3 / 2010 MIKÄ SINUSTA TULEE ISONA? Haastattelussa: Jarkko GRAND OLD JÄSEN TAVOITESUUNNITELMA OSANA KUNTOUTUMISTA

Transkriptio

1 3 / 2010 MIKÄ SINUSTA TULEE ISONA? Haastattelussa: Jarkko GRAND OLD JÄSEN KOKEMUKSIA TYÖNHAUSTA RISTO TUKIRANKA ry:n ASIANTUNTIJAJÄSENENÄ TAVOITESUUNNITELMA OSANA KUNTOUTUMISTA MIKÄ ON TYÖELÄMÄVALMENNUS- RYHMÄ? Eeva Syrjä: Hyvässä työyhteisössä jokainen jäsen nähdään vahvuutena.

2 Klubitalo on mielenterveyskuntoutujien ja henkilökunnan muodostama yhteisö, jossa pyritään kuntoutumaan työpainotteisen päivän avulla Klubitalolle voi tulla tutustumaan torstaisin. Ennen jäseneksi hakeutumista voi rauhassa tutustua Klubitalon toimintaan. Klubitalon aukioloajat: ma - to: pe: Klubitalo julkaisee lehteä nimeltä Sarastuksen Sanomat. Lehdessä julkaistaan Klubitalon jäsenten kirjoituksia. Lehti palvelee tiedotuskanavana kaikkia mielenterveyskuntoutujia ja yhteistyökumppaneita. Lehteä toimittaa työ- ja opintoyksikön lehtityöryhmä. Vapaudenkatu 3, Pori Puh. (02) klubitalo@tukiranka.fi 2

3 Pääkirjoitus Risto hallituksen asiantuntijajäsenenä Tavoitesuunnitelma osana kuntoutusta Kokemuksia työnhausta Siirtymätyö - mahdollisuus myös työnantajalle KUHA-projekti - ei kalastusta vaan KULT- TUURIA Jarkko Grand Old Jäsen Valokuvia Mikä on Työelämävalmennusryhmä? Klubitalolta työuralle Mikan pelikulma Sanna Koivusalon haastattelu Peliriippuvuus Päihteiden terveyshaittojen vaikutuksia 3/4 Mikan perjantaipäivä Mikä sinusta tulee isona? Ravintolayksikön ja kahvion kehittämispäivä Mikan vitsipalsta

4 PÄÄKIRJOITUS Kun klubitalo perustettiin Poriin 2002, kukaan ei oikein tiennyt mitä se toisi tullessaan. Porilaiset kuntoutujat ottivat ideologian kuitenkin hyvin ja innostuneesti vastaan ja alko ivat luoda yhdessä työntekijö iden kanssa työpainotteista päivää. Klubitalon ideologiaa omaksuttiin innolla ja standardeihin syvennyttiin. Se mikä kuitenkin tuotti eniten työtä, oli vastuun ja vapauden otto omassa kuntoutuksessa. Vapaus valita käyntipäivänsä ja työmääränsä sekä työn ja yksikön, missä tekee töitä. Havainnointi ja huomiointi omassa työskentelyssään. Teenkö liikaa vai liian vähän, uskallanko kokeilla uutta ja vaikeantuntuista työtä ja osaanko arvioida kuntoani. Ei ole ollut aina itsestään selvää, että vain mielu isalta tuntuva työ on tuottanut kuntoutumista. Ensin sitä on tietysti tarvittu, mutta rohkeus kokeilla myös vastemielestä asiaa, on voinut ylittää sisäisiä kynnyksiä, jotka ovat tuoneet vahvaa perustaa voinnin kohenemiselle. Se, mikä on ei ole tuntunut tai näyttänyt hyvältä, onkin ollut o malle kuntoutukselle tärkeää. Esim. ravintolayksikössä työskenteleminen on antanut monelle konkreettisen palkinnon. Minä, joka en osaa edes keittää kananmunia, valmistin jälkiruuan kolmellekymmenelle hengelle. Klubitalo palvelee hyvin eri olo isia ja näköisiä kuntoutujia, jotka ovat hyvin eri asteella asioissaan. Klubitalolla voi luoda vapaaehtoisesti oman näkö isen kuntoutuspolkunsa. Standardit antavat ulkoiselle puitteille rakenteen, jossa tietää missä mennään ja mitkä ovat tavoitteet. Tänä päivänä näemme, että klubitalo on tuonut mukanaan paljon hyvää. Monet ovat oven aukaisseet, löytäneet itsestä lähtevän kuntoutusreitin, löytäneet ystäviä, yhteisön, oppineet uutta, ottaneet vastuuta elämästään, kokeilleet työkokeilua, siirty mätyöpaikkoja, lähteneet töihin ja opiskelemaan tai jääneet tänne. Klubitalo on monikerroksinen, mutta se hyvä, mikä on ollut lisänä kaikessa muussa, on klubitalon inhimillisyys. Täällä on ihmisiä, ei sairauksia ja ihmiset hyväksytään. Risto ja Päivi Klubitalolta Työuralleprojektin kuulumisia Klubitalolta Työuralle-projektissa on tällä hetkellä 27 projektilaista. Projektilaiset opiskelevat eri oppilaitoksissa ammattiopistoista SAMKiin, ovat työkokeilu ja harjoittelujaksoilla sekä osa on mukana KUHA-projekin toiminnassa. 4

5 RISTO HALLITUKSEN ASIANTUNTIJAJÄSENENÄ Kuinka usein hallitus kokoontuu? Tukiranka ry:n hallitus kokoontuu kerran kuussa. Mielestäni kokoukseen huolella valmistautuminen on tärkeää. Noin viikkoa ennen hallituksen sihteeri toimittaa seuraavan kokouksen esityslistan, jonka jälkeen oma valmistautuminen voi alkaa. Viikon aikana perehdyn Klubitalon tapahtumiin ja hahmotan hallitukselle esitettävät asiat. Tämän prosessin teemme yleensä hallituksen sihteerin kanssa yhdessä. Mikä on roolisi hallituksen kokouksissa? Tukirangan hallituksessa toimii kaksi asiantuntijajäsentä. Toinen edustaa Hiittenhovin asumisyksikköä ja toinen, eli minä edustan Klubitalo Sarastusta. Asiantuntijajäsenien tarkoitus on tuoda esiin jäsenten näkökulmaa ja kokemuksia hallitukselle. Kerron puheenvuorossani jäsenkuulumisia, esimerkiksi ajankohtaisista tapahtumista. Miten viet tietoa jäsenten voinnista hallitukselle? Asiantuntijajäsen toimii väylänä jäsenistön ja hallituksen välillä. Asiantuntijajäsen on yhtälailla kaikkien jäsenten asialla, Klubitalojen ideologian mu kaisesti. Jäsenedustaja voi siis viedä tarvittaessa yksittäistenkin jäsenten kuulu misia hallitukselle. Tätä mahdollisuutta jäsenet voisivat mielestäni hyödyntää entistä tehokkaammin. Mitä hallitustyöskentely on sinulle antanut? Hallitustyöskentely on avannut näkökulmaa päätöksentekoon. Koen, että talon sisäisissä asioissa mu kana olo sekä klubikokoukset ovat antaneet hyvän pohjan hallitustyöskentelylle. Varmuutta on lisännyt jäseniltä ja työntekijöiltä saatu välitön palaute ja yhteistyö. Tämä talon sisäinen yhteistyö luo hyvän pohjan myös työskentelyyn hallituksen kanssa. Varmuus on kasvanut kokemuksen kautta. 5

6 TAVOITESUUNNITELMA OSANA KUNTOUTUMISTA "Kuntoutuminen on yksilöllinen muutosprosessi, joka etenee itse asetettujen tavoitteiden ja omien voimavarojen mukaan. Mielenterveyskuntoutuja on oman elämänsä ja oman kuntoutumisensa paras asiantuntija." lähde: tietopankki/kuntoutuminen/ KUNTOUTUMISVA LMENTAJA TUKENA Jokainen Klubitalon jäsen laatii henkilökohtaiset tavoitesuunnitelmat kuntoutumisvalmentajan kanssa. Suunnitelma koostuu usein lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteista. Yhdessä suunnitellaan pienempiä askelia joiden kautta suurempiin tavoitteisiin päästään. Suunnitelma on hyvä laatia o man kotiy ksikön kuntoutumisvalmentajan kanssa, jotta tavoitteisiin pääsyä voitaisiin hyvin tukea ja prosessin etenemistä arvio ida. Kuntoutumisvalmentajan kanssa kuntoutuja kartoittaa omia voimavaro jaan, kehittämisalueitaan, aiempaa työkokemusta sekä kiinnostuksen kohteita. Kuntoutumistarpeen lisäksi nämä osa-alueet osaltaan määrittävät suunniteltavia tavoitteita. muotoutuvat siis oman elämäntilanteen ja halun mukaisesti. Kuntoutumisvalmentaja tukee tavoitteiden teossa, mutta kuntoutuja asettaa tavoitteensa itse. Joskus omien vahvuuksien näkeminen voi olla vaikeaa, vaikka toinen näkisi sinussa paljonkin osaamista. Kuntoutumisvalmentaja voi olla suurena apuna löytämässä näitä voimavaro ja vahvuuksia. Jäsen ja kuntoutumisvalmentaja miettivät myös yhdessä miten tavoitteisiin pyrkiminen toteutuu käytännössä ja miten Klubitalon työpainotteinen päivä tukisi osaltaan tavoitteiden saavuttamista. Kuntoutumisvalmentaja voi olla selkiyttämässä näitä askelia sekä tukea realistista tavoitteiden asettamista. OSA SUUREMPAA KOKONAISUUTTA Jokaisen henkilökohtaisista tavoitteista riippuen suunnitelmaa päivitetään aina tarpeen mu kaan. Tällöin arvio idaan aiempiin tavoitteisiin pääsyä sekä suunnataan katseet jälleen tulevaisuuteen. Parhaimmillaan tavoitesuunnitelmat ovat osa kuntoutujan laajempaa kuntoutumispolkua, jossa suurempi kokonaisuus koostuu arjen pienistä askelista. OMAN ELMÄ NSÄ ASIANTUNTIJA Jokaisen elämätilanne on ainutlaatuinen joten niin myös tavoitesuunnitelmat. Jonkun suurena tavoitteena voi olla esimerkiksi jatkaa opintoja, mutta kuntoutuminen on siinä vaiheessa, että ensimmäinen pieni tavoite on päästä kolmena aamuna viikossa Klubitalolle. Jokaisella tavoitteet kirjoittanut: Kaisa 6

7 KOKEMUKSIA TYÖNHAUSTA Työnhaun ja siihen liittyvien kokemusten kautta voi hah mottaa monenlaista, ajatuksena työn merkitys nykyään monen keskuudessa on. Hankkia välinettä eli ansiota, mutta työ merkitsee joillekin yksilöille myös sisältöä arkipäivään. Työ ja sen hankkiminen on nykyisellään työlästä monessa mielessä, koskettamatta henkilön terveyttä, sosiaalista asemaa ja koulutusta. Poislukien muut terveydelliset esteet, jopa fyysisesti invalidisoituneiden henkilöiden on vaikea saavuttaa halutessaan minkäänlaista kontaktia työelämään. Joten näillä alkusanoilla, voin h iukan valottaa artikkelia. Aloittaisin työn haun vaikeudesta, joka on allekirjoittaneella noin 20 vuotta sitten paikkakunnalle muuttaneella ollut todella hankalaa. Tahtomattani olen, hakenut 10 vuotta vanhoilla t iedoilla työtä. Useampaan otteeseen, tuloksetta. Johtuen siitä, ettet ole ollut tunnettu työn tekijä tai aikaisemmat kontaktisi ovat olleet jo kauan sitten poissa eli poistuneet työmarkkinoilta. Työnhaun vaikeus myös monin kertaistuu tässä: koska oma taustani, lyhyesti mielenterveystaustan luoma stigma eli leima ei ole omiaan työn tai muun elämänkään osalta helpottamaan mitenkään elämää. Vaan tuo leima, estää useimmissa tapauksissa työn saannin tehokkaasti, lukuun ottamatta tuettua työtä tai muuta vastaavaa työkokeiluun rinnastettavaa työtä. Työn merkitys ja sen jakaantuminen eri ihmisten kesken yhä epätasaisemmin on näkynyt omassa elämässänikin. Eli luonnollisestikaan kaikkea ei voi teettää allekirjoittaneella työnä, mutta niin on myös tavallisilla ihmisillä. Tarkoitan, ettei kaikki ky kene kat keamatto maan 3- vuorotyöhön. Perustelut, jotka estävät useasti vertaisteni työn teon, ovat syrjiviä ja jokseenkin tuttuja myös itselleni. Mutta on myös totta, ettei kaikki työ ole sopivaa edes itselleni tai niille joita tunnen. Mutta työ oikein järjestettynä mahdollistaisi enemmän työhön palaavia ja tähän yhteiskuntaan integroitumista. Ja sitä kautta, saamaan omaan elämään mielekkyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta kuulumalla edes johonkin todelliseen vastuuseen asettavaan yhteisöön. Ja sen kautta kantamaan vastuunsa, niin lähimmäistä kuin kanssa ihmistä kohtaan. Se siitä sosiologiasta, oma kokemukseni on myös laajentunut sen verran. Että kaikki muutokset myös työelämässä heijastuvat meille, tänne tämän sektorin työntekoon ja sen hankkimiseen. Eli kehottaisin huomioimaan myös ne suhdanteet, tavanomaisilla työmarkkinoilla. Koska koko järjestelmä elää myös tämän puolen työmarkkinoilla eli hiukan heiko mmin pärjäävien ih misten osalta muiden mukana. Joten en omaa tilannettani pidä sen oudompana kuin muunkaan työttömänä olevan väestön. Mutta ei ole ollut aikaa toisaalta, milloin ei olisi työ ollut liian arvostettua tai aliarvostettua. Ja vaihtelut tämänkin suhteen ovat olleet kasvamaan päin. M ikä osaltaan asettaa kasvavaa tarvetta, Klub italo- ja ESRtoiminnalle. Työnhaun ei tulisi olla edellä kuvatun hankalaa. No allekirjoittanut on hitusen laittanut omia kokemu ksiaan paperille. Kirjoittanut Jari Mäkelä 7

8 SIIRTYMÄTYÖ - MAHDOLLISUUS MYÖS TYÖNANTAJALLE Stena Technoworld Oy:ssä aloitettiin ensimmäinen siirtymätyöjakso tammikuussa Klubitalo Sarastuksen jäsen tuli tekemän tiettyä työvaihetta siten, että työajaksi sovittiin neljä tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa. Siirtymätyötekijän tekemä työvaihe on osa sähkö- ja elektroniikkaro mun tietoturvallista ja ympäristöystävällistä käsittelyä. Kokemus oli onnistunut ja siirtymätyökäytäntö vakiintui. Klubitalon käytännön mukaisesti yhden jäsenen siirtymätyöjakso kestää vajaan puoli vuotta ja sen jälkeen uusi jäsen saa mahdollisuuden siirtymätyöhön. Nyt syksyllä 2009 on menossa kahdeksas siirtymätyöjakso Stenalla. Taloustilanteen seurauksena monet organisaatiot joutuvat kovaan säästökuuriin. Henkilöstön merkitys korostuu vaikeassa tilanteessa. Parhaimmillaan työyhteisössä löydetään uusia tapoja ja ratkaisuja innovatiivisen henkilöstön avulla. Hyvässä työyhteisössä jokainen jäsen nähdään vahvuutena. Jotta kaikki työt hoituvat parhaalla mahdollisella tavalla, tarv itaan erilaisia tekijöitä. Jos työyhteisössä olisi pelkästään todella sosiaalisista ja puheliasta väkeä, ku ka sitten puurtaisi rutiineja? Erilaisuutta tarvitaan ja erilaisuuden kunnioittaminen vahvistaa työyhteisön toimivuutta. Siirty mätyötä tekevä mielenterveyskuntoutuja on luonteva osa Stenan työyhteisöä. Erilainen tausta ei o le haitannut töiden sujumista. Siirtymätyöntekijällä on paikka osana Stenan tuotantoporukkaa. Klubitalo Sarastuksen tarjoama tuki on merkittävää. Stenan ei tarv itse hoitaa työhön perehdyttämistä, sillä uuden työntekijän opettaa aina Klubitalon kuntoutumisvalmentaja. Sairastapauksen sattuessa valmentaja tulee hoitamaan työn. Käytännössä on aivan ainutlaatuista, että työpanos voidaan saada 100% varmuudella kaikista maksetuista työtunneista. Stena on Pohjois-Euroopan johtava kierrätykseen ja ympäristöhuoltoon erikoistunut konserni, jolla on toimintaa yli 250 omassa toimipisteessä mm. Ruotsissa, Suomessa, Norjassa, Tanskassa, Puolassa, Venäjällä, Saksassa ja Itävallassa. Konsernin yritykset kierrättävät, käsittelevät ja jalostavat metalleja, kierrätyspaperia, elektroniikkaro mua, ongelmajätettä ja kemikaaleja. Lisäksi konserni käy teräksen, metallien ja öljyn kansainvälistä kauppaa. Eeva Syrjä Tuotantopäällikkö 8

9 Suomessa Stena tarjoaa palvelut tehokkaan kuljetusverkon ja 15 oman toimipisteen ja yli 400 vastaanottopisteen voimin. Stena Technoworld Oy on erikoistunut sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tietoturvalliseen kuljettamiseen, tuhoamiseen ja materiaalien kierrätykseen ISO sertifioidussa prosessissa. Stena Recycling Oy on erikoistunut tarjoamaan yrityksille monipuolisia kierrätysratkaisuja, kuluttajia Stena Recycling palvelee esim. autonkierrätyksessä. Eeva Syrjä Tuotantopäällikkö, Stena Technoworld Oy Tämä artikkeli julkaistu ensikerran Suomen Fountain House- Klubitalojen Rehab ry:n siirtymätyölehdessä 2010 ROMU & ROIPE Kevättempaus klubitalolla Iso luuta lakaisi Jäsenten nurkat putsasi Romua Stenan lavoille kertyi Nostellessa paikat vertyi Karttui virkistyskassa Kohta ollaan retkeä suunnittelemassa! Romunkeräys toteutettiin yhteistyössä Stena Techno worldsin kanssa Jäsenet, henkilökunta sekä heidän sukulaisensa ja tuttavansa saivat tuoda tarpeetonta romua Klubitalolle. Stenalta tuotiin koreja, joihin romut kerättiin. 9

10 KUHA-projekti - ei kalastusta, vaan KULTTUURIA Juha Kuusisto oli ideoinut jo pitkään hankkeesta, joka toteuttaisi luovaa taloutta. Hän oli saanut kipinöitä tehdessään pitkään työtä nuorison kanssa erilaisissa toimissa, mm. Mediatiimissä, Pysäkkiohjaajana ja Animaation parissa. Hankkeet olivat etupäässä taiteen ja kulttuurin harrastajille suunnattuja, mutta itse musiikkiin kohdistuvia projekteja ei ollut. Mutta musiikki on se, mistä valtaosa nuorista on todella kiinnostuneita Juha toteaa. Vuodesta 2007 hän teki töitä idean hyväksi ja vuotta myöhemmin Palmgren opiston kanssa alettiin toteuttamaan pilottia, jossa kokeilt iin t reeniryh mällä idean toimivuutta. Vuoden päästä Välkky-projektikin kiinnostui asiasta ja pian projekti sai rahoituksen. Yhdessä Välkyn ja työvoimahallinnon kanssa aloitti Juha Kuusisto tänä vuonna KUHA-projektin, jonka tavoitteena on saada työvoimahallinnon rakenteisiin soveltuva työllisyyspolku musiikin taitajille, jossa harrastus on voimavara ja nimenomaan kulttuuriharrastus. Monilla KUHA projektiin osallistuvalla on olemassa jo jo kin perusopinto. Projektissa on tällä hetkellä noin 15 henkilöä. Ohjaajina toimivat musiikkimaailman ammattilaiset; Jonttu, Kide, Rauli Viitanen, Kupari Risto ja Kauniston Ana. Projektilaiset ovat jakautuneet kahteen eri bändiin. Toinen bändi on eriko istunut esitettävään musiikkiin, jota voi tanssia ja bändi on järjestänyt jo eläkeläisille kuntohumppia. Tulevaisuudessa on tavoitteena keikkojen myynti sekä vakituiset kierro k- set päiväkodeissa sekä vanhustenlaitoksissa. Klubitalon Sarastuksen jäsenistä viisi innostui projektista ja on nyt mukana siinä. Bändissä soitetaan ja sovitetaan myös projektilaisten biisejä. Projektiin osallistuneet ovat olleet todella innoissaan. Luovuuden ja musiikin yhdistäminen omaan kuntoutukseen on lisännyt elämän mielekkyyttä. Esiintymiset ja lisäoppi musiikinsoitosta, bänditoiminnasta, laitteista, sovituksista ovat vieneet kuntoutujat maailmaan, josta moni harrastesoittaja on vain haaveillut. Touko kuussa pitäisi olla esiintyminen myös omalle Sarastuksen ja Taiteilijakodin porukalle. Muiden esiinty misten lisäksi tietysti. Kuntoutus voi olla sitä, että itse kuntoutuu soittaessaan ja samalla kohdeyleisökin esim. vanhukset kuntoutuvat Juha Kuusisto tuumii. Toivon, että tästä tulee välimarkkinoille uusi väline, joilla muusikot saadaan työllistetyksi. Ja mikäs sen mukavampaa olisikaan kaupungin työntekijänä kiertäisi päiväkoteja ja laitoksia ja saisi aikaan hyvää mieltä ja kulttuuriharrastuksen, musiikin, myös arjen keskelle. Toivotamme Juhalle ja Kuha-projektille onnea ja jäämme toiveikkaina odottamaan projektin aikaansaamia vaikutuksia. Juha Kuusisto 10

11 Jarkko Grand Old Jäsen Haastattelimme klubilla ensimmäistä klubitalokoulutuksen saanutta jäsentä, Jarkkoa. Kuinka kauan olet ollut klubilla? 5 vuotta. Tulin Klubille vuonna Viimeksi opiskellut varastonhoitajaksi, Järvenpään invalidiliiton koulutuskeskuksessa. Viimeksi o lin siirty mätöissä Stenalla elektroniikan purkutehtävissä sekä Samk:ssa toimistoapulaisena. Työ- ja opiskeluhistoriaa minulla on kymmenisen vuoden ajalta. Sairastuminen katkaisi työja opiskeluelämää. Onneksi Klubitalon kautta olen päässyt jatkamaan kuntoutumista parempaan suuntaan. Mitä klubi sinulle merkitsee? Klubi merkitsee minulle tiettyä turvaa. Päivisin on ohjelmaa ja tekemistä ja päivärytmin säilyttäminen on helpompaa. Mottosi? Mikäs kiire tässä valmiissa maailmassa. Mihin Klubitaloverkoston ja klubitalon asioihin ja tilaisuuksiin olet osallistunut? Olen osallistunut koulutuksiin mm. Klubitalon kehittämiseen valmentava 3 viikon koulutus ja viikon kestävään siirtymätyökoulutus. Molemmat olivat Helsingissä. Lisäksi olen toiminut Suo men Klubitaloverkoston hallituksen jäsenjäsenenä ja osallistunut mm. Klubitalojen synttäreihin ja seminaareihin. Mitä olet opiskellut ja missä olet ollut töissä? Jarkko siirtymätyössä Stenalla Jarkkoa haastatteli Satu 11

12 12.

13 13

14 MIKÄ ON TYÖELÄMÄVALMENNUSRYHMÄ? Työelämävalmennusryhmä kokoontui Porin Klubitalo Sarastuksessa. Ryhmä on tarkoitettu kaikille Klubitalon jäsenille, jotka ovat kiinnostuneita opiskelusta ja työelämästä. Ryh mästä saatu teoriatieto on hyvä tulevaisuutta ajatellen ja tukee Klubilla opittuja työtaitoja. Ryh mä on koettu hyödylliseksi tietopaketiksi ja antaa hyvät valmiudet esimerkiksi siirtymätöihin. Edellisen kerran ryhmä toimi syksyllä Ryhmä kokoontuu kuusi kertaa ja joka kerralla on uusi aihe. Ryhmässä käsitellään muun muassa työnelämän pelisääntöjä, omia vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita, tehdään CV eli ansioluettelo, sekä käydään tutustumassa työ- ja opiskelupaikkoihin. Aiemmilla kerroilla ryh mällä on ollut yksi vetäjä, mutta nyt eri kerroilla on eri vetäjät. Vetäjän ei ole tarkoitus luennoida, vaan saada aikaan keskustelua. Työelämävalmennusryhmän käsittelemistä aiheista on olemassa valmis runko, mutta tarkempi sisältö räätälö idään ryhmäläisten tarpeiden mukaan. Ryh mä on avoin eli sinne saa tulla kesken kaiken, mutta suositeltavaa olisi, että ryhmäläinen käy joka kerta. Tehnyt: Minna ja Kaisa Haku VALKKUun jatkuu! Valmentava ja kuntouttava koulutus (1 vuosi) mielenterveyskuntoutujille järjestetään ( Harjavallassa 15 paikkaa ja Nakkilassa 10 paikkaa. Nakkilassa enemmän kädentaitopainotteinen.) Koulutus on osallistujille maksuton. Koulutuksessa voi myös korottaa peruskoulun päättötodistuksen numero ita äid inkielessä, ATK:ssa, ruotsissa, englannissa ja matemat iikassa. Koulutuksessa voi suorittaa ensiapukurssin ja hygieniapassin. Jos olet aikuinen joka tarvitsee ohjausta ja tukea elämänhallinnassa ja arjessa sekä työ - ja opiskelumahdollisuuksien selventämisessä, ja sinulla on taustalla mielenterveysongelmasta kuntoutuminen, hae VALKKUun! Hakuaika: Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja tiedot itsestäsi osoitteeseen SATAEDU Satakunnan ammattiopisto Myllykatu 10 14

15 KLUBITALOLTA TYÖURALLE Klubitalon projekti käynnistyi viime vuoden kesäkuussa Euroopan sosiaalirahaston ja Satakunnan TE-keskuksen turvin. Rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa olevien mahdollisuuksia menestyä ja edistetään tasaarvoisuutta. On hienoa, että Tukiranka ry, joka on Klubitalon taustayhdistys, sai viideksi vuodeksi rahoituksen kehittääkseen mielenterveyskuntoutujien ammatillista kuntoutumista. Mielenterveysongelmien vuoksi työelämästä pysyvästi syrjäytyneet ovat suuri ja nuorista ih misistä koostuva ryhmä. A mmat illisen kuntoutuksen kehittämisessä mielenterveyskuntoutujille koulutusmahdollisuudet ovat tärkeässä roolissa. Suomen kuntoutusjärjestelmä on kehittynyt aikana, jo lloin mielenterveyshäiriöt eivät ole olleet merkittävin työkyvyttömyyden syy kuten nykyisessä työelämässä. Klubitalossa olevien kuntoutujien opinnot ovat usein keskeytyneet tai ne ovat jääneet kokonaan aloittamatta psyykkisen sairastumisen johdosta. Projekti on levittänyt tietoa koulutusmahdollisuuksista, edistänyt verkostoitumista ja tukenut kuntoutujia räätälöidysti. Kuntoutujat tarvitsevat erityisesti tukea jo koulutukseen hakeutuessaan ja sitä aloittaessaan. Oppilaitoksen ulkopuolinen tuki seuraa tuen piirissä olevaa opiskelijaa oppilaitoksessa, koulutuksiin liittyvissä oppimis-ja harjoittelujaksoissa, ammattiin valmistumisessa ja työelämään siirtymisessä. On tärkeää, että mielenterveyskuntoutuja pääsee kokeilemaan ja osoittamaan työkykyään oikeassa työssä. Klubitalolta Työuralle-projekti tukee työhön motivoituneen kuntoutujan mahdollisuuksia erilaisiin työkokeilu ihin ja harjo itteluih in. Tuetun työllistymisen mallissa työllistyjä vahvistaa taitojaan ja valmiu ksiaan työtehtävien avulla, työssä ollessaan. Klubitalon projekt i pyrkii vastaamaan o malta osalta yhteiskunnan haasteeseen psyykkisesti sairastuneiden palauttamiseksi takaisin työelämään. Klubitalolle on matala kynnys tulla ja ottaa yhteyttä, koska lähetettä ei tarvita. Birgitta Kause, projektipäällikkö p birgitta.kause@tukiranka.fi 15

16 Mikan pelikulma (ja vähän muutakin) Pelit: Vähän olen pelaillut viimeaikoina. Lähinnä Guitar Hero III:sta pc:llä (kyllä nyt sen saa myös pc:lle!). Kun olin pelannut kolme viikkoa, pääsin medium-vaikeusasteella pelin läpi. Chattaillu: Minulla on lähes aina tietokone päällä, sekä Messanger että Skype päällä. Myös Facebookia käytän päivittäin. On kiva kun voi jutella kavereiden kanssa kätevästi, video kuvan kanssa, reaaliajassa ja kiinteällä kk maksulla. Ohjelmointi: Innostui koodailemaan C++:lla pientä ohjelman tynkää joka mittaa sisä- ja ulkolämpötilat. tekee tiedoista listan ja lähdettää listan automaattis es ti ftp :llä web - palvelimelle. Jossa tietoja voidaan käyttää web-sivuilla. Musiikki: Tällä hetkellä kuuntelen mm.: Rage Against the Machine, NIN, Smashing Pumpkins, Primus, Josh Wink ja Richien Hawtin. Tykkään laulaa karaokea, olen käynyt usein Porin Wanhassa Mestarissa laulamassa Eppujen, Hectorin, Leevin, Juicen, Dingon ja muiden suomalaisten bändien kappaleita. Jatkosuunnitelmat: Panin paperit vetämään 6kk koulutukseen Porin Aikuiskoulutuskeskuksen tiloissa pidettävälle web-sivujen teko kurssille. Siellä opetetaan kaikkea mikä liittyy web-sivujen tekemiseen kuten kuvankäsittely, vektori-grafiikka, julkaisuohjelmat, tietokannat, SQL, aktiiviset sivustot jne. Kurssille otetaan vain 16 henkeä, joten saa pitää peukkuja että pääsen kurssille. 3D: Kävin sitten katsomassa kohu 3Delokuvan Avatarin. Se on James Cameronin (Ohjannut mm. Titan ic:n ja Terminator II:n) uusin elokuva. Katsojille jaettiin 3D lasit. Kun elokuva alkoi, melkein putosin tuolilta, niin hyvä oli 3d tunnelma että tuntui että voisi koskettaa kuvaa. Porin Promenadi keskuksen elokuva salissa on myös huippuluokan äänentoisto, joten elämys oli kokonaisuutena mahtava! Odotan innolla Tim Burtonin ohjaamaa Uutta versiota Liisa Ih memaassa elokuvasta 3d herkuin. Leffaa tähdittää Johnny Debb hulluna hatuntekijänä! Siirtymätyö: tuli 5,5 kk täyteen siirtymätöissä. Tykkäsin olla Stenalla töissä koska siellä on hyvä me-henki ja mukavat työkaverit. Jonkin verran sain säästettyä rahaa, eli en ole kaikkea tuhlannut. Rahan arvon oivaltaa parhaiten, kun joutuu itse tekemään töitä rahojen eteen. Neytiri Avatar elo kuvasta 16

17 SANNA KOIVUSALON HAASTATTELU Klubitalon jäsen Sanna opiskelee Raumalla. MIKÄ SINUSTA TULEE KUN OLET SUORITTANUT OPINNOT? - Kansainvälisen kaupan tradenomi MILLAISET URHEILUMAHDOLLI- SUUDET OVAT RAUMALLA? OLET OPISKELEMASSA RAUMALLA. MIKÄ KOULU, MIKÄ LINJA, KUINKA PITKÄ KOULUTUS? - Op iskelen Satakunnan ammattikorkeakoulussa kansainvälisen kaupan linjalla. Opiskelu kestää vähintään 4,5 vuotta. MIKÄ SAI SINUT MUUTTAMAAN PO- RISTA RAUMALLE? - Koulumatka oli raskasta kulkea, sillä Porista Raumalle tulee tunnin bussilla ja sitten vielä kävely bussiasemalta kou lulle. Oli yksinkertaisesti liian raskasta kulkea tuota väliä. KUINKA OLET VIIHTYNYT RAUMAL- LA? - Ihan hyvin olen viihtynyt ja tulevaisuudessa saatan viihtyä vielä paremmin, kun muutan hienompaan asuntoon. OLETKO SAANUT UUSIA YSTÄVIÄ? - Enpä oikeastaan. Olen kyllä tutustunut yhteen Mariaan mutta ei meitä vielä voi ystäviksi kutsua. Toivottavasti tämä t i- lanne muuttuu tulevaisuudessa =) - Täällä on tosi hieno uimahalli höyrysaunoineen ja porealtaineen! Suosittelen tulemaan vierailemaan! Lisäksi nykyisen asuntoni lähellä on kuntosali, missä on hieroja, infrapunasauna ja sitten siellä järjestetään eräänlaisia jumppia. Siellä on myös hyvä sauna, mihin voi rehkimisen jälkeen mennä rentoutumaan. OLET MUUTTAMASSA UUTEEN ASUNTOON, MINNE JA MIKSI? - Aika lähelle tämänhetkistä asuntoani. Muutan, koska nykyinen asuntoni on minulle liian iso ja vuokra liian korkea. KEVÄT ON JO PITKÄLLÄ, ONKO KE- SÄSUUNNITELMIA? - Muutto ja sisustuspuuhia uudessa asunnossani. Lisäksi olen hakenut töitä. MITÄ MUUTA HALUAISIT KERTOA KLUBILEHDEN LUKIJOILLE? - Oikein hyvää kevään jatkoa ja hyvää kesää. Kesällä tavataan klubilla, kun tulen silloin tällöin vierailemaan. Mika ja Sanna 17

18 PELIRIIPPUVUUS Täällä Suomenmaassa ihmisten asiat ovat menossa huonoon suuntaan myös tällä ikävällä sektorilla eli ei osata enää hallita omia raha-asioitaan pelaamalla erilaisia rahapelejä. Niitä tarjoaa mm. internet ja kauppojen kolikkopeliautomaatit. Peleissä on tullut kasvavaa tarjontaa joka jatkuu ja suurenee edelleen. Jotkut pelaa syystä että on pelihimoa, jotkut jännityksen hausta ja jotkut taasen kun ei ole muuta tekemistä jne.. Itse pelailen vähän ravia harrastuksenani ja en koe olevani peliriipuvainen.. Jos jotain positiivista ajattelee peliriippuvuus-asiassa noin yleisesti niin se on lähinnä se että pelejä pelaamalla tukee jonkin verran ku lttuuria ja jo itain hyvinvointi-asioihin kuuluvaa kuten meidän Klubitaloamme (kiitos RAYlle!) Tässä muutama vinkki jolla voit p itää pelihimoasi kurissa: 1. Päätä etukäteen kuinka paljon rahaa voit käyttää pelaamiseen, paljonko sinulla on varaa pelata. Ota mukaan rahaa vain sen verran kuin tarvitset ja jätä esimerkiksi pankkikortti kotiin. 2. Päätä paljonko aikaa voit käyttää pelaamiseen. Pelaaminen on ajanvietettä, ei koko elämä. 3. Vältä paikkoja, joissa on rahapelejä. 4. Muista aina, että sinulla on suurempi mahdollisuus hävitä kuin voittaa 5. Palkitse itsesi pelaamattomuudesta Peliongelmaisille on olemassa ainakin A - Klinikkasäätiön ja Sininauhasäätiön tuottama puhelinapu eli Peluuri p (puhelin apu on avoinna arkisin ja se on maksuton!) 18

19 Päihteiden terveyshaittojen vaikutuksia 3/4 LSD MATKA VIE MASENNUKSEEN LSD :n ja muiden hallusinogeenien fyysisiä vaikutuksia ovat verenpaineen kohoaminen, pupillien laajeneminen ja sydämen lyöntitiheyden nopeutuminen. Varsin nopeasti tämän jälkeen aistihavainnot ja mielialat muuttuvat dramaattisesti. Ajan, välimat kojen, painovoiman tai itsensä ja ympäristön suhteiden kokeminen vääristyvät. Käyttäjä saattaa esimerkiksi tuntea olevansa yhtä universumin kanssa tai ulkopuolella itsensä. "Pahojen matkojen" vaikutuksia ovat pahoinvointi, masentuminen, pelko, vainoharhat ja paniikki. Psykoottinen tila voi kestää muutamia päiviä tai pidempään. LSD :n ja muiden hallusinogeenien jatkuvasta, p itkäaikaisesta käytöstä ei ole todettu fyysisiä seurauksia. Psyykkisiä ongelmia voivat olla depressio ja ahdistuneisuus. HEROIINI HIDASTAA HENGITYKSEN Opiaatit, kuten morfiini ja heroiini, vaikuttavat lamaannuttavasti keskushermostoon. Välittömästi aineen ottamisen jälkeen käyttäjä kokee voimakkaan hyvän olon tunteen. Nälän ja kivun tunteet katoavat, samoin seksuaalinen halu. Usein aineen ottamiseen liittyy aluksi pahoinvointia ja rauhattomuutta. Suuremmilla annoksilla käyttäjä tuntee olonsa lämpimäksi, hänen raajansa tuntuvat raskailta ja suu kuivuu. Annosta kasvatettaessa hengitys hidastuu, pupillit muuttuvat nuppineulanpään kokoisiksi ja iho tuntuu kylmältä, nih keältä ja se sinertää. Hengityspysähdys voi johtaa kuolemaan. Yliannostuksen vaara on aina olemassa, kun huume ostetaan katukaupasta. Säännöllisten ja pitkäaikaisten käytön riskit liittyvät usein huumeen käyttötapaan. Likaiset neulat, epähygieeniset pistämistavat ja epäpuhtaat huumeet vaurioittavat elimistöä ja aiheuttavat tulehduksia. Hen kilöllä, joka käyttää yhteisneuloja, on riski sairastua virustauteihin, esimerkiksi aidsiin ja B- tai C- hepatiittiin. Heroiinin nuuskaaminen vahingoittaa nenää. Op iaattien kipua liev ittävät ominaisuudet voivat johtaa siihen, ettei käyttäjä hoida sellaisia fyysisiä oireita, jotka hoitamatto mina voivat olla kohtalokaita. Lähde :Satakunnan Kansa Terveys torstai 31. tammikuuta 2002 Kokoaja: Jari Mäkelä 19

20 MIKAN PERJANTAIPÄIVÄ KLUBITALOLLA Astun sisään Klubitaloon 8:10. Otan ilmaisen kupin kahvia ja maksan 40 senttiä voileivästä. Syön rauhassa ja juttelen muiden jäsenten kanssa. 8:30 on Työ- ja opintoyksikön työnjako. Valitsen tehtäväkseni sähköpostin luvun, eteisen maton imuroinn in, ku kkien kastelun ja kahvion kassan tehtävät. Teen voileipiä sellaiset 25 kappaletta. Panen leipiin voita, juustoa, kinkkua, paprikaa. Laitan leivät vitriiniin ja laitan hintalaput. Lasken kassan ja merkkaan tilanteen kassan seuranta vihkoon. Tasan klo 10:00 avaan kahvion. Klubilaiset tulevat jonona ostoksille ja minä naputtelen ostokset koneelle ja rahastan kahvila Pullanmurussa. Hintojen naputtelu käy minulta rutiin illa ja ostajat pääsevät kahville, ilman suurempia jonossa odotteluja. Jätän kahvion pohjakassaksi 30 ja lasken kassan. Kassa täsmäsi jo ensimmäisellä laskulla, joten otan Z-raportin, jo ka otetaan vain kerran päivässä, merkkaan kassan tilanteen vihkoon ja vien rahat laskettaviksi ja kirjattaviksi hallintoyksikköön. Sen jälkeen pääsen itse kahville. Imuroin, kastelen kukat. Neuvon hieman Wordin käytöstä kanssajäseniä. Katson sähköpostin, tänään ei mitään erikoista. Pidän kahviota auki ruokailun ajan. Ja kun muut ovat ostaneet ostoksensa, menen itsekin syömään. Noin kello 13:00 on perjantain Sarastushetki, eli kaikki kertovat vuorollaan mikä on ollut hienoa kuluneessa viikossa. Minun Sarastus-hetki oli tämä perjantai, kun sain olla kahvion kassalla ja viikonloppu alkaa. Mika Kajanus 20

21 Mikä sinusta tulee isona? Tein gallup kyselyn jäsenille ja kokosin heidän vastauksiaan seuraaviin kysymyksiin: 1. Miten olet löytänyt tiesi klubitalolle? 2. Mikä on tavoitteesi oman kuntoutumisesi suhteen? 3. Miten klubitalolla käyminen edistää kuntoutumistasi? Risto: 1. Kuulin klubitalosta Jopin kuntoutusvalmentajalta 2. Tämän hetken tavoitteena on löytää "paikka" klubitalon jälkeen 3. Klubitalolla käyminen on jo edistänyt kuntoutumistani paljon. Täällä on päässyt melkein oireettomaan tilaan. Klubitalon työt, ystävät ja ilmapiiri ovat edistäneet kuntoutumistani Kari K.: 1. Kuulin Kankaanpään kuntoutuskodissa klubitalon toiminnasta 2. Tavoitteenani on käydä klubitalolla ja tehdä töitä 3. Hallinnon työt edistävät kuntoutumistani. Täällä on mukava olla Päkä: 1. Olin hyvänmielentalolla ja jo ku jäsenistä kertoi minulle klubitalosta 2. Viihdyn kahvilassa töissä. Ehkä menen siirtymätöihin. Tavoitteenani on käydä jossakin ettei jää kotiin makaamaan. Voisin tehdä vaikka vapaaehtoistyötä 3. Työ kahvilassa on mielekästä ja motivoivaa. Saa potkaistua itsensä ylös sängystä joka aamu, kun on tekemistä. Klubille on kiva tulla! Jari M.: 1. Vuonna 2002 kuulin omahoitajan kautta klubitalosta 2. Tavoitteenani on pystyä vähentämään klubitalolla käyntejä ja siirtyä "oikeaan" työelämään 3. Klubitalolla käyminen rytmittää arkea ja helpottaa yksinoloon Mika K.: 1. Näin Harjavallan sairaalassa klubitalon esitteen 2. Tavoitteena on kuntoutua työkuntoon 3. Töitä tekemällä pysyy virkeänä. Työrytmi tuo säännöllisyyttä elämään. Työ tuo sisältöä päiviin. Jaana N. 21

22 RAVINTOLAYKSIKÖN JA KAHVION KEHITTÄMISPÄIVÄ Ravintolayksikön ja kahvila Pullan murun kehittämispäivää vietettiin isolla porukalla. Päivä alkoi Klub italolla yhteisten kuulumisten kertomisella ja päivän ohjelman läpikäynnillä. Kehittämiskeskustelussa tuli esille paljon hyviä ajatuksia ja uusia ideoita. Ravintolayksikön jäsenet olivat sitä mieltä, että yksikön ilmapiiri on hyvä ja harjaannuttaa esimerkiksi tulevaan työhön tai opiskeluun. Kahvilan toiminta on vielä suhteellisen uutta, joten esille tuli monia kehittämiskohteita. Palautetta ja kehittämisehdotuksia otetaan mielellään vastaan! Kehittämispäivän iltapäivä vietettiin Porin Puuvillassa. Ensin käytiin syömässä maittava lounas ravintola Sofiassa. Ruuan jälkeen tutustuimme Satakunnan Kansan uusiin toimitiloihin. Esittelijänä oli itse päätoimittaja Tapio Vallin. Päivän aikana keskusteltiin myös mahdollisista tulevista tutustumisretkistä eri kohteisiin. Tutustumiskohteina voisi olla Juustoportti, Palveluopiston makkaranvalmistus, Reposaaren kalaravintola, Satamaito, Annan marenkileipomo ja Paulan pidot. Kaiken kaikkiaan keh ittämispäivä oli antoisa, aurinko paistoi ja palasimme tyytyväisinä kotiin. Päivä antoi mukavaa vaihtelua arkirutiineihin. Tärkeintä on, että kehittämispäivä onnistui hyvin ja päivälle asetetut tavoitteet täyttyivät. Ravintolayksikön poppoo Porin Puuvilla Iltapäiväkahvit juotiin Cafe Solossa. Kahvin yhteydessä kuultiin esittely kahvilan toiminnasta ja sen erikoisuuksista, mm. omasta kahvipaahtimesta. Päivän päätteeksi ravintola Sofian ravintolapäällikkö kertoi A mican ravintolatoiminnasta. 22

23 MIKAN VITSIPALSTA Turkulaismies käveli kaupungilla, kun sitä vastaan tuli kenguru. Turkulainen otti kengurun mukaansa, etsi lähimmän poliisin ja kysyi: - Mitä minä teen kengurulle? Poliisi vastasi, että vie se eläintarhaan. Seuraavana päivänä mies tuli kengurun kanssa samaa poliisia vastaan ja poliisi kysyi: - Etkö vienytkään sitä eläintarhaan? Mihin turkulaismies vastasi: - Veinhän minä ja nyt vien sen elokuviin. MUIS TA NOURATTAA!!! Autoolijoolle: 1 Jos joku menöö erellä, aja ohitte. 2 Jos joku yrittää ohitte, niin älä päästä. 3 Säästä vilkkua. 4 Ku liikennevalo vaihtuu nokkas erestä vihiriästä keltaaseksi, nin kiihrytä vauhtia. Kyl sä kerkiät. 5 Ku jalankulkia tulee eressä suajatiälle, nii lisää vauhtia. Ei se sitte tuu. 6 Mutta jos se kumminki tuloo, n ii polokaase kaasu pohojaan. Ettei jää kitu mahan. 7 Ku joku h irasteloo erellä ja hakoo vaikka jotaki paikkaa, niin neuvo sille oikia osoote. Elikkä huura ohimennes sivuikkunasta, että:"mene kotios siitä!" 8 Oo varovaanen ruuhkaliikentees. Ettei kännykkäs lipsahra korvalta. 9 Ku joku yrittää sivutiältä rampp ia myären isomman tiän liikennevirtaan, niin älä tee sille tilaa. Son joku kohomo. 10 Jos taharot ajella rauhassa kaupunkilla, niin lähäreppä paanalle vaan silloon, kun kaikki muukkin tapaa liikkua. 11 Jos jonkun auto menöö rikki ja pysähtyy etees, niin töötötä ja raivoa ittekses niin kauvan, että saat syränhalvauksen. 12 Jos haluat päästä nopiaa kaupunkin lävitte, niin hommaa polokupyärä ja aja jalakakäytävällä. Siälä saa päästellä lujaa. Pyärääilijöölle: 13 Jos ajat polokupyärällä mu mman kumohon, niin verä niska kyyryhyn ja polje pakohon. Kyllä sen joku siitä korjaa. 14 Pyärääle ykssuuntaasta katua vastavirtahan. Son jännää. Jalankulukijoolle: 15 Kun polokupyärääiljä ajaa sivuuttes, niin mu rijaase sitä kyynärpäällä kyly kehen jos kukaan ei oo kattomas. 16 Viheltele ittekses, kattelet taivahalle ja oo tärkiän näköönen, ku kävelet karun ylitte päin punaasia. Tiedätkö mitä savolaismies sanoi, kun anoppi vajosi heikkoihin jäihin. - En tiedä. - Ei paljon naarata. Turkulainen oli ostamassa karjalanpiirakkaa. Myyjä kysyi: - Mites munavoi? Poika vastasi: - Kiitos hyvin. Turkulainen oli tilaamassa baarissa pyttipannua. Myyjä kysyi: - Munallako? Poika vastasi: - Kiitos, mutta maksan rahalla. Savolaisäidin ollessa teenkeittopuuhissa hänen poikansa katseli TV:tä. Hetken kuluttua äiti kysyi. - Kaadanko jo teeveen? 23

24 Osoite: Vapaudenkatu 3, Pori Puhelin: (02) S-posti: Toimintaamme tukevat: Avoinna: Ma-To: Pe: