OULUN SEUDUN ELINKEINORAKENNE

Transkriptio

1 OULUN SEUDUN ELINKEINORAKENNE Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Oulunsalo, Tyrnävä sekä Ylikiiminki

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 1. OULUN SEUDUN TYÖPAIKAT Työpaikkamäärän kehitys Pendelöinti OULUN SEUDUN ELINKEINORAKENTEEN KEHITYS Työpaikkojen sijoittuminen toimialoittain TYÖPAIKAT KUNNITTAIN Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulunsalo Tyrnävä Ylikiiminki OULUN SEUDUN TYÖPAIKOILLE VARATUT ALUEET Oulun seudun yleiskaavan 2020 työpaikka-aluevaraukset Oulun seudun työpaikoille varatut alueet kunnittain ELINKEINOELÄMÄN NÄKEMYKSIÄ OULUN SEUDUN ELINKEINORAKENTEEN KEHITYKSESTÄ Arvio Oulun seudun elinkeinorakenteen kehityksestä Lähteet Liitetaulukot LIITE Kartat

3 JOHDANTO Tämä selvitys on jatkoa Oulun seudun elinkeinorakenne OULU tutkimukseen, joka julkaistiin kesäkuussa vuonna Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa Oulun elinkeinorakenteen kehitystä ja työpaikkojen sijoittumista kaupungin suuralueilla. Oulun elinkeinorakenteen kehityksestä ja aluetarpeista tehtiin arvio vuoteen Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Oulun seudun kuntien Hailuodon, Haukiputaan, Kempeleen, Kiimingin, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulunsalon ja Tyrnävän sekä lisäksi Ylikiimingin elinkeinorakenteen kehitystä, työpaikkojen sijoittumista ja Oulun seudun työpaikoille varattuja alueita. Oulun seudun elinkeinorakenne OULU selvitykseen haastateltiin eri alojen asiantuntijoita Oulun seudun elinkeinorakenteen kehityksestä, minkä perusteella tehtiin arvio Oulun työpaikkakehityksestä vuoteen Selvityksen haastatteluaineisto ja työpaikkaarvio antavat suuntaviivat myös koko seudun elinkeinorakenteen kehitykselle vuoteen Tutkimuksessa käytetyt tilastoaineistot sekä yritysrekisteri käsittävät Oulun seudun kymmenen kuntaa, mutta tutkimuksessa on tarkasteltu myös Ylikiiminkiä mahdollisuuksien mukaan. Ylikiiminki ja Oulu solmivat kuntaliitossopimuksen maaliskuussa Sen mukaan Ylikiiminki liittyy Oulun kaupunkiin Sopimuksen mukaan kaavoitusta ja kunnallistekniikkaa toteutetaan taloudellisten mahdollisuuksien mukaan tarkoituksena muodostaa asumiselle ja elinkeinojen harjoittamiselle hyvät mahdollisuudet tasapuolisesti kaupungin eri osissa (Ylikiimingin kunta, kaavoituskatsaus 2007). Oulun seudun yleiskaava 2020 laadittiin kuntien yhteisen yleiskaavatyön ensimmäisessä vaiheessa Hailuodon, Haukiputaan, Kempeleen, Kiimingin, Muhoksen ja Oulunsalon kuntiin sekä Oulun kaupunkiin. Ympäristöministeriö vahvisti ensimmäinen vaiheen helmikuussa vuonna Oulun seudun yleiskaava 2020:n muutos ja laajennus on kuntien yhteisen yleiskaavan toinen vaihe, jossa yleiskaavaa laajennettiin Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän kuntiin. Valtioneuvosto vahvisti yleiskaava ehdotuksen maaliskuussa Tässä selvityksessä on tarkasteltu edellä mainittujen kuntien työpaikka-aluevarauksia. 3

4 1. Oulun seudun työpaikat 1.1 Työpaikkamäärän kehitys Oulun seudun työpaikkamäärän kehitys on ollut väestökehityksen tavoin myönteistä tarkastelujaksolla Seudun työpaikkamäärä on kasvanut viidenneksen (21 %) vuodesta Oulun seudun kokonaistyöpaikkamäärä oli vuonna Työpaikkamäärän kehitys on hidastunut vuosituhannen vaihteen jälkeen. Seudun työpaikoista kolme neljäs osaa (77 %) sijaitsee Oulussa, ja suurin osa työpaikkamäärän kasvusta on luonnollisesti keskittynyt Ouluun. Oulussa oli työpaikkaa vuonna Seudun muissa kunnissa työpaikkamäärien osuudet vaihtelevat Kempeleen 5,7-prosentin ja Hailuodon 0,7- prosentin välillä seudun kaikista työpaikoista. Kempeleessä oli hieman yli työpaikkaa ja Haukiputaalla työpaikkaa vuonna Muhoksella työpaikkamäärä oli ja Kiimingissä ja Oulunsalossa oli hieman yli työpaikkaa. Limingassa oli ja Tyrnävällä työpaikkaa vuonna Lumijoen (413 työpaikkaa) ja Hailuodon (260 työpaikkaa) työpaikkamäärät ovat seudun alhaisimmat. Kuntien työpaikkamäärät ovat pääasiassa kasvaneet vuosina , lukuun ottamatta Hailuodon kuntaa, missä työpaikkamäärä laski 30 työpaikalla (kuva 1) Hailuoto Haulipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulusalo Tyrnävä Kuva 1. Työpaikkamäärän kehitys Oulun seudun kunnissa vuosina

5 Vuosi 2004 Muhos 2,9 % Kiiminki 2,6 % Haulipudas 5,1 % Liminka Tyrnävä 1,9 % 1,5 % Lumijoki Oulusalo 0,5 % 2,5 % Hailuoto 0,3 % Kem pele 5,7 % Oulu 77,1 % Kuva 2. Oulun seudun kuntien työpaikkamäärien suhteelliset osuudet Vuoden 2004 lopussa Oulun seudun työikäisestä väestöstä (15 74-vuotiaat) 62-prosenttia kuului työvoimaan. Työvoimasta työllisten osuus oli 88-prosenttia ( henkilöä). Työllisten osuus kasvoi työllisestä työlliseen vuosina Työvoiman ulkopuolella oli noin henkilöä, joista 21-prosenttia oli opiskelijoita vuonna Taulukko 1. Oulun seudun työvoima, työlliset, työttömät ja työvoiman ulkopuolinen väestö vuonna Yli 15-v. Työvoima väestö yhteensä Työlliset Työttömät Työvoiman ulkopuolella Opiskelijat Eläkeläiset Yhteensä Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulusalo Tyrnävä Oulun seutukunta % Hailuoto ,4 42,9 7,6 66,0 6,7 39,7 19,6 Haukipudas ,3 54,8 8,5 71,4 10,3 21,3 39,8 Kempele ,5 61,0 6,5 67,9 10,7 17,4 39,7 Kiiminki ,8 61,0 6,8 71,9 10,4 16,8 44,6 Liminka ,9 57,5 7,4 83,3 9,6 20,6 53,1 Lumijoki ,4 49,3 8,0 80,4 9,4 28,7 42,2 Muhos ,7 50,8 5,9 74,3 10,6 28,3 35,3 Oulu ,1 53,2 7,9 60,0 14,3 20,9 24,8 Oulusalo ,1 60,9 6,3 75,3 12,4 15,2 47,6 Tyrnävä ,3 52,6 7,7 81,9 10,6 24,1 46,5 Oulun seutukunta ,1 54,5 7,6 64,6 13,0 20,8 30,8 Muut 5

6 Seudun työpaikkaomavaraisuusaste oli 100,7 % vuonna Kunnittain työpaikkaomavaraisuudessa on kuitenkin suuria eroja. Seudun korkein työpaikkaomavaraisuus on Oulussa (121,2 %) ja alhaisin Kiimingissä (44,3 %). Keskitasoa (70 % 80 %) edustavat Hailuoto, Kempele ja Muhos. Oulun seudulla työllisyysaste on kehittynyt pääosin myönteisesti vuosina Vuonna 2004 koko maan työllisyysaste oli 66,3-prosenttia Oulun seudun työllisyysasteen ollessa 63-prosenttia. Oulun seudun korkein työllisyysaste on Kempeleessä (68,1 %) ja alhaisin Hailuodossa (57,5 %). Oulun seudun työttömyysaste on pääasiassa laskenut vuodesta Oulun seudun työttömyysaste oli 12,3 % vuonna Korkein työttömyysaste oli Hailuodossa (15,0 %) ja alhaisin Oulunsalossa (9,3 %) ja Kempeleessä (9,6 %) vuonna Pendelöinti Oulun seudun sisäinen sekä seudun rajan ylittävä työmatkaliikenne on kasvanut tasaisesti vuosina Ouluun matkaa työväkeä muista kunnista henkilöä päivittäin. Oulussa työssäkäyvistä kolme neljäsosaa (74 %) asuu Oulun seudulla ja Ylikiimingissä. Eniten Ouluun matkaa työväkeä seudulta Haukiputaalta, Kempeleestä ja Kiimingistä. Oulusta kotikuntansa ulkopuolella käy töissä henkilöä päivittäin, mistä puolet (51 %) suuntaa töihin Oulun seudun muihin kuntiin ja Ylikiiminkiin. Työmatkaliikenteen määrä on kasvanut sekä Oulusta seudulle että seudulta Ouluun tarkastelujaksona. Myös muualta Suomesta Ouluun ja Oulusta muualle Suomeen matkaa työväkeä aiempaa enemmän. Kiimingin, Oulunsalon, Kempeleen ja Haukiputaan työllisestä työvoimasta noin puolet pendelöi Ouluun päivittäin. Limingan ja Muhoksen työllisestä työvoimasta noin kolmas osa matkaa Ouluun töihin. Hailuodon, Lumijoen, Tyrnävän ja Ylikiimingin kuntien työllisesti työvoimasta noin neljäsosa pendelöin Ouluun päivittäin (kuva 3). Henkilömäärä Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulunsalo Tyrnävä Ylikiiminki Kuva 3. Pendelöijämäärän kehitys (hlö/vuosi) Oulun seudun kunnista ja Ylikiimingistä Ouluun vuosina

7 Taulukko 2. Pendelöijät (hlö/vuosi) Oulunseudulla ja Ylikiimingissä vuosina Muista kunnista Seudun ulkopuo- Oulun seudulta +Yli- Oulusta muihin Oulusta seudun Oulusta seudul- Vuosi Ouluun lelta Ouluun kiimingistä Ouluun kuntiin ulkopuolelle le + Ylikiiminkiin Muutos % ,4 1,2 12,7 9,5 6,8 12,9 2. Oulun seudun elinkeinorakenteen kehitys Oulun seudun kuntien työpaikkojen kehitystä on tarkasteltu päätoimialoittain. Päätoimialojen lisäksi on tutkittu informaatiosektorin työpaikkojen kehitystä ja niiden sijoittumista Oulun seudulla. Toimialojen selitykset löytyvät liitteestä yksi. Oulun työpaikkakehityksestä on tehty erillisselvitys Oulun seudun elinkeinorakenne OULU. Siitä johtuen Oulu jätetään tässä selvityksessä vähemmälle huomiolle. Oulun seudun suurin toimiala työpaikkamäärän perusteella on yhteiskunnalliset palvelut. Alan työpaikkamäärä on kasvanut viidenneksen (19 %) vuodesta Toiseksi suurin toimiala on teollisuus, jonka työpaikkamäärä oli korkeimmillaan vuosituhannen vaihteessa. Teollisuuden alalla oli työpaikkaa vuonna Rahoitus-, vakuutus- ja tutkimusalan työpaikkamäärä on kasvanut tasaisesti vuodesta Alalla oli työpaikkaa vuonna Tukku- ja vähittäiskaupan, rakentamisen, kuljetus, varastointi ja tietoliikenne-alan ja majoitus- ja ravitsemusalan työpaikkakehitys on ollut pääosin loivasti kasvavaa tarkastelujakson ajan (kuva 4) A,B,C Alkutuotanto D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J-K Kiinteistö-, vuokraus-, tutk+rahoitus LMNO Yhteiskunnalliset palvelut X Toimiala tuntematon Kuva 4. Työpaikkojen kehitys päätoimialoittain Oulun seudulla vuosina

8 Oulun seudun työpaikoista kolmannes (35 %) oli yhteiskunnallisten palvelujen työpaikkoja vuonna Teollisuuden työpaikkoja oli viidennes (18 %) ja rahoitus-, vakuutus- ja tutkimusalan työpaikkoja oli 15-prosenttia kaikista työpaikoista. Tukku- ja vähittäiskaupan -alan työpaikkoja oli joka kymmenes kaikista työpaikoista. Muiden alojen osuus kokonaistyöpaikkamäärästä vaihteli rakennusalan seitsemän prosentin ja sähkö-, kaasu- ja vesihuoltoalan 0,7-prosentin välillä (kuva 5) A,B,C Alkutuotanto 1 % 2 % D Teollisuus 18 % E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen 35 % 1 % 7 % G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta 15 % 7 % 3 % 11 % I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J-K Rahoitus, kiinteistö-, vuokraus-, tutkpalv. LMNO Yhteiskunnalliset palvelut X Toimiala tuntematon Kuva 5. Työpaikkojen suhteelliset osuudet toimialoittain Oulun seudulla Työpaikkojen sijoittuminen toimialoittain Tässä kappaleessa tarkastellaan työpaikkojen sijoittumista toimialoittain Oulun seudun kunnissa. Oulun seudun yritysrekisteri 2007, johon selvityksen työpaikkojen sijoittumisen tarkastelu perustuu, sisältää yksityisen sektorin yritystiedot. Julkisen sektorin työpaikkojen sijoittumista ei selvitetä tässä tutkimuksessa, vaikka Tilastokeskuksen työpaikkatiedot sisältävät sekä julkisen että yksityisen sektorin työpaikat. Alkutuotannon toimiala (A, B, C) sisältää maa-, riista-, metsä- ja kalatalousalat sekä kaivostoiminta ja louhinta-alan. Oulun seudulla alkutuotannon työpaikat sijoittuvat pääasiassa Ouluun (460 työpaikkaa), Tyrnävälle (289 työpaikkaa), Muhokselle (228 työpaikkaa) ja Liminkaan (226 työpaikkaa). Kaivostoiminnan työpaikat ovat pääosin Oulussa (87 työpaikkaa). Oulun seudun kalatalouden kokonaistyöpaikkamäärä oli 46 vuonna Kalatalouden 8

9 työpaikat sijoittuvat pääasiassa Hailuotoon ja Haukiputaalle. Oulun seudulla alkutuotannon toimipaikat ovat pääosin 0 4 henkilön yrityksiä. Oulussa on myös suurempia henkilön alkutuotannon yrityksiä (kartta 2). Sähkö-, kaasu- ja vesihuoltoalaan (E) kuuluu sähkön, kaasun ja lämmön tuotanto sekä sähkö-, kaasu-, lämpö- ja vesihuollon järjestäminen ja jakelu. Oulun seutukunnassa oli 580 alan työpaikkaa vuonna Kolme neljäsosaa (76 %) sähkö-, kaasu- ja vesihuoltoalan työpaikoista sijaitsee Oulussa. Teollisuuden (D) toimiala sisältää toimialoja elintarvikkeiden valmistuksesta jätteiden ja romujen kierrätykseen. Oulun seudulla teollisuuden työpaikkamäärä oli vuonna Kolme neljäsosaa (72 %) teollisuuden työpaikoista sijaitsee Oulussa ja joka kymmenes alan työpaikka sijaitsee Kempeleessä (13 %) ja Haukiputaalla (7 %). Teollisuuden toimipaikoista kaksi kolmasosaa (60 %) on 0 4 henkilön yrityksiä. Useampia yli 50 henkilön toimipaikkoja on Oulun lisäksi Haukiputaalla ja Kempeleessä (kartta 3). Rakennusalaan (F) kuuluu yleinen rakentaminen sekä erikoisalan rakentaminen rakennusten ja maa- ja vesirakentamisen osalta, rakennusasentaminen ja rakennusten viimeistely. Oulun seudulla rakennusalan työpaikkamäärä oli 6 100, joista kolme neljäs osaa (76 %) sijoittui Ouluun vuonna Noin viisi prosenttia alan työpaikoista sijoittuu Haukiputaalle (343 työpaikkaa), Kempeleeseen (314 työpaikkaa) ja Kiiminkiin (301 työpaikkaa). Kolme neljäsosaa rakennusalan toimipaikoista on 0 4 henkilön mikroyrityksiä. Niitä on jokaisessa kunnassa Oulun seudulla. Henkilöstömäärältään henkilön toimipaikkoja on jokaisessa Oulun seudun kunnassa Liminkaan ja Tyrnävää lukuun ottamatta. Yli 50 henkilön rakennusalan yritykset sijaitsevat Oulussa (kartta 4). Tukku- ja vähittäiskaupan alaan (G) kuuluu kaikenlaisten tavaroiden tukku- ja vähittäiskauppa sekä tavaroiden myyntiin liittyvät palvelut. Tukku- ja vähittäiskauppa muodostavat tavaroiden jakelun viimeisen vaiheen. Alaan kuuluvat myös moottoriajoneuvojen korjaus sekä henkilökohtaisten ja taloustavaroiden korjaus ja asennus myyjän toimesta. Oulun seudulla tukku- ja vähittäiskaupan työpaikkoja oli vuonna Neljä viidesosaa (80%) alan työpaikoista sijaitsee Oulussa. Muissa kunnissa tukku- ja vähittäiskaupan alan työpaikkamäärä vaihtelee Hailuodon noin 30 työpaikan ja Haukiputaan 580 työpaikan välillä. Oulun seudun yritysrekisterin mukaan Oulun seudulla oli noin tukku- ja vähittäiskaupan yritystä vuoden 2007 alussa. Kolme neljäsosaa kaikista alan yrityksistä on 0 4 henkilön mikroyrityksiä ja joka kymmenes yritys on 5 9 henkilön tai henkilön yritys. Alle kymmenen henkilön yrityksiä on jokaisessa Oulun seudun kunnassa. Yli 50 henkilön tukku- ja vähittäiskaupan yritykset keskittyvät Ouluun (kartta 5). 9

10 Majoitus ja ravitsemustoiminta alaan (H) kuuluvat yksiköt, jotka majoittavat asiakkaita ja/tai tarjoavat välittömästi nautittavaksi tarkoitettuja aterioita, välipaloja ja juomia. Siihen sisältyy sekä majoitus- että ateriapalvelut, koska nämä kaksi toimintaa on usein yhdistetty samaan yksikköön. Oulun seudulla alan työpaikkamäärä oli vuonna 2004, mistä neljä viidesosaa sijaitsee Oulussa. Muissa seudun kunnissa majoitus- ja ravitsemusalan työpaikkoja on melko vähän. Alan yrityksistä kolme neljäsosaa on 0 4 henkilön yrityksiä (kartta 6). Kuljetus, varastointi- ja tietoliikenne alaan (I) kuuluvat rautateitse, maanteitse, putkikuljetuksena, vesiteitse tai ilmateitse tapahtuva matkustajien tai tavaroiden kuljetus sekä siihen liittyvät tukitoiminnot, kuten esimerkiksi terminaali- ja pysäköintipalvelut, lastinkäsittely ja varastointi. Alaan sisältyy myös posti- ja tietoliikennetoiminnot sekä kuljetusvälineiden vuokraus ajajan tai käyttäjän kanssa. Kuljetus, varastointi ja tietoliikennealan työpaikkamäärä oli Oulun seudulla vuonna Alan työpaikoista neljä viidesosaa (80 %) sijaitsee Oulussa. Muiden kuntien välillä alan työpaikkamäärä vaihtelee Hailluodon 10 työpaikan ja Oulunsalon 280 työpaikan välillä. Yritysrekisterin mukaan Oulun seudulla oli noin 800 kuljetus, varastointi ja tietoliikennealan yritystä vuoden 2007 alussa, mistä neljä viidesosaa on 0 4 henkilön mikroyrityksiä. Kooltaan yli 50 henkilön alan yrityksiä on Oulussa (kartta 7). Rahoitus-, vakuutus- ja tutkimusalaan (JK) kuuluu pääasiassa yrityssektoriin suuntautunutta toimintaa. Lähes kaikki toiminnat voivat kohdistua myös kotitalouksille, kuten henkilökohtaisten ja taloustavaroiden vuokraus, tietokantapalvelut, etsivä-, vartiointi- ja turvallisuuspalvelut sekä sisustus ja valokuvauspalvelut. Rahoitustoiminta-alaan sisältyy rahoitus- ja vakuutustoiminta sekä pääasiassa niitä palveleva toiminta. Rahoitus-, vakuutus- ja tutkimusalan työpaikkamäärä oli Oulun seudulla vuonna Alan työpaikoista yli 90-prosenttia (92 %) kuuluu kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut - alaan. Oulun seudulla rahoitus-, vakuutus- ja tutkimuspalvelut -alan työpaikoista yli neljä viidesosaa (86 %) sijaitsee Oulussa. Seuraavaksi eniten alan työpaikkoja on Oulunsalossa (3 %) ja Haukiputaalla (3 %). Oulun seudun yritysrekisterin mukaan Oulun seudulla oli noin rahoitus, vakuutus- ja tutkimuspalvelut -alan yritystä vuoden 2007 alussa. Kolme neljäsosaa kaikista alan toimipaikoista on 0-4 henkilön mikroyrityksiä. Alan mikroyrityksiä on jokaisessa seudun kunnassa. Henkilöstömäärältään yli 50 henkilön toimipaikat sijaitsevat pääasiassa Oulussa (kartta 8). Yhteiskunnalliset palvelut toimialaan (L,M,N,O) sisältyy seuraavat pääluokat: julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus, koulutus, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut sekä muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut. Oulun seutukunnassa oli yhteiskunnallisten palvelujen työpaikkaa vuonna Alan työpaikoista puolet (49 %) on terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen työpaikkoja, neljännes (26 %) koulutuksen työpaikkoja ja 10

11 joka kymmenes on julkisen hallinnon alan (12 %) ja muut yhteiskunnalliset sekä henkilökohtaiset palvelut -alan (13 %) työpaikkoja. Yhteiskunnallisten palvelujen työpaikoista kolme neljäsosaa (78 %) sijaitsee Oulussa. Noin 5-prosenttia alan työpaikoista sijoittuu Haukiputaalle ja Muhokselle. Yritysrekisterin mukaan Oulun seudulla oli yhteiskunnallisten palvelujen yksityisen sektorin yritystä vuoden 2007 alussa. Näistä yrityksistä kolme neljäsosaa (82 %) on 0 4 henkilön toimipaikkoja, joita on jokaisessa kunnassa Oulun seudulla. Yli 50 henkilön yrityksiä on pääasiassa Oulussa. Useampi henkilön yritys on sijoittunut myös Kempeleeseen ja Liminkaan (kartta 9). Informaatiosektori (Information and Communication Technology, ICT, tieto- ja viestintätekniikka) koostuu tavara-, palvelu- ja sisältötuotannon toimialoista. ICT -ala ei varsinaisesti ole oma toimialansa vaan sektori, sillä tieto- ja viestintätekniikan tavaroiden, palveluiden ja sisällön tuotanto jakautuu monille eri toimialoille (kuva 6). Teollisuus Korkea teknologia Tukkukauppa Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne ICT-SEKTORI Liikeelämän palvelut, rahoitustoiminta Muut yhteiskun. henk.koht. palvelu Kuva 6. ICT-sektori jakaantuu monille eri toimialoille. Oulun seudulla oli informaatiosektorin työpaikkaa (laaja määritelmä, ks. liite 1) vuoden 2004 tietojen mukaan. ICT -sektorin työpaikkojen osuus on noin viidennes (16 %) seudun kaikista työpaikoista. Seudun informaatiosektorin kokonaistyöpaikkamäärä on kasvanut uudella työpaikalla eli 26-prosenttilla vuodesta Seudun ICT -sektorin työpaikoista kaksi kolmasosaa (59 %) on tavaratuotannon työpaikkoja ja viidesosa (21 %) palvelutuotannon sekä sisältötuotannon (20 %) työpaikkoja. Tavaratuotannon työpaikkamäärä on laskenut vuoden 2000 huipusta työpaikalla. Sisältötuotannon työpaikkamäärä on laskenut vuodesta 2003 lähtien. Palvelutuotannon työpaikkamäärä oli korkeimmillaan vuonna Vuonna 2004 palvelutuotannon työpaikkamäärä oli

12 Taulukko 3. Oulun seudun informaatiosektorin työpaikat vuosina (laaja määrittely). ICT-alan ICT-alan työpaikkojen Tavaratuotannon Palvelutuotannon Sisältötuotannon Vuosi työpaikkamäärä %osuus kaikista tp:sta työpaikkamäärä työpaikkamäärä työpaikkamäärä , , , , , , , , Oulun seudun tavaratuotannon työpaikasta neljä viidesosaa (78 %) kuuluu televisio- ja radiolähettimien sekä lankapuhelin- ja -lennätinlaitteiden valmistusalaan. Alan työpaikkamäärä on kasvanut yli sadalla työpaikalla vuosina e. Vuoden 2004 ennakkotietojen mukaan alan työpaikkamäärä oli Palvelutuotannon noin työpaikasta kaksi kolmasosaa (66 %) on tietojenkäsittelypalvelualan työpaikkoja. Teleliikennealan työpaikkoja on neljännes (26 %) palvelutuotannon työpaikoista. Oulun seudulla sisältötuotannon työpaikkoja on vajaa 1 100, joista puolet (51 %) on kustannusalan työpaikkoja (taulukko 4). ICT -sektorin yrityksiä on jokaisessa Oulun seudun kunnassa. Ouluun on keskittynyt henkilöstömäärältään sekä pieniä että suuria informaatiosektorin yrityksiä. Haukiputaalla, Kiimingissä, Oulunsalossa, Kempeleessä, Muhoksella ja Limingassa on lähinnä 0 9-henkilön yrityksiä sekä yksi tai useampi henkilön ICT -sektorin yritys. Informaatiosektorin yritysten sijoittuminen Oulun seudulle näkyy kartoissa 10 ja 11. Taulukko 4. Informaatiosektorin työpaikat Oulun seudulla vuosina 2002 ja 2003 sekä ennakkotiedot vuodelle Toimiala / Vuosi e Informaatiosektorin työpaikat yhteensä Tavaratuotanto Konttorikoneiden valmistus Tietokoneiden ja muiden tietojenkäsittelylaitteiden valmistus Eristettyjen johtimien ja kaapelien valmistus Elektronisten piirien ja muiden elektronisten osien valmistus Televisio- ja radiolähett. sekä lankapuhelin- ja -lennätinlaitt. valmistus Televisio- ja radiovast., äänen- ja kuvantall.- ja -toistolaitt. valmistus Mittaus-, tarkkailu- ja navigointil. yms. valmis pl. teoll. prosessinsäätöl Teollisuuden prosessinsäätölaitteistojen valmistus Palvelutuotanto Viihde-elektroniikan tukkukauppa Tietokoneiden, oheislaitteiden ja ohjelmistojen tukkukauppa Tietoliikennevälineiden tukkukauppa Teleliikenne Konttorikoneiden ja -varusteiden sekä tietokoneiden vuokraus Tietojenkäsittelypalvelu Sisältötuotanto, suppea Kustantaminen Markkinatutkimus ja mielipideselvitykset Liikkeenjohdon konsultointi Mainospalvelu Elokuva- ja videotoiminta Radio- ja televisiotoiminta Uutistoimistot

13 3. Työpaikat kunnittain Tässä kappaleessa tarkastellaan elinkeinorakenteen kehitystä ja työpaikkojen sijoittumista kunnittain. Työpaikkoja tarkastellaan toimipaikan henkilöstömäärän mukaan. Kartoissa on mukana vain yksityisen sektorin työpaikat Hailuoto Hailuodon kokonaistyöpaikkamäärä oli 264 vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan. Kunnan kokonaistyöpaikkamäärä on pääasiassa laskenut vuodesta Kolme neljäsosaa kaikista työpaikoista on yhteiskunnallisella alalla, viidesosa alkutuotannossa ja joka kymmenes työpaikka on tukku- ja vähittäiskaupan sekä rahoitus-, vakuutus- ja tutkimusaloilla. Työpaikkamäärät ovat laskeneen voimakkaimmin alkutuotannossa sekä kuljetus, varastointi ja tietoliikenne alalla vuosina Työpaikat sijoittuvat pääasiassa Hailuodon kirkonkylän alueelle Luovontien, Pölläntien ja Viinikantien varrelle. Työpaikkoja on myös kirkonkylän ulkopuolella Luovontien varrella. Hailuodon yritykset ovat pääasiassa 0 9 henkilön yrityksiä (kartta 12). 120 HAILUOTO (työpaikat) A,B,C Alkutuotanto D Teollisuus e E Sähkö-, kaasu- ja vesih. F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoim. I Kuljetus, varastointi ja tietoliiken. JK Rahoitus-, vak- ja tutkimus LMON Yhteiskunnalliset palvelut X Toimiala tuntematon Kuva 7. Hailuodon työpaikat päätoimialoittain vuosina e Haukipudas Haukiputaalla kaikkien toimialojen yhteenlaskettu työpaikkamäärä oli vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan. Työpaikkamäärän kehitys on ollut kohtuullisen tasaista viime vuosina. Suurimmat toimialat työpaikkamäärän perusteella ovat yhteiskunnalliset palvelut (35 %) ja 13

14 teollisuus (25 %). Yhteiskunnallisten palvelujen työpaikkamäärä nousi vuoteen 2003, mutta kääntyi sen jälkeen loivaan laskuun. Teollisuuden työpaikkamäärä on vaihdellut voimakkaasti vuosina Vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan teollisuuden työpaikkamäärä näytti kääntyvän laskuun (kuva 8). Haukiputaalla työpaikat sijoittuvat pääasiassa kunnan keskustaalueelle, Haukiputaantien varrelle, Martinniemeen, Kiviniemeen, Kelloon sekä Holstinmäelle (kartta 13) HAUKIPUDAS (työpaikat) e A,B,C Alkutuotanto D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J-K Rahoitus-, vak.-ja tutkimus L,M,N,O Yhteisk.palvelut X Toimiala tuntematon Kuva 8. Haukiputaan työpaikat päätoimialoittain vuosina e Kempele Kempeleen työpaikkamäärä oli vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan. Kokonaistyöpaikkamäärä on pääasiassa kasvanut vuodesta Kempeleen suurin toimiala on teollisuus, jonka työpaikkamäärä on vaihdellut voimakkaasti tarkasteluajanjaksolla. Yhteiskunnallisen palvelujen työpaikkamäärä on kasvanut tasaisesti (45 %) vuodesta Kempeleen kolmanneksi suurin toimiala on tukku- ja vähittäiskauppa, jonka työpaikkamäärä on kasvanut loivasti vuosituhannen vaihteesta. Kempeleessä työpaikat sijoittuvat pääasiassa kunnan keskustan alueelle ja sen läheisyyteen, Ketolantien varrelle sekä Vihiluotoon Lentokentäntien varrelle, jonne sijoittuvat kunnan suurimmat yritykset (kartta 14). 14

15 KEMPELE (työpaikat) A,B,C Alkutuotanto D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen e G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J-K Rahoitus-, vak.-ja tutkimus L,M,N,O Yhteisk.palvelut X Toimiala tuntematon Kuva 9. Kempeleen työpaikat päätoimialoittain vuosina e Kiiminki Kiimingin kokonaistyöpaikkamäärä oli vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu työpaikkamäärä on kasvanut 720 työpaikalla (44-prosenttia) vuodesta Kiimingin suurin toimiala on työpaikkamäärän perusteella yhteiskunnalliset palvelut, jonka työpaikkamäärä on pääasiassa kasvanut vuodesta Vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan alalla oli 930 työpaikkaa. Seuraavaksi suurimmat toimialat ovat rakentaminen, teollisuusala sekä rahoitus-, vakuutus- ja tutkimusala. Kiimingissä työpaikat ovat sijoittuneet pääasiassa kunnan keskustan alueelle, Jääliin, Haukiputaantien varrelle ja Kiiminkijoen varteen. Kunnan yritykset ovat suurimmaksi osaksi 0 9 henkilön toimipaikkoja (kartta 15) KIIMINKI (työpaikat) e A,B,C Alkutuotanto D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J-K Rahoitus-, vak.-ja tutkimus L,M,N,O Yhteisk.palvelut X Toimiala tuntematon Kuva 10. Kiimingin työpaikat päätoimialoittain vuosina e. 15

16 3.5. Liminka Limingan kokonaistyöpaikkamäärä oli vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan. Limingan työpaikkamäärä on pääasiassa kasvanut vuosian e. Suurin toimiala työpaikkamäärän perusteella on yhteiskunnalliset palvelut. Alan työpaikkamäärä on kasvanut kolmanneksen (29 %) tarkasteluajanjaksolla 600 työpaikasta 770 työpaikkaan. Alkutuotannon alalla oli 200 työpaikkaa, teollisuudessa 150 työpaikkaa ja tukku- ja vähittäiskaupan alalla 130 työpaikkaa vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan. Limingassa työpaikat sijoittuvat pääasiassa kunnan keskustan alueelle ja Tupokseen. Kunnan yritykset ovat pääasiassa 0 4 ja 5 9 henkilön yrityksiä (kartta 16) LIMINKA (työpaikat) e A,B,C Alkutuotanto D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J-K Rahoitus-, vak.-ja tutkimus L,M,N,O Yhteisk.palvelut X Toimiala tuntematon Kuva 11. Limingan työpaikat päätoimialoittain vuosina e Lumijoki Lumijoen kokonaistyöpaikkamäärä on pääasiassa kasvanut vuodesta Vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan Lumijoen oli 430 työpaikkaa. Kunnan suurimmat toimialat työpaikkamäärän perusteella on yhteiskunnalliset palvelut, alkutuotanto, rakentaminen ja teollisuus. Yhteiskunnallisten palvelujen työpaikkamäärä on pääasiassa kasvanut loivasti vuodesta Alkutuotannon työpaikkamäärä on puolestaan laskenut melkein koko tarkastelujakson ajan. Rakennusalan työpaikkamäärä on kasvanut voimakkaasti vuodesta Teollisuuden työpaikkamäärän kasvoi vuosituhannen vaihteen jälkeen, mutta kääntyi laskuun vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan. Lumijoella työpaikat sijoittuvat pääasiassa kunnan keskusta-alueelle. Lumijoen erityispiirteenä on, että lähes kaikki yritykset pieniä, alle kymmenen henkilön, yrityksiä (kartta 17). 16

17 LUMIJOKI (työpaikat) e A,B,C Alkutuotanto D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J-K Rahoitus-, vak.-ja tutkimus L,M,N,O Yhteisk.palvelut X Toimiala tuntematon Kuva 12. Lumijoen työpaikat päätoimialoittain vuosina e Muhos Muhoksen kokonaistyöpaikkamäärä oli vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan. Puolet (52 %) työpaikkamäärästä on yhteiskunnallisten palvelujen työpaikkoja ja kymmenesosa (9 %) alkutuotannon työpaikkoja. Yhteiskunnallisten palvelujen työpaikkamäärä on kasvanut 350 työpaikalla (38 %) vuodesta 1997, alkutuotannon työpaikkamäärän laskiessa 280 työpaikasta 230 työpaikkaan. Muhoksella työpaikat sijoittuvat pääasiassa kunnan keskustan alueelle sekä Oulujoen varteen Päivärinteeltä Leppiniemeen saakka. Vaikka yritykset ovat pääasiassa pieniä 0 4 henkilön ja 5 9 henkilön yrityksiä, kunnassa on myös muutamia ja henkilön yritysten toimipaikkoja (kartta 18) MUHOS (työpaikat) e A,B,C Alkutuotanto D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J-K Rahoitus-, vak.-ja tutkimus L,M,N,O Yhteisk.palvelut X Toimiala tuntematon Kuva 13. Muhoksen työpaikat päätoimialoittain vuosina e. 17

18 3.8. Oulunsalo Oulunsalon työpaikkamäärä on kasvanut 800 työpaikalla (52 %) vuodesta Kokonaistyöpaikkamäärä oli vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan. Oulunsalon suurin toimiala työpaikkamäärän perusteella on yhteiskunnalliset palvelut, jonka työpaikkamäärä on pääasiassa kasvanut tarkastelujaksonajan. Toiseksi suurin toimiala on rahoitus-, vakuutus- ja tutkimusala. Alan työpaikkamäärän kasvu on taantunut vuosituhannen vaihteen jälkeen. Teollisuuden työpaikkamäärä lähti uudelleen nousuun vuonna Oulunsalossa työpaikat sijoittuvat pääasiassa kunnan keskustan alueelle ja sen läheisyyteen sekä Hailuodontien varrelle. Lentokentäntien varrelle on muodostunut ICT -yritysten keskittymä. Oulunsalon lentokenttä on merkittävä logistinen keskus, jonka kehittäminen kansainväliseksi kentäksi on yhä tärkeäpää muun muassa Oulun seudulle sijoittuvien yritysten näkökulmasta. Yritysrekisterin mukaan Oulunsalon yritykset ovat pääasiassa 0 4 ja 5 9 henkilön toimipaikkoja (kartta 19) OULUNSALO (työpaikat) A,B,C Alkutuotanto D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J-K Rahoitus-, vak.-ja tutkimus L,M,N,O Yhteisk.palvelut X Toimiala tuntematon Kuva 14. Oulunsalon työpaikat päätoimialoittain vuosina e Tyrnävä Tyrnävän kokonaistyöpaikkamäärä oli vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan. Tyrnävän suurimmat toimialat ovat työpaikkamäärän perusteella yhteiskunnalliset palvelut, alkutuotanto ja teollisuus. Yhteiskunnallisten palvelujen työpaikkamäärä on kasvanut loivasti viimevuosina, alkutuotannon työpaikkamäärän laskiessa. Teollisuuden työpaikkamäärän lasku on taantunut. Rahoitus-, vakuutus- ja tutkimusalalla työpaikkamäärä on kasvanut tasaisesti vuodesta Tyrnävällä työpaikat sijoittuvat kunnan keskustan alueelle ja Murtoon. Tyrnävän kunnan yritykset ovat pääasiassa pieniä 0 4 ja 5 9 henkilön mikroyrityksiä (kartta 20). 18

19 TYRNÄVÄ (työpaikat) A,B,C Alkutuotanto D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J-K Rahoitus-, vak.-ja tutkimus L,M,N,O Yhteisk.palvelut X Toimiala tuntematon Kuva 15. Tyrnävän työpaikat päätoimialoittain vuosina e Ylikiiminki Ylikiimingin kokonaistyöpaikkamäärä on kasvanut lähes koko tarkastelujakson ajan. Kunnassa oli 850 työpaikkaa vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan. Työpaikoista 40-prosenttia oli yhteiskunnallisten palvelujen työpaikkoja. Alan työpaikkamäärä on kasvanut neljänneksen (24 %) vuodesta Alkutuotannon työpaikkamäärä on taantunut vuodesta 1998 lähtien. Vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan alalla on 130 työpaikkaa Ylikiimingissä. Teollisuuden työpaikkamäärä on kasvanut voimakkaasti vuodesta Teollisuuden työpaikkamäärä on nelinkertaistunut tarkastelujaksolla. Muiden toimialojen työpaikkakehitys on ollut melko tasaista YLIKIIMINKI (työpaikat) e A,B,C Alkutuotanto D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J-K Rahoitus-, vak-ja tutkimus L,M,N,O Yhteisk.palvelut X Toimiala tuntematon Kuva 16. Ylikiimingin työpaikat päätoimialoittain vuosina e. 19

20 4. Oulun seudun työpaikoille varatut alueet 4.1. Oulun seudun yleiskaavan 2020 työpaikka-aluevaraukset Oulun seudun yleiskaavassa 2020 ja Oulun seudun yleiskaavan 2020 muutos ja laajennusselostuksessa Oulun seudun väestötavoite on asukasta ja työpaikkatavoite on vuoteen 2020 mennessä. Oulun seudun asukasmäärän oletetaan kasvavan noin asukkaalla ja työpaikkamäärän ennakoidaan lisääntyvän uudella työpaikalla. Osa uusista työpaikoista sijoittuu olemassa oleville keskusta- ja työpaikka-alueille täydennysrakentamisena, mutta samalla varaudutaan myös uusien työpaikka-alueiden käyttöönottoon. Seudun työpaikoista lähes puolet sijoittuu seudun keskusalueelle, joka käsittää Oulun keskustan ja lähiökehän. Työpaikkoja on keskusalueella huomattavasti enemmän kuin siellä asuvaa työvoimaa. Yleiskaavassa seudun yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja täydennetään siten, että yhdyskuntarakenne kasvaa pääasiassa Oulun muodostamasta ytimestä sormimaisesti Oulun seudun muihin kuntiin. (Oulun seudun yleiskaava 2020.) Oulun seudun yleiskaavassa 2020 työpaikoille varattuja alueita ovat työpaikka-alueet (TP), teollisuus- ja varastoalueet (T), palvelujen alueet (P), kaupallisten palvelujen alueet (KM) sekä keskustoimintojen alueet (C). Työpaikkoja sijoittuu myös asumisen alueille (A ja A-1), joilla on asumisen lisäksi myös rakennetta tukevia palveluja sekä työpaikkatoimintaa. Tässä selvityksessä tarkastellaan lähinnä työpaikka-alueita, teollisuus- ja varastoalueita sekä palvelujen alueita. Keskustoimintojen alueille (C, C-1 ja C-2) sijoittuu myös runsaasti työpaikkoja, mutta niiden kapasiteetin arviointi pinta-ala ja kerrosalatietojen perusteella ei ole kovinkaan luotettavaa. Myös kaupallisten palvelujen alueet jätetään vähemmälle huomioille. Oulun seudun yleiskaavassa 2020 esitetään nykyisiä, kehitettäviä ja uusia alueita. Alueiden pinta-alatiedot (ha) näkyvät taulukossa 6. 20