EUROPARLAMENTTIVAALIT VAALIOHJEET. Maistraatin tehtävät

Transkriptio

1 7 EUROPARLAMENTTIVAALIT 2014 VAALIOHJEET Maistraatin tehtävät Oikeusministeriö

2 OM 25/51/2013 VAALIOHJEET VUONNA 2014 TOIMITETTAVIA EUROPARLAMENTTIVAALEJA VARTEN Oikeusministeriö antaa vaalilain (714/1998) 10 :n nojalla asianomaisille vaaliviranomaisille seuraavat vaaliohjeet toimitettavia europarlamenttivaaleja varten. Vaaliohjeet ovat voimassa Vaaliohjeet Nro 1: Nro 2: Nro 3: Nro 4: Nro 5: Nro 6: Nro 7: Nro 8: Kunnan keskusvaalilautakunnan tehtävät Vaalilautakunnan tehtävät Ennakkoäänestys laitoksessa Ennakkoäänestys kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa Kotiäänestys Ennakkoäänestys ulkomailla Maistraatin tehtävät Vaalipiirilautakunnan tehtävät Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2014 Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen Ylitarkastaja Heini Huotarinen Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Eteläesplanadi 10 PL 25 (09) (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO

3 ii

4 iii Sisällys: 1. Yleistä europarlamenttivaaleista Maistraatin tehtävät Vaalitietojärjestelmän käyttö Äänioikeusrekisterin perustaminen ja nähtävillä pito Äänioikeus europarlamenttivaaleissa eräissä tapauksissa Oikaisuvaatimuksen käsittely ja itseoikaisut Muut äänioikeusrekisteriin liittyvät tehtävät Muita ohjeita Liitteet: LIITE 1a: EU:n vaalisäädös LIITE 1b: Vaalilaki (714/1998) I osa: Yhteiset säännökset luku: Yleiset säännökset luku: Vaaliviranomaiset luku: Äänioikeusrekisteri luku: Ehdokasasettelun viranomaistehtävät luku: Ennakkoäänestys luku: Vaalipäivän äänestys luku: Vaalien tuloksen laskenta ja vahvistaminen luku: Muutoksenhaku II osa: Vaalikohtaiset säännökset luku: Eduskuntavaalit luku: Presidentinvaali luku: Kunnallisvaalit luku: Europarlamenttivaalit III osa: Erinäiset säännökset luku: Täydentävät säännökset luku: Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset LIITE 2: Oikaisuvaatimus LIITE 3: Eräitä määräaikoja... 58

5 iv

6 1. YLEISTÄ EUROPARLAMENTTIVAALEISTA Vuoden 2014 europarlamenttivaalit Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioissa (28) toimitetaan Euroopan parlamentin vaalit (europarlamenttivaalit) ajanjaksona, joka alkaa torstaina ja päättyy sunnuntaina Europarlamenttivaaleissa valitaan Euroopan parlamenttiin 751 jäsentä, joista 13 Suomesta. Suomessa europarlamenttivaalien vaalipäivä on sunnuntai Ennakkoäänestyksen ajanjakso on kotimaassa ja ulkomailla Ulkomailla olevassa suomalaisessa laivassa ennakkoäänestys voidaan kuitenkin aloittaa jo Europarlamenttivaalien vaalipäivä on virallinen liputuspäivä. Europarlamenttivaaleissa noudatettavat säädökset Europarlamenttivaalien toimittamisessa noudatetaan: 1) EU:n vaalisäädöstä (Säädös edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä, välittömillä vaaleilla, 76/787/EHTY, ETY, Euratom; liite 1a) sekä 2) vaalilakia (714/1998, liite 1b). Lisäksi europarlamenttivaaleissa sovelletaan ehdokkaan vaalirahoituksesta annettua lakia (273/2009) ja puoluelakia (10/1969). Vaaleihin liittyvistä rikoksista (vaalirikos, vaalilahjonta, vilpillinen äänestäminen ja vaalituloksen vääristäminen) säädetään rikoslain 14 luvun 1 4 :ssä (578/1995). Äänioikeus ja vaalikelpoisuus Äänioikeutettu Suomessa toimitettavissa europarlamenttivaaleissa on 1) asuinpaikkaan katsomatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta sekä 2) muun EU:n jäsenvaltion kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta, a) jolla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa taikka b) joka on EU:n tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa tai tällaisen henkilön perheenjäsen, joka asuu Suomessa ja jonka tiedot on talletettu väestötietojärjestelmään.

7 2 Äänioikeutettu Suomessa ei kuitenkaan ole sellainen muun EU:n jäsenvaltion kansalainen, joka on menettänyt äänioikeutensa yksittäistä siviili- tai rikosasiaa koskevan päätöksen vuoksi omassa kotivaltiossaan. Vaalikelpoisuudesta europarlamenttivaaleissa sekä Euroopan parlamentin jäsenyyden esteenä olevista viroista ja toimista (ns. yhteensopimattomuudet) säädetään vaalilain 164 :ssä. Äänioikeusrekisteri ja ilmoituskortti Väestörekisterikeskus perustaa viimeistään keskiviikkona äänioikeusrekisterin, johon otetaan ne henkilöt, jotka ovat äänioikeutettuja vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa. Jokaisesta äänioikeutetusta otetaan äänioikeusrekisteriin vaalilain 18 :n 2 momentissa ja 19 :n 2 momentissa luetellut tiedot, sellaisina kuin ne ovat väestötietojärjestelmässä perjantaina kello 24. Väestörekisterikeskus laatii jokaiselle äänioikeusrekisteriin otetulle henkilölle ilmoituskortin ja lähettää kortin viimeistään torstaina niille äänioikeutetuille, joiden osoite on tiedossa. Ilmoituskortti on suomenkielinen (vaalilomake nro 3s), jos väestötietojärjestelmään on henkilön äidinkieleksi tai asiointikieleksi merkitty suomi, ja ruotsinkielinen (vaalilomake nro 3r), jos henkilön äidinkieleksi tai asiointikieleksi on merkitty ruotsi, norja, islanti tai tanska. Jos äidinkieli tai asiointikieli on muu kuin edellä sanottu, kortti kirjoitetaan yksikielisessä kunnassa kunnan kielellä ja kaksikielisessä kunnassa kunnan enemmistön kielellä. Kullekin äänioikeutetulle lähetettävään ilmoituskorttiin liitetään luettelo äänioikeutetun omassa vaalipiirissä olevista yleisistä ennakkoäänestyspaikoista sekä niiden osoitteista ja aukioloajoista. Äänioikeusrekisterin tiedot ovat henkilötunnuksia ja väestötietojärjestelmästä ja varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 36 :ssä tarkoitetun turvakiellon kohteena olevia tietoja lukuun ottamatta nähtävillä ja maksutta saatavissa maistraateissa virka-aikana maanantaista lukien. Joka havaitsee äänioikeusrekisterissä itseään koskevan virheen, voi vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimus on tehtävä maistraatille viimeistään perjantaina ennen kello 16. Väestörekisterikeskus ja maistraatti voivat korjata äänioikeusrekisterissä olevan virheen myös itseoikaisuna. Äänioikeusrekisteri on lainvoimainen tiistaina kello 12 lukien. Äänioikeusrekisterissä olevat tiedot ovat henkilötunnuksia ja turvakiellon kohteena olevia tietoja lukuun ottamatta julkisia. Äänioikeusrekisterissä olevat äänestämistä koskevat merkinnät ja vaaliluettelot tulevat julkisiksi kuitenkin vasta sen jälkeen kun vaalipäivän äänestys on päät-

8 3 tynyt sunnuntaina kello 20. Vaaliluettelot eivät kuitenkaan ole julkisia niiden henkilöiden osalta, joiden kohdalle vaaliluetteloon on tulostettu merkintä T osoittamaan sitä, että henkilölle on merkitty äänioikeusrekisteriin tieto turvakiellosta. Äänestäminen Äänioikeutettu voi äänestää valintansa mukaan joko ennakkoon tai vaalipäivänä. Ennakkoon äänioikeutettu voi äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla, mutta vaalipäivänä vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty hänelle saapuneeseen ilmoituskorttiin. Äänioikeutta ei saa käyttää asiamiehen välityksellä. Ennakkoäänestys Jokainen äänioikeutettu saa äänestää ennakkoon yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa, joita ovat: 1) kotimaassa jokaisen kunnan kunnanhallituksen päättämät ennakkoäänestyspaikat; sekä 2) ulkomailla valtioneuvoston asetuksella säädetyt Suomen edustustot ja niiden toimipaikat. Luettelo yleisistä ennakkoäänestyspaikoista julkaistaan oikeusministeriön Internet-osoitteessa Ns. erityisiä ennakkoäänestyspaikkoja ovat: 3) sairaalat, ympärivuorokautista hoitoa antavat ja muut kunnanhallituksen määräämät sosiaalihuollon toimintayksiköt sekä rangaistuslaitokset (laitokset), joissa voivat äänestää niissä olevat tai niihin otetut äänioikeutetut; ja 4) ennakkoäänestyksen aikana ulkomailla olevat suomalaiset laivat, joissa voi äänestää laivan henkilökunta. Lisäksi ennakkoäänestys voidaan tietyin edellytyksin järjestää kotimaassa: 5) äänestäjän kotona (kotiäänestys) silloin, kun äänioikeutetun kyky liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestystai ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Kotiäänestyksen yhteydessä voi säädettyjen edellytysten täyttyessä äänestää myös kotiäänestykseen oikeutetun kanssa samassa taloudessa asuva omaishoitaja.

9 4 Vaalipäivän äänestys Vaalipäivän äänestys toimitetaan kello 9-20 jokaisessa kunnassa äänestysalueittain. Äänioikeutettu saa äänestää vain siinä äänestysalueessa (äänestyspaikassa), joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kohdalleen ja joka mainitaan äänestäjälle postitetussa ilmoituskortissa. Äänioikeutettu voi tarvittaessa tiedustella vaalipäivän äänestyspaikkaansa maistraatista.

10 5 2. MAISTRAATIN TEHTÄVÄT 2.1. Vaalitietojärjestelmän käyttö Maistraatit käyttävät vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa seuraavia oikeusministeriön vaalitietojärjestelmän (VAT) osajärjestelmiä: - pohjatietojärjestelmä ja - äänioikeustietojärjestelmä (äänioikeusrekisteri). Oikeusministeriö on antanut maistraateille seuraavat vaalitietojärjestelmän käyttöohjeet (VAT-ohjeet): -Nro 1: Vaalitietojärjestelmän tekninen ohje -Nro 2c: Pohjatietojärjestelmän käyttöohjeet maistraatille -Nro 4a: Äänioikeustietojärjestelmän käyttöohjeet maistraatille VAT-ohjeet, kuten tämä vaaliohje, jaetaan vain sähköisessä muodossa. Tukea vaalitietojärjestelmän käyttöön antaa maistraateille Väestörekisterikeskus, jonka yhteyshenkilöt on mainittu VAT-ohjeissa sekä tämän ohjeen lopussa Äänioikeusrekisterin perustaminen ja nähtävillä pito Äänioikeusrekisterin perustaminen Väestörekisterikeskus perustaa äänioikeusrekisterin vuoden 2014 europarlamenttivaaleja varten viimeistään keskiviikkona Äänioikeusrekisteriin otetaan äänioikeutetuista vaalilain 18 :n 2 ja 3 momentissa sekä 19 :n 2 momentissa luetellut tiedot sellaisina kuin ne ovat väestötietojärjestelmässä perjantaina klo 24. Väestörekisterikeskus antaa tarvittaessa maistraateille tarkempia ohjeita siitä, miten muuttoilmoituksia käsitellään kyseisenä perjantaina ja sitä edeltävinä päivinä. Äänioikeutetuille lähetettävissä vaalilain 21 :ssä tarkoitetuissa ilmoituskorteissa merkitään lähettäjäksi se maistraatin yksikkö, jonka toimialueella äänioikeutetulla on kotikunta, sekä maistraatin yksikön yhteystiedot. Nämä tiedot ovat tilanteen mukaiset. Maistraatin tulee huolehtia omien yhteystietojensa ajantasaisuudesta väestötietojärjestelmän viranomaistiedostossa (ns. hallintoaluerekisteri) ilmoittamalla mahdolliset yhteystietojensa muutokset Väestörekisterikeskukselle hyvissä ajoin ennen

11 6 Äänioikeusrekisterin nähtävillä pito Äänioikeusrekisterin vaalilain 18 :n 2 ja 3 momentissa sekä 19 :n 2 momentissa tarkoitetut tiedot lukuun ottamatta henkilötunnuksia ja mahdollisen turvakiellon alaisia tietoja ovat tarkastusta varten nähtävillä tai maksutta puhelimitse saatavissa maistraateissa arkipäivisin virkaaikana maanantaista lukien. Ennakkoäänestyksen alkamisesta lukien äänioikeusrekisteriin tehtävät äänestämistä koskevat merkinnät ovat julkisia vasta vaalipäivän äänestyksen päätyttyä sunnuntaina kello 20. Maistraatit voivat antaa äänioikeusrekisteristä otteita. Milloin ote annetaan muulle kuin asianomaiselle henkilölle tai vaaliviranomaiselle, on siitä vaalilain 187 :n mukaan jätettävä henkilötunnus pois (rekisterin ns. tietopalveluote). Ote annetaan vaalilain 23 :n 2 momentin nojalla maksutta sille, josta otteessa on tietoja, ja vaaliviranomaiselle. Muille otteet ovat maksullisia valtiovarainministeriön maistraattien suoritteiden maksuista antaman asetuksen mukaisesti. Äänioikeusrekisterin maksuton nähtävillä pito on käytännössä toteutettavissa näyttämällä asiakkaalle äänioikeusrekisterin tietopalveluotteen tiedot tietokoneen näytöltä. Tietopalveluotteelle tulostuvat vain äänioikeusrekisterin julkiset tiedot. Asianomaiselle äänioikeutetulle itselleen, kun hänen henkilöllisyydestään on varmistuttu, voidaan näyttää ja antaa henkilötunnuksen ja mahdollisen turvakiellon alaiset tiedot sisältävä ote. Tällainen ote voidaan antaa myös vaaliviranomaiselle, jos äänioikeutetulla ei ole turvakieltoa. Äänioikeusrekisteri ei sovellu yleisön itsepalvelukäyttöön, ja sitä saavat käyttää vain vaalitietojärjestelmän pohjatietoihin käyttäjiksi merkityt maistraatin virkailijat. Kaikesta käytöstä jää merkintä äänioikeustietojärjestelmän lokitietoihin. Tietojen antaminen puhelimitse maksutta tulee rajata henkilöä itseään ja hänen lähiomaisiaan koskeviin tietoihin. Koska puhelimessa on vaikea varmistua luotettavasti asianomaisen henkilöllisyydestä, tulee siinä antaa vain äänioikeusrekisterin julkisia tietoja. Tämä varmistuu parhaiten ottamalla äänioikeusrekisteristä (sovelluksen näytölle) puhelinpalveluakin varten aina ns. tietopalveluote. Tietojen massaluovutusta puhelimitse ei vaalilain säännöksissä ole tarkoitettu. Väestörekisterikeskus tiedottaa Virallisessa lehdessä ja sopivaksi katsomallaan tavalla muutoinkin äänioikeusrekisterin tietojen saatavilla pi-

12 7 dosta sekä siitä, miten rekisterissä olevia tietoja koskeva oikaisuvaatimus on tehtävä. Turvakiellot Jos henkilölle on hakemuksesta väestötietojärjestelmään talletettu väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista säädetyn lain (661/2009) 36 :ssä tarkoitettu turvakielto, henkilön äänioikeusrekisterissä olevista tiedoista ovat maistraateissa tarkastusta varten nähtävinä vain nimi, äidinkieli ja rekisteriin ottamisen päivämäärä. Siten äänioikeusrekisterissä olevat vaalipiiri-, kotikunta-, äänestysalue-, äänestyspaikka- ja maistraattitiedot eivät ole julkisesti saatavilla näiden henkilöiden osalta. Äänioikeusrekisterissä on merkintä turvakiellosta, jos se on merkitty väestötietojärjestelmään viimeistään perjantaina Jos väestötietojärjestelmään merkitään turvakielto tämän jälkeen, maistraatin on merkittävä turvakielto erikseen myös äänioikeusrekisteriin Äänioikeus europarlamenttivaaleissa eräissä tapauksissa Europarlamenttivaaleissa äänioikeus on niillä Euroopan Unionin muiden jäsenvaltioiden kuin Suomen kansalaisilla, jotka ovat aikaisemmin ilmoittaneet tai ilmoittavat maistraatille kirjallisesti viimeistään torstaina kello 16 haluavansa käyttää äänioikeuttaan vain Suomessa toimitettavissa Euroopan parlamentin jäsenten vaaleissa. Tieto ilmoittautumisesta ja ilmoittautumisen peruutuksesta talletetaan väestötietojärjestelmään. Väestörekisterikeskus ilmoittaa Suomessa äänioikeuttaan vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa käyttävät muiden EU:n jäsenvaltioiden kansalaiset näiden kotivaltioille, jotka poistavat heidät omista vaaliluetteloistaan tai äänioikeusrekistereistään. Täten Suomessa äänioikeuttaan käyttäväksi ilmoittautunut henkilö ei voi äänestää kotivaltiossaan vuonna 2014 toimitettavissa europarlamenttivaaleissa. Vastaavasti Suomen kansalainen, joka on ilmoittautunut äänestäjäksi jonkun toisen EU:n jäsenvaltion europarlamenttivaaleissa, ei ole äänioikeutettu Suomen europarlamenttivaaleissa. Kun henkilö on otettu muun Euroopan unionin jäsenvaltion vaaliluetteloon (äänioikeusrekisteriin), kyseisen valtion vaaliviranomainen lähettää siitä tiedon Suomen Väestörekisterikeskukselle, joka huolehtii siitä, että henkilöä ei oteta Suomen europarlamenttivaalien äänioikeusrekisteriin:

13 8 - mikäli toisen jäsenvaltion ilmoitus vastaanotetaan ja ehditään käsittelemään Väestörekisterikeskuksessa viimeistään perjantaina , toisessa jäsenvaltiossa äänestäväksi ilmoitettua Suomen kansalaista ei oteta Suomen europarlamenttivaalien äänioikeusrekisteriin. Väestörekisterikeskus lähettää asiasta kirjallisen ilmoituksen henkilöille tämän väestötietojärjestelmään merkittyyn osoitteeseen. - mikäli toisen jäsenvaltion ilmoitus vastaanotetaan tai ehditään käsittelemään vasta perjantain jälkeen mutta ennen äänioikeusrekisterin lainvoimaiseksi tulemista, Väestörekisterikeskus merkitsee toisessa jäsenvaltiossa äänestäväksi ilmoitetun Suomen kansalaisen äänioikeusrekisteriin äänioikeutta vailla olevaksi. Tällainen henkilö tulee ensin saamaan ilmoituksen äänioikeudesta Suomessa toimitettavissa europarlamenttivaaleissa (Väestörekisterikeskuksen tiedossa olleen tilanteen mukaisesti) ja myöhemmin erillisen kirjallisen ilmoituksen siitä, että äänioikeutta Suomessa toimitettavissa europarlamenttivaaleissa ei ole, syystä että toinen jäsenvaltio on ilmoittanut henkilön äänestävän siinä valtiossa Oikaisuvaatimuksen käsittely ja itseoikaisut Oikaisuvaatimuksen perusteet Oikaisuvaatimuksen voi tehdä jokainen joka katsoo, että 1) hänet on oikeudettomasti jätetty pois äänioikeusrekisteristä tai 2) häntä koskeva merkintä siinä on virheellinen. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä koskien vain omaa äänioikeutta tai rekisterissä olevia omia tietoja. Oikaisuvaatimusta, joka koskee toisen henkilön äänioikeutta tai toisen henkilön tietoja, ei voi tehdä. Toisen puolesta oikaisuvaatimuksen voi tehdä vain erillisen valtuutuksen nojalla. Mahdollista on kuitenkin tehdä vapaamuotoinen huomautus maistraatille toisen henkilön äänioikeudesta tai hänen rekisterissä olevista tiedoistaan. Tällaisessa tapauksessa maistraatti voi tehdä itseoikaisun. Oikaisuvaatimus voidaan perustaa myös sellaisiin asianomaisen henkilön äänioikeuteen vaikuttaviin seikkoihin, jotka ovat sattuneet äänioikeusrekisterin perustamisen jälkeen. Tällainen seikka on esimerkiksi Suomen kansalaisuuden saaminen. Äänioikeusrekisterissä olevat tiedot määräytyvät sen mukaan mitä tietoja väestötietojärjestelmään oli merkitty perjantaina klo 24. Mikäli henkilö on tehnyt muuttoilmoituksensa siten, että se tulee maistraatin käsiteltäväksi vasta sanotun määräajan jälkeen, hän ei voi tämän muuttoilmoituksen nojalla pätevästi vaatia oikaisua häntä koskeviin

14 9 kunta- ja äänestysaluetietoihin. Ratkaisevaa on siis se, että muuttoilmoitus on maistraatin käsiteltävissä viimeistään perjantaina virka-ajan päättyessä. Mikäli esimerkiksi henkilö on tehnyt sähköisen muuttoilmoituksen tai soittanut muuttoilmoituspuhelimeen perjantaina virka-ajan jälkeen, oikaisuvaatimusta ei tule hyväksyä. Oikaisuvaatimus voidaan tehdä esimerkiksi kuntaa tai äänestysaluetta koskevista tiedoista. Koska vaatimus koskee itse asiassa henkilön asuntoa, voi sama asia tulla muutoksenhaun kohteeksi kahdella tavalla: valittamalla kotikuntamerkinnän korjausta väestötietojärjestelmässä koskevasta maistraatin ratkaisusta kotikuntalain nojalla taikka hakemalla oikaisua äänioikeusrekisteriin vaalilain nojalla. Ratkaisut tehdään tällöin erikseen. Oikaisuvaatimuksen tekeminen Oikaisuvaatimus tulee tehdä kirjallisena maistraatille viimeistään perjantaina ennen kello 16. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse tai faksilla taikka sähköpostina, jolloin sen käsittelyssä noudatetaan hallintolakia (434/2003) ja sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annettua lakia (13/2003). Oikaisuvaatimus voidaan tehdä mihin tahansa maistraatin yksikköön. Maistraatti käsittelee asian siirtämättä sitä toiselle maistraatille. Oikaisuvaatimus on hakijan itsensä tai hänen valtuuttamansa asiamiehen annettava maistraatille tai lähetettävä maistraatille siinä järjestyksessä kuin hallintolaissa säädetään. Oikaisuvaatimus voidaan tehdä käyttäen oikeusministeriön vahvistaman Suomen säädöskokoelmassa (802/1998) julkaistun kaavan mukaista lomaketta (liite 2). Väestörekisterikeskuksen on huolehdittava, että lomakkeita on painettuina tai monistettuina maistraateissa ja niiden palveluyksiköissä sekä muissa paikoissa, joissa äänioikeusrekisterin tiedot ovat nähtävillä. Lomake löytyy myös sähköisessä muodossa oikeusministeriön vaalisivuilta osoitteesta Oikaisuvaatimuksen voi kuitenkin tehdä muutoinkin, kuitenkin aina kirjallisesti. Maistraatin ratkaisut oikaisuvaatimuksiin Maistraatti ratkaisee äänioikeusrekisteriä koskevat oikaisuvaatimukset viimeistään maanantaina ja tekee ratkaisuista mahdollisesti aiheutuvat muutokset äänioikeusrekisteriin viimeistään tiistaina kello 12 eli ennen kuin äänioikeusrekisteri tulee lainvoimaiseksi. Oikaisuvaatimukseen annettava päätös on perusteltava.

15 10 Maistraatti voi - hyväksyä oikaisuvaatimuksen, - hylätä oikaisuvaatimuksen tai - jättää oikaisuvaatimuksen tutkimatta. Maistraatin on viipymättä annettava päätöksensä tiedoksi asianomaiselle todisteellisena tiedoksiantona hallintolain (434/2003) 60 :n mukaisesti, käytännössä useimmiten postitse saantitodistusta vastaan. Mikäli päätös sisältää sen, että henkilö otetaan äänioikeusrekisteriin, maistraatin on samalla toimitettava hänelle vaalilain 21 :ssä tarkoitettu ilmoituskortti. Jollei vastaanottajan osoitetta tunneta, maistraatin päätös on julkaistava Virallisessa lehdessä. Seuraavassa on eräitä esimerkkejä siitä, millaisia maistraatin päätökset voivat olla. 1) Oikaisuvaatimusta ei oteta asiallisesti tutkittavaksi, jolloin päätös kirjoitetaan esimerkiksi seuraavasti: N.N. Äänioikeusrekisteriin ottamista koskeva oikaisuvaatimus olisi tullut tehdä maistraatille viimeistään toukokuun 9 päivänä 2014 ennen kello 16. Oikaisuvaatimuksenne on jätetty X:n maistraatille toukokuun 14 päivänä 2014 kello 9 ja siis säädetyn määräajan jälkeen. Tämän vuoksi maistraatti jättää oikaisuvaatimuksen tutkimatta. 2) Oikaisuvaatimus on tutkittu, mutta hylätty, jolloin päätös kirjoitetaan esimerkiksi seuraavasti: N.N. Esitetyn selvityksen mukaan olette Italian kansalainen, mutta ette Suomen kansalainen. Ette myöskään ole ilmoittanut maistraatille säädettyyn määräaikaan ( ennen kello 16) mennessä haluavanne käyttää äänioikeuttanne Suomessa toimitettavissa europarlamenttivaaleissa. Tästä johtuen Teidät on jätetty ottamatta Suomen äänioikeusrekisteriin. Maistraatti hylkää oikaisuvaatimuksen. Suomessa toimitettavissa europarlamenttivaaleissa äänioikeus on Suomen kansalaisella sekä sellaisella Euroopan unionin muun jäsenvaltion kansalaisella, jolla on kotikunta Suomessa 51. päivänä ennen vaalipäivää ja joka on säädettyyn määräaikaan mennessä ilmoittanut haluavansa käyttää äänioikeuttaan Suomessa.

16 11 3) Oikaisuvaatimus on hyväksytty, jolloin päätös kirjoitetaan esimerkiksi seuraavasti: N.N. Esitetyn selvityksen perusteella Te olette saanut Suomen kansalaisuuden Maistraatti hyväksyy oikaisuvaatimuksenne ja merkitsee, ottaen huomioon väestötietojärjestelmässä Teistä olevat tiedot, Teidät äänioikeusrekisteriin äänioikeutetuksi vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa X:n vaalipiirissä, Y:n kunnan äänestysalueessa nro NNN. Itseoikaisujen tekeminen äänioikeusrekisteriin Jos maistraatti tai Väestörekisterikeskus katsoo, että - henkilö on oikeudettomasti jätetty pois äänioikeusrekisteristä tai - henkilö on oikeudettomasti otettu äänioikeusrekisteriin taikka - henkilöä koskeva äänioikeusrekisterissä oleva merkintä on virheellinen, maistraatti tai Väestörekisterikeskus voi viran puolesta 1) lisätä henkilön äänioikeusrekisteriin, 2) merkitä hänet rekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi tai 3) korjata rekisterissä olevia häntä koskevia virheellisiä tietoja. Muutokset on tehtävä viimeistään tiistaina ennen kello 12 eli ennen kuin äänioikeusrekisteri tulee lainvoimaiseksi. Lisäyksissä on kyse äänioikeutetuista henkilöistä, jotka oikeudettomasti, esimerkiksi jonkin rekisteriteknisen syyn (virheen) vuoksi ovat jääneet ottamatta rekisteriin, vaikka he ovat äänioikeutettuja, tai henkilöistä, jotka saavat Suomen kansalaisuuden äänioikeusrekisterin perustamisajankohdan jälkeen, taikka henkilöistä, jotka lisätään eli rekisteröidään väestötietojärjestelmään Suomen kansalaisina äänioikeusrekisterin perustamisen jälkeen. Niissä tapauksissa, joissa henkilö merkitään äänioikeusrekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi, on kyse henkilöstä, joka on kuollut tai julistettu kuolleeksi taikka henkilöstä, joka oikeudettomasti on äänioikeusrekisterissä esimerkiksi jonkin rekisteriteknisen syyn (virheen) takia. Henkilön merkitseminen rekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi tarkoittaa käytännössä sitä, että henkilön kohdalle rekisteriin merkitään joko tieto Merkitty äänioikeutta vailla olevaksi tai Merkitty kuolleeksi. Ensiksi mainittua rekisterimerkintää täydennetään sen syitä tarkemmin määrittävillä päätösstatus ja päätöspäivä -merkinnöillä sekä vapaamuotoisella selostetekstillä. Kun henkilö on rekisterissä vailla äänioikeutta,

17 12 ei äänioikeuden käyttämistä koskevaa merkintää voi hänen kohdalleen tehdä. Henkilön tietoja ei kuitenkaan poisteta rekisteristä ja ne ovat siitä edelleen saatavissa. Europarlamenttivaaleissa henkilö on merkitty yleisimmin äänioikeutta vailla olevaksi silloin, kun äänioikeusrekisterin perustamisen jälkeen Euroopan unionin muun jäsenvaltion vaaliviranomainen ilmoittaa Väestörekisterikeskukselle, että henkilö on ilmoittautunut siellä äänioikeutetuksi. Väestörekisterikeskus tekee keskitetysti nämä merkinnät ja se vastaa myös merkintöjä koskeviin tiedusteluihin sekä tekee mahdollisesti aiheelliseksi osoittautuvat korjaukset itseoikaisuina aina vaalipäivään saakka (VaaliL 26 :n 5 momentti ja 28 :n 3 momentti). Jos henkilö merkitään äänioikeusrekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi, asiasta on tehtävä kirjallinen päätös ja viipymättä annettava se tiedoksi asianomaiselle postitse kirjattuna lähetyksenä, tai jos se ei aiheuta viivytystä, muulla todistettavalla tavalla. Jollei vastaanottajan osoitetta tunneta, on päätös julkaistava Virallisessa lehdessä. Kirjallista päätöstä ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos Väestörekisterikeskus merkitsee henkilön äänioikeutta vailla olevaksi Euroopan unionin muun jäsenvaltion viranomaisen ilmoituksen perusteella, eikä silloin kun on kyse kuolleesta tai kuolleeksi julistetusta henkilöstä. Sen sijaan esimerkiksi Suomen kansalaisuuden menettäneelle päätös tulee lähettää. Seuraavassa esimerkki siitä, millainen maistraatin päätös voisi olla: N.N. Saadun selvityksen mukaan Te olette menettänyt Suomen kansalaisuuden Te ette siten ole äänioikeutettu Suomessa toimitettavissa europarlamenttivaaleissa, joten Teidät merkitään äänioikeusrekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi. Myös äänioikeutta vailla olevaksi merkitsemiseen johtavan rekisterivirheen korjaamisesta on tehtävä kirjallinen päätös ja lähetettävä se asianomaiselle, esimerkiksi: N.N. Maistraatti on todennut, että Teillä on ollut väestötietojärjestelmässä viranomaisen virheestä johtuen väärä kansalaisuusmerkintä, jonka perusteella Teidät on oikeudettomasti otettu toimitettavien europarlamenttivaalien äänioikeusrekisteriin. Maistraatille esittämienne asiakirjojen mukaisesti Te olette Australian kansalainen. Koska Te ette ole Euroopan unionin jäsenvaltion

18 13 kansalainen, ette täytä äänioikeuden edellytyksiä ja siten Teidät on merkitty äänioikeusrekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi. Korjattaessa äänioikeusrekisterissä olevia henkilöä koskevia virheellisiä merkintöjä, on korjauksista viipymättä ilmoitettava asianomaiselle henkilölle. Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä, mikäli se on ilmeisen tarpeetonta. Vähäisten kirjoitusvirheiden korjauksesta tai vastaavista ei siten tarvitse ilmoittaa. Rekisterissä olevia äänioikeutetun kuntaa, äänestysaluetta ja äänestyspaikkaa koskevia tietoja ei ole pidettävä virheellisinä silloin kun äänioikeutetun muuttoilmoitus, jonka mukaan sanotut tiedot ovat muuttuneet, saapuu maistraatille virka-ajan päättymisen jälkeen. Maistraatin ei tule tällöin muuttaa äänioikeusrekisterissä olevia tietoja tämän muuttoilmoituksen perusteella, ja tällaiseen liian myöhään tehtyyn muuttoilmoitukseen perustuva oikaisuvaatimus hylätään. Silloin kun henkilö on lisätty äänioikeusrekisteriin (tai äänioikeutta vailla oleva merkitty äänioikeutetuksi), hänelle on toimitettava myös vaalilain 21 :ssä tarkoitettu ilmoituskortti. Kun henkilöä koskevia virheellisiä merkintöjä on korjattu, hänelle voidaan tarvittaessa lähettää uusi ilmoituskortti, mutta ilmoitus voidaan tehdä myös kirjeellä siten, että siihen liitetään äänioikeusrekisteristä otettu, korjatut tiedot sisältävä ote. Äänestysaluetiedot Todennäköinen äänioikeusrekisterissä esiintyvä virhe on väärä tieto äänioikeutetun äänestysalueesta. Näiden virheiden syy on yleensä täysin rekisteritekninen luonteeltaan. Virhe johtuu yleensä väestötietojärjestelmässä rakennukselle merkitystä väärästä äänestysaluetiedosta eli rakennuksella on jonkun muun äänestysalueen tunnus, kuin mihin se tosiasiallisen sijaintinsa perusteella kuuluu. Nämä virheet tulisi havaittaessa korjata maistraatin itseoikaisuna. Äänioikeusrekisterin ohella virheelliseksi todettu äänestysaluetieto on ehdottomasti korjattava väestötietojärjestelmään ko. rakennukselle tai 900-ryhmän olinpaikalle. Mikäli näin ei tehdä, virhe toistuu perustettaessa äänioikeusrekisteri väestötietojärjestelmän tiedoista seuraavan kerran. Kuolintieto Äänioikeusrekisterin lainvoimaiseksi tuloa välittömästi edeltävänä viikonloppuna ( ) Väestörekisterikeskus suorittaa äänioikeustietojärjestelmässä eräajon, jossa niiden henkilöiden kohdalle, joiden kuolemasta on saatu tieto äänioikeusrekisterin perustamisen jälkeen, merkitään tieto kuolemasta.

19 14 Täten maistraatin ei ole tarpeen merkitä äänioikeusrekisteriin tietoa kuolemasta tai kuolleeksi julistamisesta, joka on merkitty väestötietojärjestelmään viimeistään perjantaina Kuolintietojen merkitseminen erikseen äänioikeusrekisteriin on kuitenkin tehtävä niiden kuolintapausten osalta, jotka tulevat maistraatin tietoon ja käsittelyyn maanantaina sekä tiistaina ennen kello 12. Muut äänioikeusrekisteriin tehtävät merkinnät europarlamenttivaaleissa Jos Väestörekisterikeskus ennen europarlamenttivaalien äänioikeusrekisterin tulemista lainvoimaiseksi saa Euroopan unionin muun jäsenvaltion viranomaiselta ilmoituksen, että Suomessa äänioikeusrekisteriin otettu äänioikeutettu on otettu siinä valtiossa samojen vaalien vaaliluetteloon, Väestörekisterikeskuksen on vaalilain 26 :n 5 momentin mukaisesti viipymättä huolehdittava siitä, että asianomainen merkitään äänioikeusrekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi. Tällaisessa tapauksessa asianomaiselle henkilölle ilmoitetaan merkinnän tekemisestä ja se, minkä valtion vaaliviranomainen on ilmoittanut henkilön ottamisesta vaaliluetteloon. Kysymyksessä ei ole Väestörekisterikeskuksen päätös, josta voisi valittaa hallinto-oikeuteen (Eduskunnan oikeusasiamiehen vastaus kanteluun , Dnro 1569/4/04). Valitus hallinto-oikeudelle Maistraatin päätöksestä, jolla oikaisuvaatimus on hylätty tai jätetty tutkimatta, sekä päätöksestä, jolla maistraatti on viran puolesta merkinnyt henkilön äänioikeusrekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi, saa asianomainen tehdä valituksen hallinto-oikeudelle. Tällaiseen päätökseen on liitettävä valitusosoitus. Valitus on tehtävä viimeistään 7. päivänä siitä päivästä, kun asianomainen on saanut tiedoksi maistraatin päätöksen taikka kun päätös on julkaistu Virallisessa lehdessä. Hallinto-oikeudelle osoitetun valituskirjelmän saa valitusajan kuluessa toimittaa maistraatille sen toimesta hallinto-oikeuteen toimitettavaksi. Valitus on muutoin tehtävä siinä järjestyksessä kuin mitä hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Asianomainen voi samalla tavalla tehdä valituksen hallinto-oikeudelle myös Väestörekisterikeskuksen päätöksestä, jolla Väestörekisterikeskus on viran puolesta merkinnyt henkilön äänioikeusrekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi.

20 15 Hallinto-oikeuden päätös Hallinto-oikeuden on viipymättä annettava päätöksestään tieto valittajalle ja asianomaiselle maistraatille. Mikäli päätös sisältää sen, että henkilö on otettava äänioikeusrekisteriin tai häntä koskevia tietoja on muutettava, hallinto-oikeuden on lisäksi viipymättä ilmoitettava päätöksestä Väestörekisterikeskukselle, jonka on tehtävä äänioikeusrekisteriin tarvittavat muutokset. Mikäli hallinto-oikeus antaa tällaisen päätöksensä myöhemmin kuin keskiviikkona kello 19, sen on lisäksi viipymättä toimitettava päätös asianomaisen kunnan keskusvaalilautakunnalle, joka liittää sen vaaliluetteloon. Jos valitus on hylätty tai jätetty tutkimatta, hallinto-oikeuden on ilmoitettava tästäkin Väestörekisterikeskukselle, jonka on tehtävä äänioikeusrekisteriin siitä merkintä. Hallinto-oikeuden päätökseen ei saa hakea valittamalla muutosta. Tarvittaessa on kuitenkin mahdollista turvautua ylimääräisiin muutoksenhakukeinoihin, kanteluun ja menetetyn määräajan palauttamiseen tai hallintopäätösten purkamisen hakemiseen Muut äänioikeusrekisteriin liittyvät tehtävät Äänestysmerkintöjen korjaaminen eräissä tapauksissa Jos kotimaan yleisen ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsija merkitsee ennakkoäänestyksen äänioikeusrekisteriin virheellisesti (esimerkiksi väärän henkilön kohdalle) ja havaitsee virheensä vasta hyväksyttyään näyttöruudun, hänen on viipymättä ilmoitettava tekemästään virheestä asianomaisen kunnan keskusvaalilautakunnalle (sille, johon äänestäjä, joka virheellisesti merkittiin äänestäneeksi, kuuluu). Ilmoituksen saatuaan on sellaisen keskusvaalilautakunnan, joka ei käytä äänioikeusrekisteriä ja jolle on tästä johtuen toimitettu heti äänioikeusrekisterin lainvoimaiseksi tulon jälkeen paperimuotoiset vaaliluettelot, pyydettävä viipymättä maistraattia poistamaan äänioikeusrekisteristä äänestysmerkintä sen äänestäjän kohdalta, jonka vaalitoimitsija oli virheellisesti merkinnyt äänestäneeksi. Kuntia, jotka eivät käytä äänioikeusrekisteriä, on vain Ahvenanmaan maakunnassa, joten asia koskee käytännössä vain maistraatin tehtäviä Ahvenanmaan maakunnassa hoitavaa viranomaista. Maistraatin on tehtävä tällainen korjausmerkintä välittömästi pyynnön saatuaan: henkilö ei voi äänestää, ennen kuin virheellinen ennakkoäänestysmerkintä on poistettu äänioikeusrekisteristä.

21 16 Ilmoituskorttien postittaminen eräissä tapauksissa Väestörekisterikeskus huolehtii siitä, että äänioikeusrekisteriin otetuille lähetetään ilmoituskortti viimeistään Ilmoituskortin lähettäjäksi on merkitty asianomainen maistraatti tai maistraatin yksikkö. Jos ilmoituskortin vastaanottajaksi merkitty henkilö ei asu korttiin merkityssä osoitteessa, jakelutoimipaikka jälkeen lähettää kortin kotimaassa uuteen osoitteeseen, jos osoite on tiedossa. Perille saamattomiksi jääneet ilmoituskortit jakelutoimipaikka palauttaa viipymättä asianomaiselle maistraatille. Samoin maistraatille palautetaan myös ulkomaille muuttaneen ilmoituskortti merkinnöin "muuttanut ulkomaille". Maistraatin tulisi mahdollisimman nopeasti käsitellä postin palauttamat ilmoituskortit sekä lähettää ne uudelleen, mikäli maistraatin tiedossa on äänioikeutetun uusi osoite. Tähän tarkoitukseen Väestörekisterikeskus toimittaa kaikille maistraateille ja yksiköille osoiteikkunallisia postikuoria, joiden postimaksun oikeusministeriö on etukäteen maksanut. Ilmoituskorttien valmistaja Edita Prima Oy toimittaa maistraateille ja yksiköille pakettilähetyksinä niiden Suomessa asuvien äänioikeutettujen ilmoituskortit, joille ei ole väestötietojärjestelmästä saatavissa minkäänlaista osoitetietoa. Maistraatit postittavat näiden ns. 900-ryhmään merkittyjen ilmoituskortit laitoksiin ja vastaaviin. Jos maistraatin tiedossa on 900-ryhmään merkityn henkilön voimassa oleva tilapäinen osoite ulkomailla, maistraatin tulee postittaa ilmoituskortti sillä osoitteella kirjekuoressa. Ne ilmoituskortit, joita maistraatti ei voi lähettää mihinkään oikeana pidettävään osoitteeseen, säilytetään maistraatissa siltä varalta, että äänioikeutettu tulee noutamaan ilmoituskorttinsa maistraatista. Maistraattiin jääneet ilmoituskortit voidaan hävittää sen jälkeen, kun vaalit on toimitettu. Äänioikeusrekisterin tulo lainvoimaiseksi Vuoden 2014 europarlamenttivaalien äänioikeusrekisteri tulee lainvoimaiseksi tiistaina kello 12:00. Äänioikeutettujen tietojen muuttamisen mahdollistavat tietojärjestelmän toiminnot otetaan tällöin automaattisesti pois päältä. Ennen äänioikeusrekisterin lainvoimaiseksi tuloa Väestörekisterikeskus suorittaa seuraavat eräajot: - niille henkilöille, joiden kuolemasta on saatu tieto äänioikeusrekisterin perustamisen jälkeen, merkitään tieto kuolemasta, ja - äänioikeutta vailla oleviksi merkitään ne Suomen kansalaiset, jotka ovat Euroopan unionin muun jäsenmaan vaaliviranomaisen ilmoituksen mukaan ilmoittautuneet äänioikeutetuksi asuinvaltiossaan.

22 17 3. MUITA OHJEITA Oikeusministeriön vaalisivut Oikeusministeriön vaalisivuilla on muun muassa yleistietoa vaaleista, ohjeita äänestämisestä ja vaaliviranomaisten yhteystietoja. Oikeusministeriön palvelunumero Oikeusministeriöllä on äänestäjiä varten maksuton palvelunumero (suomenkielisille) ja (ruotsinkielisille). Tarkoitus on, että äänestäjä voi tiedustella numerosta ennakkoäänestyspaikkojen osoitteita ja aukioloaikoja. Numerossa annetaan äänestäjän kysyessä myös keskeisimmät äänestysohjeet (henkilöllisyystodistus mukaan, ilmoituskortti mukaan jne.). Palvelu on tarkoitettu äänestäjille. Vaaliviranomaisen ei tule soittaa numeroon muutoin kuin poikkeustapauksissa. Palvelunumerot on mainittu äänestäjille lähetyissä ilmoituskorteissa. Korteissa mainitaan myös, että äänioikeutta koskevissa asioissa lisätietoja antavat maistraatit. Niissä tapauksissa, joissa äänestäjä jostain syystä tiedustelee esimerkiksi yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja maistraatilta, on suositeltavaa, että äänestäjää ei kehoteta soittamaan palvelunumeroon, vaan että hänelle annetaan hänen pyytämänsä tiedot. Maistraatti voi selvittää esimerkiksi yleiset ennakkoäänestyspaikat oikeusministeriön vaalisivuilta tai Väestörekisterikeskuksen toimittamista vaalipiirien ennakkoäänestyspaikkaluetteloista. Vaaliviranomaisten yhteystiedot Oikeusministeriön, ulkoasiainministeriön, vaalipiirilautakuntien, kuntien keskusvaalilautakuntien, Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien yhteystiedot ovat nähtävissä oikeusministeriön vaalisivuilta Yhteystiedot ovat myös maistraattien nähtävissä vaalitietojärjestelmän Pohjatiedoissa. Väestörekisterikeskuksen yhteystiedot - Tietopalvelupäällikkö Timo Salovaara, puh ; sähköposti: timo.salovaara@vrk.fi; - Projektipäällikkö Pauli Pekkanen, puh ; sähköposti: pauli.pekkanen@vrk.fi;

23 18 - Palvelupäällikkö Kristiina Kaivonen, puh ; sähköposti: kristiina.kaivonen@vrk.fi; - Palvelupäällikkö Esko Kirjalainen, puh ; sähköposti: esko.kirjalainen@vrk.fi.

24 19 LIITE 1a SÄÄDÖS Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä, välittömillä vaaleilla (76/787/EHTY, ETY, Euratom) 1 artikla 1. Kussakin jäsenvaltiossa Euroopan parlamentin jäsenet valitaan listojen tai siirtoäänestyksen perusteella suhteellista vaalitapaa noudattaen. 2. Jäsenvaltiot voivat sallia etusijaäänestyksen itsemääräämiensä menettelytapojen mukaisesti. 3. Vaalit ovat yleiset, välittömät, vapaat ja salaiset. 2 artikla Jäsenvaltioiden kansalliset erityistilanteet huomioon ottaen ja vaikuttamatta yleisesti vaalitavan suhteellisuuteen jäsenvaltiot voivat perustaa vaalipiirejä Euroopan parlamentin vaaleja varten tai jakaa vaalialueen muulla tavoin alaryhmiin. 3 artikla Jäsenvaltiot voivat asettaa äänikynnyksen paikkojen jakamista varten. Kynnys saa olla kansallisella tasolla enintään 5 prosenttia annetuista äänistä. 4 artikla Kukin jäsenvaltio voi asettaa ylärajan ehdokkaiden vaalikampanjakustannuksille. 5 artikla 1. Viisivuotiskausi, joksi Euroopan parlamentin jäsenet on valittu, alkaa, kun kulloistenkin vaalien jälkeen pidettävä ensimmäinen istunto julistetaan alkaneeksi. Sitä pidennetään tai lyhennetään 10 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan määräysten mukaisesti. 2. Kunkin Euroopan parlamentin jäsenen toimikausi alkaa ja päättyy samaan aikaan kuin 1 kohdassa tarkoitettu kausi. 6 artikla 1. Euroopan parlamentin jäsenet äänestävät yksilöllisesti ja henkilökohtaisesti. Heitä eivät sido mitkään ohjeet eikä heidän edustajantoimensa ole sidottu toimintaohjeisiin. 2. Euroopan parlamentin jäsenet nauttivat niitä erioikeuksia ja vapauksia, joita heihin sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista 8 päivänä huhtikuuta 1965 tehdyn pöytäkirjan nojalla. 7 artikla 1. Euroopan parlamentin jäsenen tehtävä on ristiriidassa seuraavien tehtävien kanssa: jäsenvaltion hallituksen jäsen, Euroopan yhteisöjen komission jäsen, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tai ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomari, julkisasiamies tai kirjaaja, Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen, Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuimen jäsen, Euroopan yhteisöjen oikeusasiamies Euroopan yhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön talous ja sosiaalikomitean jäsen, alueiden komitean jäsen, yhteisön varojen tai pysyvän ja välittömän hallinnollisen tehtävän hoitamiseksi Euroopan yhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimusten nojalla tai soveltamiseksi perustettujen komiteoiden tai toimielinten jäsenet, Euroopan investointipankin hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen tai Euroopan investointipankin palveluksessa oleva, Euroopan yhteisöjen toimielimen tai sellaiseen sidoksissa olevan erityiselimen tai Euroopan keskuspankin palveluksessa oleva virkamies tai toimihenkilö. 2. Vuoden 2004 Euroopan parlamentin vaaleista alkaen Euroopan parlamentin jäsenyys on yhteensopimaton kansallisen kansanedustuslaitoksen jäsenyyden kanssa.

25 20 Tästä säännöstä poiketen ja rajoittamatta 3 kohdan säännösten soveltamista: Irlannin kansallisen kansanedustuslaitoksen jäsenet, jotka valitaan Irlannin kansanedustuslaitoksen vaalien jälkeen pidetyissä vaaleissa Euroopan parlamenttiin, voivat samanaikaisesti olla jäseninä kummassakin niihin Irlannin kansallisen kansanedustuslaitoksen vaaleihin saakka, joiden toimitusajankohtana tämän kohdan ensimmäinen alakohta on voimassa, Yhdistyneen kuningaskunnan kansallisen kansanedustuslaitoksen jäsenet, jotka ovat myös Euroopan parlamentin jäseniä vuonna 2004 järjestettäviä Euroopan parlamentin vaaleja edeltävänä viisivuotiskautena, voivat samanaikaisesti olla jäseninä kummassakin niihin vuonna 2009 järjestettäviin Euroopan parlamentin vaaleihin saakka, joiden toimitusajankohtana tämän kohdan ensimmäinen alakohta on voimassa. 3. Lisäksi kukin jäsenvaltio voi 8 artiklassa määrätyin edellytyksin laajentaa yhteensopimattomuussääntöjen kansallista soveltamisalaa. 4. Niiden Euroopan parlamentin jäsenten tilalle, joihin 5 artiklassa tarkoitetun viisivuotiskauden aikana sovelletaan 1, 2 ja 3 kohdan määräyksiä, nimitetään uudet jäsenet 13 artiklan määräysten mukaisesti. 8 artikla Jollei tämän säädöksen säännöksistä muuta johdu, vaalit toimitetaan kussakin jäsenvaltiossa kansallisten säännösten mukaan. Näissä kansallisissa säännöksissä voidaan ottaa huomioon jäsenvaltioiden erityistilanteet, mutta ne eivät saa yleisesti vaikuttaa vaalitavan suhteellisuuteen. 9 artikla Euroopan parlamentin jäsenten vaaleissa kullakin äänestäjällä on ainoastaan yksi ääni. 10 artikla 1. Euroopan parlamentin vaalit pidetään kunkin jäsenvaltion vahvistamana päivänä ja ajankohtana, joka on jokaisessa jäsenvaltiossa saman, torstaiaamuna alkavan ja sitä seuraavana sunnuntaina päättyvän ajanjakson aikana. 2. Jäsenvaltio voi julkistaa virallisesti vaalien tuloksen, kun vaalit ovat päättyneet siinä jäsenvaltiossa, jonka äänestäjät äänestävät viimeisinä 1 kohdassa tarkoitettuna ajanjaksona. 11 artikla 1. Neuvosto määrää yksimielisesti ja Euroopan parlamenttia kuultuaan äänestysajanjakson ensimmäisiä vaaleja varten. 2. Seuraavat vaalit pidetään 5 artiklassa tarkoitetun viisivuotiskauden viimeisen vuoden vastaavana ajanjaksona. Jos vaalien toimittaminen yhteisössä kyseisenä ajanjaksona osoittautuu mahdottomaksi, neuvosto määrää yksimielisesti ja Euroopan parlamenttia kuultuaan vähintään vuotta ennen 5 artiklassa tarkoitetun viisivuotiskauden päättymistä toisen ajanjakson, joka voi olla aikaisintaan kaksi kuukautta ennen edellisen alakohdan määräysten mukaisesti määrättyä ajanjaksoa ja myöhäisintään yhden kuukauden kuluttua sen jälkeen. 3. Euroopan parlamentti kokoontuu ilman erillistä kutsua ensimmäisenä tiistaina, joka seuraa äänestysajanjakson päättymisestä alkavan yhden kuukauden määräajan päättymistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 196 artiklan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 109 artiklan määräysten soveltamista. 4. Toimikautensa päättävän Euroopan parlamentin toiminta päättyy, kun uusi Euroopan parlamentti kokoontuu ensimmäisen kerran. 12 artikla Euroopan parlamentti tarkastaa Euroopan parlamentin jäsenten valtuudet. Tätä varten se merkitsee tiedoksi jäsenvaltioiden virallisesti julkistamat tulokset ja ratkaisee tämän säädöksen määräyksistä mahdollisesti johtuvat erimielisyydet, lukuun ottamatta niitä kansallisia määräyksiä, joihin säädöksessä viitataan.

26 21 13 artikla 1. Euroopan parlamentin jäsenen paikka vapautuu, kun hänen toimikautensa päättyy hänen erottuaan, kuoltuaan tai kun hänen edustajan toimensa päättyy. 2. Jollei tämän säädöksen muista säännöksistä muuta johdu, kukin jäsenvaltio vahvistaa asianmukaiset menettelytavat mahdollisesti vapautuvan jäsenen paikan täyttämiseksi 5 artiklassa tarkoitetun viisivuotiskauden loppuun asti. 3. Jos Euroopan parlamentin jäsenen toimikausi päättyy jäsenvaltion lainsäädännön perusteella, noudatetaan toimikauden päättymisessä mainitun lainsäädännön säännöksiä. Toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ilmoittavat niistä Euroopan parlamentille. LIITE I Yhdistynyt kuningaskunta soveltaa tämän säädöksen määräyksiä vain niiltä osin kuin ne koskevat Yhdistynyttä kuningaskuntaa. LIITE II Säädöksen 14 artiklaa koskeva julistus On sovittu, että neuvottelukomiteassa noudatettavaan menettelyyn sovelletaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 4 päivänä maaliskuuta 1975 antamassa yhteisessä julistuksessa vahvistetun menettelyn 5, 6 ja 7 kohdan määräyksiä. 4. Kun jäsenen paikka vapautuu eroamisen tai kuoleman vuoksi, Euroopan parlamentin puhemies ilmoittaa siitä viipymättä kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille. 14 artikla Jos tämän säädöksen soveltamiseksi osoittautuu tarpeelliseksi toteuttaa toimenpiteitä, neuvosto pyrittyään sopimukseen Euroopan parlamentin kanssa neuvottelukomiteassa, johon osallistuu neuvosto ja Euroopan parlamentin jäseniä, vahvistaa nämä toimenpiteet yksimielisesti Euroopan parlamentin ehdotuksesta ja komissiota kuultuaan. 15 artikla Tämä säädös on laadittu englannin, espanjan, hollannin, italian, iirin, kreikan, portugalin, ranskan, ruotsin, saksan, suomen ja tanskan kielellä, ja jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen. Liitteet I ja II ovat tämän säädöksen erottamaton osa. 16 artikla Tämän säädöksen määräykset tulevat voimaan viimeisen päätöksessä tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.

27 22 LIITE 1b VAALILAKI /714 (europarlamenttivaaleja koskevat säännökset) I OSA YHTEISET SÄÄNNÖKSET unionin tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa tai tällaisen henkilön perheenjäsen, jos hän asuu Suomessa ja hänen tietonsa on talletettu väestötietojärjestelmään väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetussa laissa (661/2009) säädetyllä tavalla. Äänioikeutettu Suomessa ei kuitenkaan ole henkilö, joka on menettänyt äänioikeutensa yksittäistä siviili- tai rikosasiaa koskevan päätöksen vuoksi siinä valtiossa, jonka kansalainen hän on (kotivaltio). ( /1213) luku Yleiset säännökset 1 Lain soveltamisala Tässä laissa säädetään sen lisäksi, mitä perustuslaissa ja kuntalaissa (365/1995) vaaleista säädetään, miten toimitetaan: 1) kansanedustajien vaalit (eduskuntavaalit); 2) tasavallan presidentin vaali (presidentinvaali); 3) kunnallisvaalit; ja 4) Suomesta valittavien Euroopan parlamentin jäsenten vaalit (europarlamenttivaalit) Äänioikeus Eduskuntavaaleissa, presidentinvaalissa ja europarlamenttivaaleissa on äänioikeutettu jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Presidentinvaalissa äänioikeusikä tulee saavuttaa viimeistään ensimmäisen vaalin vaalipäivänä. Europarlamenttivaaleissa on äänioikeutettu myös Euroopan unionin muun jäsenvaltion kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta ja jolla on kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta Suomessa taikka joka on Euroopan Äänioikeutta ei saa käyttää asiamiehen välityksellä. 3 Vaalikelpoisuus Vaalikelpoisuudesta eduskuntavaaleissa ja kelpoisuudesta tasavallan presidentiksi säädetään perustuslaissa sekä vaalikelpoisuudesta kunnallisvaaleissa kuntalaissa. Vaalikelpoisuudesta europarlamenttivaaleissa on voimassa, mitä 164 :ssä säädetään. 4 ( /247) Vaalitoimitus Vaalit toimitetaan järjestämällä ennakkoäänestys ja vaalipäivän äänestys. Ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen järjestämisestä kotimaassa vastaa kunta sekä ennakkoäänestyksen järjestämisestä ulkomailla ulkoasiainministeriö. 5 (1035/2010) 1 Vaalipiirit eduskuntavaaleissa Eduskuntavaaleja varten maa on jaettu maakuntajaon pohjalta seuraaviin vaalipiireihin: 1) Helsingin vaalipiiri, johon kuuluu Helsingin kaupunki; 1 5 on muutettu lailla 271/2013, joka tuli voimaan Lain siirtymäsäännösten mukaan jos europarlamenttivaalit toimitetaan ennen tämän lain voimaantulon jälkeen toimitettavia ensimmäisiä eduskuntavaaleja, noudatetaan niitä toimeenpantaessa tämän lain voimaan tullessa olevaa vaalipiirijakoa.

28 23 2) Uudenmaan vaalipiiri, johon kuuluvat Askolan, Espoon, Hangon, Hyvinkään, Inkoon, Järvenpään, Karjalohjan, Karkkilan, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen, Lapinjärven, Lohjan, Loviisan, Myrskylän, Mäntsälän, Nummi-Pusulan, Nurmijärven, Pornaisten, Porvoon, Pukkilan, Raaseporin, Sipoon, Siuntion, Tuusulan, Vantaan sekä Vihdin kunnat; 3) Varsinais-Suomen vaalipiiri, johon kuuluvat Auran, Kaarinan, Kemiönsaaren, Koski Tl:n, Kustavin, Laitilan, Liedon, Loimaan, Länsi- Turunmaan, Marttilan, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Oripään, Paimion, Pyhärannan, Pöytyän, Raision, Ruskon, Salon, Sauvon, Someron, Taivassalon, Tarvasjoen, Turun, Uudenkaupungin sekä Vehmaan kunnat; 4) Satakunnan vaalipiiri, johon kuuluvat Euran, Eurajoen, Harjavallan, Honkajoen, Huittisten, Jämijärven, Kankaanpään, Karvian, Kiikoisten, Kokemäen, Köyliön, Lavian, Luvian, Merikarvian, Nakkilan, Pomarkun, Porin, Rauman, Siikaisten, Säkylän sekä Ulvilan kunnat; 5) Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri, johon kuuluvat Brändön, Eckerön, Finströmin, Föglön, Getan, Hammarlandin, Jomalan, Kumlingen, Kökarin, Lemlandin, Lumparlandin, Maarianhaminan, Saltvikin, Sottungan, Sundin sekä Vårdön kunnat; 6) Hämeen vaalipiiri, johon kuuluvat Asikkalan, Forssan, Hartolan, Hattulan, Hausjärven, Heinolan, Hollolan, Humppilan, Hämeenkosken, Hämeenlinnan, Janakkalan, Jokioisten, Kärkölän, Lahden, Lopen, Nastolan, Orimattilan, Padasjoen, Riihimäen, Sysmän, Tammelan sekä Ypäjän kunnat; 7) Pirkanmaan vaalipiiri, johon kuuluvat Akaan, Hämeenkyrön, Ikaalisten, Juupajoen, Kangasalan, Kihniön, Lempäälän, MänttäVilppulan, Nokian, Oriveden, Parkanon, Pirkkalan, Punkalaitumen, Pälkäneen, Ruoveden, Sastamalan, Tampereen, Urjalan, Valkeakosken, Vesilahden, Virtain sekä Ylöjärven kunnat; 8) Kymen vaalipiiri, johon kuuluvat Haminan, Iitin, Imatran, Kotkan, Kouvolan, Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Miehikkälän, Parikkalan, Pyhtään, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen, Suomenniemen, Taipalsaaren sekä Virolahden kunnat; 9) Etelä-Savon vaalipiiri, johon kuuluvat Enonkosken, Heinäveden, Hirvensalmen, Joroisten, Juvan, Kangasniemen, Kerimäen, Mikkelin, Mäntyharjun, Pertunmaan, Pieksämäen, Punkaharjun, Puumalan, Rantasalmen, Ristiinan, Savonlinnan sekä Sulkavan kunnat; 10) Pohjois-Savon vaalipiiri, johon kuuluvat Iisalmen, Juankosken, Kaavin, Keiteleen, Kiuruveden, Kuopion, Lapinlahden, Leppävirran, Maaningan, Nilsiän, Pielaveden, Rautalammen, Rautavaaran, Siilinjärven, Sonkajärven, Suonenjoen, Tervon, Tuusniemen, Varkauden, Vesannon sekä Vieremän kunnat; 11) Pohjois-Karjalan vaalipiiri, johon kuuluvat Ilomantsin, Joensuun, Juuan, Kesälahden, Kiteen, Kontiolahden, Lieksan, Liperin, Nurmeksen, Outokummun, Polvijärven, Rääkkylän, Tohmajärven sekä Valtimon kunnat; 12) Vaasan vaalipiiri, johon kuuluvat Alajärven, Alavuden, Evijärven, Halsuan, Ilmajoen, Isojoen, Isokyrön, Jalasjärven, Kannuksen, Karijoen, Kaskisten, Kauhajoen, Kauhavan, Kaustisen, Kokkolan, Korsnäsin, Kristiinankaupungin, Kruunupyyn, Kuortaneen, Kurikan, Laihian, Lappajärven, Lapuan, Lestijärven, Luodon, Maalahden, Mustasaaren, Närpiön, Pedersören kunnan, Perhon, Pietarsaaren, Seinäjoen, Soinin, Teuvan, Toholammin, Töysän, Uusikaarlepyyn, Vaasan, Vetelin, Vimpelin, Vähäkyrön, Vöyrin sekä Ähtärin kunnat; 13) Keski-Suomen vaalipiiri, johon kuuluvat Hankasalmen, Joutsan, Jyväskylän, Jämsän, Kannonkosken, Karstulan, Keuruun, Kinnulan, Kivijärven, Konneveden, Kuhmoisten, Kyyjärven, Laukaan, Luhangan, Multian, Muuramen, Petäjäveden, Pihtiputaan, Saarijärven, Toivakan, Uuraisten, Viitasaaren sekä Äänekosken kunnat; 14) Oulun vaalipiiri, johon kuuluvat Alavieskan, Haapajärven, Haapaveden, Hailuodon, Haukiputaan, Hyrynsalmen, Iin, Kajaanin, Kalajoen, Kempeleen, Kiimingin, Kuhmon, Kuusamon, Kärsämäen, Limingan, Lumijoen, Merijärven, Muhoksen, Nivalan, Oulaisten, Oulun, Oulunsalon, Paltamon, Pudasjärven, Puolangan, Pyhäjoen, Pyhäjärven, Pyhännän, Raahen, Reisjärven, Ristijärven, Sievin, Siikajoen, Siikalatvan, Sotkamon, Suomussalmen, Taivalkosken, Tyrnävän, Utajärven, Vaalan, Vihannin, Yli-Iin sekä Ylivieskan kunnat;