TERVEYDENHOITAJAN ERITYISPÄTEVYYS. Sisältö. Alkusanat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEYDENHOITAJAN ERITYISPÄTEVYYS. Sisältö. Alkusanat"

Transkriptio

1 TERVEYDENHOITAJAN ERITYISPÄTEVYYS Sisältö Alkusanat 1. Erityispätevyysjärjestelmä 2. Haettavat erityispätevyydet 3. Valintakriteerit a. Koulutus b. Työkokemus c. Terveyden edistäminen d. Yhteiskunnallinen toiminta 4. Erityispätevyyden myöntäminen 5. Erityispätevyyden päivittäminen Lähteet

2 ALKUSANAT Terveydenhoitajien työn vaativuus on viime vuosina lisääntynyt. Syitä on monia. Lainsäädännön muutokset ja palvelurakenteen kehittäminen sekä sosiaali- ja terveyspoliittiset ohjelmat edellyttävät terveydenhoitajien tehtäväkuvien uudistamista. Tiedon voimakas lisääntyminen ja vaatimusnäyttöön perustuvasta toiminnasta asettavat lisävaatimuksia työn kehittämiselle ja edellyttävät toimintatapojen muutoksia. Myös väestön palvelutarpeissa on tapahtunut muutoksia. Ennaltaehkäisevä työ, syrjäytymisen ehkäisy ja syrjäytymisvaarassa olevien varhainen tunnistaminen on nostettu vahvasti esille terveydenhoitajien työhön liittyvässä uudessa lainsäädännössä. Myös palvelurakennemuutos haastaa ennaltaehkäisevän työn toteuttamistapoja uudella tavalla. Terveydenhoitotyön asiantuntijuuden määrittelyyn, työuralla etenemiseen ja palkkauksen kehittämiseen tarvitaan terveydenhoitajien yhteinen näkemys. Ammattitaidon kehittäminen kuuluu terveydenhoitajan oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Ammattiliitolla on ammatin kehittämisen velvollisuus yhdessä jäsenistön kanssa. Erityispätevyysjärjestelmä mahdollistaa uudella tavalla terveydenhoitajan osaamisen näkyväksi tekemisen ja ammatillisen erityisosaamisen osoittamisen. Käytännössä erityispätevyyden myöntää oma ammattiliitto. Terveydenhoitajan erityispätevyyden saaminen edellyttää Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsenyyttä. Terveydenhoitajan erityispätevyysjärjestelmän tavoitteena on motivoida ja edistää terveydenhoitajia ammatillisessa kasvussa ja urakehityksessä, nostaa esille ammattilaisen osaaminen ja työn monipuolisuus ja vaihtelevuus, luoda mahdollisuus oma-aloitteiseen ammattitaidon syventämiseen ja/tai laajentamiseen kiinnostuksensa pohjalta tai työelämän tarpeiden pohjalta sekä tarjota vaihtoehtoisia tapoja erityispätevyyden saamiseen koulutuksen, työkokemuksen ja muun toiminnan alueilla. Erityispätevyysjärjestelmän tavoitteena on myös vaikuttaa terveydenhoitajan palkkaukseen ja työn vaativuuden kasvun näkyväksi tekemiseen. Terveydenhoitajan työn vaativuuden lisääntyminen on yhä useammin osaamisen kehittämisen taustalla henkilökohtaisten tavoitteiden lisäksi. Toivomme jäsentemme hyödyntävän laajasti erityispätevyysjärjestelmää. Erityispätevyysjärjestelmän valmistelusta on vastannut työryhmä: - Maritta Komminaho, osastonhoitaja, työryhmän pj - Ursula Johansson, th, TtM-opisk. - Armi Mustonen, th, työsuojeluvaltuutettu - Kirsi Otronen, th, osastonhoitaja - Irene Latva-Korpela, lehtori - Eija Autio, työterveyshoitaja, STTHL - Leila Lehtomäki, STHL - Tarja Leinonen, STHL - Tiina Raivo, STHL - Anne Ylönen, STHL, työryhmän siht.

3 1. ERITYISPÄTEVYYSJÄRJESTELMÄ Erityispätevyysjärjestelmää on valmisteltu terveydenhoitajaliitossa vuodesta 2010 lähtien. Työryhmään on kuulunut eri työalojen terveydenhoitajia, työsuojeluvaltuutettu, osastonhoitajia, koulutuksen edustaja sekä STHL:n edustajia. Valmistelussa on ollut mukana myös Suomen Työterveyshoitajaliiton edustaja. Erityispätevyysjärjestelmän perustana on ollut Suomen Fysioterapeuttien luoma Fysioterapian erikoisasiantuntija malli. Keskeistä erityispätevyysjärjestelmässä on oman ammattijärjestön luoma kriteeristö ja asiantuntijuuden alueet. Terveydenhoitajan erityispätevyyden vaatimuksena on vahva teoreettinen tietopohja, taito valita luotettavia ja vaikuttavia terveydenhoitotyön ja terveyden edistämisen menetelmiä ja yhdistää tutkimustieto ja käytäntö sekä vahva näyttö toiminnasta oman erikoisalansa, terveyden edistämisen kehittäjänä, vaikuttajana ja tiedon välittäjänä sekä kyky ohjata ja opastaa. Osaamisen näytöissä ja kehittymisessä hyödynnetään käytännön kokemuksen lisäksi olemassa olevia koulutusjärjestelmiä (yliopistot, ammattikorkeakoulut, muut tahot), niiden koulutustarjontaa sekä muutoin hankittua osaamista. Erityispätevyysjärjestelmän taustalla on näyttöön perustuva terveydenhoitajatyön toiminta ja asiantuntijuus. Hyvän ammattialakohtaisen substanssiosaamisen ohella ammattitaidon osaalueina Ruohotien (2004) mukaan korostuvat yleiset työelämävalmiudet: oppimisvalmiudet, kommunikointi- ja vuorovaikutustaidot, elämänhallinta, kansainvälisyys, ongelmanratkaisutaito sekä oman työn suunnittelu ja kehittäminen. Terveydenhuollossa osaaminen perustuu jatkuvasti uusiutuvaan ja laaja-alaiseen, monitieteiseen tietoperustaan ja käytännölliseen osaamiseen sekä sosiaalisiin ja vuorovaikutuksellisiin taitoihin (OPM, 2006). Nämä valmiudet otetaan huomioon myös terveydenhoitajan erityispätevyysjärjestelmässä. Erityispätevyys voidaan määritellä monella tavalla. STM:n julkaisussa Koulutuksella osaamista asiakaskeskeisiin ja moniammatillisiin palveluihin. Ehdotukset hoitotyön toimintaohjelman pohjalta (Raportteja ja muistioita 2012:7) erityispätevyydet muodostuvat pitkälti perinteisten terveydenhoitajatyön työalojen mukaan, sillä terveyden edistämisen osaamiskokonaisuudeksi ja siihen sisältyviksi suuntautumisvaihtoehdoiksi määritellään: neuvolatoiminnan terveydenhoitotyö, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitotyö, seksuaaliterveys, perinataalihoidon kätilötyö, työterveyshuolto, audiologinen hoitotyö sekä infektioiden ehkäisy ja epidemioiden hallinta. Terveydenhoitajien erityispätevyysjärjestelmän kehittämisessä on tutkimuksen kautta kerätty terveydenhoitajien näkemyksiä terveyden edistämisen osaamisen alueista. Mitä on terveydenhoitajan erityispätevyys? Terveydenhoitajan erityispätevyydessä korostuu terveyden edistämisen osaaminen ja kehittäminen ja ennaltaehkäisevän työn näkökulma. Suomen Terveydenhoitajaliiton erityispätevyysjärjestelmässä terveydenhoitajan erityispätevyydellä tarkoitetaan vahvaa oman erikoisalan, etenkin terveyden edistämisen osaamista, joka muodostuu terveydenhoitajatutkinnon jälkeisestä koulutuksesta, työkokemuksesta ja ammattiin liittyvästä muusta toiminnasta. Erityispätevyys syntyy koulutuksen kautta saadusta tiedollisesta ja taidollisesta osaamisesta, joka syvenee työtä tehdessä. Erityispätevyyteen liittyy kliinisen osaamisen ja oman alan teoreettisen tiedon hallinnan lisäksi vahvaa näyttöä oman erikoisalan kehittäjänä, tiedon välittäjänä ja kouluttajana toimimisesta. (Johansson, 2013).

4 2. HAETTAVAT ERITYISPÄTEVYYDET Jäsentutkimuksen tuloksien (Johansson, 2013) mukaan jäsenistö näki tärkeimpänä terveydenhoitajan erityispätevyytenä lasten, nuorten ja perheiden terveyden edistämisen. Seuraavaksi merkittävimpiä olivat psykososiaalisen terveyden edistäminen ja mielenterveys, avoterveydenhuollon erityispätevyys (sis. kansantautien ehkäisy), seksuaaliterveyden edistäminen, ikääntyneiden terveyden edistäminen, työikäisen terveyden edistäminen, terveyden edistämisen johtaminen, sekä terveyden edistämisen menetelmät. Jäsenkyselyn tulosten, työryhmätyöskentelyn sekä monien mm. terveydenhoitajien opettajaverkostolta saatujen kommenttien pohjalta on päädytty seuraaviin terveydenhoitajan erityispätevyyksiin. Suomen Terveydenhoitajaliiton myöntämät erityispätevyydet ovat 1. lasten, nuorten ja perheiden terveyden edistäminen 2. aikuisten terveyden edistäminen 3. kansanterveyden edistäminen. joiden kautta tarkentuu terveydenhoitajan erityisosaaminen. Erityisosaaminen voi olla esim. seksuaaliterveys, imetysohjaus, rokotukset, terveyden edistämisen johtaminen, terveyden edistämisen menetelmät tai diabeteshoitotyö, riippuen hakijan erityisosaamisesta. Tavoitteena on tukea terveydenhoitajien uralla etenemismahdollisuuksia tunnustamalla heidän saavuttamansa erityisosaaminen terveyden edistämisen eri osa-alueilla.

5 3. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja hänellä tulee olla tutkinnon suorittamisen jälkeen alalta viiden (5) vuoden työkokemus, josta vähintään kolme (3) vuotta haettavalta erityispätevyysalueelta viimeisen viiden vuoden aikana. Erityispätevyys edellyttää vahvaa terveydenhoitajan työn käytännön osaamista ja teoreettista hallintaa sekä näyttöjä aktiivisesta toiminnasta tiedon hankkijana, osaamisen välittäjänä ja kehittäjänä. Jos hakija täyttää em. ehdot, hän voi hakea erityispätevyyttä 1) koulutuksen, 2) työkokemuksen ja 3) muun toiminnan näyttöjen perusteella (kuvio 1). Näyttöjä tulee olla kaikilta osa-alueilta, joskin osa-alueiden painotus voi vaihdella yksilöllisesti. Näyttöjen tulee osoittaa henkilön kehittymistä ja ansioita haettavan erityispätevyyden alueella. Näytöt arvioidaan pisteinä (p). Erityispätevyyden hyväksyminen edellyttää, että jokaisen osa-alueen minimipistemäärä täyttyy ja yhteispistemäärä on vähintään 200 p. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. Erityispätevyyden hakija voi osoittaa täyttävänsä erityispätevyyskriteerit hakemuslomakkeen ja portfolion avulla. Portfolio toimii osaamisen tunnistamisen ja arvioinnin välineenä. Siitä ilmenee erityispätevyyden kehittyminen ja päivittyminen. Portfoliossa hakija perustelee erityispätevyysalan valinnan sekä kuvaa suunnitelmansa siitä, miten hyödyntää erityisosaamista ammatissaan ja ylläpitää ja kehittää osaamistaan. Hakuohjeissa on tarkemmat ohjeet portfolion laatimisesta. Arvioinnin kohteina ovat koulutus, työkokemus, terveyden edistäminen sekä yhteiskunnallinen toiminta. Koulutuksen minimipistemäärä on 60 p, työkokemuksen 40 p ja terveyden edistämisen osalta 60 p. Yhteiskunnallisesta toiminnasta voi saada pisteitä Minimipistemäärä erityispätevyyden saamiseksi on 200 p. Erityispätevyyttä voi hakea kaksi kertaa vuodessa; maaliskuussa ja lokakuussa. Ensimmäinen hakuaika on lokakuussa Hakuajasta tiedotetaan Terveydenhoitajalehdessä ja liiton kotisivuilla (www.terveydenhoitajaliitto.fi). Hakemus tehdään liiton toimistosta ja liiton wwwsivuilta saatavalla lomakkeella. Hakemukseen liitetään portfolio (liite xx) sekä kopiot niistä tutkinto-, työ- ja muista todistuksista, joita hakija haluaa liittää hakemukseensa ja joihin hän viittaa hakemuksessaan. Hakemuksen käsittely maksaa noin 100 euroa. Maksu on suoritettava etukäteen. Tosite suoritetusta maksusta liitetään hakemukseen. Ilman maksutositetta hakemusta ei käsitellä. Käsittelymaksun määrittelee liiton hallitus vuosittain. Erityispätevyys on voimassa viisi (5) vuotta. Myönnetty erityispätevyys tulee päivittää viiden (5) vuoden välein, muutoin erityispätevyyden voimassaolo lakkaa.

6 3.1. Koulutus Koulutusosion opintopisteet lasketaan terveydenhoitaja-tutkinnon jälkeen suoritetuista opinnoista. Minimipistemäärän saavuttamiseksi vaaditaan 60 op opinnot, joista vähintään 30 op tulee olla haettavan erityispätevyysalueen opintoja. Opintojen tulee liittyä haettavaan erityispätevyysalaan tai sen asiantuntijuuden kehittymiseen. Viimeksi mainittuja voivat olla esimerkiksi tiedonhakuun ja tieteellisiin tutkimusmenetelmiin liittyvät opinnot. Opintojen määrää tarkastellaan ECTS-järjestelmän mukaisesti opintopisteinä (op). Yksi opintopiste tarkoittaa 27 tuntia opiskelijan työtä. Ennen ECTS-järjestelmään siirtymistä opinnot määriteltiin opintoviikkoina (ov). Yksi opintoviikko vastaa 1,5 opintopistettä. Hakemuksessa koulutuksen laajuus ilmoitetaan koulutukseen liittyvän todistuksen mukaisesti opintopisteinä (op), opintoviikkoina (ov) tai tunteina. Neljän tunnin hyväksytty koulutus tuottaa 0,2 opintopistettä. Opintojen tulee olla virallisen koulutusjärjestelmän tarjoamia (ammattikorkeakoulu, yliopisto jne.) tai muutoin täydennys- ja lisäkoulutukseksi hyväksyttyjä koulutuksia, opintopäiviä, seminaareja, konferensseja jne. Yksittäisiä alle neljän tunnin mittaisia koulutuksia ei hyväksytä. Hakija merkitsee portfolioon jokaisen koulutuksen keston (tunnit) tai laajuuden (opintopisteet tai opintoviikot). Muista kuin erityispätevyysalueeseen liittyvistä, yksittäisistä koulutuksista hyväksytään vain viimeisen 15 vuoden aikana suoritetut opinnot. Jos koulutus on keskeinen erityispätevyyden kannalta, hyväksytään vanhempikin koulutus, jonka päivitetty osaaminen on todistuksin osoitettu. Perustutkinnon jälkeen suoritetuista terveystieteiden tai muun erityispätevyyttä tukevan tieteenalan alemmasta (180 op) ja ylemmästä ( op) korkeakoulututkinnosta sekä ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta (90 op) hyväksytään enintään 60 op sen mukaan, miten opinnot tukevat haettavan erityispätevyyden asiantuntijuutta. Arviointineuvosto päättää, mitkä opintosuoritukset hyväksytään erityispätevyysalueen opinnoiksi ja mitkä muihin asiantuntijuuteen liittyviin ja sitä kehittäviin opintoihin tai ansioihin. Tämän lisäksi ylemmän ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulututkinnon opinnäytetyöstä (aihe haettavalta erityispätevyysalueelta) luetaan hyväksi 30 opintopistettä, jos se on suoritettu viimeisen 15 vuoden aikana ja hakijalla on näyttöä tietojen päivittämisestä. Avoimessa korkeakoulussa/yliopistossa suoritetut opinnot hyväksytään saman periaatteen mukaisesti, enintään kuitenkin 60 opintopistettä. Opintojen tulee liittyä erityispätevyysalueeseen Työkokemus Hakijalta edellytetään vähintään 5 vuoden työkokemus perustutkinnon jälkeen, josta vähintään kolme vuotta on oltava haettavalta erityispätevyysalueelta. Tämä tuottaa erityispätevyyden edellyttämän minimipistemäärän eli 40 pistettä. Lisäpisteitä annetaan työkokemuksesta erityispätevyysalueella, joka ylittää minimivaatimukset. Yhden vuoden lisätyökokemus, josta on näytöt erityispätevyysalueen tehtävistä, tuottaa 10 pistettä. Työkokemuksesta voi saada enintään 100 pistettä.

7 Työkokemus lasketaan muuntopisteinä kokopäivätyön mukaan (1 vuosi = 10 pistettä). Kokopäivätyöksi lasketaan vähintään 6 tuntia/päivä (30 tuntia/viikko). Mikäli työ on ollut osaaikaista tai tuntityötä, se tulee mainita hakemuksessa. Tällöin osa-aika- tai tuntityö muunnetaan esimerkin (liitteessä) mukaan kokopäivätyöksi. Mikäli hakija ei ole ollut työssä hakemallaan erityispätevyysalueella viimeisen viiden vuoden aikana, hakijalla on oltava näyttöä erityispätevyysalueen osaamisensa. Näytön laajuuden arvioi arviointiryhmä. Työsuhteessa olevalta hakijalta edellytetään esimiehen allekirjoittama työnkuvaus. Kuvauksen tulee sisältää arviointi hakijan työelämävalmiuksista, mm. oppimisvalmiudet, kommunikointi- ja vuorovaikutustaidot, kansainvälisyys, ongelmanratkaisutaito sekä oman työn suunnittelu ja kehittäminen (mukaellen Ruohotie 2004), erityispätevyysalan osaamisesta ja selvitys siitä, miten hakija on kehittänyt työtään. Myös yrittäjiltä edellytetään vastaavanlainen arviointi. Yrittäjän arvioivan työnkuvauksen hyväksyjänä voi toimia asiantuntijasuosittaja. Lisäksi yrittäjän tulee toimittaa selvitys työpanoksen määrästä. Arvioivan työnkuvauksen tukena voi käyttää erilaisia palautteita, joita hakija tai hänen työyksikkönsä on kerännyt. Hakemuksesta tulee käydä myös ilmi, miten saatua palautetta on hyödynnetty työn ja palvelujen kehittämisessä Terveyden edistäminen Terveyden edistämisen osa-alue (minimi 60 p) koostuu näytöistä terveyden edistämisen tiedon välittäjänä, erityispätevyysalueen asiantuntijana sekä kehittäjänä ja/tai tutkijana. Hakijan tulee osoittaa, että hän on toiminut alueellisissa, valtakunnallisissa ja/tai kansainvälisissä verkostoissa erityispätevyysalueen asiantuntijana. Jokaisesta terveyden edistämisen kolmesta osiosta, julkaisutoiminta, erityispätevyysalueen asiantuntijuus sekä kehittämis- ja tutkimustoiminta, tulee hakijalla olla vähintään yksi osa näyttönä, (minimi 5p), jolloin terveyden edistämisen minimi täyttyy. Hakija esittää terveyden edistämisen osuuden portfoliossaan. Seuraavassa on lueteltu esimerkkejä hyväksyttävästä terveyden edistämisen näytöstä viitteellisine pisteineen Julkaisutoiminta - terveyskasvatusmateriaalin (myös sähköinen) tuottaminen (1-3 p/tuotettu esite tms.) - oppaat, painettuna tai sähköisessä muodossa, 3 p - ammatilliset kirjat: 20 p, jos ensimmäisenä kirjoittajana, 3 p/kappale usean kirjoittajan kirjassa - yleishyödylliset alan kirjat: 10 p, jos ensimmäisenä kirjoittajana, 2 p/kappale usean kirjoittajan kirjassa

8 - erikoisalan ammatillinen lehtiartikkeli: 3 p/artikkeli, jos ensimmäinen kirjoittaja, 1 p, jos yhtenä kirjoittajana usean kirjoittajan artikkelissa - erikoisalan tieteellinen lehtiartikkeli: 6 p, jos ensimmäinen kirjoittaja, 1 p, jos yhtenä kirjoittajana usean kirjoittajan artikkelissa - ammatillisen lehden toimituskunnassa toimiminen: 1-8p - tutkimustulosten raportointi ja suullinen kongressiesitys, 3-6 p - tutkimus- ja kehittämistulosten esittäminen ammatillisissa (3p) tai tieteellisissä (6p) koulutuksissa (tutkimustulokset, jotka tuottanut tai osallistunut tuottamiseen) - tutkimusposteri, 3 p - terveydenhoitotyön opinnäytetyön ohjaamiseen osallistuminen (1p/valmistunut työ, max 3p/vuosi) - väestö-/asiakasryhmätason tiedotus ja viestintä 1-6p Kaikesta julkaisutoiminnasta tulee mainita lähdetiedot. Julkaisutoiminnaksi hyväksyttävien artikkeleiden tulee olla julkaistu ammatillisessa tai tieteellisessä lehdessä, jotka ovat yleisesti saatavissa. Hyväksytyistä mutta vielä julkaisemattomista lehtiartikkeleista tulee hakemuksen liitteenä olla hyväksymiskirje Erityispätevyysalueen asiantuntijuus - yksilö- ja perheneuvonta ja ohjaus (1-6p) - asiakas- tai työyhteisökonsultointi, mentorointi ym. (1-6p) - ryhmä- tai verkostotyömenetelmien suunnittelu, kehittäminen ja toteuttaminen (1 p=27 tunnin työpanos) - yhteisötason (mm. koulu-, työ-, asumis-) työmenetelmien suunnittelu, kehittäminen ja toteuttaminen (1 p=27 tunnin työpanos) - muu terveyden edistämisen menetelmien suunnittelu ja soveltaminen - luentojen ja koulutusten pitäminen haettavalta erityisosaamisalueelta, 1 p min esitys äidinkielellä, 2 p min esitys vieraalla kielellä Samansisältöisestä toistuvasta toiminnasta annetaan pisteet vain kerran. Työnkuvaan luonnollisesti liittyvää neuvontaa ja ohjausta ei hyväksytä erityispätevyysalueen asiantuntijatoimintaan. Yhteistyössä tapahtuvasta asiantuntijatoiminnasta arvioidaan hakijan työn osuus Kehittämis- ja tutkimustoiminta - tutkimuksiin/kehittämistyöhön osallistuminen omalla erikoisalueella, selvitys omasta roolista (1 p=27 tunnin työpanos, max 20 p) - tutkimusten/kehittämistyön organisoiminen ja uuden tiedon tuottaminen käytännön työn kriittisen arvioinnin pohjalta (1p=27 tunnin työpanos, max 20p) - terveysalan kehittämishankkeissa toimiminen, selvitys omasta roolista (1p=27 tunnin työpanos, max 10p)

9 - erikoispätevyysalueen strategioiden tuottaminen, selvitys omasta roolista ((1p=27 tunnin työpanos, max 10p) - erityispätevyysalueen luottamustehtävissä alueellisesti (2p/vuosi), kansallisesti (4 p/vuosi) tai kansainvälisesti (6 p/vuosi), max 20 p Kehittämistoiminnan sisältö- ja lähdetiedot tulee olla hakemuksen liitteenä. Hakijan tulee esittää selvitys omasta osuudestaan ja ajankäytöstä kehittämistoiminnassa todistuksineen. Hankesuunnitelma tai raportti tulee olla hakemuksen liitteenä Yhteiskunnallinen toiminta (1-20p, riippuen toiminnan luonteesta ja kestosta) - jäsenyys kunnallisissa toimielimissä - järjestötoiminta - muu toiminta 4. ERITYISPÄTEVYYDEN MYÖNTÄMINEN Suomen Terveydenhoitajaliiton liittohallituksen nimeämä arviointineuvosto koostuu kuudesta (6) asiantuntijajäsenestä, jotka edustavat käytännön työelämän, koulutuksen, kehittämistyön ja tieteellisen tutkimuksen asiantuntemusta. Liittohallitus nimeää arviointineuvoston kolmeksi (3) vuodeksi. Arviointineuvosto tarkistaa hakemukset, konsultoi ja hankkii tarvittaessa asiantuntijalausunnot sekä tekee perustellun esityksen hakemuksen hyväksymiseksi, täydentämiseksi tai hylkäämiseksi. Hakemukset arvioi aina vähintään kaksi (2) arviointineuvoston jäsentä, tarvittaessa useampi. Arvioinnissa voidaan käyttää myös arviointineuvoston ulkopuolista asiantuntijaa. Tämän jälkeen arviointineuvosto käsittelee hakemukset ja tekee päätösehdotuksen hallitukselle. Liiton hallitus vahvistaa päätökset arviointineuvoston esitysten pohjalta. Myönnetystä erityispätevyydestä annetaan todistus. Erityispätevyys lisätään terveydenhoitajanimikkeeseen, esim. terveydenhoitaja, lasten ja perheiden terveyden edistäminen, seksuaaliterveyden erityispätevyys. Todistuksessa ilmoitetaan, että todistuksen saanut henkilö on osoittanut omaavansa myönnetyn erityispätevyysalueen asiantuntemuksen. Päätöksestä lähetetään hakijalle tieto perusteluineen. Hakijalla on mahdollisuus pyytää oikaisua päätökseen Suomen Terveydenhoitajaliiton liittohallitukselta 30 päivän sisällä päätöksen tiedoksi saatuaan. Myönnetty erityispätevyys merkitään Suomen Terveydenhoitajaliiton erityispätevyysrekisteriin. Myönnetyt erityispätevyydet ovat nähtävänä Terveydenhoitajaliiton www-sivuilla ja kaksi kertaa vuodessa Terveydenhoitajalehdessä. Suostumus nimen julkaisemiseen kysytään hakulomakkeessa.

10 5. ERITYISPÄTEVYYDEN PÄIVITTÄMINEN Erityispätevyys on voimassa viisi (5) vuotta, jonka jälkeen se on päivitettävä. Arvioinnissa hyödynnetään hakijan alkuperäisessä hakemuksessa esittämää suunnitelmaa erityispätevyyden ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Erityispätevyyden päivittämisen yhteydessä hakija voi liittää hakemukseen arvion, miten osaamisen päivittämisen suunnitelma on toteutunut. Erityispätevyyden päivittäminen edellyttää näytöt kaikilta kolmelta alueelta (koulutus, työkokemus ja muu toiminta). Näyttöjä tulee olla vähintään 30 p, siten että koulutuksesta vähintään 7p, työkokemuksesta vähintään 5p ja terveyden edistämisen osa-alueelta vähintään 7p. Kaksi vuotta työssä erityispätevyysalueella viimeisen viiden vuoden aikana tuottaa 6p. Työkokemuksesta voi saada enintään 5x3p=15p. Päivittämisen maksullisuudesta liittohallitus päättää erikseen, päivittämisen hinta on alempi kuin varsinaisessa hakuprosessissa. Koulutuksen ja terveyden edistämisen osa-alueiden pisteet määräytyvät samoilla kriteereillä kuin alkuperäisessä haussa. Samoin erityispätevyyden päivittämiseen liittyen on samat muutoksenhaku-säännöt kuin alkuperäisessä hakuprosessissa.

11 LÄHTEET Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon. Koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, keskeiset opinnot ja vähimmäisopintopisteet. OPM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24 Johansson Ursula (2013): Terveydenhoitajan erityispätevyys. Käsitteen määrittely. Osa Pro gradutyötä. Itä-Suomen yliopisto. Hoitotieteen laitos. Kangas Heli (2009): Näin me sen teimme, dia-sarja. Suomen Fysioterapeuttiliitto ry. Koulutuksella osaamista asiakaskeskeisiin ja moniammatillisiin palveluihin. Ehdotukset hoitotyön toimintaohjelman pohjalta. STM:n raportteja ja muistioita 2012:7 Ruohotie Pertti (2004): Työelämän osaamistarpeet. Teoksessa J.Keskitalo (toim.) Työelämä osana insinööriopintoja. Hämeenlinna. Hämeen ammattikorkeakoulu,

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Tehyn julkaisusarja F. Muut 4/15. Erityispätevyydet tehyläisissä ammattiryhmissä. Anna Kukka (toim.)

Tehyn julkaisusarja F. Muut 4/15. Erityispätevyydet tehyläisissä ammattiryhmissä. Anna Kukka (toim.) Tehyn julkaisusarja F Muut 4/15 F Erityispätevyydet tehyläisissä ammattiryhmissä Anna Kukka (toim.) Anna Kukka (toim.) Erityispätevyydet tehyläisissä ammattiryhmissä Tehyn julkaisusarja F: 4/2015 Tehy

Lisätiedot

BIOANALYYTIKON, LABORATORIOHOITAJAN ERITYISPÄTEVYYS

BIOANALYYTIKON, LABORATORIOHOITAJAN ERITYISPÄTEVYYS 1 BIOANALYYTIKON, LABORATORIOHOITAJAN ERITYISPÄTEVYYS Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf Järjestelmä hyväksytty liittohallituksen kokouksessa 24.5.2008 Päivitetty 1.10.2011

Lisätiedot

Sukunimi Kutsumanimi Ryhmä Hetu Sähköpostiosoite. OPINTOKOKONAISUUS / OPINTOJAKSO, JOSTA AHOT menettelyä haetaan. Opiskelija täyttää

Sukunimi Kutsumanimi Ryhmä Hetu Sähköpostiosoite. OPINTOKOKONAISUUS / OPINTOJAKSO, JOSTA AHOT menettelyä haetaan. Opiskelija täyttää 1 OSAAMISEN OSOITTAMINEN, AHOT menettely A OPISKELIJAN TIEDOT Opiskelija täyttää. Lomake palautetaan yhdessä osaamisportfolion (liitteineen) kanssa AHOT menettelyä koskevan opintokokonaisuuden / opintojakson

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Sinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto!

Sinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto! Sinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto! 15 ylempään AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta Insinööri (ylempi AMK) Kemiantekniikka Projektijohtaminen Tekniikka (sis. Marine Technology,

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011 1/6 Täytä hakulomake tietokoneella (lomakkeen saa sähköisesti osoitteesta: www.sosnet.fi) tai selvällä käsialalla. Valintaprosessin helpottamiseksi toivomme, ettet niittaa papereita yhteen, vaan käytät

Lisätiedot

YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2009

YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2009 YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2009 Täytä hakulomake kuulakärkikynällä TEKSTATEN ISOILLA kirjaimilla. Tee jokainen numero ja kirjain niin selvästi,

Lisätiedot

Sairaanhoitajan kliinisen hoitotyön erityispätevyys

Sairaanhoitajan kliinisen hoitotyön erityispätevyys Sairaanhoitajan kliinisen hoitotyön erityispätevyys Sisältö 1. Tausta 2 2. Erityispätevyyden tarkoitus ja tavoitteet 4 3. Kriteerit 4 3.1 Tiedollinen ja taidollinen osaaminen 5 3.2 Yhteistoiminta- ja kehittämisosaaminen

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus HAKULOMAKE 2012

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus HAKULOMAKE 2012 1/6 Täytä hakulomake tietokoneella (lomakkeen saa sähköisesti osoitteesta: www.sosnet.fi/haku2012) tai selvällä käsialalla. Valintaprosessin helpottamiseksi toivomme, ettet niittaa papereita yhteen, vaan

Lisätiedot

SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET

SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET Jyväskylän kommentit Kevätseminaari 15-16.5.2017 Mikä yliopistomme koulutuksessa on kuvauksen mukaista? Sosiaalityön ops 2017-2020 hyväksytty huhtikuussa

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

Terveydenhoitajan & kätilön ammatillisen osaamisen kuvaukset - osaamisalueet, tavoitteet ja keskeiset sisällöt. 11.3.

Terveydenhoitajan & kätilön ammatillisen osaamisen kuvaukset - osaamisalueet, tavoitteet ja keskeiset sisällöt. 11.3. Terveydenhoitajan & kätilön ammatillisen osaamisen kuvaukset - osaamisalueet, tavoitteet ja keskeiset sisällöt 11.3.2014 Päivi Haarala Terveydenhoitajan ja kätilön ammatillinen osaaminen 11.3.2019 Terveydenhoitaja

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Info sosiaali- ja terveysalan sparrausryhmälle

Info sosiaali- ja terveysalan sparrausryhmälle Info sosiaali- ja terveysalan sparrausryhmälle Suvi Lindén Asiantuntija Uudenmaan TE-toimisto 1 Sisältö Milloin ulkomailla suoritettu tutkinto tarvitsee rinnastaa? Valviran hakemus Tutkinnon laillistamisprosessi

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa. Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus

Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa. Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus 13.12.2016 Esityksen sisältö Yleistä tutkintojen tunnustamisesta ja vertailusta Opetushallituksen päätökset Opettajan

Lisätiedot

Hoitotyön tiedonhallinnan erityispätevyys

Hoitotyön tiedonhallinnan erityispätevyys Hoitotyön tiedonhallinnan erityispätevyys Sisältö 1. Tausta 2 2. Erityispätevyyden tarkoitus ja tavoitteet 4 3. Kriteerit 5 3.1 Tiedollinen ja taidollinen osaaminen 5 3.2 Yhteistoiminta- ja kehittämisosaaminen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

Terveydenhoitajien tarve työelämässä. 20.5.2014 Leila Lehtomäki Puheenjohtaja, TtT Suomen Terveydenhoitajaliitto, STHL ry

Terveydenhoitajien tarve työelämässä. 20.5.2014 Leila Lehtomäki Puheenjohtaja, TtT Suomen Terveydenhoitajaliitto, STHL ry Terveydenhoitajien tarve työelämässä 20.5.2014 Leila Lehtomäki Puheenjohtaja, TtT Suomen Terveydenhoitajaliitto, STHL ry Laillistetut terveydenhoitajat Valviran rekisterissä ( Valvira 3/2014) 2009 2010

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä. Pätevyyden osoittaminen. Marita Mäkinen

Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä. Pätevyyden osoittaminen. Marita Mäkinen Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä Pätevyyden osoittaminen Marita Mäkinen MIKÄ ON AHOT? AHOT = aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimista tapahtuu monissa ympäristöissä

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Vuosi 2015

Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Vuosi 2015 Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Hakeminen ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteinen haku on 7. 27.1.2015. Sähköinen hakemus tulee

Lisätiedot

HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5)

HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Hakeminen ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteinen haku on 7. 27.1.2015. Sähköinen hakemus tulee

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Katsaus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen ja verkkojulkaisuun

Katsaus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen ja verkkojulkaisuun ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2011 Katsaus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen ja verkkojulkaisuun Irene Gröhn HAAGA-HELIA amk Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Korkeakoulutetut

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja Savonlinna 28.10.2013 Mikä on ECVET? (1/2) Ammatillisessa

Lisätiedot

VALINTAKOKEEN ESITIETOLOMAKE

VALINTAKOKEEN ESITIETOLOMAKE 1 Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutus 2015 Monimuotototeutus: Nurmijärvi ja Turku VALINTAKOKEEN ESITIETOLOMAKE Sinut on kutsuttu monimuoto-opintoina toteutettavaan yhteisöpedagogi tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

1. RÖNTGENHOITAJAN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN JA URAKEHITYS

1. RÖNTGENHOITAJAN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN JA URAKEHITYS Kliinisen radiografian erikoisasintuntija 2008 1 2 Sisällysluettelo 1. Röntgenhoitajan osaamisen kehittäminen ja urakehitys 2. Taustaa 3. Tavoitteet 4. Kliinisen radiografian erikoisasiantuntija 4.1. Kriteerit

Lisätiedot

Haku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto

Haku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto Haku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto Yliopistojen erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi tarkoitettuja,

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Hyvinvointia yhteistuumin seminaari 1.12.2005 Professori Tampereen yliopiston Porin yksikkö 12/7/2005 1 Tampereen yliopiston Porin

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat...

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat... Pysyväisohjeet tutkintojen järjestäjille Hyväksytty suntion tutkintotoimikunnan kokouksessa 19.3.2012 SISÄLLYS 1. Yleistä... 2 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus...

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN DIAKISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN DIAKISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN DIAKISSA PROSESSIN OMISTAJA Opintokokonaisuudesta vastaava opettaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJÄ TutkintoDiakin johtaja PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KOULUTUS

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KOULUTUS SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KOULUTUS HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMA Koulutusjohtaja Koulutusohjelmavastaava Opintosihteerit: Eija Heikkinen Anna-Leena Eklund Sirkka-Liisa Niskanen, ylempi AMK-tutkinto Anna-Maija

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TUTKINTOON JOHTAVAN AIKUISKOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2011

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TUTKINTOON JOHTAVAN AIKUISKOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2011 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TUTKINTOON JOHTAVAN AIKUISKOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2011 Lisähaku 2011, Savonia AMK Täytä hakulomake kuulakärkikynällä TEKSTATEN ISOILLA kirjaimilla. Tee jokainen numero

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen. Verkostoista voimaa -seminaari , Amiedu

Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen. Verkostoista voimaa -seminaari , Amiedu Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen Verkostoista voimaa -seminaari 9.10.2017, Amiedu Sisältö Ammatillisen koulutuksen reformin mukainen henkilökohtaistaminen (Laki 531/2017) Pohdinta ryhmissä

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

WIIPURILAISEN OSAKUNNAN STIPENDISÄÄTIÖN APURAHAT 2017 OHJEET. Apurahoja voivat hakea vain Wiipurilaisen Osakunnan nykyiset ja entiset jäsenet.

WIIPURILAISEN OSAKUNNAN STIPENDISÄÄTIÖN APURAHAT 2017 OHJEET. Apurahoja voivat hakea vain Wiipurilaisen Osakunnan nykyiset ja entiset jäsenet. WIIPURILAISEN OSAKUNNAN STIPENDISÄÄTIÖN APURAHAT 2017 OHJEET Apurahoja voivat hakea vain Wiipurilaisen Osakunnan nykyiset ja entiset jäsenet. Hakuaika alkaa 1.12.2016 ja päättyy 31.1.2017 klo 19.00. Ajoissa

Lisätiedot

FiSMA PÄTEVÄN ARVIOIJAN NIMIKKEEN HAKEMUSOHJE

FiSMA PÄTEVÄN ARVIOIJAN NIMIKKEEN HAKEMUSOHJE FISMA ry FiSMA Pätevän Arvioijan yleisohje Sivu 1(2) Prosessijohtaminen Hakemuksen tekeminen ja uusiminen FiSMA PÄTEVÄN ARVIOIJAN NIMIKKEEN HAKEMUSOHJE 1. Yleistä FiSMA Pätevän Arvioijan (FiSMA Competent

Lisätiedot

Hakijan opas englanninkieliseen liiketalouden perustutkintoon

Hakijan opas englanninkieliseen liiketalouden perustutkintoon Hakijan opas englanninkieliseen liiketalouden perustutkintoon 2017 Oulun seudun ammattiopisto OSAO Kaukovainion yksikkö, liiketalous Kotkantie 2 C, 90250 Oulu www.osao.fi Sisällys Pääsyvaatimukset... 2

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Opiskelijavalinta ensihoitajakoulutukseen sosiaali- ja terveysalalla kevään 2015 yhteishaussa

Opiskelijavalinta ensihoitajakoulutukseen sosiaali- ja terveysalalla kevään 2015 yhteishaussa Opiskelijavalinta ensihoitajakoulutukseen sosiaali- ja terveysalalla kevään 2015 yhteishaussa Sosiaali- ja terveysalalle hakijan terveydentilan ja toimintakyvyn tulee olla sellainen, että opiskelija kykenee

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN JA SOSIAALINEN KUNTOUTUS

OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN JA SOSIAALINEN KUNTOUTUS 1 YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN JA SOSIAALINEN KUNTOUTUS SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA 90 OP (SOSIAALIALA) SOSIONOMI (Ylempi AMK), SAIRAANHOITAJA (Ylempi AMK), TERVEYDENHOITAJA

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Esityksen sisältö Osaamisperusteisuus ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA HAKEMUS KASVATUSPSYKOLOGIAN MAISTERIOPINTOIHIN JOUSTAVAN OPINTOPOLUN OHJELMASSA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA HAKEMUS KASVATUSPSYKOLOGIAN MAISTERIOPINTOIHIN JOUSTAVAN OPINTOPOLUN OHJELMASSA KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA HAKEMUS KASVATUSPSYKOLOGIAN MAISTERIOPINTOIHIN JOUSTAVAN OPINTOPOLUN OHJELMASSA Ennen kuin täytät lomakkeen, tutustu valintaperusteisiin, jotka ovat tämän hakemuslomakkeen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

KANSANTERVEYSTIETEEN KOULUTUS

KANSANTERVEYSTIETEEN KOULUTUS KANSANTERVEYSTIETEEN KOULUTUS KANSANTERVEYSTIETEEN TUTKINTOJEN TAVOITTEET Koulutus tähtää terveystieteiden kandidaatin (TtK, alempi korkeakoulututkinto) ja terveystieteiden maisterin (TtM, ylempi korkeakoulututkinto)

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Ammattitutkintostipendi. näyttötutkinnon suorittaneelle

Ammattitutkintostipendi. näyttötutkinnon suorittaneelle Ammattitutkintostipendi näyttötutkinnon suorittaneelle Ammattitutkintostipendi lyhyesti l ammatillisen näyttötutkinnon (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto) suorittaneelle

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINNIN KOKONAISUUS Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

OPISKELIJAN ARVIOINNIN KOKONAISUUS Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen OPISKELIJAN ARVIOINNIN KOKONAISUUS Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 11.11.2009 Osaamisen tunnistaminen selvitetään ennen kyseisten opintojen alkamista, mitä ja millaista osaamista opiskelijalla

Lisätiedot

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info 15.6.2016 http://www.helsinki.fi/okl/koulutukset/aineenopettajan/uudet_opiskelijat.html INFO 15.6.2016 Opettajan pedagogisten opintojen opiskelijavalinta

Lisätiedot

Työn vaativuuden arviointiprosessi

Työn vaativuuden arviointiprosessi Työn vaativuuden arviointiprosessi Tiedotus- ja opastustilaisuus Seija Kuningas 1 Käsitteet Työn vaativuus = työn tekijälleen asettamat vaatimukset millaisia valmiuksia työntekijällä tulee olla, jotta

Lisätiedot

Koulutukset nyt ja haasteet? EU:n ammattipätevyysdirektiivin toimeenpano ja ammattikorkeakoulujen vastaukset keväällä 2014. 14.8.2014 Johanna Moisio

Koulutukset nyt ja haasteet? EU:n ammattipätevyysdirektiivin toimeenpano ja ammattikorkeakoulujen vastaukset keväällä 2014. 14.8.2014 Johanna Moisio Koulutukset nyt ja haasteet? EU:n ammattipätevyysdirektiivin toimeenpano ja ammattikorkeakoulujen vastaukset keväällä 2014 14.8.2014 Johanna Moisio Aiempien työpajojen jatkotoimia Terveydenhoitajakoulutuksen

Lisätiedot

TEATTERIKORKEAKOULUN OPISKELIJAVALINNAT 2010

TEATTERIKORKEAKOULUN OPISKELIJAVALINNAT 2010 TEATTERIKORKEAKOULUN OPISKELIJAVALINNAT 2010 Uudet opiskelijat Vuonna 2010 uusia opiskelijoita otetaan näyttelijäntyön, ohjauksen, dramaturgian, valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelmiin, teatteriopettajan

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja Kokkola 22.11.2013 Yli-insinööri Kati Lounema Opetushallitus

Lisätiedot

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö Turvataan henkilöstön saatavuus, riittävyys ja sitoutuminen Alueellinen

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1)

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1) AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN MUODOSTUMINEN JA OPINTOJEN VALINNAISUUS 29.9.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn

Lisätiedot

6. MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO

6. MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO 6. MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO 6.1 Suomenkielinen/ruotsinkielinen koulutus 6.1.1 Opiskelijavalinta Yleinen hakukelpoisuus tutkintoon johtaviin koulutusohjelmiin on kerrottu

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA YLEISTÄ Tämä opas on tarkoitettu - tutkintotilaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja

Lisätiedot

HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015

HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015 HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015 HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU (Humak) päivä- ja monimuotototeutus Kevään 2015 yhteishaussa

Lisätiedot

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA YLEISTÄ Tämä opas on tarkoitettu - tutkintotilaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja

Lisätiedot

HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015

HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015 HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015 Kevään 2015 yhteishaussa on humanistisen ja kasvatusalan ammattikorkeakoulututkintoon

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS JA LASTENSUOJELUPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Lastensuojelun kehittämisverkosto 17.8.2016 Merja Anis UUDET SOSIAALITYÖN ERIKOISTUMISKOULUTUKSET ALKAMASSA

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Osaamista, virkistystä ja innostusta työhön. Terveydenhoitajan. täydennyskoulutus

Osaamista, virkistystä ja innostusta työhön. Terveydenhoitajan. täydennyskoulutus Osaamista, virkistystä ja innostusta työhön Terveydenhoitajan täydennyskoulutus TH_ta ydennyskoulutus.indd 1 20.8.2008 09:15:04 Sisältö Lukijalle 3 Taustaa 4 Velvoitteet ja oikeudet täydennyskoulutukseen

Lisätiedot