin normaalilla kiekkovannaskylvökoneella, selvittääksemme, onko kasvussa eroa. Syksyllä 2009 tuli Borealin koeruutupuimuri puimaan näytteitä. 1

5 Vuosi 2008: Kylvö: Tämä ensimmäisen vuoden koe tehtiin ns. vasemmalla kädellä, eli ei niin täydellisesti suunnitellusti. Lohko oli metsäpelto, joka oli kevytmuokattu syksyllä. Koealan toinen pää oli hietainen ja toinen savinen, joka vaikutti alkukehitykseen kylvön myöhästyttyä. Lajikkeena oli Dorothy kevätrapsi. Kylvömääränä oli n. 5 kg ja n. 10kg. Lannoitus oli NPK apulannalla(typpeä 100 kg) sekä 8 m 3 (typpeä 15kg/ha) broilerin kuivikelantaa. Kylvöalusta tehtiin joustopiikkiäkeellä 2 cm:iin päätarkoituksena tasaaminen ja maavaikutteisen torjunta-aineen multaus, sekä lannan multaus. Kylvökoneena oli kuusirivinen Juko JKL juurikkaan kylvölannoitin, jossa Tumen kylvöyksiköt. Juurikkaan kolopyörillä meni 10 kg/ha siementä, mutta kun lisättiin siemenien sekaan puolet lannoitetta, niin meni 5 kg/ha siementä. Kylvökoneen edessä oli myös jyrsin, eli kylvö suoritettiin jyrsin kylvönä, jossa kylvö vauhti maksimissaan 5 km/ha. Kylvö vähän myöhästyi, mistä johtui normaalin kylvön huono epätasainen taimettuminen. Toisin kuin tässä riviviljelyssä taimettuminen oli aikaisempaa, koska kylvöyksikön siemenen sijoitus on erinomainen. Kun siemen on kiinteässä ja kosteassa pohjamaassa, niin itäminen alkaa heti varmasti. Kun kasvusto oli taimettunut, suoritettiin normaalit kirppatorjunnat tarvittaessa. Taimivaihe: Kun kasvusto peitti %, kokeilimme ensimmäisen kerran harausta. Haraus onnistui erittäin hyvin vaikka hietaisessa päässä oli 50 % peittävyys. Kokeilimme toisen kerran, kun hietaisen pään kasvuston peittävyys oli lähes 90 %. Haraus onnistui hyvin vieläkin ja näin saatiin rikkakasveista puhtaampi kasvusto. Todettiin että rapsin lehti on hyvin taipuisa ja vahva, ja sen vuoksi se kestää harauksen. Kukinta: Kukkanuppujen muodostuttua selvisi pian, että korsi olisi paksumpi kuin normaalikylvössä. Kasvusto kasvoi voimakkaammin ja rehevämmin kuin tavanomaisessa kylvössä. Pian vaikutti myös siltä, että kukkanuppujen määrä olisi suurempi, mikä ennustaisi suurempaa satoa. Riviviljelty rapsi kukki aikaisemmin kuin normaalisesti kylvetty, mutta riviviljelty rapsi valmistui viimeisenä, vaikka iti keväällä ensimmäisenä. Se että, mistä hyvä rehevä kasvu johtui, jäi arvoitukseksi. Kun 2

6 kasvusto oli täydessä kukassa, rivejä ei enää näkynyt. Rapsilla on erittäin hyvä vaikutus täyttää ylimääräinen kasvutila, joten se pensastui hyvin. Puinti: Syksyllä puitiin yhden neliön alueita kaksitoista kappaletta, jotka sisälsivät rivi- ja normaalikylvöruutuja. ruutu puitiin ja korret laitettiin pussiin. Sen jälkeen laskimme korsien lukumäärän, jonka jälkeen puitiin siemenet irti haravalla. Siemenet ja lidut lajiteltiin seulalla erilleen. Näytteet punnittiin vaa alla ja laskettiin hehtaarisato. 3

