TERVEYDENHOITAJAN ERITYISPÄTEVYYS. Sisältö. Alkusanat

Transkriptio

1 TERVEYDENHOITAJAN ERITYISPÄTEVYYS Sisältö Alkusanat 1. Erityispätevyysjärjestelmä 2. Haettavat erityispätevyydet 3. Valintakriteerit a. Koulutus b. Työkokemus c. Terveyden edistäminen d. Yhteiskunnallinen toiminta 4. Erityispätevyyden myöntäminen 5. Erityispätevyyden päivittäminen Lähteet

2 ALKUSANAT Terveydenhoitajien työn vaativuus on viime vuosina lisääntynyt. Syitä on monia. Lainsäädännön muutokset ja palvelurakenteen kehittäminen sekä sosiaali- ja terveyspoliittiset ohjelmat edellyttävät terveydenhoitajien tehtäväkuvien uudistamista. Tiedon voimakas lisääntyminen ja vaatimusnäyttöön perustuvasta toiminnasta asettavat lisävaatimuksia työn kehittämiselle ja edellyttävät toimintatapojen muutoksia. Myös väestön palvelutarpeissa on tapahtunut muutoksia. Ennaltaehkäisevä työ, syrjäytymisen ehkäisy ja syrjäytymisvaarassa olevien varhainen tunnistaminen on nostettu vahvasti esille terveydenhoitajien työhön liittyvässä uudessa lainsäädännössä. Myös palvelurakennemuutos haastaa ennaltaehkäisevän työn toteuttamistapoja uudella tavalla. Terveydenhoitotyön asiantuntijuuden määrittelyyn, työuralla etenemiseen ja palkkauksen kehittämiseen tarvitaan terveydenhoitajien yhteinen näkemys. Ammattitaidon kehittäminen kuuluu terveydenhoitajan oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Ammattiliitolla on ammatin kehittämisen velvollisuus yhdessä jäsenistön kanssa. Erityispätevyysjärjestelmä mahdollistaa uudella tavalla terveydenhoitajan osaamisen näkyväksi tekemisen ja ammatillisen erityisosaamisen osoittamisen. Käytännössä erityispätevyyden myöntää oma ammattiliitto. Terveydenhoitajan erityispätevyyden saaminen edellyttää Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsenyyttä. Terveydenhoitajan erityispätevyysjärjestelmän tavoitteena on motivoida ja edistää terveydenhoitajia ammatillisessa kasvussa ja urakehityksessä, nostaa esille ammattilaisen osaaminen ja työn monipuolisuus ja vaihtelevuus, luoda mahdollisuus oma-aloitteiseen ammattitaidon syventämiseen ja/tai laajentamiseen kiinnostuksensa pohjalta tai työelämän tarpeiden pohjalta sekä tarjota vaihtoehtoisia tapoja erityispätevyyden saamiseen koulutuksen, työkokemuksen ja muun toiminnan alueilla. Erityispätevyysjärjestelmän tavoitteena on myös vaikuttaa terveydenhoitajan palkkaukseen ja työn vaativuuden kasvun näkyväksi tekemiseen. Terveydenhoitajan työn vaativuuden lisääntyminen on yhä useammin osaamisen kehittämisen taustalla henkilökohtaisten tavoitteiden lisäksi. Toivomme jäsentemme hyödyntävän laajasti erityispätevyysjärjestelmää. Erityispätevyysjärjestelmän valmistelusta on vastannut työryhmä: - Maritta Komminaho, osastonhoitaja, työryhmän pj - Ursula Johansson, th, TtM-opisk. - Armi Mustonen, th, työsuojeluvaltuutettu - Kirsi Otronen, th, osastonhoitaja - Irene Latva-Korpela, lehtori - Eija Autio, työterveyshoitaja, STTHL - Leila Lehtomäki, STHL - Tarja Leinonen, STHL - Tiina Raivo, STHL - Anne Ylönen, STHL, työryhmän siht.

3 1. ERITYISPÄTEVYYSJÄRJESTELMÄ Erityispätevyysjärjestelmää on valmisteltu terveydenhoitajaliitossa vuodesta 2010 lähtien. Työryhmään on kuulunut eri työalojen terveydenhoitajia, työsuojeluvaltuutettu, osastonhoitajia, koulutuksen edustaja sekä STHL:n edustajia. Valmistelussa on ollut mukana myös Suomen Työterveyshoitajaliiton edustaja. Erityispätevyysjärjestelmän perustana on ollut Suomen Fysioterapeuttien luoma Fysioterapian erikoisasiantuntija malli. Keskeistä erityispätevyysjärjestelmässä on oman ammattijärjestön luoma kriteeristö ja asiantuntijuuden alueet. Terveydenhoitajan erityispätevyyden vaatimuksena on vahva teoreettinen tietopohja, taito valita luotettavia ja vaikuttavia terveydenhoitotyön ja terveyden edistämisen menetelmiä ja yhdistää tutkimustieto ja käytäntö sekä vahva näyttö toiminnasta oman erikoisalansa, terveyden edistämisen kehittäjänä, vaikuttajana ja tiedon välittäjänä sekä kyky ohjata ja opastaa. Osaamisen näytöissä ja kehittymisessä hyödynnetään käytännön kokemuksen lisäksi olemassa olevia koulutusjärjestelmiä (yliopistot, ammattikorkeakoulut, muut tahot), niiden koulutustarjontaa sekä muutoin hankittua osaamista. Erityispätevyysjärjestelmän taustalla on näyttöön perustuva terveydenhoitajatyön toiminta ja asiantuntijuus. Hyvän ammattialakohtaisen substanssiosaamisen ohella ammattitaidon osaalueina Ruohotien (2004) mukaan korostuvat yleiset työelämävalmiudet: oppimisvalmiudet, kommunikointi- ja vuorovaikutustaidot, elämänhallinta, kansainvälisyys, ongelmanratkaisutaito sekä oman työn suunnittelu ja kehittäminen. Terveydenhuollossa osaaminen perustuu jatkuvasti uusiutuvaan ja laaja-alaiseen, monitieteiseen tietoperustaan ja käytännölliseen osaamiseen sekä sosiaalisiin ja vuorovaikutuksellisiin taitoihin (OPM, 2006). Nämä valmiudet otetaan huomioon myös terveydenhoitajan erityispätevyysjärjestelmässä. Erityispätevyys voidaan määritellä monella tavalla. STM:n julkaisussa Koulutuksella osaamista asiakaskeskeisiin ja moniammatillisiin palveluihin. Ehdotukset hoitotyön toimintaohjelman pohjalta (Raportteja ja muistioita 2012:7) erityispätevyydet muodostuvat pitkälti perinteisten terveydenhoitajatyön työalojen mukaan, sillä terveyden edistämisen osaamiskokonaisuudeksi ja siihen sisältyviksi suuntautumisvaihtoehdoiksi määritellään: neuvolatoiminnan terveydenhoitotyö, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitotyö, seksuaaliterveys, perinataalihoidon kätilötyö, työterveyshuolto, audiologinen hoitotyö sekä infektioiden ehkäisy ja epidemioiden hallinta. Terveydenhoitajien erityispätevyysjärjestelmän kehittämisessä on tutkimuksen kautta kerätty terveydenhoitajien näkemyksiä terveyden edistämisen osaamisen alueista. Mitä on terveydenhoitajan erityispätevyys? Terveydenhoitajan erityispätevyydessä korostuu terveyden edistämisen osaaminen ja kehittäminen ja ennaltaehkäisevän työn näkökulma. Suomen Terveydenhoitajaliiton erityispätevyysjärjestelmässä terveydenhoitajan erityispätevyydellä tarkoitetaan vahvaa oman erikoisalan, etenkin terveyden edistämisen osaamista, joka muodostuu terveydenhoitajatutkinnon jälkeisestä koulutuksesta, työkokemuksesta ja ammattiin liittyvästä muusta toiminnasta. Erityispätevyys syntyy koulutuksen kautta saadusta tiedollisesta ja taidollisesta osaamisesta, joka syvenee työtä tehdessä. Erityispätevyyteen liittyy kliinisen osaamisen ja oman alan teoreettisen tiedon hallinnan lisäksi vahvaa näyttöä oman erikoisalan kehittäjänä, tiedon välittäjänä ja kouluttajana toimimisesta. (Johansson, 2013).

4 2. HAETTAVAT ERITYISPÄTEVYYDET Jäsentutkimuksen tuloksien (Johansson, 2013) mukaan jäsenistö näki tärkeimpänä terveydenhoitajan erityispätevyytenä lasten, nuorten ja perheiden terveyden edistämisen. Seuraavaksi merkittävimpiä olivat psykososiaalisen terveyden edistäminen ja mielenterveys, avoterveydenhuollon erityispätevyys (sis. kansantautien ehkäisy), seksuaaliterveyden edistäminen, ikääntyneiden terveyden edistäminen, työikäisen terveyden edistäminen, terveyden edistämisen johtaminen, sekä terveyden edistämisen menetelmät. Jäsenkyselyn tulosten, työryhmätyöskentelyn sekä monien mm. terveydenhoitajien opettajaverkostolta saatujen kommenttien pohjalta on päädytty seuraaviin terveydenhoitajan erityispätevyyksiin. Suomen Terveydenhoitajaliiton myöntämät erityispätevyydet ovat 1. lasten, nuorten ja perheiden terveyden edistäminen 2. aikuisten terveyden edistäminen 3. kansanterveyden edistäminen. joiden kautta tarkentuu terveydenhoitajan erityisosaaminen. Erityisosaaminen voi olla esim. seksuaaliterveys, imetysohjaus, rokotukset, terveyden edistämisen johtaminen, terveyden edistämisen menetelmät tai diabeteshoitotyö, riippuen hakijan erityisosaamisesta. Tavoitteena on tukea terveydenhoitajien uralla etenemismahdollisuuksia tunnustamalla heidän saavuttamansa erityisosaaminen terveyden edistämisen eri osa-alueilla.

5 3. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja hänellä tulee olla tutkinnon suorittamisen jälkeen alalta viiden (5) vuoden työkokemus, josta vähintään kolme (3) vuotta haettavalta erityispätevyysalueelta viimeisen viiden vuoden aikana. Erityispätevyys edellyttää vahvaa terveydenhoitajan työn käytännön osaamista ja teoreettista hallintaa sekä näyttöjä aktiivisesta toiminnasta tiedon hankkijana, osaamisen välittäjänä ja kehittäjänä. Jos hakija täyttää em. ehdot, hän voi hakea erityispätevyyttä 1) koulutuksen, 2) työkokemuksen ja 3) muun toiminnan näyttöjen perusteella (kuvio 1). Näyttöjä tulee olla kaikilta osa-alueilta, joskin osa-alueiden painotus voi vaihdella yksilöllisesti. Näyttöjen tulee osoittaa henkilön kehittymistä ja ansioita haettavan erityispätevyyden alueella. Näytöt arvioidaan pisteinä (p). Erityispätevyyden hyväksyminen edellyttää, että jokaisen osa-alueen minimipistemäärä täyttyy ja yhteispistemäärä on vähintään 200 p. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. Erityispätevyyden hakija voi osoittaa täyttävänsä erityispätevyyskriteerit hakemuslomakkeen ja portfolion avulla. Portfolio toimii osaamisen tunnistamisen ja arvioinnin välineenä. Siitä ilmenee erityispätevyyden kehittyminen ja päivittyminen. Portfoliossa hakija perustelee erityispätevyysalan valinnan sekä kuvaa suunnitelmansa siitä, miten hyödyntää erityisosaamista ammatissaan ja ylläpitää ja kehittää osaamistaan. Hakuohjeissa on tarkemmat ohjeet portfolion laatimisesta. Arvioinnin kohteina ovat koulutus, työkokemus, terveyden edistäminen sekä yhteiskunnallinen toiminta. Koulutuksen minimipistemäärä on 60 p, työkokemuksen 40 p ja terveyden edistämisen osalta 60 p. Yhteiskunnallisesta toiminnasta voi saada pisteitä Minimipistemäärä erityispätevyyden saamiseksi on 200 p. Erityispätevyyttä voi hakea kaksi kertaa vuodessa; maaliskuussa ja lokakuussa. Ensimmäinen hakuaika on lokakuussa Hakuajasta tiedotetaan Terveydenhoitajalehdessä ja liiton kotisivuilla ( Hakemus tehdään liiton toimistosta ja liiton wwwsivuilta saatavalla lomakkeella. Hakemukseen liitetään portfolio (liite xx) sekä kopiot niistä tutkinto-, työ- ja muista todistuksista, joita hakija haluaa liittää hakemukseensa ja joihin hän viittaa hakemuksessaan. Hakemuksen käsittely maksaa noin 100 euroa. Maksu on suoritettava etukäteen. Tosite suoritetusta maksusta liitetään hakemukseen. Ilman maksutositetta hakemusta ei käsitellä. Käsittelymaksun määrittelee liiton hallitus vuosittain. Erityispätevyys on voimassa viisi (5) vuotta. Myönnetty erityispätevyys tulee päivittää viiden (5) vuoden välein, muutoin erityispätevyyden voimassaolo lakkaa.

6 3.1. Koulutus Koulutusosion opintopisteet lasketaan terveydenhoitaja-tutkinnon jälkeen suoritetuista opinnoista. Minimipistemäärän saavuttamiseksi vaaditaan 60 op opinnot, joista vähintään 30 op tulee olla haettavan erityispätevyysalueen opintoja. Opintojen tulee liittyä haettavaan erityispätevyysalaan tai sen asiantuntijuuden kehittymiseen. Viimeksi mainittuja voivat olla esimerkiksi tiedonhakuun ja tieteellisiin tutkimusmenetelmiin liittyvät opinnot. Opintojen määrää tarkastellaan ECTS-järjestelmän mukaisesti opintopisteinä (op). Yksi opintopiste tarkoittaa 27 tuntia opiskelijan työtä. Ennen ECTS-järjestelmään siirtymistä opinnot määriteltiin opintoviikkoina (ov). Yksi opintoviikko vastaa 1,5 opintopistettä. Hakemuksessa koulutuksen laajuus ilmoitetaan koulutukseen liittyvän todistuksen mukaisesti opintopisteinä (op), opintoviikkoina (ov) tai tunteina. Neljän tunnin hyväksytty koulutus tuottaa 0,2 opintopistettä. Opintojen tulee olla virallisen koulutusjärjestelmän tarjoamia (ammattikorkeakoulu, yliopisto jne.) tai muutoin täydennys- ja lisäkoulutukseksi hyväksyttyjä koulutuksia, opintopäiviä, seminaareja, konferensseja jne. Yksittäisiä alle neljän tunnin mittaisia koulutuksia ei hyväksytä. Hakija merkitsee portfolioon jokaisen koulutuksen keston (tunnit) tai laajuuden (opintopisteet tai opintoviikot). Muista kuin erityispätevyysalueeseen liittyvistä, yksittäisistä koulutuksista hyväksytään vain viimeisen 15 vuoden aikana suoritetut opinnot. Jos koulutus on keskeinen erityispätevyyden kannalta, hyväksytään vanhempikin koulutus, jonka päivitetty osaaminen on todistuksin osoitettu. Perustutkinnon jälkeen suoritetuista terveystieteiden tai muun erityispätevyyttä tukevan tieteenalan alemmasta (180 op) ja ylemmästä ( op) korkeakoulututkinnosta sekä ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta (90 op) hyväksytään enintään 60 op sen mukaan, miten opinnot tukevat haettavan erityispätevyyden asiantuntijuutta. Arviointineuvosto päättää, mitkä opintosuoritukset hyväksytään erityispätevyysalueen opinnoiksi ja mitkä muihin asiantuntijuuteen liittyviin ja sitä kehittäviin opintoihin tai ansioihin. Tämän lisäksi ylemmän ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulututkinnon opinnäytetyöstä (aihe haettavalta erityispätevyysalueelta) luetaan hyväksi 30 opintopistettä, jos se on suoritettu viimeisen 15 vuoden aikana ja hakijalla on näyttöä tietojen päivittämisestä. Avoimessa korkeakoulussa/yliopistossa suoritetut opinnot hyväksytään saman periaatteen mukaisesti, enintään kuitenkin 60 opintopistettä. Opintojen tulee liittyä erityispätevyysalueeseen Työkokemus Hakijalta edellytetään vähintään 5 vuoden työkokemus perustutkinnon jälkeen, josta vähintään kolme vuotta on oltava haettavalta erityispätevyysalueelta. Tämä tuottaa erityispätevyyden edellyttämän minimipistemäärän eli 40 pistettä. Lisäpisteitä annetaan työkokemuksesta erityispätevyysalueella, joka ylittää minimivaatimukset. Yhden vuoden lisätyökokemus, josta on näytöt erityispätevyysalueen tehtävistä, tuottaa 10 pistettä. Työkokemuksesta voi saada enintään 100 pistettä.

7 Työkokemus lasketaan muuntopisteinä kokopäivätyön mukaan (1 vuosi = 10 pistettä). Kokopäivätyöksi lasketaan vähintään 6 tuntia/päivä (30 tuntia/viikko). Mikäli työ on ollut osaaikaista tai tuntityötä, se tulee mainita hakemuksessa. Tällöin osa-aika- tai tuntityö muunnetaan esimerkin (liitteessä) mukaan kokopäivätyöksi. Mikäli hakija ei ole ollut työssä hakemallaan erityispätevyysalueella viimeisen viiden vuoden aikana, hakijalla on oltava näyttöä erityispätevyysalueen osaamisensa. Näytön laajuuden arvioi arviointiryhmä. Työsuhteessa olevalta hakijalta edellytetään esimiehen allekirjoittama työnkuvaus. Kuvauksen tulee sisältää arviointi hakijan työelämävalmiuksista, mm. oppimisvalmiudet, kommunikointi- ja vuorovaikutustaidot, kansainvälisyys, ongelmanratkaisutaito sekä oman työn suunnittelu ja kehittäminen (mukaellen Ruohotie 2004), erityispätevyysalan osaamisesta ja selvitys siitä, miten hakija on kehittänyt työtään. Myös yrittäjiltä edellytetään vastaavanlainen arviointi. Yrittäjän arvioivan työnkuvauksen hyväksyjänä voi toimia asiantuntijasuosittaja. Lisäksi yrittäjän tulee toimittaa selvitys työpanoksen määrästä. Arvioivan työnkuvauksen tukena voi käyttää erilaisia palautteita, joita hakija tai hänen työyksikkönsä on kerännyt. Hakemuksesta tulee käydä myös ilmi, miten saatua palautetta on hyödynnetty työn ja palvelujen kehittämisessä Terveyden edistäminen Terveyden edistämisen osa-alue (minimi 60 p) koostuu näytöistä terveyden edistämisen tiedon välittäjänä, erityispätevyysalueen asiantuntijana sekä kehittäjänä ja/tai tutkijana. Hakijan tulee osoittaa, että hän on toiminut alueellisissa, valtakunnallisissa ja/tai kansainvälisissä verkostoissa erityispätevyysalueen asiantuntijana. Jokaisesta terveyden edistämisen kolmesta osiosta, julkaisutoiminta, erityispätevyysalueen asiantuntijuus sekä kehittämis- ja tutkimustoiminta, tulee hakijalla olla vähintään yksi osa näyttönä, (minimi 5p), jolloin terveyden edistämisen minimi täyttyy. Hakija esittää terveyden edistämisen osuuden portfoliossaan. Seuraavassa on lueteltu esimerkkejä hyväksyttävästä terveyden edistämisen näytöstä viitteellisine pisteineen Julkaisutoiminta - terveyskasvatusmateriaalin (myös sähköinen) tuottaminen (1-3 p/tuotettu esite tms.) - oppaat, painettuna tai sähköisessä muodossa, 3 p - ammatilliset kirjat: 20 p, jos ensimmäisenä kirjoittajana, 3 p/kappale usean kirjoittajan kirjassa - yleishyödylliset alan kirjat: 10 p, jos ensimmäisenä kirjoittajana, 2 p/kappale usean kirjoittajan kirjassa

8 - erikoisalan ammatillinen lehtiartikkeli: 3 p/artikkeli, jos ensimmäinen kirjoittaja, 1 p, jos yhtenä kirjoittajana usean kirjoittajan artikkelissa - erikoisalan tieteellinen lehtiartikkeli: 6 p, jos ensimmäinen kirjoittaja, 1 p, jos yhtenä kirjoittajana usean kirjoittajan artikkelissa - ammatillisen lehden toimituskunnassa toimiminen: 1-8p - tutkimustulosten raportointi ja suullinen kongressiesitys, 3-6 p - tutkimus- ja kehittämistulosten esittäminen ammatillisissa (3p) tai tieteellisissä (6p) koulutuksissa (tutkimustulokset, jotka tuottanut tai osallistunut tuottamiseen) - tutkimusposteri, 3 p - terveydenhoitotyön opinnäytetyön ohjaamiseen osallistuminen (1p/valmistunut työ, max 3p/vuosi) - väestö-/asiakasryhmätason tiedotus ja viestintä 1-6p Kaikesta julkaisutoiminnasta tulee mainita lähdetiedot. Julkaisutoiminnaksi hyväksyttävien artikkeleiden tulee olla julkaistu ammatillisessa tai tieteellisessä lehdessä, jotka ovat yleisesti saatavissa. Hyväksytyistä mutta vielä julkaisemattomista lehtiartikkeleista tulee hakemuksen liitteenä olla hyväksymiskirje Erityispätevyysalueen asiantuntijuus - yksilö- ja perheneuvonta ja ohjaus (1-6p) - asiakas- tai työyhteisökonsultointi, mentorointi ym. (1-6p) - ryhmä- tai verkostotyömenetelmien suunnittelu, kehittäminen ja toteuttaminen (1 p=27 tunnin työpanos) - yhteisötason (mm. koulu-, työ-, asumis-) työmenetelmien suunnittelu, kehittäminen ja toteuttaminen (1 p=27 tunnin työpanos) - muu terveyden edistämisen menetelmien suunnittelu ja soveltaminen - luentojen ja koulutusten pitäminen haettavalta erityisosaamisalueelta, 1 p min esitys äidinkielellä, 2 p min esitys vieraalla kielellä Samansisältöisestä toistuvasta toiminnasta annetaan pisteet vain kerran. Työnkuvaan luonnollisesti liittyvää neuvontaa ja ohjausta ei hyväksytä erityispätevyysalueen asiantuntijatoimintaan. Yhteistyössä tapahtuvasta asiantuntijatoiminnasta arvioidaan hakijan työn osuus Kehittämis- ja tutkimustoiminta - tutkimuksiin/kehittämistyöhön osallistuminen omalla erikoisalueella, selvitys omasta roolista (1 p=27 tunnin työpanos, max 20 p) - tutkimusten/kehittämistyön organisoiminen ja uuden tiedon tuottaminen käytännön työn kriittisen arvioinnin pohjalta (1p=27 tunnin työpanos, max 20p) - terveysalan kehittämishankkeissa toimiminen, selvitys omasta roolista (1p=27 tunnin työpanos, max 10p)

9 - erikoispätevyysalueen strategioiden tuottaminen, selvitys omasta roolista ((1p=27 tunnin työpanos, max 10p) - erityispätevyysalueen luottamustehtävissä alueellisesti (2p/vuosi), kansallisesti (4 p/vuosi) tai kansainvälisesti (6 p/vuosi), max 20 p Kehittämistoiminnan sisältö- ja lähdetiedot tulee olla hakemuksen liitteenä. Hakijan tulee esittää selvitys omasta osuudestaan ja ajankäytöstä kehittämistoiminnassa todistuksineen. Hankesuunnitelma tai raportti tulee olla hakemuksen liitteenä Yhteiskunnallinen toiminta (1-20p, riippuen toiminnan luonteesta ja kestosta) - jäsenyys kunnallisissa toimielimissä - järjestötoiminta - muu toiminta 4. ERITYISPÄTEVYYDEN MYÖNTÄMINEN Suomen Terveydenhoitajaliiton liittohallituksen nimeämä arviointineuvosto koostuu kuudesta (6) asiantuntijajäsenestä, jotka edustavat käytännön työelämän, koulutuksen, kehittämistyön ja tieteellisen tutkimuksen asiantuntemusta. Liittohallitus nimeää arviointineuvoston kolmeksi (3) vuodeksi. Arviointineuvosto tarkistaa hakemukset, konsultoi ja hankkii tarvittaessa asiantuntijalausunnot sekä tekee perustellun esityksen hakemuksen hyväksymiseksi, täydentämiseksi tai hylkäämiseksi. Hakemukset arvioi aina vähintään kaksi (2) arviointineuvoston jäsentä, tarvittaessa useampi. Arvioinnissa voidaan käyttää myös arviointineuvoston ulkopuolista asiantuntijaa. Tämän jälkeen arviointineuvosto käsittelee hakemukset ja tekee päätösehdotuksen hallitukselle. Liiton hallitus vahvistaa päätökset arviointineuvoston esitysten pohjalta. Myönnetystä erityispätevyydestä annetaan todistus. Erityispätevyys lisätään terveydenhoitajanimikkeeseen, esim. terveydenhoitaja, lasten ja perheiden terveyden edistäminen, seksuaaliterveyden erityispätevyys. Todistuksessa ilmoitetaan, että todistuksen saanut henkilö on osoittanut omaavansa myönnetyn erityispätevyysalueen asiantuntemuksen. Päätöksestä lähetetään hakijalle tieto perusteluineen. Hakijalla on mahdollisuus pyytää oikaisua päätökseen Suomen Terveydenhoitajaliiton liittohallitukselta 30 päivän sisällä päätöksen tiedoksi saatuaan. Myönnetty erityispätevyys merkitään Suomen Terveydenhoitajaliiton erityispätevyysrekisteriin. Myönnetyt erityispätevyydet ovat nähtävänä Terveydenhoitajaliiton www-sivuilla ja kaksi kertaa vuodessa Terveydenhoitajalehdessä. Suostumus nimen julkaisemiseen kysytään hakulomakkeessa.

10 5. ERITYISPÄTEVYYDEN PÄIVITTÄMINEN Erityispätevyys on voimassa viisi (5) vuotta, jonka jälkeen se on päivitettävä. Arvioinnissa hyödynnetään hakijan alkuperäisessä hakemuksessa esittämää suunnitelmaa erityispätevyyden ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Erityispätevyyden päivittämisen yhteydessä hakija voi liittää hakemukseen arvion, miten osaamisen päivittämisen suunnitelma on toteutunut. Erityispätevyyden päivittäminen edellyttää näytöt kaikilta kolmelta alueelta (koulutus, työkokemus ja muu toiminta). Näyttöjä tulee olla vähintään 30 p, siten että koulutuksesta vähintään 7p, työkokemuksesta vähintään 5p ja terveyden edistämisen osa-alueelta vähintään 7p. Kaksi vuotta työssä erityispätevyysalueella viimeisen viiden vuoden aikana tuottaa 6p. Työkokemuksesta voi saada enintään 5x3p=15p. Päivittämisen maksullisuudesta liittohallitus päättää erikseen, päivittämisen hinta on alempi kuin varsinaisessa hakuprosessissa. Koulutuksen ja terveyden edistämisen osa-alueiden pisteet määräytyvät samoilla kriteereillä kuin alkuperäisessä haussa. Samoin erityispätevyyden päivittämiseen liittyen on samat muutoksenhaku-säännöt kuin alkuperäisessä hakuprosessissa.

11 LÄHTEET Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon. Koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, keskeiset opinnot ja vähimmäisopintopisteet. OPM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24 Johansson Ursula (2013): Terveydenhoitajan erityispätevyys. Käsitteen määrittely. Osa Pro gradutyötä. Itä-Suomen yliopisto. Hoitotieteen laitos. Kangas Heli (2009): Näin me sen teimme, dia-sarja. Suomen Fysioterapeuttiliitto ry. Koulutuksella osaamista asiakaskeskeisiin ja moniammatillisiin palveluihin. Ehdotukset hoitotyön toimintaohjelman pohjalta. STM:n raportteja ja muistioita 2012:7 Ruohotie Pertti (2004): Työelämän osaamistarpeet. Teoksessa J.Keskitalo (toim.) Työelämä osana insinööriopintoja. Hämeenlinna. Hämeen ammattikorkeakoulu,