ULKOINEN ARVIOINTI BIOMAS BIOENERGIAA MAASEUDULLE 2 - HANKE. Anssi Kokkonen. AvainEnergia Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ULKOINEN ARVIOINTI BIOMAS BIOENERGIAA MAASEUDULLE 2 - HANKE. Anssi Kokkonen. AvainEnergia Oy 1.10.2013"

Transkriptio

1 ULKOINEN ARVIOINTI BIOMAS BIOENERGIAA MAASEUDULLE 2 - HANKE Anssi Kokkonen AvainEnergia Oy AvainEnergia Oy Länsikatu Joensuu Puh Y-tunnus:

2 Sisällys 1 Hankkeen yleiskuvaus Hankkeen tavoitteet ja toiminta Tulosmittarit Ulkoisen arvioinnin toteutus Arvioinnin tulokset Määrä- ja laatutavoitteiden toteutuminen Ohjelmatason tavoitteiden toteutuminen Kehitystarpeiden tunnistaminen hankkeen toiminnasta Yhteenveto arvioinnista Lähteet... 15

3 1 Hankkeen yleiskuvaus BIOMAS bioenergiaa maaseudulle 2 hanke on jatkoa Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen vuosina toteuttamalle BIOMAS bioenergiaa maaseudulle hankkeelle. BIOMAS 2 hankkeen toiminta-alueena on Pohjois-Karjalan maakunta ja sen lopullisina hyödynsaajina ovat maakunnan yrittäjät, mukaan lukien maa- ja metsätilat. Hanketta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Ohjelmassa hanke kuuluu toimintalinjaan Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen ja sen alla edelleen toimenpiteeseen Ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet. Hankkeen hyväksytty kokonaiskustannusarvio on , josta EU:n ja valtion rahoitusosuus on Kuntien rahoitusosuus on ja yksityinen rahoitusosuus Hanke on käynnistetty vuoden 2010 alusta ja se päättyy vuoden 2013 loppuun. Hankkeelle on asetettu ohjausryhmä, jossa ovat edustettuina Metsäkeskus Pohjois-Karjala, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan Ely- keskus, Itä-Suomen yliopisto, Pikes Oy, Josek Oy, Keti Oy, MTK- Pohjois-Karjala (Maataloustuottajain Pohjois-Karjalan liitto) sekä METO Metsäalan Yrittäjät ry. 1.1 Hankkeen tavoitteet ja toiminta BIOMAS tiedonvälityshankkeen päätavoitteena on tiedonvälityksen keinoin edesauttaa bioenergiainvestointipäätöksiä maakunnan maatiloilla ja muissa yrityksissä sekä käynnistää bioenergiaan kosketuksissa olevia yritysinvestointihankkeita. Pyrkimyksenä on toteuttaa niin Kansallisen energia- ja ilmastostrategian kuin Pohjois-Karjalan eri alueellisten ohjelmienkin tavoitteiden mukaisia toimia bioenergian käytön lisäämiseksi. Hankesuunnitelmassa tavoitteeksi on kirjattu mm. retkeily- ja esittelytarkoituksiin soveltuvien yritysten, maatilojen ja maastokohteiden kartoitus sekä tätä tukeva tiedonvälitysjärjestelmä. Tavoitteena on myös yrittäjien omien innovaatioiden tukeminen sekä toiminta linkkinä ylimaakunnalliseen, kansalliseen ja kansainväliseen yhteistoimintaan. Tavoitteiden saavuttamiseksi hankesuunnitelmassa on kirjattu eri toimenpiteitä. Näitä ovat mm. - tiedon välityksen internetjärjestelmän jatkosuunnittelu, testaus, käyttöönotto ja kehittäminen,

4 - asiakassegmentoidut ja vuositeemoitetut tiedonvälitystilaisuudet, retkeily ja julkaisut, - tiedon välitys o yhteistyömahdollisuuksista muiden kehittämis- ja edistämisorganisaatioiden sekä hankkeiden kesken, o eri raaka-aineiden hiili- ja energiataseista sekä bioenergiatuotteiden kehittymisestä, o maatilojen energiasuunnitelma- ja katselmustoiminnan (Maatilojen energiaohjelma MENO) tarjoamista mahdollisuuksista sekä siihen liittyvistä asiantuntijapalveluista, o energiatehokkuudesta ja energian säästöstä, - retkeily- ja esittelytarkoituksiin soveltuvien maatilojen, yritysten ja maastokohteiden kartoitus ja niitä esittelevän tiedonvälitysjärjestelmän rakentaminen, - hankkeen tarjoamien mahdollisuuksien markkinointi eri yhteyksissä. 1.2 Tulosmittarit Mittarit Hankkeen toteutumista seuraavat määrälliset mittarit ovat: - Tiedonvälitystilaisuudet - Mediatiedotteet - Julkaisut - Palveluja tuottavien yritysten lukumäärä kaksisuuntaisessa tiedotusverkossa - Yritys-/henkilökohtaisten kartoitusyhteydenottojen määrä - Tiedotustilaisuuksien osallistujamäärä - Metsähakkeen laitoskäyttömäärä maakunnassa hankkeen lopussa on tasolla MWh/v - Lämpöyrityskohteiden määrän kehitys jatkuu myönteisenä Ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa on tiedonvälitystaulukkoon lisätty seuranta yhteistyöstä muiden hankkeiden ja eri organisaatioiden kanssa. Määrälliset tavoitteet lukuina Hankkeen määrällisiksi tavoitteiksi on asetettu seuraavat: - Kahdensuuntaiset tiedonvälitykset verkossa 150 kpl - Tiedonvälitystilaisuudet 45 kpl - Mediatiedotteet (lehdet, radio, TV) 55 kpl

5 - Julkaisut 3 kpl Laadulliset tavoitteet ja mittarit Hankesuunnitelmassa on hankkeen laadullisena tavoitteeksi asetettu muodostaa verkostotoiminta siten, että negatiivisia reklamaatioita tulee mahdollisimman vähän. Tavoitteeksi on asetettu, että 90 % verkostojärjestelmässä mukana olevista yrityksistä kokee toiminnan myönteisenä. Lisäksi tiedonvälitystilaisuuksien palautekeskiarvo asteikolla 1 5 tulee olla vähintään 4. Laadullisena mittarina on, että myönteisten palautteiden osuus kaikista palautteista on vallitseva. 2 Ulkoisen arvioinnin toteutus Lähtökohdat Arvioinnin lähtökohtana oli toisaalta selvittää hankkeelle asetettujen tavoitteiden ja toteutuksen vastaavuutta sekä toisaalta arvioida potentiaalisia jatkokehitystoimia. Tilaajan kanssa käydyn neuvottelun sekä hankkeelle jo tehdyn väliarvioinnin tulosten perusteella työn tärkeimmäksi osioksi nostettiin esitykset ja arviot hankkeen jatkokehitystyöstä. Arvioinnin aineistot Arvioinnissa on ollut käytettävissä kaikki olennainen hankkeessa tuotettu materiaali. Hankkeen toteutusta arvioitaessa on hyödynnetty myös jo aiemmin tehtyä edeltävän hankkeen ulkoista arviointia sekä hankkeen väliarviointia sekä niissä esiin nousseita kehittämistarpeita ja suosituksia. Kirjallista materiaalia on täydennetty puhelimitse ja henkilökohtaisesti tehdyillä haastatteluilla, joissa edustettuina ovat olleet hankkeen olennaisimmat sidosryhmät. Kirjalliset aineistot - Projektisuunnitelma - Väliraportit (seitsemän väliraporttia, saakka) - Ohjausryhmän kokousten pöytäkirjat ja liitemateriaalit, mm. markkinointisuunnitelma (pöytäkirjat saakka) - Hankkeen julkaisut sekä tiedotteet - BIOMAS hankkeen ulkoisen arvioinnin loppuraportti, Itä-Suomen yliopiston Alue- ja

6 kuntatutkimuskeskus Spatian Raportteja 1/ Projektityö BIOMAS- tiedonvälityspalstan kehittäminen, UEF, Bioenergia-alan asiantuntijoiden yliopistotasoinen täydennyskoulutus, Ulla Kaasinen & Marjo Kostamo, Spatian väliarvioinnin raportti Haastattelut Arviointia varten haastateltiin hankkeen toteutuksesta vastaava henkilöstö, kaksi satunnaisesti valittua ohjausryhmän jäsentä sekä kaksi satunnaisesti valittua yritysedustajaa internet- sivujen tiedonvälityspalvelusta. Haastatteluun valittiin myös kaksi sidosryhmäedustajaa, jotka ovat tehneet yhteistyötä esim. tapahtumajärjestelyjen yhteydessä hankkeen kanssa. Edellä mainittujen lisäksi hanke itse toteutti internet- palveluun tietonsa antaneiden kohteiden haastattelun, jossa päivitettiin kohteiden lämpösaneerauksen tilannetta sekä näkemyksiä palvelun toimivuudesta. Haastattelun tulokset olivat arvioinnin käytettävissä. Hankehenkilöstöltä ja ohjausryhmän jäseniltä kysyttiin mm. toteutuksen onnistumisista, todetuista hidasteista tai esteistä sekä esiin nousseista kehittämistarpeista. Myös rahoituksen toimivuus hanketoiminnassa otettiin esille. Internet- palvelun yritysedustajilta (toimijoilta) kysyttiin mm. näkemyksiä palvelun toimivuudesta ja merkityksestä. 3 Arvioinnin tulokset 3.1 Määrä- ja laatutavoitteiden toteutuminen Hankkeen väliarvioinnissa on todettu, että hanke etenee hyvin kohti asetettuja tavoitteita. Tässä arvioinnissa oli käytössä väliraportin tilannetieto Tuolloin hankkeen määrälliset tavoitteet olivat jo selkeästi ylittyneet. Erityisesti järjestettyjen tilaisuuksien määrä on lähes kaksinkertainen tavoitteeseen nähden. Määrässä heijastuu aktiivinen yhteistyö tapahtumajärjestelyissä muiden hankkeiden ja organisaatioiden kanssa, mikä on myös yhtenä hankkeen seurattavana mittarina. Yhteistyöhankkeita ei ole nimetty hankkeen väliraporteissa, mutta ne ovat löydettävissä tapahtumien listalta. Tilaisuuksia on järjestetty laajalti eri uusiutuvan energian sektoreilta, vaikka pääpainotus onkin ollut metsäenergiassa.

7 Taulukko 1. Hankkeen määrällisten tavoitteiden toteutuminen. Tavoite Toteutuma Kahdensuuntaiset tiedonvälitykset verkossa 150 kpl 156 kpl Tiedonvälitystilaisuudet 45 kpl 84 kpl osallistujia yht hlöä Mediatiedotteet (lehdet, radio, TV) 55 kpl 79 kpl Julkaisut 3 kpl 3 kpl Metsähakkeen laitoskäyttömäärä maakunnassa Lämpöyrityskohteiden määrän myönteinen kehitys MWh/v ei raportoitua tulostietoa, (yli MWh/v, Metla 2012) ei asetettu ei tulostietoa Kahdensuuntaiset tiedonvälitykset verkossa- kategoria sisältää lämmityksen uudistamisesta kiinnostuneita ja tietonsa verkkopalveluun luovuttaneita kohteita. Hanke toteutti elokuussa 2013 kohteiden puhelinhaastattelun, jossa päivitettiin tilannetta. Haastatteluun tavoitettiin 119 kohdetta. Niistä 22 kohteessa oli saneeraus toteutettu ja 33 haastateltavaa pyysi poistamaan kohteen rekisteristä. Taulukon 1 toteutumassa ovat mukana kaikki rekisterissä olleet kohteet. Toteutuneiden kohteiden osalta ei ole tietoa, mikä on bioenergian osuus ratkaisuissa. Palveluja tuottavien yritysten lukumäärälle verkossa ei ole asetettu numeerista tavoitetta, mutta se on esitetty hankkeen yhtenä seurattavana määrällisenä mittarina. Palvelua tarjoavien toimijoiden lukumäärä verkkopalvelussa oli 29 kpl (tilanne ). Kohdekartoituksessa painopistettä on suunnattu suurempiin kiinteistöihin, joissa saneerauksella on myös saatavissa määrällisesti suurimpia tuloksia mm. päästöleikkauksissa. Rajallisten henkilöresurssien puitteissa toimintatapa on järkevä ja tarjoaa osaltaan paremmin potentiaalia myös alan yritystoiminnalle, mm lämpöyrittäjyydelle. Hankkeessa asetettiin alun perin tavoitteeksi kolme tabloid- julkaisua, joka myöhemmin on tarkennettu väliraportissa kolmeksi julkaisuksi. Painettuja julkaisuja hankkeessa on tehty kaksi kappaletta: yksi tabloid- julkaisu (painosmäärä 2000 kpl) ja hankkeen esite (painosmäärä 100 kpl). Lisäksi hanke on yhteistyössä Wenet- hankkeen kanssa julkaissut lämpöyrittäjyyttä ja hakeketjua kuvaavan dvd- filmin Lämpöä metsästä. Filmistä on tuotettu 100 kpl jaettavia dvd- levyjä ja lisäksi se on raportin mukaan katsottavissa internetin kautta. Hankkeen verkkosivujen kautta filmiä ei ollut raporttia tehtäessä suoraan löydettävissä, mutta hakukoneen kautta filmi oli löydettävissä ja katsottavissa.

8 Pääosin hankkeen määrälliset tavoitteet ovat loogisia ja kuvaavat hyvin tiedonvälityksen konkreettista toteutumista. Tavoitteet on myös saavutettu ja pääosin reilusti ylitetty. Laadulliset tavoitteet ovat tyypillisesti hankalampia todentaa, mikä tulisi jo niiden asettamisessa huomioida. Tehtyjen kyselyjen ja haastattelujen perusteella hankkeen verkostoon kuuluvat yritykset ovat kokeneet hankkeen pääosin positiivisena. Onko tällaisten yritysten määrä tavoitteen mukaisesti yli 90 %, jää kuitenkin todentamatta. Hankkeessa ei ole raportoitu suorista reklamaatioista, mikä myös täyttää osaltaan laadullisen tavoitteen. Hankkeelle on asetettu mitattavissa oleva tavoite metsähakkeen maakunnallisen laitoskäytön osalta. Tavoite MWh/v on Metlan tilastoinnin perusteella (2012) jo reilusti ylittynyt, mikä olisi raportoinnissa positiivisena mainittavissa. Tämä on selkeä todennettavissa oleva mittari, joskaan hankkeen osuutta kehityksessä ei voida todentaa. Jo edeltäneen hankkeen loppuarvioinnissa on todettu nykyistä laajempi uusiutuvan energian käytön seuranta tärkeäksi. Sikäli nyt arvioidun hankkeen tavoitteiden asettaminen ei ole olennaisesti muuttunut kootun palautteen pohjalta. Laadullisissa tavoitteissa numeerisesti mitattu palautekeskiarvo on tulosta yhteensä 14 tilaisuuden yhteydessä kysytystä 419 osallistujan tyytyväisyydestä. Vastaajien määrä on reilu 11 % koko tilaisuuksiin osallistuvien määrästä. Palautekeskiarvoon 4,2 voidaan olla tyytyväisiä huomioiden samalla suhteellisen pienen otosmäärän. 3.2 Ohjelmatason tavoitteiden toteutuminen Hankesuunnitelmassa on esitetty hankkeen ja sen tavoitteiden liitynnät kansainvälisistä aina kansallisiin ja alueellisiin ohjelmiin. Tavoitteet pohjautuvat Suomen energia- ja ilmastrategiaan, jossa on esitetty kansalliset tavoitteet ja toimenpiteet uusiutuvan energian osuudelle vuoteen Strategian päämääränä on täyttää Suomen osuus EU:n jäsenmailleen asettamista päästörajoituksista kasvattamalla uusiutuvan energian osuutta kokonaisenergian kulutuksesta. Hankkeen tavoitteet on edelleen linjattu seuraavissa kansallisen tason ohjelmissa esitettyjen uusiutuvan energian sekä bioenergia-alan tavoitteiden mukaisesti: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , Pohjois-Karjalan alueellinen maaseutuohjelma , Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelma Ohjelmatason tavoitteiden täyttymistä on arvioitu jo ensimmäisen BIOMAS hankkeen loppuarvioinnissa eikä jatkohankkeen aikana ole ollut havaittavissa poikkeamista tai ristiriitoja ohjelmatavoitteisiin. Pyrkimyksenä on ollut fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla

9 polttoaineilla, joka lisää bioenergian käyttöä ja siten parantaa yritystoiminnan mahdollisuuksia erityisesti maaseutualueilla. Jatkohankkeen toimenpiteet ovatkin pääasiallisesti olleet hyvin linjassa ohjelmatason tavoitteiden kanssa ja osaltaan edesauttaneet uusiutuvan energian kasvun vauhdittamisessa. 3.3 Kehitystarpeiden tunnistaminen hankkeen toiminnasta Potentiaalisten lämpösaneerauskohteiden kartoitus ja sähköinen rekisteri Nykyisen kohderekisterin kokoaminen on ollut usean vuoden työ, joka aloitettiin jo edeltävän hankkeen aikana. Väliarvioinnissa 2011 on esitetty mm. väestötietojärjestelmän hyödyntämistä öljylämmitteisten kotitalouksien poiminnassa sekä koeluontoista neuvontapalvelun suoramarkkinointia. Toimintatapa on kokeilemisen arvoinen, mikäli neuvontapalvelun tuotepaketit on selkeästi suunniteltu, määritetty ja tarvittaessa hinnoiteltu. Kotitalouksissa on erityisen suuri potentiaali lukumääräisesti. Öljy- tai kaasulämmityksessä olevia omakotitaloja on Pohjois- Karjalassa Tilastokeskuksen mukaan (tilanne ) yhteensä kpl. Bioenergian käytön kasvutavoitteiden sekä kansallisten päästöleikkausten tavoitteiden kannalta olisi hyvä, että neuvonnassa keskityttäisiin bioenergiaan pohjautuviin päälämmitysmuotoihin ja näitä tukeviin ratkaisuihin. Kohde- ja toimijarekisterin kehittäminen markkinapaikkana myös kuluttajatasolla edellyttää sitä, että palveluja tarjoavia yrityksiä saadaan nykyistä huomattavasti aktiivisemmin ja enemmän mukaan palveluun. Nykyisistä tarjoajista vain kymmenkunta tarjoaa tuotteita tai palveluja suoraan kuluttajakohteisiin ja näistäkin osa pääasiassa maakunnan ulkopuolella. Todennäköisesti suuri osa lämpösaneerausta suunnittelevista tekee lopullisen päätöksen ns. myyntipuheiden pohjalta, eli myyvän yrityksen taidot ja palvelu ratkaisevat. Onkin tärkeää, että markkinapaikassa mukana olevilla yrityksillä on aidosti tarjolla monipuolisia bioenergiaratkaisuja. Kohderekisteri toimii jo nykyisellään osin markkinapaikkana, kun esimerkiksi lämpöyrittäjille on sieltä tarjolla suoraan lämmön ostosta kiinnostuneiden kohteiden yhteystietoja. Mikäli näitä hieman suurempia kiinteistö- ja vastaavia lämpökohteita saadaan rekisteriin mukaan enemmän, on palveluja tarjoavilla yrityksillä todennäköisesti myös kiinnostusta maksaa palvelun käytöstä. Päätavoite kohderekisterille voisikin olla, että lämmityssaneerauksesta kiinnostuneet pienkohteet hyödyntävät tehokkaasti verkkosivujen tietotarjontaa ja ottavat tarvittaessa yhteyttä neuvontahenkilöihin. Tällöin edellytetään myös sitä, että verkkopalvelussa on nykyistä kattavammin tietoa eri ratkaisuista (esim. infokortit) sekä laajempi ja monipuolisempi

10 esimerkkikohteiden rekisteri. Suurempien lämpökohteiden osalta rekisterin tavoitteena voisi olla lämpöyrittäjyyden aktivointi. Hankkeen toiminnaksi tavoiteltu Retkeily- ja esittelytarkoituksiin soveltuvien maatilojen, yritysten ja maastokohteiden kartoitus ja niitä esittelevän tiedonvälitysjärjestelmän rakentaminen ei ehtinyt hankeaikana toteutukseen. Tietoa toteutuneista bioenergiakohteista kuitenkin tarvitaan ja sitä haetaan aktiivisesti tukemaan päätöksentekoa. Monipuolinen bioenergian tuotantokohteiden esittely verkkosivujen yhteydessä on tarpeellinen jatkotoimi hankkeelle, kun pyritään aktivoimaan saneerauksessa vielä viivytteleviä kohteita. Hankehallinto ja raportointi Hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut hankeaikana säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Rytmitykseen on vaikuttanut hankkeen väliraportointien sekä -maksatusten ajoittuminen ohjausryhmän käsiteltäväksi. Hankkeen hallinnointi on sujunut rutiinilla ja tehdyt raportoinnit ovat pääsääntöisesti johdonmukaisia. Myös hankehenkilöstön työnjako on ollut ilmeisen toimivaa ja hanke on edennyt tavoitteiden mukaisesti, vaikka jokainen tekijöistä on joutunut jakamaan työaikaansa myös hankkeen ulkopuolisiin työtehtäviin. Toiminnan läpinäkyvyyttä ja avoimuutta kuvastaa hyvin se, että hankkeen kaikki väliraportit ja seurantalomakkeet ovat verkkosivujen kautta vapaasti ladattavissa ja luettavissa. Toimintatapa on hankkeissa erittäin harvinainen ja toimii parhaiten juuri yleisessä tiedonvälityshankkeessa. Julkaisut ja tiedotteet sekä muu materiaali Hankkeessa on tehty tavoitteena olleet kolme julkaisua. Määrä on suhteellisen pieni ottaen huomioon pitkän toteutusajan, mutta selittynee painotuksella internet- pohjaiseen tiedon välitykseen. Materiaalina on myös käytetty paljon muiden organisaatioiden (esim. Motiva Oy) ja muissa hankkeissa tehtyjä julkaisuja. Jatkotoimintaa ajatellen hyvänä käytäntönä voisi olla kustannustehokkaiden verkkojulkaisujen käyttö. Verkkojulkaisut sopisi loogisena lisänä esimerkiksi nykyiselle Energianlähteet- sivulle. Julkaisujen alta olisi löydettävissä ladattavaa tiivistä täsmätietoa, esimerkiksi biolämpötekniikan uusimmista ratkaisuista, polttoaineiden varastoinnista tai muusta asiaan liittyvästä aiheesta. Hankkeessa tehdyt julkaisut ja muu materiaali on hyvä löytyä helposti sähköisessä muodossa suoraan verkkosivujen kautta.

11 Tilaisuudet ja tapahtumat Tapahtumia on hankkeessa järjestetty eri teemoista laajasti ja riittävän tiheään. Ne ovat keränneet mittavan osanottajamäärän ja myös näkyvyys mediassa on ollut hyvä. Osanottajilta on kerätty kirjallista palautetta 14 kertaa ja palautekeskiarvo on hyvä. Tapahtumia on pyritty järjestämään pitkälti vuositeemojen mukaisesti. Tapahtumalistalla heijastuu jossain määrin se, että hankkeen toimesta on vastattu paljon myös ulkopuolelta tuleviin tapahtumapyyntöihin. Resursseihin nähden tilaisuuksien määrä on hyvä ja sitä tuskin voi vastaavissa hankkeissa määrällisesti nostaa. Jatkotoiminnassa hyvä tavoite voisi olla, että tilaisuuksien avulla saataisiin aktivoitua mm. saneerausten toteutuksia. Tähän on jo pyritty hankkeen toteuttamilla kohdevierailuilla, joita tarvittaisiin huomattavasti lisää ja erilaisiin bioenergian kohteisiin. Verkkosivut Verkkosivujen kehitystyö on ollut alusta asti yhtenä tärkeänä tehtävänä. Sivustoja on uusittu hankkeen alkuvaiheessa mm. edellisen hankkeen ja sen arvioinnin pohjalta. Sivustojen päivityksessä on hyödynnetty lisäksi opinnäytetyötä, joka hankkeessa teetettiin lämmityskohde- ja toimijarekisterin kehittämiseksi. Internetsivujen päivityksessä haettiin rekisterin parempaa toimivuutta sekä sivujen parempaa käytettävyyttä yleisesti. Rekisterissä olevien kohteiden ja toimijoiden haku eri tarpeiden mukaan toimiikin kohtuullisen hyvin. Yrityksiä voi hakea palvelusta vapaasti tai rajaten vain tiettyyn energiamuotoon tai palveluun. Yritykset voivat tutustua lämmityssaneerausta harkitseviin kohteisiin sekä ottaa halutessaan suoraan yhteyttä kohteisiin ja tarjota palveluitaan. Palvelun toiminta kahdensuuntaisesti ei ole aivan vastannut odotuksia, mikä toisaalta oli osin odotettavissa. Toisaalta tilanne ei edes välttämättä ole verkkopalvelun keinoin korjattavissa, kun kyse on erityisesti kuluttajia palvelevien yritysten kohdalla toimintakulttuurista; kiinnostuneen asiakkaan oletetaan ottavan itse yhteyttä. Sivusto kokonaisuudessaan palvelee myös bioenergiasta lisätietoa hakevaa kohtuullisesti, joskin suora tiedon tarjonta jää hieman pintapuoliseksi. Tietoa tarjotaan lähinnä muiden organisaatioiden sivustojen kautta, jolloin haku voi tyrehtyä liian monimutkaiseen linkkien ja alasivujen verkostoon. Kaikki hankkeessa tuotetut julkaisut eivät myöskään olleet löydettävissä suoraan verkkosivujen kautta. Hankkeessa on tehty merkittävästi yhteistyötä muiden alaa sivuavien hankkeiden kanssa. Tiedon levittäminen saman alan hankkeista jää nykyisillä verkkosivuilla puuttumaan. Toimiva tapa voisi

12 olla erillinen yhteistyöhankkeiden linkkisivu, jossa olisi maininta pääasiallisten yhteistyöhankkeiden teemoista. Tiedotushankkeiden verkkosivujen benchmarking- toimintaan on suomalaisten hanketietokantojen kautta vähän mahdollisuuksia. Vertailussa BIOMAS- sivusto pärjää hyvin selkeydellään. Mikäli jatkossa tiedonvälityksessä halutaan parhaaksi, tulee sivuilla panostaa tarjottavan tiedon laatuun, mm. esimerkkitoteutuksia tarvitaan alalta monipuolisesti sekä tarkennettuja tietopaketteja kustakin bioenergian sektorista. Markkinointi ja tiedotus Hankkeen keskeisenä tehtävänä on ollut tiedon välittäminen. Markkinoinnin ja tiedotuksen kautta on haettu tunnettuutta hankkeen tarjoamille neuvontapalveluille ja mm. sen verkkosivuille. Tässä on onnistuttu hyvin ja hanke on ollut paljon esillä mm. eri tapahtumista tehtyjen uutisointien kautta. Eri tapahtumista on asiakasryhmille tiedotettu verkkosivuilla ja lisäksi suorilla sähköpostituksilla sekä muutamien tilaisuuksien osalta suorapostituksilla. Lukuisat järjestetyt tapahtumat heijastuvat selkeästi suurena mediatiedotteiden määränä hankkeen määrällisissä tuloksissa. Hanke on teettänyt ensimmäisenä toimintavuonna yksityisellä mainostoimistolla erillisen markkinointi- ja tiedotussuunnitelman (Toimenpidesuunnitelma). Suunnitelmassa on esitetty mm. verkkosivujen sisältörakenteeseen liittyviä tavoitteita, kuten konkreettisuus, asiakaslähtöisyys, riittävästi faktoja, jne. Lisäksi suunnitelmassa on mm. esitykset markkinoinnin potentiaalisista toimenpiteistä. Suunnitelma on nimensä mukaisesti lähinnä yleinen listaus toimenpiteistä markkinoinnin edistämiseksi sekä toimenpiteiden alustava aikataulu. Esimerkiksi varsinainen tiedotussuunnitelma esitetään Toimenpidesuunnitelmassa hankkeelle erikseen tehtäväksi. 4 Yhteenveto arvioinnista Tiedonvälitystilaisuuksien osalta kävijät ovat saadun palautteen perusteella olleet hyvin tyytyväisiä. Välittömän palautteen kerääminen asiakkailta onkin hyvä käytäntö, jolla toiminnan luonnetta voidaan välittömästi suunnata kohderyhmän näkemysten ja toiveiden pohjalta. Hankkeen tekninen toteutus, talous ja seuranta kokonaisuudessaan ovat olleet mallikasta. Metsäkeskuksen ja hankeen toteuttajien kokemus hanketyöstä näkyy helppona seurattavuutena sekä talouden läpinäkyvyytenä, joka varmasti helpottaa tehtäessä päätöksiä Metsäkeskuksen tulevista hankerahoituksista.

13 Looginen jatkumo hankkeen toiminnalle lienee juuri hankkeelle vuodelle 2014 suunniteltu jatkotoiminta. Positiivisia esimerkkikohteita ja toteutuksia on hyvä tuoda esille ja se on nimenomaan tiedonvälityshankkeen työtä. Tiedottamisessa yhtenä painoalueena kannattaisi pitää myös alan teknistä kehitystä, joka mahdollistaa bioenergian hyödyntämisen vaivattomasti. Vanha imago työläästä ja nokisesta puulämmityksestä istuu tiukassa, kun todellisuus voi olla jo täysin muuta. Tiedotuksessa bioenergian roolia kokonaisuudessaan ja sen merkitystä alue- ja kansantaloudellisesti kannattaa tuoda esille. Mahdollisissa tulevissa energiahankkeissa voisi myös ajatella bio- tai puuenergian erityttämistä täysin omaksi hanketeemaksi. Muihin uusiutuvan energian käyttömuotoihin liittyvä tiedonvälitys istuu loogisesti esimerkiksi alueellisiin energianeuvontahankkeisiin, joissa kattavasti käydään läpi ja vertaillaan asiakkaille eri vaihtoehdot. Verkkopalvelun asiakkaiden kautta on opinnäytetyön yhteydessä tullut palautteena mm. se, että haluttaisiin ns. perinteisiä esitteitä ja tietolehtisiä sekä nettitiedotusta. Tiedonvälityksessä näyttäisi siten olleen tilaa ja tilaustakin suuremmalle määrälle julkaisuja, joissa olisi esitelty mm. bioenergian kohteittaisia toteutuksia. Painetun tai verkon kautta ladattavan tiedotus- ja tietomateriaalin osalta työhön olisi hyvä sisällyttää materiaalin päivityksiä, kun on kyse tiedonvälityshankkeesta. Ala muuttuu ja kehittyy kaiken aikaa ja kuluttajat kaipaavat ajassa pysyvää tietoa ja tuoreita esimerkkejä. Järjestettyjen ajankohtaisten teematilaisuuksien sekä retkeilyjen avulla on saatu toki aktivoitua osa kohderekisterinkin asiakkaista, mutta kaikkia niillä ei tavoiteta. Lämpösaneerauksen nykyinen kohderekisteri on hyvä alku. Sen jatkokehittämisen osalta on olennaista ratkaista jo aiemmin hankkeen väliarvioinnissa esitetyt kysymykset mm. rekisterin ylläpitäjästä ja maksullisuudesta. Sehän on kuitenkin nähtävissä erityisesti yrityksiä palvelevana potentiaalisten asiakkaiden lähderekisterinä. Niinpä sen sisältö pitää saada sille tasolle, että yritykset ovat valmiita maksamaan sen käytöstä. Tämä tarkoittaa mm. nykyistä suurempaa määrää kiinteistökokoluokan kohteita. Pienkohteiden osalta voimavaroja lienee järkevä suunnata siten, että kohteet saadaan itse hakemaan lisätietoa mm. hankkeen päivitetyiltä verkkosivuilta. Hankkeen verkkosivujen ulkoinen toteutus on selkeä ja toimiva. Pääpaino sivustolla on uusiutuvan energian alan ajankohtaisessa uutisoinnissa sekä kootussa kohderekisterissä toimijoineen. Varsinainen suora tietotarjonta on sivustolla vähäisempää. Jatkotoiminnassa olisi hyvä panostaa alan asiantuntemukseen ja koota sivuille esimerkiksi tietoa eri bioenergian tuotantomenetelmistä; laitekuvauksia ja muutama esimerkkikohde jokaisesta. Nyt linkit ohjaavat tiedon hakijan liian kauas ja tiedon hankinta voi tyrehtyä liian monimutkaisiin linkkireitteihin; esim. Hake Tietoa hakelämmityksestä Motiva

14 Hankkeen materiaaleissa ei mainittu varsinaista pääteemaa enää vuodelle 2013, kuten aiempina vuosina (2010 maatilojen energiaohjelma, 2011 tuulivoima, 2012 lämpöyrittäjyys). Teema-ajatus on hyvä näinkin pitkän hankkeen kohdalla, koska sen avulla toimintaan on mahdollisuus saada lisää tehoa ja motivaatiota. Teemoitus on nyt toiminut hankkeen sisäisenä ohjenuorana ainakin alkuvaiheessa. Jatkossa teemoitusta voisi kokeilla jopa puolivuosittain, koska aihealueita on kuitenkin useita. Hankkeessa on hienosti edetty bioenergian perustason tiedonvälityksessä. Se on sisältänyt tiedotusta metsäenergian korjuusta ja menetelmistä, tarjolla olevista tukimahdollisuuksista, lämpöyrittäjyydestä, biolämmön eri vaihtoehdoista kiinteistöissä, jne. Joiltakin osin toiminta on hieman hajaantunut, ehkä mediamyllytyksen mukana, ja perustietoa on välitetty melko laajalti uusiutuvista energioista kuten tuuli- ja aurinkoenergiasta sekä lämpöpumpuista. Osaltaan ne toki kuuluvat samaan energiapalettiin, joskaan eivät ole välttämättä maakunnallisia vahvuusaloja. Hieman vähemmälle tiedotukselle ovat jääneet mm. peltoenergia sekä biokaasutuotanto, jotka kuitenkin yhteistyössä muiden hankkeiden kanssa ovat tavoitteiden mukaisesti osin mukana. Puupellettien pien- ja alueelliseen tuotantoon liittyvä yritystoiminta ja sen mahdollisuudet ei ole ollut hankkeessa juuri lainkaan esillä. Jatkotoiminnassa hyvänä tavoitteena voisi olla siirtyminen perustiedon välitysportaalta seuraavalle eli toteutusten aktivoinnin tasolle. Hankkeen painopiste on ollut selkeästi metsäenergiassa ja erityisesti sen tuotannossa. Toisena painopiste alueena on ollut hakkeeseen perustuva lämpöyrittäjyys. Jatkotoiminnassa ja lämpösaneerausten toteutusten aktivoinnissa hankkeen kohderekisteri voi olla avaintekijänä, jolla saadaan liikkeelle pienkohteiden saneerauksia ja toisaalta lisätään lämpöyrittäjyyden volyymiä maakunnassa. On erittäin vaikea arvioida hankkeen toimenpiteiden ja suorien tuotosten vaikutusta bioenergia-alan kokonaiskehitykseen maakunnassa. Ongelma on yleisesti tiedostettu ja todettu eri yhteyksissä. Eri toimenpiteiden vaikutukset ovat yleensä pitkäaikaisia ja hankkeiden merkitys lopullisissa investointi- ja muissa ratkaisuissa jää epäselväksi. Selvää kuitenkin on, että BIOMAS 2 hankkeen vaikutukset ovat olleet positiivisia ja toiminta on ollut erittäin näkyvää kautta maakunnan.

15 Lähteet Puun energiakäyttö Metsätilastotiedote 15/2013. Metla. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Bioenergia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa , muistio Pohjois-Karjalan alueellinen maaseutuohjelma Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelma 2015

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ympäristötieto, -kasvatus ja -toiminta Ympäristöasioiden hallinta sekä materiaali- ja energiatehokkuus TOIMINTA-AJATUS Vanamo-hanke edistää ja tukee Päijät-

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely 24.2.2016 Antti Niemi POVERIA BIOMASSASTA Toteutusaika: 1.9.2015-30.6.2018 Budjetti: 798 645 Päärahoittaja: ELY-keskus Euroopan maaseuturahaston varoista Tavoite: Uusiutuvan

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto 26.10.2016 Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Hankkeen tavoitteena on kehittää puutavaran ja

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media.

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoite - Kuluttajien mielikuvat eri mediaryhmistä - Mukana 5 mediaryhmää - Kuluttajat arvioivat mediaryhmiä 44 ominaisuuden avulla Kohderyhmä ja tutkimusmenetelmä - Kohderyhmänä

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa

Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa Frami 9.4.2015 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Hanna Mäkimantila 2.4.2015 Hakujen avautuminen maaseutuohjelmassa on jatkuva haku haku

Lisätiedot

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Tulosta Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 1. 2. 3. 4. 5. 6. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: Taustatiedot Yleiset kuntaa koskevat kysymykset Iäkkäiden terveysliikunnan toteuttaminen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016 Hakijan ohje Sisältö: 1. Yleistä ESR-hausta 2. Haun erityispiirteet 3. Ohjeita hakemuksen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan energianeuvontahanke

Pohjois-Karjalan energianeuvontahanke Pohjois-Karjalan energianeuvontahanke Rakentajailta 2 Energia 21.11.2013 Joensuu Pasi Pitkänen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

OHJE TUENSAAJALLE SEURANTATIETOJEN TOIMITTAMISESTA

OHJE TUENSAAJALLE SEURANTATIETOJEN TOIMITTAMISESTA OHJE TUENSAAJALLE SEURANTATIETOJEN TOIMITTAMISESTA Seurantatietojen tavoitteiden saavuttaminen kertoo hankkeen onnistumisesta. Tuensaaja sitoutuu toimittamaan seurantatiedot myönteisen tukipäätöksen saatuaan.

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

Tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskevat toimet (M01) Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info

Tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskevat toimet (M01) Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info Tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskevat toimet (M01) Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Tuki ammatillista koulutusta ja taitojen hankkimista koskeville

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit EU-edunvalvontapäivä 5.2.2016 Yleistä uusiutuvan direktiivin uudistamisesta Koskee uusiutuvien energialähteiden direktiivin

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOIN- TIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖ- RÄÄN. Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet... 2

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Voit täyttää lomakkeen osissa. Muista tallentaa tekemäsi muutokset ennen kuin poistut järjestelmästä, tai jos poistut koneelta pitemmäksi aikaa.

Voit täyttää lomakkeen osissa. Muista tallentaa tekemäsi muutokset ennen kuin poistut järjestelmästä, tai jos poistut koneelta pitemmäksi aikaa. Väliraportti Väliraportti on osa vuosiselvitystä. Raportti tehdään tällä lomakkeella, ja se koskee kahta viimeksi päättynyttä avustusvuotta. Selvitys koskee ainoastaan sitä avustuskohdetta, jonka tiedot

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hakulanseeraustilaisuus 24.4.2015 Helsinki Sisältö Koordinaatiohankkeiden hakuprosessin

Lisätiedot

Miten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu

Miten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu Miten tukea haetaan? Valtteri Karhu Rahoitusta haetaan Eura2014 -järjestelmässä Rakennerahastojen viestintä, kuten hakuilmoitukset julkaistaan verkossa osoitteessa www.rakennerahastot.fi Sivustolla sivut

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy

Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Rastor Oy Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Yritykset toimivat hajautetuissa arvoverkostoissa, joissa on sekä suuria että pk yrityksiä/yhteisöjä.

Lisätiedot

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen Tausta ja tarpeet Tulevaisuudessa tuloksellisuus ja tuloksellisuuden todentaminen tulevat saamaan nykyistä suuremman painoarvon

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Yleishyödylliset investointihankkeet

Yleishyödylliset investointihankkeet Yleishyödylliset investointihankkeet Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 28.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 28.5.2015

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS HANKE-ESITTELY 14.4.2016 Tomi Kiuru, Motiva Oy ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS taustat ja lähtökohdat Energiatehokkuus on yksi tapa leikata laitoksen kustannuksia. Ns. Motivamallisissa

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

VOK-hankkeen vaikuttavuus Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeen arviointi 2010

VOK-hankkeen vaikuttavuus Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeen arviointi 2010 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VOK-hankkeen vaikuttavuus Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeen arviointi 2010 VOK-arviointiseminaari 30.11.2010 Outi Aarresola www.kihu.fi

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5. Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Koneyrittäjät ja MTK Tiedotustilaisuus Selvityksen taustaa Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien parissa kyselyn kuntien ja kaupunkien

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien

Lisätiedot

Maaseutuohjelman yritystukien suuntaaminen Keski-Suomessa ohjelmakaudella Yritystuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen

Maaseutuohjelman yritystukien suuntaaminen Keski-Suomessa ohjelmakaudella Yritystuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseutuohjelman yritystukien suuntaaminen Keski-Suomessa ohjelmakaudella 2014-2020 Yritystuki-info 11.6.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Sivu 1 27.5.2015 Yritystukien suuntaaminen Toteutetaan Manner-Suomen

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 ennakkoarviointi Arvioinnin tausta ja tehtävä Arvioinnin tavoitteena oli selvittää kehittämissuunnitelman vastaavuus alueen maaseutustrategiaan kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi Rovaniemi 7.6.2011 Laajakaistahankkeet EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat laajat hajaasutusalueiden laajakaistahankkeet - Pilottihankkeet Pertunmaa

Lisätiedot

Työelämä painopisteet 2016

Työelämä painopisteet 2016 Työelämä painopisteet 2016 VALTUUTETUN ROOLIN VAKIINNUTTAMINEN TYÖELÄMÄN TOIMIJANA Tiivis yhteistyö työsuojeluviranomaisen kanssa Sovinnollisten ratkaisujen edistäminen työelämän syrjintätapauksissa Neuvonta

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 24.11.2015 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista. Kehittämistyöryhmän kokous

Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista. Kehittämistyöryhmän kokous Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista Kehittämistyöryhmän kokous 13.3.2008 Heli Saarikoski, 13.3.2008 Tarkastelunäkökulma Mitä kehittämistarpeita AMO-prosessissa

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Paikkatietoverkosto. Strategia-kärkihanke

Paikkatietoverkosto. Strategia-kärkihanke Paikkatietoverkosto Strategia-kärkihanke Kansallinen paikkatietostrategia "Sijainti yhdistää" päivitettiin vuonna 2013. Tarkistettu strategia julkaistaan keväällä 2014. Tarkistetun strategian luonnos Taustamuistio

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden toteutumista.

Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden toteutumista. Arviointi ja vaikuttavuus Erasmus+ ammatillinen koulutus Aloituskoulutus 9. 10.9.2015 Poimintoja Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden

Lisätiedot

Viestinnän asiantuntijat

Viestinnän asiantuntijat Viestinnän asiantuntijat Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry ovat antaneet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Hanketuella rahoitettava toiminta Hankkeet eri aluetasoilla Hankkeiden valintaperusteet Hankesuunnitelma Ohjausryhmät Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hanketukien

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Energiatehokkuus: Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla - energiatehokkuuden koordinaatiohanke ProAgria Keskusten Liitto ry, Maarit Kari, maarit.kari@proagria.fi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 EVIVA Ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Sisällysluettelo Tavoite ja päämäärä... 2 EVIVA toimintaohjelman hallinto... 2 Päätoimenpiteet 2015... 2 Arviointi ja seuranta

Lisätiedot