7 Vuosi 2009: Kylvö: Boreal kasvinjalostus oy tarjosi meille yllättäen Trapper hybridi kevätrapsia, joten teimme laajemman koekentän. Muutimme rivivälin 42 cm:ksi, jotta näkisimme onko rivivälin kaventamisesta jotain etua tai haittaa. Lisäksi oli kaksi eri siemenmäärää, jotka olivat 3-4 kg/ha ja 5-6 kg/ha. Kylvöyhdistelmässä ensin tuleva jyrsin tekee tasaisen kylvöpohjan. Seuraavaksi lannoite sijoitetaan juurikkaankylvökoneessa kuusi senttiä viereen ja kolme senttiä siemenen alapuolelle. Lannoite on nopeasti kasvin käytössä, mutta silti lannoitevannas ei riko kylvöpohjaa. Seuraavaksi tuleva kokkareaura siirtää ylimääräisen maan pois riviltä ja jättää sopivan 2 cm kerroksen maata siemenen päälle. Tästä syystä taimettuminen on tasaisempaa. Kokkareaura siirtää olkisissa oloissa myös olkea hieman pois vantaan edestä. Itse kylvöyksikkö kylvää osaksi samalla periaatteella kuin laahavannas. Se on vaan hyvin iso laahavannas, johtuen siitä että se sisältää syöttökoneiston, siemensäiliön ja välitykset tiivistyspyörältä. Siemen sijoitetaan tarkasti muokkaamattoman kovan ja kostean maan pintaan, jolloin itäminen alkaa heti. Silloinkin kun on kuivia keväitä, niin kuin on yleensä tyypillistä savimailla. Tiivistys pyörällä on kaksi tarkoitusta. Se tiivistää kylvörivin ja näin tehostaa itämistä, sekä toimii vetopyöränä syöttökoneistolle. Viimeisenä tulevat peittarit, jota saa tarvittaessa pois käytöstä, jollei tarvitse rivin päälle lisätä maa-ainesta. Tarkkuuskylvöhän tarkoittaa sitä että, siemenet sijoitetaan oikeaan paikkaa ja siemenet kylvetään tasavälein. Normaali kylvökoneen puolella kokeilimme myös eri siemenmääriä. Teimme 2 kg, 4 kg, 8kg, kaistat. Boreal antoi ohjeeksi koeruutukokeiden perusteella kylvää 4 kg/ha. Kylvimme myös Normaalilla kylvölannoittimella joka kolmannella vantaalla, joka oli myös harattavissa. Tässä riviväliksi tuli 37,5 cm Keväällä muutimme juurikkaan kylvökoneen seitsemänriviseksi. Sen lisäksi juurikkaan kolopyörän kolot paklattiin umpeen, jotta saataisiin siemenmäärää pudotettua alaspäin. Tällä saatiin kylvösiemenmääräksi 5-6 kg/ha. Jotta saataisiin siemenmäärä vieläkin alemmas, keksittiin laittaa saman raekoon ammoniumnitraattilannoitetta siementen joukkoon. Lannoitteen vikana oli kuitenkin, että se tahmaantui siementen kanssa. Näin saatiin siemenmäärä 3-4 kg/ha. Jälkeenpäin kokeilimme saada siemenistä itävyyden pois, jotta saataisiin helposti säädeltyä kylvösiemenmäärää sekoittaen itävää ja itämätöntä siementä oikeassa suhteessa keskenään. Kokeitten 4

8 tuloksena havaittiin, että itävyys lähtee kun siemenet laitetaan kahdeksikymmeneksi minuutiksi 150 asteiseen uuniin. Kylvökoneen kolme yksikköä oikealta puolelta kylvi 5-6 kg/ha ja kolme yksikköä vasemmalta kylvi 3-4 kg/ha. Keskimmäinen yksikkö kylvi Marie kevät rapsia verranteeksi, jotta voidaan verrata hybridirapsin eroa populaatiorapsiin. Pelto oli kultivaattorilla syksyllä muokattu kertaalleen niin syvältä kuin pystyi. Keväällä tasausäestimme ja ruiskutimme maavaikutteisen torjunta-aineen. Pelto on hyvin kaksi Jakonen, eli yläpää hyvin savinen ja alapää multava. Kylvöpäivä 6. toukokuuta ei ollut maailman paras siinä suhteessa, että oli satanut vuorokauden sisällä 4mm vettä. Taimivaihe: Keväällä kasvuston ollessa taimivaiheessa teimme kirppatorjunnat tarvittaessa. Kesäkuun alussa kasvustoon tuli vioittuma, joka oli ilmeisesti pakkasen aiheuttama. Pakkasen takia kasvustosta tuli vaaleanvihreä ja lehtien keskusta tuli valkoiseksi. Pakkanen harvensi myös todennäköisesti taimimäärää neliöllä. Kesäkuun 14. päivä suoritimme ensimmäisen harauskerran. Kesäkuun 28. päivä koitimme pienen alueen uudelleen harausta onnistuneesti, vaikka kukka varsi oli jo noin 30 cm pitkä. Jätimme haraamatta yhden kaistan kokeeksi eikä sekään tullut kovin rikkaruohoiseksi. Johtuu ilmeisesti siitä että rikat eivät saa niin helposti lannoitetta käyttöönsä, koska se on rivin vieressä. Rikat jäävät kuitenkin aika pian kasvuston alle varjoon, mutta jos rikkoja on, niin haraus kannattaa ehdottomasti. Siemenviljelijöille tällä saataisiin erittäin puhdas kasvusto. Haraus on edullinen toimenpide, koska silloin pystyy säästämään Galerarikkakasviruiskutuksen, joka kustantaa 40 /ha. Harauksen kustannus pitäisi olla pienempi, koska sen työsaavutus on 2 ha/h. Eli harauksen hehtaarikustannuksen pitää olla alempi kuin 80, jotta se olisi halvempi toimenpide kuin Galera ruiskutus. Kukinta: Kun kasvusto rupesi kukkimaan, huomasimme että Trapper on aikaisempi kuin Marie. Kukkiminen oli normaalia, mutta nyt kasvusto täyttyi täydellisesti kun kukkavarret pensoivat sivu suuntaan. Kasvuston ollessa täydessä kukassa, rivejä ei erottanut enää. Marie oli koko kasvukauden ajan hiukan myöhässä. Mariella on myös hyvin paljon rypsin tapaisia ominaisuuksia kuin Trapperilla, kuten hennompi korsi ja lidut ovat ohuemmat ja eri asennossa kuin muissa rapseissa. Riviviljelyssä oli 30 kg/ha vähemmän typpeä, mutta silti tuleentuminen oli yhtäaikaista normaalikylvön kanssa. Syy siihen, mistä se johtuu, ei selvinnyt kunnolla. Tarkoituksena oli lisätä loppu typpi kasvustoon, mutta kun kasvu oli niin voimakasta, emme tehneet kyseistä toimenpidettä. 5

9 Edellisen vuoden pitkän tuleentumisen takia ei myöskään uskallettu lisätä typpeä, vaikka sen ei pitäisi paljoa vaikuttaa tuleentumiseen. Normaalissa kasvustossa oli täydet typpimäärät. Kun kukinta päätyi, alkoi odotus kasvuston tuleentumisesta. Nyt kun kasvusto oli täydellisesti täynnä, niin kävi selväksi että 48 cm riviväli oli melkein jopa helpompi kuin 42 cm. Se helpottaa kevättöitä, jos tilalla on juurikasta viljelyssä. Kylvökoneesta tarvitsisi vain vaihtaa kolopyörät, jolloin kone olisi jo valmis rapsin kylvöön. Harauskin helpottuisi kun ei tarvitsisi säätää haran riviväliä uusiksi sekä traktorista raideväliä. Toimenpide on jonkin verran työläs. Puinti: Rapsi puitiin 19. syyskuuta kokonaan, mutta jätimme kaistat koeruutupuimuria varten. Riviviljelty rapsin puinti on helppoa, koska puimurin laihon jakaja menee sujuvasti rivien välistä eikä tollaa niin helposti. Koeruutupuimuri tuli 22. syyskuuta puimaan 23 koeruutua. Näytteet menivät Borealin tutkittavaksi. Pelto on ollut viimeksi neljä vuotta sitten rapsilla, ja sitä ei ole kynnetty. Ainoastaan välivuosina kevytmuokattu Kongskilde Delta kultivaattorilla. ilmeisesti lohkolla oli pahkahomepainetta, koska tautitorjunnasta huolimatta normaali kylvössä oli pahkahometta. Puinnin jälkeen tarkastelimme pahkahomeen määrää puidusta sängestä. Totesimme että riviviljellyssä sängessä pahkahometta esiintyi vähän. Syy on todennäköisesti se, että kasvusto on ilmava, joten pahkahome ei viihdy väljässä kasvustossa. Eli kasvusto tuulettuu hyvin. Terveessä kasvustossa tuhannen siemenen paino oli suurempi. Proline ruiskutus ei lisännyt yhtään satoa riviviljellyssä kasvustossa. Riviviljelty rapsin kasvusto oli 20 cm matalampi kuin normaalikylvössä. Pituuskasvukilpailu on pientä, joten kasvuvoima kohdistuu paremmin sadon tuottoon. Lannoitteen sijoitus samaan vakoon alensi satoa muutamalla sadalla kilolla. Syytä ei tullut tarkkaan selville. 6

10 Mahdollisuudet ja hyödyt: Hyvä itävyys erinomaisen siemenen sijoittamisen takia. Juurikkaankylvökoneen kylvö yksikkö on erittäin hyvä ns. laahavannas. Ennen kylvöyksikköä oleva kokkareaura poistaa liiat maa ainekset, sekä suuren osan oljista pois rivin päältä. Taimelle viikossa, vaikka maa oli kylmä. esim. juurikas taimettui 10 päivässä Mahdollisuus kylvää aikaisemmin jyrsinkylvön takia, vaikka suoraan kynnökselle. Ruiskutus koko pinta-alalle tai riviruiskutuksena, myös harauksen yhteydessä. Lannan multaaminen kasvustoon haralla hyvin tehokasta. Riviviljelty kasvusto ilmavampi, eli puitu sänki oli terveempi ja pahkahomeen määrä alhaisempi. Haraus vahingoittaa pahkahomesientä, niin että se katkaisee itiökukinnot. Jos entuudestaan on juurikkaanviljelykoneita, aloittaminen on helppoa Haraaminen takaharalla on tehokasta rikkojen torjuntaa, työsaavutus on 2 ha/h ja nopeus 8-10 km/h Kylväminen kevytmuokattuun ja hyvin olkisiin olosuhteisiin onnistuu helposti Lannoite sijoitetaan aivan rivin viereen, jolloin rivin välissä olevat rikat eivät saa heti lannoitetta käyttöönsä, sekä kituvat rikat jäävät kasvuston varjoon, kun kasvusto kasvaa umpeen, vaikka ei harattaisikaan. Sopii siemen viljelijöille, koska haraamalla saadaan rikat pois. Satovarmuus parempi, kun itävyys on tasainen ja rikat pois varmemmin multavuudesta riippumatta. Jos juurikasta viljelyksessä, rapsi ei ole haittana viljelykierossa, koska Safari tuhoaa rapsin juurikaskasvustosta. Sokerijuurikkaan viljelijän ei tarvitse hankkia mitään koneita lisää. Heinänsiemenen kylvö voisi onnistua harauksen yhteydessä vasta kuivan alkukesän jälkeen. Rypsin ja rapsin pitäisi olla hyviä esikasveja heinän kylvöön. 7

11 Haitat ja epäselvyydet: Työn määrä lisääntyy noin tunnin verran johtuen harauksesta ja hitaammasta kylvövauhdista Täytyy olla tarkempi kirppojen kanssa, jos käyttää pieniä siemenmääriä. Riviviljelynä viljelty rapsi tuleentuu hitaammin kuin normaalisti viljellyssä. Kiitokset: Boreal kasvinjalostus oy/ Mika Hyövelä Raision yhtymä/ Jaakko Laurinen 8

12 Kuvat: Kuva 1: Kylvöyksikön toimintaperiaate Kuva 2: Siemen- ja lannoiterivin oikea paikka 9

13 Katelaskelma: Katelaskelma pohja VUOSI 2009 KEVÄTRAPSI YKS. A-HINTA MÄÄRÄ EUR TUOTOT Päätuote 1) kg 0, Sivutuote kg LFA-TUKI 5) ha LFA LISÄOSA ha TILATUKI ha 195, ,84 YMPÄRISTÖTUKI ha PELTOKASVIEN TUOTANTO PALKKIO ha 43,7 1 43,7 615,54 Tuotot yhteensä 1365,54 Muuttuvat kustannukset Oma Siemen kg Ostosiemen kg Lannoitus kg 0, Kalkitus tn 35 0,2 7 Torjunta-aineet yks Traktorityö h Leikkuupuinti h 8 1,4 11,2 Kuivatus kg 0, ,5 Rahti ja välityspalkkiot kg 0, ,75 Muut muuttuvat kustannukset eur Liikepääoman määrä ( 50% ) eur 0,5 522,45 Liikepääoman korko ( 5% ) eur 0,05 261,23 13,06 Muuttuvat kustannukset yhteensä 9) 471,51 Katetuotto A ( tukien kanssa ) 894,03 Katetuotto A ( ilman tukia ) 278,49 Työkustannus ,00 Katetuotto B ( tukien kanssa ) 830,03 Katetuotto B ( ilman tukia ) 214,49 10

14 Kone-, rakennus- ja yleiskustannukset Traktori h Leikkuupuimuri h 71 1,4 99,4 Kuivurin koneet ha Muut koneet ha Konekustannukset yhteensä Kuivurirakennus ha Konehalli ha Rakennuskustannukset yhteensä Yleiskustannukset Kone-, rakennus- ja yleiskustannukset yht. 385,40 Kuivurirakennus 71,00 Konehalli 45,00 Rakennuskustannukset yhteensä 116,00 Kone, rakennus-, ja yleiskustannukset yht. 501,40 KATETUOTTO C ( tukien kanssa) 328,63 KATETUOTTO C ( ILMAN TUKIA) - 286,91 Pellon kustannukset Pellon vuokra ha Salaojituksen kustannukset ha Pellon kustannukset yhteensä 449 Nettovoitto/tappio (tukien kanssa ) 28,63 Nettovoitto/tappio (ilman tukia ) - 586,91 11

15 Liitteet: 3,500 3,000 2,500 2,000 1,500 SATOTULOKSET 3,296 2,661 2,540 2,967 2,875 2,899 2,640 2,359 2,793 2,976 2,962 2,884 2,719 2,775 2,660 2,650 2,700 2,000 1,786 1,545 1,615 1,486 1,344 1,000 BSATO 0,500 0,000 Taulukko 1: Satotulokset 12

16 TUHANNEN SIEMENEN PAINO 4,4 4,2 4 3,8 3,6 3,4 3,2 TSP Taulukko 2: Tuhannen siemenen paino 13

17 3,000 Keskisadot rivivälin perusteella 2,770 2,833 2,500 2,206 2,000 1,500 KESK. B "suorakylvö" 1,000 0,500 0,000 12,5 37,5 42 Taulukko 3: Keskisadot rivivälin perusteella 14

18 Rapsista erinomainen sato liki puolen metrin rivivälillä Nousiaisissa maata viljelevä Seppo Hunsa päätti kokeilla vuoden 2008 keväällä rapsin kylvöä sokerijuurikkaan kylvökoneella, kun lannoitetta jäi säiliöön juurikkaan jälkeen. Tulokset olivat niin lupaavia, että viime keväänä hän kylvi 10 hehtaaria rapsia juurikaskoneella ja saman verran tavallisella kylvölannoittimella, josta oli käytössä joka kolmas vannas. Hunsa ja maatalousopiskelujaan Varsinais- Suomen maaseutuoppilaitoksessa päättelevä Ilmari Hunsa ovat silmin nähden innoissaan rapsikokeista. Hybridirapsi tuotti lähes kolmen tonnin hehtaarisadon, kun riviväli oli 37 ja 42 senttiä. Normaalilla 12,5 sentin rivivälillä kylvetyssä osassa hehtaarisato jäi 500 kiloa pienemmäksi. Sadot mitattiin Borealin koeruutupuimurilla. Harva riviväli kasvatti etenkin siementen kokoa. Juurikkaan kylvökone sopi rapsille yllättävän helposti. Hunsat täyttivät kolopyörien kolot autojen paikkausmassalla ja siemenet syötettiin keskellä olevaa uraa pitkin. Siementä meni ensin 5,5 kiloa hehtaarille ja täyteaineen lisäyksen jälkeen 3,5 kiloa. Sadoissa ei ollut eroa, Seppo Hunsa kertoo. Tulokset on kirjattu tarkkaan ylös, sillä Ilmari Hunsa tekee opiskelujen päättötyön rapsin kylvöstä. Rivivälit täyttyivät Harva riviväli näkyi vielä kukkimisen alussa, mutta sen jälkeen versot täyttävät tilan tarkasti. Harva riviväli helpotti puintia, kun jakolaite sopi vaivatta riviväliin. Lisäksi rapsi jäi tavanomaisesti kylvettyä kasvustoa matalammaksi. Ero oli kymmeniä senttejä. Ilmeisesti kilpailu kasvien välillä vähenee, kun riviväliä kasvatetaan. Juurikkaan kylvökalusto soveltui lähes sellaisenaan rapsin kylvöön eikä työsaavutuksestakaan tarvinnut tinkiä. Ajonopeus nostettiin noin kahdeksaan kilometriin tunnissa, koska taimivälillä ei ole samanlaista merkitystä kuin juurikkaalla. Seppo Hunsan mielestä juurikkaan kylvökalusto sopii rapsille ja rypsille. Maata muokataan 3 5 senttiä ja kokkareauralla höylätään liiat pois. Siemen saadaan kosteaan maahan, mikä varmistaa orastumista. Haraus ehkäisee pahkahometta Hunsat kokeilivat myös rapsin haraamista tavallisella juurikasharalla, jolloin rikkojen kemiallista torjuntaa voidaan vähentää. Viimeiset rapsit harattiin yli puolimetrisinä, kun rivivälit alkoivat täyttyä. Vioituksia ei tullut. Hunsa uskoo, että rivivälien haraaminen ja harva riviväli vähentävät pahkahometta ja muita öljykasvien tauteja, sillä kasvusto on ilmavaa. Rapsin korsi pysyi harvaa riviväliä käytettäessä vihreänä ja terveenä puinteihin saakka, kun normaalisti kylvetyllä lohkolla korsi oli puintihetkellä harmaata. Kokeilut jatkuvat ensi keväänä. Ilmari Hunsa huomasi koulussa, että rapsin ja lantun siemenet ovat samankokoisia. Tutulta saadaan lainaksi lantulle tarkoitetut kolopyörät. Samalla kylvömäärää aiotaan pudottaa alle kolmeen kiloon, jopa kiloon hehtaarille. 15

19 Kuva 3 Rapsi hyötyi viime kesänä Nousiaisissa tehdyssä tilakokeissa. Veikko Niittymaa Maaseudun tulevaisuus 16

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin

Lisätiedot

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun

Lisätiedot

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta

Lisätiedot

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus Pellonpiennarpäivä Jokioinen 17.6.2013 Kylvötiheyskoe muokatussa ja muokkaamattomassa maassa Suorakylvö

Lisätiedot

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2016

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2016 Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2016 Sokerijuurikas 5v. ka. sato Sato 35 tn/ha Sato 40,2 tn/ha Sato 45 tn/ha Tuotot Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Juurikas

Lisätiedot

Mikä on muuttunut? MTT

Mikä on muuttunut? MTT Petri Lintukangas Rypsi Rapsi Mikä on muuttunut? Lähde; MTT / Peltonen-Sainio, Jauhiainen, Venäläinen 2009 Kirpoilla on yleensä vain yksi sukupolvi kasvukaudessa. Aikuiset talvehtivat kasvijätteessä tai

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2017

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2017 Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2017 Sato 35 tn/ha Sato 40 tn/ha Sato 45 tn/ha Tuotot (ei sis. kasvubonusta) Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Juurikas (sis. leike)

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén Kannattavuus on avainasia Krister Hildén - 1 2 3 4 Kaikki Pinta-ala, ha yhteensä 713,7 965,7 1042 1082,1 3803,5 Lohkoja, kpl 198 196 196 196 786 Sadon määrä kg/ha tai ry/ha 4725,4 4552 4352 4211,9 4433

Lisätiedot

RaHa-hankeen kokemuksia

RaHa-hankeen kokemuksia RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön

Lisätiedot

Kuminan viljelyopas 2016. Handbok över kumminodling 2016

Kuminan viljelyopas 2016. Handbok över kumminodling 2016 Kuminan viljelyopas 2016 Handbok över kumminodling 2016 SISÄLTÖ Johdanto 1. Millainen kasvi kumina on?. 2. Millainen lohko sopii kuminalle? 3. Muokkaus ja kylvötekniikka 4. Kylvösiemenmäärä 5. Kalkitus

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus Kaasmarkku

Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus Kaasmarkku Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus 9.8.2016 Kaasmarkku Yhteistyötä ja vuorovaikutusta RANKU-hanke, Finnamyl Oy, Nakkilan kunta, tärkkelysperunan viljelijät ja ProAgria

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT

Lisätiedot

Agrimarket- Viljelijäristeily

Agrimarket- Viljelijäristeily Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012

Lisätiedot

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminan perustaminen suojakasviin Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan viljelypäivät 2012 Riihimäki (28.1) ja Loimaa (30.1.) Kumina suojakasvissa KOE 1 V 2009 perustettu koe Jokioisiin,

Lisätiedot

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos

Lisätiedot

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä 27.7. hybridiruisillassa Evolo lajikkeena Saksalaisessa lajikeluokituksessa Evolo on sekä satoisuudessa että tjp:ssä ainoa korkeimpaan

Lisätiedot

ÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN. VYR seminaari Huittinen Kati Lassi

ÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN. VYR seminaari Huittinen Kati Lassi ÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN VYR seminaari Huittinen 26.1.2017 Kati Lassi Mitä jäi mieleen kasvukaudesta 2016/17: Rapsin viljelyala ylitti ensimmäistä kertaa rypsin alan. Rapsisato ensimmäistä

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus 9.11.2011 Termien merkitys lyhyesti Aluskasvi (engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun

Lisätiedot

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn SjT:n viljelykiertopäivät 31.1.-1.2.2017 Peter Rehn TILAKOKEILUT Tavoite: Yhden viherlannoitusvuoden aikana tuottaa mahdollisimman paljon vihermassaa, sekä torjua kestorikkoja ennen kylvöä Kokeiluissa

Lisätiedot

ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY

ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY ESITYKSEN SISÄLTÖ Rypsi ja rapsi mukaan viljelykiertoihin Miksi viljelyn etuja Rypsiä vai rapsia kevät- vai syyslajikkeita?

Lisätiedot

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito

Lisätiedot

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia Kuminan pellonpiennarpäivät 213 lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Jokioinen 17.6.213 Lamminkylän pelto Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena

Lisätiedot

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa Juolavehnän torjunta luomutuotannossa vapaa käännös ja tiivistelmä julkaisusta Åtgärder mot kvickrot i ekologisk produktion, Jordbruksinformation 16-2016 Jukka Saarinen (4.10.2016) Yhteenveto s. 2 Ravinnerikas

Lisätiedot

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit Luomuviljelyn peruskurssi Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuvat: Kaija Hinkkanen 2 Herne Kuva: Kaija Hinkkanen Kasvupaikkavaatimukset Hyvärakenteinen

Lisätiedot

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 2.3.2011 Boreal / Satu Pura BOREALIN RUIS-, ÖLJY- JA PALKOKASVIEN LAJIKEUUTUUDET Syysruis Reetta BOR Evolo BOR (hybridi) Kevätrypsi

Lisätiedot

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012 TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012 Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013 Maaseutuopisto Tuorla ESITYKSEN SISÄLTÖ Sää 2011 ja 2012 Kerääjäkasvit ympäristötuessa

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Syysrypsin viljely Antti Tuulos Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto

Lisätiedot

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta Arjo Kangas & Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Lajikekoe MTT Jokioinen

Lisätiedot

Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä

Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä Liite 20.3.2006 63. vuosikerta Numero 1 Sivu 13 Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä Marjo Keskitalo, MTT Kuminan viljely yleistyy Suomessa edelleen. Satoa tästä erikoiskasvista saadaan parhaiten,

Lisätiedot

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille

Lisätiedot

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä Ympäristökorvauskoulutus Nummela 10.1.2017 UusiRaHa -hanke Hannu Känkänen, Luke Alus- ja kerääjäkasvit: termien virallinen selitys Kerääjäkasvi Kerää maasta ravinteita

Lisätiedot

Kerääjä- ja aluskasvit

Kerääjä- ja aluskasvit Kerääjä- ja aluskasvit Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 7.3.2013 Ahlman, Tampere Termien merkitys lyhyesti Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta typpeä estäen sen

Lisätiedot

Rapsi.fi-projekti

Rapsi.fi-projekti Rapsi.fi-projekti 2013-2016 Petri Lintukangas Projektivastaava petri@lintukangas.fi 1 Öljynpuristamoteollisuuden, viljelijäjärjestöjen (MTK, SLC) ja Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) vuonna 2013 käynnistämän

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvit Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto pitkään

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Elixi Oil Oy Tiina Uusitalo Viljelysopimukset ja neuvonta

Elixi Oil Oy Tiina Uusitalo Viljelysopimukset ja neuvonta Elixi Oil Oy Tiina Uusitalo Viljelysopimukset ja neuvonta tiina.uusitalo@elixioil.fi 050 365 1871 Somerolainen yritys, perustettu v. 1993 Erikoistunut öljypellavan (tavanomainen & luomu) viljelyttämiseen

Lisätiedot

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE TARKKUUSVANNAS KÄYTTÖ HUOLTO

KÄYTTÖOHJE TARKKUUSVANNAS KÄYTTÖ HUOLTO KÄYTTÖOHJE TARKKUUSVANNAS KÄYTTÖ HUOLTO Tarkkuusvantaan kylvösyvyyden säätö Tarkkuusvantaan (ks. Kuva 1) kylvösyvyys säädetään vannaskohtaisesti kylkipyörän (osa 1.1) korkeutta säätämällä. Kylkipyörän

Lisätiedot

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy  Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj BOR VILJELYRATKAISU Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj PEPPI BOR Aikainen ja satoisa uutuuskaura Peppi on laatua lujassa korressa. Se on parhaimmillaan

Lisätiedot

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh , Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset Janne Laine, puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com PROLINE XPERT Vahvempi Proline Xpert Uusi vahvempi ja kilpailukykyisempi ratkaisu erityisesti vehnälle

Lisätiedot

Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013

Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013 Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013 Karelia ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Simo Paukkunen Lokakuu 2013 Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Aineisto ja menetelmät... 1 3 Tulokset... 6 3.1 Oraiden

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Rambo 360 S/KTTK/17.3.2004 1(8) RAMBO 360 S Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjunta-aine Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Valmistetyyppi: SL Käyttötarkoitus: Rikkakasvien

Lisätiedot

Syysrapsin viljelyä Keski-Ruotissa Kokemuksia ja vinkkejä suomalaisille öljykasvinviljelijöille. Albin Gunnarson, Svensk Raps AB

Syysrapsin viljelyä Keski-Ruotissa Kokemuksia ja vinkkejä suomalaisille öljykasvinviljelijöille. Albin Gunnarson, Svensk Raps AB Syysrapsin viljelyä Keski-Ruotissa Kokemuksia ja vinkkejä suomalaisille öljykasvinviljelijöille Albin Gunnarson, Svensk Raps AB albin@svenskraps.se Öljykasvien viljelyala Ruotsissa 1981, 1989-2010 Areal

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet

Lisätiedot

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla Peltoviljely Muuruveden koulutilalla Yleistietoja tilasta Tilan kokonaispinta-ala on 151.43 ha, josta omaa peltoa on 70.52 ha metsää 66.01 ha tie- kitu- jouto- ja tonttimaata sekä luonnonlaidunta yhteensä

Lisätiedot

Jaana Väisänen, Kukkolankosken luomu, OAMK Luonnonvara-ala Kokemuksia ja näkemyksiä väinönputken viljelystä pohjoisessa

Jaana Väisänen, Kukkolankosken luomu, OAMK Luonnonvara-ala Kokemuksia ja näkemyksiä väinönputken viljelystä pohjoisessa Jaana Väisänen, Kukkolankosken luomu, OAMK Luonnonvara-ala Kokemuksia ja näkemyksiä väinönputken viljelystä pohjoisessa Ollaanko pohjoisen laadusta valmiita maksamaan? - kilpailu maailmanmarkkinoilla liikkuvan

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke Alue Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi Toteuttajat LUKE, PETLA, Ruralia instituutti ja ProAgria E-P Rahoittajana ELY-keskukset E-P ja Keski-Suomi ETSIMME TILOJA, jotka olisivat

Lisätiedot

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Viljelyvarmuutta herneelle. Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala

Viljelyvarmuutta herneelle. Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala Viljelyvarmuutta herneelle Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala Herne on valkuaisomavaraisuutta Rypsi 1 500 kg/ha 330 kg raakavalkuaista Typpilannoitus noin 100 kg/ha Herne 3 000 kg/ha

Lisätiedot

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti

Lisätiedot

Syysrapsin viljelykokemuksia Pohjois-Pohjanmaalla. Kati Mattila / Miika Hartikainen Luonnonvarakeskus, Siikajoki

Syysrapsin viljelykokemuksia Pohjois-Pohjanmaalla. Kati Mattila / Miika Hartikainen Luonnonvarakeskus, Siikajoki Syysrapsin viljelykokemuksia Pohjois-Pohjanmaalla Kati Mattila / Miika Hartikainen Luonnonvarakeskus, Siikajoki SISÄLTÖ - Ruukin syysrapsikokeet - Viljelytoimenpiteet ja havaintoja eri vuosina - Satotulokset

Lisätiedot

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Kuva P. Kurki Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Päivi Kurki Luonnonvarakeskus Luke Ravinnepiika-hankkeen kevätinfo 16.3.2016 Mikkeli https://etela-savo.proagria.fi/hankkeet/ravinnepiika-6041

Lisätiedot

Kerääjäkasvikokemuksia

Kerääjäkasvikokemuksia Kerääjäkasvikokemuksia Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto

Lisätiedot

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus (1250/2014) Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden

Lisätiedot

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja

Lisätiedot

Ei rikkoja puutarhassa MAX

Ei rikkoja puutarhassa MAX Ei rikkoja puutarhassa MAX/20.12.2005 1 (7) Ei rikkoja puutarhassa MAX Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjunta-aine Tehoaine: glyfosaatti 450 g/l Valmistetyyppi: SL Käyttötarkoitus: Rikkakasvien

Lisätiedot

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys

Lisätiedot

Ajankohtaista herneen ja härkäpavun viljelystä. Antti Laine

Ajankohtaista herneen ja härkäpavun viljelystä. Antti Laine Ajankohtaista herneen ja härkäpavun viljelystä Antti Laine 27.09.2013 Kotimaista valkuaista herneestä KOVA-herne hanke 2002-04 1.Viljelytekniikkaa, 2. herneen käyttöä ruokinnassa lypsykarjalla, sioilla,

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

TARKKA. TEHOKAS. TILAVA. TALOUDELLINEN. Monipuolinen kylvölannoitin minimimuokkaukseen ja perinteiseen kylvöön

TARKKA. TEHOKAS. TILAVA. TALOUDELLINEN. Monipuolinen kylvölannoitin minimimuokkaukseen ja perinteiseen kylvöön TITAN TARKKA. TEHOKAS. TILAVA. TALOUDELLINEN. Monipuolinen kylvölannoitin minimimuokkaukseen ja perinteiseen kylvöön Tume Titan on ominaisuuksiltaan vakuuttava kylvötöiden kumppani jonka voi varustaa myös

Lisätiedot

Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus Lannoituksen vähimmäisvaatimukset: Fosfori 325 kg/ha/5 vuotta ja puutarhataloudessa 560 kg/ha/5 vuotta Ennakointi (viljelykierto,

Lisätiedot

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo -lannoitteet 9.12.2016 Hämeenlinna Jukka Kivelä Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo lannoituksesta Lanta lannoitteena Viljon raaka-aineet Lihaluujauhon käytön ehdot

Lisätiedot

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ Luomumallasohraseminaari Hollola 31.1.2013 Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN ESIINTYMINEN WEBWISUN KYLVÖSIEMEN SIEMEN TIETOKANTA VILJELYKIERTO

Lisätiedot

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Timo Karhula MTT Taloustutkimus Kuminasta kilpailukykyä Kymmenellä askeleella keskisato nousuun seminaarit 25 ja 27.3.2014 Kumina Asema maailmalla Viennin arvo

Lisätiedot

Tuottavuutta ja kustannussäästöjä kaikkiin kylvömenetelmiin

Tuottavuutta ja kustannussäästöjä kaikkiin kylvömenetelmiin Tuottavuutta ja kustannussäästöjä kaikkiin kylvömenetelmiin Varmatoimiset kylvökoneet kaikkiin olosuhteisiin Sängelle Muokatulle Nurmelle DS-MALLISTO Erinomainen kylvötarkkuus muokatulla ja suorakylvössä.

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin 25.2. videoneuvottelukoulutus 15.3. Tampere 22.3. Helsinki Nitraattiasetus 1250/2014 - muutos 1261/2015 - Täydentäviä

Lisätiedot

Proline- uuden sukupolven triatsoli

Proline- uuden sukupolven triatsoli Proline- uuden sukupolven triatsoli Markkinoiden tehokkain triatsoli viljojen, rypsin ja rapsin tautitorjuntaan Erittäin laajatehoinen Pitkäkestoinen teho yksin käytettynä Joustava ajoituksen ja seospartnereiden

Lisätiedot

Hedelmän- ja marjanviljely

Hedelmän- ja marjanviljely Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta

Lisätiedot

Tukiehdot kuminanviljelyssä AB-alueella. E-P:n ELY-keskus Veikko Tuominen 24.2.2011

Tukiehdot kuminanviljelyssä AB-alueella. E-P:n ELY-keskus Veikko Tuominen 24.2.2011 Tukiehdot kuminanviljelyssä AB-alueella E-P:n ELY-keskus Veikko Tuominen 24.2.2011 Kuminanviljely ja ympäristötuki Kumina on ympäristötuessa puutarhakasvi ja kuuluu eräät siemenmausteet -ryhmään Kuminalohkolle

Lisätiedot

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi Mesikasvinurmet Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi Maankäytön mahdollisuudet hunajan tuotannossa 224 000 ha viljelemätöntä peltoalaa v. 2012 Meden tuotanto jopa 200 400 kg / ha 1 % tehokkuudella saatavissa

Lisätiedot

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Kasvinsuojeluseuran ja PesticideLife-hankkeen SYYSPUINTI 2011 Martti Yli-Kleemola Koelohko Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna

Lisätiedot

Pellon tasaus. Magnus Selenius Maanviljelijä Espoo 3.11.2010

Pellon tasaus. Magnus Selenius Maanviljelijä Espoo 3.11.2010 Pellon tasaus Magnus Selenius Maanviljelijä Espoo 3.11.2010 Nybyn tilan peltomaisemaa Pellot ovat pääosin varsin tasaisia Lohkojen koko n. 3-15 ha Kuva: Jukka Rajala 2 3.11.2010 Tasaisia peltoja Kuva:

Lisätiedot

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Tutkimuksesta kilpailukykyä marjan- ja hedelmänviljelyyn ja mehiläistalouteen Ruralia Instituutti, Mikkeli 2.2.2010

Lisätiedot

Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena

Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena KANSANHUOLTOMINISTERIÖ 3. 4. 1943. TIEDOITUSTOIMISTO Puheselostus N:o 22 Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena 1943 44. Vuonna 1943 alkavana satokautena tulee leipäviljan ja perunan luovutusvelvollisuus

Lisätiedot

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Kuminan kasvattaminen Suomessa Kumina kasvina kaksivuotinen kasvi ensimmäisenä vuotena lehtiruusuke ja porkkanamainen juuri toisena vuotena kasvi kukkii ja muodostaa siemenet sarjakukkainen aromikasvi kuminaöljy antaa maun, (karvoni)

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua

Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus Transfarmin Kuminan viljelypäivät 26.1.2013 Riihimäki, 28.1.2013 Loimaa Toukokuussa 2009 kylvetty

Lisätiedot

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen

Lisätiedot

Kuminanviljelyssä laajenimismahdollisuuksia

Kuminanviljelyssä laajenimismahdollisuuksia Kuminanviljelyssä laajenimismahdollisuuksia Vaihtoehtoja viljalle Lapua 26.1.2016 Nivala 9.2.2016 Dan Kjällberg Tehtaajanjohtaja Caraway Finland Oy 050 444 0524 dan.kjallberg@carawayfinland.fi Kumina suositellaan

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta Kerääjäkasvien monet mahdollisuudet koulutus Mustiala, 8.4.2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus

Lisätiedot

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011 Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous

Lisätiedot

Takapyöräkonekylvön vaikutus satoon helposti liettyvillä mailla

Takapyöräkonekylvön vaikutus satoon helposti liettyvillä mailla Takapyöräkonekylvön vaikutus satoon helposti liettyvillä mailla Heikki Harmanen, Jussi Esala SeAMK, Elintarvike ja maatalous, Ilmajoentie 525, 60800 Ilmajoki, etunimi.sukunimi@seamk.fi TIIVISTELMÄ Viimevuosikymmeninä

Lisätiedot

Varmista säilörehun laatu

Varmista säilörehun laatu Varmista säilörehun laatu 10.11.2016 Jukka Keisanen Piippo Oyj 1942 Yhtiö perustettiin Lempäälässä Kaikki alkoi paperinarusta 1960 Muoviraaka-aineen tulo 1973 Köysi- ja lankatuotanto Outokumpuun 1991 Manilla

Lisätiedot

Biologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa

Biologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa www.verdera.fi / infoverdera@lallemand.com Koetoimintaraportti 02.09.2015 Biologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa 1. Kokeen tarkoitus Kokeen tarkoituksena oli testata

Lisätiedot