Tukioikeus soppa kuohuu - pellon vuokraajat ihmeissään

Transkriptio

1 M-Suomen Posti Oyj MTK-Uusimaan tiedotuslehti 2005 Tukioikeus soppa kuohuu - pellon vuokraajat ihmeissään Alihankintakumppanuus kiinnostaa: ensimmäiset metallisopimukset tehty Sivuansiot kasvussa Uudellamaalla sivuansio 37 % myyntitulot 22 % metsätulot 10 % tulotuet 31%

2 2 Jaakko Holsti Muutosvoimia Rakennemuutos on jatkunut alueellamme varsin voimakkaana; vuoden 1980 tilamäärästä on jäljellä enää kolmannes. Tuorein tulevaisuusennuste arvioi seitsemän lähivuoden aikana nykyisen määrän vielä vähenevän 4300 kappaleesta noin 2750 kappaleeseen. Tämä ennuste on tuottajaliittojen ja neuvonnan mielestä ehkä liiankin kova, sillä uskomme Uudenmaan erityisolosuhteiden jarruttavan kehitystä. Näinä jarruina toimivat jo nyt puolentoista miljoonan asukkaan väestökeskittymä hyvine sivuansiomahdollisuuksineen ja toisaalta siedettävät etäisyydet työpaikkaliikkumiselle. Lisäksi maaseudulla asuminen on taas alkanut saada uutta arvostusta mikä houkuttanee nuoria takaisin maalle - täten kuutamoviljelykin säilyttänee asemansa. Tilamäärän väheneminen ei ole pelkästään kauhisteltava asia, sillä lantilla on myös toinen puoli. Nuoret ovat tuoreimpien tilastojen mukaan taas valmiimpia sukupolvenvaihdoksiin ja rakennemuutos luo heille juuri mahdollisuuksia; uudenlaista maaseutuyrittäjyyttä, monitoimisuutta, uusia tuotantotapoja ja jopa tuotantosuuntia. Muutoksen tarve ja suunta on varmasti kaikille viljelijöille itsestäänselvyys mutta muutoksen nopeus hirvittää erityisesti vanhempia. Nuoret tarttuvat tehokkaammin haasteisiin. Kun Suomen Eu-jäsenyyttä valmisteltiin, osa viljelijöistä odotti elinkeinolle lopullista kuoliniskua ja osa odotti selkeämpää ja pitkäjänteisempää maatalouspolitiikkaa eli vakaampaa tulevaisuutta. Kumpikaan odotusrakennelma ei sitten kuitenkaan toteutunut. Eteenpäin on sinnitelty myös maataloudessa mutta jatkuvassa epävarmuudessa mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tulotuet ovat nykyisellään sivuansioiden jälkeen meillä toiseksi tärkein tulolähde ja mikä huolestuttavinta maatalouden myyntitulojen osuus on ainoastaan 22 prosenttia. Viime aikaiseen keskusteluun viitaten voi nostaa järkyttävän esimerkin viljapuolelta; 3000 uusmaalaisen viljatilan bruttoviljatulot, noin 25 milj, vastaavat yhteensä kahden Fortum johtajan optioita. Missä on oikeudenmukaisuus? Missä on moraali? Missä on edes ruoan kotimaisuuden arvo? Tukien irtautuessa tuotannosta ja tuotantohintojen aletessa suuntaamme vääjäämättömästi maiseman hoitoon. MTK-Uusimaa Simonkatu 6A Helsinki puh fax uusimaa@mtk.fi etunimi.sukunimi@mtk.fi toim.joht. agr. Jaakko Holsti järjestöagrol. agrol. Martti Mäkelä toim.siht. yo.merkon. Tuula Kerko-Ervasto projektipäällikkö agrol. Christer Gustafsson MTK-Uusimaan tiedotuslehti ilmestyy kerran vuodessa Toimitus Päätoimittaja Jaakko Holsti Julkaisija Uudenmaan Maataloustuottajain Liitto Lehden toteutus: SSS Lehtipalvelu Painopaikka Salon Lehtitehdas, 2005 Nopeille viljelijöille tarjolla avustusta koneinvestointeihin Investoinnit voivat kohdistua esim. maatilalta käsin tapahtuvaan koneurakointiin. Maa- tai perusmetsätalouden urakointikalusto, ajoneuvot tai traktorit eivät ole tukikelpoisia. Tukikelpoisia ovat myös puun ja elintarvikkeiden jatkojalostamiseen liittyvät kone- ja laitehankinnat. Investointitukea voi saada enintään 40 prosenttia maatilalla tapahtuvan pienyritystoiminnan investointien hyväksyttävistä kustannuksista, muissa kuin ydinmaaseudun kunnissa tuki voi olla enintään 25 prosenttia. Mm. yleisten teiden urakointikaluston osalta Uudenmaan TEkeskus on rajannut enimmäistukitason 25 prosenttiin. Hakemuslomake (305) liitteineen tulee toimittaa ennen hankkeen tai toimenpiteen aloittamista TE-keskuksen maaseutuosastolle. Hakemus liitteineen on täytettävä huolellisesti ja sen mukana on toimitettava kaikki mainitut liitteet mennessä. Hakemukset ratkaistaan mennessä ja hyväksyttyjen investointien tulee toteutettu ja maksettu mennessä. Tuen saamisen ehtona on mm. rahoituksen riittävyys ja se, että menot ovat investointiluontoisia, pitkävaikutteisia ja kohdistuvat muuhun kuin nopeasti kuluvaan käyttöomaisuuteen ja ovat hankintahinnaltaan merkittäviä. Hakemuslomake ja liitelomakkeet löytyvät osoitteesta tai Lomakkeita saa myös Uudenmaan TE-keskuksesta. Lisätietoja hankkeiden tukikelpoisuudesta ja rahoitusmahdollisuuksista saa Uudenmaan TE-keskuksen maaseutuoston yrityshankekäsittelijältä Kari Palvailalta puh Kehittyvä maatila - Gårdar i utveckling -hankkeen syksyn toimintaa Tilatuen alueelliset koulutukset (huom! joissakin ilmoituksissa virheellistä tietoa, tässä oikeat) Hyvinkäällä, Rantasipi Sveitsi, kello Alustajina Minna-Mari Kaila MMM, toinen alustaja avoin Lohjalla, Laurentius-sali, kello Alustajina Jussi Luomajärvi, MMM ja Johan Åberg, MTK Mäntsälässä, kunnanvaltuuston sali kello Alustajana Riikka Knaapi, MTK, toinen alustaja avoin Koulutuksissa käydään läpi tilatuen keskeinen sisältö sekä juridisia seikkoja vuokrasopimuksesta ja tilatuesta. Tilaisuudet ovat maksuttomia eikä niihin tarvitse ennakkoon ilmoittautua. TYKY -kurssi Ikaalisten kylpylä TYKY -päivät järjestetään tänä syksynä maatalousväelle tutussa Ikaalisten kylpylässä. Jokainen osallistuja suorittaa kuntotestin, josta hän saa henkilökohtaisen palautteen. Päivien aikana on mahdollisuus käyttää kylpylän palveluja. TYKY -päivien hinta on ainoastaan 85 euroa/henkilö ja sisältää majoituksen 2 HH, ruokailut, testaukset ja palauteluennot, kuljetuksen Ikaalisiin sekä kylpylän palvelut (ei hoitoja, kuten hieronta, vyöhyketerapia jne.). Ilmoittautumiset viim mennessä. Wisu-ja Wakka -kurssit Porvoossa, Laurea AMK Wakka Wisu Hyvinkäällä, Laurea AMK Wakka Wisu Kursseilla toimivat opettajina Juha Simola ja Sirkku Uljas ProAgria Uusimaasta. Kurssin hinta on 30 /päivä. Ruokailun ja kahvit osallistujat kustantavat itse. Ilmoittautumiset 10 päivää ennen kurssin alkua tai ProAgria Uusimaa vaihde

3 3 Maatalouden rakennemuutos ravistelee Maatilojen määrä laskee Uudellamaalla kolmanneksen vuoteen 2012 mennessä Uusmaalaisten maatalousjärjestöjen yhdessä Elintarviketieto Oy:n kanssa tekemä tutkimushanke osoittaa maatalouden rakennemuutoksen edelleen jatkuvan ja jopa kiihtyvän vuosikymmenen lopulla. Todennäköisyyden mukaan maatilojen nykyinen määrä TE-keskus alueella, kpl, tulee vuoteen 2012 mennessä putoamaan vielä 30 %:lla, eli tilaan. Kokonaispeltoala kuitenkin säilyy, joten tilojen keskikoko nousee 41 hehtaarista 68 hehtaariin. Yli 50 hehtaarin tilojen osuus tulee nousemaan 27 %:in. Tilojen lukumäärän kehitys Uudellamaalla ja koko maassa Raju muutos maatilojen määrään on seurausta suurten ikäluokkien tulosta eläkeikään; jatkajia tiloille ei enää välttämättä löydy. Nuorten korkea koulutustaso, alueen suuri väestöpohja palvelutarpeineen sekä alueellinen yritystoiminnan vilkkaus tarjoavat Uudellamaalla maataloutta paremmat toimentuloedellytykset. Siksi yhä useampi viljelijäkandidaatti hakeutuu maatalouden ulkopuolisille työmarkkinoille. Hidasteen viljelijäuran valinnalle aiheuttaa myös sukupolvenvaihdoskauppojen kalleus, koska nykysuuntaus suosii sisarusten tasapuolista huomioimista. Myöskään maatalouden heikko kannattavuus ei nykyisessä tukiviidakossa kannusta nuoria viljelijäuralle. Näin ollen tilat usein pirstoutuvat ja pellot tulevat myyntiin tai joutuvat vuokralle. Mutta halukkuutta maanhankintaan ammatissaan jatkavien viljelijöiden keskuudessa kyllä riittää. Uudenmaan maaseutuyritysstrategia vuoteen 2012 tehtiin Uudenmaan TE-keskuksen alueella ja sen teettäjinä ovat Pro- Agria Uusimaa, MTK-Uusimaa sekä ruotsinkieliset toimijat. Hankkeen rahoitti EU:n EMOTR -hankerahoitus. Muutosvoimat ohjaavat Uusimaa Maatalous Uudellamaalla on samojen muutosvoimien ohjaamaa kuin muuallakin Suomessa. Suurin vaikutus maatalouden rakennekehityksessä on EU:n tukireformeilla, joita todennäköisesti tullaan edelleen toteuttamaan EU:n budjettiraamien uhatessa ylittyä. Suurimman paineen tukieurojen riittävyyteen on aiheuttanut uusien jäsenmaiden laaja-alainen ja kehittymätön maataloustuotanto. Elintarvikemarkkinoilla on käynnissä marraskuu Koko maa Suomen Gallup Elintarviketieto Oy kehitys, jossa kansallisten elintarvikemarkkinoiden merkitys vähenee ja globaalisuus kasvaa. Tuotantoa ohjaa tehokkuus. Mutta elintarvikemarkkinoiden kiihtyvä globalisoituminen tekee samalla kuitenkin tilaa lähiruokamarkkinoille, joilla kuluttaja ja tuottaja ovat lähellä toisiaan. Osa kuluttajista haluaa tuntea tuotanto-olosuhteet ja elintarvikkeen tien tuottajalta ruokapöytään ja on valmis tästä laadusta maksamaan. Maailmankaupan vapauttaminen luo toisaalla paineita sopeuttaa tukijärjestelmiä WTO:n päätöksiä vastaavaksi esimerkiksi irrottamalla tuet tuotannosta. Näin muutosvoimat ohjaavat suomalaista tuotantoa entistä vahvemmin luonnon ja maisemanhoitoon, mikä on otettavissa jossakin tapauksessa jopa mahdollisuutena. Kotieläintalous suhteellisen vähäistä Uudenmaan maataloudelle on luonteenomaista laajamittainen kasvinviljely ja vähäinen kotieläintalous. Kasvinviljelyn merkitys tulee kokonaistuotannossa edelleen korostumaan, mutta vilja- ja erikoiskasvitilojen lukumäärä tulee sekin rakennemuutoksen myötä putoamaan, nykyisestä tilasta alle 2 000:teen. Maitotilojen määrän (430) arvioidaan edelleen laskevan, jopa 40 %:lla. Tuotettavaan maitomäärään sillä on vain vähäinen merkitys, kun samanaikaisesti keskimääräinen karjakoko kasvaa 24 lehmästä 33 lehmään ja myös tuotos/lehmä edelleen nousee. Maitotuotteiden tuonti lähialueelta, esimerkiksi Virosta, on pois siellä kasvavasta kotimaisesta kulutuksesta ja on siten vaikutukseltaan Viron hintoja nostava. Todennäköisesti Viron maitotuotteet saavuttavat jo lähivuosina pysyvän, mutta sittenkin vähäisen osuuden Suomen markkinoilla. Nestemäisten tuotteiden tuonti jäänee marginaaliseksi. Pieniä määriä juustoja ja muita jalostettuja maitotuotteita tuotaneen Liettuasta ja Puolasta sekä tietysti Ruotsista, Tanskasta, Ranskasta ja Sveitsistä. Nautatilojen määrä Uudellamaalla oli vuonna 2004 yhteensä 630, joista naudanlihan tuottajatiloja 200 ja emolehmätiloja 90. Lihantuotantoon keskittyneiden tilojen määrä tullee puolittumaan nykyisestä lähivuosien aikana. Eläinmäärä kaikissa nautaryhmissä on laskeva. Tuotantomäärän pudotus jää maidossa 5 %:in, mutta naudanlihassa se onkin jo 20 %. Jatkuva vasikkapula ja tukiuudistukset ovat vähentäneet ja edelleen vähentävät tuotantomotivaatiota ja jatkamishalukkuutta. Vakaasta kulutustasosta huolimatta, koko EU:n alue on naudanlihassa alituotantoaluetta ja tulee sellaisena myös säilymään. Samansuuntainen kehitys on odotettavissa myös sikatiloilla. Nykyinen 100 sikatilan määrä on putoava lähes kolmanneksen, mutta yksikkökoon kasvun ansiosta sianlihan kokonaistuotanto pysynee nykytasolla. Lihasikojen määrä tilalla ennustetaan nousevan siasta/vuosi lihasikaan ja emakkomäärä 74:stä 90:en emakkoon. Sikatalous kehittyy entistä enemmän markkinoiden ehdoilla, jonka seurauksena keskittyminen ja tuotantoyksiköiden kasvu jatkuu. Markkinoiden hallinnan ja kilpailukyvyn parantamisen välttämättömyys ohjaa tuotantoa kohti sopimustoimintaa. CAP -uudistuksen seurauksena sikatiheyden (ey/ha) tilat menettävät tukiaan eikä tuotantotukien leikkausta näillä näkymin pystyttäisi kompensoimaan LFA:n kautta. Kasvintuotannossa kaksi linjaa Viljantuotannossa on Uudellamaalla havaittavissa kaksi toisistaan poikkeavaa linjaa. Osa tiloista panostaa aktiivisesti viljatuotannon kehittämiseen, kasvattaa peltoalaa pääasiallisesti sitä vuokraamalla ja investoi koneisiin. Kilpailu peltoalasta on nostanut sekä myyntihintaa että toisaalla vuokratasoa. Toisen viljatuotannon linjan muodostavat osa-aikaviljelijät, joiden pääasiallinen toimeentulo tulee maatalouden ulkopuolelta. CAP -uudistuksen vaikutukset kasvintuotantosektorilla jäivät vähäisemmiksi kuin kotieläintuotannossa. Uudistuksen toimeenpano ei dramaattisesti vähennä kasvintuotantotilojen tuloja, mutta tukien osittainen irrottaminen tuotannosta tekee tuotannosta luopumisesta ja kesannoinnis- Jatkuu seuraavalla sivulla

