kokemusasiantuntija Vapaaehtoistyössä Swazimaassa Ensimmäinen terveyskeskuksessa HANNU YLÖNEN Hyvä naapuri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kokemusasiantuntija Vapaaehtoistyössä Swazimaassa Ensimmäinen terveyskeskuksessa HANNU YLÖNEN Hyvä naapuri"

Transkriptio

1 uusi 4/2012 toivo kokemusasiantuntija Vapaaehtoistyössä Swazimaassa HANNU YLÖNEN Ensimmäinen terveyskeskuksessa Hyvä naapuri Mäntässä vaalitaan olemisen taitoja ja valmiuksia työllistyä

2 uusi toivo Numero 4/2012 Sisältö Kuvat: Päivi Strandén JULKAISIJA PERUSTETTU PÄÄTOIMITTAJA TAITTO PAINOPAIKKA 2 Uusi toivo

3 Pääkirjoitus Tyhjät asunnot ja asunnottomat eivät kohtaa toisiaan Lokakuussa vietettiin taas Asunnottomien yö -tapahtumaa. Huokaisten pitää kysäistä, että kuinkahan monetta kertaa. Asunnottomuus ja asunnottomien asia on tarpeen nostaa vuodesta toiseen esille, mutta tosiasiana pitänee tunnustaa: asunnottomuus tuskin poistuu koskaan. Koska tämä vuosi oli vaalivuosi, pääsiväthän ainakin kuntien valtuustoihin pyrkivät lausumaan viisauksiaan siitä, miten asunnottomuuden ongelma ratkaistaan kotikunnassa. Ilmiö ei tosin kosketa kaikkia paikkakuntia, mutta mitä lähempänä pääkaupunkiseutua tai suurimpia kaupunkeja ollaan, sitä varmemmin joudutaan miettimään, miten kaikki kuntalaiset saataisiin asutettua. Yksi asunnottomuuteen liittyvä suuri ongelma on, etteivät tyhjät asunnot ja asunnottomat kohtaa toisiaan. Varsinkin muuttotappiokunnissa asuntoja on paljon tyhjillään ja jopa kerrostaloja puretaan, kun niiden ylläpitäminen ilman maksavia vuokralaisia tulee liian kalliiksi. Vaikka Suomessa on vapaus valita kotikuntansa, asunnottomat eivät kovin helpolla lähde asunnon perässä toiselle paikkakunnalle, kuten lähdetään työn perässä. Tai jopa patistetaan lähtemään. Isän tai äidin työn perässä sitä paitsi joutuu lähtemään yleensä koko perhe. Lapsille muutto tarkoittaa kavereiden jättämistä ja uuteen kouluun sopeutumista. Puolisonkin pitää ratkaista omat työasiansa. Asunnottomista sen sijaan suurin osa on yksin eläviä. Pitkäaikaisasunnottomista harva on työelämässä ja siksi paikkakunnan vaihto olisi periaatteessa mahdollista. Muuttohaluttomuudelle on varmaan olemassa hyviä ja hyväksyttäviäkin selityksiä, mutta asiaa voisi tietysti joskus ihmetellä ääneen. Nostaa kissa pöydälle. Asunnon saannin luulisi sentään olevan ensisijainen tavoite. Toisaalta kunnat eivät mielellään toivota tervetulleiksi sellaisia uusia asukkaita, joiden arvataan siirtyvän suoraan sosiaalitoimen asiakkaiksi. Toivoa sopii, että tulevat kuntaliitokset osaltaan auttaisivat hieman asunnottomien asiaa laajentamalla aluetta, jolta asunnon voisi löytää. Jos unohdetaan se, että Suomessa varmasti löytyy kaikille asuntoa vailla oleville asunto, jos paikkakunnasta ei oli si väliä, tarvitaan ilman muuta lisää asuntorakentamista sinne, missä yli päätään on vaikea löytää kotia. Asuntopula kun koskettaa muitakin kuin vain asunnottomia. Asunnottomuuden vähentämiseen kohdistuvia investointiavustuksia on jaettu tuntuvasti, mutta asunnottomuutta sekään ei ole kyennyt poistamaan, tavoitteista huolimatta. Varsinkaan toistuvasti asunnottomiksi joutuvien tilannetta ei ole riittävästi kyetty parantamaan. Jorma Soini Asunnotonta Asunnon menettämisen kaksi suurinta syytä ovat vuokranmaksun laiminlyönti ja häiriöitä tuottava asuminen. Molempia on jo vuosikaudet yritetty vähentää asumisneuvonnan keinoin. Tiedossa on, että kaikkia pelkkä neuvonta ei auta. Asumiseen ja ylipäätään elämään kohdistuva tuki on monen pitkäaikaisasunnottoman kohdalla tapa, jolla asunnon saanutta yritetään auttaa pitämään kiinni asunnon syrjästä. Joskus tuntuu, että asunnon säilyttäminen onkin lähes kokonaan ulkoistettu asukkaalta itseltään asumisen turvaamisesta palkkansa saaville työntekijöille. Keskustelun ulkopuolelle on kokonaan jätetty esimerkiksi toistuvasti asunnottomiksi joutuvien oma vastuu elämästään. Heistä sentään vain osa on vajaavaltaisia. On liian helppo ratkaisu päästää osa ihmisistä ikään kuin virran vietäviksi. Vailla vakinaista asuntoa ei saisi automaattisesti tarkoittaa, että ihmisen on lupa olla myös vailla vastuuta. Päivi Strandén päätoimittaja Uusi toivo 3

4 Mänttä-Vilppulan matkailutoimisto Osoite: Mäntän kirpputorin yhteydessä on tarjolla monenlaisia työn tekemisen mahdollisuuksia. Suvi Hellman laittaa esille myyntiin valmistettuja tuotteita. Niilo Polvinen kokkaa Mäntän Sinisiiven keittiössä. 4 Uusi toivo

5 Teksti ja kuvat: Päivi Strandén Mäntässä vaalitaan olemisen taitoja ja valmiuksia työllistyä Toiminnanohjaaja Jenni Nurminen uskoo, että päiväkeskuksen ateriapalvelu on monelle kävijälle hyvin tärkeä asia. Mänttä on opittu tuntemaan paperitehtaan varjossa tai sen suojeluksessa porskuttavana paikkakuntana. Enää paperitehtaan toiminta ei kuitenkaan ole kaupungin kivijalka kuten ennen. Mänttä on kokenut saman kuin niin monet muut teollisuuspaikkakunnat: toimintaa on paljolti ajettu alas. Mänttä ei silti ole jäänyt tuskailemaan omaa tilaansa, vaan on entistä selkeämmin panostanut kulttuu ritarjontaan, joka tuo paikkakunnalle matkailijoita ja heidän mukanaan elintärkeää rahaa. Kulttuuri ja taide on kaupungin nostattava juttu, Pirkanmaan Sininauhan ylläpitämän päiväkeskus Sinisiiven toiminnanohjaaja Jenni Nurminen todistaa. Päinvastoin kuin luulisi, paperitehtaan työpaikkojen väheneminen ei Nurmisen mukaan näy päiväkeskuskävijöiden määrässä. Kuukaudessa kirjataan keskimäärin kolmisensataa käyntiä. Myöskään naisten alkoholinkäyttö ei Mäntässä ole Nurmisen havainnon mukaan lisääntynyt. Elämä on kutakuinkin mallillaan, vaikka tehtaalta työttömäksi jäävällä ei kotipaikkakunnalla ole tarjolla kovin kummoisia mahdollisuuksia. Lomautukset sen sijaan kyllä näkyvät heti katukuvassa. Mänttä on muuttotappiokunta. Täällä on pari hyvää koulua ja kulttuurielämä on erittäin vilkas, Pirkanmaan Sininauhan Avain-työllistämishankkeesta vastaava Anni Linnas täsmentää. Oleminenkin on tärkeä taito Jenni Nurminen toteaa, että Sinisiiven toiminnassa tärkeä osuus on olemisella ja keskustelulla. Lisäksi päiväkeskuksessa järjestetään kerran viikossa yhteisökokous, myös retket kuuluvat ohjelmaan. Ryhmätoiminnat käynnistyvät aina syksyisin. Ryhmien sisältöinä ovat muun muassa bingo, tietokilpailut, peli-iltapäivät ja elokuvat. Ryhmät ja retket ovat päihteettömiä. Päiväkeskuskävijöille ei ole asetettu raittiusvaatimusta. Käyttäytyä sen sijaan pitää osata, vaikka tulija olisi päihtynyt. Häiriöitä sattuu Nurmisen mukaan hyvin harvoin. Suurelle osalle kävijöistä ateriapalvelu on oleellinen asia. Monenkaan ei tulisi syötyä lämmintä ruokaa, jos eivät kävisi täällä, Jenni Nurminen arvelee. Nurminen pyörittää toimintoja ainoa na vakituisena palkattuna työntekijänä. Apuna Sinisiivessä hänellä on vaihtelevasti henkilöitä erilaisilla tukimuodoilla ja opiskelijoita. Tekijöitä tarvitaan keittiössä ja siistijöinä. Myös kiinteistönhoidossa on tekemistä tarjolla. Huumori on Jenni Nurmisen mielestä tärkeä asia, joka ilman muuta kuulu oleellisena osana päiväkeskustoimintojen ohjelmaan. Avain auttaa työllistymään Anni Linnaksen vetämä Avain jatkaa Pirkanmaan Sininauhan työllistämishankkeiden perinnettä Mäntässä. Heinäkuussa käynnistynyt hanke antaa ammattikouluttamattomille ja muutenkin vailla paikkaa oleville valmiuksia kohdata työelämän tarpeet. Anni Linnas toteaa, että hänen tehtävänsä on jelppiä mukana olevia vapaille työmarkkinoille tai koulutukseen. Avain-hankkeessa voi kerrallaan olla mukana 12 henkilöä, joista noin puolet on nuoria. Vuosittain Avaimessa työsken telee henkilöä. Hankkeen» Uusi toivo 5

6 Vapaaehtoisilla on tärkeä rooli asiakkaiden kohtaamisessa Mäntän Sinisiivellä on pitkät vapaaehtoistyön perinteet. Riitta Ahonen kertoo olleensa toiminnassa mukana viitisen vuotta. Tärkeimpinä asioina hän on kokenut mahdollisuuden tutustua kävijöihin ja luottamuksen rakentamisen. Tutuksi tulleita ihmisiä voi kohdata muuallakin kuin päiväkeskuksessa. Kirjaston kulman Ahonen nimeää paikaksi, jossa usein törmätään ja rupatellaan niitä näitä. Oloaan päiväkeskuksessa Ahonen kuvaa johdatukseksi. Paikan hengellisyys on hänelle tärkeä. Hengellisistä asioista hän puhuu myös päiväkeskuskävijöiden kanssa, mikäli he sitä haluavat. Hengenravinnon lisäksi Riitta Ahonen on aiemmin ollut mukana viemässä ruokaa asiakkaille. Nykyään ruokaa on tarjolla Sinisiiven päiväkeskuksessa, jonne on lupa tulla päihtyneenäkin. Vapaaehtoistyössä Ahonen kertoo havahtuneensa siihen, että yhtä hyvin hän itse voisi olla asiakkaan roolissa. Aivan niin kuin juuri kukaan ei voi olla täysin varma oman kodinkaan säilymisestä. Asunnottomuus voi kohdata yllättäen esimerkiksi avioerotilanteessa. Marita Markkula toteaa puolestaan, että hänen vapaaehtoisuutensa perustuu selvään Jumalalta tulleeseen käskyyn. Marita Markkulalle (vas.) ja Riitta Ahoselle ihmisten kohtaaminen on tärkeä syy olla mukana vapaaehtoistyössä. Tuli profetia, että minua odottaa tärkeä tehtävä jossain lähellä. Tiesin heti, mitä Jumala tarkoitti, 300 metrin päässä päiväkeskuksesta asuva Markkula kertoo. Marita Markkula laskee olleensa mukana rakkauden työksi nimittämässään toiminnassa kuutisen vuotta. Myös hän on aiemmin ollut viemässä ruokaa asiak kaille. Markkula pitää tärkeänä, että päihdeongelmaiset kohdataan myös silloin, kun he ovat humalassa. Jatkoa edelliseltä sivulta päärahoittaja on Pirkanmaan ELYkeskus. Avaimen toimintoihin kuuluvat kirp - pu tori ja sen yhteydessä pyöritettävä kahvila. Tekemistä tarjoavat myös monenlaiset alihankintatyöt yrityksille ja Jyväskylän Katulähetykselle. Kirpputorimyyntiin valmistetaan myös muun muassa kekseliäitä kierrätystuotteita. Avain-hankkeen yhtenä ideana on totuttaa mukana olijat erilaisiin työtehtäviin. Siksi lähes kaikki tekevätkin vuorollaan kaikkea työtä. Osa on lisäksi erikoistunut myyntityöhön ja muutama onkin jo saanut suoritettua myynnin ammattitutkinnon osatutkinnon. Monissa työtehtävissä tarpeellinen hygieniapassi on samoin jo monella hankittuna. Anni Linnas sanoo konkreettisesti näkevänsä hankkeen asiakkaista, miten ryhti paranee, kun saa arvostusta ja alkaa itsekin arvostaa itseään. Eteen on tullut myös kutkuttavia tilanteita, kun joku vannoo, ettei osaa mitään, mutta rohkaistuu kuitenkin kokeilemaan. Voi 6 Uusi toivo sitä riemua, kun huomaakin osaavansa! Tämä on hyvä malli. Kaikille ei käy teoriapainotteinen opetus, Anni Linnas toteaa. Yksin puurtamista ja monipuolista osaamista Jenni Nurminen ja Anni Linnas ovat molemmat hyvä esimerkki yhdistysten yksin puurtavista työntekijöistä, olkoonkin että molemmilla on työnantajanaan suurehko kolmannen sektorin toimija. Yksin on kyettävä järjestämään arkirutiinit niin, että homma toimii. On haaste, kun vetää yksin toimintaa. Kokousten ja muiden poissa olojen ajaksi pitää aina järjestää joku paikalle, Nurminen ja Linnas myöntävät. Yhteiset porinatuokiot ovat kummankin mukaan tärkeitä hetkiä. Toiset käy työnohjauksessa, me käymme toisillamme, Jenni Nurminen naurahtaa. Anni Linnas on ollut jo vuodesta 2004 saakka Pirkanmaan Sininauhan palveluksessa. Hän kiittelee mahdollisuutta toimia ihmisten parissa ja erityisesti häntä viehättää se, että tässä työssä on mahdollisuus tarttua toimeen. Linnas on koulutukseltaan koruseppä-artesaani, jolla on myös merkonomin koulutus ja yrittäjän ammattitutkinto. Meneillään ovat ohjaustoiminnan artenomi AMKopinnot Hämeenlinnan ammattikorkeakoulussa. Jenni Nurminen puolestaan on tullut nykyiseen työhönsä lastensuojelun ja vammaistyön parista reilut kaksi vuotta sitten. Varsinkin lastensuojelun puolelta perheiden päihdeongelmat tulivat tutuiksi. Erä- ja luonto-oppaan opintojen lisäksi Jenni Nurmisella on ammattikorkeakoulusta hankittu kuntoutuksen ohjaajan koulutus. Tulen vielä opiskelemaan lisää. Opiskelua ei voi lopettaa, naiset tuumaavat ja kiittelevät erityisesti opiskelun mahdollistavaa ja kannustavaa työnantajaa.

7 Päivi Strandén Hyvä naapuri Pitkäaikaisasunnottomuutta vähennetään hallitusohjelman mukaisesti erityisesti Suomen 10 suurimman kaupun gin alueella. Sininauhasäätiö on sitoutunut ohjelmaan rakentamalla ja hankkimalla asuntoja asunnottomien kodeiksi. Helsingissä Töölössä avasimme uusimman 93 asunnon yksikön. Hanke on ollut pitkä prosessi, jonka aikana olemme joutuneet punnitsemaan uudelleen ympäristön ja asumisyksikön suhdetta toisiinsa. Tai oikeastaan ennakkoluuloja ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Ennakkoluulolla tarkoitetaan tavallisesti perusteetonta tai tuomitsevaa käyttäytymistä. Jonkinlaisia ennakkoluuloja on todennäköisesti kaikilla tiedostetusti tai tiedostamattaan. Yhteistä ennakkoluuloilla on, että ne kohdistuvat yleensä kohteisiin, joita emme tunne kunnolla. Ennakkoluuloihin vaikuttaminen lähtee tiedon lisäämisestä. Sininauha säätiö on käynnistänyt Töölön Ruusulankadun asumisyksikön tueksi ympäristötyönhankkeen, jonka lähtökohtana on ennakkoluulojen ja pelkojen hallitseminen ja oikeisiin mittakaavoihin asettaminen. Hankkeen myötä on järjestetty tiedotustilaisuuksia, opastusta ja neuvontaa esimerkiksi koululaisten vanhemmille, perustettu hyvä naapuri -verkosto sekä luotu ympäristötyön toimintamalli. Vuorovaikutus ympäristön asukkaiden, yritysten, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa on huomioitu. Yksikön työntekijät tekevät päivittäin ympäristökierroksia yhdessä talon asukkaiden kanssa. Kierrok silla puututaan mahdollisiin häiriöihin, siistitään ympäristöä roskista, tavataan ja vaihdetaan kuulumisia muiden alueen asukkaiden kanssa sekä kirjataan ylös havaittuja epäkohtia jatkotoimenpiteitä varten. Asumisyksikön ympäristön asukkaiden ja toimijoiden ennakkoluuloihin vaikuttaminen on vain osa ympäristötyöstä. Vähintään yhtä tärkeää on vaikuttaa yksikön asukkaiden ennakkoluuloihin. Samoin kuin monilla ympäristön asukkailla on ollut ennakkoluuloja Ruusulankadun yksikön tuleviin asukkaisiin, on myös monilla uusilla asukkailla ennakkoluuloja ympäristöään kohtaan. Asukkaiden kokema, mahdollisesti pitkäänkin jatkunut asunnottomuus, on voinut jättää jälkensä myös heidän asenteisiinsa. Uusi koti talossa, joka on saanut vastustusta alueen muilta asukkailta, voi tuntua pelottavalta asuinympäristöltä. Tunne, ettei ole tervetullut ja on jo etukäteen leimautunut ongelmanaapuriksi, on haastava. Ennakkoluulot ympäristön käyttäytymisestä muodostuvat vahvoiksi. Ennakkoluuloja on helppo vahvistaa mutta hitaampaa muuttaa. Näkemystä vahvistavia merkkejä etsitään ja erilaisten kokemusten kautta niitä myös löydetään. Kadulla nähty päihtymys, häiriökäyttäytyminen, varkaus tai epäkohtelias käyttäytyminen yhdistetään helposti ryhmään tai henkilöihin, joiden pelätään aiheuttavan ongelmia. Tapahtuman liittymistä kohdehenkilöihin ei kyseenalaisteta vaan pidetään itsestään selvyytenä. Ruusulankadun yksikön osalta asukkaat oli jo yhdistetty muun muassa kioskilla tapahtuneeseen puukolla uhkaamiseen, ennen kuin he edes olivat muuttaneet kiinteistöön. Tapauksia, joissa talon asukkaat ovat aiheuttaneet häiriötä ympäristölle, on toki ollut. Niihin on puututtu pääsääntöisesti heti, tilanteen vaatimalla vakavuudella. Uskon, että myös talomme asukkaat ovat joutuneet tilanteisiin, jotka ovat vahvistaneet heidän ennakkoluulojaan muita alueen asukkaita kohtaan. Yksittäisten henkilöiden viestit, niin sanalliset kuin sanattomat, toimivat tehokkaina mittareina siitä, miten minut hyväksytään. Kielteinen asenne tai epäkohtelias käyttäytyminen johtaa pääsääntöisesti vastapuolelta samanlaiseen käyttäytymi seen, eikä kohtaamisesta voi syntyä hyvää lopputulosta. Kyräily lisääntyy, erimielisyydet syvenevät ja ennakkoluulot vahvistuvat. Englantilaisessa tutkimuksessa todet tiin, että ihmiset olisivat valmiita mak sa maan tuhansia euroja ylimääräistä asun nostaan saadakseen itselleen hyvän naapurin. Paljonko me olisimme valmiita panostamaan asenteisiimme ollaksem me hy viä ja ennakkoluulottomia naapureita? Juha Järvinen vs. toimitusjohtaja Sininauhasäätiö Sininauhasäätiö VARAINKERÄYS ASUNNOTTOMIEN AUTTAMISEKSI Sininauhasäätiö on saanut Poliisihallinnon luvan kerätä varoja asunnottomien neuvontaa ja ohjausta sekä pitkäaikaisasunnottomille tarjottavien tukipalvelujen tuottamista varten. Lupa on voimassa Luvan numero: 2020/2011/404 Keräystilin numero: FI Pelkkä asunto ei riitä. Pitkään asunnottomana olleet tarvitsevat tukea ja neuvontaa asumisen onnistumiseksi. Vain näin asunnottomuuden kierre saadaan katkeamaan. Apuasi tarvitaan. Osallistu keräykseen! Uusi toivo 7

8 Teksti ja kuvat: Päivi Strandén Järvenpään Wärttinässä kehitettiin mallia muillekin Käyttäjätkin ottavat vastuun päiväkeskustoimintojen hyvistä käytännöistä Järvenpään Mestariasunnot Oy rakensi puitteet, Sininauhasäätiö otti vastuun päiväkeskuksesta ja asumisen tuesta, kaupungin sosiaalitoimi omasta toimialastaan. Nelisen vuotta sitten valmistuneessa Järvenpään Wärttinässä on kehitetty hyviä käytäntöjä yhteistyössä kaupungin ja kolmannen sektorin kanssa. Kun Raha-automaattiyhdistyksen tuki päättyy 2012 lopussa, kaupungilla on hyvä malli, jolla jatkaa toimintaa. Timo Savolainen sai Annika Lappalaisen kaverikseen täyttämään sudokua. 8 Uusi toivo

9 Kehitetyn mallin suurimpia etuja on toiminnasta vastaavan Annika Lappalaisen mielestä se, että kukin toimijataho on voinut tuoda oman osaamisensa yhteen. Vuokranantajana toimii Järvenpään Mestariasunnot, mutta asumisen tuesta vastanneen Sininauhasäätiön työntekijät saivat ajantasaista tietoa esimerkiksi vuokrarästeistä. Näin niihin päästiin puuttumaan välittömästi. Mielenterveysja päihdetyön hoidon tarpeesta vastasivat puolestaan kaupungin työntekijät. Ajatus on loistava, Lappalainen hehkuttaa päättyvää kehittämishanketta. Asukasvalinnat Sininauhasäätiö teki yhdessä sosiaalitoimen kanssa. Valinnoissa pystyttiin ottamaan huomioon yhteisön tila ja se, kuka kulloinkin hyötyisi eniten asumisesta Wärttinässä. Pihapiirissä on kaikkiaan 31 asuntoa, joista aluksi vain 13 oli tuetun asumisen piiriin kuuluvaa päihteetöntä asuntoa. Nyt kaikki asunnot ovat tukiasuntoja. Yksi asunnoista on alusta saakka ollut sosiaalisen talonmiesperheen käytössä. Päiväkeskus on ollut asumisen tuen työkalu Wärttinään suunniteltiin tilat päiväkeskukselle ja siksi ne ovatkin Lappalaisen mielestä vastanneet hyvin tarkoitustaan. Päiväkeskus on ollut avoin kaikille järvenpääläisille, joten sitä ovat käyttäneet monet muutkin kuin vain talon asukkaat. Muun muassa asunnottomat ja puutteellisesti asuvat ovat hyötyneet päiväkeskuksen palveluista, esimerkiksi pyykkituvasta ja saunasta. Myös yhteisö on tullut heille tutuksi. Moni asunnon tarvitsijoista on myöhemmin saanut kodin Wärttinästä. Kymmenen asiakasta ja Wärttinän työntekijät pitivät joulukuussa yhteisen seminaaripäivän, jonka aikana pohdittiin kuluneita vuosia ja arvioitiin toimintaa. Yksi hyvistä asioista on käyttäjien mielestä ollut aukioloaika. Se on ollut pitkä ja kävijöiden toiveesta sitä laajennettiin myös lauantaille. Silloin aukiolosta ovat vastanneet asiakkaat itse. Muutoksen toteuttamiseksi asiaa ei myöskään tarvinnut pyörittää raskaassa koneistossa. Hyväksi käyttäjät ovat kokeneet laajan osaamisen, jota päiväkeskus on tarjonnut. Apu ei ole tarkoittanut yksistään tavanomaista palveluohjausta. Siksi kiitosta saikin toiminnan joustavuus ja se, että apua kaupungit ja kunnat todetuista on ollut nopeasti tarjolla. Päiväkeskuskävijöille on järjestetty ja he ovat myös olleet itse suunnittelemassa ja toteuttamassa erilaisia retkiä. Seminaarissa pohdittiin avoimesti myös syitä, mitkä ovat saattaneet johtaa siihen, että kävijämäärät ovat vähentyneet melkoisesti. Yhdeksi aiheuttajaksi arveltiin liian tiivistä yhteisöllisyyttä. Ulkopuoliseksi itsensä kokevan saattaa olla vaikea tulla joukkoon. Päihteettömyyden perinne on jatkunut Wärttinässä Päihteettömän päiväkeskuksen perinne on Järvenpäässä ollut olemassa jo ennen Wärttinää. Siksikin asiakkaat haluavat edelleen kunnioittaa päihteettömyyttä. Se nousi yhdeksi asiaksi viidestä, kun seminaarissa listattiin Wärttinän päiväkeskuksen tärkeimpiä asioita. Muita olivat toiminnallisuus, sosiaalisen kanssakäymisen mahdollisuus, kivaksi koettu henkilökunta sekä asiointiapu. Sininauhasäätiön osuuden päättyessä päiväkeskuskäyttäjät kokevat, että myös heillä itsellään on vastuu siitä, että hyviksi havaittuja käytäntöjä jatketaan. Toisaalta Sininauhasäätiön jälkeinen aika hieman jännittää. Wärttinä on esimerkiksi tehnyt paljon yhteistyötä säätiön Tuusulassa sijaitsevan päiväkeskuksen kanssa. Tulevaisuudesta Lappalainen toteaa, että mikään ei tietenkään estä jatkamasta yhteistyötä edelleenkin. Wärttinän yhtenä menestyksen avaimista Annika Lappalainen mainitsee toiminnan selkeän rakenteen. Viikoittain on toteutettu tiettyjä asioita, yhteisökokoukset on järjestetty kerran kuukaudessa ja lisäksi kävijät ovat voineet ehdottaa ja toteuttaa haluamiaan asioita. Henkilökunta ei ole ollut päiväkodin leikkitätejä. Pikkujouluruokailukin toteutettiin niin, että työntekijät häärivät vain apulaisina, Lappalainen sanoo. Sininauhasäätiön onnistumisen kannalta Lappalainen nostaa esiin myös hyvät työtoverit, joita hänellä on koko projektin ajan ollut. Wärttinästä kannattaisi muidenkin ottaa mallia Wärttinän mallin Annika Lappalainen toivoisi leviävän muihinkin kaupunkeihin. Yhdeksi syyksi hän toteaa sen, että vuokrataloyhtiön vuokratappiot ovat tällä mallilla toimittaessa varsin minimaaliset. Asumisen tuki on niin ikään mahdollistanut sen, että nekin, jotka aikaisemmin eivät ole asumisen suhteen onnistuneet, ovat nyt voineet säilyttää asunnon. Osa on noussut takaisin työelämään, kun päihteiden käyttö on vähentynyt, Lappalainen lisää hyvien seuraamusten listaa. Asumisen onnistuminen ja kuntoutuminen puolestaan vähentävät esimerkiksi toimeentulotuen tarvetta ja terveydenhoitokuluja. Annika Lappalainen huomauttaa myös, että Wärttinä on viereiselle kerrostalolle rauhallinen naapuri. Hän toteaa, että itsekin ottaisi mielellään samanlaisen yksikön naapurikseen. Wärttinän onnistumisen yhdeksi takeeksi Lappalainen nimeää yhteisen tahtotilan. Sitä tarvitaan tällaisessa hankkeessa. Erityisesti sosiaalitoimi on hänen mielestään ollut antaumuksella mukana. Järvenpään Mestariasunnot on puolestaan antanut monenlaista tukea esimerkiksi silloin, kun asukkaat ovat itse halunneet vastata pihanhoidosta. Mestariasunnot huomioi asukkaiden talkootyöt antamalla Wärttinälle kunniamaininnan yhteisöllisestä pihatyöstä. Uusi toivo 9

10 Kuvat: Shutterstock SAAN SILLOIN TÄLLÖIN postia vangeilta, jotka ovat lukeneet Uusi toivo -lehteä. Moni antaa palautetta johonkin lehdessä kirjoitettuun, mutta jotkut kertovat myös muuten vain omasta tilanteestaan vanki lassa. Joku purkaa pahaa mieltään mielestään epäoikeudenmukaisesta tuomiosta. ÄSKETTÄIN SAIN POSTIA, joka sai minut muistelemaan sitä, miten Uusi toivo -lehti tai tarkemmin sanottuna sen edeltäjä, Vangin toivo, sai alkunsa 1940-luvulla. Pitkää tuomiotaan lusinut Otto Pellikainen oli van kilassa tullut uskoon ja vapau duttuaan halusi tarjota van geille hengellistä luettavaa. Pellikainen päätti perustaa lehden, jota jaettaisiin kaikkiin maam me vankiloihin. Samaa Pellikaisen perinnettä nykyinen Uusi toivo -lehtikin vaalii edelleen. SAAMANI KIRJE KERTOO sekin erään vangin halusta julkaista hengellisiä tekstejään. Samalla kirjoittaja kertoi oman näkemyksensä siitä, millainen vankilassa uskoon tulleiden asema on. Hänen mukaansa elämänsä Jeesukselle antaneiden tilanne ei ole hyvä. Jos oikein ymmärsin, he saattavat joutua pilkan kohteeksi ja usko joutuu muutenkin monin tavoin koetukselle. Mielipide oli minulle uusi, sillä tiedän, että vankiloissa hengelliset asiat ovat läsnä vähintään vankilapa pin tai diakonin hahmojen kaut ta. Myös vankilalähetit, jolta saamaansa apuun kirjeen kirjoittajakin viittaa, käyvät ahkerasti vankiloissa. Mutta varmasti minulta ja monelta muulta jää paljon käsittämättä, kun elämme täysin toisenlaista todellisuutta kuin ne, jotka ovat siellä muurin toisella puolella. VANKILASSA HERÄNNYT USKO johonkin itseään korkeam paan on kuitenkin koitunut monelle pelastukseksi. Olen saanut kuulla monenlaisia tarinoita siitä, miten koko elämäl le on löytynyt uusi suunta uskon myötä. Tulee mieleen sana ryhtiliike, kun uskon ansiosta taakse jää epärehellinen tai väkivaltainen elämä, monen kohdalla varmaan myös päihteet. Jos usko ei kaikkia kannakaan tuomion jälkeen, siviilielämän ja arjen koittaessa, siemen on kuitenkin kylvetty. Jokainen ratkaisee lopulta itse, miten hän uskoaan hoivaa vai jääkö sekin vain kokemukseksi muiden joukossa. Jokaiselle uskoon tulleelle vapautuneelle toivoisin löytyvän sopivan uskon yhteisön, jossa voisi jatkaa siitä, mihin vankeusaikana on uskonsa kanssa päässyt. Vankien teatteritoiminta on tarkoitus saada osaksi kaikkien Suomen vankiloiden kuntouttavaa toimintaa. Kolmivuotisen pilotointivaiheen aikana teatterituotannot toteutetaan aluksi kuudessa vankilassa. Opetus- ja kulttuuriministeriön osarahoittama Taittuu ry:n hanke etenee avovankiloista suljettuihin vankiloihin ja naisvangeista miesvankeihin. Tällä hetkellä hankkeen kolme ensimmäistä tuotantoa ovat jo työn alla ja tulevat ensi-iltaan ensi keväänä. Ensimmäinen, Vanajan vankilan naisvankien kanssa maaliskuussa toteutettava produktio on yhteistuotanto Riihimäen Teatterin kanssa. Toinen toteutetaan huhtikuussa yhteistyössä Vanajan vankilan Ojoisten osaston miesten ja kolmas produktio Turun vankilan naisten kanssa. Positiivisia kokemuksia Maailmalla vankilateatteria on tehty jo pitkään, ja kokemukset ovat olleet erit- täin positiivisia. Suomessa Vanajan naisvankien vuosina 2009 ja 2011 toteutetut Punahilkka ja Kuningas Lear -esitykset olivat ensimmäiset ammattimaisesti toteutetut vankilateatteriprojektit. Näistä opittiin paljon, ja huomattiin teatterin tekemisellä olevan paljon hyvää annettavaa vankilaympäristössä. Taittuu ry, joka toimii yhteisöteatterin ja -taiteen keinoin syrjäytymistä vastaan sekä entistä tasa-arvoisemman ja turvallisemman yhteiskunnan puolesta, haluaa luoda toimintamallin, joka mahdollistaa kuntouttavan vankilateatteritoiminnan jokaisessa Suomen vankilassa. Vankilasta yhteiskuntaan palautuminen on vaikeaa, ja rikoskierteet ovat tyypillisiä ja periytyviä. Syrjäytyminen ja yhteiskunnan turvattomuuden kasvaminen on aikamme ongelma. Päivi Strandén Tarvetta kuntouttavalle toiminnalle Vankiloissa tarvitaan kasvavassa määrin omaehtoista kuntouttavaa toimintaa. Taidelähtöisten ja toiminnallisten työpajojen kautta on tarkoitus luoda esityksiä, jotka tähtäävät vankien voimaantumiseen työskentelyprosessin ja yleisön kohtaamisen kautta. Vankilateatteritoiminta kehittää osallistujiensa sosiaalisia taitoja ja vastuullisuutta sekä antaa mahdollisuuden käsitellä omien tekojen seurauksia rakentavalla tavalla. Julkiset teatteriesitykset edistävät myös yhteiskunnan avoimuutta. Hankkeen avulla on mahdollista myös työllistää teatterialan ammattilaisia ympäri Suomea, ja tarjota heille haastavia ja yhteiskunnallisesti merkittäviä työtehtäviä. Lähde: Riskosseuraamuslaitos ja Taittuu ry 10 Uusi toivo

11 Teksti ja kuva: Päivi Strandén Kanikonttorin peruspilari on tallessa Kanikonttori Vaikka kaksi kania katosi, Ykkönen ei jäänyt aivan yksin. Ensin sen seuraan lyöttäytyi jänis ja toinenkin. Mitä lie yhdessä puuhasivatkaan. Pihaan kuitenkin ilmaantui keväällä uusia, pieniä pitkäkorvia. KANIEN VIIHTYMISTÄ KOTIKONNUILLA on edistänyt niiden ruokinta. Eläinkaupat myyvät varta vasten kaneille tarkoitettua syötävää, jota syksyllä hankittiin suuri säkki. Ruskeat pelletit näkyvät maistuvan niille oikein hyvin. Suuren säkin hankinta liittyi myös siihen, että kanien ihmisperheen jäsenet olivat pitemmän aikaa pois paikkakunnalta. Kaneja ja muitakin metsän eläimiä, lintuja ennen kaikkea, käytiin viikoittain ruokkimassa ja varmistamassa, että kaikki on kunnossa. Ykköseksi arveltu kani näyttäytyi ensimmäisen kerran päivänvalossa. Pieni epäily on edelleen, että kyseessä olisi sittenkin lähes vuosi sitten kadonnut kani Kolmonen. KANIKONTTORIN TARINAT ALKOIVAT Uusi toivo -lehdessä vuonna 2007, kun Helsingin Mäke länkadulle, kerrostalon um pi pihalle hankittiin kaksi val koista ulkokania. Kanien elämää on leh dessä seurattu melko tiiviisti, kunnes ensim mäisen Kanikonttorin tarina päättyi toisen kanin kuolemaan. Jäljelle jäänyt kani päätyi lajitovereidensa seuraan Vantaan Myyrmäessä sijaitsevaan tarhaan. Vuodesta 2007 alkaen, kun Uusi toivo -lehden julkaisu siirtyi Sininauhaliitolta Sininauhasäätiölle, lehden saamasta palautteesta suurin osa on koskenut Kanikonttoria. Lukijat kyselevät lehden ilmestymisen välilläkin, mitä kaneille kuuluu. UUSI KANIKONTTORI SYNTYI siis hieman myös lukijoiden tarpeesta. Se perustettiin reilu vuosi sitten Tuusulaan haja-asutus alueelle, joen varteen ja metsän siimekseen. Edelliseen verrattuna kanit saivat elää vapaina. Niitä oli kolme. Luovuttajan mukaan kaikki olivat poikia. Melko nopeasti katosi ensin yksi kani ja sitten toinen. Joko suuri maailma houkutti niitä tai sitten ne joutuivat pedon kitaan. Alueella tiedetään liikkuvan kettuja, supeja ja ahmoistakin kuulee tarinoita. YKSI KANEISTA, Ykkönen, kuitenkin jäi. Kaneille annettiin neutraalit nimet, koska suuri todennäköisyys oli, että ne ottavat ilon irti vapaudesta ja häipyvät. Ykkönen, Kakkonen ja Kolmonen eivät ainakaan nimiensä puolesta tulisi kovin läheisiksi. Tosin Kakkonen jäi sympaattisen ulkomuotonsa ansiosta hyvin mieleen ja erityisesti sen katoaminen tuntui surulliselta. KUN PERHE PALASI MATKOILTAAN, kävi ilmi, että jotain on muuttunut. Kanit eivät entiseen tapaan enää pyörineet pihapiirissä päiväsaikaan, mutta kun ilta pimeni, ja senhän se marraskuussa tekee jo varhain, kanit tulivat esiin koloistaan. Paitsi Ykkönen. Sitä oikein odotettiin ja taas ehdittiin surra, että Kanikonttorin peruspilari on kadonnut. Katoamisia sillä on ollut ennenkin. Jopa viikon kerrallaan se on ollut jossain reissun päällä. Mutta kuinkas ollakaan: Ykkönen ilmestyi ensimmäisen kerran pihalle keskellä yötä. Sen jälkeen sitä on nähty hämärän aikaan, mutta yhtä kesy se on ollut kuin aiemminkin. Vapaan kanin tapauksessa kesy tarkoittaa, että kani tulee ottamaan kädestä sille tarjottua leipää. YKKÖSEN ULKOASU kuitenkin herätti hämmennystä. Eikä se ollut ensimmäinen kerta. Aikaisemmin sen huomattiin aivan yllättäen muuttuneen ruskeaksi. Vain niska ja pää jäivät mustan karvan peittoon. Nyt kani oli yhtä musta kuin vuosi sitten tullessaan. Ensin jopa heräsi epäilys, ettei se olekaan Ykkönen. Mutta juuri tuon edellä kerrottu kädestä leivän hakeminen paljasti sen samaksi tutuksi kaniksi. Uusi toivo 11

12 Päivi Strandén Helpoin työ on takana ja vaikein edessä Sanotaan, että varsin varma tapa saada kuulijat tai lukijat pitkästymään, on puhua historiasta. Otan sen riskin, sillä historian ymmärtäminen ja siitä opiksi ottaminen auttaa ymmärtämään ja välttämään monia vaikeuksia ja vastoinkäymisiä. Ikävä kyllä valitettavan usein historia toistaa itseään, sillä monet tekevät samat virheet uudelleen ehkäpä siksikin, että menneisyys ja muiden kokemukset eivät ole heillä arvossaan. Ehkä jokainen haluaa ainakin silloin tällöin myös olla niin sanotusti oman onnensa seppä. VUOSIA SITTEN OLIN yhteistyökumppanimme, Kriminaalihuollon tukisäätiön kanssa, jonka yksi perustajajäsenistä Sininauhaliittokin on, vierailulla eteläisessä naapurimaassamme. Tarkemmin olimme Tallinnassa ja vielä tarkemmin kyseisen kaupungin vankilassa. Siellä tapasimme vankien lisäksi myös henkilökuntaa luonnollisesti johtoa myöten. Vaikka henkilökunta naapurimaassammekin lienee etupäässä vankeja varten, tarvitsevat sitä myös muut. Sillä jos ei ole omin luvin van- 12 Uusi toivo kilasta helppoa lähteä, ei sinne myöskään ole yhtään helpompaa päästä sisään ilman henkilökuntaan kuuluvaa ovien aukaisijaa. Muistan vangin Sukevan kongilta, joka sanoi kulkiessaan avaimia kilisyttelevän vanginvartijan edellä, että todellista valtaa ei käytä se kellä on avaimet, vaan se kellä on ovet auki ilman avaimia. Vankilanjohto Tallinnan vankilassa oli silloin juuri käyntiämme ennen uudistettu ja nuorennettu, sillä johtaja oli tukkansa pois ajanut, arviolta kolmekymppinen, skinin näköinen mies. Apulaisjohtaja vastaavasti oli nainen ja vielä nuorempi. Siellä kuulemani perusteella he olivat myös työnsä osaavia alan ammattilaisia molemmat. Kaikki me kuitenkin ikäännymme ja kun minulla alkaa olla palkkatyö taakse jäänyttä elämää, hiveli korviani ja on pysynyt muistissa Tallinnan vankilan nuorten johtajien yhteinen kommentti. Kyllä vain, meillä päätettiin kerralla nuorentaa koko johto. Mutta vanhat ovat mukana ja he ottavat meidät kiinni, kun juoksemme väärään suuntaan. Onko tämä useinkaan totta vai vain hyvä ajatus, jää itse kunkin harkittavaksi ainakin omalla kohdallaan. Kun itse täytin viisikymmentä ja juhlin kunnolla, sanoin: Miksi kaikki vaikeat asiat tapahtuvat minulle nyt, kun en enää tiedä mistään mitään? Mikseivät ne tapahtuneet kun olin kaksikymmentävuotias ja tiesin kaiken? Eletty elämä on minulle opettanut, että kaiken tietäviä on tullut jälkeenikin. MYÖS SININAUHALIIKKEELLÄ niin Suomessa kuin ympäri maailmaakin on oma historiansa. Vanhimmat löytämäni merkinnät Suomesta ovat 1800-luvulta. Siis paljon ennen Sininauhaliittoa, jolloin ei itsenäisessä Suomessa oli useitakin Sininauhajärjestöjä tai -yhteisöjä. En kuitenkaan jatka siitä enkä siitäkään, että ennen Sininauhaliittoa oli Sininauha osakeyhtiö, joka lopetettiin ja ennen Sininauhasäätiötä oli Raittiuskotisäätiö. Nyt taas on Sininauha osakeyhtiö, mutta kohta ei enää Sininauhasäätiötä, vaan Sininauha-Asunnot, asumispalvelusäätiö ja niin edelleen. Kun en Sininauhakonsernissa istu enää niin sanotusti vallan kammareissa, on minulle jäänyt epäselväksi miksi yhdistyspoh-

13 jainen Sininauhaliitto ry, säätiöpohjainen Sininauhasäätiö ja osakeyhtiöpohjainen Sininauha Oy eivät olleet selkeä kokonaisuus. Mutta ehkä sekin on osa sitä, josta alussa mainitsin ja moni johtaja, lyhytaikainenkin, haluaa jättää Sininauhankin historiaan omat jälkensä. MUTTA NYT OLEMME Ruusulankadulla avajaisissa, joka on tässä ja nyt, mutta huomenna tämäkin päivä on jo historiaa. Sininauhaliiton ja alunalkujaan Raittiuskotisäätiön historian merkittävät henkilöt ovat Heikki ja Hilma Honkanen sekä Olga Hjelmman. He ovat merkittävillä taloudellisilla lahjoituksillaan mahdollistaneet alun investoinnit, jotka ovat kasvaneet merkittävän palvelukokonaisuuden lisäksi kodeiksi lähes viidelle sadalle pääkaupunkiseudun kodittomalle. Tänä päivänä me puhumme oikeudesta omaan asuntoon ja oikeudesta omaan oveen. Mutta jo 80-luvulla, kun saneerasimme Honkasen pariskunnan lahjoittaman suuren osakehuoneiston Jukola-kodiksi, kodiksi seitsemälle miehelle Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen mukaan, oli tärkeää, että jokaisella miehellä on oma huone. Sitä ennen talon isännät ja emännät, eräänlaiset sosiaaliset talonmiehet, asuivat kodin yhteisessä keittiössä. Sinällään mielenkiintoinen aasinsilta syntyy Aleksis Kivestä, joka osaltaan sai maistaa niin kodittomuutta kuin viinaakin ja kuoli Tuusulan Rantatiellä, jossa hänen kuolinmökkinsä on turistien ja muiden uteliaiden töllisteltävänä edelleen. Nykyisiä asumisen normeja Aleksin mökki ei täyttäisi enää miltään osin, joten siinä mielessä se on oiva matkailunähtävyys. TÄTÄ KIRJOITTAESSANI en oikein ole varma, mikä tulee olemaan Ruusulankadun, uuden palvelukokonaisuuden virallinen nimi ja vaihtuuko sekin silloin tällöin johtajien, muun henkilökunnan tai vaikkapa luottamushenkilöiden mukaan. Aikanani Ruusulankadun asumispalveluyksikön nimi oli kuitenkin Kulku-Kissa. Kissa liittyykin monella tavalla ja monen Sininauhayksikön nimeen. Vaikka varmasti on niin, että ainakin jotkut työntekijät ovat mieluummin työssä Ruusulankadun asumispalveluyksikössä, uskallan olla sitä mieltä, että vähintään yhtä moni asunnon yksiköstä saanut perustaisi kodin mieluummin Kujan-Kattiin tai jonkin muun kodinomaisemman nimen ympärille rakentuvaan elämisen, olemisen ja asumisen yhteisöön. Mutta vaikka olenkin ollut ensimmäinen Sininauhasäätiön toimitusjohtaja, en ole ollut ensimmäinen operatiivinen Ruusulankadun kauppaan liittyvä esisopimus allekirjoitettiin vuonna Kuvassa allekirjoittajista Sininauhasäätiön toimitusjohtaja Jorma Soini (vas.) sekä Mannerheimin Lastensuojeluliitosta puheenjohtaja Tuula Tamminen ja hallintojohtaja Seppo Ristilehto. Yksi lukuisista suunnittelukokouksista Saraco Oy:n tiloissa. Mukana muun muassa tuttu kolmikko: Juha Sarakorpi (vas.), Kari Sytelä (seisomassa) ja Jyrki Tiensuu (oik. pöydän päässä). johtaja, vaan sitä oli toiminnanjohtaja Esa Toivari. Hän ja hänen vaimonsa Outi Toivari toivat kissanimet Sininauhasäätiöön. Kissa on oiva symboli kodille ja kodittomille. Mummo ja mummon mökki kissoineen entisessä logossamme sekä monessa tarinassa on ilmentänyt sitä, miten asunnosta tulee koti, jossa ei ainoastaan asuta, vaan myös viihdytään. Myös Repe Helismaan ja Tapsa Rautavaaran laulussa Kulkuri ja kissa on puhutteleva viesti kodittomuudesta. Näitä kissoihin viittaavia nimiä on Sininauhassa useitakin. RUUSULANKADUN HANKETTA tehtiin yli kymmenen vuotta ja kuljettiin monien vaikeuksien kanssa läpi ja yhdessä. Uskallan silti sanoa, että helpoin työ on nyt takana ja vaikein on edessä. Sillä nyt on tehty vasta puitteet. Mutta se ei riitä, vaan miten tehdä asunnosta koti? Siihen vaikuttaa aivan oleellisella tavalla talon, tässä tapauksessa koko yhteisön henki, jonka tekevät ensisijaisesti asukkaat ja heidän palvelijoikseen palkattu henkilökunta yhdessä. Tässä ajatuksessa onkin haastetta työn-» Uusi toivo 13

14 Shutterstock tekijöille yllin kyllin, kun pitää muistaa, että maanpäällinen, päihdetyöntekijän palveluammatissa todellinen työnantaja on koditon, usein isätön ja äiditön laitapuolen kulkija. Edellä mainittu työnantajamme on hankalimmillaan se, jota moni ei halua naapurikseen saati ensimmäistäkään heistä omaan taloon asukkaaksi. RUUSULANKADUN OSALTA minulla olisi lukuisia henkilöitä, joita voisin ja pitäisikin kiittää. Yhden tahon ja henkilön nostan ylitse muiden. Taho on myyjä, Mannerheimin lastensuojeluliitto ja henkilö siellä on Seppo Ristilehto. Muistan kuin eilisen päivän lähes ensi tapaamisemme, jossa löin kättä päälle Sepon kanssa: Kun tähän hankkeeseen nyt tässä yhteisellä kädenpuristuksella molemmat sitoudumme, niin me molemmat sitoudumme myös siihen, että hanke katsotaan loppuun saakka ja siitä ei meistä kumpikaan hyppää niin sanotusti kesken pois. Tästä pitkämielisyydestä sinulle Seppo työnantajani puolesta, mutta myös henkilökohtaisesti iso ja arvostava kiitos. Aivan erityisen merkittävää olisi vähintään niiden kaikkien, jotka kahlaavat vastaavien hankkeiden kanssa valitusten ynnä muiden vaikeuksien suossa tarkoituksenaan tehdä asuntoja asunnottomille ja koteja kodittomille, muistaa, että vaikka Ruusulankadun hankkeen saaminen valmiiksi kesti paljonkin yli kymmenen vuotta, ei se ole päivääkään viivästynyt valitusten johdosta. Tästä johdonmukaisuudesta ja päättäväisyydestä Helsingin kaupunki virkakoneistoineen ja luottamushenkilöineen ansaitsee lämpimän kiitoksen. He seisoivat linjakkaasti yhdessä kanssamme hankkeen takana alusta saakka monessa tuiskussa ja sateessa. Mutta tulevaisuutta ja tulevien hakkeiden vuoksi olisi aivan ensiarvoisen tärkeää käydä yhdessä ja perusteellisesti valtakunnallisestikin läpi, että jos kerran hanke ei 14 Uusi toivo Miten asunnosta viivästynyt päivääkään valitusten vuoksi, mutta aikaa meni reilu vuosikymmen, niin mihin se kului? Ehkä siitä olisi apua ja eväitä monille tulevaisuuden hankkeille. JOTTA ASUNNOISTA TULISI koteja, joissa ihmiset voivat viihtyä, tarvitaan siihen myös ympäristön hyväksyntää. Sen saaminen ei ikävä kyllä ole useinkaan tehtävistä helpoimpia. Kenenkään ei ole mukavaa tulla kotiin, jos huomaa, että ei ole edes tervetullut kulkemaan kotikadulla. Ja jos katu ei tunnu kotikadulta eikä asunto kodilta, näkyy se ikävä kyllä meidän itse kunkin käytöksessä, josta kärsivät kaikki. Muistan oivallisesti yhden avoimen Ruusulankatun info- tai keskustelutilaisuuden, jossa hankkeen puolestapuhujat olivat harvassa. Mutta oli yksi, joka kantoi minua monen vaikeuden yli. Kun kävelin tilaisuuden jälkeen Töölön ala-asteen koulun portaita alas ja ulos, otti minua portaissa käsipuolesta iäkäs, harmaahapsinen rouva kiinni ja sanoi vilpittömästi ja ystävällisesi silmiin katsoen: Koettakaa jaksaa ja ymmärtää, sillä eivät kaikki töölöläiset ole tällaisia. Jälkeenpäin olen usein pohtinut sitäkin, että vastustiko tai vastustaako Ruusulankatua ympäristön enemmistö vai pieni vähemmistön äänekäs joukko, ja enemmistö on enemmän tai vähemmän hiljaa säilyttääkseen naapurisovun? Joka tapauksessa tämä minulle tuntemattomaksi jäänyt rouva ansaitsee ison kiitokseni sekä aivan oman lokeron sydämeni sopukoissa. Hänen sanomaansa olen jaksanut uskoa ja siihen uskon edelleen, sillä Suomen elintasolla on jokaisella suomalaisella oikeus ja kohtuus edellyttää itselleen vähintäänkin puitteiltaan ihmisarvoista asuntoa. Oli hän sitten sairas tai terve ja oli sitten sairaus itse aiheutettu tai ei. Suomalainen yhteiskunta voi nimittäin henkisesti juuri niin huonosti kuin sen heikoin jäsen. OLEN TEHNYT TYÖTÄ asunnottomuuden parissa yli kolmekymmentä vuotta ja tiedän omakohtaisestikin miltä tuntuu olla asunnoton, mutta varsinkin koditon. Jokainen ajatteleva ihminen tietää, että mitä enemmän kaduilla on asunnottomia, sitä turvattomampi koko elin- ja asuinympäristömme on meille kaikille. Jos ja kun ihminen, juotuaan valtion erityissuojeluksessa olevaa alkoholia vuosikaudet, on alkoholisoitunut eikä tunnu saavan elämästä uutta otetta, makaa kadulla omissa ulosteissaan päiväkausia, on meille kaikille itsestään selvää, että hän on kaikkea muuta kuin terve. Tervehtymiseen, varsinkin mielen, tarvitaan paljon muuta kuin tokaisu, että ryhdistäydy. Toki tiedän, että ryhdistäytyminen on oleellinen osa ja kaiken a ja o. Sillä totta on sekin, että kannettu vesi ei kaivossa pysy, jos pohja vuotaa kuin seula. Mutta Sininauhan ydinkohderyhmän kaltaista ihmistä ei moni halua oman kerrostalon yhteenkään asuntoon. Silloin jäävät jäljelle enemmän tai vähemmän määrätyille kohderyhmille tehdyt asuinyhteisöt, joissa on asukkaiden lisäksi myös henkilökuntaa paikalla. Ja kun samanlaisia tai samantapaisia ihmisiä keskitetään, näkyy se ympäristössä, joka meidän tapauksessamme saa silloinkin syyt niskoilleen, vaikka jollakin tapahtumalla ei olisi mitään tekemistä kanssamme. Kulku-Kissassa, vaikka nimi lieneekin kuopattu, asuu ja tulee asumaan myös paljon muita kuin päihdeongelmaisia. Sininauhasäätiö ja nimenmuutoksen jälkeen Sininauha-Asunnot, asumispalvelusäätiö on kuitenkin Ruusulankadulla oiva toimija, sillä jos meillä jostakin asunnottomien kohderyhmästä on vuosikymmenten kokemus, on se päihteiden käyttäjät. KUN APUA TAI TUKEA TARVITAAN asumisessa, elämisessä ja ehkä ennen kaikkea olemissa, on aivan selvää, että 17- ja 77-vuotiaat tarvitsevat aivan erilaisia palveluita. Jotta nämä kohdentuvat oikein, tarvitaan euroja, koteja, henkilökuntaa, erityisosaamista ja erityisesti yhteistyötä sekä itse asiassa sangen usein aivan erityisen pitkää pinnaa. Kuten aiemmin mainitsin, sitä tarvitaan varsinkin silloin, kun edellä mainitsemani asukastyönantaja ei tunnu mitenkään käsittävän, mitä hänen tulisi tehdä, jotta asuminen voisi onnistua ja ylipäätään jatkua. Pidetään yhdessä huolta suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta ja uskotaan siihen että jokainen ihminen on laulun ja kodin arvoinen.

15 Lujille ottaa MARRASKUUN ILTAHÄMÄRISSÄ olin tilan teessa, jossa avustin kristillisen järjes tön työntekijää tavaroiden kantamisessa. Olin laskeutumassa eteistilasta portaita alas kohti ulko-ovea kantamukset molem missa käsissäni. Ulkona oli tyyntä ja sumuista. Pihavalo loi ympäristöönsä tarvittavan valaistuksen kajon. Tapahtui niin, että ensimmäiselle portaalle laskeuduttuani ulko-ovi avautui ja minulla oli esteetön reitti kantamuksineni edetä kohti ulkona odottavaa autoa, johon tavaroita lastasin. Ajatuksiini hiipi hyvä mieli, olihan joku ystävällisesti helpottamassa tehtävääni oven avaamisella. Ulos tullessani vilkaisin ympärilleni, mutta en havainnut siinä ketään. Nostin tavarat hieman etäämmällä olevaan autoon, jossa edellä viittaamani järjestön työntekijä järjesteli kasseja ja laatikoita paikoilleen. Kysyin siinä, avasitko minulle oven. Ei hän ollut sitä tehnyt. Minun piti oikein tutkia, oliko joku ulkooven katveessa tai sen läheisyydessä. Ei näky nyt ketään missään! Tämä pieni ja ohimenevä arjen tapahtuma jäi mieleeni syvempään pohdintaan. Olin siis juuri osallistunut hengelliseen tilaisuuteen, missä vedottiin niihin avun tarpeisiin, joita Baltian alueella lasten orpokodeissa ja vanhusväes tön keskellä on jatkuvasti. Asia kosketti ja olin herkässä mielentilassa, sen myönnän. Kuitenkin pidän ulko-oven avautumista omana ihmeenään, koska inhimillistä tekijää ei sille löytynyt. IHMEENÄ, IHMETEKONA? Eräs vanhenevan ihmisen tunnuspiirteistä on siinä, että menneet ja vanhat asiat jäävät muistiin ja eilisen tapahtumat pääsevät usein unohtu maan. Koska tunnustaudun kuuluvani ikäihmisiin, tuon erään kokemukseni meille yhteiseen jakoon. Lehtomäen koti sijaitsee Nilsiässä. Se on kristillisellä pohjalla toi miva päihdeongelmaisten hoitokoti, joka on tarkoitettu työkykyisille Shutterstock Päivi Strandén miehille. Suomalaisessa hoitokotiketjussa Lehtomäkikoti erottuu muista. Siellä ei peritä hoitomaksua, vaan kodissa tehdään työtä ja vastineeksi tulee täysihoito. Koti toimii vapaaehtoisin varoin. MENNEINÄ VUOSINA Lehtomäen kodissa oli, jälleen kerran, tiukka taloudellinen tilanne. Ruokatarvikkeet hankittiin silloin kylä kaupasta piikkiin. Laskun eräpäivä oli edessä, mutta kodilla ei ollutkaan maksuvalmiutta. Kodin johtaja pyysi laskulle maksuaikaa, jota kyläkauppias ei myöntänyt vedoten tukun erääntyvään laskuun. Sekin päivä muuttui illaksi, ja kodista soitettiin puheluja toiminnan vapaaehtoisille kannattajille. Heiltä pyydettiin tulevan kannatusmaksun aiennusta sillä seurauksella, että kukaan ei siihen suostunut! Edessä oleva yö oli kodissa rukoustaistelua ja huokausta Jumalan puoleen. Ruokaa ei ollut, millä asiakasjoukon ruokkisi. Tuli aamu ja kodin puhelin soi. Miesääni kysyi, onko teillä ollut puhelin illalla rikki, koska teille soitellessani kuului jatkuvasti varatun linjan äänimerkki. Nimittäin soittajan kotipaikkakunnalla oli ollut koolla rukouspiiri, jossa eräs henkilö oli saanut sisäisen viestin Lehtomäen kodin taloudellisesta ahdingosta. Olivat siinä piirissä tehneet päätöksen avustaa kotia, ja soittaja oli velvoitettu saattamaan yhteinen rahalahjoitus toiselle paikkakunnalle Nilsiään. Nyt soittaja kyseli ajo-ohjeita. Muutaman ajan kuluttua kiireinen mies saapui kodille ojentaen johtajalle kirjekuoren, mutta kiireiltään ei ehtinyt käydä peremmälle. Kun sitten oman väen keskuudessa kirje avattiin, siellä oli juuri se rahasumma, jonka koti oli kyläkauppiaalle velkaa. Näin mahdollistui velan maksu ja ruokaostokset palautuivat normaaleiksi. Siis ihme? Kristitty ihminen ei mielellään tätä sanaa käytä. Tapahtumissa nähdään Jumalan johdatus pienen ihmisen elämässä ja asioissa. Usein kuulee puhuttavan ihmeparantumisista. Sairas ja jopa kuoleman omaksi luovutettu on saanutkin terveytensä takaisin kertahetkessä tai pidemmän ajan kuluessa, tervehtynyt kuitenkin. Itse näen asian niin, että uskoessani Jumalaan, Isään Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan, siinä luomistyössä on tapahtunut suurin ihme. Kun ihminen on luotu maan tomusta, luusto, lihakset, verisuonet, kaikki, niin jonkun osan sairastuttua sen parantuminen on luonnollinen jatkumo Jumalan uudistavassa luomistyössä. Tämän näkökannan omaksuminen vaan tahtoo ottaa lujille. Juhani Haveri Uusi toivo 15

16 Kolumni Pimeä ystävä tai vihollinen PIMEÄ VUODENAIKA saa jotkut odottamaan iltaa jo herättyä, jotta voisi nukkua, kiroamaan raskaasti tai kääriytymään unelmiin tai ajatuksiin josta saa vetoapua: tää loppuu taas sit keväällä. Väliin jää pitkä aika. Toiselle pimeys on ystävällinen ja rentouttava suoja, jotain joka antaa luvan käpertyä sänkyyn tai naut tia olostaan. Ystäväperheen lapsi mietti pari viikkoa takaperin sitä, kuinka Päivänsäteelle ja Menninkäiselle tuli suuri rakkaushuoli, kun Menninkäinen ei voi elää ennen päivänlaskua. Tuo Yrjö Jylhän runo alkoi elää lapsessa ja minussa. Pohdimme todella pimeyttä, valoa ja odottamista. RAAMATTU PUHUU PALJON TILASTA, jossa tuskallinen, tai pelokas odottaminen voi saada pimeästä huolimatta uusia käänteitä. Raamatun ajan ihmiset liikkuivat öljylampun tai öljyyn kastetun kangasrättisoihdun kanssa koettaen voittaa pimeän. Pimeässä vaanivat eläimet ja rosvot. Raamatun ajan ihmiset pelkäsivät erilaisia pimeän tietäjiä ja vainajahenkiä. Entä nykyihminen? Pimeän odottaminen tuo pelkoa lapselle, ja moni aikuinen pelkää alitajuisista syistä pimeää. Liikennevaarat ja onnettomuusriski on kiistatta suuri pimeällä ja monia ahdistaa pimeys, joka ei anna armoa ajatuksille, jotka muutenkin piinaavat tai alitajunnalle, joka raottaa Pandoran pahaa lipasta juuri synkimpään aikaan. Siksi tuntuu niin ihmeelliseltä, että Raamatussa puhutaan pimeästä myös positiivisena tilana reaaliuhkista huolimatta. PSALMI 23: Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa en minä pelkäisi mitään pahaa, sillä Sinä olet minun kanssani ja Psalmien ja apostolisten kirjeiden ajatus siitä että fyysinen tai henkinen pimeys ja ahdistus on sellaista, joka ei ole Kristukselle liian suurta jaettavaksi ja kannettavaksi. Oikein ahdistuneena ei edes kykene ajattelemaan hengellisiä ajatuksia, saati rukoilemaan. Mutta oikeastaan tässä ei olekaan asian ydin, vaikka pimeä voi olla sielun tai arjen tilana kamala, vaan siinä, että omasta tilanteesta riippumatta Kristus on kanssamme ja mukanamme kaikissa elämänkohtaloissamme. Hän on myös siellä, missä ei aina tiedä, odottaako tai kokeeko joitain asioita kauhulla. OLEMME ERÄÄSSÄ pienessä naistenryhmässä miettineet yhdessä sitä salaisuutta, että Kristus asuu jokaisen ihmisen sydämessä ja Kristuksessa ihmisellä on oma paikkansa eli ihminen elää Hänessä. Itselleni se on ollut joinakin kamalina hetkinä suurena lohtuna. Elämässäni on ollut hetkiä, jotka antaisin kernaasti pois. Minusta on ihmeellistä, että on joku, joka rakastaa minua ehdoitta niin paljon, ettei haittaa, Samainen Kristus haluaa näyttää meille tietä valoon, mutta se valoon johtava tie ei ole helppo. Pitäisi luottamuksella hypätä jonkun sellaisen varaan, josta ei ole varmuutta pimeässä. 16 Uusi toivo

17 Päivi Strandén viisaat ensikristityt opettavat, että valoon pääsee hiljalleen, kun tunnustaa ja tunnistaa ne tunteet, ajatukset tai asiat, joiden vuoksi olo tai elämä voi olla todella pimeää. Ihmissuhderistiriidat, ratkaisemattomat kehityskriisit tai hylkääminen elävät pimeästä aivan konkreettisestikin. Vaikeampaa ihmisen on taistella pimeää vastaan pimeässä kuin valossa. Ensikristittyjen yllättävä neuvo pimeässä hapuilevalle oli toistaa Kristuksen nimeä tai rukoilla Herra armahda. Näin tehdessämme voimme jättää itsemme Kristuksen rakastaviin käsiin. Voi tuntua että neuvo on sopimaton nykyaikaan ja ihan eri planeetalta kuin me, mutta ehkäpä ei sittenkään. Rukoilemalla ahdistus tai isot kysymykset saattavat taittua hiukan ja ehkä rukoilemalla löytää myös ratkaisun siihen mitä tehdä, jos olo on ylivoimainen eli mistä päin hakea apua itselle ja tilanteilleen. Rukous ei ole epärealistista pakenemista hengellisyyteen. Parhaimmillaan se on hengellisyydelle avautumista sanoin tai sanoitta. Jo käden piirretty ristinmerkki kertoo halusta päästä pimeästä valoon. Huokauskin ajaa saman asian. RAAMATUSSA SANOTAAN Te olette valon, ettekä pimeyden lapsia. Tämä kohta ei tosin alkutekstissä puhu lainkaan samasta asiasta, mistä itse nyt kirjoitan, mutta ehkä sekin toimii jonain ajatuksen tai rohkaisun poikasena. Että odotus voisi muuttua levolliseksi, että pimeissäkin hetkissä voisi kokea Kristuksen läsnäoloa. Tai luottaa siihen, että se on todellista, vaikka ei tunnu miltään, että saisi uuden perspektiivin itseensä, arkeensa ja asioihinsa. Meille sanotaan Raamatussa myös, että minä annan teille tulevaisuuden ja toivon. Voit jäädä pohtimaan sitä, mitä se merkitsee omassa elämäntilanteessasi, jos koet siinä pimeyttä tai jos se jättää monien kysymysten varaan. Pimeässä oikeassa autiomaassa ei ole pelkkää pimeyttä, ei myöskään pimeässä metsässä tai meressä. Kaiken tämän yllä on kuu, tähdet tai revontulet, luonnon äänet tai eläimen liikkeet. Näitä tavallisia asioita ajattelemalla saattaa saada otteen asioihinsa, koska ajattelemalla sitä, ettei luonnon pimeys ole absoluuttista ja liikkumatonta, saa taas uutta ajateltavaa. Pimeä saattaa olla sitä liikkumattomuutta, jossa Kristus valmistaa ihmistä johonkin tehtävään, haluaa parantaa isoja haavoja tai lisätä luottamusta itseensä vaikka se tapahtuu aika rajullakin tavalla. Hiljainen pimeys voi olla täyskaaos ja helvetti, mutta se ei ole Kristuksen poissaoloa tai läsnäolon puutetta. Antaisiko tämä uutta ajateltavaa talvimasennukseen, ihmis-suhdepelkoihin, ratkaisemattomiin kysymyksiin, hengellisiin asioihin, joilla ei vielä ole nimeä? Nina Klemmt diakoni Kallion seurakunnassa Helsingissä Uusi toivo 17

18 Sininauhasäätiö Espoossa Asumisluotsi tukee sosiaalista isännöintiä kuten asunnottomuutta, vuokravelkaa, häätöjä tms. Espoon Asumisluotsilla on uudet, viihtyisät tilat vastapäätä kauppakeskus Lippulaivaa. Teksti: Tarja Savonlahti ja Johannes Karjalainen Kuvat: Päivi Strandén Sininauhasäätiöllä on ollut Espoossa tukiasumistoimintaa noin viiden vuoden ajan. Reilu vuosi sitten käynnistyi myös päiväkeskustyyppinen toiminta. Kuluneen syksyn aikana säätiö siirsi toimitilat paikkaan, jonne asiakkaiden on aiempaa helpompi tulla hakemaan apua asumisen ongelmiin. Sininauhasäätiön toiminta Espoossa alkoi vuonna 2007 ensimmäisten asuntojen oston myötä. Tällä hetkellä omia asuntoja Espoossa on 15, jotka sijaitsevat eri puolilla kaupunkia. Asunnot ovat yksiöitä. Lisäksi Espoossa tehdään paljon yhteistyötä kaupungin kanssa tarjoamalla sosiaalista isännöintiä myös muihin kuin Sininauhasäätiön omiin asuntoihin. Suurin osa näistä on Espoon Asunnot Oy:n (entinen Espoonkruunu) asuntoja, mutta joukossa on ollut myös esimerkiksi yksityisten vuokranantajien ja Asumisluotsi toimii Espoossa asiakastyötä tekevän Johannes Karjalaisen (taustalla) tukikohtana. Rolf Rautiainen vastaa Sininauhasäätiön jatkoasunnoista Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä. muiden tahojen asuntoja. Tuki Sininauhasäätiön ja muiden vuokranantajien asuntoihin on samankaltaista. Asumisohjaajat tapaavat asukasta viikoittain esimerkiksi kotona, virastoissa tai kahviloissa. Asukaskunta on laaja iältään ja taustoiltaan ja siksi tuki räätälöidään jokaiselle asukkaalle yksilöllisesti tämän tarpeiden mukaan. Keskeistä on pitää huolta asumisen onnistumisesta siten, ettei asukas menetä asuntoaan. Yhteistä asukkaille on se, että jossain vaiheessa elämää asumisen kanssa on ollut jonkinlaisia vaikeuksia, Asumisluotsi löytyy kauppakeskuksen kupeesta Ensimmäinen oma toimitila Sininauhasäätiölle Espooseen hankittiin syksyllä 2011 Kivenlahdesta. Suurempiin ja paremmalla paikalla oleviin tiloihin muutettiin kesäkuussa Nykyinen toimitila sijaitsee Espoonlahdessa kauppakeskus Lippulaivan kupeessa ja sen virallisia avajaisia vietettiin syyskuussa Toimitila on nimetty Espoon Asumisluotsiksi. Nimellä halutaan kuvata tilasta saatavaa asumisneuvontaa sekä merellistä ympäristöä. Ja mikseipä kuvaannollisesti paikasta saatavaa luotsausta elämän ongelmatilanteissa. Asumisluotsi haluaa profiloitua paikaksi, jonne voi tulla hakemaan neuvoa mihin tahansa asumiseen liittyvään kysymykseen tai ongelmaan, sanoo Sininauhasäätiön jatkoasuntojen tiimin esimies Rolf Rautiainen. Asumisluotsi on auki arkisin klo 8 15, jolloin paikalla on Rautiaisen lisäksi työllistämistuella palkattu isäntä. Asumisluotsissa voi juoda kahvit, lukea päivän lehden ja käyttää tietokonetta. Asumisluotsi toimii myös tukikohtana Sininauhasäätiön Espoon asumispalveluohjaajille, Tarja Savonlahdelle ja Johannes Karjalaiselle. Tavoitteena asumisen asiantuntijuus Espoossa Vuonna 1957 perustettu Sininauhasäätiö toteuttaa asumisneuvontaa ja asumisen tukea Espoon lisäksi Helsingissä, Vantaalla, Tuusulassa sekä myös Kotkassa ja Järvenpäässä. Asumisluotsillaan Sininauhasäätiö haluaa lisätä uskottavuutta asumisen asiantuntijana Espoossa. Tulevaisuudessa säätiö myös kasvattaa omien asuntojensa määrää kaupungissa. Sininauhasäätiö pyrkii laajaan yhteistyöhön niin Espoon kaupungin kuin myös muiden asumispalvelutahojen kanssa. Lisäksi tarkoituksena on aloittaa ryhmätoimintaa Asumisluotsin tiloissa, joissa myös muun muassa kaupungin sosiaalityöntekijät voivat jatkossa kohdata asiakkaitaan. 18 Uusi toivo

19 Anne Tapola ja Hannu Ylönen yllättyivät siitä, miten hyvin Korson terveysasema otti pilottihankkeen ja kokemusasiantuntijan vastaan. Kokemusasiantuntijuutta pilotoidaan Vantaalla Teksti ja kuvat: Päivi Strandén Tarvittiin idea ja hieman sattumaakin, että Vantaalla Korson terveysasemalla toteutetaan pilot tihanketta, jossa hyödynnetään kokemuksellista tietoa päihdeongelmasta ja siitä selviytymisestä. Puoli vuotta kestävä kokeilu käynnistyi syyskuun lopussa. Vantaalaisen hyvä mieli -hankkeen hankevetäjä Anne Tapola kertoo, että idea lähti hänen kynästään. Tapola pestattiin pari vuotta sitten kehittämään päihdetyön toteutusta terveysasemalle. Hän piirteli suunnitelmiaan paperille ja jo alkuvaiheessa kuvaan ilmestyi pallukka, jonka keskelle Tapola kirjoitti sanan kokemusasiantuntija. Jo Mieli suunnitelma painotti asiakkaan aseman vahvistamista. Se on tavallaan synnyttänyt tämän idean, Tapola täsmentää. Anne Tapola kertoo yllättyneensä siitä, että Itä-Vantaalla tartuttiin ideaan niin ennakkoluulottomasti. Hänellä itsellään on omakohtaista kokemusta terveysasemalla työskentelystä, joten hän osasi varautua myös vastustukseen. Ei tarvinnut paljon lobata, hän muistelee. Terveydenhoidossa HUS on käyttänyt kokemusasiantuntijoita ryhmien vetäjinä, mutta terveysasemaympäristö tekee hankkeesta Tapolan mukaan erityisen. Kokemusasiantuntija on hyväksytty tasavertaiseksi työntekijäksi Byrokratia sen sijaan viivästytti hankkeen käynnistymistä, mutta se myös mahdollisti Hannu Ylösen palkkaamisen kokemusasiantuntijaksi. Ylönen valmistui viime» Uusi toivo 19

20 Anne Tapola muistelee, että jo Mieli suunnitelma painotti asiakkaan aseman vahvistamista. Hannu Ylösen kokemusasiantuntijavastaanottoja on Korson terveysasemalla kaksi kertaa viikossa. kesänä varsin kattavasta kokemusasiantuntijakoulutuksesta ja alussa mainittua sattumaa oli se, että Tapola ja Ylönen ylipäätään kohtasivat toisensa. Hannulla on nyt huone terveysasemalla ja puitteet viimeisen päälle, Tapola kiittelee Korson terveysaseman väkeä, joka on ottanut Ylösen varsin sujuvasti vastaan ja tasavertaiseksi työntekijäksi muiden joukkoon. Myös Ylönen kiittelee saamaansa vas- taanottoa, vaikka hänellä ei olekaan terveydenhoitoalan koulutusta, kuten on aseman muulla väellä. Hannu Ylönen pitää käynnistysvaiheen tiedotusta oleellisen tärkeänä. Tuolloin hän kertoi tuleville työtovereilleen avoimesti itsestään ja taustoistaan. Toisaalta kaikki tiesivät, että päihdeongelmaiset ovat haasteellinen asiakasryhmä, joten apu otettiin vastaan hyvillä mielin. Hannu Ylösen pakeilla käy terveysaseman asiakkaita, jotka lääkäri tai terveydenhoitaja on ohjannut hänen luokseen. Tavoitteena on, että asiakkaat ohjautuisivat kokemusasiantuntijan luokse terveysaseman sisältä, jotta nähtäisiin, miten toiminta soveltuu osaksi terveysaseman arkea. Tähän mennessä asiakaskunta on koostunut yli 40-vuotiaista miehistä ja naisista. Joskus myös omaiset kääntyvät suoraan terveysaseman kokemusasiantuntijan puoleen. Vastaanottoja on kaksi kertaa viikossa. Koska kyse on asiakastilanteista, tiedot Kokemusasiantuntijoiden rooli sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelu- ja kehitystyössä kasvaa. Myös kokemuskouluttajien ja vertaistoimijoiden kysyntä on jatkuvassa nosteessa. Reagoimme tilanteeseen, ja perustimme koulutetuille kokemusasiantuntijoille oman yhdistyksen. Yhdistys rekisteröitiin Toimimme kokemusasiantuntijatyön edistäjänä, ennakkoluulojen murtajana sekä olemme mukana sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistyössä yhdessä virkamiesten kanssa, kertoo KoKoA ry:n puheenjohtaja Maj-Lis Jusslin. KoKoA:n jäsenillä on yhdistyksen hallituksen hyväksymä koulutus tai muu pätevyys kokemusasiantuntijan työhön. KoKoA pitää yllä jäsenrekisteriä, tiedottaa toiminnastaan ja välittää kokemusasiantuntijoita keskitetysti heitä tarvitseville. Uusi yhdistys järjestää jäsenilleen työnohjausta ja jatkokoulutusta. Kokemusasiantuntijoilla on omakohtaista kokemusta sairauksista. He tietävät, millaista on sairastua ja sairastaa. He tietävät, millaista on olla hoidossa ja kuntoutua. Kokemusasiantuntijat tietävät, mikä heitä on toipumisessa auttanut, ja mitkä asiat ovat vaikuttaneet heidän omaan kuntoutumiseen. Kokemusasiantuntija on koulutettu tehtäviinsä. Hän kääntää omat, usein rankatkin kokemukset voimavaraksi, ja auttaa muita saman kokeneita. Myös omainen tai läheinen voi olla kokemusasiantuntija, Jusslin sanoo. Käytännön työssä kokemusasiantuntijat toimivat usein yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa. Asiakastyössä kokemusasiantuntija voi toimia tulkkina hoitohenkilökunnan ja potilaan välillä ja päinvastoin. Yhteistyö lisää molemminpuolista ymmärrystä, syventää tietoa ja parantaa palvelua. Lisätiedot KoKoA Koulutetut Kokemusasiantuntijat ry Puheenjohtaja Maj-Lis Jusslin, puh , s-posti: Sihteeri Raisa Jalo, puh , Tiedottaja Pia Store, puh , s-posti: Nettisivut 20 Uusi toivo

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Uudistuva ammatillisuus Helsingin Diakonissalaitoksen asumispalveluissa/ yksikönjohtaja Heli Alkila, Helsingin Diakonissalaitos

Uudistuva ammatillisuus Helsingin Diakonissalaitoksen asumispalveluissa/ yksikönjohtaja Heli Alkila, Helsingin Diakonissalaitos Uudistuva ammatillisuus Helsingin Diakonissalaitoksen asumispalveluissa/ yksikönjohtaja Heli Alkila, Helsingin Diakonissalaitos / Paavo verkostonkehittäjät Heli Alkila Palveluasuminen (235), tuettu asuminen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö YLEISTÄ Suomessa on yhteensä noin 13.000 henkilöä rikosseuraamusjärjestelmän

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi Uusi suunta Juurien tunteminen tekee vahvaksi Arja Saijonmaa Arja Saijonmaa on suomalaisen saunan lähettiläs ja suuren suosion saavuttaneen Sauna kirjan kirjoittaja. Voimansa hän ammentaa kuulaasta järvimaisemasta

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä AIKUISSOSIAALITYÖN PÄIVÄT 22.- 23.1.2015 Riitta Granfelt Pitkäaikaissasunnottomuus ja asunto ensin mallin soveltaminen Suomessa asunto

Lisätiedot

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Projektisosiaalityöntekijä Erja Pietilä Kriminaalihuollon tukisäätiö / Vanajan vankila 16.11.2011 1 Vanki Suvi Suvi on vankilassa ensimmäistä kertaa,

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja ASPA-palveluiden Koti on enemmän -seminaari 16.4.2013 Tutkija Tuuli Kaskinen Demos Helsinki Twitter: @tuulikas Tavoitteena on tukea kehitysvammaisia

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Pietarin Katulapset ry Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Ihmisarvoinen lapsuus on erittäin suuri asia. Valitettavasti kaikille lapsille Venäjällä se ei ole mahdollista. Omien vanhempiensa hylkäämiä

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Nehemia rakentaa muurin

Nehemia rakentaa muurin Nettiraamattu lapsille Nehemia rakentaa muurin Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN Nuorten asunnottomuusilmiö Lahdessa Mari Hannikainen, Emma Peltonen & Marjo Kallas Opinnäytetyön rakenne tiivistelmä ja johdanto tutkimuksen tausta; paavot, nuorten

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) ARMOTON PALVELIJA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Sillä, missä Jeesus tämän vertauksen kertoi, ei ole merkitystä. Mutta ilmeisesti

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali - Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali Voimanpesä I Voimanpesähanke I oli tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena oli interventiomalli, jonka avulla ennalta

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot