Katsaus kansainväliseen ilmastopolitiikkaan. HML , Pirkko Heikinheimo VNK

Transkriptio

1 Katsaus kansainväliseen ilmastopolitiikkaan HML , Pirkko Heikinheimo VNK

2 Ilmastoriski on tunnistettu Kansainvälinen ilmastopolitiikka vahvistuu Tulevaisuuden sitoumuksia Vuoden 2050 mahdollisia näkymiä Lopuksi

3 Ilmastovaikutukset voimistuvat, kun maapallon keskilämpötila kohoaa

4 Ilmastojärjestelmä on hidas, päästöt käännettävä laskuun nopeasti

5 Päästöjen kasvu ylittää ennakkoarviot

6 Alenevan päästökehityksen skenaarioita

7 Päästöjä on mahdollista vähentää kestävälle tasolle

8 Paljon kaikesta tästä on tiedetty jo yli 20 vuotta Tutkimusta on karttunut IPCC:n perussanoma syventynyt ja vahvistunut arviointiraporteissa Tieteen ja politiikan vuorovaikutus on syventynyt Epävarmuuksia tulee olemaan aina, mutta riskikuva on vakuuttava Ilmastopolitiikka kehittyy tieteellisen tiedon varassa

9 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Ilmastosopimus: laaja sitoumus välttää vaarallinen ilmastonmuutos Teollisuusmaat: päästöt vuoden 1990 tasolle vuoteen 2000 Kehitysmaat: raportointivelvoite Kioton pöytäkirja: Teollisuusmailla vähennysvelvoite 5% vuoden 1990 tasosta kaudella Kioton mekanismeilla päästövähennyshankkeita kehitysmaissa Vuoden 2012 jälkeinen ilmastopolitiikka; neuvottelut Kööpenhaminassa 2009 Tavoitteena laajasti sitouttava sopimus

10 EU:n ilmastopolitiikka EU aktiivinen ilmastopolitiikassaan 2 asteen tavoite EU toimii neuvottelujen veturina Kioton sopimus: EU taakanjako EU päästökauppa Yhteiset politiikkatoimet Vuoden 2012 jälkeinen sopimus EU:lla 20% vähennystavoite > 30%, jos muut tulevat mukaan, osa EU:n ilmastopakettia EU aloitteellinen ehdotuksineen kohti Kööpenhaminaa Vuoteen 2050 kaavailtu 60-80% vähennys

11 Kansainvälinen ilmastopolitiikka uuden kynnyksellä (tai vähintäänkin porstuassa) Balilla (2007) käynnistyi Kööpenhaminaan (2009) tähtäävä neuvotteluprosessi Tähtäimenä Kioton jälkeinen laajapohjainen ratkaisu Sitoutuminen vaikeaa Mikä on reilu taakanjako? Neuvottelut eivät koskaan ole helppoja Usein on saatu läpimurtoja

12 Kööpenhaminan tärkeät neuvottelukysymykset Teollisuusmaiden päästövähennystavoitteet Kehitysmaiden sitoumukset Teknologian siirto Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tuki Metsänhävityksen estäminen Rahoituskysymykset kokonaisuutena Neuvottelupöydässä uusia kasvoja, uusia avauksia

13 Suomelle kahden asteen polulla 60-85% päästövähennykset Lähde: VTT

14 Ilmasto- ja energiapoliitiikka hallitusohjelmassa Ilmasto- ja energiapolitiikka vahvasti esillä hallitusohjelmassa Varsinaiset ilmastostrategiat Ilmastoasiat useissa strategisissa linjauksissa (turvallisuuspolitiikka, kehityspolitiikka, kansallinen metsäohjelma, alueidenkäytön tavoitteiden tarkistaminen jne,)

15 Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia I Pohjana EU:n ilmastopaketti 2020 linjaukset Suomen tavoitteiden saavuttamiseksi Suomi toimii osana EU:ta, yhteinen vähennystavoite on 20% vuodesta 2005 Jos saadaan kv.sopimus > 30% vähennys

16 Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia II Suomen strateginen tavoite: energian loppukulutus laskuun uusiutuvan energian osuus nousuun Päästökauppa on EU:n yhteinen Päästökaupan ulkopuolella Suomen tavoite on -16% : liikenne, lämmitys, maatalous, jätehuolto, työkoneet Energiatehokkuus!! Visio vuodelle 2050

17 Ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Esittää hallituksen linjaukset, vaikutusta yli hallituskausien Jatkaa siitä, mihin strategia päätyy 2020 Suomi osana maailmaa Laaja kestävän kehityksen viitekehys Erilaisten kehityspolkujen tarkastelua Selvitykset taustoittavat työtä Osallistava valmistelu

18 Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa tavoite: leikataan päästöjä vähintään 80 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä kansallinen päästötavoite toimii osana kansainvälistä yhteistyötä, jossa muut teollisuusmaat sitoutuvat vastaaviin tavoitteisiin nousevat taloudet rajoittavat omia päästöjään

19 Tavoitteita avainsektoreille tehostetaan rakennuskannan energiankäyttöä niin, että kulutus laskee nykytasosta vähintään 30 % vuoteen % vuoteen % vuoteen 2050 leikataan henkilöautokannan päästöjä tasolle g vuonna 2030 (CO 2 /km) g vuonna g vuonna 2050

20 Skenaarioilla haetaan vastauksia onko päästöjä mahdollista vähentää kestävälle tasolle? millaisia eri polkuja voi olla kohti vähäpäästöistä Suomea? mitä heikkouksia ja vahvuuksia on eri poluissa? millaisia toimenpiteitä tarvitaan lähitulevaisuudessa, jotta päästään oikeaan kehitykseen pitkällä aikavälillä?

21 Sidosryhmäpaneelit ja otakantaa.fi Skenaariotyö Poliittinen ohjaus Skenaarioverstaat ja kyselyt Arviointi ja johtopäätökset Skenaariot Verkkokysely Laskenta

22 13 sidosryhmäpaneelin antia: Laajasti hyväksytyt Ristiriitaiset Uudentyyppiset ideat Osallistaminen maailmankatsomukset; energian tehokäyttäjät; nuoriso- ja opiskelijajärjestöt; ammattiyhdistysliike; uuden teknologian tuottajat; palveluala; maaseutu; tutkimus; energian tuottajat; pienet ja keskisuuret yritykset: ympäristö- ja kehitysyhteistyöjärjestöt; kunnat ja alueet; hyvinvointi ja huono-osaisuus

23 (mm.) Sidosryhmäpaneelien antia rakentamisesta ja asumisesta: Ratkaisukeskeisyyttä toivotaan Monenlaista ilmastoystävällistä asumista ja rakentamista tarvitaan Joukkoliikenteen mahdollisuudet Ihmisten kulutustavat muuttuvat Pelkkä teknologia ei ratkaise Väestö ikääntyy Yhdyskuntasuunnitteluun koherenssia

24 Kaikille skenaarioille yhteistä: Suomen päästöt vähintään -80 % vuodesta 1990 päästöjä rajoitetaan maailmanlaajuisesti ilmasto lämpenee kahden asteen mukaista polkua sopeutuminen muutoksiin teknologian kehitys maailmalla ripeää energiatehokkuus parantunut olennaisesti luonnonvarjojen hyödyntämisessä uutta osaamista ja jalostusarvoa elinkeinorakenne palveluvaltaistuu edelleen kansalaisten kokema hyvinvointi on kasvanut

25 Monta polkua kohti samaa maalia

26 Sidosryhmäpaneelit ja otakantaa.fi Poliittinen ohjaus Skenaarioverstaat ja kyselyt Arviointi ja johtopäätökset Skenaariot Verkkokysely Laskenta

27 Arviointi ja johtopäätökset polkujen vertailua ja arviointia: laskennan tulokset talous, reiluus, hyvinvointi, ympäristö, riskit, hyväksyttävyys

28 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Sopeutumista tarvitaan joka tapauksella Hillintä on parasta sopeutumista Suomella tiettävästi ensimmäinen kansallinen sopeutumisstrategia Sopeutuminen osaksi toimialojen työtä Alustavat toimet määritetty Tutkimusohjelma käynnistetty Globaali näkökulma Kehitysmaissa suurimmat haasteet Sopeutuminen osa neuvottelupakettai

29 Lopuksi Selonteossa hallituksen linjaukset ja pohjaa laajaan keskusteluun Vaikuttavuutta yli hallituskausien Toimeenpanovaihe käynnistynyt; yhteistyötä mm. sidosryhmien kanssa Keskustelu ja terveiset tervetulleita

30 Kiitos

31 Paneelien antia: laajasti hyväksytyt on esitettävä myönteinen visio tulevaisuudesta ja päästöjen vähentämisestä yhdyskuntarakennetta on eheytettävä joukkoliikennettä yleensä ja raideliikennettä erityisesti tulee kehittää kansalaisten osallistumista on vahvistettava taloudellinen ohjaus on tehokas keino Suomen kannattaa olla ilmastonsuojelussa edelläkävijä

32 Paneelien antia: ristiriitaiset elinkeinorakenne on muuttunut ennenkin, uusia työpaikkoja voidaan luoda energian kulutus voi jatkaa kasvuaan, jos päästöt eivät kasva lyhytnäköiseen osaoptimointiin johtavasta kuntien kilpailusta on päästävä eroon jokaisella tulee olla yhtäläinen oikeus tuottaa päästöjä epäreilu kilpailuetu voidaan estää ilmastotulleilla

33 Paneelien antia: heikot signaalit jatkuva kasvu ja hyvinvoinnin käsite on arvioitava uudelleen ilmastonsuojelu kohtelee ihmisryhmiä eri tavoin Suomeen tarvitaan ilmastolaki ja hiilibudjetit tulevaisuudessa tulee siirtyä henkilökohtaiseen päästökauppaan eläinkunnasta peräisin olevan ruuan suosio laskee ilmastoa tulee varautua viilentämään tarvittaessa keinotekoisesti

34 Strategian ja tulevaisuusselonteon suhde ilmasto- ja energiastrategia tulevaisuusselonteko vastuutaho aikataulu aikajänne alue sisältö sektorit menetelmä TEM marraskuu ( 2050) Suomi torjunta energia ja muut päästölähteet forecasting VNK kevät 2009 (2020) 2050( 2100) + maailma + sopeutuminen ilmastoon vaikuttavat tekijät backcasting