Uusiutuvan energian linjauksia EU:ssa ja Suomessa Järkivihreä uusiutuva energia seminaari Forssa

Transkriptio

1 Uusiutuvan energian linjauksia EU:ssa ja Suomessa Järkivihreä uusiutuva energia seminaari Forssa Päivi Janka Hallitusneuvos TEM / Energiaosasto

2 Esityksen sisältö Kansallinen energia- ja ilmastostrategia 2013 (VNS 2/2013 vp) Ajankohtaista EU:n ilmasto- ja energiapolitiikasta: tavoitteet vuoden 2020 jälkeen ja muita aloitteita Kansalliset pitkän aikavälin tavoitteet

3 Kansallinen energia- ja ilmastostrategia Vuoden 2008 strategian päivitys Varmistetaan vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen Valmistetaan tietä kohti pitkän aikavälin tavoitteita Valtioneuvosto hyväksynyt , eduskuntakäsittely jatkuu Strategiassa käsiteltäviä aihealueita mm: EU:n energia- ja ilmastopolitiikka vuoden 2020 jälkeen Energiatehokkuus Joustokeinot ja hiilinielut Lisätoimet vuoteen 2020 mennessä Uusiutuva energia ja turve Puhtaan teknologian liiketoiminnan kehittäminen Mineraaliöljyn käytön vähentämisohjelma

4 Tavoitteet vuodelle 2020 EU Suomi Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 1) -20 % EU-tason tavoite Päästökauppasektorin päästöt 2) -21 % EU-tason tavoite Päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästöt 2) -10 % -16 % Uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukulutuksesta 20 % 38 % Biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista 10 % 20 % Energiatehokkuuden parantaminen 3) +20 % EU-tason tavoite 1) vertailuvuosi ) vertailuvuosi ) verrattuna vuonna 2007 arvioituun kehitykseen

5 Suomen päästökehitys (milj. tonnia hiilidioksidia) KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT, Mt CO2 ekv Päästöt yhteensä 20 Päästökauppasektori Ei-päästökauppasektori 10 Tarkennettu perusskenaario Ei-päästökauppasektorin tavoite

6 Suomen uusiutuvan energian kehitys (%-osuus loppukulutuksesta) 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET, osuus (%) loppukulutuksesta 15 % 10 % 5 % RES-direktiivin mukainen tavoite Perusskenaario Tarkennettu perusskenaario Eurostat tilasto 0 %

7 Suomen energian loppukulutuksen kehitys (TWh)

8 Suomen tavoitteet vuodelle 2020 Suomi on uralla kaikkien energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa

9 Strategian linjauksia (1/6); Bioenergia Pidetään kiinni metsähakkeen käytön 25 TWh:n tavoitteesta sähkön ja lämmön tuotannossa vuonna Edistetään metsäpohjaisen biomassan käyttöä kivihiilen korvaamiseksi siten, että kivihiilen voimalaitoskäyttö pääosin syrjäytyy vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi varmistetaan energiatuen riittävyys investointien tekemiseen ja selvitetään tarve uusille tukijärjestelmille pellettien, torrefioidun puun tai muiden biomassapohjaisten jalosteiden käytön edistämiseksi kivihiilipölykattiloissa. Metsähakkeen käytön lisäämiseen tähtäävien ohjauskeinojen osalta huolehditaan, että ne ovat pitkäjänteisiä ja ennakoitavissa. Eri energiatukien vaikutusta puumarkkinoihin seurataan.

10 Strategian linjauksia (2/6); Bioenergia Tavoitellaan maakaasun käytön korvaamista noin 10 prosentilla kotimaisesta puusta valmistetulla synteettisellä maakaasulla vuoteen 2025 mennessä. Bioenergian käytön lisääminen Suomen tavoitteiden mukaisesti tulee tapahtua kestävästi siten, etteivät luonnon monimuotoisuuden suojelu, vesiensuojelu ja muut ympäristönsuojelun tavoitteet vaarannu. Bioenergiaa koskevien kestävyyskriteerien valmistelussa pyritään varmistamaan, että kriteerit eivät muodostu sellaisiksi, että ne vaarantaisivat tai estäisivät kestävien kotimaisten biomassojen käytön energiantuotannossa ja siihen liittyvissä tukitoimissa Lisäksi pyritään varmistamaan, että kestävän biomassan poltto on päästölaskennassa myös jatkossa hiilineutraalia.

11 Strategian linjauksia (3/6); Tuulivoima Tuulivoimaloiden rakentamista joudutetaan kehittämällä suunnittelua ja lupamenettelyjä ja siten lupien saamista. Tuotantotavoitteeksi vuodelle 2025 asetetaan noin 9 TWh. Aiemmin asetettu tavoite vuodelle 2020 on 6 TWh. Jatketaan määrätietoisesti tuulivoiman investointeihin liittyvien esteiden poistamista. Selvitetään samalla keinoja, joilla voitaisiin edistää tuulivoimarakentamisen keskittämistä laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Valmistellaan vuonna 2013 merituulivoimademonstraatiohankkeen edellyttämät säädösmuutokset ja tuettavan hankkeen valintamenettelyn periaatteet.

12 Strategian linjauksia (4/6) Turve Turpeen energiakäyttöä vähennetään suunnitelmallisesti siten, ettei se korvaudu kivihiilellä. Hallitus asettaa tavoitteeksi, että turpeen energiakäyttö vähenee kolmanneksella viime vuosien keskimääräisestä tasosta (23 TWh) vuoteen 2025 mennessä. Seuraavan vuoden aikana kun nykyistä voimalaitoskantaa on käytössä, turvetta tarvitaan lämmityskaudella vähintään TWh, koska se ei ole korvattavissa esimerkiksi metsähakkeella tai muulla uusiutuvalla polttoaineella. Lisäksi on turvattava kohtuullinen noin 6 8 TWh ylivuotinen turvevarasto sääriskien tasaamiseksi. Hallitus pyrkii ohjaamaan uuden turvetuotannon luonnontilaisuusluokkiin 0-2 (poikkeuksellisesti 3) kuuluville soille ja edistämään näiden soiden saamista tuotantoon mm. varmistamalla lupakäsittelyn nopeus.

13 Strategian linjauksia (5/6);Mineraaliöljyn käytön vähentämisohjelma Tavoitteeksi asetetaan, että vuonna 2025 mineraaliöljyn osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta putoaa alle 17 %:iin. Edistetään toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotantoteknologioiden demonstrointia ja kaupallisen tuotannon käynnistymistä. Edistetään sellaisten laitosten rakentamista, jotka valmistavat kotimaisesta jätteestä ja metsäraaka-aineesta biopolttoainetta ja edistetään niiden käyttöä liikenteeseen ja lämmitykseen. Öljyn käytön vähentyessä on huolehdittava, että öljynkuljetuksiin varatun kuljetuskaluston väheneminen ei heikennä nykyistä toimitusvarmuutta ja huoltovarmuutta.

14 Strategian linjauksia (6/6); Sähkön pientuotanto Luodaan yksinkertaiset liittymistä ja verotusta koskevat menettelyt sekä yhtenäiset ohjeistukset pientuottajan sähköntuotannon myymiselle, hinnoittelulle ja laskutusmenettelylle vuoden 2013 aikana. Julkaistaan Energiamarkkinaviraston sähkön hintavertailupalvelun yhteydessä tiedot sähköyhtiöistä, jotka ostavat pientuottajien sähköä. Hallitus arvioi pientuotannon ylijäämäsähkön markkinoiden kehitystä vuoden 2013 aikana: Hallitus valmistelee tarvittaessa esityksen ostovelvoitteesta, mikäli yllä mainitut toimet (huom. linjauksia useita) osoittautuvat riittämättömiksi eikä voida varmistua siitä, että pientuottajan ylijäämäsähkölle löytyy markkinoilla ostaja riittävän helposti. Asetetaan työryhmä selvittämään mahdollisuudet edistää pientuotantoa. Työryhmän tehtävänä on arvioida pientuotannon roolia uusiutuvan energian sekä erityisesti rakennusten energiatehokkuuden edistämisessä ml. lähes nollaenergia- ja nollaenergiarakentaminen. Lisäksi työryhmän tehtävänä on pohtia toimenpiteitä pientuotannon kannattavuuden edistämiseksi.

15 Energian kokonaiskulutus * Lähde: Tilastokeskus, Energian hankinta ja kulutus

16 Noin puolet uusiutuvan energian lisäämisestä perustuu metsähakkeen käytön kasvuun ( ) Uusiutuvan energian lisäys primäärienergiana 39,2 TWh ja loppukulutuksena 37,5 TWh 6 % 16 % Metsähake 48 % Tuulivoima Lämpöpumput 15 % Liikenteen biopolttoaineet Muut 15 % Ryhmä muut sisältää mm. vesivoiman, puun pienkäytön, biokaasun, pelletit, Aurinkoenergian sekä metsäteollisuuden sivutuotteiden vähenemän 16

17 Kansainvälisen toimintaympäristön muutoksia energiasektorilla 2008 jälkeen Yhdysvaltojen liuskekaasutuotannon vaikutukset Maailman öljyntuotanto kasvaa edelleen Uusiutuva energia lisääntyy Päästöoikeuden alhainen hinta; päästökauppa ei tällä hetkellä ohjaa investointeja Kiinan energiankulutus kasvaa, mutta aiempaa hitaammin Saadaanko kattava kansainvälinen ilmastosopimus vuoden 2020 jälkeiselle ajalee?

18 EU:n pitkän aikavälin tavoitteet EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80%:lla (Komission vähähiilitiekartta 2050)

19 EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan strategiatyö vuoteen : EU:n vähähiilitiekartta vuoteen 2050, Energiatiekartta ja muut tiekartat EU:n linjaus kv. ilmastoneuvotteluissa: teollisuusmaat vähentävät päästöjään ryhmänä % vuoden 1990 tasosta 2013: Komission vihreä kirja 2030 tavoitteista Energia- ja ilmastopolitiikan kehikko vuoteen 2030 Millaiset tavoitteet asetetaan: montako ja tavoitteen/tavoitteiden taso: yksi (päästövähennystavoite) vai useampia (RES, tehokkuus) 2014: tammikuussa? Komission tiedonanto vuoden 2030 tavoitteista + papereita päästökaupan rakenteellisista muutoksista, energian hinnasta, kv. Ilmastoneuvotteluista, liuskekaasun ympäristövaikutuksista Eurooppaneuvosto maaliskuu 2014

20 Suomen linjauksia EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaan vuoden 2020 jälkeen Vuoden 2020 jälkeisten päästövähennystavoitteiden tulee olla linjassa ns. kahden asteen yleisen lämpenemistavoitteen kanssa. Ainoastaan yhden ohjausvaikutuksiltaan suunnitellusti toimivan tavoitteen eli päästövähennystavoitteen asettaminen johtaa todennäköisesti parhaimpaan kustannustehokkuuteen. EU:n yhteisen tai jäsenvaltiokohtaisen uusiutuvan energian tavoitteen tulisi olla ohjeellinen tai sitovan tavoitteen maltillinen, jotta kansalliselle energiapolitiikalle ja kansallisten olosuhteiden mahdollisille muutoksille jäisi riittävästi liikkumatilaa. Mahdollisen EU:n energiatehokkuustavoitteen tulisi olla ohjeellinen ja kansallisen tavoitteen Suomen itsensä määrittelemä.

21 Muita uusiutuvaan energiaan liittyviä EUaloitteita Direktiiviehdotus kiinteän ja kaasumaisen biomassan kestävyyskriteeristä: komission ehdotus lykkääntyy, raportti? Liikenteen biopolttoaineita ja bionesteitä koskeva ILUC-ehdotus neuvoston ja parlamentin käsittelyssä Päästökaupan backloading : päätöksiä syksyllä? Päästökaupan rakenteelliset muutokset: komission politiikkapaperi tai säädösehdotus vuosien 2013/2014 vaihteessa. Liittyy pohdintaan EU:n ilmasto- ja energiapolitiikasta vuoden 2020 jälkeen. Komission uudet valtiontukiohjeet vuonna 2014 sekä energian sisämarkkinoita, uusiutuvan energian tukijärjestelmiä ja yhteistyömekanismeja koskevat ohjeet syksyllä 2013

22 Biomassan kestävyyskriteerit Kiinteiden ja kaasumaisten biomassojen kestävyyskriteereitä valmisteltu komissiossa pitkään: Energiapääosasto lähetti ehdotuksen komission sisäiseen käsittelyyn (interservice) heinäkuussa Komission sisällä erilaisia näkemyksiä ehdotuksen sisällöstä; komissiossa keskustelu/valmistelu jatkuu. Metsäenergia Suomelle keskeinen. Suomi ollut aktiivinen ennakkovaikuttamisessa sekä komissioon että toisiin jäsenmaihin. Useat maat haluavat kestävyysskriteerit. Tämän hetkisten tietojen mukaan nykyinen komissio ei anna lainsäädäntöehdotusta biomassan kestävyyskriteereistä, todennäköisesti raportti. Vuoden 2020 jälkeiselle ajalle biomassan energiakäytön kestävyyttä ja 0-päästöisyyttä selvitellään komission sisällä; ei poistu asialistalta

23 Biomassalla on keskeinen rooli EU:n REStavoitteen saavuttamisessa

24 EU:ssa tuotettava biomassa (ktoe) Lähde: EU Commission

25 EU:ssa tuotettava biomassa ja tuonti Lähde: EU Commission

26 Pitkän aikavälin tavoitteet; Suomi Hallitusohjelman linjaus: Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta, johon päästään noudattamalla tiekarttaa kohti vuotta 2050 energiatehokkuuden nostamiseksi ja uusiutuvien energiamuotojen käytön tehostamiseksi. Energia- ja ilmastopolitiikan tiekartta 2050 Valmistelu parlamentaarisen komitean vetämänä 2 jäsentä / eduskuntapuolue, pj. elinkeinoministeri Vapaavuori Suppea 3 henkilön sihteeristö (TEM+YM) Toimikausi Tavoitteena saada tiekartta selontekona eduskuntaan kevätistuntokauden lopulla 2014

27 Sisältö (mahdollisesti, ei vielä linjauksia) Keskipitkä aikaväli (2030) EU:n 2030 tavoitteet Sähköjärjestelmän muutospaineet Pitkä aikaväli ( ) EU ja Suomi sitoutuneet % päästöjen vähenemään Skenaariotarkastelu + kriittisen polun menetelmä Kriittisen polun menetelmä mahdollisia aiheita: OL3:n jälkeen 0, 1, 2 tai 3 ydinvoimalaa CCS:n tulevaisuus Jos biomassan käyttö ei olekaan hiilineutraalia Vaihtoehtojen vaikutusarviot ja politiikan mahdollisuudet (cleantech)

28 Avoin ja osallistava valmistelu Käytössä olevia keinoja: Aloitusseminaari (webcasting) Otakantaa.fi keskustelu Tiedotteet, uutiset, some, toimittajien taustatilaisuudet Muita mahdollisuuksia: Asiantuntijatyöpajoja, mahdollisia aiheita Sähköjärjestelmän muutospaineet Biomassa Energiansäästö ja tehokkuus sekä rakennukset Verkkoaivoriihi ja gallupit Työn esittely seminaareissa Muiden alan toimijoiden viestikanavat

29 Kiitos!