4 4 44 Vehnäala 1000 ha ta entistä houkuttelevamman vaihtoehdon. Yli 50 ha:n viljatiloja Uudellamaalla on 27 % kaikista tiloista, kun vastaava valtakunnallinen osuus on vain 15 %. Muuta maata nopeampi tilakoon kasvu tulee eroa edelleen kasvattamaan. Vilja- ja erikoiskasvitilojen määrä on Uudellamaalla tällä hetkellä Elintarviketieto arvioi tilojen määrän vuoteen 2012 painuvan alle 2000 tilan, eli vähenevän peräti 38 %:a. Pellon käyttöä hallitsevat nyt ja myös tulevaisuudessa viljakasvit. Karjamäärän vähetessä nurmiala supistuu. Vehnän viljelyn arvioidaan lisääntyvän, varsinkin syysvehnän, jolla on rypsinviljelyä tukeva vaikutus. Myös ohran viljely on kasvava. Poikkeuksen tekee rukiinviljely, joka todennäköisesti vähenee. Kauran viljelyala putosi jo aikaisemmin, joten siinä ei ainakaan suurta lisäpudotusta ole odotettavissa. Koska Uudenmaan pellot ovat tuotantokapasiteetiltaan keskimääräistä parempia, kesannoinnin Viljan tuotanto- ja tilarakenne 61 Ohra-ala 1000 ha marraskuu 2004 Viljantuotanto milj.kg Vilja- ja erikoiskasvitilat kpl Suomen Gallup Elintarviketieto Oy osuus jäänee elintarviketiedon näkemyksen mukaan muuta maata vähäisemmäksi. Kasvintuotannon rasitteena ovat pienet kannattamattomat tuotantoyksiköt sekä peltomaan korkea hintataso. Pienillä, osaaikaisina hoidetuilla viljelmillä on kuitenkin huomattava vaikutus tukea maaseudun elinvoimaisuutta. Viljanhinnan jatkuva alentuminen vie viljelijöiltä tuotantomotivaatiota ja alentaa alan kannattavuutta. Samansuuntaisesti vaikuttaa myös alueen tukitaso ja riippuvuus EU:n tukipolitiikasta. Tuotantoa uhkaa viljelyn pellon kasvukunnon heikkeneminen. Luomu aaltoliikkeessä Luomuviljelyn tuotantoala koki voimakkaan kasvun koko 1990-luvun, kun vuotuinen kasvu oli keskimäärin 28 % luvun alussa kasvu hidastui, kunnes se 2004 kokonaan pysähtyi. Viljelyalan juuttuminen paikalleen on seurausta luomutuen leikkauksesta ja luomuviljan kysynnän laantumisesta. Luomuvilja käy huonosti kaupan ja hintakin on laskenut. Luomutiloja Uudellamaalla on noin 400 ja peltoa niillä ha, eli 7,5 % peltoalasta. Keskimääräinen luomutilan koko on 36 ha. Kotieläintuotannon luomutiloja on vain muutamia. maitotiloja ei lainkaan. Yleisestä kehityksestä poiketen ovat marja- ja hedelmäviljelyalat selvässä kasvussa. Luomutuotannon uskottavuus on heikko. Se koskee niin tuottajia kuin kuluttajiakin. Tuotantomäärät ovat pieniä ja tarjonta ei aina kysyntää kohtaa. Luomutuotannon uhkana on myös tukien väheneminen, eikä siirtymäkauden tuki ole enää aikaisempien vuosien tasolla. Luomuviljan massatuotanto on jo nyt johtanut hinnan alentumiseen ja markkinointi on kohdannut vaikeuksia. Viljelyä kiusaavat syväjuuriset rikkakasvit ja karjattomilla tiloilla ravinteiden puute. 830 Maitotilat tiloja,kpl Keskilehmäluku lypsylehmiä, kpl/tila Maidontuotanto marraskuu 2004 Maaseutuyrittäjyys Uudenmaan aktiivimaatilasta noin tilaa harjoittaa maatalouden rinnalla muuta yritystoimintaa. Yritystoiminnan lisääntymiseen on osaltaan vaikuttanut pääkaupungin läheisyys ja suurin asukastiheys, jotka yhdessä ovat luoneet mahdollisuudet käynnistää ja harjoittaa maatilan ulkopuolista yritystoimintaa. Sen näkyvimpiä ilmenemismuotoja ovat koneurakointi, hevosalan palveluyrittäjyys, metalli- ja puualan alihankintatyöt, maatilamatkailu sekä markkinointi- ja palvelutoiminnot. Monialatilan vahvuuksia on, että yrittäjäperhe ei ole riippuvainen vain yhdestä tulolähteestä. Mahdollisuudet yritystoiminnan harjoittamiseen ovat Uudellamaalla, 1,5 miljoonan asukkaan väestökeskittymän äärellä, selvästi muuta maata paremmat Lypsylehmien lukumäärä kpl Maidontuotanto meijeriin milj. litraa Matti Värri 78,0 75,6 71,8 70,8 68, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VAHVOILTA JUURILTA HUOMISTA RAKENTAEN Itikka osuuskunta ja Lihakunta ovat kehittyneet vuosien saatossa jäsentemme tärkeimmiksi kumppaneiksi lihantuotannossa. Omistajuudet Atriassa, A-Tuottajissa ja A-Rehussa antavat varmuuden markkinakanavasta ja entistäkin kilpailukykyisemmät tuotantopanosten hinnat. Jäsenemme nauttivat myös menestyksen hedelmistä. Viime vuodelta maksoimme osuuspääomalle 17 %:n koron! Parempaa tuottoa korkomarkkinoilta tuskin löytyy. Itikka osuuskunta ja Lihakunta tekevät työtä huomista rakentaen jäsentemme parhaaksi. Kysy kumppanuudesta: A-Tuottajat Oy, puh Itikka ja Lihakunta - tuottajan kumppanina alkaen vuodesta 1903.

5 5 Uudenmaan konerengas - verkostoja tilojen välillä - hyöty viljelijälle S yksyn ja talven aikana on hyvä suunnitella seuraavan kauden töitä. Etenkin ennen uuden koneen hankintapäätöstä on syytä miettiä, voisiko työt saada tehdyksi jollakin muulla tavalla. Kone kun on vain väline työn tekemiseksi. Maatilayrittäjien väliset verkostot, kuten konerenkaat, ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpiä. Niiden kautta löytyy sopivaa kalustoa ja ammattilaisia tekemään työt. Saman verkoston kautta voidaan etsiä esimerkiksi kumppanit yhteiskoneisiin tai lannansijoituspaikkoja. Urakoitsijan ammattitaito hyötykäyttöön Ammattitaito lisääntyy, kun koneiden käyttöön harjaannutaan. Kun ammattilaisella on käytössään ammattilaisen työkalut, lopputulos on usein parempi kuin keskimäärin. Kustannukset pysyvät kohtuu tasolla, kun urakoitsijan kalustolle saadaan riittävästi käyttöä. Monet maatilan työt vaativat sitä, että useampi kone liikkuu samaan aikaan. Omasta takaa ei kuitenkaan välttämättä ole kuin yhden henkilön työpanos käytettävissä. Pitkäjänteisessä tilan suunnittelussa pitäisi ottaa huomioon toiset yrittäjät, joiden palveluita voidaan hyödyntää eri töissä. Usein on niin, ettei kaikkia töitä kannatakaan tehdä itse. Investointeihin saattaa olla vielä varaa, mutta miksi rakentaa tilan töiden tekeminen niin tiukalle, ettei mitään poikkeavaa saa sattua ja siltikin työpäivä venyy aamuvarhaisesta yömyöhään. Itselle jo hankitulla koneella on mahdollisuus tehdä työtä myös muualla kuin omalla tilalla. työvoima ja taloushaasteisiin vastataan erimuotoisen tilojen välisen yhteistyön lisäämisellä - työn jakamisella- ja etenkin urakointimarkkinoiden kehittämisellä. Yhteistyökumppaneita on kuitenkin vaikea löytää ilman tietoa kuka haluaisi tehdä minkäkinlaista yhteistyötä. Uudenmaan konerengas ylläpitää rekisteriä Uudenmaan konerenkaan tehtävänä on ylläpitää rekisteriä ja välittää urakointitöitä. Edellytyksenä on tieto, millä koneilla maatalousyrittäjät ovat valmiita urakoimaan. Rekisteriin saa tietonsa liittymällä yhdistyksen jäseneksi ja täyttämällä tietonsa lomakkeelle. Nyt jäseniä on reilu 60 kappaletta. Yhdistyksen jäsenmaksu on 40 euroa. Urakointitöitä on nyt rekisterissä monipuolisesti, mutta ei alueellisesti kattavasti. Esimerkkinä tarjolla olevista urakoitsijoista Puintia: Askolassa, Lohjalla, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Pukkilassa, Sipoossa, Tuusulassa ja Vihdissä Kasvinsuojeluruiskutuksia: Askolassa, Hyvinkäällä, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Sipoossa ja Tuusulassa Lannan levitystä: Askolassa, Hyvinkäällä, Lapinjärvellä, Lohjalla, Mäntsälässä, Nummi-Pusulassa, Sammatissa, Siuntiossa ja Tuusulassa. Etua maatilayrittäjälle, joka tarvitsee urakoitsijaa - Onko aikapula? Haluatko keskittyä johonkin tilasi työhön paremmin, mutta et ehdi? Anna urakoitsijan hoitaa osa tilasi töistä. Se on usein taloudellisin vaihtoehto. - Puuttuuko koneketjusta joku lenkki? Kokoamalla useamman tilan koneet yhteen on mahdollisuus rakentaa taloudellisia ja toimivia koneketjuja. Näin hyödynnetään ammattitaitoa, säästetään työaikaa ja useamman tilan työt tulevat ajoissa tehtyä. - Onko joku koneesi vaihtokunnossa? Oletko laskenut, kannattaako oman koneen hankinta vai olisiko järkevämpää ostaa koko työ urakoituna. - Haluatko kokeilla uuden menetelmän soveltuvuutta sitomatta kuitenkaan pääomia? Hyötyä maatilayrittäjä - urakoitsijalle, joka haluaa koneelleen lisää töitä - Haluatko omien töidesi lisäksi tehdä töitä myös muutamalle muulle tilalle? - Etsitkö koneellesi lisää töitä? - Oletko hankkimassa konetta, jolle haluaisit asiakkaita? Urakointityön välitystä ja konerengasta ovat käynnistämässä Työtehoseura, MTK-Uusimaa, ProAgria UuMsk, NSP ja EMOTR/Uudenmaan TE-keskus. Liity renkaan jäseneksi ja hyödy verkostosta. Tehokkaamman kaluston hankinta on mahdollista, kun käyttöä on riittävästi. Kuvassa kiinteää lantaa kuormataan pyörivällä kaivurilla. Kuva Mika Peltonen. Karkearehun korjuuta: Askolassa, Lohjalla, Mäntsälässä, Nummi-Pusulassa, Nurmijärvellä, Porvossa ja Sintiossa Kylvöä: Askolassa, Myrskylässä, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Pukkilassa, Sipoossa ja Tuusulassa Kuntarajathan eivät urakointityötä haittaa, vaan urakoimaan lähdetään pidemmällekin, kunhan niin sovitaan. Tarvittaessa urakoitsijoita on haettu Uudenmaan ulkopuoleltakin, jotta on saatu työt tehtyä. Seppo Pentti URAKOINNILLA TÖIHIN TALOUDELLISESTI JA AMMATTIMAISESTI Konetyön tarjoaja Onko sinulla mahdollisuus tehdä töitä myös muutamalle muulle tilalle? Omistatko koneen, jolle etsit aktiivisesti lisää töitä? Oletko hankkimassa konetta, jolle haluaisit asiakkaita? Liity Uudenmaan konerengas yhdistyksen jäseneksi, niin konetöitäsi tarjotaan niitä tarvitseville. Konetyön tarvitsija Onko joku työkoneesi vaihtokunnossa, etkä halua sitoa pääomaa kalliiseen kalustoon? Puuttuuko koneketjusta tärkeä lenkki? Onko kasvukaudella aikapula ja haluaisit teettää osan töistä? Haluaisitko kokeilla jotain uutta menetelmää ilman investointia? Anna ammattitaitoisen urakoitsijan hoitaa osa tilasi töistä. Se on usein myös tehokkain ja taloudellisin vaihtoehto. Kysy konerenkaan kautta urakoitsijaa töihin. Konerenkaan avulla löytyvät yhteishankintaporukat myös tarvikkeiden hankintaan. Ota yhteys ja kysy lisätietoja Uudenmaan konerenkaasta. Rengasmestarit: Hannu Wejberg Tapio Uronen Hannu Jääskelänen Hyvinkää Lohja Askola Ammattitaito ja koneet tehokkaaseen käyttöön konerenkaan avulla! Lisätietoja: Uudenmaan konerengas-hanke Seppo Pentti Työtehoseura ry PL 13, Rajamäki Auto: Puh

6 6 Tilatuki tulee - tiedätkö mitä se merkitsee juuri sinun tilallesi? Suomessa otetaan käyttöön alkaen uusi tilatukijärjestelmä. Tämä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) todennäköisesti suurimman reformin taustalla löytyvät EU:n budjetin kasvun hillitseminen sekä valmistautuminen WTO -neuvotteluihin. Tilatasolla muutos aiheuttaa suuria muutoksia, joiden vaikutuksia nimenomaan uusmaalaiselle tilalle tässä artikkelissa pyritään hahmottamaan. Mikä tilatuki? Tilatuki on uusi nimitys joukolle entisiä EU:n suoraan maksamia eli CAP -tukia. Suomessa käyttöön otettava malli on yhdistelmämalli. Nimi tulee siitä, että osa tuista (mm. peltokasvien tuki, laajaperäistämispalkkio) sidotaan suoraan tasatukiosuuteen, joka on arvoltaan samansuuruinen saman tukialueen sisällä. Osa tuista taas (30 % sonni- ja härkäpalkkioista, maitopalkkio) sidotaan tilakohtaisiksi lisäosiksi, jotka nostavat lisäosiin oikeutetun tilan tukioikeuden arvoa. Osa tuista jää yhä edelleen tuotantoon sidotuiksi (osa sonnipalkkiota, osa uuhipalkkiota). Tasatukiosuus ja mahdolliset lisäosat muodostavat tukioikeuden arvon. Tukioikeus yhdessä tukikelpoisen pinta-alan kanssa mahdollistaa tilatuen saamisen. Tukialueita on kolme: alue I on nykyinen A -alue, B-C1 -alueet muodostavat alueen II ja loput alueen III. Tukioikeuksia ei voi siirtää tukialueen sisällä alueelta toiselle, ei edes oman tilan sisällä. Tukioikeuksia haetaan keväällä 2006 tukikelpoisen pinta-alan perusteella. Yksi hehtaari tuottaa yhden tukioikeuden. Tukioikeuksia on kolmenlaisia. Tavalliset tukioikeudet, kesannointioikeudet ja tarralaput. Koska Maa- ja metsätalousministeriöltä lähtee kaikille Maatilalomakkeen 101A :n jättäneille tiloille opas Tilatuesta, jossa kerrotaan uudesta järjestelmästä tarkemmin, keskitytään tässä artikkelissa uusmaalaiselle tiloille ominaisiin seikkoihin. Mitä uusmaalaisen tilan on huomioitava? Suomessa keskimäärin tilan kokonaispinta-alasta noin 40 % on tilalle vuokrattua. Uudellamaalla tuo määrä voi olla huomattavasti korkeampi. MTK:n lakimies Marica Twerin on toisaalla tässä lehdessä käsitellyt vuokrasopimusten ja tukioikeuden juridisia kysymyksiä. Sen lisäksi, että vuokrasopimuksen sanamuotoon on kiinnitettävä huomiota, on vuokrasopimuksen voimassaoloaika merkitsevä. Tilatukeen on tullut nk. 10 kk hallintasääntö. Tämä tarkoittaa sitä, että tue perusteena oleva pinta-ala pitää olla tukea hakeneen viljelijän hallinnassa vähintään 10 kuukautta. Viljelijän pitää valita ajanjaksolta yksi päivämäärä, josta 10 kk hallintajakso toteutuu kaikilla lohkoilla. Esimerkki: tilalla yhden lohko vuokra-aika päättyy ja toisen alkaa Näin ollen näiden vuokra-aikojen perusteella viljelijä ei voi ilmoittaa yhtään päivämäärää helmikuun alun ja huhtikuun alun väliseltä ajanjaksolta, josta eteenpäin 10 kuukauden hallinta-aika toteutuu. Vuokrasopimusten vuokra-aikoja voidaan siten joutua yhtenäistämään ennen ensi vuoden tukihakua. Päivämäärä valitaan vuosittain vuodesta 2006 eteenpäin ja valittu päivämäärä voi myös vaihdella vuosittain. Tukioikeudet voidaan vahvistaa ilman, että lohko on ollut 10 kk viljelijän hallinnassa, mutta tukea ei voida maksaa. Uusimaa on pirstaleinen sekoitus A - ja B -aluetta, eikä siten ole mitenkään harvinaista, että tilan peltoalueita sijaitsee useammalla eri tuotantoalueella. Kuten edellä mainittiin, tukioikeuksia ei voi siirtää alueelta toiselle, ei edes oman tilan sisällä. Siten velvoitekesannointi tuo mukanaan uusia määräyksiä tiloille. Velvoitekesannointi jatkuu uudessa järjestelmässä, kuten tähänkin saakka. Uudessa tukijärjestelmässä velvoitekesannointi hoidetaan kesannointioikeuksien kautta. Kaikille, mutta ainoastaan niille tiloille, joiden laskennallinen sato ylittää 92 tonnia, vahvistetaan kesannointioikeudet. Laskennalliseen määrän tarvittavien viitesadot laskevat, joten A-alueella olevan tilan, jonka ei tarvitse kesannoida, on 30,66 ha ja B-C1-alueella 41,81 ha. Tilalla, jonka peltoja sijaitsee molemmilla alueilla, lasketaan pinta-alat koko tilan sisällä yhteen. Siten tilalla, jolla on A-alueella 50 ha ja B-alueella 0,8 ha, vahvistetaan kesannointioikeudet molemmille alueille. A-alueen kesannointiprosentti on 8,8 % ja B-alueen 7,7 %. Siten tilan kesannointioikeudet ovat A-alueelle 4,40 hehtaarin suuruista vastaava sekä B- alueella 0,06 hehtaarin suuruista alaa vastaava. Tila ei voi siirtää tuota pientä alaa kesannoitavaksi A-alueella, kuten tähän saakka. Uudellamaalla on myös paljon tiloja, joille ei vahvisteta kesannointioikeuksia jatkossa, koska niiden pinta-ala ei ylitä laskennalliseen 92 tonnin satoon tarvittavan pinta-alan määrää. Tilatukijärjestelmä ei tunne vapaaehtoista kesantoa, vaan kesannointioikeuksien ulkopuolinen ala, jolla ei viljellä, on viljelemätöntä alaa. Uudessa tilatukijärjestelmässä ei siis tarvitse viljellä saadakseen tilatuen. Täydentävien ehtojen Esimerkki 1. tukioikeuksista. Esimerkkinä on tila, jonka peltoja sijaitsee sekä A- että B-tukialueilla. Tilalla on pelto seuraavasti A-alueella 50 hehtaaria vuoden 2003 CAP-tukikelpoisuuden täyttävää peltoa. B-alueella 20 hehtaaria vuoden 2003 CAP -tukikelpoisuuden täyttävää peltoa sekä 20 ha vuonna 2004 raivattua peltoa Yhteensä peltoa 90 hehtaaria => 92 tn laskennallinen sato ylittyy Tilalle vahvistetaan siten kesannointioikeudet A-alueella vuoden 2003 perusteella tukikelpoista peltoa 50 hehtaaria 50 * 8,8 % (kesannointivelvoite-% v. 2006) = 4,4 kesannointioikeutta Kesnnointioikeuksien jälkeen lasketaan tavalliset tukioikeudet eli 50 ha - 4,4 ha = 45,6 tavallista tukioikeutta B-alueella peltoa 20 hehtaaria 20 * 7,70 % = 1,54 kesannointioikeutta Koska loput 20 hehtaaria ei täytä vuoden 2003 viljevaatimusta, ei niille lasketa kesannointioikeuksia Kesannointioikeuksien jälkeeen lasketaan tavalliset tukioikeudet eli 40 ha - 1,54 ha = 38,46 tavallista tukioikeutta Tilan tukioikeudet A-alueella 45,6 B-alueella 38,46 Kesannointioikeudet A-alueella 4,4 Kesannointioikeudet B-alueella 1,54 90 Jatkossa tukihakemuksella on siis ilmoitettava A-alueelta 4,4 ha kesantoa ja B-alueella 1,54 ha. Loput 84,06 ha ilmoitetaan viljeltyinä tai viljelemättöminä lohkoina. Tilan kesannointioikeudet eivät muutu, vaikka pinta-ala kasvaisi, jos tila ei myy tai osta kesannointioikeuksia. mukaisesti tämä viljelemätön pelto pitää olla nurmipeitteinen ja se on niitettävä kerran vuodessa. Avokesannointi on jatkossa sallittu ainoastaan kesannointioikeuksien mukaisilla kesantopelloilla. Uudellamaalla on sukupolvenvaihdokset on tehty monin eri tavoin. Kauppa on varmastikin tavanomaisin, mutta myös koko tilan vuokrausta on suosittu. Näin jatkaja on pystynyt aloittamaan pienellä alkupääomalla ja tilan omistusmuodolla ei ole ollut vaikutusta tukien maksuun. Varsinaisiin tukiin ei tilan sukupolvenvaihdosmuodolla ole edelleenkään vaikutusta, mutta tilakohtaisten lisäosien kannalta sillä on merkitystä. Lisäosiin, jotka ovat syntyneet vanhempien toiminnan perusteella, ei jatkaja ole oikeutettu, jos jatkaja on vuokrannut tilan vanhemmiltaan. Tässä artikkelissa on pureuduttu muutamiin seikkoihin, joista on Kehittyvä maatila -hankkeen neuvojilta kysytty viime aikoina. Jokaisella tilalla on kuitenkin omat erityispiirteensä ja jo tässä vaiheessa on hyvä tutustua uuteen tilatukijärjestelmään. Hanke järjestää kolme isoa alueellista koulutustilaisuudesta: Hyvinkäällä, Lohjalla ja Mäntsälässä, katso ilmoitustamme toisaalla. Myös puhelimitse ja sähköpostitse annetaan neuvontaa. Hankkeen kotisivuilta löytyy myös lisäinformaatiota tilatuesta. Jaana Sohlman Esimerkki 2. Tilan tuet vuonna 2005 ja Tila sijaitsee A-alueella. peltoa yhteensä 66,91 ha, kasvinviljelytila ja talviaikainen kasvipeitteisyys Vuosi 2005 Vuosi 2006 Tilalla ha CAP ymp+kans lfa+kans ha Tilatuki ymp+kans lfa+kans kevätvehnää 11, , , ,12 11, , , ,12 rehuohraa 14, , , ,44 14, , , ,44 rehukaura 22, , , ,36 22, , , ,36 CAP-kesanto 17,8 3812,76 0, ,40 5, ,60 0,00 989,52 viljelemätöntä 11, ,40 0,00 *) kasvimaa 0,04 0,00 0,00 0,00 0,04 0,00 0,00 0,00 tp.viljelemätöntä 0,13 0,00 0,00 0,00 0,13 31,20 0,00 0,00 66, , , ,32 66, , , ,44 vähennetään CAP -alan ylitys 6,5 % arvio 1188, vähennetään modulaatio3 % 398, % 641,952 Yhteensä 16701, ,848 Tilatuen tasatukiosuudet A-alue 240 /ha arvio! B-alue 190 /ha arvio! Tilalla ei lisäosia Tilan kesannointioikeudet ,91* 8,8 = 5,89 *) Suomi esittänyt komissiolle, että LFA:ta voidaan maksaa viljelemättömille pelloille 50 % (ml velvoitekesanto), LFA -tuki tulee olemaan 2000,88.

7 Laki tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta on muuttanut tilannetta koskien tukioikeuksien siirtoa vuokralaiselta maanomistajalle. Laki jakaa vuokrasopimukset kahteen eri ryhmään. Ratkaisevaa on päivämäärä Tukioikeuksien siirrosta voidaan aina sopia, riippumatta siitä koska sopimus on tehty. 1) Vuokrasopimus, joka on tehty Jos vuokrasopimus on tehty tai sen jälkeen ja on voimassa , tukioikeudet vahvistetaan vuonna 2006 viljelijälle, jolla on pellot hallinnassaan eli lohkot on ilmoitettu hänen hakulomakkeessaan. Tämä tarkoittaa, että tukioikeudet vahvistetaan vuokralaiselle. Jos maanomistaja haluaa, että tukioikeudet siirretään hänelle vuokrasopimuksen päätyttyä, asiasta on sovittava. Mikäli viljelijälle on tulossa lisäosia ja maanomistaja vaatii tukioikeuksia siirrettäväksi hänelle, viljelijän on käytettävä alla olevaa lauseketta koskien lisäosia. Asiasta voidaan siten sopia käyttämällä jotakin seuraavista lausekkeista tai riippuen tilanteesta kaikkia kolmea lauseketta. Turvalausekkeet Vuokralainen xxx sitoutuu täten siihen, että vuokrasopimuksen päätyttyä hän siirtää vastikkeetta tukioikeudet, jotka on vahvistettu hänelle seuraavista pelloista (Rekisterinumerot, nimet, peruslohko-tunnukset ja pinta-alat), mikäli mahdollista, maanomistaja xxx:lle. Minä, xxx siirrän maanomistaja xxx:lle kesannointi- ja tukioikeuksia tämän sopimuksen päätyttyä siinä suhteessa kuin ne on minulle vahvistettu. Tarra-oikeuksia en siirrä, vaan siirrän ensisijaisesti minulle vahvistetut tuki- ja kesannointioikeudet. Maanomistaja XXX sitoutuu täten siihen, että mikäli vuokralaiselle XXX:lle vahvistetaan ns. lisäosa, joka nostaa vuokralaisen tukioikeuden arvoa, maanomistaja maksaa korvauksen alueellisen tasatukioikeuden ja tilalle vahvistetun tukioikeuden hehtaarikohtaisen arvon erotuksesta pääomitettuna vuokralaiselle vuokrasopimuksen päätyttyä. Korvausta ei tarvitse maksaa, mikäli maanomistaja XXX tekee välittömästi tämän vuokrasopimuksen päätyttyä vuokralaisen XXX:n tai hänen rintaperillisensä kanssa uuden vuokrasopimuksen, joka jatkuu vähintään siihen saakka, ettei lisäosaa enää makseta. Korvaus on maksettava kuukauden kuluessa siitä kun tämä vuokrasopimus on päättynyt. - tarra-tukioikeus on määritelty neuvoston asetuksen artiklassa - tilakohtaisina lisäosina ovat 100 % viitemäärän perusteella määräytyvästä tilakohtaisesta maitopalkkiosta ja 16% tilalle viitekautena maksetusta tärkkelysperunan tuesta sekä 30 % viitekauden aikana tilalle maksetusta sonni- ja härkäpalkkiosta. 2) Vuokrasopimus, joka on tehty viimeistään Tilatukilain 20 :ssä on säädetty seuraavasti: "Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2005.Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Maatalousmaata ennen tämän lain voimaantuloa tehdyn maanvuokrasopimuksen perusteella hallinnassaan pitävälle viljelijälle tämän lain mukaan myönnetty muu kuin tilatukiasetuksen 60 artiklan mukaisen oikeuden sisältävä tukioikeus siirtyy vuokranantajalle vuokrakauden päättyessä, jollei vuokrasuhdetta jatketa taikka vuokralaisen ja vuokranantajan välillä ole muuta sovittu tai sovita eikä vuokranantaja itsestään riippumattomasta syystä saa tukioikeutta kansallisesta varannosta.edellä 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa vuokranantajan tulee korvata vuokralaiselle vuosittain vuokrakauden päättymisen jälkeen edellä 3 :n 3 momentissa tarkoitetun siirtymäkauden aikana alueellisen tasatukioikeuden ja vuokralaiselle vahvistettavan lisäosallisen tukioikeuden hehtaarikohtaisten arvojen erotus, jollei vuokralaisen ja vuokranantajan välillä muuta sovita." Mitä tämä pykälä tarkoittaa? Tukioikeudet vahvistetaan vuonna 2006 viljelijälle, jolla on pellot hallinnassaan eli lohkot on ilmoitettu hänen hakulomakkeessaan eli tukioikeudet vahvistetaan tässäkin tilanteessa vuokralaiselle. Pykälässä lukee, että tukioikeus siirtyy maanomistajalle. Näin ei tapahdu itsestään, koska tukioikeusrekisteriin on 7 Tukioikeuksien soppa pellon vuokrauksessa tehtävä siirrosta ilmoitus. Tämä tarkoittanee, että vuokrasopimuksen päätyttyä vuokralaisen on siirrettävä tukioikeudet maanomistajalle eli hänen on tehtävä ilmoitus tukioikeusrekisteriin tietyn ajan kuluessa sopimuksen päättymisestä. Tarralappuja hänen ei tarvitse siirtää ja kesannointioikeuksia ei voida siirtää maanomistajalle, koska kyseessä olevassa pykälässä käytetään tukioikeus-sanaa. Mikäli vuokrasopimuksessa on jo sovittu tukioikeuksien siirrosta tai siitä, ettei niitä siirretä, sopimusta on noudatettava. Ottaen huomioon, että tämä ensimmäinen siirto vuokralaiselta maanomistajalle on saman lain 10 5 mom. mukaan verovapaa, jos "tukioikeuden luovutus tapahtuu 28 päivänä huhtikuuta 2006 voimassa olevan vuokrakauden päättyessä, kuitenkin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016" voitaneen neuvoa, että siirto tehtäisiin kun vuokrasopimus päättyy, riippumatta siitä, tehdäänkö uusi vuokrasopimus vai ei. On epäselvää, mitä "..eikä vuokranantaja itsestään riippumattomasta syystä saa tukioikeutta kansallisesta varannosta" tarkoittaa. Tämä tarkoittanee MMM:n tulkinnan mukaan, ettei maanomistajan selvissä tapauksissa tarvitse hakea tukioikeuksia kansallisesta varannosta. Tapaus on selvä, jos maanomistajalle ei sääntöjen mukaan voitaisi myöntää tukioikeuksia kansallisesta varannosta. Mikäli maanomistaja on uusi viljelijä, hänen olisi haettava tukioikeuksia kansallisesta varannosta, eikä vuokralaisen tällaisessa tilanteessa olisi siirrettävä tukioikeuksia maanomistajalle. Mikäli vuokralaiselle on myönnetty lisäosia, maanomistajan on korvattava vuosittain tämä (tasatukioikeuden ja vuokralaiselle vahvistettavan lisäosallisen tukioikeuden hehtaarikohtaisten arvojen erotus) vuokralaiselle vuoteen 2016 saakka. Maanomistajan on maksettava korvaus, vaikka hän myy tukioikeudet ja myöskin siinä tapauksessa, että alkuperäinen vuokralainen on lopettanut maatalouden harjoittamisen. Kuolemantapauksessa korvausvelvollisuus siirtyy kuolinpesälle. Korvauksesta voidaan sopia eri tavalla. Esimerkiksi, jos maanomistaja ei halua maksaa lisäosasta, hän voi olla ottamatta tukioikeuksia vastaan. Vuokralaisen on silloin huomattava, että saadakseen tukea jatkossa hänen on ilmoitettava yhtä monta tukikelpoista hehtaaria kuin mitä hänellä on tukioikeuksia. Kenellekään ei makseta tukea pelkästään tukioikeuksista ja jos tukioikeudet ovat käyttämättä kolme vuotta, ne leikataan kansalliseen varantoon. Ongelmia Mikäli vuokralaiselle on myönnetty kansallisesta varannosta tilakohtaista lisäosaa, joka korottaa tukioikeuden arvoa vähintään 20 %, näitä tukioikeuksia ei voida siirtää kenellekään, ei edes maanomistajalle viiden seuraavan vuoden aikana. Jos tukioikeus tällaisessa tilanteessa jää yhtenä vuotena käyttämättä tai on siirretty toiselle henkilölle, se siirtyy vastikkeetta kansalliseen varantoon. Miten tällaisessa tilanteessa käy verovapaan siirron kanssa? Tässä tilanteessa tehdään joko uusi vuokrasopimus tai ei tehdä uutta, mutta siirtoa maanomistajalle ei voida tehdä. MMM:n vastausta odotetaan. Yllä olevat teksti ja lausekkeet perustuvat tämänhetkisiin tietoihin ja käsityksiin. Marica Twerin MTK:n lakimies

8 8 Projektipäällikkö Christer Gustafsson Uudenmaan alihankintatyöhanke V iime vuonna käynnistyi tuottajaliittojen aloitteesta Uudellamaalla kehittämishanke, jonka tavoitteena on lisätä alihankintayrittäjyyttä ja sen avulla parantaa tilojen kokonaiskannattavuutta sekä monipuolistaa maaseudun yritystoimintaa. Hanke käynnistettiin halukkuus- ja tarvekartoituksella. Kyselyyn myönteisesti vastanneista 170 viljelijästä 80 ilmoitti kiinnostuksensa kohdistuvan metallialaan, 35 puualantöihin ja 35 koneurakointiin. Loppuosa jakautui monille eri aloille. Tähän mennessä hankkeen kurssi- ja perehdyttämistoimintaan on osallistunut noin 50 maatilaa, joista 30 haluaa käynnistää alihankintatoimintaa metalli- ja puuteollisuuden kanssa ja 20 kiinnostaa koneurakointi. Ensimmäiset jo aloittaneet Tavoitteena alihankintakumppanuus Kevättalvella 2005 ensimmäiset maatilat aloittivat jo alihankintatyön ja kesäkuun loppuun mennessä mukana oli 12 tilaa. Alihankintatyöt ovat pääsääntöisesti olleet metalliyritysten hitsauskokoonpanoa ja jonkun verran puualan alihankintatöitä. Hanke järjestää edelleen uusia yritystapaamisia, joissa viljelijät saavat ensimmäiset kontaktit metalli- ja puualanyrityksiin. Hankkeen toimintamalliin kuuluu että ilmoittautuneille viljelijöille järjestetään koulutus ja perehdyttämisjakso, jossa keskitytään muun muassa oman työn hinnoitteluun, alihankinnan sopimusjuridiikkaan ja laadunhallintaan. Kurssin aikana valmistaudutaan myös yritystapaamisiin. Laite- ja rakentamisen investointeihin liittyvä henkilökohtainen neuvonta kuuluu myös alihankintatoiminnan aloittamiseen, ja viime keväänä noin 20 viljelijää osallistui neuvontatilaisuuksiin. Ensi vaiheen tavoitteisiin kuluu myös viljelijöiden toimialakohtainen verkostoituminen. Tähän mennessä on perustettu jo neljä metallialan- ja yksi puualanverkosto sekä verkosto koneurakoinnin tarpeita varten. Verkostoituminen parantaa alihankkijoiden valmiuksia tarjota teollisuudelle toimitusvarmaa palvelua, suuriakin alihankintatilauksia ajatellen. Hanke rakentaa kontakteja Uudellamaalla toimii noin 1400 metallituote- ja konepajateollisuuden yritystä, joista yli puolet edustaa metallituoteteollisuutta. Yli 50 prosenttia yrityksistä sijaitsee Keski-Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla. Puuteollisuusyrityksiä toimii maakunnassa yhteensä noin 200. Tähänastisten kokemusten mukaan sopivimmat yhteistyö-kumppanit alihankintaa aloittaville viljelijöille löytyvät kokoluokasta henkeä olevista yrityksistä. Näissä yrityksissä käytännön yhteistyö käynnistyy yleensä omistajan tai ylemmän johdon kautta, jolloin erilaisista toimintamalleista on myös helppo sopia. Kokemukset yhteistyön käynnistymisestä ovat molemmin puolin olleet hyviä ja rohkaisevia. Koneurakointi- ja puhtaanpitomarkkinat ovat vuositasolla useita kymmeniä miljoonia euroja ja kasvavat edelleen, kun julkisensektori ulkoistaa juuri näitä töitä. Pitää kuitenkin muistaa, että hintakilpailu alalla kiristyy ja siksi yrittäjien kannatta miettiä millä toimintamallilla pärjätään markkinoilla. Koneyrittäjien verkostoituminen on yksi tie, silloin pienetkin yrittäjät pääsevät helpommin mukaan suuriinkin hankkeisiin. Vielä ehtii ilmoittautua Hanke päättyy toukokuussa 2006, joten vielä on aikaa löytää sopivia yhteistyökumppaneita ja käynnistää alihankintatoimintaa tilalla. Jos alihankintatyö metallija puualalla tai koneurakoinnissa kiinnostaa, kannattaa sinun ilmoittautua mukaan hankkeeseen. Ilmoittautumisesi jälkeen otamme yhteyttä, jolloin yhdessä katsotaan millaiset vaihtoehdot sinulle parhaiten sopisivat. Näin pääset mukaan Alihankintahankkeen toimintaan Ota yhteyttä Tuula Kerko-Ervasto puh , MTK-Uusimaa tuula.kerko-ervasto@mtk.fi Christer Gustafsson puh MTK-Uusimaa christer.gustafsson@mtk.fi Huom! Lokakuussa alkaa alihankintayrittäjäkurssi ja hitsauskurssit. Katso kurssiohjelmat ja ilmoittautumiset seuraavalla sivulla! Hanke avaa ovia uusmaalaisille viljelijöille Verkostoituminen kannattaa ja toimii Maatalousyrittäjä Tapio Ijäs viljelee 45 hehtaarin viljatilaa Sipoossa, eikä hänellä ollut aikaisempaa kokemusta alihankintatöistä. Aloittamastaan alihankintatyöstä hän odottaa noin 500 tunnin vuotuista työmäärää, joka sijoittuisi maatalouden kiireaikojen ulkopuolelle. Kuvassa valmistuu tilalla hitsauskokoonpanon jälkeen tiekameranpylväitä, joihin sitten aikanaan kiinnitetään kameroita nopeusvalvontaa varten. Tapio Ijäs osallistui sekä alihankintayrittäjä- että hitsauskurssille. Viljatilaansa viljelevä Kari Korkia Nummi-Pusulasta, arvioi häneltä alihankintatyölle liikenevän aikaa tuntia vuodessa. Hän on tähän mennessä tehnyt yhteistyötä kahden metalliyrityksen kanssa, ja työ on ollut hitsaus- ja kokoonpanotyötä. Kuvassa omassa hallissa kokoon hitsattu pumpun säätölaite. Kari Korkia on osallistunut hankkeen kurssitoimintaan ja on tyytyväinen alihankintatyöstä saamaansa lisätuloon. Puualanverkostoon kuuluva maaseutuyrittäjä Kim Bergholm (27) viljelee 40 ha:n viljatilaa Karjaan Mustiossa. Hänellä on takanaan 3-vuotinen artesaanipuuseppäkoulutus ja alihankintayrittäjäkurssi. Lämpimäksi tilaksi rakennettu puutyöhalli on kooltaan 12x25 metriä. Yrityksen tuotanto tulee käsittämään keittiökalusteet, huonekalut, erikoismitalliset ovet ja ikkunat sekä muut mittatilaus- ja erikoistyöt. Kuvassa sisustusyrityksen Oy Fioccon Ab:n omistaja Kenneth Packalén (oik.) tutustuu Kim Bergholmin tuotantotiloihin. Samalla kartoitettiin yhteistyömahdollisuudet. Päivi Björkroth on inkoolaisen viljatilan emäntä, joka vuonna 2001 teki lopullisen ratkaisun, jätti tiedottajan työnsä ja hakeutui Rajamäen Aikuiskoulutuskeskukseen ajoneuvo- ja veneverhoilukoulutukseen. Koulutuksen ja sitä seuranneen äitiyslomansa jälkeen hän on nyt perustamassa omaa yritystä. Hän on hakenut yrittäjän starttirahaa ja aloittelee alihankintatyöhankkeen verkostossa uutta työtään. Maatilalle rakennettiin viime kesänä uusi konehalli ja sen toiseen päätyyn emännän uuden ammatin edellyttämät lämpimät työtilat. Porvoolaisen metalliyrityksen PTH -Metalli Oy:n toimitusjohtaja Kalevi Laitinen (kuvassa) ja Metalliliike Tom Nyberg Ky:n omistaja ovat kevään ja kesään aikana käyttäneet neljän viljelijän alihankinta-osaamista hitsauskokokoonpano- ja koneistustöissä. Molemmat yritykset ovat tyytyväisiä tähänastisesta yhteistyöstä viljelijöiden kanssa ja vakuuttavat, että heidän puolelta yhteistyön jatkumiselle ei ole mitään esteitä olemassa. Laitinen kertoo että hänen yrityksessään on tällä hetkelläkin töissä viljelijöitä ja kokemukset ovat olleet pelkästään myönteisiä. Metallialan yritykset hakevat tänä päivänä entistä useammin alihankintakumppaneita koska menestyäkseen yrityksen on pakko kehittää toimintaansa kysynnän ja tarjonnan mukaan varsinkin kun markkinat ja päämiesten toiminta muuttuu. Molemmat yritysjohtajat uskovat siihen, että kun alkuun on päästy ja on opittu toisiaan tuntemaan, niin kyllä myös yhteistyö laajenee sitä mukaan kun alihankkijan osaamisentaso kasvaa. PTH-Metallin Oy:n yksi pääasiakkaista on kaivosteollisuuskoneita valmistava Tamrock Oy ja T. Nyberg Ky tekee alihankintaa mm Fortum Oil Oy:lle.

9 9 Maatilalle lisäansioita alihankinnasta! Aloittaville ja lisäoppia hakeville! Alihankintayrittäjäkurssi Uudenmaan maaseutuopistolla, Hyvinkäällä, (Uudenmaankatu 249) jakso I , jakso II , ja jakso III Kurssipäivät alkavat klo 9.00 ja päättyvät klo Pyynnöstä lähetämme Sinulle tarkempi kurssiohjelma. Koulutuksen sisältö lyhyesti: oman työn hinnoittelu, alihankintaketjussa toimiminen, kateajattelu liiketoiminnan suunnittelu, alihankinnan kriittiset pisteet, tulosajattelu sopimusjuridiikka, alihankintasopimuksen juridiset perusteet myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, laadunhallinnan pelisäännöt Koulutuksesta vastaa Koulutuspalvelu Prokura Oy ja kouluttajina toimivat alansa parhaat asiantuntijat. Kurssin hinta on 390 (alv 0%). Ruokailusta veloitetaan erikseen. Myel-vakuutetut viljelijät voivat hakea opintorahaa yhteensä Kurssimaksu on vähennyskelpoinen maatalouden verotuksessa. I. HITSAUKSEN PERUSKOULUTUS (5 pv) - alihankintatöistä kiinnostuneille ja ammattitaitoaan laajentaville viljelijöille Aika: 17.10, 18.10, 1.11, 2.11, Paikka: Länsi-Uudenmaan aikuiskoulutuskeskus, (Innofocus) Vihdintie 30-32, Nummela Hinta: 500 (alv 0%) Opintoraha yhteensä: (Myel-vakuutetut) Kurssimaksu on vähennyskelpoinen maatalouden verotuksessa. II. RST -Rosteri (ruostumaton ja alumiini) hitsauskoulutus (5pv) Aika: 8.11, 9.11, 10.11, 21.11, Paikka: Länsi-Uudenmaan aikuiskoulutuskeskus, (Innofocus) Vihdintie 30-32, Nummela Hinta: 650 (alv 0%) Opintoraha: yhteensä euroa (Myel-vakuutetut) Kurssimaksu on vähennyskelpoinen maatalouden verotuksessa. Ilmoittautuminen kursseille Ilmoittautuminen hitsauskursseille: MTK-Uusimaa, (Simonkatu 6 A 18, 0100 Helsinki) joko puhelimitse Tuula Kerko-Ervastolle puh , , MTK-Uusimaa tai sähköpostitse osoitteella tuula.kerko-ervasto@mtk.fi tai projektipäällikkö Christer Gustafsson, GSM , christer.gustafsson@mtk.fi viimeistään Siuntiolainen viljanviljelijä Sven Monthén osallistui viime syksynä sekä alihankintayrittäjäkurssille että hitsauksen peruskoulutukseen. Metallialan alihankintatöitä hänelle on tullut tänä vuonna tasaiseen tahtiin. Kuvassa Monthenin tilalle on lähdössä roottoripumpun hitsauskokoonpanotyö. Sähköverkonrakentaja hakee jatkuvaa yhteistyötä Uudenmaan alihankintahanke ja verkonrakentaja Wire Oy kutsuvat raivaustöistä kiinnostuneita viljelijöitä mukaan alueellisiin raivausverkostoihin. Tavoitteena on, että syksyn aikana kootaan eri puolelle Uuttamaata viljelijäryhmiä, jotka tiiviissä yhteistyössä Wiren kanssa suorittavat sekä myrskytuhojen että ennakoivaa raivaustyötä. Ammattitaidon lisäksi toiminnassa tarvitaan metsurin perusvarustus ja erilaisia traktoriin sopivia metsätyökoneita. Wire Oy:n kehityspäällikkö Jorma Koivuniemi (vas) ja Fortum Sähkösiirto Oy:n käyttöpäällikkö Jörgen Dahlqvist pitävät nyt käynnistyvää verkostohanketta tässä laajuudessa todella hyvänä ja tarpeellisena. "Viljelijöitä on toki jo aikaisemminkin osallistunut myrskytuhojen raivauksiin, mutta nyt on kysymyksessä järjestäytynyt valmius", kertoo Koivuniemi. Dahlqvistin mukaan alueelliset verkostot sopivat sähköja verkkoyhtiölle monella tavalla: Ammattimaisesti toimivat viljelijäverkostot voivat jatkossa tehdä erilaisia linjojen raivaustöitä. Alalle tarvitaan myös uusia tekijöitä ja erityisesti sellaisia, joilla on hyvä aluetuntemus. Myös maa- ja metsätaloudessa käytössä olevia koneita voidaan soveltuvin osin käyttää apuna. Oletko kiinnostunut olla mukana verkostossa joka on erikoistunut raivaukseen? Ensimmäinen koulutuspäivä järjestetään tiistaina klo ; Länsi-Uudenmaan aikuiskoulutuskeskuksessa Nummelassa Vihdissä. Koulutuspäivän aikana käsitellään mm seuraavia aihealueita: - sähköturvallisuus ja erilaiset sähköjohdot - tuulen kaatamien puiden raivaus / periaatteet ja varusteet - alueellisten raivausverkostojen perustaminen ja toimintaperiaatteet - korvausperusteet ja jatkotoimenpiteet Koulutuspäivä on maksuton ja Wire Oy tarjoaa lounaan ja kahvit. Ennakkoilmoittautuminen mahdollisimman pian, viimeistään Tuula Kerko-Ervasto puh , tuula.kerko-ervasto@mtk.fi Christer Gustafsson puh christer.gustafsson@mtk.fi

10 10 Peltojen lohkoetäisyydet kasvussa Maataloudessa on parhaillaan tapahtumassa suuri rakennemuutos. Tilakoko kasvaa rajusti, mutta samanaikaisesti tilakokonaisuus kärsii. Ostetut tai vuokratut peltolohkot ovat pieniä ja sijaitsevat hajallaan monesti useiden kilometrien takaa. Tieyhteydet ovat heikot ja epämääräiset, tietoimitusten niiltä edelleen puuttuessa. Taajaan asutulla Uudellamaalla ongelmaa vielä lisäävät poikki peltolohkojen rakennettavat tiet tai rautatiet, niin kuin parhaillaankin työkohteena olevat Helsinki- Lahti oikorata sekä Lohjanharju-Muurla - moottoritie. Tie- ja ratalinjausten katkaistessa peltolohkot katkaisevat ne samalla salaojituksen ja peltoviljelytöiden sujuvuuden. Laajat alueet peltomaata haaskaantuu myös asutuksen tai teollisuusrakentamisen tarpeisiin. Maanmittauslaitoksessa on ongelma valtakunnallisena tiedostettu ja rakennettu toimenpidesuunnitelmia tilanteen korjaamiseksi. "Peltotilusjärjestelyjen tarve ja mahdollisuudet Suomessa" on raportti vuosilta , joka selvittää maakuntakohtaisesti peltotilusrakenteet ja niiden ajanmukaistamistarpeet. Yli-insinööri Väinö Ylikankaan raportti pohjautuu Maanmittauslaitoksen laajaan tutkimukseen, jossa silloiset peltotilusrakenteet selvitettiin 2-4 kunnasta/maakunta, johon raporttiin sisältyi myös aluekehitysohjelmien maankäytön rakenteisiin liittyvä kuvaus tavoitteista. Mukana tutkimuksessa olivat Länsi-Uudeltamaalta Sammatti ja Siuntio sekä Itä-Uudeltamaalta Askola ja Porvoo. Tutkimuskuntia valittaessa ei ollut tarkoitus nostaa esille ongelma-alueita vaan saada koko maakuntaa edustava kuva tilusrakenneolosuhteista. Raportin mukaan peltolohkojen pirstoutuneisuus Suomessa ei ole ilmasto-olosuhteisiin verrattava, pysyvä luonnonhaitta vaan asia, jota on mahdollista muuttaa. Tilakohtaisia muutostarpeita ja mahdollisuuksia on yleisesti ottaen paljon, mutta varsinaisia tilusvaihtotarpeita Uudellamaalla tosi vähän verrattuna maan yleiseen tilanteeseen. Sitä vastoin taajama- ja teollisuusrakentamisesta sekä tie- ja rautatielinjauksista aiheutuvat haitat ovat Uudellamaalla kovin yleisiä. Tilusjärjestelyn tavoitteet Vuokratun pellon (kuvassa liilalla merkityn) osuus on voimakkaasti lisääntynyt. Maanmittausjohtaja Erkki Räsänen. Tilusjärjestelyn tavoitteena on huolehtia siitä, että kiinteistöjen rakenteet olisivat mahdollisimman tarkoituksenmukaiset ja keinot rakenteiden ajanmukaistamiseen tarvetta vastaavalla tasolla. Tilusjärjestelytoiminnasta vastaa lain mukaan Maanmittauslaitos. Aikaisemmin Maanmittauslaitos on hoitanut tehtävää siten, että se on jopa yhden maanomistajan aloitteesta käynnistänyt kiinteistörakennemuutosten suunnittelun ja toteuttamisen laajallakin alueella. Toiminta on ollut tuloksellista, mutta se on usein herättänyt laajaa vastarintaa. Aikaisemman toimintatavan rinnalla Maanmittauslaitos tarjoaa nyt myös asiakaslähtöistä toimintatapaa. Siinä asiakkaat lain sallimissa rajoissa käyttävät tilusjärjestelyä rakennemuutosten käsittelyn ja toteuttamisen välineenä. Asiakaslähtöisen toimintatavan kehittely alkoi Pohjanmaalta ja sen piirissä vuonna 2003 oli jo maanomistajaa. Maanmittauslaitoksen selvitys- ja arviointityö Kuntakohtainen peltotilusrakenne (Uusimaa) Kunta Peltoala Vuokra- Keskikoko ha Lohkojen ha % Tila Lohko keskietäisyys km Askola ,7 34,6 3,27 1,4 Porvoo ,5 35,9 2,96 1,7 Sammatti ,1 25,3 2,33 1,1 Siuntio ,0 4,25 1,3 Uusimaa keskimäärin 39,0 3,77 1,5 Maanmittauslaitoksen ohjauksessa kutsuttiin koolle vuosina maakunnittain niiden keskeiset aluekehitysosapuolet keskustelemaan toimialueen alue- ja tilarakenteista ja niiden parantamistarpeista. Kiireisimmiksi kohteiksi nimettiin peltoalueet ja mahdollisuudet sovittaa yhteen paikallisia tarpeita ja yhteiskuntaa laajemmin palvelevat maankäytön rakenteet. Maanmittauslaitos selvitti kustakin maakunnasta yleiskuvan maaseutua ja alkutuotantoa koskevista tavoitteista ja vallitsevasta peltotilusrakenteesta. MMM:n Tietopalvelukeskuksen peltolohkorekisterin avulla selvitettiin: - kokonaisala, peruslohkojaotus ja vuokrausten määrä - käyttöyksikköjen määrä ja koko jakautuma - peruslohkojen kokonaismäärä, keskikoko, kokojakautuma ja etäisyydet talouskeskuksesta - eri etäisyyksillä olevien peruslohkojen keskikoot Tarkastelussa olivat mukana kuntien kaikki tilat ja niiden hallinnassa omassa kunnassa olevat peltolohkorekisteriin merkityt peruslohkot. Taulukoihin sisällytettiin niiden käyttökelpoisuuden lisäämiseksi mahdollisimman paljon yksityiskohtaista tietoa perustilastoista. Peltotilusrakenteiden ajanmukaistamistarve Peltotilusrakenne vaikuttaa maatilojen tuotantosuuntaa, tuotannon järjestelyä, tuotannon laajuutta ja tuotantoteknologiaa koskeviin valintoihin ja myös tuotantokustannuksiin. Mitä pienempi lohkokoko on sitä enemmän se rajoittaa ja haittaa tiluksen käyttöä tai käyttäjän valintamahdollisuuksia ja päinvastoin. Lohkokoon vaikutuksia koskevissa tutkimuksissa vallitsee käsitys, että tuotantolohkojen kriittinen koko on noin 3 ha. Kun raja alitetaan, alenee lohkon käyttökelpoisuus kiihtyvästi, mutta rajan yläpuolella lohkojen koolla, muodolla ja sijainnilla arvioidaan olevan vain vähäinen merkitys. Valtakunnallisissa aluekehitysohjelmissa maaseudun ja alkutuotannon vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn säilyttäminen ja lisääminen ovat keskeisiä tavoitteita. Tavoitteisiin pyrittäessä keinopuolella käsitellään yksikkökoon kasvattamista, osaamista, yhteistoimintaa ja jaksamista sekä tuotannon laatua ja tuotannollisia investointeja, mutta ei alueiden ja maatilojen sisäisiä rakenteita. Maanmittaustoimistolla toteuttajan rooli Tilusrakenteen ja tilusjärjestelyjen suunnittelu ja niiden kuntoon saattaminen koetaan maakuntatasolla tärkeäksi tehtäväksi. Viljelijät ja tuottajajärjestöt ovat nyt ottaneet asian omakseen ja saaneet mukaan myös aluekehitys- ja aluehallintoviranomaiset. Alue- ja tilusrakenteet ovat osa aluekehitystoimintaa ja tilusjärjestely alueellisen yhteistoiminnan väline. "Tilusrakenteen selvittämiseksi, järjestelytarpeen määrittelemiseksi sekä ratkaisumallien löytämiseksi, maanmittaustoimisto kutsui koolle uusmaalaiset maataloustuottaja- ja -neuvontajärjestöjen, maakuntaliiton ja TE -keskuksen edustajat neuvottelukokoukseen vuonna 2003", Uudenmaan Maanmittaustoimiston maanmittausjohtaja Erkki Räsänen kertoo. "Ensimmäisen kokoontumisen tavoitteena oli lähinnä tilusjärjestelyn tarvetilan määrittely." Toisessa tapaamisessaan neuvottelukokouksen asiakäsittelypohjana olikin jo yliinsinööri Väinö Ylikankaan tekemä raportti, "Peltotilusjärjestelyjen tarve ja mahdollisuudet Suomessa". "Kokouksessa todettiin, että Uudellamaalla tarve varsinaisiin tilusjärjestelyihin on vähäinen, johtuen alueen muun muassa pienestä aktiivitilojen määrästä, osa-aikatilojen runsaudesta, mutta selvää tarvetta hankekohtaisiin tilusjärjestelyihin on kuitenkin olemassa", Räsänen sanoo. "Hankekohtaiset tilusjärjestelyt tulevat esiin tie- ja rautatieverkoston rakentamisessa sekä suojelualueiden toteutuksen yhteydessä." "Meillä on ollut vireillä Uudellamaalla jo kolme pienehköä suojelualuehankkeen tilusjärjestelyä, joista kaksi on jo saatettu päätökseen". Erkki Räsänen toteaa. "Näissä tapauksissa tilusjärjestelyissä on mukana ollut myös valtion omistamaa maata, jota on voitu tarjota vastineeksi menetetylle maa-alueelle". Suojeluhankkeiden lisäksi Uudellamaalla on parhaillaan kaksi muuta suurhanketta, moottoritien rakentaminen Lohjanharjulta Muurlaan ja Helsinki-Lahti rautatien oikorata. "Näissä maakuntien rajat ylittävissä hankkeissa pidetään kunkin maakunnan alueella oma tie- ja lunastustoimitus, mutta kiireellisissä tapauksissa, esimerkiksi silloin, kun joku rakennus on purettava töiden alta tai muista tarkoitusmukaisuussyistä, voidaan hanke jakaa useammaksikin toimitukseksi", Räsänen selvittää. Näissä suurissa hankkeissa ei yleensä suoriteta laajoja tilusjärjestelyjä, vaan maanomistajat haluavat mieluimmin rahallisen korvauksen menetyksistään ja heille aiheutuvista haitoista. Vain joissakin yksittäisissä tapauksissa ratkaisuna on tilojen välinen tilusjärjestely. "Yleensä maanomistaja on vaatimassa tien tai radan väärälle puolelle jääneen alueen lunastamista. Suurimmat lunastukseen vaadittavat alueet saattavat olla jopa hehtaaria", Räsänenkin sitä ihmettelee. "Tie- ja rautatiehankkeissa on maanmittaustoimiston päästävä mukaan jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Silloin toimistolla on parhaat mahdollisuudet vaikuttaa tilusten ja maankäytön kannalta tärkeisiin tilusjärjestelyihin", Räsänen täsmentää. Teksti: Matti Värri

11 11 MYYNNISSÄ NYT: TULOSSA: Heinola, Lusi, 10,84 ha Sammatti, metsää 34 ha puusto 2219 m3, 63 te/tarj. Tiedustelut puh Tiedustelut Iitti, Koskennista 36,2 ha Esitteitä puusto 3200 m3, 85 te/tarj. tai ark. klo 9-15 puh Tiedustelut puh Family Timber Finland Oy (LKV) Mariankatu 8 A 10, Lahti Hyvinkää, Ridasjärvi, yhtenäistä peltoa 30 ha. Käsittää kaksi kokonaista tilaa ja yhden määräalan. Myydään tarjousten perusteella kokonaisena tai osa-alueina. Lisätietoa ja puh Oletko ostamassa tai myymässä metsää tai peltoa? Family Timber Finland Oy On maa- ja metsäkiinteistöjen välitykseen erikoistunut yritys. Metsä- ja maatalouden osaajina tarjoamme käyttöösi yhdessä alueemme metsänhoitoyhdistysten kanssa ammattitaitoisen ja luotettavan välityspalvelun. Vuosittain välitämme noin 1500 ha metsää. Ajankohtaiset tiedot myytävistä kohteista karttoineen, valokuvineen ja taustatietoineen löydät verkkosivuiltamme Mikäli olet myymässä maa- tai metsäkiinteistöä, on asiakasrekisterissämme suuri joukko kiinnostuneita ostajia. Etelä-Suomen metsänomistajien liiton sekä Uudenmaan ja Etelä-Hämeen Maataloustuottajain Liittojen omistama Family Timber Finland Oy tarjoaa turvallisen tavan ostaa ja myydä metsää tai peltoa. Toimimme myös puun välittäjinä kotimaahan ja ulkomaille. Mariankatu 8 A 10, Lahti

12 12 Elämysmatkailulla lisäansioita Länsi-Uudellamaalla Sinapinkeltainen Range Rover jurnuttaa hitaasti ykkösellä liejuisessa urassa eteenpäin. Oikeanpuoleinen sivupeili viistää koivunkylkeä. "Ja autoa ei sitten kaadeta. Kun minä sanon seis, nostat jalan pois kaasulta ja pysäytät auton siihen paikkaan" käskee Hillebrandt. MAASTURILLA TIELTÄ POIS JA METSÄÄN Minulla ei ollut aikomustakaan ajaa. Tulin tekemään vain haastattelua monialayrittäjistä Karjalohjalla. "En aja", sanoin jo etukäteen, "ei tullut ajokenkiä mukaan". Vaan Hillebrandt olikin ovela. Vei katselemaan järvihuvilaa, laavua ja maastoa. Ja miten lie käynyt, kun sattui tämä ajoura saman reitin varrelle. "Kas kas, kun tulee puolukoita" ihastelevat kyydissä olijat. Minä en näe puolukan puolukkaa, ainoastaan syvän liejukuopan ja jumalattoman ison juurakon - eikö tämä ikinä lopu? "Hyvinhän se menee" kehaisee Hillebrandt. "Nyt tulee sitten vähän vaikeampi kohta..." Haluan vaihtaa kuskia, mutta Hillebrandt ei suostu. Ajon lopussa pulssi on hävinnyt. Silmissä on tyhjä katse. Jalat eivät tottele. Että sellaisia elämyksiä. Ja tämä oli vasta harjoituslenkki. Karjalohjalainen Juha Hillebrandt ja lohjalainen Paavo Hyrkkö ovat maanviljelijöitä ja monialayrittäjiä, ja pyörittävät nyt kuudetta vuotta maastoajosafareihin erikoistunutta yritystään nimeltä Pois Tieltä! Safarit. Ideaa kypsyteltiin pikku hiljaa ja vauhtia haettiin mm. saksalaisilta ruokamessuilta. Vuoden 1999 keväällä valmistuivat ensimmäiset ajourat ja ensimmäiset maasturit pyörähtivät käyntiin. Aluksi ajettiin 3 maasturilla. Tänä päivänä pihalla seisoo 9 sinapinkeltaista Range Roveria, 2 Land Roveria ja 10 mönkijää. Niillä on kaikilla omat nimetkin: Musta aukko, Projekti, Lommo, Rohjo ja Helmi. Elämyksellinen maastoajosafari Pois Tieltä tekee yhteistyötä monien paikallisten yrittäjien kanssa. Halutessaan asiakas saa räätälöidyn kokonaispaketin, joka voi sisältää kokouksen esim Mustion linnassa, Fiskarsissa tai Päiväkummussa, ruokailun, maastoajosafarin, savikiekkoammuntaa, saunan ja iltapalan. Asiakas saa tilaisuudesta yhden laskun. Suurin osa asiakkaista on yritysasiakkaita, mutta myös yksityiset ihmiset kuten polttariporukat käyvät ajamassa. Ja monesti heistä poikii sitten yritysasiakkaita. Tyypilliseen peruspakettiin kuuluu parin tunnin ajo maastossa, matkaa kertyy 6-7 kilometriä. Edetään siis kävelyvauhtia. "Aluksi oli hieman vaikeaa vakuuttaa asiakkaille, ettei ajon lomaan tarvitse sisällyttää muita lisärasteja" Paavo Hyrkkö kertoo. "Ajatukset on pidettävä tiukasti itse ajamisessa ja kädet ratissa. Ei siinä ennätä työasioita juuri miettiä. Kiperän kohdan selvittäminen antaa onnistumisen iloa." Ajoalueita yrityksellä on 4 eri paikassa Karjalohjalla, Lohjalla ja Vihdissä ha:n alueella sekä omilla että yhteistyökumppaneitten mailla. Mm. Karjaan kaupunki on antanut luvan käyttää kaupungin omia metsäteitä. Suomessa on 5-10 maastoajosafariyrittäjää, joista Pois Tieltä sijaitsee lähinnä pääkaupunkiseutua. "Pystymme toimimaan joustavasti ja lyhyellä aikavälillä, joka on nähdäkseni myös yksi kilpailuvalteistamme" listaa Paavo Hyrkkö. Kysyntää on tasaisesti, viikossa ajetaan pari keikkaa keskimäärin. "Pikkujouluaika on sesonkiaikaa, toinen selkeästi vilkkaampi kausi on aika huhtikuusta juhannukseen." Pojat on poikia - entä tytöt Ajoreittejä riittää helpoista haastaviin lenkkeihin sekä miehille että naisille. Järvihuvilaa vuokrataan mm. maastoajosafareiden asiakkaille ja yksityisille perheille. Hulppean huvilan suunnittelussa näkyy vahvasti emännän käden jälki. Kuvassa Taina (vasemmalla) ja Juha Hillebrandt. Kuva Leena Taskinen Tyytyväisiä miehiä työnsä äärellä, Paavo Hyrkkö (vasemmalla) ja Juha Hillebrandt. Kuva Leena Taskinen Asiakkaista 2/3 on miehiä ja 1/3 naisia. Ajajina naiset ovat kuulema lainkuuliaisia ja noudattavat tarkoin annettuja ohjeita. Miehet saattavat innostua joskus enemmän. Kaahailu on pyritty kuitenkin estämään siten, että joko Hyrkkö tai Hillebrandt kävelee autoletkan edessä. Turvallisuus otetaan kaikessa huomioon. Ihanteellinen ryhmän koko on henkilöä, mutta 60 henkilön ryhmiäkin on ajeletettu. Asiakkaita on käynyt Australiaa, Japania ja Etelä-Afrikkaa myöten, yleensä yritysten vieraina. Ulkolaisilla on ollut aikaa ihastella maastoajon lisäksi myös Suomen luontoa ja raikasta ilmaa. Eräs englantilainen asiakas vei mukanaan ajon keskeyttäneen kannon tyngän omistuskirjoituksella varustettuna. Maanviljelijöitä vai monialayrittäjiä Yritystä perustettaessa ei ole lähdetty soitellen sotaan. Molemmilla miehillä on viljelijän ammatin lisäksi taustalla vahvaa kaupallista osaamista. Juha Hillebrandt on työskennellyt pitkään ProAgria Uusimaan taloussuunnittelijana. Paavo Hyrköllä on merkonomin ja kansainvälisen markkinoinnin lisäksi myös kansainvälinen alppihiihdonopettajantutkinto taskussaan ja sitä kautta myös runsaasti kokemusta erilaisten asiakastilaisuuksien järjestämisestä. Hillebrandtin 66 peltoha:n luomutilalla viljellään mm. spelttiä. "Heinällä on reippaasti yli puolet, joka myydään pystyyn" kertoo Juha Hillebrandt. Paavo Hyrkön tilasta on 40 % kesannolla, mallasohran osuus on noin 10 % ja loput on heinää, joka myydään lähes kokonaan hevostalleille. "Tilan peltoala oli maastoajobisnestä aloitettaessa 80 ha, nyt se on 60 ja tulee siitä vieläkin pienemään" mietiskelee Paavo Hyrkkö. Ihan kaikkeen eivät aika ja rahkeet riitä. Vaarana vaanii muuten helposti loppuunpalaminen. "Moni maanviljelijä miettii varmasti oikeutetusti onko oikein, ettei pelkkä maanviljely enää riitä" jatkaa Hillebrandt. "Ei se olekaan. Perusviljelijän työtä pitäisi arvostaa enemmän ja siitä pitäisi saada elanto. Mutta tällä hetkellä vain on niin, ettei tilan tulos aina riitä. Joko maataloutta pitää laajentaa tai kehittää, tai hakea uutta toimintaa maatalouden rinnalle. Laajentamisessakin on oltava tarkkana. Pellon hinta on mielestäni jo kipurajalla, samoin pellon vuokrat ovat nousseet korkeiksi. Usealla tilalla on tilanne ratkaistu siten, että toinen puoliso käy tilan ulkopuolella töissä. Viljelijät ovat erittäin haluttuja työmarkkinoilla. He ovat tottuneet työskentelemään itsenäisesti ja ovat luotettavia ja joustavia moniosaajia. Väkisin ei kannata lähteä hakemaan yrittäjyyttä, ellei aidosti ole asiaan kiinnostusta tai edellytyksiä. Silti sanoisin, ettei EU ole pelkästään pahasta. Oikein hyödynnettynä se antaa meille myös mahdollisuuksia. Jos yrittäjyys kiinnostaa, kannattaa hakea pienin askelin uusia mahdollisuuksia." Pois Tieltä! safarit palkittiin tänä vuonna MTK:n, SAK:n ja Osuuspankkien Uudenmaan Pro Maaseutu -tunnustuksella. "Palkinto oli meille todellinen yllätys. Kiitos siitä kuuluu hyville yhteistyökumppaneillemme. Ilman heitä ei tätä työtä tehtäisi. Verkostoituminen on päivän a ja o" kiittelevät Juha Hillebrandt ja Paavo Hyrkkö. Kaiken takana on nainen 11 maastoauton kuskaaminen asiakkaan toivomaan paikkaan saattaa äkkinäiselle aiheuttaa logistiikkaongelmia. Jos ajattelee, että yrityksen palkkalistoilla on Juha Hillebrandt, Paavo Hyrkkö ja kolmas osaaikainen työntekijä. Mutta menestyvien miesten takaa löytyy yleensä nainen. Taina Hillebrandt ajaa autoja, huolehtii tarjoiluista ja kokoustiloista sekä majoituksesta normaalien päivärutiinien lisäksi. Tarpeen vaatiessa mukana toiminnassa ovat myös Hillebrandtien lapset, 14-vuotias tytär ja 21-vuotias poika, Paavo Hyrkön avovaimo sekä Hyrkön vanha isäntä. "Kiirettä pitää välillä, mutta on tämä silti antoisaa. Eipä käy aika pitkäksi" Taina Hillebrandt naurahtaa. Kuusiantie 31, Mustio Leena Taskinen

13 13 Menossa mukana Uudenmaan liittokokousedustajat yhteispotretissa Oulussa. Liiton lippua kannattelemassa liiton puheenjohtaja Matti Kalsola, liiton varapuheenjohtaja Pirjo Lehmusvaara ja johtokunnan jäsen Pekka Viljanen. Kuva:Jaakko Holsti Tasavallan Presidentin myöntämät itsenäisyyspäivän kunniamerkit luovutettiin johtokunnan kokouksessa Palojärven maatilalla Vihdissä. Kuvassa merkin saajat vasemmalta liiton järjestöagrologi Martti Mäkelä Mäntsälästä, Hannu Peltola Mäntsälästä, Pauli Salonen Porvoosta ja Tuomo Hasu Lapinjärveltä. Kuva:Jaakko Holsti Maanviljelijöiden Tupoa vauhditettiin Esplanadilla maaliskuun alussa. Mielenosoitukseen osallistui viljelijöitä ympäri Suomenmaan. Edessä vasemmalla Toni Forsman-Viita, Helena Sjölund ja Markku Fabritius Myrskylästä. Kuva:Pentti Urhonen Liiton johtokunta, säätiön hallitus sekä yhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit tutustuivat Turun saaristoon Päivien aikana vierailtiin mm. MTK:n tutkimuspäällikön Johan Åbergin kotitilalla Nauvossa, jossa tuotetaan viljan lisäksi varhaisperunaa ja kasvatetaan kirjolohta. Kuvassa retkeilijät perehtyvät Johan Åbergin johdolla (toinen oikealla) kalan kasvatuksen saloihin. Liiton puheenjohtaja Matti Kalsola tähyää mietteliäänä merelle. Kuva:Jaakko Holsti Uudenmaan Pro Maaseutu palkinnot jaettiin liiton kevätkokouksessa Hyvinkäällä. Palkinnon saivat Pois tieltä yritys, Pro Agria Uusimaan maaseutuhautomo ja Tukkilan maatilamatkailutila. Palkinnot vastaanottivat Juha Hillebrandt Karjalohjalta, Pois tieltä yrityksestä (kuvassa vasemmalla), Auli Teppinen Mäntsälästä, Pro Agrian yrityshautomosta ja yrittäjäpariskunta Outi ja Heikki Tukkila Porvoosta. Pois tieltä yritys valittiin jatkoon valtakunnalliseen kilpailuun. Kuva:Pentti Urhonen Nuoret Pärnun-reissulla Matkalla tutustuttiin mm. virolaiseen maitotilaan, kartanoon ja tietysti paikalliseen iltaelämään. Ja kaikilla oli niin mukavaa, voi jospa oisi voinut olla mukana... Kuva:Jaakko Holsti Kuva 5 Pukkilan Kanteleella kylänäyttelyn yleisöä hauskuutti heinäkuun alussa tuottajien porukka taiteilijanimeltään Matilaisen veljekset. Kuva: Anna Hakama Reima Huuhtanen vasemmalla, Ari Tihtonen ja Marko Hasu kummastelemassa "Idän ihmettä" nuorten Viron matkalla. Kuva:Jaakko Holsti

14 14 Haja-asutusalueiden jätevesikäsittelyn Jäteveden laatu ja määrä vaikuttavat laitteiston valintaan Vuoden 2004 alusta voimaan tullut haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskeva asetus tiukensi oleellisesti kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyn vaatimuksia. Vesihuoltolaitoksen verkostoon liittyminen on usein paras ja huollon kannalta vaivattomin tapa ratkaista kiinteistön jätevesihuolto. Tarjolla on myös erilaisia kiinteistökohtaisia laitteistoja. Jätevesien käsittelyn kiinteistökohtaista tehokkuutta ei ole ennen uutta asetusta juurikaan valvottu, ja käytössä on ollut yleisesti pelkästään kahteen tai kolmeen saostuskaivoon perustuvia järjestelmiä. Jätevedet on johdettu lähimpään avo-ojaan tai suoraan maastoon. Tämän seurauksena esimerkiksi talousvesikaivojen pilaantuminen on ollut yleistä. Markkinoille on tullut lukuisia erilaisia jätevesien käsittelymenetelmiä ja -laitteistoja, joista kiinteistön omistajalla ei ole minkäänlaista kokemusta tai tietoa. Yhteistä menetelmille on, että laitteen valmistaja ja markkinoija ilmoittavat tuotteen täyttävän kaikki asetuksessa esitetyt vaatimukset. Usein laitteen ostaja ei tutustu tuotteeseen hintaa enempää, ja ostopäätöksen tehtyään hän ajattelee jätevesiasioidensa olevan kunnossa. L A A T U J Y V Ä Käyttötarkoitukseen sopivan laitteen valinta riippuu monista seikoista, ja kiinteistön omistajan tuleekin miettiä, millainen puhdistusmenetelmä tai -laite kiinteistöllä tarvitaan. Laitteen valintaan vaikuttavat muun muassa syntyvän jäteveden määrä ja laatu. Myös rakennuspaikan olosuhteet eli maaperän laatu, kallioisuus, maaperän korkeussuhteet, pohjaveden pinnan korkeus ja vesistön läheisyys vaikuttavat. Merkitystä on myös sillä, syntyykö jätevesiä päivittäin vai silloin tällöin jaksottaisesti. Mikäli näitä tekijöitä ei oteta huomioon, lopputuloksena voi olla olosuhteisiin nähden täysin soveltumaton laitteisto. Laitteen kalliista hinnasta ja hienosta tekniikasta riippumatta puhdistustulos voi olla täysin riittämätön. Jäteveden käsittelylaitteisto voi olla myös reilusti ylimitoitettu jätevesien määrään ja laatuun verrattuna. MITÄ KEVÄÄLLÄ KYLVÄT, SITÄ SYKSYLLÄ MYYT Laitteistoa täytyy huoltaa säännöllisesti Kiinteistön omistajan on jätevesien käsittelymenetelmää harkitessaan hyvä tiedustella kiinteistön sijaintikunnasta, onko kunnan vesihuoltolaitoksella tai paikallisella vesihuolto-osuuskunnalla suunnitelmia yleisen vesihuoltoverkoston rakentamiseksi alueelle. Vesihuoltolaitoksen verkostoon liittyminen on lähes poikkeuksetta parempi vaihtoehto kuin oman puhdistuslaitteiston rakentaminen. Verkostoon liittymisen jälkeen kiinteistön omistajan ei juurikaan tarvitse kiinnittää jätevesiinsä huomiota, vaan hän voi jättää kaiken vesihuoltolaitoksen huoleksi. Kiinteistökohtaisen järjestelmän ollessa kyseessä tilanne on päinvastainen. Laitteiston myyjältä jää usein selvittämättä, että säännöllinen ja hyvä huolto on useimpien laitteiden osalta ehdottomasti tärkein asia. Huoltoa tarvitaan, jotta laite toimii ja saavutetaan hyvä puhdistustulos. Useimmat kiinteistön omistajat eivät asennuksen jälkeen käytä aikaa laitteen huoltoon. Huoltotoimenpiteet jäävät esimerkiksi siitä syystä, että huolto ei ole kovinkaan miellyttävä tehtävä. Asetuksen mukaan jätevesien käsittelyn pitää olla vanhoilla kiinteistöillä pääsääntöisesti kunnossa vuoteen 2014 mennessä. Uudisrakennuksilla ja peruskunnostettavilla rakennuksilla määräykset tulevat voimaan heti. Varsinkin vanhojen kiinteistöjen omistajien on hyvä vertailla vaihtoehtoja ennen hankintojen tekemistä. Apua vertailuun tarjoaa esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ylläpitämä puolueeton tiedosto jätevesien käsittelylaitteista ja niiden toimivuudesta. Tietoihin voi tutustua esimerkiksi SYKE:n verkkopalvelussa osoitteessa Tarkoituksena ei ole, että kaikki vanhat kiinteistöt siirtävät järjestelmänsä uusimisen siirtymäajan loppupuolelle, mutta varovaisuus ja huolellinen harkinta on kuitenkin paikallaan. Suunnittelun tärkeyttä ei myöskään voi korostaa tarpeeksi. Kari Vaitomaa Uudenmaan ympäristökeskus Työeläkeuudistus tukee viljelijän eläketurvaa Eläke karttuu jo 18-vuotiaasta. Raisio on varma vaihtoehto aina, kun etsit asiantuntevaa kumppania viljakauppaan. Sopimusviljelijänä saat kilpailukykyisen hinnan, luotettavat analyysit ja viimeisimmät tutkimustulokset. Satosi parhaaksi kylvöstä myyntiin myös huomenna. Varttuneille vankempaa eläkekarttumaa. Eläkkeelläkin voi ansaita lisää eläkettä. Oikea työtulo yhä MYELin perusta. PL 101, Raisio Puh. (02) , fax (02)

15 15 määräykset tiukkenevat Vesiosuuskunta vaihtoehtona Jätevesijärjestelmien suunnittelu ja toteutus onnistuu parhaiten alueellisella yhteistyöllä. Oman jätevesijärjestelmän rakentaminen erikseen jokaiseen talouteen on kallista eikä kunnan vesilaitoksen resurssit yksin riitä viemäriverkoston rakentamiseen jokaisen talouden ulottuville. Monesti kunnilla, joskus myös valtiolla, on kuitenkin ollut mahdollisuus tukea taloudellisesti järkevää alueellista yhteisviemäröintihanketta, erityisesti taajamien lievealueilla ja haja-asutuksen tihentymissä. Vesiosuuskunta Mustijoki näyttää tietä Pornaisissa ei jätevesien kanssa jääty jahkailemaan, vaan jo asetuksen valmistelun aikaan perustettiin Vesiosuuskunta Mustijoki, suunnittelemaan ja toteuttamaan uuden talous- ja jätevesiverkoston rakentamista. Osuuskunta toimii yhteistyössä kahden pienen vesiosuuskunnan kanssa. Samaan aikaan alueelle perustettiin myös Osuuskunta Kajo, tehtävänään valokaapeliyhteyksien rakentaminen. Vesiosuuskunta Mustijoen toimialueena on Pornaisten kunnan pohjoisosa sekä eteläosa Mäntsälää. Osuuskunnan jäseneksi liittyi 600 taloutta, puoliksi molempien kuntien alueelta. Toimialueen talouksista se edustaa ¾:a. Osuuskunnan nimi Mustijoki juontuu samannimisestä joesta, joka virtaa osuuskunnan toimialueen halki ja jota haja-asutuksen jätevedet nyt kuormittavat. "Kun olimme jo ennen osuuskunnan perustamista tiedustelleet kuntien valmiutta viemäriverkon rakentamiseen, saimme Mäntsälästä selkeän vastauksen, kunnallisen verkoston rakentamisen tulevan mahdolliseksi aikaisintaan siirtymäkauden lopulla. Pornaisten kunnassa se olisi ollut ehkä vähän nopeampaa", maanviljelijä Tenho Vilander kertoo. "Siten meille ainoaksi mahdollisuudeksi jäi osuustoiminnallinen yhteistyö." Osuuskunnan asioita hoitamaan valittu hallitus koostuu kuudesta jäsenestä: Tenho Vilander (pj), Esko Kippilä (vpj.), Jouni Peltoniemi (siht.), Kari Salento, Kalervo Sipinen ja Sakari Tähkänen. Tähkänen on Mäntsälästä, toiset Pornaisista. Hallitus ja projektijohtaja Matti Peisa sekä työmaanvalvoja/ sopimusten tekijä Topi Lindroos muodostavat toiminnan kannalta kantavan ydinjoukon. Toiminnalliset ja tekniset suunnitelmat valmiina. Vesiosuuskunta Mustijoen hallituksen puheenjohtaja Tenho Vilander ja osuuskunnan sihteeri Jouni Peltoniemi ovat tyytyväisiä rakennustöiden nopeaan etenemiseen. Koko hankkeen he arvioivat valmistuvan vuoden 2008 aikana. Nummisten kyläkoulu oli yksi niiden ensimmäisten joukossa, joiden talousveden saanti liitettiin osuuskunnan verkkoon. Toimintaperusteiden määrittelyn ja peruslinjausten jälkeen tekniset suunnitelmat annettiin alan suunnittelutoimistojen tehtäväksi. Verkoston suunnittelun, veden saantimahdollisuuksien selvittelyn ja kustannusarvion laadinnasta vastaavaksi tahoksi valittiin Suunnittelukeskus Oy:n Jyväskylän toimisto. Rakennussuunnitelma on kymmenosainen ja se käsittää rakennettavaksi runkolinjaa yhteensä noin 100 km. Kustannusarvion loppusumma päätyy 7,8 miljoonaan, josta Pornaisten ja Mäntsälän kunnat ovat lupautuneet maksamaan tietyn prosenttiosuuden. Hankkeen rahoittamiseen osallistuvat myös Uudenmaan TE-keskus ja Uudenmaan ympäristökeskus. Pääosa kustannuksista jää kuitenkin kiinteistöille. Rakennussuunnitteen mukaisesta ohjelmasta ovat nyt valmiina osat 1 ja 2, pituudeltaan 13 km. Tältä osin kiinteistöt ovat talousveden osalta liitetty jo verkkoon. Mukana on muun muassa kyläkoulu, kauppa ja muutamia kotitalouksia. Rakennustyö on edellyttänyt 2 m syvyisen kaivannon talous- ja jätevesiputkistojen sekä valokaapelin asentamiseen. Talousvesi otetaan aluksi Mäntsälä Veden vesitornista, mutta rakentamistöiden edistyessä mukaan tulevat myös Tuusulan seudun Veden ja Pornaisten kunnan vesilaitokset. Alkuvaiheen sopimus Mäntsälän Veden kanssa oikeuttaa 50 m3/vrk -kulutusta. Jätevesien siirtoviemäriyhteys rakennetaan Pornaisten kunnan viemäriyhteyden ja edelleen Järvenpään ja Keravan kautta Viikin jätevesipuhdistamoon. Siirtoviemäriyhteys on mahdollista liittää aikaisintaan kahden vuoden kuluttua. Matti Värri Laurea Maaseudun kehittäjä Uudellamaalla Mäntsälästä mestariksi! Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä peltokasvit, kotieläimet, metsä, maatalouskoneet, ympäristö Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, luontoyrittäjä luonto-opastus, luontomatkailu, ulkoilureitistöjen rakentaminen ja huolto Puutarhatalouden perustutkinto, puutarhuri kukkakaupan, puutarhatuotannon tai viheralan koulutusohjelma Aikuiskoulutuksessa (monimuotokoulutusta) haku suoraan oppilaitokseen mennessä. Kysy myös muita koulutuksia: Maaseutuyrittäjä (maatalouskaupallinen Maatalouskoneasentaja suuntautumisvaihtoehto) Seminologi EU-viljelijä Floristi Maaseuturakentaja Puistopuutarhuri Huoltoyrittäjä Floristimestari Kotieläinhoitaja Puistomestari Nuoriso- ja aikuiskoulutusta, monimuoto- ja oppisopimuskoulutusta. Joustavat opetusjärjestelyt. Soita ja kysy lisää! Mäntsälän ammattiopisto Saaren kartano Pohjoinen pikatie 800, Saarentaus p.(019)529500, f.(019) maoinfo@keuda.fi Meneillään on useita projekteja, kuten Kehittyvät Maatilat Gårdar i Utveckling. Hanke on tarkoitettu uusmaalaisille viljelijöille, jotka ovat kiinnostuneita alansa koulutuksesta ja kehittämisestä. Tutustu internetiin Hyvinkään Laurea on Uudenmaan ainoa suomenkielinen ammattikorkeakoulu, jossa on luonnon- ja ympäristöalan koulutusta. Kevään yhteishaussa on tarjolla agrologin (AMK) ja ympäristosuunnittelijan (AMK) koulutukset. Kysy lisää Laurea Hyvinkää Uudenmaankatu 22, Hyvinkää, puh hyvinkaa.laurea.fi, hyvinkaa.info@laurea.fi,

16 16 MAATALOUSTUOTTAJAIN YHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT JA SIHTEERIT 2005 MTK-UUSIMAAN JOHTOKUNTA 2005 puheenjohtaja mv. Matti Kalsola (019) varapuheenjohtaja mv. Pirjo Lehmusvaara (019) mv. Markus Eerola (019) (tai ) mv. Kimmo Hovi (03) mv.hannu Jääskeläinen (019) mv. Marja-Leena Mäkipää (019) mv. Jarmo Nurmi (019) mv. Jouko Riola (09) mv. Mikko Taka-Sihvola (09) mv. Kallepekka Toivonen (09) mv. Pekka Viljanen (09) mv. Hannu Vähätalo (03) YHDISTYS PUHEENJOHTAJA SIHTEERI Artjärvi Tapio Malmiharju Hannu Vähätalo puh. (03) puh. (03) Askola Helena Holm Hannu Jääskeläinen puh. (019) puh. (019) Helsingin Veikko Lankinen Olli Uusi-Eskola seutu puh. (09) puh. (09) Helsinki Hanna-Leena Asunta Birgitta Heiniö puh. (02) puh Hyvinkää Markus Eerola Eija Koski-Sipilä puh. (019) (019) Karjalohja- Kalle Harjuranta Päivi Seger Sammatti puh. (019) puh. (019) Karkkila Raino Velin Hilkka Sorvari puh. (09) Lapinjärvi Tuomo Hasu Raimo Hyppönen puh. (019) puh. (019) Lohja Pirjo Lehmusvaara Eeva Uronen Puh.(019) Puh. (019) Myrskylä Markku Fabritius Pentti Urhonen puh. (019) puh. (019) Mäntsälä Pekka Nummela Arja Seppälä puh. (019) puh.(019) Nummi-Pusula Jorma Vuorela Liisa Marimo puh. (09) puh. (019) Nurmijärvi Kallepekka Toivonen Pirjo Myyrinmaa Puh. (09) puh Orimattila Kimmo Hovi Juhani Saharinen puh. (03) (työ) (03) Pornainen Esko Peltola Terhi Niinikoski puh. (019) puh. (019) Porvoo Mauri Leiramo Kupsu Jari puh. (019) Pukkila Päivi Rusila-Haakana Jussi Nurminen puh. (019) puh. (019) Siuntio- Kirkkonummi Antero Amnell Harri Taberman puh. (09) puh. (09) Tuusulan seutu Antti Jukkala Jyri Seuna puh. (09) Vihti Pekka Viljanen Marja Niemi puh. (09) puh. (09) Maataloustuottajain yhdistysten syyskokoukset v Maataloustuottajain yhdistysten syyskokoukset pidetään oheisen aikataulun mukaisesti. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita keskustelemaan ja päättämään yhteisistä asioista oman yhdistyksen kokoukseen. Yhdistys Aika klo Paikka Porvoo Porvoon Osuuspankki, kahvi Siuntio-Kirkkonummi Siuntion kunnantalo Lapinjärvi Seurakuntakoti Askola Yläaste Artjärvi Osuuspankki Lohja Metsähoitoyhdistyksen ja Lähivakuutuksen talossa, Laurinkatu 52, Lohja Nummi-Pusula Länsi-Uudenmaan Säästöpankki, Pusula Karkkila ABC Masuuni Myrskylä Säästöpankki Mäntsälä Ravintola Amizza, kahvi klo Hyvinkää Uudenmaan maaseutuopisto, Hyvinkää Tuusula Talmukka, Talma Karjalohja-Sammatti Karjalohjan Säästöpankin kerhohuone Helsingin seutu Ent.Königstedtin koulu, Seutula Solbackantie 2 Orimattila Osuuspankki, kahvi Pukkila Osuuspankki Vihti Hopeaniemen kuntoutumiskeskus Nurmijärvi Keski-Uudenmaan Osuuspankki Nurmijärven konttori Pornainen Laukkosken seurantalo Helsinki SOK, Fleminginkatu 34 B, Helsinki Tukineuvontaa Uudellamaalla MTK-Uusimaan koulutus- ja tapahtumakalenteri syksy 2005 Vilja-alan tulevaisuusseminaari Espoo, Pellervo-Instituutti Viljavaliokuntien yhteiskokous Espoo, Pellervo-Instituutti Kehittyvä maatilahankkeen, liiton ja Tapiolan teemapäivät: Turvallisesti tilalla-päivä klo Lohja, Meriturvan auditorio Turvallisesti tilalla-ilta klo Vihti, Nummela paloasema Turvallisesti tilalla-päivä klo Mäntsälä, W-golf Turvallisesti tilalla-ilta klo Porvoo, pelastuslaitos Yrittävä Maaseutu 2020-seminaari Hämeenlinna, Aulanko Maaseudun naistenpäivä Salo, Hilkansali Maaseutuyrittäjä työnantajana -peruskurssi Hyvinkää, Maaseutuopisto Yhdistysten puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäivä Helsinki, MTK Maaseutunuorten risteily Tallinnaan Laiva Etelä-Hämeen, Kymenlaakson ja Uudenmaan liittojen johtokuntien viestintäkoulutus Espoo, Pellervo-Instituutti K-Supermarketketjun Suomiherkkuja -kuluttaja-työkampanja Uusimaa Tukikoulutus-risteily Tukholmaan Laiva Liha-alan tulevaisuusseminaari Espoo, Pellervo-Instituutti Maaseutunuorten syysparlamentti Oulu, Eden Ympäristö- ja maapoliittisten valiokuntien koulutus Helsinki, MTK Kuntoremonttikurssi Imatran kylpylä Maitoalan tulevaisuusseminaari Espoo, Pellervo-Instituutti Liiton syyskokous Helsinki, Valio Elma-messut Helsinki, Messukeskus Lisätietoa koulutuksesta ja tapahtumista saa liiton toimistosta puh tai uusimaa@mtk.fi