ULKOINEN ARVIOINTI BIOMAS BIOENERGIAA MAASEUDULLE 2 - HANKE. Anssi Kokkonen. AvainEnergia Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ULKOINEN ARVIOINTI BIOMAS BIOENERGIAA MAASEUDULLE 2 - HANKE. Anssi Kokkonen. AvainEnergia Oy 1.10.2013"

Transkriptio

1 ULKOINEN ARVIOINTI BIOMAS BIOENERGIAA MAASEUDULLE 2 - HANKE Anssi Kokkonen AvainEnergia Oy AvainEnergia Oy Länsikatu Joensuu Puh Y-tunnus:

2 Sisällys 1 Hankkeen yleiskuvaus Hankkeen tavoitteet ja toiminta Tulosmittarit Ulkoisen arvioinnin toteutus Arvioinnin tulokset Määrä- ja laatutavoitteiden toteutuminen Ohjelmatason tavoitteiden toteutuminen Kehitystarpeiden tunnistaminen hankkeen toiminnasta Yhteenveto arvioinnista Lähteet... 15

3 1 Hankkeen yleiskuvaus BIOMAS bioenergiaa maaseudulle 2 hanke on jatkoa Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen vuosina toteuttamalle BIOMAS bioenergiaa maaseudulle hankkeelle. BIOMAS 2 hankkeen toiminta-alueena on Pohjois-Karjalan maakunta ja sen lopullisina hyödynsaajina ovat maakunnan yrittäjät, mukaan lukien maa- ja metsätilat. Hanketta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Ohjelmassa hanke kuuluu toimintalinjaan Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen ja sen alla edelleen toimenpiteeseen Ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet. Hankkeen hyväksytty kokonaiskustannusarvio on , josta EU:n ja valtion rahoitusosuus on Kuntien rahoitusosuus on ja yksityinen rahoitusosuus Hanke on käynnistetty vuoden 2010 alusta ja se päättyy vuoden 2013 loppuun. Hankkeelle on asetettu ohjausryhmä, jossa ovat edustettuina Metsäkeskus Pohjois-Karjala, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan Ely- keskus, Itä-Suomen yliopisto, Pikes Oy, Josek Oy, Keti Oy, MTK- Pohjois-Karjala (Maataloustuottajain Pohjois-Karjalan liitto) sekä METO Metsäalan Yrittäjät ry. 1.1 Hankkeen tavoitteet ja toiminta BIOMAS tiedonvälityshankkeen päätavoitteena on tiedonvälityksen keinoin edesauttaa bioenergiainvestointipäätöksiä maakunnan maatiloilla ja muissa yrityksissä sekä käynnistää bioenergiaan kosketuksissa olevia yritysinvestointihankkeita. Pyrkimyksenä on toteuttaa niin Kansallisen energia- ja ilmastostrategian kuin Pohjois-Karjalan eri alueellisten ohjelmienkin tavoitteiden mukaisia toimia bioenergian käytön lisäämiseksi. Hankesuunnitelmassa tavoitteeksi on kirjattu mm. retkeily- ja esittelytarkoituksiin soveltuvien yritysten, maatilojen ja maastokohteiden kartoitus sekä tätä tukeva tiedonvälitysjärjestelmä. Tavoitteena on myös yrittäjien omien innovaatioiden tukeminen sekä toiminta linkkinä ylimaakunnalliseen, kansalliseen ja kansainväliseen yhteistoimintaan. Tavoitteiden saavuttamiseksi hankesuunnitelmassa on kirjattu eri toimenpiteitä. Näitä ovat mm. - tiedon välityksen internetjärjestelmän jatkosuunnittelu, testaus, käyttöönotto ja kehittäminen,

4 - asiakassegmentoidut ja vuositeemoitetut tiedonvälitystilaisuudet, retkeily ja julkaisut, - tiedon välitys o yhteistyömahdollisuuksista muiden kehittämis- ja edistämisorganisaatioiden sekä hankkeiden kesken, o eri raaka-aineiden hiili- ja energiataseista sekä bioenergiatuotteiden kehittymisestä, o maatilojen energiasuunnitelma- ja katselmustoiminnan (Maatilojen energiaohjelma MENO) tarjoamista mahdollisuuksista sekä siihen liittyvistä asiantuntijapalveluista, o energiatehokkuudesta ja energian säästöstä, - retkeily- ja esittelytarkoituksiin soveltuvien maatilojen, yritysten ja maastokohteiden kartoitus ja niitä esittelevän tiedonvälitysjärjestelmän rakentaminen, - hankkeen tarjoamien mahdollisuuksien markkinointi eri yhteyksissä. 1.2 Tulosmittarit Mittarit Hankkeen toteutumista seuraavat määrälliset mittarit ovat: - Tiedonvälitystilaisuudet - Mediatiedotteet - Julkaisut - Palveluja tuottavien yritysten lukumäärä kaksisuuntaisessa tiedotusverkossa - Yritys-/henkilökohtaisten kartoitusyhteydenottojen määrä - Tiedotustilaisuuksien osallistujamäärä - Metsähakkeen laitoskäyttömäärä maakunnassa hankkeen lopussa on tasolla MWh/v - Lämpöyrityskohteiden määrän kehitys jatkuu myönteisenä Ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa on tiedonvälitystaulukkoon lisätty seuranta yhteistyöstä muiden hankkeiden ja eri organisaatioiden kanssa. Määrälliset tavoitteet lukuina Hankkeen määrällisiksi tavoitteiksi on asetettu seuraavat: - Kahdensuuntaiset tiedonvälitykset verkossa 150 kpl - Tiedonvälitystilaisuudet 45 kpl - Mediatiedotteet (lehdet, radio, TV) 55 kpl

5 - Julkaisut 3 kpl Laadulliset tavoitteet ja mittarit Hankesuunnitelmassa on hankkeen laadullisena tavoitteeksi asetettu muodostaa verkostotoiminta siten, että negatiivisia reklamaatioita tulee mahdollisimman vähän. Tavoitteeksi on asetettu, että 90 % verkostojärjestelmässä mukana olevista yrityksistä kokee toiminnan myönteisenä. Lisäksi tiedonvälitystilaisuuksien palautekeskiarvo asteikolla 1 5 tulee olla vähintään 4. Laadullisena mittarina on, että myönteisten palautteiden osuus kaikista palautteista on vallitseva. 2 Ulkoisen arvioinnin toteutus Lähtökohdat Arvioinnin lähtökohtana oli toisaalta selvittää hankkeelle asetettujen tavoitteiden ja toteutuksen vastaavuutta sekä toisaalta arvioida potentiaalisia jatkokehitystoimia. Tilaajan kanssa käydyn neuvottelun sekä hankkeelle jo tehdyn väliarvioinnin tulosten perusteella työn tärkeimmäksi osioksi nostettiin esitykset ja arviot hankkeen jatkokehitystyöstä. Arvioinnin aineistot Arvioinnissa on ollut käytettävissä kaikki olennainen hankkeessa tuotettu materiaali. Hankkeen toteutusta arvioitaessa on hyödynnetty myös jo aiemmin tehtyä edeltävän hankkeen ulkoista arviointia sekä hankkeen väliarviointia sekä niissä esiin nousseita kehittämistarpeita ja suosituksia. Kirjallista materiaalia on täydennetty puhelimitse ja henkilökohtaisesti tehdyillä haastatteluilla, joissa edustettuina ovat olleet hankkeen olennaisimmat sidosryhmät. Kirjalliset aineistot - Projektisuunnitelma - Väliraportit (seitsemän väliraporttia, saakka) - Ohjausryhmän kokousten pöytäkirjat ja liitemateriaalit, mm. markkinointisuunnitelma (pöytäkirjat saakka) - Hankkeen julkaisut sekä tiedotteet - BIOMAS hankkeen ulkoisen arvioinnin loppuraportti, Itä-Suomen yliopiston Alue- ja

6 kuntatutkimuskeskus Spatian Raportteja 1/ Projektityö BIOMAS- tiedonvälityspalstan kehittäminen, UEF, Bioenergia-alan asiantuntijoiden yliopistotasoinen täydennyskoulutus, Ulla Kaasinen & Marjo Kostamo, Spatian väliarvioinnin raportti Haastattelut Arviointia varten haastateltiin hankkeen toteutuksesta vastaava henkilöstö, kaksi satunnaisesti valittua ohjausryhmän jäsentä sekä kaksi satunnaisesti valittua yritysedustajaa internet- sivujen tiedonvälityspalvelusta. Haastatteluun valittiin myös kaksi sidosryhmäedustajaa, jotka ovat tehneet yhteistyötä esim. tapahtumajärjestelyjen yhteydessä hankkeen kanssa. Edellä mainittujen lisäksi hanke itse toteutti internet- palveluun tietonsa antaneiden kohteiden haastattelun, jossa päivitettiin kohteiden lämpösaneerauksen tilannetta sekä näkemyksiä palvelun toimivuudesta. Haastattelun tulokset olivat arvioinnin käytettävissä. Hankehenkilöstöltä ja ohjausryhmän jäseniltä kysyttiin mm. toteutuksen onnistumisista, todetuista hidasteista tai esteistä sekä esiin nousseista kehittämistarpeista. Myös rahoituksen toimivuus hanketoiminnassa otettiin esille. Internet- palvelun yritysedustajilta (toimijoilta) kysyttiin mm. näkemyksiä palvelun toimivuudesta ja merkityksestä. 3 Arvioinnin tulokset 3.1 Määrä- ja laatutavoitteiden toteutuminen Hankkeen väliarvioinnissa on todettu, että hanke etenee hyvin kohti asetettuja tavoitteita. Tässä arvioinnissa oli käytössä väliraportin tilannetieto Tuolloin hankkeen määrälliset tavoitteet olivat jo selkeästi ylittyneet. Erityisesti järjestettyjen tilaisuuksien määrä on lähes kaksinkertainen tavoitteeseen nähden. Määrässä heijastuu aktiivinen yhteistyö tapahtumajärjestelyissä muiden hankkeiden ja organisaatioiden kanssa, mikä on myös yhtenä hankkeen seurattavana mittarina. Yhteistyöhankkeita ei ole nimetty hankkeen väliraporteissa, mutta ne ovat löydettävissä tapahtumien listalta. Tilaisuuksia on järjestetty laajalti eri uusiutuvan energian sektoreilta, vaikka pääpainotus onkin ollut metsäenergiassa.

7 Taulukko 1. Hankkeen määrällisten tavoitteiden toteutuminen. Tavoite Toteutuma Kahdensuuntaiset tiedonvälitykset verkossa 150 kpl 156 kpl Tiedonvälitystilaisuudet 45 kpl 84 kpl osallistujia yht hlöä Mediatiedotteet (lehdet, radio, TV) 55 kpl 79 kpl Julkaisut 3 kpl 3 kpl Metsähakkeen laitoskäyttömäärä maakunnassa Lämpöyrityskohteiden määrän myönteinen kehitys MWh/v ei raportoitua tulostietoa, (yli MWh/v, Metla 2012) ei asetettu ei tulostietoa Kahdensuuntaiset tiedonvälitykset verkossa- kategoria sisältää lämmityksen uudistamisesta kiinnostuneita ja tietonsa verkkopalveluun luovuttaneita kohteita. Hanke toteutti elokuussa 2013 kohteiden puhelinhaastattelun, jossa päivitettiin tilannetta. Haastatteluun tavoitettiin 119 kohdetta. Niistä 22 kohteessa oli saneeraus toteutettu ja 33 haastateltavaa pyysi poistamaan kohteen rekisteristä. Taulukon 1 toteutumassa ovat mukana kaikki rekisterissä olleet kohteet. Toteutuneiden kohteiden osalta ei ole tietoa, mikä on bioenergian osuus ratkaisuissa. Palveluja tuottavien yritysten lukumäärälle verkossa ei ole asetettu numeerista tavoitetta, mutta se on esitetty hankkeen yhtenä seurattavana määrällisenä mittarina. Palvelua tarjoavien toimijoiden lukumäärä verkkopalvelussa oli 29 kpl (tilanne ). Kohdekartoituksessa painopistettä on suunnattu suurempiin kiinteistöihin, joissa saneerauksella on myös saatavissa määrällisesti suurimpia tuloksia mm. päästöleikkauksissa. Rajallisten henkilöresurssien puitteissa toimintatapa on järkevä ja tarjoaa osaltaan paremmin potentiaalia myös alan yritystoiminnalle, mm lämpöyrittäjyydelle. Hankkeessa asetettiin alun perin tavoitteeksi kolme tabloid- julkaisua, joka myöhemmin on tarkennettu väliraportissa kolmeksi julkaisuksi. Painettuja julkaisuja hankkeessa on tehty kaksi kappaletta: yksi tabloid- julkaisu (painosmäärä 2000 kpl) ja hankkeen esite (painosmäärä 100 kpl). Lisäksi hanke on yhteistyössä Wenet- hankkeen kanssa julkaissut lämpöyrittäjyyttä ja hakeketjua kuvaavan dvd- filmin Lämpöä metsästä. Filmistä on tuotettu 100 kpl jaettavia dvd- levyjä ja lisäksi se on raportin mukaan katsottavissa internetin kautta. Hankkeen verkkosivujen kautta filmiä ei ollut raporttia tehtäessä suoraan löydettävissä, mutta hakukoneen kautta filmi oli löydettävissä ja katsottavissa.

8 Pääosin hankkeen määrälliset tavoitteet ovat loogisia ja kuvaavat hyvin tiedonvälityksen konkreettista toteutumista. Tavoitteet on myös saavutettu ja pääosin reilusti ylitetty. Laadulliset tavoitteet ovat tyypillisesti hankalampia todentaa, mikä tulisi jo niiden asettamisessa huomioida. Tehtyjen kyselyjen ja haastattelujen perusteella hankkeen verkostoon kuuluvat yritykset ovat kokeneet hankkeen pääosin positiivisena. Onko tällaisten yritysten määrä tavoitteen mukaisesti yli 90 %, jää kuitenkin todentamatta. Hankkeessa ei ole raportoitu suorista reklamaatioista, mikä myös täyttää osaltaan laadullisen tavoitteen. Hankkeelle on asetettu mitattavissa oleva tavoite metsähakkeen maakunnallisen laitoskäytön osalta. Tavoite MWh/v on Metlan tilastoinnin perusteella (2012) jo reilusti ylittynyt, mikä olisi raportoinnissa positiivisena mainittavissa. Tämä on selkeä todennettavissa oleva mittari, joskaan hankkeen osuutta kehityksessä ei voida todentaa. Jo edeltäneen hankkeen loppuarvioinnissa on todettu nykyistä laajempi uusiutuvan energian käytön seuranta tärkeäksi. Sikäli nyt arvioidun hankkeen tavoitteiden asettaminen ei ole olennaisesti muuttunut kootun palautteen pohjalta. Laadullisissa tavoitteissa numeerisesti mitattu palautekeskiarvo on tulosta yhteensä 14 tilaisuuden yhteydessä kysytystä 419 osallistujan tyytyväisyydestä. Vastaajien määrä on reilu 11 % koko tilaisuuksiin osallistuvien määrästä. Palautekeskiarvoon 4,2 voidaan olla tyytyväisiä huomioiden samalla suhteellisen pienen otosmäärän. 3.2 Ohjelmatason tavoitteiden toteutuminen Hankesuunnitelmassa on esitetty hankkeen ja sen tavoitteiden liitynnät kansainvälisistä aina kansallisiin ja alueellisiin ohjelmiin. Tavoitteet pohjautuvat Suomen energia- ja ilmastrategiaan, jossa on esitetty kansalliset tavoitteet ja toimenpiteet uusiutuvan energian osuudelle vuoteen Strategian päämääränä on täyttää Suomen osuus EU:n jäsenmailleen asettamista päästörajoituksista kasvattamalla uusiutuvan energian osuutta kokonaisenergian kulutuksesta. Hankkeen tavoitteet on edelleen linjattu seuraavissa kansallisen tason ohjelmissa esitettyjen uusiutuvan energian sekä bioenergia-alan tavoitteiden mukaisesti: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , Pohjois-Karjalan alueellinen maaseutuohjelma , Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelma Ohjelmatason tavoitteiden täyttymistä on arvioitu jo ensimmäisen BIOMAS hankkeen loppuarvioinnissa eikä jatkohankkeen aikana ole ollut havaittavissa poikkeamista tai ristiriitoja ohjelmatavoitteisiin. Pyrkimyksenä on ollut fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla

9 polttoaineilla, joka lisää bioenergian käyttöä ja siten parantaa yritystoiminnan mahdollisuuksia erityisesti maaseutualueilla. Jatkohankkeen toimenpiteet ovatkin pääasiallisesti olleet hyvin linjassa ohjelmatason tavoitteiden kanssa ja osaltaan edesauttaneet uusiutuvan energian kasvun vauhdittamisessa. 3.3 Kehitystarpeiden tunnistaminen hankkeen toiminnasta Potentiaalisten lämpösaneerauskohteiden kartoitus ja sähköinen rekisteri Nykyisen kohderekisterin kokoaminen on ollut usean vuoden työ, joka aloitettiin jo edeltävän hankkeen aikana. Väliarvioinnissa 2011 on esitetty mm. väestötietojärjestelmän hyödyntämistä öljylämmitteisten kotitalouksien poiminnassa sekä koeluontoista neuvontapalvelun suoramarkkinointia. Toimintatapa on kokeilemisen arvoinen, mikäli neuvontapalvelun tuotepaketit on selkeästi suunniteltu, määritetty ja tarvittaessa hinnoiteltu. Kotitalouksissa on erityisen suuri potentiaali lukumääräisesti. Öljy- tai kaasulämmityksessä olevia omakotitaloja on Pohjois- Karjalassa Tilastokeskuksen mukaan (tilanne ) yhteensä kpl. Bioenergian käytön kasvutavoitteiden sekä kansallisten päästöleikkausten tavoitteiden kannalta olisi hyvä, että neuvonnassa keskityttäisiin bioenergiaan pohjautuviin päälämmitysmuotoihin ja näitä tukeviin ratkaisuihin. Kohde- ja toimijarekisterin kehittäminen markkinapaikkana myös kuluttajatasolla edellyttää sitä, että palveluja tarjoavia yrityksiä saadaan nykyistä huomattavasti aktiivisemmin ja enemmän mukaan palveluun. Nykyisistä tarjoajista vain kymmenkunta tarjoaa tuotteita tai palveluja suoraan kuluttajakohteisiin ja näistäkin osa pääasiassa maakunnan ulkopuolella. Todennäköisesti suuri osa lämpösaneerausta suunnittelevista tekee lopullisen päätöksen ns. myyntipuheiden pohjalta, eli myyvän yrityksen taidot ja palvelu ratkaisevat. Onkin tärkeää, että markkinapaikassa mukana olevilla yrityksillä on aidosti tarjolla monipuolisia bioenergiaratkaisuja. Kohderekisteri toimii jo nykyisellään osin markkinapaikkana, kun esimerkiksi lämpöyrittäjille on sieltä tarjolla suoraan lämmön ostosta kiinnostuneiden kohteiden yhteystietoja. Mikäli näitä hieman suurempia kiinteistö- ja vastaavia lämpökohteita saadaan rekisteriin mukaan enemmän, on palveluja tarjoavilla yrityksillä todennäköisesti myös kiinnostusta maksaa palvelun käytöstä. Päätavoite kohderekisterille voisikin olla, että lämmityssaneerauksesta kiinnostuneet pienkohteet hyödyntävät tehokkaasti verkkosivujen tietotarjontaa ja ottavat tarvittaessa yhteyttä neuvontahenkilöihin. Tällöin edellytetään myös sitä, että verkkopalvelussa on nykyistä kattavammin tietoa eri ratkaisuista (esim. infokortit) sekä laajempi ja monipuolisempi

10 esimerkkikohteiden rekisteri. Suurempien lämpökohteiden osalta rekisterin tavoitteena voisi olla lämpöyrittäjyyden aktivointi. Hankkeen toiminnaksi tavoiteltu Retkeily- ja esittelytarkoituksiin soveltuvien maatilojen, yritysten ja maastokohteiden kartoitus ja niitä esittelevän tiedonvälitysjärjestelmän rakentaminen ei ehtinyt hankeaikana toteutukseen. Tietoa toteutuneista bioenergiakohteista kuitenkin tarvitaan ja sitä haetaan aktiivisesti tukemaan päätöksentekoa. Monipuolinen bioenergian tuotantokohteiden esittely verkkosivujen yhteydessä on tarpeellinen jatkotoimi hankkeelle, kun pyritään aktivoimaan saneerauksessa vielä viivytteleviä kohteita. Hankehallinto ja raportointi Hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut hankeaikana säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Rytmitykseen on vaikuttanut hankkeen väliraportointien sekä -maksatusten ajoittuminen ohjausryhmän käsiteltäväksi. Hankkeen hallinnointi on sujunut rutiinilla ja tehdyt raportoinnit ovat pääsääntöisesti johdonmukaisia. Myös hankehenkilöstön työnjako on ollut ilmeisen toimivaa ja hanke on edennyt tavoitteiden mukaisesti, vaikka jokainen tekijöistä on joutunut jakamaan työaikaansa myös hankkeen ulkopuolisiin työtehtäviin. Toiminnan läpinäkyvyyttä ja avoimuutta kuvastaa hyvin se, että hankkeen kaikki väliraportit ja seurantalomakkeet ovat verkkosivujen kautta vapaasti ladattavissa ja luettavissa. Toimintatapa on hankkeissa erittäin harvinainen ja toimii parhaiten juuri yleisessä tiedonvälityshankkeessa. Julkaisut ja tiedotteet sekä muu materiaali Hankkeessa on tehty tavoitteena olleet kolme julkaisua. Määrä on suhteellisen pieni ottaen huomioon pitkän toteutusajan, mutta selittynee painotuksella internet- pohjaiseen tiedon välitykseen. Materiaalina on myös käytetty paljon muiden organisaatioiden (esim. Motiva Oy) ja muissa hankkeissa tehtyjä julkaisuja. Jatkotoimintaa ajatellen hyvänä käytäntönä voisi olla kustannustehokkaiden verkkojulkaisujen käyttö. Verkkojulkaisut sopisi loogisena lisänä esimerkiksi nykyiselle Energianlähteet- sivulle. Julkaisujen alta olisi löydettävissä ladattavaa tiivistä täsmätietoa, esimerkiksi biolämpötekniikan uusimmista ratkaisuista, polttoaineiden varastoinnista tai muusta asiaan liittyvästä aiheesta. Hankkeessa tehdyt julkaisut ja muu materiaali on hyvä löytyä helposti sähköisessä muodossa suoraan verkkosivujen kautta.

11 Tilaisuudet ja tapahtumat Tapahtumia on hankkeessa järjestetty eri teemoista laajasti ja riittävän tiheään. Ne ovat keränneet mittavan osanottajamäärän ja myös näkyvyys mediassa on ollut hyvä. Osanottajilta on kerätty kirjallista palautetta 14 kertaa ja palautekeskiarvo on hyvä. Tapahtumia on pyritty järjestämään pitkälti vuositeemojen mukaisesti. Tapahtumalistalla heijastuu jossain määrin se, että hankkeen toimesta on vastattu paljon myös ulkopuolelta tuleviin tapahtumapyyntöihin. Resursseihin nähden tilaisuuksien määrä on hyvä ja sitä tuskin voi vastaavissa hankkeissa määrällisesti nostaa. Jatkotoiminnassa hyvä tavoite voisi olla, että tilaisuuksien avulla saataisiin aktivoitua mm. saneerausten toteutuksia. Tähän on jo pyritty hankkeen toteuttamilla kohdevierailuilla, joita tarvittaisiin huomattavasti lisää ja erilaisiin bioenergian kohteisiin. Verkkosivut Verkkosivujen kehitystyö on ollut alusta asti yhtenä tärkeänä tehtävänä. Sivustoja on uusittu hankkeen alkuvaiheessa mm. edellisen hankkeen ja sen arvioinnin pohjalta. Sivustojen päivityksessä on hyödynnetty lisäksi opinnäytetyötä, joka hankkeessa teetettiin lämmityskohde- ja toimijarekisterin kehittämiseksi. Internetsivujen päivityksessä haettiin rekisterin parempaa toimivuutta sekä sivujen parempaa käytettävyyttä yleisesti. Rekisterissä olevien kohteiden ja toimijoiden haku eri tarpeiden mukaan toimiikin kohtuullisen hyvin. Yrityksiä voi hakea palvelusta vapaasti tai rajaten vain tiettyyn energiamuotoon tai palveluun. Yritykset voivat tutustua lämmityssaneerausta harkitseviin kohteisiin sekä ottaa halutessaan suoraan yhteyttä kohteisiin ja tarjota palveluitaan. Palvelun toiminta kahdensuuntaisesti ei ole aivan vastannut odotuksia, mikä toisaalta oli osin odotettavissa. Toisaalta tilanne ei edes välttämättä ole verkkopalvelun keinoin korjattavissa, kun kyse on erityisesti kuluttajia palvelevien yritysten kohdalla toimintakulttuurista; kiinnostuneen asiakkaan oletetaan ottavan itse yhteyttä. Sivusto kokonaisuudessaan palvelee myös bioenergiasta lisätietoa hakevaa kohtuullisesti, joskin suora tiedon tarjonta jää hieman pintapuoliseksi. Tietoa tarjotaan lähinnä muiden organisaatioiden sivustojen kautta, jolloin haku voi tyrehtyä liian monimutkaiseen linkkien ja alasivujen verkostoon. Kaikki hankkeessa tuotetut julkaisut eivät myöskään olleet löydettävissä suoraan verkkosivujen kautta. Hankkeessa on tehty merkittävästi yhteistyötä muiden alaa sivuavien hankkeiden kanssa. Tiedon levittäminen saman alan hankkeista jää nykyisillä verkkosivuilla puuttumaan. Toimiva tapa voisi

12 olla erillinen yhteistyöhankkeiden linkkisivu, jossa olisi maininta pääasiallisten yhteistyöhankkeiden teemoista. Tiedotushankkeiden verkkosivujen benchmarking- toimintaan on suomalaisten hanketietokantojen kautta vähän mahdollisuuksia. Vertailussa BIOMAS- sivusto pärjää hyvin selkeydellään. Mikäli jatkossa tiedonvälityksessä halutaan parhaaksi, tulee sivuilla panostaa tarjottavan tiedon laatuun, mm. esimerkkitoteutuksia tarvitaan alalta monipuolisesti sekä tarkennettuja tietopaketteja kustakin bioenergian sektorista. Markkinointi ja tiedotus Hankkeen keskeisenä tehtävänä on ollut tiedon välittäminen. Markkinoinnin ja tiedotuksen kautta on haettu tunnettuutta hankkeen tarjoamille neuvontapalveluille ja mm. sen verkkosivuille. Tässä on onnistuttu hyvin ja hanke on ollut paljon esillä mm. eri tapahtumista tehtyjen uutisointien kautta. Eri tapahtumista on asiakasryhmille tiedotettu verkkosivuilla ja lisäksi suorilla sähköpostituksilla sekä muutamien tilaisuuksien osalta suorapostituksilla. Lukuisat järjestetyt tapahtumat heijastuvat selkeästi suurena mediatiedotteiden määränä hankkeen määrällisissä tuloksissa. Hanke on teettänyt ensimmäisenä toimintavuonna yksityisellä mainostoimistolla erillisen markkinointi- ja tiedotussuunnitelman (Toimenpidesuunnitelma). Suunnitelmassa on esitetty mm. verkkosivujen sisältörakenteeseen liittyviä tavoitteita, kuten konkreettisuus, asiakaslähtöisyys, riittävästi faktoja, jne. Lisäksi suunnitelmassa on mm. esitykset markkinoinnin potentiaalisista toimenpiteistä. Suunnitelma on nimensä mukaisesti lähinnä yleinen listaus toimenpiteistä markkinoinnin edistämiseksi sekä toimenpiteiden alustava aikataulu. Esimerkiksi varsinainen tiedotussuunnitelma esitetään Toimenpidesuunnitelmassa hankkeelle erikseen tehtäväksi. 4 Yhteenveto arvioinnista Tiedonvälitystilaisuuksien osalta kävijät ovat saadun palautteen perusteella olleet hyvin tyytyväisiä. Välittömän palautteen kerääminen asiakkailta onkin hyvä käytäntö, jolla toiminnan luonnetta voidaan välittömästi suunnata kohderyhmän näkemysten ja toiveiden pohjalta. Hankkeen tekninen toteutus, talous ja seuranta kokonaisuudessaan ovat olleet mallikasta. Metsäkeskuksen ja hankeen toteuttajien kokemus hanketyöstä näkyy helppona seurattavuutena sekä talouden läpinäkyvyytenä, joka varmasti helpottaa tehtäessä päätöksiä Metsäkeskuksen tulevista hankerahoituksista.

13 Looginen jatkumo hankkeen toiminnalle lienee juuri hankkeelle vuodelle 2014 suunniteltu jatkotoiminta. Positiivisia esimerkkikohteita ja toteutuksia on hyvä tuoda esille ja se on nimenomaan tiedonvälityshankkeen työtä. Tiedottamisessa yhtenä painoalueena kannattaisi pitää myös alan teknistä kehitystä, joka mahdollistaa bioenergian hyödyntämisen vaivattomasti. Vanha imago työläästä ja nokisesta puulämmityksestä istuu tiukassa, kun todellisuus voi olla jo täysin muuta. Tiedotuksessa bioenergian roolia kokonaisuudessaan ja sen merkitystä alue- ja kansantaloudellisesti kannattaa tuoda esille. Mahdollisissa tulevissa energiahankkeissa voisi myös ajatella bio- tai puuenergian erityttämistä täysin omaksi hanketeemaksi. Muihin uusiutuvan energian käyttömuotoihin liittyvä tiedonvälitys istuu loogisesti esimerkiksi alueellisiin energianeuvontahankkeisiin, joissa kattavasti käydään läpi ja vertaillaan asiakkaille eri vaihtoehdot. Verkkopalvelun asiakkaiden kautta on opinnäytetyön yhteydessä tullut palautteena mm. se, että haluttaisiin ns. perinteisiä esitteitä ja tietolehtisiä sekä nettitiedotusta. Tiedonvälityksessä näyttäisi siten olleen tilaa ja tilaustakin suuremmalle määrälle julkaisuja, joissa olisi esitelty mm. bioenergian kohteittaisia toteutuksia. Painetun tai verkon kautta ladattavan tiedotus- ja tietomateriaalin osalta työhön olisi hyvä sisällyttää materiaalin päivityksiä, kun on kyse tiedonvälityshankkeesta. Ala muuttuu ja kehittyy kaiken aikaa ja kuluttajat kaipaavat ajassa pysyvää tietoa ja tuoreita esimerkkejä. Järjestettyjen ajankohtaisten teematilaisuuksien sekä retkeilyjen avulla on saatu toki aktivoitua osa kohderekisterinkin asiakkaista, mutta kaikkia niillä ei tavoiteta. Lämpösaneerauksen nykyinen kohderekisteri on hyvä alku. Sen jatkokehittämisen osalta on olennaista ratkaista jo aiemmin hankkeen väliarvioinnissa esitetyt kysymykset mm. rekisterin ylläpitäjästä ja maksullisuudesta. Sehän on kuitenkin nähtävissä erityisesti yrityksiä palvelevana potentiaalisten asiakkaiden lähderekisterinä. Niinpä sen sisältö pitää saada sille tasolle, että yritykset ovat valmiita maksamaan sen käytöstä. Tämä tarkoittaa mm. nykyistä suurempaa määrää kiinteistökokoluokan kohteita. Pienkohteiden osalta voimavaroja lienee järkevä suunnata siten, että kohteet saadaan itse hakemaan lisätietoa mm. hankkeen päivitetyiltä verkkosivuilta. Hankkeen verkkosivujen ulkoinen toteutus on selkeä ja toimiva. Pääpaino sivustolla on uusiutuvan energian alan ajankohtaisessa uutisoinnissa sekä kootussa kohderekisterissä toimijoineen. Varsinainen suora tietotarjonta on sivustolla vähäisempää. Jatkotoiminnassa olisi hyvä panostaa alan asiantuntemukseen ja koota sivuille esimerkiksi tietoa eri bioenergian tuotantomenetelmistä; laitekuvauksia ja muutama esimerkkikohde jokaisesta. Nyt linkit ohjaavat tiedon hakijan liian kauas ja tiedon hankinta voi tyrehtyä liian monimutkaisiin linkkireitteihin; esim. Hake Tietoa hakelämmityksestä Motiva

14 Hankkeen materiaaleissa ei mainittu varsinaista pääteemaa enää vuodelle 2013, kuten aiempina vuosina (2010 maatilojen energiaohjelma, 2011 tuulivoima, 2012 lämpöyrittäjyys). Teema-ajatus on hyvä näinkin pitkän hankkeen kohdalla, koska sen avulla toimintaan on mahdollisuus saada lisää tehoa ja motivaatiota. Teemoitus on nyt toiminut hankkeen sisäisenä ohjenuorana ainakin alkuvaiheessa. Jatkossa teemoitusta voisi kokeilla jopa puolivuosittain, koska aihealueita on kuitenkin useita. Hankkeessa on hienosti edetty bioenergian perustason tiedonvälityksessä. Se on sisältänyt tiedotusta metsäenergian korjuusta ja menetelmistä, tarjolla olevista tukimahdollisuuksista, lämpöyrittäjyydestä, biolämmön eri vaihtoehdoista kiinteistöissä, jne. Joiltakin osin toiminta on hieman hajaantunut, ehkä mediamyllytyksen mukana, ja perustietoa on välitetty melko laajalti uusiutuvista energioista kuten tuuli- ja aurinkoenergiasta sekä lämpöpumpuista. Osaltaan ne toki kuuluvat samaan energiapalettiin, joskaan eivät ole välttämättä maakunnallisia vahvuusaloja. Hieman vähemmälle tiedotukselle ovat jääneet mm. peltoenergia sekä biokaasutuotanto, jotka kuitenkin yhteistyössä muiden hankkeiden kanssa ovat tavoitteiden mukaisesti osin mukana. Puupellettien pien- ja alueelliseen tuotantoon liittyvä yritystoiminta ja sen mahdollisuudet ei ole ollut hankkeessa juuri lainkaan esillä. Jatkotoiminnassa hyvänä tavoitteena voisi olla siirtyminen perustiedon välitysportaalta seuraavalle eli toteutusten aktivoinnin tasolle. Hankkeen painopiste on ollut selkeästi metsäenergiassa ja erityisesti sen tuotannossa. Toisena painopiste alueena on ollut hakkeeseen perustuva lämpöyrittäjyys. Jatkotoiminnassa ja lämpösaneerausten toteutusten aktivoinnissa hankkeen kohderekisteri voi olla avaintekijänä, jolla saadaan liikkeelle pienkohteiden saneerauksia ja toisaalta lisätään lämpöyrittäjyyden volyymiä maakunnassa. On erittäin vaikea arvioida hankkeen toimenpiteiden ja suorien tuotosten vaikutusta bioenergia-alan kokonaiskehitykseen maakunnassa. Ongelma on yleisesti tiedostettu ja todettu eri yhteyksissä. Eri toimenpiteiden vaikutukset ovat yleensä pitkäaikaisia ja hankkeiden merkitys lopullisissa investointi- ja muissa ratkaisuissa jää epäselväksi. Selvää kuitenkin on, että BIOMAS 2 hankkeen vaikutukset ovat olleet positiivisia ja toiminta on ollut erittäin näkyvää kautta maakunnan.

15 Lähteet Puun energiakäyttö Metsätilastotiedote 15/2013. Metla. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Bioenergia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa , muistio Pohjois-Karjalan alueellinen maaseutuohjelma Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelma 2015

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 KAIBIO Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 Bioenergiaohjelman lähtötilanne Kainuun puuenergiaohjelma 1999-2006 Ohjelmatyön toteutus Kainuun Etu Oy (hallinnoija) Ohjelman laatija Kajaanin yliopistokeskus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Pro Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki

Pro Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki Pro Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki Toimintasuunnitelma Tiivistelmä Reijo Laine Projektipäällikkö Senior & Sons Oy Pro HINKU- hanke Uusikaupunki Hankkeen avulla toteutetaan systemaattisesti vision

Lisätiedot

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Taustaa Bioenergiaohjelman suunnittelu aloitettiin Lapin TE-keskuksen aloitteesta joulukuussa 2008 Ohjelma päivitettiin syksyllä 2009 Lapin bioenergian koordinaatiohankkeen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjalaisianäkökulmia uusiutuvaan energiaan

Pohjois-Pohjalaisianäkökulmia uusiutuvaan energiaan Pohjois-Pohjalaisianäkökulmia uusiutuvaan energiaan Biomas-hankkeen energiaretki Kylpylähotelli Eden, Oulu 21.3.2013 22.3.2013 E N ER G I A M E T S Ä Sivu 1 Esityksen teemat - Energiametsä-hanke Pohjois-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Haemme 31.12.2014 saakka kestävää jatkoaikaa ja 60 089 euron lisärahoitusta Palvelevat puuyritykset -hankkeen toteuttamiselle.

Haemme 31.12.2014 saakka kestävää jatkoaikaa ja 60 089 euron lisärahoitusta Palvelevat puuyritykset -hankkeen toteuttamiselle. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Tapio Sivula PL 156 60101 SEINÄJOKI Muutoshakemus Palvelevat puuyritykset -hanke Hankenumero 9915, päätösnumero 24486, Dnro 1875/3560-2010 Haemme 31.12.2014 saakka kestävää

Lisätiedot

OHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN. Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä

OHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN. Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä OHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä Projektin tarve: Mihin tarpeeseen, haasteeseen tai ongelmaan projektilla haetaan

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä 5.6.2009 Pasila

MMM:n hallinnonalan energiapäivä 5.6.2009 Pasila MMM:n hallinnonalan energiapäivä 5.6.2009 Pasila Metsäkeskus Pohjois-Karjala PUUENERGIANEUVONTA metsäkeskuksissa käytännön esimerkkejä Lämpöyrittäjyyden kehittyminen Lähde: TTS 2008 Pilkeyrittäminen verkossa

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm. Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.fi Maataloussektorin osuus energiankäytöstä Maataloussektorin

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ympäristötieto, -kasvatus ja -toiminta Ympäristöasioiden hallinta sekä materiaali- ja energiatehokkuus TOIMINTA-AJATUS Vanamo-hanke edistää ja tukee Päijät-

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen 1 Hankkeiden taustaa Metsätalouden kehittämishankkeet on ideoitu alueellisissa metsäohjelmissa Tavoite: Toimialan kehittämisen pullonkaulat hankkeistetaan,

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankkeiden toteuttaminen ELY-keskuksesta rahoitettujen kehittämishankkeiden toteuttajille

Maaseuturahaston hankkeiden toteuttaminen ELY-keskuksesta rahoitettujen kehittämishankkeiden toteuttajille Maaseuturahaston hankkeiden toteuttaminen ELY-keskuksesta rahoitettujen kehittämishankkeiden toteuttajille Kukka Kukkonen ja Pirjo Onkalo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Päivitetty 2.2.2017 Sivu 1 3.2.2017

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta

Lisätiedot

BIOMAS bioenergiaa maaseudulle 2 - tiedonvälityshanke

BIOMAS bioenergiaa maaseudulle 2 - tiedonvälityshanke BIOMAS bioenergiaa maaseudulle 2 - tiedonvälityshanke BIOMAS bioenergiaa maaseudulle 2 tiedonvälityshanke 2(19) SISÄLLYSLUETTELO: 1. Taustaa...3 2. Kohderyhmä ja hyödyn saajat...5 3. Hankeorganisaation

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Kuljetusketjujen energiakatselmus

Kuljetusketjujen energiakatselmus Kuljetusketjujen energiakatselmus Helsingin messukeskus 17.5.2006 Pertti Koski 1 Motiva Oy tuottaa palveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. 2 Motivan palvelut Energianhallinnan

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10 METKA hanke Energiaseminaari 23.4.10 Hanke Perustettu vuoden 2007 lopussa Tavoiteltu loppuraportointi 2011 loppuun Hankkeen hallinnoija mhy Kanta Häme Hankkeen toteuttajaosapuolena mhy Päijät Häme Hankekumppaneina

Lisätiedot

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely 24.2.2016 Antti Niemi POVERIA BIOMASSASTA Toteutusaika: 1.9.2015-30.6.2018 Budjetti: 798 645 Päärahoittaja: ELY-keskus Euroopan maaseuturahaston varoista Tavoite: Uusiutuvan

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus. Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012

Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus. Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012 Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012 1 Tausta: Biomas -hankkeen tavoitteet Biomas hankkeen tavoitteena on saada tiedonvälityksen

Lisätiedot

Putkeen menee! hanke

Putkeen menee! hanke Putkeen menee! hanke Vesiosuuskuntien toiminnan kehittämis- ja koulutushanke 1.1.2012-30.6.2014 Yleistä Putkeen menee!-hankkeesta Yleishyödyllinen kehittämishanke Hakijana ja toteuttajana Maveplan Oy Kesto

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013

Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013 11.4.2008 Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Valtakunnalliset hankkeet ohjelmien toteuttamisen

Lisätiedot

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS Elomatic Oy Kirsi Sivonen 1.10.2009 ELOMATIC ON LAAJA-ALAINEN SUUNNITTELUTOIMISTO Elomatic toimii kone-, prosessi-, energia- ja laivanrakennusteollisuudessa

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA vuosiseminaari 7.10.2014 Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke Harri Jyrävä, Ramboll Finland Oy Savo-Karjalan aluehankkeen koordinointi: Harri Jyrävä ja Teemu Matilainen , Savo-Karjala

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Hankkeen keskeiset tavoitteet

Hankkeen keskeiset tavoitteet Hankkeen keskeiset tavoitteet Hankkeen luomien edellytysten seurauksena maakuntaan syntyy omina hankkeinaan Vähintään yksi maatilojen /kuntien yhteinen biokaasulaitos, joka tuottaa keskitetysti liikennebiokaasua

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto 26.10.2016 Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Hankkeen tavoitteena on kehittää puutavaran ja

Lisätiedot

Metsä. Evaluointi. Puhuu

Metsä. Evaluointi. Puhuu Metsä 2014 Evaluointi Puhuu Metsä Puhuu Evaluointi Esityksen ja keskustelun rakenne! Mitä on tehty Tärkeimmät havainnot Tulokset tavoitteisiin peilaten Työstöä ja ideoita Evaluointi Haastateltava Organisaatio

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Hankkeen viestintäsuunnitelma

Hankkeen viestintäsuunnitelma Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa (S20136) 15. elokuuta 2016 / 1 Hankkeen viestintäsuunnitelma 1. Hankkeen kuvaus Ydinosaajat-hankkeessa luodaan malli koulutusorganisaatioiden

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

BIOMAS BIOENERGIAA MAASEUDULLE 2 -TIEDONVÄLITYSHANKE 2010-2013

BIOMAS BIOENERGIAA MAASEUDULLE 2 -TIEDONVÄLITYSHANKE 2010-2013 1.1.-30.6.2010 BIOMAS BIOENERGIAA MAASEUDULLE 2 -TIEDONVÄLITYSHANKE 2010-2013 Väliraportti hankkeeseen osallistuville kunnille Raportointikausi 1.1.-30.6.2010 Sisällysluettelo 1. Hankkeen toteuttaja...3

Lisätiedot

Tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskevat toimet (M01) Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info

Tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskevat toimet (M01) Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info Tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskevat toimet (M01) Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Tuki ammatillista koulutusta ja taitojen hankkimista koskeville

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Yhteistyöllä potkua kestävien energiaratkaisuiden ja osaamisen vientiin ja kansainvälistymiseen

Yhteistyöllä potkua kestävien energiaratkaisuiden ja osaamisen vientiin ja kansainvälistymiseen Yhteistyöllä potkua kestävien energiaratkaisuiden ja osaamisen vientiin ja kansainvälistymiseen Sisältö ylimaakunnalliseksi bioenergiahankkeeksi Päivitetty 4.12.2008 9.12.2008 / KK 1 Hankkeen tausta Bioenergia

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan energianeuvontahanke

Pohjois-Karjalan energianeuvontahanke Pohjois-Karjalan energianeuvontahanke Rakentajailta 2 Energia 21.11.2013 Joensuu Pasi Pitkänen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Toimintaympäristö Metsäenergia Hake, puru, kuori, kutterinlastu, polttopuu Turve Hitaasti uusiutuva, nostoa tai käyttöä ei tueta Mukana bioenergiaohjelmassa siksi, että

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori Bioenergian Lappi-seminaari 11.5.2010 Jaakko Repola, Anssi Ahtikoski, Mikko Hyppönen Antti Hannukkala Bioenergiaa metsistä

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Lämpöyrittäjyydestä elinvoimaa kuntiin

Lämpöyrittäjyydestä elinvoimaa kuntiin Lumen 1/2017 TEEMA-ARTIKKELI Lämpöyrittäjyydestä elinvoimaa kuntiin Antti Sirkka, insinööri (AMK), projektipäällikkö, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, ACE-ryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu Asiasanat:

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

P-K: n ELY-keskuksen energiatukipalvelut 2010

P-K: n ELY-keskuksen energiatukipalvelut 2010 P-K: n ELY-keskuksen energiatukipalvelut 2010 TEMin, TEKESin ja MMM:n Energiatuet bioenergian ja energiansäästön edistämiseen Pohjois-Karjalan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala 26.2.2010 1 TEMin

Lisätiedot