OULUN SEUDUN ELINKEINORAKENNE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OULUN SEUDUN ELINKEINORAKENNE 1997 2006 2020"

Transkriptio

1 OULUN SEUDUN ELINKEINORAKENNE Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Oulunsalo, Tyrnävä sekä Ylikiiminki

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 1. OULUN SEUDUN TYÖPAIKAT Työpaikkamäärän kehitys Pendelöinti OULUN SEUDUN ELINKEINORAKENTEEN KEHITYS Työpaikkojen sijoittuminen toimialoittain TYÖPAIKAT KUNNITTAIN Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulunsalo Tyrnävä Ylikiiminki OULUN SEUDUN TYÖPAIKOILLE VARATUT ALUEET Oulun seudun yleiskaavan 2020 työpaikka-aluevaraukset Oulun seudun työpaikoille varatut alueet kunnittain ELINKEINOELÄMÄN NÄKEMYKSIÄ OULUN SEUDUN ELINKEINORAKENTEEN KEHITYKSESTÄ Arvio Oulun seudun elinkeinorakenteen kehityksestä Lähteet Liitetaulukot LIITE Kartat

3 JOHDANTO Tämä selvitys on jatkoa Oulun seudun elinkeinorakenne OULU tutkimukseen, joka julkaistiin kesäkuussa vuonna Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa Oulun elinkeinorakenteen kehitystä ja työpaikkojen sijoittumista kaupungin suuralueilla. Oulun elinkeinorakenteen kehityksestä ja aluetarpeista tehtiin arvio vuoteen Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Oulun seudun kuntien Hailuodon, Haukiputaan, Kempeleen, Kiimingin, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulunsalon ja Tyrnävän sekä lisäksi Ylikiimingin elinkeinorakenteen kehitystä, työpaikkojen sijoittumista ja Oulun seudun työpaikoille varattuja alueita. Oulun seudun elinkeinorakenne OULU selvitykseen haastateltiin eri alojen asiantuntijoita Oulun seudun elinkeinorakenteen kehityksestä, minkä perusteella tehtiin arvio Oulun työpaikkakehityksestä vuoteen Selvityksen haastatteluaineisto ja työpaikkaarvio antavat suuntaviivat myös koko seudun elinkeinorakenteen kehitykselle vuoteen Tutkimuksessa käytetyt tilastoaineistot sekä yritysrekisteri käsittävät Oulun seudun kymmenen kuntaa, mutta tutkimuksessa on tarkasteltu myös Ylikiiminkiä mahdollisuuksien mukaan. Ylikiiminki ja Oulu solmivat kuntaliitossopimuksen maaliskuussa Sen mukaan Ylikiiminki liittyy Oulun kaupunkiin Sopimuksen mukaan kaavoitusta ja kunnallistekniikkaa toteutetaan taloudellisten mahdollisuuksien mukaan tarkoituksena muodostaa asumiselle ja elinkeinojen harjoittamiselle hyvät mahdollisuudet tasapuolisesti kaupungin eri osissa (Ylikiimingin kunta, kaavoituskatsaus 2007). Oulun seudun yleiskaava 2020 laadittiin kuntien yhteisen yleiskaavatyön ensimmäisessä vaiheessa Hailuodon, Haukiputaan, Kempeleen, Kiimingin, Muhoksen ja Oulunsalon kuntiin sekä Oulun kaupunkiin. Ympäristöministeriö vahvisti ensimmäinen vaiheen helmikuussa vuonna Oulun seudun yleiskaava 2020:n muutos ja laajennus on kuntien yhteisen yleiskaavan toinen vaihe, jossa yleiskaavaa laajennettiin Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän kuntiin. Valtioneuvosto vahvisti yleiskaava ehdotuksen maaliskuussa Tässä selvityksessä on tarkasteltu edellä mainittujen kuntien työpaikka-aluevarauksia. 3

4 1. Oulun seudun työpaikat 1.1 Työpaikkamäärän kehitys Oulun seudun työpaikkamäärän kehitys on ollut väestökehityksen tavoin myönteistä tarkastelujaksolla Seudun työpaikkamäärä on kasvanut viidenneksen (21 %) vuodesta Oulun seudun kokonaistyöpaikkamäärä oli vuonna Työpaikkamäärän kehitys on hidastunut vuosituhannen vaihteen jälkeen. Seudun työpaikoista kolme neljäs osaa (77 %) sijaitsee Oulussa, ja suurin osa työpaikkamäärän kasvusta on luonnollisesti keskittynyt Ouluun. Oulussa oli työpaikkaa vuonna Seudun muissa kunnissa työpaikkamäärien osuudet vaihtelevat Kempeleen 5,7-prosentin ja Hailuodon 0,7- prosentin välillä seudun kaikista työpaikoista. Kempeleessä oli hieman yli työpaikkaa ja Haukiputaalla työpaikkaa vuonna Muhoksella työpaikkamäärä oli ja Kiimingissä ja Oulunsalossa oli hieman yli työpaikkaa. Limingassa oli ja Tyrnävällä työpaikkaa vuonna Lumijoen (413 työpaikkaa) ja Hailuodon (260 työpaikkaa) työpaikkamäärät ovat seudun alhaisimmat. Kuntien työpaikkamäärät ovat pääasiassa kasvaneet vuosina , lukuun ottamatta Hailuodon kuntaa, missä työpaikkamäärä laski 30 työpaikalla (kuva 1) Hailuoto Haulipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulusalo Tyrnävä Kuva 1. Työpaikkamäärän kehitys Oulun seudun kunnissa vuosina

5 Vuosi 2004 Muhos 2,9 % Kiiminki 2,6 % Haulipudas 5,1 % Liminka Tyrnävä 1,9 % 1,5 % Lumijoki Oulusalo 0,5 % 2,5 % Hailuoto 0,3 % Kem pele 5,7 % Oulu 77,1 % Kuva 2. Oulun seudun kuntien työpaikkamäärien suhteelliset osuudet Vuoden 2004 lopussa Oulun seudun työikäisestä väestöstä (15 74-vuotiaat) 62-prosenttia kuului työvoimaan. Työvoimasta työllisten osuus oli 88-prosenttia ( henkilöä). Työllisten osuus kasvoi työllisestä työlliseen vuosina Työvoiman ulkopuolella oli noin henkilöä, joista 21-prosenttia oli opiskelijoita vuonna Taulukko 1. Oulun seudun työvoima, työlliset, työttömät ja työvoiman ulkopuolinen väestö vuonna Yli 15-v. Työvoima väestö yhteensä Työlliset Työttömät Työvoiman ulkopuolella Opiskelijat Eläkeläiset Yhteensä Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulusalo Tyrnävä Oulun seutukunta % Hailuoto ,4 42,9 7,6 66,0 6,7 39,7 19,6 Haukipudas ,3 54,8 8,5 71,4 10,3 21,3 39,8 Kempele ,5 61,0 6,5 67,9 10,7 17,4 39,7 Kiiminki ,8 61,0 6,8 71,9 10,4 16,8 44,6 Liminka ,9 57,5 7,4 83,3 9,6 20,6 53,1 Lumijoki ,4 49,3 8,0 80,4 9,4 28,7 42,2 Muhos ,7 50,8 5,9 74,3 10,6 28,3 35,3 Oulu ,1 53,2 7,9 60,0 14,3 20,9 24,8 Oulusalo ,1 60,9 6,3 75,3 12,4 15,2 47,6 Tyrnävä ,3 52,6 7,7 81,9 10,6 24,1 46,5 Oulun seutukunta ,1 54,5 7,6 64,6 13,0 20,8 30,8 Muut 5

6 Seudun työpaikkaomavaraisuusaste oli 100,7 % vuonna Kunnittain työpaikkaomavaraisuudessa on kuitenkin suuria eroja. Seudun korkein työpaikkaomavaraisuus on Oulussa (121,2 %) ja alhaisin Kiimingissä (44,3 %). Keskitasoa (70 % 80 %) edustavat Hailuoto, Kempele ja Muhos. Oulun seudulla työllisyysaste on kehittynyt pääosin myönteisesti vuosina Vuonna 2004 koko maan työllisyysaste oli 66,3-prosenttia Oulun seudun työllisyysasteen ollessa 63-prosenttia. Oulun seudun korkein työllisyysaste on Kempeleessä (68,1 %) ja alhaisin Hailuodossa (57,5 %). Oulun seudun työttömyysaste on pääasiassa laskenut vuodesta Oulun seudun työttömyysaste oli 12,3 % vuonna Korkein työttömyysaste oli Hailuodossa (15,0 %) ja alhaisin Oulunsalossa (9,3 %) ja Kempeleessä (9,6 %) vuonna Pendelöinti Oulun seudun sisäinen sekä seudun rajan ylittävä työmatkaliikenne on kasvanut tasaisesti vuosina Ouluun matkaa työväkeä muista kunnista henkilöä päivittäin. Oulussa työssäkäyvistä kolme neljäsosaa (74 %) asuu Oulun seudulla ja Ylikiimingissä. Eniten Ouluun matkaa työväkeä seudulta Haukiputaalta, Kempeleestä ja Kiimingistä. Oulusta kotikuntansa ulkopuolella käy töissä henkilöä päivittäin, mistä puolet (51 %) suuntaa töihin Oulun seudun muihin kuntiin ja Ylikiiminkiin. Työmatkaliikenteen määrä on kasvanut sekä Oulusta seudulle että seudulta Ouluun tarkastelujaksona. Myös muualta Suomesta Ouluun ja Oulusta muualle Suomeen matkaa työväkeä aiempaa enemmän. Kiimingin, Oulunsalon, Kempeleen ja Haukiputaan työllisestä työvoimasta noin puolet pendelöi Ouluun päivittäin. Limingan ja Muhoksen työllisestä työvoimasta noin kolmas osa matkaa Ouluun töihin. Hailuodon, Lumijoen, Tyrnävän ja Ylikiimingin kuntien työllisesti työvoimasta noin neljäsosa pendelöin Ouluun päivittäin (kuva 3). Henkilömäärä Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulunsalo Tyrnävä Ylikiiminki Kuva 3. Pendelöijämäärän kehitys (hlö/vuosi) Oulun seudun kunnista ja Ylikiimingistä Ouluun vuosina

7 Taulukko 2. Pendelöijät (hlö/vuosi) Oulunseudulla ja Ylikiimingissä vuosina Muista kunnista Seudun ulkopuo- Oulun seudulta +Yli- Oulusta muihin Oulusta seudun Oulusta seudul- Vuosi Ouluun lelta Ouluun kiimingistä Ouluun kuntiin ulkopuolelle le + Ylikiiminkiin Muutos % ,4 1,2 12,7 9,5 6,8 12,9 2. Oulun seudun elinkeinorakenteen kehitys Oulun seudun kuntien työpaikkojen kehitystä on tarkasteltu päätoimialoittain. Päätoimialojen lisäksi on tutkittu informaatiosektorin työpaikkojen kehitystä ja niiden sijoittumista Oulun seudulla. Toimialojen selitykset löytyvät liitteestä yksi. Oulun työpaikkakehityksestä on tehty erillisselvitys Oulun seudun elinkeinorakenne OULU. Siitä johtuen Oulu jätetään tässä selvityksessä vähemmälle huomiolle. Oulun seudun suurin toimiala työpaikkamäärän perusteella on yhteiskunnalliset palvelut. Alan työpaikkamäärä on kasvanut viidenneksen (19 %) vuodesta Toiseksi suurin toimiala on teollisuus, jonka työpaikkamäärä oli korkeimmillaan vuosituhannen vaihteessa. Teollisuuden alalla oli työpaikkaa vuonna Rahoitus-, vakuutus- ja tutkimusalan työpaikkamäärä on kasvanut tasaisesti vuodesta Alalla oli työpaikkaa vuonna Tukku- ja vähittäiskaupan, rakentamisen, kuljetus, varastointi ja tietoliikenne-alan ja majoitus- ja ravitsemusalan työpaikkakehitys on ollut pääosin loivasti kasvavaa tarkastelujakson ajan (kuva 4) A,B,C Alkutuotanto D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J-K Kiinteistö-, vuokraus-, tutk+rahoitus LMNO Yhteiskunnalliset palvelut X Toimiala tuntematon Kuva 4. Työpaikkojen kehitys päätoimialoittain Oulun seudulla vuosina

8 Oulun seudun työpaikoista kolmannes (35 %) oli yhteiskunnallisten palvelujen työpaikkoja vuonna Teollisuuden työpaikkoja oli viidennes (18 %) ja rahoitus-, vakuutus- ja tutkimusalan työpaikkoja oli 15-prosenttia kaikista työpaikoista. Tukku- ja vähittäiskaupan -alan työpaikkoja oli joka kymmenes kaikista työpaikoista. Muiden alojen osuus kokonaistyöpaikkamäärästä vaihteli rakennusalan seitsemän prosentin ja sähkö-, kaasu- ja vesihuoltoalan 0,7-prosentin välillä (kuva 5) A,B,C Alkutuotanto 1 % 2 % D Teollisuus 18 % E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen 35 % 1 % 7 % G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta 15 % 7 % 3 % 11 % I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J-K Rahoitus, kiinteistö-, vuokraus-, tutkpalv. LMNO Yhteiskunnalliset palvelut X Toimiala tuntematon Kuva 5. Työpaikkojen suhteelliset osuudet toimialoittain Oulun seudulla Työpaikkojen sijoittuminen toimialoittain Tässä kappaleessa tarkastellaan työpaikkojen sijoittumista toimialoittain Oulun seudun kunnissa. Oulun seudun yritysrekisteri 2007, johon selvityksen työpaikkojen sijoittumisen tarkastelu perustuu, sisältää yksityisen sektorin yritystiedot. Julkisen sektorin työpaikkojen sijoittumista ei selvitetä tässä tutkimuksessa, vaikka Tilastokeskuksen työpaikkatiedot sisältävät sekä julkisen että yksityisen sektorin työpaikat. Alkutuotannon toimiala (A, B, C) sisältää maa-, riista-, metsä- ja kalatalousalat sekä kaivostoiminta ja louhinta-alan. Oulun seudulla alkutuotannon työpaikat sijoittuvat pääasiassa Ouluun (460 työpaikkaa), Tyrnävälle (289 työpaikkaa), Muhokselle (228 työpaikkaa) ja Liminkaan (226 työpaikkaa). Kaivostoiminnan työpaikat ovat pääosin Oulussa (87 työpaikkaa). Oulun seudun kalatalouden kokonaistyöpaikkamäärä oli 46 vuonna Kalatalouden 8

9 työpaikat sijoittuvat pääasiassa Hailuotoon ja Haukiputaalle. Oulun seudulla alkutuotannon toimipaikat ovat pääosin 0 4 henkilön yrityksiä. Oulussa on myös suurempia henkilön alkutuotannon yrityksiä (kartta 2). Sähkö-, kaasu- ja vesihuoltoalaan (E) kuuluu sähkön, kaasun ja lämmön tuotanto sekä sähkö-, kaasu-, lämpö- ja vesihuollon järjestäminen ja jakelu. Oulun seutukunnassa oli 580 alan työpaikkaa vuonna Kolme neljäsosaa (76 %) sähkö-, kaasu- ja vesihuoltoalan työpaikoista sijaitsee Oulussa. Teollisuuden (D) toimiala sisältää toimialoja elintarvikkeiden valmistuksesta jätteiden ja romujen kierrätykseen. Oulun seudulla teollisuuden työpaikkamäärä oli vuonna Kolme neljäsosaa (72 %) teollisuuden työpaikoista sijaitsee Oulussa ja joka kymmenes alan työpaikka sijaitsee Kempeleessä (13 %) ja Haukiputaalla (7 %). Teollisuuden toimipaikoista kaksi kolmasosaa (60 %) on 0 4 henkilön yrityksiä. Useampia yli 50 henkilön toimipaikkoja on Oulun lisäksi Haukiputaalla ja Kempeleessä (kartta 3). Rakennusalaan (F) kuuluu yleinen rakentaminen sekä erikoisalan rakentaminen rakennusten ja maa- ja vesirakentamisen osalta, rakennusasentaminen ja rakennusten viimeistely. Oulun seudulla rakennusalan työpaikkamäärä oli 6 100, joista kolme neljäs osaa (76 %) sijoittui Ouluun vuonna Noin viisi prosenttia alan työpaikoista sijoittuu Haukiputaalle (343 työpaikkaa), Kempeleeseen (314 työpaikkaa) ja Kiiminkiin (301 työpaikkaa). Kolme neljäsosaa rakennusalan toimipaikoista on 0 4 henkilön mikroyrityksiä. Niitä on jokaisessa kunnassa Oulun seudulla. Henkilöstömäärältään henkilön toimipaikkoja on jokaisessa Oulun seudun kunnassa Liminkaan ja Tyrnävää lukuun ottamatta. Yli 50 henkilön rakennusalan yritykset sijaitsevat Oulussa (kartta 4). Tukku- ja vähittäiskaupan alaan (G) kuuluu kaikenlaisten tavaroiden tukku- ja vähittäiskauppa sekä tavaroiden myyntiin liittyvät palvelut. Tukku- ja vähittäiskauppa muodostavat tavaroiden jakelun viimeisen vaiheen. Alaan kuuluvat myös moottoriajoneuvojen korjaus sekä henkilökohtaisten ja taloustavaroiden korjaus ja asennus myyjän toimesta. Oulun seudulla tukku- ja vähittäiskaupan työpaikkoja oli vuonna Neljä viidesosaa (80%) alan työpaikoista sijaitsee Oulussa. Muissa kunnissa tukku- ja vähittäiskaupan alan työpaikkamäärä vaihtelee Hailuodon noin 30 työpaikan ja Haukiputaan 580 työpaikan välillä. Oulun seudun yritysrekisterin mukaan Oulun seudulla oli noin tukku- ja vähittäiskaupan yritystä vuoden 2007 alussa. Kolme neljäsosaa kaikista alan yrityksistä on 0 4 henkilön mikroyrityksiä ja joka kymmenes yritys on 5 9 henkilön tai henkilön yritys. Alle kymmenen henkilön yrityksiä on jokaisessa Oulun seudun kunnassa. Yli 50 henkilön tukku- ja vähittäiskaupan yritykset keskittyvät Ouluun (kartta 5). 9

10 Majoitus ja ravitsemustoiminta alaan (H) kuuluvat yksiköt, jotka majoittavat asiakkaita ja/tai tarjoavat välittömästi nautittavaksi tarkoitettuja aterioita, välipaloja ja juomia. Siihen sisältyy sekä majoitus- että ateriapalvelut, koska nämä kaksi toimintaa on usein yhdistetty samaan yksikköön. Oulun seudulla alan työpaikkamäärä oli vuonna 2004, mistä neljä viidesosaa sijaitsee Oulussa. Muissa seudun kunnissa majoitus- ja ravitsemusalan työpaikkoja on melko vähän. Alan yrityksistä kolme neljäsosaa on 0 4 henkilön yrityksiä (kartta 6). Kuljetus, varastointi- ja tietoliikenne alaan (I) kuuluvat rautateitse, maanteitse, putkikuljetuksena, vesiteitse tai ilmateitse tapahtuva matkustajien tai tavaroiden kuljetus sekä siihen liittyvät tukitoiminnot, kuten esimerkiksi terminaali- ja pysäköintipalvelut, lastinkäsittely ja varastointi. Alaan sisältyy myös posti- ja tietoliikennetoiminnot sekä kuljetusvälineiden vuokraus ajajan tai käyttäjän kanssa. Kuljetus, varastointi ja tietoliikennealan työpaikkamäärä oli Oulun seudulla vuonna Alan työpaikoista neljä viidesosaa (80 %) sijaitsee Oulussa. Muiden kuntien välillä alan työpaikkamäärä vaihtelee Hailluodon 10 työpaikan ja Oulunsalon 280 työpaikan välillä. Yritysrekisterin mukaan Oulun seudulla oli noin 800 kuljetus, varastointi ja tietoliikennealan yritystä vuoden 2007 alussa, mistä neljä viidesosaa on 0 4 henkilön mikroyrityksiä. Kooltaan yli 50 henkilön alan yrityksiä on Oulussa (kartta 7). Rahoitus-, vakuutus- ja tutkimusalaan (JK) kuuluu pääasiassa yrityssektoriin suuntautunutta toimintaa. Lähes kaikki toiminnat voivat kohdistua myös kotitalouksille, kuten henkilökohtaisten ja taloustavaroiden vuokraus, tietokantapalvelut, etsivä-, vartiointi- ja turvallisuuspalvelut sekä sisustus ja valokuvauspalvelut. Rahoitustoiminta-alaan sisältyy rahoitus- ja vakuutustoiminta sekä pääasiassa niitä palveleva toiminta. Rahoitus-, vakuutus- ja tutkimusalan työpaikkamäärä oli Oulun seudulla vuonna Alan työpaikoista yli 90-prosenttia (92 %) kuuluu kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut - alaan. Oulun seudulla rahoitus-, vakuutus- ja tutkimuspalvelut -alan työpaikoista yli neljä viidesosaa (86 %) sijaitsee Oulussa. Seuraavaksi eniten alan työpaikkoja on Oulunsalossa (3 %) ja Haukiputaalla (3 %). Oulun seudun yritysrekisterin mukaan Oulun seudulla oli noin rahoitus, vakuutus- ja tutkimuspalvelut -alan yritystä vuoden 2007 alussa. Kolme neljäsosaa kaikista alan toimipaikoista on 0-4 henkilön mikroyrityksiä. Alan mikroyrityksiä on jokaisessa seudun kunnassa. Henkilöstömäärältään yli 50 henkilön toimipaikat sijaitsevat pääasiassa Oulussa (kartta 8). Yhteiskunnalliset palvelut toimialaan (L,M,N,O) sisältyy seuraavat pääluokat: julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus, koulutus, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut sekä muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut. Oulun seutukunnassa oli yhteiskunnallisten palvelujen työpaikkaa vuonna Alan työpaikoista puolet (49 %) on terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen työpaikkoja, neljännes (26 %) koulutuksen työpaikkoja ja 10

11 joka kymmenes on julkisen hallinnon alan (12 %) ja muut yhteiskunnalliset sekä henkilökohtaiset palvelut -alan (13 %) työpaikkoja. Yhteiskunnallisten palvelujen työpaikoista kolme neljäsosaa (78 %) sijaitsee Oulussa. Noin 5-prosenttia alan työpaikoista sijoittuu Haukiputaalle ja Muhokselle. Yritysrekisterin mukaan Oulun seudulla oli yhteiskunnallisten palvelujen yksityisen sektorin yritystä vuoden 2007 alussa. Näistä yrityksistä kolme neljäsosaa (82 %) on 0 4 henkilön toimipaikkoja, joita on jokaisessa kunnassa Oulun seudulla. Yli 50 henkilön yrityksiä on pääasiassa Oulussa. Useampi henkilön yritys on sijoittunut myös Kempeleeseen ja Liminkaan (kartta 9). Informaatiosektori (Information and Communication Technology, ICT, tieto- ja viestintätekniikka) koostuu tavara-, palvelu- ja sisältötuotannon toimialoista. ICT -ala ei varsinaisesti ole oma toimialansa vaan sektori, sillä tieto- ja viestintätekniikan tavaroiden, palveluiden ja sisällön tuotanto jakautuu monille eri toimialoille (kuva 6). Teollisuus Korkea teknologia Tukkukauppa Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne ICT-SEKTORI Liikeelämän palvelut, rahoitustoiminta Muut yhteiskun. henk.koht. palvelu Kuva 6. ICT-sektori jakaantuu monille eri toimialoille. Oulun seudulla oli informaatiosektorin työpaikkaa (laaja määritelmä, ks. liite 1) vuoden 2004 tietojen mukaan. ICT -sektorin työpaikkojen osuus on noin viidennes (16 %) seudun kaikista työpaikoista. Seudun informaatiosektorin kokonaistyöpaikkamäärä on kasvanut uudella työpaikalla eli 26-prosenttilla vuodesta Seudun ICT -sektorin työpaikoista kaksi kolmasosaa (59 %) on tavaratuotannon työpaikkoja ja viidesosa (21 %) palvelutuotannon sekä sisältötuotannon (20 %) työpaikkoja. Tavaratuotannon työpaikkamäärä on laskenut vuoden 2000 huipusta työpaikalla. Sisältötuotannon työpaikkamäärä on laskenut vuodesta 2003 lähtien. Palvelutuotannon työpaikkamäärä oli korkeimmillaan vuonna Vuonna 2004 palvelutuotannon työpaikkamäärä oli

12 Taulukko 3. Oulun seudun informaatiosektorin työpaikat vuosina (laaja määrittely). ICT-alan ICT-alan työpaikkojen Tavaratuotannon Palvelutuotannon Sisältötuotannon Vuosi työpaikkamäärä %osuus kaikista tp:sta työpaikkamäärä työpaikkamäärä työpaikkamäärä , , , , , , , , Oulun seudun tavaratuotannon työpaikasta neljä viidesosaa (78 %) kuuluu televisio- ja radiolähettimien sekä lankapuhelin- ja -lennätinlaitteiden valmistusalaan. Alan työpaikkamäärä on kasvanut yli sadalla työpaikalla vuosina e. Vuoden 2004 ennakkotietojen mukaan alan työpaikkamäärä oli Palvelutuotannon noin työpaikasta kaksi kolmasosaa (66 %) on tietojenkäsittelypalvelualan työpaikkoja. Teleliikennealan työpaikkoja on neljännes (26 %) palvelutuotannon työpaikoista. Oulun seudulla sisältötuotannon työpaikkoja on vajaa 1 100, joista puolet (51 %) on kustannusalan työpaikkoja (taulukko 4). ICT -sektorin yrityksiä on jokaisessa Oulun seudun kunnassa. Ouluun on keskittynyt henkilöstömäärältään sekä pieniä että suuria informaatiosektorin yrityksiä. Haukiputaalla, Kiimingissä, Oulunsalossa, Kempeleessä, Muhoksella ja Limingassa on lähinnä 0 9-henkilön yrityksiä sekä yksi tai useampi henkilön ICT -sektorin yritys. Informaatiosektorin yritysten sijoittuminen Oulun seudulle näkyy kartoissa 10 ja 11. Taulukko 4. Informaatiosektorin työpaikat Oulun seudulla vuosina 2002 ja 2003 sekä ennakkotiedot vuodelle Toimiala / Vuosi e Informaatiosektorin työpaikat yhteensä Tavaratuotanto Konttorikoneiden valmistus Tietokoneiden ja muiden tietojenkäsittelylaitteiden valmistus Eristettyjen johtimien ja kaapelien valmistus Elektronisten piirien ja muiden elektronisten osien valmistus Televisio- ja radiolähett. sekä lankapuhelin- ja -lennätinlaitt. valmistus Televisio- ja radiovast., äänen- ja kuvantall.- ja -toistolaitt. valmistus Mittaus-, tarkkailu- ja navigointil. yms. valmis pl. teoll. prosessinsäätöl Teollisuuden prosessinsäätölaitteistojen valmistus Palvelutuotanto Viihde-elektroniikan tukkukauppa Tietokoneiden, oheislaitteiden ja ohjelmistojen tukkukauppa Tietoliikennevälineiden tukkukauppa Teleliikenne Konttorikoneiden ja -varusteiden sekä tietokoneiden vuokraus Tietojenkäsittelypalvelu Sisältötuotanto, suppea Kustantaminen Markkinatutkimus ja mielipideselvitykset Liikkeenjohdon konsultointi Mainospalvelu Elokuva- ja videotoiminta Radio- ja televisiotoiminta Uutistoimistot

13 3. Työpaikat kunnittain Tässä kappaleessa tarkastellaan elinkeinorakenteen kehitystä ja työpaikkojen sijoittumista kunnittain. Työpaikkoja tarkastellaan toimipaikan henkilöstömäärän mukaan. Kartoissa on mukana vain yksityisen sektorin työpaikat Hailuoto Hailuodon kokonaistyöpaikkamäärä oli 264 vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan. Kunnan kokonaistyöpaikkamäärä on pääasiassa laskenut vuodesta Kolme neljäsosaa kaikista työpaikoista on yhteiskunnallisella alalla, viidesosa alkutuotannossa ja joka kymmenes työpaikka on tukku- ja vähittäiskaupan sekä rahoitus-, vakuutus- ja tutkimusaloilla. Työpaikkamäärät ovat laskeneen voimakkaimmin alkutuotannossa sekä kuljetus, varastointi ja tietoliikenne alalla vuosina Työpaikat sijoittuvat pääasiassa Hailuodon kirkonkylän alueelle Luovontien, Pölläntien ja Viinikantien varrelle. Työpaikkoja on myös kirkonkylän ulkopuolella Luovontien varrella. Hailuodon yritykset ovat pääasiassa 0 9 henkilön yrityksiä (kartta 12). 120 HAILUOTO (työpaikat) A,B,C Alkutuotanto D Teollisuus e E Sähkö-, kaasu- ja vesih. F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoim. I Kuljetus, varastointi ja tietoliiken. JK Rahoitus-, vak- ja tutkimus LMON Yhteiskunnalliset palvelut X Toimiala tuntematon Kuva 7. Hailuodon työpaikat päätoimialoittain vuosina e Haukipudas Haukiputaalla kaikkien toimialojen yhteenlaskettu työpaikkamäärä oli vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan. Työpaikkamäärän kehitys on ollut kohtuullisen tasaista viime vuosina. Suurimmat toimialat työpaikkamäärän perusteella ovat yhteiskunnalliset palvelut (35 %) ja 13

14 teollisuus (25 %). Yhteiskunnallisten palvelujen työpaikkamäärä nousi vuoteen 2003, mutta kääntyi sen jälkeen loivaan laskuun. Teollisuuden työpaikkamäärä on vaihdellut voimakkaasti vuosina Vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan teollisuuden työpaikkamäärä näytti kääntyvän laskuun (kuva 8). Haukiputaalla työpaikat sijoittuvat pääasiassa kunnan keskustaalueelle, Haukiputaantien varrelle, Martinniemeen, Kiviniemeen, Kelloon sekä Holstinmäelle (kartta 13) HAUKIPUDAS (työpaikat) e A,B,C Alkutuotanto D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J-K Rahoitus-, vak.-ja tutkimus L,M,N,O Yhteisk.palvelut X Toimiala tuntematon Kuva 8. Haukiputaan työpaikat päätoimialoittain vuosina e Kempele Kempeleen työpaikkamäärä oli vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan. Kokonaistyöpaikkamäärä on pääasiassa kasvanut vuodesta Kempeleen suurin toimiala on teollisuus, jonka työpaikkamäärä on vaihdellut voimakkaasti tarkasteluajanjaksolla. Yhteiskunnallisen palvelujen työpaikkamäärä on kasvanut tasaisesti (45 %) vuodesta Kempeleen kolmanneksi suurin toimiala on tukku- ja vähittäiskauppa, jonka työpaikkamäärä on kasvanut loivasti vuosituhannen vaihteesta. Kempeleessä työpaikat sijoittuvat pääasiassa kunnan keskustan alueelle ja sen läheisyyteen, Ketolantien varrelle sekä Vihiluotoon Lentokentäntien varrelle, jonne sijoittuvat kunnan suurimmat yritykset (kartta 14). 14

15 KEMPELE (työpaikat) A,B,C Alkutuotanto D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen e G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J-K Rahoitus-, vak.-ja tutkimus L,M,N,O Yhteisk.palvelut X Toimiala tuntematon Kuva 9. Kempeleen työpaikat päätoimialoittain vuosina e Kiiminki Kiimingin kokonaistyöpaikkamäärä oli vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu työpaikkamäärä on kasvanut 720 työpaikalla (44-prosenttia) vuodesta Kiimingin suurin toimiala on työpaikkamäärän perusteella yhteiskunnalliset palvelut, jonka työpaikkamäärä on pääasiassa kasvanut vuodesta Vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan alalla oli 930 työpaikkaa. Seuraavaksi suurimmat toimialat ovat rakentaminen, teollisuusala sekä rahoitus-, vakuutus- ja tutkimusala. Kiimingissä työpaikat ovat sijoittuneet pääasiassa kunnan keskustan alueelle, Jääliin, Haukiputaantien varrelle ja Kiiminkijoen varteen. Kunnan yritykset ovat suurimmaksi osaksi 0 9 henkilön toimipaikkoja (kartta 15) KIIMINKI (työpaikat) e A,B,C Alkutuotanto D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J-K Rahoitus-, vak.-ja tutkimus L,M,N,O Yhteisk.palvelut X Toimiala tuntematon Kuva 10. Kiimingin työpaikat päätoimialoittain vuosina e. 15

16 3.5. Liminka Limingan kokonaistyöpaikkamäärä oli vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan. Limingan työpaikkamäärä on pääasiassa kasvanut vuosian e. Suurin toimiala työpaikkamäärän perusteella on yhteiskunnalliset palvelut. Alan työpaikkamäärä on kasvanut kolmanneksen (29 %) tarkasteluajanjaksolla 600 työpaikasta 770 työpaikkaan. Alkutuotannon alalla oli 200 työpaikkaa, teollisuudessa 150 työpaikkaa ja tukku- ja vähittäiskaupan alalla 130 työpaikkaa vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan. Limingassa työpaikat sijoittuvat pääasiassa kunnan keskustan alueelle ja Tupokseen. Kunnan yritykset ovat pääasiassa 0 4 ja 5 9 henkilön yrityksiä (kartta 16) LIMINKA (työpaikat) e A,B,C Alkutuotanto D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J-K Rahoitus-, vak.-ja tutkimus L,M,N,O Yhteisk.palvelut X Toimiala tuntematon Kuva 11. Limingan työpaikat päätoimialoittain vuosina e Lumijoki Lumijoen kokonaistyöpaikkamäärä on pääasiassa kasvanut vuodesta Vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan Lumijoen oli 430 työpaikkaa. Kunnan suurimmat toimialat työpaikkamäärän perusteella on yhteiskunnalliset palvelut, alkutuotanto, rakentaminen ja teollisuus. Yhteiskunnallisten palvelujen työpaikkamäärä on pääasiassa kasvanut loivasti vuodesta Alkutuotannon työpaikkamäärä on puolestaan laskenut melkein koko tarkastelujakson ajan. Rakennusalan työpaikkamäärä on kasvanut voimakkaasti vuodesta Teollisuuden työpaikkamäärän kasvoi vuosituhannen vaihteen jälkeen, mutta kääntyi laskuun vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan. Lumijoella työpaikat sijoittuvat pääasiassa kunnan keskusta-alueelle. Lumijoen erityispiirteenä on, että lähes kaikki yritykset pieniä, alle kymmenen henkilön, yrityksiä (kartta 17). 16

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI 2008 11.6.2008 Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen

KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI 2008 11.6.2008 Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen Pääkaupunkiseutu, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI 2008 Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen ICT-toimialat Lähde:

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen Helsingin seudun, Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Lapin, Oulun, Pohjois-Karjalan, Rauman, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarit KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9..2011 klo

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

11. ICT-BAROMETRI 2012 5.6.2012 klo 11.30 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

11. ICT-BAROMETRI 2012 5.6.2012 klo 11.30 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen : 11. ICT-BAROMETRI 2012 5.6.2012 klo 11.30 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen Häme Keski-Suomi Kymenlaakso Oulu Rauma Tampere Turku Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Oulun, Rauman, Tampereen ja

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen Helsingin seudun, Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Lapin, Oulun, Pohjois-Karjalan, Rauman, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarit KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

17 Yritystoiminta Helsingissä 2005

17 Yritystoiminta Helsingissä 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2007 tilastoja 17 Yritystoiminta Helsingissä 2005 Kolmasosa liikevaihdosta ulkomaisomisteisista yrityksistä Viidennes yritysten liikevaihdosta helsinkiläisyrityksistä Vuonna

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

VAPAAT YRITYSTONTIT 4. 8. 3. 9.

VAPAAT YRITYSTONTIT 4. 8. 3. 9. VAPAAT YRITYSTONTIT 11. 6. 10. 7. 5. 4. 8. 3. 9. 2. 1. Pääsette tonttien tarkempiin tietoihin klikkaamalla kyseisen tontin numeroa Leppävirran vapaat yritystontit 1. Pohjukansalon teollisuusalueella, Pöllipolun

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työpaikat

Toimintaympäristö: Työpaikat Toimintaympäristö: Työpaikat Tampere 14.11.2008 Janne Vainikainen lkm 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Yhteiskunnalliset palvelut 31,9 % Rahoitus-,

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa. Tiedotustilaisuus 15.2.2007

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa. Tiedotustilaisuus 15.2.2007 Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa Tiedotustilaisuus 15.2.2007 Esityksen sisältö Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto Konsernirekisteri Tilastokeskuksen tilastotietoja ulkomaisten tytäryhtiöiden toiminnasta

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Sijoitu Kempeleeseen

Sijoitu Kempeleeseen Sijoitu Kempeleeseen Kempeleessä olet Pohjois-Suomen paalupaikalla Kempele sijaitsee keskellä 250 000 asukkaan kaupunkiseutua, kymmenen kilometrin päässä Oulusta. Lähellä on matkustajamääriltään Suomen

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

Paikkatietotarkastelu Oulun seudun väestöstä ja sosiaali- ja terveyspalveluista

Paikkatietotarkastelu Oulun seudun väestöstä ja sosiaali- ja terveyspalveluista Paikkatietotarkastelu Oulun seudun väestöstä ja sosiaali- ja terveyspalveluista 16.1.2012 2 Sisällysluettelo 1. Alkusanat... 3 2. Oulun seudun väkiluvun kehitys ja väestöennuste... 4 3. Väestörakenne ja

Lisätiedot

Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen

Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen Tilastotiedon hyödyntäminen liiketoiminnassa - Tilastokeskuksen asiakasseminaari Turussa Suunnittelija Päivi Krzywacki, 13.3.2008 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA

Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA 308/10.02.02/2014 KHALL 198 Limingan kunta on lähettänyt

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Käsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta

Käsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta Käsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaa HAAPAJÄRVI Tukiryhmä Haettu kpl euro 4 194 314 Yrityksen kehittämisavustus 1

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla / Pekka Räty Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tavaraliikenteen tutkimukset osana HLJ 2015:tä HSL ylläpitää Helsingin seudun liikenne-ennustemallia

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN KUNTA KAAVOITUKSEN TULOSYKSIKKÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIHILUODON YRITYSALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ VARTEN VIHILUODON OSA-ALUE

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007

Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007 Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007 Esityksen kulku! Taustaa! Tuote! Kohdejoukko! Lähdeaineisto! Lisäpalvelut Taustaa! Tilinpäätöstilastoa

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2013

Tilastokatsaus 3:2013 Tilastokatsaus 3:2013 Vantaa 1 24.1.2013 Tietopalvelu B3:2013 Työpaikat Vantaalla ja sen osa-alueilla 31.12.2010 Työpaikat kasvoivat vuonna 2010 taas vajaalla 3 000 työpaikalla Vantaalla oli vuoden 2010

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Paikkatiedot yritystoiminnan sijoittumisen analyysissä Helsingin seutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskittymä 25 % väestöstä

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

LIITE 1. OULUN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASO- JA LINJASTOSUUNNITELMAN 2. VAIHE

LIITE 1. OULUN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASO- JA LINJASTOSUUNNITELMAN 2. VAIHE RUNKOLINJAT 1-3 R1: Iinatti - Herukka R2: Pesätie - Kaijonharju R3: Hiukkavaara- Keskusta HEILURILINJAT 1-14 H1: Lentoasema - Heikinharju H2: Lentoasema - Teknologiakylä H3: Heikinharju - Jylkynkangas

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

2015: 2015:7 7 TYÖMARKKINAT HELSINGISSÄ VUOSINA 2012 2014. Lähde: Helsingin kaupungin aineistopankki / Ari Leppä

2015: 2015:7 7 TYÖMARKKINAT HELSINGISSÄ VUOSINA 2012 2014. Lähde: Helsingin kaupungin aineistopankki / Ari Leppä 215: 215:7 7 TYÖMARKKINAT HELSINGISSÄ VUOSINA 212 214 Lähde: Helsingin kaupungin aineistopankki / Ari Leppä Helsingin työmarkkinoiden analyysi perustuu pääosin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tietoihin.

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot