TERVEYDENHOITAJAN ERITYISPÄTEVYYS. Sisältö. Alkusanat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEYDENHOITAJAN ERITYISPÄTEVYYS. Sisältö. Alkusanat"

Transkriptio

1 TERVEYDENHOITAJAN ERITYISPÄTEVYYS Sisältö Alkusanat 1. Erityispätevyysjärjestelmä 2. Haettavat erityispätevyydet 3. Valintakriteerit a. Koulutus b. Työkokemus c. Terveyden edistäminen d. Yhteiskunnallinen toiminta 4. Erityispätevyyden myöntäminen 5. Erityispätevyyden päivittäminen Lähteet

2 ALKUSANAT Terveydenhoitajien työn vaativuus on viime vuosina lisääntynyt. Syitä on monia. Lainsäädännön muutokset ja palvelurakenteen kehittäminen sekä sosiaali- ja terveyspoliittiset ohjelmat edellyttävät terveydenhoitajien tehtäväkuvien uudistamista. Tiedon voimakas lisääntyminen ja vaatimusnäyttöön perustuvasta toiminnasta asettavat lisävaatimuksia työn kehittämiselle ja edellyttävät toimintatapojen muutoksia. Myös väestön palvelutarpeissa on tapahtunut muutoksia. Ennaltaehkäisevä työ, syrjäytymisen ehkäisy ja syrjäytymisvaarassa olevien varhainen tunnistaminen on nostettu vahvasti esille terveydenhoitajien työhön liittyvässä uudessa lainsäädännössä. Myös palvelurakennemuutos haastaa ennaltaehkäisevän työn toteuttamistapoja uudella tavalla. Terveydenhoitotyön asiantuntijuuden määrittelyyn, työuralla etenemiseen ja palkkauksen kehittämiseen tarvitaan terveydenhoitajien yhteinen näkemys. Ammattitaidon kehittäminen kuuluu terveydenhoitajan oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Ammattiliitolla on ammatin kehittämisen velvollisuus yhdessä jäsenistön kanssa. Erityispätevyysjärjestelmä mahdollistaa uudella tavalla terveydenhoitajan osaamisen näkyväksi tekemisen ja ammatillisen erityisosaamisen osoittamisen. Käytännössä erityispätevyyden myöntää oma ammattiliitto. Terveydenhoitajan erityispätevyyden saaminen edellyttää Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsenyyttä. Terveydenhoitajan erityispätevyysjärjestelmän tavoitteena on motivoida ja edistää terveydenhoitajia ammatillisessa kasvussa ja urakehityksessä, nostaa esille ammattilaisen osaaminen ja työn monipuolisuus ja vaihtelevuus, luoda mahdollisuus oma-aloitteiseen ammattitaidon syventämiseen ja/tai laajentamiseen kiinnostuksensa pohjalta tai työelämän tarpeiden pohjalta sekä tarjota vaihtoehtoisia tapoja erityispätevyyden saamiseen koulutuksen, työkokemuksen ja muun toiminnan alueilla. Erityispätevyysjärjestelmän tavoitteena on myös vaikuttaa terveydenhoitajan palkkaukseen ja työn vaativuuden kasvun näkyväksi tekemiseen. Terveydenhoitajan työn vaativuuden lisääntyminen on yhä useammin osaamisen kehittämisen taustalla henkilökohtaisten tavoitteiden lisäksi. Toivomme jäsentemme hyödyntävän laajasti erityispätevyysjärjestelmää. Erityispätevyysjärjestelmän valmistelusta on vastannut työryhmä: - Maritta Komminaho, osastonhoitaja, työryhmän pj - Ursula Johansson, th, TtM-opisk. - Armi Mustonen, th, työsuojeluvaltuutettu - Kirsi Otronen, th, osastonhoitaja - Irene Latva-Korpela, lehtori - Eija Autio, työterveyshoitaja, STTHL - Leila Lehtomäki, STHL - Tarja Leinonen, STHL - Tiina Raivo, STHL - Anne Ylönen, STHL, työryhmän siht.

3 1. ERITYISPÄTEVYYSJÄRJESTELMÄ Erityispätevyysjärjestelmää on valmisteltu terveydenhoitajaliitossa vuodesta 2010 lähtien. Työryhmään on kuulunut eri työalojen terveydenhoitajia, työsuojeluvaltuutettu, osastonhoitajia, koulutuksen edustaja sekä STHL:n edustajia. Valmistelussa on ollut mukana myös Suomen Työterveyshoitajaliiton edustaja. Erityispätevyysjärjestelmän perustana on ollut Suomen Fysioterapeuttien luoma Fysioterapian erikoisasiantuntija malli. Keskeistä erityispätevyysjärjestelmässä on oman ammattijärjestön luoma kriteeristö ja asiantuntijuuden alueet. Terveydenhoitajan erityispätevyyden vaatimuksena on vahva teoreettinen tietopohja, taito valita luotettavia ja vaikuttavia terveydenhoitotyön ja terveyden edistämisen menetelmiä ja yhdistää tutkimustieto ja käytäntö sekä vahva näyttö toiminnasta oman erikoisalansa, terveyden edistämisen kehittäjänä, vaikuttajana ja tiedon välittäjänä sekä kyky ohjata ja opastaa. Osaamisen näytöissä ja kehittymisessä hyödynnetään käytännön kokemuksen lisäksi olemassa olevia koulutusjärjestelmiä (yliopistot, ammattikorkeakoulut, muut tahot), niiden koulutustarjontaa sekä muutoin hankittua osaamista. Erityispätevyysjärjestelmän taustalla on näyttöön perustuva terveydenhoitajatyön toiminta ja asiantuntijuus. Hyvän ammattialakohtaisen substanssiosaamisen ohella ammattitaidon osaalueina Ruohotien (2004) mukaan korostuvat yleiset työelämävalmiudet: oppimisvalmiudet, kommunikointi- ja vuorovaikutustaidot, elämänhallinta, kansainvälisyys, ongelmanratkaisutaito sekä oman työn suunnittelu ja kehittäminen. Terveydenhuollossa osaaminen perustuu jatkuvasti uusiutuvaan ja laaja-alaiseen, monitieteiseen tietoperustaan ja käytännölliseen osaamiseen sekä sosiaalisiin ja vuorovaikutuksellisiin taitoihin (OPM, 2006). Nämä valmiudet otetaan huomioon myös terveydenhoitajan erityispätevyysjärjestelmässä. Erityispätevyys voidaan määritellä monella tavalla. STM:n julkaisussa Koulutuksella osaamista asiakaskeskeisiin ja moniammatillisiin palveluihin. Ehdotukset hoitotyön toimintaohjelman pohjalta (Raportteja ja muistioita 2012:7) erityispätevyydet muodostuvat pitkälti perinteisten terveydenhoitajatyön työalojen mukaan, sillä terveyden edistämisen osaamiskokonaisuudeksi ja siihen sisältyviksi suuntautumisvaihtoehdoiksi määritellään: neuvolatoiminnan terveydenhoitotyö, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitotyö, seksuaaliterveys, perinataalihoidon kätilötyö, työterveyshuolto, audiologinen hoitotyö sekä infektioiden ehkäisy ja epidemioiden hallinta. Terveydenhoitajien erityispätevyysjärjestelmän kehittämisessä on tutkimuksen kautta kerätty terveydenhoitajien näkemyksiä terveyden edistämisen osaamisen alueista. Mitä on terveydenhoitajan erityispätevyys? Terveydenhoitajan erityispätevyydessä korostuu terveyden edistämisen osaaminen ja kehittäminen ja ennaltaehkäisevän työn näkökulma. Suomen Terveydenhoitajaliiton erityispätevyysjärjestelmässä terveydenhoitajan erityispätevyydellä tarkoitetaan vahvaa oman erikoisalan, etenkin terveyden edistämisen osaamista, joka muodostuu terveydenhoitajatutkinnon jälkeisestä koulutuksesta, työkokemuksesta ja ammattiin liittyvästä muusta toiminnasta. Erityispätevyys syntyy koulutuksen kautta saadusta tiedollisesta ja taidollisesta osaamisesta, joka syvenee työtä tehdessä. Erityispätevyyteen liittyy kliinisen osaamisen ja oman alan teoreettisen tiedon hallinnan lisäksi vahvaa näyttöä oman erikoisalan kehittäjänä, tiedon välittäjänä ja kouluttajana toimimisesta. (Johansson, 2013).

4 2. HAETTAVAT ERITYISPÄTEVYYDET Jäsentutkimuksen tuloksien (Johansson, 2013) mukaan jäsenistö näki tärkeimpänä terveydenhoitajan erityispätevyytenä lasten, nuorten ja perheiden terveyden edistämisen. Seuraavaksi merkittävimpiä olivat psykososiaalisen terveyden edistäminen ja mielenterveys, avoterveydenhuollon erityispätevyys (sis. kansantautien ehkäisy), seksuaaliterveyden edistäminen, ikääntyneiden terveyden edistäminen, työikäisen terveyden edistäminen, terveyden edistämisen johtaminen, sekä terveyden edistämisen menetelmät. Jäsenkyselyn tulosten, työryhmätyöskentelyn sekä monien mm. terveydenhoitajien opettajaverkostolta saatujen kommenttien pohjalta on päädytty seuraaviin terveydenhoitajan erityispätevyyksiin. Suomen Terveydenhoitajaliiton myöntämät erityispätevyydet ovat 1. lasten, nuorten ja perheiden terveyden edistäminen 2. aikuisten terveyden edistäminen 3. kansanterveyden edistäminen. joiden kautta tarkentuu terveydenhoitajan erityisosaaminen. Erityisosaaminen voi olla esim. seksuaaliterveys, imetysohjaus, rokotukset, terveyden edistämisen johtaminen, terveyden edistämisen menetelmät tai diabeteshoitotyö, riippuen hakijan erityisosaamisesta. Tavoitteena on tukea terveydenhoitajien uralla etenemismahdollisuuksia tunnustamalla heidän saavuttamansa erityisosaaminen terveyden edistämisen eri osa-alueilla.

5 3. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja hänellä tulee olla tutkinnon suorittamisen jälkeen alalta viiden (5) vuoden työkokemus, josta vähintään kolme (3) vuotta haettavalta erityispätevyysalueelta viimeisen viiden vuoden aikana. Erityispätevyys edellyttää vahvaa terveydenhoitajan työn käytännön osaamista ja teoreettista hallintaa sekä näyttöjä aktiivisesta toiminnasta tiedon hankkijana, osaamisen välittäjänä ja kehittäjänä. Jos hakija täyttää em. ehdot, hän voi hakea erityispätevyyttä 1) koulutuksen, 2) työkokemuksen ja 3) muun toiminnan näyttöjen perusteella (kuvio 1). Näyttöjä tulee olla kaikilta osa-alueilta, joskin osa-alueiden painotus voi vaihdella yksilöllisesti. Näyttöjen tulee osoittaa henkilön kehittymistä ja ansioita haettavan erityispätevyyden alueella. Näytöt arvioidaan pisteinä (p). Erityispätevyyden hyväksyminen edellyttää, että jokaisen osa-alueen minimipistemäärä täyttyy ja yhteispistemäärä on vähintään 200 p. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. Erityispätevyyden hakija voi osoittaa täyttävänsä erityispätevyyskriteerit hakemuslomakkeen ja portfolion avulla. Portfolio toimii osaamisen tunnistamisen ja arvioinnin välineenä. Siitä ilmenee erityispätevyyden kehittyminen ja päivittyminen. Portfoliossa hakija perustelee erityispätevyysalan valinnan sekä kuvaa suunnitelmansa siitä, miten hyödyntää erityisosaamista ammatissaan ja ylläpitää ja kehittää osaamistaan. Hakuohjeissa on tarkemmat ohjeet portfolion laatimisesta. Arvioinnin kohteina ovat koulutus, työkokemus, terveyden edistäminen sekä yhteiskunnallinen toiminta. Koulutuksen minimipistemäärä on 60 p, työkokemuksen 40 p ja terveyden edistämisen osalta 60 p. Yhteiskunnallisesta toiminnasta voi saada pisteitä Minimipistemäärä erityispätevyyden saamiseksi on 200 p. Erityispätevyyttä voi hakea kaksi kertaa vuodessa; maaliskuussa ja lokakuussa. Ensimmäinen hakuaika on lokakuussa Hakuajasta tiedotetaan Terveydenhoitajalehdessä ja liiton kotisivuilla (www.terveydenhoitajaliitto.fi). Hakemus tehdään liiton toimistosta ja liiton wwwsivuilta saatavalla lomakkeella. Hakemukseen liitetään portfolio (liite xx) sekä kopiot niistä tutkinto-, työ- ja muista todistuksista, joita hakija haluaa liittää hakemukseensa ja joihin hän viittaa hakemuksessaan. Hakemuksen käsittely maksaa noin 100 euroa. Maksu on suoritettava etukäteen. Tosite suoritetusta maksusta liitetään hakemukseen. Ilman maksutositetta hakemusta ei käsitellä. Käsittelymaksun määrittelee liiton hallitus vuosittain. Erityispätevyys on voimassa viisi (5) vuotta. Myönnetty erityispätevyys tulee päivittää viiden (5) vuoden välein, muutoin erityispätevyyden voimassaolo lakkaa.

6 3.1. Koulutus Koulutusosion opintopisteet lasketaan terveydenhoitaja-tutkinnon jälkeen suoritetuista opinnoista. Minimipistemäärän saavuttamiseksi vaaditaan 60 op opinnot, joista vähintään 30 op tulee olla haettavan erityispätevyysalueen opintoja. Opintojen tulee liittyä haettavaan erityispätevyysalaan tai sen asiantuntijuuden kehittymiseen. Viimeksi mainittuja voivat olla esimerkiksi tiedonhakuun ja tieteellisiin tutkimusmenetelmiin liittyvät opinnot. Opintojen määrää tarkastellaan ECTS-järjestelmän mukaisesti opintopisteinä (op). Yksi opintopiste tarkoittaa 27 tuntia opiskelijan työtä. Ennen ECTS-järjestelmään siirtymistä opinnot määriteltiin opintoviikkoina (ov). Yksi opintoviikko vastaa 1,5 opintopistettä. Hakemuksessa koulutuksen laajuus ilmoitetaan koulutukseen liittyvän todistuksen mukaisesti opintopisteinä (op), opintoviikkoina (ov) tai tunteina. Neljän tunnin hyväksytty koulutus tuottaa 0,2 opintopistettä. Opintojen tulee olla virallisen koulutusjärjestelmän tarjoamia (ammattikorkeakoulu, yliopisto jne.) tai muutoin täydennys- ja lisäkoulutukseksi hyväksyttyjä koulutuksia, opintopäiviä, seminaareja, konferensseja jne. Yksittäisiä alle neljän tunnin mittaisia koulutuksia ei hyväksytä. Hakija merkitsee portfolioon jokaisen koulutuksen keston (tunnit) tai laajuuden (opintopisteet tai opintoviikot). Muista kuin erityispätevyysalueeseen liittyvistä, yksittäisistä koulutuksista hyväksytään vain viimeisen 15 vuoden aikana suoritetut opinnot. Jos koulutus on keskeinen erityispätevyyden kannalta, hyväksytään vanhempikin koulutus, jonka päivitetty osaaminen on todistuksin osoitettu. Perustutkinnon jälkeen suoritetuista terveystieteiden tai muun erityispätevyyttä tukevan tieteenalan alemmasta (180 op) ja ylemmästä ( op) korkeakoulututkinnosta sekä ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta (90 op) hyväksytään enintään 60 op sen mukaan, miten opinnot tukevat haettavan erityispätevyyden asiantuntijuutta. Arviointineuvosto päättää, mitkä opintosuoritukset hyväksytään erityispätevyysalueen opinnoiksi ja mitkä muihin asiantuntijuuteen liittyviin ja sitä kehittäviin opintoihin tai ansioihin. Tämän lisäksi ylemmän ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulututkinnon opinnäytetyöstä (aihe haettavalta erityispätevyysalueelta) luetaan hyväksi 30 opintopistettä, jos se on suoritettu viimeisen 15 vuoden aikana ja hakijalla on näyttöä tietojen päivittämisestä. Avoimessa korkeakoulussa/yliopistossa suoritetut opinnot hyväksytään saman periaatteen mukaisesti, enintään kuitenkin 60 opintopistettä. Opintojen tulee liittyä erityispätevyysalueeseen Työkokemus Hakijalta edellytetään vähintään 5 vuoden työkokemus perustutkinnon jälkeen, josta vähintään kolme vuotta on oltava haettavalta erityispätevyysalueelta. Tämä tuottaa erityispätevyyden edellyttämän minimipistemäärän eli 40 pistettä. Lisäpisteitä annetaan työkokemuksesta erityispätevyysalueella, joka ylittää minimivaatimukset. Yhden vuoden lisätyökokemus, josta on näytöt erityispätevyysalueen tehtävistä, tuottaa 10 pistettä. Työkokemuksesta voi saada enintään 100 pistettä.

7 Työkokemus lasketaan muuntopisteinä kokopäivätyön mukaan (1 vuosi = 10 pistettä). Kokopäivätyöksi lasketaan vähintään 6 tuntia/päivä (30 tuntia/viikko). Mikäli työ on ollut osaaikaista tai tuntityötä, se tulee mainita hakemuksessa. Tällöin osa-aika- tai tuntityö muunnetaan esimerkin (liitteessä) mukaan kokopäivätyöksi. Mikäli hakija ei ole ollut työssä hakemallaan erityispätevyysalueella viimeisen viiden vuoden aikana, hakijalla on oltava näyttöä erityispätevyysalueen osaamisensa. Näytön laajuuden arvioi arviointiryhmä. Työsuhteessa olevalta hakijalta edellytetään esimiehen allekirjoittama työnkuvaus. Kuvauksen tulee sisältää arviointi hakijan työelämävalmiuksista, mm. oppimisvalmiudet, kommunikointi- ja vuorovaikutustaidot, kansainvälisyys, ongelmanratkaisutaito sekä oman työn suunnittelu ja kehittäminen (mukaellen Ruohotie 2004), erityispätevyysalan osaamisesta ja selvitys siitä, miten hakija on kehittänyt työtään. Myös yrittäjiltä edellytetään vastaavanlainen arviointi. Yrittäjän arvioivan työnkuvauksen hyväksyjänä voi toimia asiantuntijasuosittaja. Lisäksi yrittäjän tulee toimittaa selvitys työpanoksen määrästä. Arvioivan työnkuvauksen tukena voi käyttää erilaisia palautteita, joita hakija tai hänen työyksikkönsä on kerännyt. Hakemuksesta tulee käydä myös ilmi, miten saatua palautetta on hyödynnetty työn ja palvelujen kehittämisessä Terveyden edistäminen Terveyden edistämisen osa-alue (minimi 60 p) koostuu näytöistä terveyden edistämisen tiedon välittäjänä, erityispätevyysalueen asiantuntijana sekä kehittäjänä ja/tai tutkijana. Hakijan tulee osoittaa, että hän on toiminut alueellisissa, valtakunnallisissa ja/tai kansainvälisissä verkostoissa erityispätevyysalueen asiantuntijana. Jokaisesta terveyden edistämisen kolmesta osiosta, julkaisutoiminta, erityispätevyysalueen asiantuntijuus sekä kehittämis- ja tutkimustoiminta, tulee hakijalla olla vähintään yksi osa näyttönä, (minimi 5p), jolloin terveyden edistämisen minimi täyttyy. Hakija esittää terveyden edistämisen osuuden portfoliossaan. Seuraavassa on lueteltu esimerkkejä hyväksyttävästä terveyden edistämisen näytöstä viitteellisine pisteineen Julkaisutoiminta - terveyskasvatusmateriaalin (myös sähköinen) tuottaminen (1-3 p/tuotettu esite tms.) - oppaat, painettuna tai sähköisessä muodossa, 3 p - ammatilliset kirjat: 20 p, jos ensimmäisenä kirjoittajana, 3 p/kappale usean kirjoittajan kirjassa - yleishyödylliset alan kirjat: 10 p, jos ensimmäisenä kirjoittajana, 2 p/kappale usean kirjoittajan kirjassa

8 - erikoisalan ammatillinen lehtiartikkeli: 3 p/artikkeli, jos ensimmäinen kirjoittaja, 1 p, jos yhtenä kirjoittajana usean kirjoittajan artikkelissa - erikoisalan tieteellinen lehtiartikkeli: 6 p, jos ensimmäinen kirjoittaja, 1 p, jos yhtenä kirjoittajana usean kirjoittajan artikkelissa - ammatillisen lehden toimituskunnassa toimiminen: 1-8p - tutkimustulosten raportointi ja suullinen kongressiesitys, 3-6 p - tutkimus- ja kehittämistulosten esittäminen ammatillisissa (3p) tai tieteellisissä (6p) koulutuksissa (tutkimustulokset, jotka tuottanut tai osallistunut tuottamiseen) - tutkimusposteri, 3 p - terveydenhoitotyön opinnäytetyön ohjaamiseen osallistuminen (1p/valmistunut työ, max 3p/vuosi) - väestö-/asiakasryhmätason tiedotus ja viestintä 1-6p Kaikesta julkaisutoiminnasta tulee mainita lähdetiedot. Julkaisutoiminnaksi hyväksyttävien artikkeleiden tulee olla julkaistu ammatillisessa tai tieteellisessä lehdessä, jotka ovat yleisesti saatavissa. Hyväksytyistä mutta vielä julkaisemattomista lehtiartikkeleista tulee hakemuksen liitteenä olla hyväksymiskirje Erityispätevyysalueen asiantuntijuus - yksilö- ja perheneuvonta ja ohjaus (1-6p) - asiakas- tai työyhteisökonsultointi, mentorointi ym. (1-6p) - ryhmä- tai verkostotyömenetelmien suunnittelu, kehittäminen ja toteuttaminen (1 p=27 tunnin työpanos) - yhteisötason (mm. koulu-, työ-, asumis-) työmenetelmien suunnittelu, kehittäminen ja toteuttaminen (1 p=27 tunnin työpanos) - muu terveyden edistämisen menetelmien suunnittelu ja soveltaminen - luentojen ja koulutusten pitäminen haettavalta erityisosaamisalueelta, 1 p min esitys äidinkielellä, 2 p min esitys vieraalla kielellä Samansisältöisestä toistuvasta toiminnasta annetaan pisteet vain kerran. Työnkuvaan luonnollisesti liittyvää neuvontaa ja ohjausta ei hyväksytä erityispätevyysalueen asiantuntijatoimintaan. Yhteistyössä tapahtuvasta asiantuntijatoiminnasta arvioidaan hakijan työn osuus Kehittämis- ja tutkimustoiminta - tutkimuksiin/kehittämistyöhön osallistuminen omalla erikoisalueella, selvitys omasta roolista (1 p=27 tunnin työpanos, max 20 p) - tutkimusten/kehittämistyön organisoiminen ja uuden tiedon tuottaminen käytännön työn kriittisen arvioinnin pohjalta (1p=27 tunnin työpanos, max 20p) - terveysalan kehittämishankkeissa toimiminen, selvitys omasta roolista (1p=27 tunnin työpanos, max 10p)

9 - erikoispätevyysalueen strategioiden tuottaminen, selvitys omasta roolista ((1p=27 tunnin työpanos, max 10p) - erityispätevyysalueen luottamustehtävissä alueellisesti (2p/vuosi), kansallisesti (4 p/vuosi) tai kansainvälisesti (6 p/vuosi), max 20 p Kehittämistoiminnan sisältö- ja lähdetiedot tulee olla hakemuksen liitteenä. Hakijan tulee esittää selvitys omasta osuudestaan ja ajankäytöstä kehittämistoiminnassa todistuksineen. Hankesuunnitelma tai raportti tulee olla hakemuksen liitteenä Yhteiskunnallinen toiminta (1-20p, riippuen toiminnan luonteesta ja kestosta) - jäsenyys kunnallisissa toimielimissä - järjestötoiminta - muu toiminta 4. ERITYISPÄTEVYYDEN MYÖNTÄMINEN Suomen Terveydenhoitajaliiton liittohallituksen nimeämä arviointineuvosto koostuu kuudesta (6) asiantuntijajäsenestä, jotka edustavat käytännön työelämän, koulutuksen, kehittämistyön ja tieteellisen tutkimuksen asiantuntemusta. Liittohallitus nimeää arviointineuvoston kolmeksi (3) vuodeksi. Arviointineuvosto tarkistaa hakemukset, konsultoi ja hankkii tarvittaessa asiantuntijalausunnot sekä tekee perustellun esityksen hakemuksen hyväksymiseksi, täydentämiseksi tai hylkäämiseksi. Hakemukset arvioi aina vähintään kaksi (2) arviointineuvoston jäsentä, tarvittaessa useampi. Arvioinnissa voidaan käyttää myös arviointineuvoston ulkopuolista asiantuntijaa. Tämän jälkeen arviointineuvosto käsittelee hakemukset ja tekee päätösehdotuksen hallitukselle. Liiton hallitus vahvistaa päätökset arviointineuvoston esitysten pohjalta. Myönnetystä erityispätevyydestä annetaan todistus. Erityispätevyys lisätään terveydenhoitajanimikkeeseen, esim. terveydenhoitaja, lasten ja perheiden terveyden edistäminen, seksuaaliterveyden erityispätevyys. Todistuksessa ilmoitetaan, että todistuksen saanut henkilö on osoittanut omaavansa myönnetyn erityispätevyysalueen asiantuntemuksen. Päätöksestä lähetetään hakijalle tieto perusteluineen. Hakijalla on mahdollisuus pyytää oikaisua päätökseen Suomen Terveydenhoitajaliiton liittohallitukselta 30 päivän sisällä päätöksen tiedoksi saatuaan. Myönnetty erityispätevyys merkitään Suomen Terveydenhoitajaliiton erityispätevyysrekisteriin. Myönnetyt erityispätevyydet ovat nähtävänä Terveydenhoitajaliiton www-sivuilla ja kaksi kertaa vuodessa Terveydenhoitajalehdessä. Suostumus nimen julkaisemiseen kysytään hakulomakkeessa.

10 5. ERITYISPÄTEVYYDEN PÄIVITTÄMINEN Erityispätevyys on voimassa viisi (5) vuotta, jonka jälkeen se on päivitettävä. Arvioinnissa hyödynnetään hakijan alkuperäisessä hakemuksessa esittämää suunnitelmaa erityispätevyyden ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Erityispätevyyden päivittämisen yhteydessä hakija voi liittää hakemukseen arvion, miten osaamisen päivittämisen suunnitelma on toteutunut. Erityispätevyyden päivittäminen edellyttää näytöt kaikilta kolmelta alueelta (koulutus, työkokemus ja muu toiminta). Näyttöjä tulee olla vähintään 30 p, siten että koulutuksesta vähintään 7p, työkokemuksesta vähintään 5p ja terveyden edistämisen osa-alueelta vähintään 7p. Kaksi vuotta työssä erityispätevyysalueella viimeisen viiden vuoden aikana tuottaa 6p. Työkokemuksesta voi saada enintään 5x3p=15p. Päivittämisen maksullisuudesta liittohallitus päättää erikseen, päivittämisen hinta on alempi kuin varsinaisessa hakuprosessissa. Koulutuksen ja terveyden edistämisen osa-alueiden pisteet määräytyvät samoilla kriteereillä kuin alkuperäisessä haussa. Samoin erityispätevyyden päivittämiseen liittyen on samat muutoksenhaku-säännöt kuin alkuperäisessä hakuprosessissa.

11 LÄHTEET Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon. Koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, keskeiset opinnot ja vähimmäisopintopisteet. OPM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24 Johansson Ursula (2013): Terveydenhoitajan erityispätevyys. Käsitteen määrittely. Osa Pro gradutyötä. Itä-Suomen yliopisto. Hoitotieteen laitos. Kangas Heli (2009): Näin me sen teimme, dia-sarja. Suomen Fysioterapeuttiliitto ry. Koulutuksella osaamista asiakaskeskeisiin ja moniammatillisiin palveluihin. Ehdotukset hoitotyön toimintaohjelman pohjalta. STM:n raportteja ja muistioita 2012:7 Ruohotie Pertti (2004): Työelämän osaamistarpeet. Teoksessa J.Keskitalo (toim.) Työelämä osana insinööriopintoja. Hämeenlinna. Hämeen ammattikorkeakoulu,

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011 1/6 Täytä hakulomake tietokoneella (lomakkeen saa sähköisesti osoitteesta: www.sosnet.fi) tai selvällä käsialalla. Valintaprosessin helpottamiseksi toivomme, ettet niittaa papereita yhteen, vaan käytät

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat...

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat... Pysyväisohjeet tutkintojen järjestäjille Hyväksytty suntion tutkintotoimikunnan kokouksessa 19.3.2012 SISÄLLYS 1. Yleistä... 2 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus...

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Vuosi 2015

Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Vuosi 2015 Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Hakeminen ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteinen haku on 7. 27.1.2015. Sähköinen hakemus tulee

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä. Pätevyyden osoittaminen. Marita Mäkinen

Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä. Pätevyyden osoittaminen. Marita Mäkinen Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä Pätevyyden osoittaminen Marita Mäkinen MIKÄ ON AHOT? AHOT = aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimista tapahtuu monissa ympäristöissä

Lisätiedot

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Hyvinvointia yhteistuumin seminaari 1.12.2005 Professori Tampereen yliopiston Porin yksikkö 12/7/2005 1 Tampereen yliopiston Porin

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

WIIPURILAISEN OSAKUNNAN STIPENDISÄÄTIÖN APURAHAT 2017 OHJEET. Apurahoja voivat hakea vain Wiipurilaisen Osakunnan nykyiset ja entiset jäsenet.

WIIPURILAISEN OSAKUNNAN STIPENDISÄÄTIÖN APURAHAT 2017 OHJEET. Apurahoja voivat hakea vain Wiipurilaisen Osakunnan nykyiset ja entiset jäsenet. WIIPURILAISEN OSAKUNNAN STIPENDISÄÄTIÖN APURAHAT 2017 OHJEET Apurahoja voivat hakea vain Wiipurilaisen Osakunnan nykyiset ja entiset jäsenet. Hakuaika alkaa 1.12.2016 ja päättyy 31.1.2017 klo 19.00. Ajoissa

Lisätiedot

Hakijan opas englanninkieliseen liiketalouden perustutkintoon

Hakijan opas englanninkieliseen liiketalouden perustutkintoon Hakijan opas englanninkieliseen liiketalouden perustutkintoon 2017 Oulun seudun ammattiopisto OSAO Kaukovainion yksikkö, liiketalous Kotkantie 2 C, 90250 Oulu www.osao.fi Sisällys Pääsyvaatimukset... 2

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Haku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto

Haku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto Haku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto Yliopistojen erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi tarkoitettuja,

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Katsaus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen ja verkkojulkaisuun

Katsaus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen ja verkkojulkaisuun ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2011 Katsaus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen ja verkkojulkaisuun Irene Gröhn HAAGA-HELIA amk Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Korkeakoulutetut

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA HAKEMUS KASVATUSPSYKOLOGIAN MAISTERIOPINTOIHIN JOUSTAVAN OPINTOPOLUN OHJELMASSA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA HAKEMUS KASVATUSPSYKOLOGIAN MAISTERIOPINTOIHIN JOUSTAVAN OPINTOPOLUN OHJELMASSA KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA HAKEMUS KASVATUSPSYKOLOGIAN MAISTERIOPINTOIHIN JOUSTAVAN OPINTOPOLUN OHJELMASSA Ennen kuin täytät lomakkeen, tutustu valintaperusteisiin, jotka ovat tämän hakemuslomakkeen

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KOULUTUS

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KOULUTUS SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KOULUTUS HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMA Koulutusjohtaja Koulutusohjelmavastaava Opintosihteerit: Eija Heikkinen Anna-Leena Eklund Sirkka-Liisa Niskanen, ylempi AMK-tutkinto Anna-Maija

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info 15.6.2016 http://www.helsinki.fi/okl/koulutukset/aineenopettajan/uudet_opiskelijat.html INFO 15.6.2016 Opettajan pedagogisten opintojen opiskelijavalinta

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien opintoraha Koulutusmateriaali ylitarkastaja Kirsi Liiten

Maatalousyrittäjien opintoraha Koulutusmateriaali ylitarkastaja Kirsi Liiten Maatalousyrittäjien opintoraha Koulutusmateriaali 2011 ylitarkastaja Kirsi Liiten Käsiteltäviä asioita Uuden asetuksen tuomat muutokset Opintokokonaisuus/opintokokonaisuuden kesto Koulutuspäivä Etäopinnot/opintokokonaisuus

Lisätiedot

erityisohjauksen kehittämiseen

erityisohjauksen kehittämiseen Näkökulmia aikuisten kehittämiseen 3.3.2010 Materiaali on tuotettu Pohjois-Karjalan Aikuisopiston ja AIVO -projektin yhteistyönä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Emännäntie 3-5 G 90 p. 045-1241080 www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMAN TÄYDENNYS VUODELLE 2015 1. Toimintasuunnitelman täydennyksen perustelut 2. Verkostoituminen

Lisätiedot

KOHTI LAADUKASTA TUTKINTOA

KOHTI LAADUKASTA TUTKINTOA ESR AHOT-KATSAUS A M M A T T I K O R K E A K O U L U J E N K I E L T E N J A V I E S T I N N Ä N V A S T U U O P E T T A J I E N T A P A A M I N E N 7. 2. 2 0 1 1 A N N E L I A I R O L A KOHTI LAADUKASTA

Lisätiedot

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS JA LASTENSUOJELUPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Lastensuojelun kehittämisverkosto 17.8.2016 Merja Anis UUDET SOSIAALITYÖN ERIKOISTUMISKOULUTUKSET ALKAMASSA

Lisätiedot

Haku lukioiden kehittämisverkostoon

Haku lukioiden kehittämisverkostoon Haku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika 17.3.2016 klo 12.00 21.4.2016 klo 16.15 Hakemusta on mahdollista muokata hakuajan loppuun asti. Hakemukset käsitellään hakuajan jälkeen. 1. PERUSTIEDOT Hakija

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän 1 Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän käyttöönottoa koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja, joka tehtiin 29 päivänä tammikuuta 2010 sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi

Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutuksen ohjauksen ammattikohtaiset

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen

Lisätiedot

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,

Lisätiedot

TYÖELÄMÄ. Työelämä. AMK-jatkotutkinto. 2.aste/työelämä. AMK-tutkinto. Työelämä. Erikoisammattitutkinto. Työelämä. Ammattitutkinto.

TYÖELÄMÄ. Työelämä. AMK-jatkotutkinto. 2.aste/työelämä. AMK-tutkinto. Työelämä. Erikoisammattitutkinto. Työelämä. Ammattitutkinto. yöelämä AMK-jatkotutkinto 2.aste/työelämä AMK-tutkinto yöelämä Erikoisammattitutkinto YÖELÄMÄ yöelämä Ammattitutkinto Perusopetus Perustutkinto Aikaisemmat opinnot yökokemus Itseopiskeltu tieto ja taito

Lisätiedot

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutusohjauksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) Opetuslautakunta NAL/2 2.2.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) Opetuslautakunta NAL/2 2.2.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) 2 Oikaisuvaatimus koskien Stadin aikuisopiston hoitotyön opettajan virkasuhteen täyttämistä HEL 2015-012221 T 01 01 01 01 Päätösehdotus Esittelijän perustelut

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot

Lisätiedot

Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa

Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus 4. Vapaasti

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

1/5. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus HYVINVOINTIPALVELUJEN ERIKOISALAN HAKULOMAKE 2016

1/5. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus HYVINVOINTIPALVELUJEN ERIKOISALAN HAKULOMAKE 2016 1/5 Täytä hakulomake tietokoneella (lomakkeen saa sähköisesti osoitteesta: www.sosnet.fi/erko) tai selvällä käsialalla. Hakuprosessissa huomioidaan vain ne hakijat, jotka liittävät hakemuksensa oheen jäljennökset

Lisätiedot

HAKULOMAKE 1/10. Neuropsykologian alan erikoispsykologikoulutuksen sisältävä psykologian lisensiaatin tutkinto

HAKULOMAKE 1/10. Neuropsykologian alan erikoispsykologikoulutuksen sisältävä psykologian lisensiaatin tutkinto HAKULOMAKE 1/10 Hakemusten viimeinen palautuspäivä on 13.2.2015 klo 15.45, johon mennessä hakemusten tulee liitteineen olla perillä. Hakemukset ja sen liitteet palautetaan 4 kappaleena sen yliopiston psykologian

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2 Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori 30.10.2014 Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistus Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

OMNIAN MALLI, KOHTI TUTKINTOA hanke (OPH)

OMNIAN MALLI, KOHTI TUTKINTOA hanke (OPH) Espoon seudun koulutkuntayhtymä Omnia PL 77700 02070 ESPOON KAUPUNKI omnia.fi OMNIAN MALLI, KOHTI TUTKINTOA hanke (OPH) Sosiaali- ja terveysalan pertutkinto, lähihoitaja Omnia, aikuisopisto Mallissa oppimisvalmiuksia

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen 19.3.2015 Messukeskus Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus Oppimisen

Lisätiedot

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. 19.1.2010 HANKEHAKU Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. Rahoitushakemukset on jätettävä viimeistään 5.2.2010

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry Ammattiosaajan työkykypassi 2.0 Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry L630/1998, Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 5 Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA 1 HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA Hakeutuminen Tiedon kirjaamis- ja siirtolupa Tietojen kirjaamisen on kysytty lupa kyllä ei Tässä henkilökohtaistamissuunnitelmassa olevia tietoja saa antaa valmistavassa

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

12.6.2014 AHOTOINTI TERVEYSPALVELUT-TUTKINTOKOKONAISUUDEN YAMK-TUTKINNOISSA

12.6.2014 AHOTOINTI TERVEYSPALVELUT-TUTKINTOKOKONAISUUDEN YAMK-TUTKINNOISSA [ASIAKIRJAN NIMI] [nro] 1(5) [Nimen täydenne] AHOTOINTI TERVEYSPALVELUT-TUTKINTOKOKONAISUUDEN YAMK-TUTKINNOISSA AHOT tarkoittaa aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset Kansallinen Bologna seurantaseminaari Koulutuskeskus Dipoli, Espoo 25.5.2009 Pääsihteeri Liisa Savunen,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2)

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistyön eteneminen Aiemmat ammatillisten tutkintojen asemointia ja tutkinto-järjestelmän kehittämistä

Lisätiedot

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla?

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Kommenttipuheenvuoro viljelijälämpöyrittäjien työturvallisuusseminaarissa 10.11.2008 KT, tth, Ritva Kuoppamäki Terveiset SeAMK Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Hakijan haku- ja valintaprosessi

Hakijan haku- ja valintaprosessi AMK-sektori (nuorten koulutus) Hakijan haku- ja valintaprosessi Koulutustiedotuksen tukitoiminto Hakudemo (ennen hakuaikaa) Luonnos 4.10.2010 OPH Hakeminen Haun infosivut Hakuohjeet (hakulomakkeella) Koulutushaku

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot