HLJ 2015 Helsingin matkustajasatamien tavara-autoliikenne syksyllä 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HLJ 2015 Helsingin matkustajasatamien tavara-autoliikenne syksyllä 2012"

Transkriptio

1 HLJ 2015 Helsingin matkustajasatamien tavara-autoliikenne syksyllä 2012

2

3 HLJ 2015 Helsingin matkustajasatamien tavara-autoliikenne syksyllä 2012 HSL Helsingin seudun liikenne

4 HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta 6 A PL 100, HSL00520 Helsinki puhelin (09) Lisätietoja: Marko Vihervuori, Pekka Räty, Kansikuva: HSL / Heli Skippari Helsinki 2013

5 Esipuhe Tämä julkaisu sisältää syksyllä 2012 Helsingissä ja Tallinnassa tehdyn matkustajasatamien tavaraliiketutkimuksen keskeisiä tuloksia. Tutkimus on osa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2015 valmistelua ja H-TTransPlan-projektia (Helsinki Tallinn Transport & Planning Scenarios). Se on tehty yhteistyössä Helsingin ja Tallinnan satamien ja autolauttaliikettä hoitavien varustamoiden kanssa. Helsingin Satama toimi myös tutkimuksen osarahoittajana. Helsingin matkustajasatamien tavaraliikennetutkimuksesta on vastannut HSL:n Liikennetutkimukset ja -ennusteet -ryhmä. Tutkimuksen kenttätöiden suunnittelijoina toimivat liikennetutkijat Pekka Räty ja Anna Planting. Kuljettajahaastattelut teki Taloustutkimus Oy, jossa niistä vastasivat Timo Myllymäki, Pauliina Aho ja Eija Karvinen. Haastattelujen tekemiseen osallistui lisäksi 22 haastattelijaa. Liikennelaskennat suoritti Viatrack Oy ja Kalevi Nummela. Taloustutkimus toimitti haastatteluaineiston HSL:lle, jossa sitä käsitteli edellisten lisäksi tutkimusavustaja Anja Määttälä. Tutkimusraportin ja siihen liittyvät analyysit ovat laatineet Pekka Räty ja liikennetutkija Sampo Kantele.

6

7 Tiivistelmäsivu Julkaisija: HSL Helsingin seudun liikenne Tekijät: Pekka Räty, Anna Planting, Anja Määttälä, Sampo Kantele Päivämäärä Julkaisun nimi: HLJ 2015 Helsingin matkustajasatamien tavara-autoliikenne syksyllä 2012 Rahoittaja / Toimeksiantaja: HSL Helsingin seudun liikenne, Helsingin Satama Tiivistelmä: Tämä julkaisu sisältää syksyllä 2012 Helsingissä ja Tallinnassa tehdyn matkustajasatamien tavaraliiketutkimuksen keskeisiä tuloksia. Julkaisussa kuvataan myös tutkimuksen menetelmä ja päävaiheet. Tutkimuksessa haastateltiin Helsingistä Tallinnaan, Tukholmaan ja Pietariin lähtevää sekä Tallinnasta Helsinkiin suuntautuva tavara-autoliikennettä. Kansainvälisen rahtiliikenteen lisäksi Helsingissä selvitettiin myös satamassa käyvää jakelu- ja huoltoliikennettä sekä tehtiin kunkin satamanosan tavaraliikenneporteilla koko tutkimusviikon kestänyt luokitteleva liikennelaskenta. Lisäksi käytössä oli varustamoilta saadut laivavuorojen liikennetilastot eli manifestit. Liikennelaskentojen ja -tilastojen avulla aineisto laajennettiin koskemaan keskimääräistä arkipäivää satamanosittain ja varustamoittain. Pääosa tämän tutkimuksen analyyseistä ja johtopäätöksistä tehtiin laajennetusta aineistosta. Tutkimusta varten haastateltiin 1179 kuljettajaa, mikä kattaa tutkimuspäivien liikenteestä 73 %. Haastatteluja tehtiin tiistaisin ja torstaisin neljän viikon ajan, mutta liikennelaskennat osoittivat, että vilkkain päivä Helsingin satamassa oli perjantai. Tutkimuspäivinä liikennettä lähti Helsingistä enemmän tiistaina, kun vastaavasti Tallinnasta vilkkaampi päivä oli torstai. Tavaraliikenteestä suurin osa hoidetaan puoliperävaunuyhdistelmillä, joiden osuus kumpaakin tutkittuun suuntaan on noin 2/3. Kuljetusten kansallisuudesta virolaisten osuus on kumpaankin tutkittuun suuntaan yli puolet (50,4 % Helsingistä lähtevästä liikenteestä ja 59,0 % Tallinnasta Helsinkiin). Helsingissä laivatusta tavaraliikenteestä suoraan ulkomailta tulevaa transito-liikennettä on 4,2 %, ja 54,2 % tulee Suomesta muualta kuin Uudenmaan kunnista. Pääkaupunkiseudun osuus tavaraliikenteestä on 28,4 % ja muun Helsingin seudun 10,7 %. Tallinnasta Helsinkiin suuntautuvasta tavaraliikenteestä suoraan ulkomaille jatkaa 2,3 %, ja 46,4 % jatkaa Suomessa Uudenmaan ulkopuolelle. Määräpaikoista pääkaupunkiseudulla on 38,6 % ja muualla Helsingin seudulla 10,2 %. Avainsanat: satama, tavaraliikenne, määräpaikkatutkimus, liikennelaskenta Sarjan nimi ja numero: HSL:n julkaisuja 26/2013 ISSN (nid.) ISBN (nid.) ISSN (pdf) ISBN (pdf) HSL Helsingin seudun liikenne, PL 100, HSL, puhelin (09) Kieli: Suomi Sivuja: 38

8 Sammandragssida Utgivare: HRT Helsingforsregionens trafik Författare: Pekka Räty, Anna Planting, Anja Määttälä, Sampo Kantele Datum Publikationens titel: HLJ 2015 Godsbilstrafiken i Helsingfors bilfärjehamnar hösten 2012 Finansiär / Uppdragsgivare: HRT Helsingforsregionens trafik, Helsingfors hamn Sammandrag: Denna publikation innehåller de viktigaste resultaten från godstrafikundersökningen som genomfördes i bilfärjehamnarna i Helsingfors och Tallinn hösten I publikationen beskrivs också undersökningens metod och huvudfaser. I undersökningen intervjuades förare som utför godstransporter som riktas från Helsingfors till Tallinn, Stockholm och till S:t Petersburg samt från Tallinn till Helsingfors. I Helsingfors undersöktes också distributions- och servicetrafiken som besökte de olika hamndelarna. Under undersökningsveckan genomfördes trafikräkningar vid portarna för godstrafik i varje hamndel i Helsingfors. Med hjälp av trafikräkningar och rederiernas egen trafikstatistik kunde materialet utvidgas till att gälla en genomsnittlig vardag per hamndelar och rederier. Slutsatserna och analyserna i denna undersökning drogs huvudsakligen från det utvidgade materialet. För undersökningen intervjuades 1179 förare, vilket motsvarar 73% av all trafik under undersökningsdagarna. Intervjuerna gjordes på tisdagar och torsdagar under fyra veckors tid. Trafikräkningarna visar dock att den livligaste dagen i Helsingfors hamn var fredag. Under undersökningsdagarna var tisdag en mer livlig dag för avgående trafik i Helsingfors medan torsdag var en mer livlig dag för avgående trafik i Tallinn. Största delen av godstrafiken sköts med påhängsvagnar, vars andel i båda riktningarna är ca 2/3. Över hälften av transporterna i båda riktningar var av estnisk nationalitet (50,4 % av den avgående trafiken från Helsingfors och 59,0 % från Tallinn till Helsingfors). Andelen transito-trafik dvs. gods som lastas ombord på färjan i Helsingfors och som kommer utomlands ifrån är 4,2 % och 54,2 % kommer från en annan ort i Finland än Nylands kommuner. Huvudstadsregionens andel av godstrafiken är 28,4 % och 10,7 % kommer från de övriga kommunerna i Helsingforsregionen. Av den godstrafik som kommer från Tallinn till Helsingfors fortsätter 2,3 % utomlands och 46,4 % fortsätter utanför Nyland, 38,6 % går till huvudstadsregionen och 10,2 % till de övriga kommunerna i Helsingforsregionen. Nyckelord: bilfärjehamn, godstrafik, destinationsundersökning, trafikräkning Publikationsseriens titel och nummer: HRT publikationer 26/2013 ISSN (häft.) ISBN (häft.) ISSN (pdf) ISBN (pdf) HRT Helsingforsregionens trafik, PB 100, HRT, tfn. (09) Språk: Finska Sidantal:38

9 Abstract page Published by: HSL Helsinki Region Transport Author: Pekka Räty, Anna Planting, Anja Määttälä, Sampo Kantele Date of publication Title of publication: HLJ 2015 Freight traffic in the Helsinki passenger ferry ports in autumn 2012 Financed by / Commissioned by: HSL Helsinki Region Transport, Port of Helsinki Abstract: This report contains the key results of the freight traffic survey conducted in the passenger ferry ports in Helsinki and Tallinn in autumn The publication also describes the research methods used and the main phases of the survey. The survey involved interviews of drivers of vehicles transporting shipments from Helsinki to Tallinn, Stockholm and St. Petersburg, or from Tallinn to Helsinki. In Helsinki, also delivery and maintenance traffic were studied and traffic volumes of different vehicle types were counted at the freight gates in each harbor during the survey week. In addition, the statistics of shipping companies i.e. manifests were also used. The traffic volume counts and statistics were used to expand the data to represent an average weekday by harbor and by shipping company. The analyses and conclusions of the study were mainly drawn from the expanded data. In total 1,179 drivers were interviewed for the survey, which accounts for 73% of all freight traffic on the survey days. Interviews were conducted on Tuesdays and Thursdays for four weeks but the traffic volume counts showed that the busiest day in the Port of Helsinki was Friday. On the survey days, the busiest day in Helsinki was Tuesday while in Tallinn Thursday was the busiest. Most of the freight traffic is carried with semitrailer combination trucks; their share was about two thirds in both directions. As to the nationality of the shipments, over half of the shipments were Estonian in both directions (50.4% of shipments from Helsinki and 59% of shipments from Tallinn to Helsinki). In Helsinki, so called transit traffic, i.e. shipments coming directly from abroad account for 4.2% of the shipments. Shipments from Finland originating from outside Uusimaa account for 54.2% of the traffic. A total of 28.4% of the freight traffic is from the Helsinki metropolitan area and 10.7% is from the rest of the Helsinki region. With regard to freight traffic from Tallinn to Helsinki, 2.3% of the shipments continue directly to a third country, 46.4% have a destination in Finland outside Uusimaa, 38.6% go to a destination in the metropolitan area and 10.2% go elsewhere in the Helsinki region. Keywords: ferry port, freight traffic, origin-destination survey, traffic count Publication series title and number: HSL Publications 26/2013 ISSN (Print) ISBN (Print) ISSN (PDF) ISBN (PDF) Language: Finnish Pages: 38 HSL Helsinki Region Transport, PO Box 100, HSL, Tel

10

11 Sisällysluettelo 1 Johdanto Tutkimusmenetelmä Kenttätutkimuksen osat ja toteutustapa Haastatteluotos Haastatteluaineiston laajennus keskimääräiseksi arkiliikenteeksi Tutkimuksen tulokset Liikenteen määrä ja koostumus Ajoneuvojen kansallisuus Lähtö- ja määräpaikat Suomessa Kuljetuksen paino ja lastin sisältö Yhteenveto Helsingistä lähtevistä kuljetuksista... 23

12 Kuvaluettelo Kuva 1. Haastattelu Katajanokalla Kuva 2. Helsingin matkustajasatamien liikennemäärät tutkimusviikolla Kuva 3. Tavaraliikenteen määrä ja laajennus Kuva 4. Helsingin matkustajasatamiin saapuvien tavara-autojen lähtöpaikkojen jakauma Kuva 5. Tallinnasta Helsinkiin saapuvien tavara-autojen määräpaikkojen jakauma Kuva 6. Lastien painon jakauma Liiteluettelo Liite 1. Kuljettajahaastattelun kysymykset, laivaan ajava liikenne Helsingissä - H Liite 2. Kuljettajahaastattelun kysymykset, perävaunujen tuojat Helsingissä - H

13 11 1 Johdanto Vaikka Vuosaaren satama on Helsingin tavarasatama ja Muuga vastaavasti Tallinnan tavarasatama, myös Helsingin ja Tallinnan välisillä autolautoilla kulkee merkittävä määrä tavaraliikennettä. Syynä tähän on laivojen tiheä vuorotarjonta sekä järjestelyjen vaivattomuus, minkä takia pienempiä tavaraeriä saadaan kuljetettua nopeasti ulkomaisille asiakkaille. Lisäksi Helsingin ja Tallinnan seudut muodostavat nykyisin yhteisen talousalueen, mikä on lisännyt tavarankuljetusta maiden välillä. Autolauttayhtiöille tavaraliikenne on kannattavaa liiketoimintaa, mikä auttaa pitämään laivalippujen hinnat alhaisina ja sitä kautta myös matkustajavirrat suurina. Laivoilla kulkeva tavaraliikenne tekee matkustajasatamista kuitenkin seudulla myös merkittäviä logistisia solmukohtia, joilla on vaikutuksia liikenteeseen myös laajemmin. Siksi matkustajasatamat on otettava tärkeinä kohteina huomioon myös koko liikennejärjestelmätasolla. Helsingin matkustajasatamien liikennettä on tutkittu edellisen kerran vuonna 2005 (Helsingin ja Tallinnan välisen tavaraliikenteen määräpaikkatutkimus 2005, Helsingin sataman julkaisu, ei avoimesti saatavilla). Sen jälkeen liikenne on kehittynyt nopeasti mm. Viron ja muiden Baltian maiden EU-jäsenyyden myötä. Myös vuonna 2015 voimaan astuva EU:n rikkidirektiivi tulee muuttamaan Itämeren laivaliikennettä. On myös nähtävissä, että suomalaiset yritykset tulevat siirtämään logistiikkapalveluita Viroon. Helsingin seudun liikenne HSL teetti syksyllä 2012 tutkimuksen Helsingin matkustajasatamien kautta kulkevasta tavara-autoliikenteestä yhteistyössä Helsingin Sataman kanssa. Tutkimus on osa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2015 valmistelua ja H-TTransPlan-projektia (Helsinki Tallinn Transport & Planning Scenarios). Tutkimuksessa selvitettiin Helsingin ja Tallinnan autolauttasatamien tavara-autoliikenteen määriä, koostumusta ja suuntautumista. Lisäksi selvitettiin lastien painoja ja sisältöä. Helsingin ja Tallinnan välisen tavara-autoliikenteen lisäksi tutkimuksessa kerättiin vastaavaa tietoa myös Helsingistä Tukholmaan ja Pietariin autolautoilla kulkevasta tavara-autoliikenteestä sekä Helsingin matkustajasatamissa käyvästä jakelu- ja huoltoliikenteestä. Tutkimuksen erityistavoitteena oli kerätä tietoa tavara-autoliikenteen määristä, koostumuksesta ja suuntautumisesta Helsingin seudun liikenne-ennustemallin kehittämistä varten. Lisäksi tutkimus tarjoaa vertailukohdan tuleviin laivaliikenteen toimintaympäristön muutoksiin. Tutkimus suoritettiin syksyllä 2012 viikoilla Helsingin Eteläsatamassa, Katajanokan satamassa ja Länsisatamassa ja viikolla 42 Tallinnan Vanasadamissa. Kummassakin kaupungissa haasteltiin rahtiliikenteen kuljettajia ja sen lisäksi Helsingissä tehtiin huolto- ja jakeluliikenteen kuljettajien haastattelututkimus ja tavara-autojen liikennelaskennat. Huolto- ja jakeluliikennettä ei tässä raportissa kuitenkaan käsitellä. Työn tilasi ja ohjasi HSL, haastattelut teki Taloustutkimus Oy, liikennelaskennat Viatrack Oy ja analyysit on tehnyt HSL. 2 Tutkimusmenetelmä 2.1 Kenttätutkimuksen osat ja toteutustapa Matkustajasatamien tavara-autoliikenteen määräpaikkatutkimus toteutettiin haastattelemalla tutkimusaikana mahdollisimman suuri osa Helsingin ja Tallinnan matkustajasatamien raskaasta tavaraautoliikenteestä. Kuljettajahaastattelut tehtiin viikoilla Eteläsatamassa, Katajanokalla ja Län-

14 12 sisatamassa sekä Tallinnan Vanasadamissa tavaraliikenneporttien aukioloaikoina kahtena arkipäivänä, tiistaina ja torstaina. Lisäksi Helsingissä suoritettiin tutkimusviikoilla luokitteleva liikennelaskenta viitenä arkipäivänä ja viikonloppuna. Kullekin satamanosalle oli varattu oma tutkimusviikko, jonka jälkeen siirryttiin seuraavaan sataman osaan. Eteläsatama tutkittiin viikolla 39, Katajanokka viikolla 40, Länsisatama viikolla 41 ja Tallinnassa Vanasadamin A- ja D-terminaalit viikolla 42. Helsingin tutkimus kattoi kaiken tie- ja katuverkolta eri satamanosiin saapuneen tavara-autoliikenteen ja Tallinnan tutkimus vain Helsingin suuntaan lähtevään liikenteeseen. Kuljettajahaastatteluilla selvitettiin liikenteen suuntautumista sekä mitä ja kuinka painavaa tavaraa kuljetettiin. Koska rahtiliikenne on hyvin kansainvälistä, haastatteluja tehtiin usealla eri kielellä (suomi, ruotsi, englanti, saksa, venäjä, viro ja puola). Liikennelaskennoilla taas selvitettiin liikennemäärän vaihtelua viikon eri päivinä, ja sen avulla tutkimuspäivien liikenne myös suhteutettiin tutkimusviikon keskimääräiseen arkipäivän liikenteeseen. Tutkittuja liikennelajeja olivat ajo laivaan (kuljettaja kulkee kuorman mukana laivalla), perävaunun jättäjät ja noutajat (kuljettaja tuo perävaunun satamaan laivattavaksi tai noutaa perävaunun satamasta) sekä sataman ja laivojen jakelu- ja huoltoliikenne (laivaan tai satamaan tuodaan tavaraa, mutta auto tai perävaunu ei jää laivaan). Laivaan ajaneet kuljettajat haastateltiin varustamoiden lipputoimistoissa, perävaunun tuojat ja viejät sataman perävaunukentillä ja jakelu- ja huoltoliikenne niiden odottelualueilla. Liikennelaskennat tehtiin videokameratekniikalla. Laskennoissa ajoneuvot luokiteltiin kuvatulkinnan perusteella viiteen ajoneuvotyyppiin (perävaunuttomat kuorma-autot, puoliperävaunuyhdistelmät, täysperävaunuyhdistelmät, linja-autot sekä henkilö- ja pakettiautot) ja tulokset ryhmiteltiin tunnin jaksoihin. Liikennelaskennoissa ei pystytty erottelemaan laivaan ajoja, perävaunun tuojia tai viejiä tai huoltoliikennettä, joten niiden osuudet selvitettiin haastatteluissa. Lisäksi käytettiin apuna laivavuorokohtaisia liikennetilastoja eli manifesteja, joista selviää kuhunkin laivaan lastattujen kuormaautojen ja perävaunujen määrät. Liikennetilastojen avulla saatiin selvitettyä, kuinka suuri osuus laivatusta tavaraliikenteestä pystyttiin haastattelemaan. Varustamoiden toivomuksesta tässä raportissa esitetään vain liikenteen jakaumia eikä liikenteen lukumääriä julkaista. Samasta syystä raportissa rajoitutaan kuvaamaan liikenteen suuntautumista vain Suomen puolella. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin henkilökohtaisina haastatteluina satamissa etukäteen määritellyissä haastattelupaikoissa. Haastattelut tehtiin pääosin tablettitietokoneiden avulla, jolloin säästyttiin ylimääräiseltä tietojen tallennusvaiheelta. Vastaukset tallentuivat suoraan palvelimelle 3Gyhteyden avulla sekä Helsingissä että Tallinnassa. Tallinnassa oli käytössä virolaiset 3G-yhteydet. Osa haastatteluista tehtiin kuitenkin paperille. Haastattelija tallensi paperille tehdyt haastattelut tablettitietokoneelle jo satamassa sopivan tauon aikana. Haastatteluissa käytetyt lomakkeet ovat liitteissä 1 ja 2. Tablettitietokoneiden käyttäminen haastatteluissa onnistui hyvin jopa kosteissa olosuhteissa. Sää tutkimusvuorokausien aikana oli vaihteleva, rankimpien sadekuurojen aikana liikenne satamissa sattui onneksi olemaan hiljaisempaa. Sadekuurot loppuivat usein sopivasti ennen laivojen tavarakuljetusten check-in-aikoja. Lisäksi kuljettajat suhtautuivat tutkimukseen hyvin myönteisesti ja avuliaasti, jolloin sadekuurojen aikana haastatteluja saatiin tehdä kuljettajien kanssa myös ajoneuvojen hytissä.

15 13 Kuva 1. Haastattelu Katajanokalla. Haastatteluja tehtiin varustamoiden check-in-tiloissa sisällä, perävaunujen nouto- ja jättöalueilla ulkona sekä huoltoliikenteen osalta ulkona. Lipputoimistojen aukioloaikojen ja check-in-aikojen lisäksi Katajanokalla haastateltiin myös jonkin verran autoissa odottelevia kuljettajia. Laivaan ajavien kuljettajien (1-lomake, jolla kysyttiin vain kyseisen ajosuunnan matkasta) haastattelu kesti keskimääräinen 8 minuuttia, perävaunujen jättäjien/noutajien (2-lomake, jolla kysyttiin sekä saapumisen että poistumisen matkat) 2 minuuttia ja huoltoliikenteen (3-lomake, jolla kysyttiin sekä saapumisen että poistumisen matkat) 5 minuuttia. Kysymykset lomakkeella olivat hyvin suunniteltuja, vastaaminen niihin oli helppoa ja kuljettajat ymmärsivät hyvin eri kysymykset. Tämän takia haastattelujen keskeytymisiä tai kieltäytymisiä oli hyvin vähän. Tallinnassa pieni tiedonkulun katkos tutkijoiden ja varustamoiden henkilökunnan välillä aiheutti sen, että pari haastattelua jouduttiin keskeyttämään ensimmäisenä haastattelupäivänä. Harvojen kieltäytymisten ainoa syy oli kiire. Tutkimuksessa kerättiin tietoa kuljetusten lähtö- ja määräpaikoista, jotka geokoodattiin myöhemmin jatkokäsittelyä varten. Tämän tiedon keräyksessä hyödynnettiin haastattelutilanteeseen suunniteltuja karttoja, joihin oli merkitty myös pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan päätiet ja niiden tienumerot ajoreittien selvittämistä varten. Kuljettajat kertoivat haastattelijoille käyttämiensä teiden numerot ja haastattelijat tallensivat tienumerot tablettitietokoneelle. Lähtö- ja määräpaikat kysyttiin Suomessa kunnan ja ulkomailla maan tarkkuudella. Uudenmaan alueelta lähteneistä tai sinne menneistä kuljetuksista kysyttiin kuitenkin myös tarkempi lähtö- tai määräpaikan osoite tai yksilöivä paikan tai yrityksen nimi ja Viron, Ruotsin ja Venäjän osalta selvitettiin, oliko kuljetus lähtenyt tai menossa Tallinnan, Tukholman tai Pietarin alueelle vai muualle maahan. Osa kuljettajista ei haastattelutilanteessa kuitenkaan osannut tarkkaan sanoa, mihin oli kuljetusta viemässä, joten kaikilta osin lähtötai määräpaikkaa ei saatu tarkasti talteen. Saatujen osoitetietojen perusteella osoitteille määritettiin koordinaatit, jotka lisättiin HSL:lle toimitettuun dataan.

16 Haastatteluotos Helsingissä ja Tallinnassa haastateltujen ajoneuvojen yhteenlasketut lukumäärät on esitetty taulukossa 1. Liikennelaskennoissa havaitut ajoneuvomäärät ja laivavuorokohtaisten liikennetilastojen eli manifestien mukaiset ajoneuvojakaumat on esitetty myöhemmin luvussa 2. Taulukko1. Haastateltujen ajoneuvojen lukumäärät. Ajoneuvotyyppi Yhteensä Osuus (%) KAIP KAPP KAVP PP yhteensä KAIP = perävaunuton kuorma-auto, KAPP = puoliperävaunuyhdistelmä, KAVP = täysperävaunuyhdistelmä, PP = pelkkä perävaunu Tutkimuksen otos oli yhteensä 1179 haastateltua kuljettajaa. Molemmissa maissa osa haastatelluista (Helsinki=67, Tallinna=47) oli vain hakemassa perävaunua satamasta eivätkä he siten ole määräpaikkatutkimuksen osalta mielenkiinnon kohteita. Lisäksi Tallinnassa haastateltiin 50 kuljettajaa, jotka matkustivat Translandia-laivalla Vuosaaren satamaan, joka ei kuulu matkustajasatamatutkimukseen. Jäljelle jääneet haastatellut kattoivat haastattelupäivien laivaliikenteestä Helsingin osalta 75 % ja Tallinnan osalta 69 %. Kokonaisliikennemäärästä haastateltujen osuus oli 73 %. Otosta voidaan näin ollen pitää varsin edustavana. Tavaraliikenteen määräpaikkatutkimusten luotettavuus perustuu kuljettajien antamaan tietoon heidän hoitamastaan kuljetusketjun osasta. Kuljettajilla ei välttämättä ole tietoa lastin lopullisesta määränpäästä, jos kuljetus tai kuljetusyritys vaihtuu matkan aikana. On siis mahdollista, että osa tai kaikki kuljettajan ilmoittamaan määräpaikkaan matkaavasta kuormasta jatkaa matkaa eteenpäin vielä pidemmälle tai on tullut lähtöpaikkaan kauempaa. Tuloksia tulkittaessa on otettava huomioon, että Helsingissä on haastateltu Tallinnaan, Tukholmaan ja Pietariin suuntautuvaa liikennettä mutta Tukholmasta tai Pietarista Helsinkiin tulevaa liikennettä ei ole tässä tutkimuksessa haastateltu. Siten lähtevää ja tulevaa tavaraliikennettä ei voi suoraan verrata keskenään eivätkä tulokset ole haastattelusuuntien osalta symmetrisiä. Tutkimusaikana lähtöjä Helsingistä ja Tallinnasta oli seuraavasti: Taulukko 2. Haastateltujen laivavuorojen määrät. Linja Lähtöjen lukumäärä Helsinki Tallinna 21 Helsinki Tukholma 4 Helsinki Pietari 2 Tallinna Helsinki Haastatteluaineiston laajennus keskimääräiseksi arkiliikenteeksi Haastatteluaineisto laajennettiin koskemaan tutkimusviikon keskimääräistä arkipäivää kahdessa vaiheessa. Ensinnäkin todettiin, että kaikkea laivaan menevää liikennettä ei ehditty eikä voitu haas-

17 15 tatella (Laajennus M), ja toiseksi sataman antamien tietojen mukaan oletettiin, että alkuviikosta painottuu Suomesta ulkomaille suuntautuva tavaraliikenne ja loppuviikosta tavaravirrat tulevat kohti Suomea, mikä näkyy mm. siinä, että eri viikonpäivinä liikennemäärät ovat erilaiset (Laajennus L). Haastattelut suhteutettiin varustamojen liikennemanifesteissa ilmoitettuihin ajoneuvomääriin haastattelu-/lähtöpäivän, varustamon (yhtiö) ja ajoneuvotyypin (tyyppi) mukaan. Manifestien osalta ajoneuvojen jako perävaunuttomiin kuorma-autoihin ja puoli- ja täysperävaunuyhdistelmiin on päätelty niille varattujen kaistapituuksien mukaan: LaajM tyyppi satamanosa, yhtiö, päivä tyyppi satamanosa, yhtiö, tyyppi satamanosa, yhtiö, päivä haastattelut päivä (1) manifesti Helsingin satamanosissa suoritetun liikennelaskennan mukaan haastatteluaineisto suhteutettiin lisäksi tutkimusviikon keskimääräiseen arkipäivään. Molemmille haastattelupäiville laskettiin ajoneuvotyypeittäin poikkeamaa keskiarvosta kuvaava suhdeluku satamakohtaisesta liikennelaskentojen arkipäivien keskiarvosta. Liikennelaskennassa perävaunuja jättäneet kuljetukset eivät erotu, joten puoliperävaunullisille rekoille ja laivassa kuljetetuille puoliperävaunuille käytettiin samaa kerrointa. Tallinnan osalta laajennuskertoimena käytettiin oletuksena Länsisataman kertoimia käänteisenä siten, että tiistain ja torstain kertoimet on vaihdettu. liikennelaskenta( tyyppi) satamanosa, päivä LaajL tyyppi satamanosa, päivä (2) perjantai liikennelaskenta( tyyppi) satamanosa /5 i maantai Varsinainen tutkimusaineiston laajennus tehtiin yhdistämällä edelliset kertoimet seuraavasti: Laajennus LaajL tyyppi satamanosa, LaajM tyyppi satamanosa, 2 (3) satamanosa, päivä yhtiö, päivä yhtiö, päivä Kertoimien tulon jakaminen kahdella skaalaa laajennuksen koskemaan yhtä arkipäivää. Aineiston puutteellisuuksista tai ristiriitaisuuksista johtuen laajennusta ei voitu tehdä aivan kaikille havainnoille. Liikennelaskentoihin perustuvista kertoimista johtuen laajennetut havainnot eivät summaudu täsmälleen manifesteissa ilmoitettuihin ajoneuvomääriin, mutta poikkeamat eivät ole merkittäviä.

18 16 3 Tutkimuksen tulokset 3.1 Liikenteen määrä ja koostumus Kuvassa 2 on esitetty yhdistettynä Helsingin satamanosien liikennelaskentojen tulokset. Haastattelupäivistä tiistai on kokonaisliikennemäärissä hieman yli keskimääräisen arkipäivän tason ja torstai on keskimääräisen arkipäivän tasolla. Vilkkain päivä liikennelaskentojen perusteella on perjantai KAVP KAPP KAIP Sisältää kaiken satamaan saapuvan liikenteen KAIP = perävaunuton kuorma-auto, KAPP = puoliperävaunuyhdistelmä, KAVP = täysperävaunuyhdistelmä Kuva 2. Helsingin matkustajasatamien liikennemäärät tutkimusviikolla. Laivaan mennyt raskas liikenne ja haastatteluaineiston keskimääräiseen arkipäivään laajennetut lukumäärät ajoneuvotyypeittäin on esitetty kuvassa 3. Helsingistä lähtee hieman enemmän raskasta tavaraliikettä tiistaisin kuin torstaisin ja Tallinnasta torstain liikenne on hieman vilkkaampaa. Kuvasta 3 voidaan päätellä, että laajennettu aineisto kuvaa hyvin tutkimusviikkojen keskimääräistä tavaraliikennettä.

19 PP KAVP KAPP KAIP Helsinki (laajennettu) Helsinki (tiistai) Helsinki (torstai) Tallinna (laajennettu) Tallinna (tiistai) Tallinna (torstai) Sisältää Helsingissä Tallinnan, Tukholman ja Pietarin suuntaan lähtevän liikenteen ja Tallinnassa Helsingin suuntaan lähtevän liikenteen. KAIP = perävaunuton kuorma-auto, KAPP = puoliperävaunuyhdistelmä, KAVP = täysperävaunuyhdistelmä, PP = pelkkä perävaunu Kuva 3. Tavaraliikenteen määrä ja laajennus. Taulukossa 3 on esitetty laajennetut ajoneuvojen määrät ajoneuvolajeittain sekä Helsingissä että Tallinnassa. Yleisin ajoneuvotyyppi tutkitussa tavaraliikenteessä on puoliperävaunuyhdistelmä (Helsingissä 63,3 %, Tallinnassa 69,9 %). Ilman vetoautoa matkaavia perävaunuja on Helsingistä 13,8 % ja Tallinnasta 9,6 %. Täysiperävaunuyhdistelmien osuus ajoneuvoista on pienin (Helsingissä 7,7 % ja Tallinnassa 5,5 %). Taulukko 3. Ajoneuvotyyppijakauma Helsingissä ja Tallinnassa. Helsinki Tallinna, Tukholma, Tallinna Helsinki (%) Ajoneuvotyyppi Pietari (%) KAIP 15,2 15,0 KAPP 63,3 69,9 KAVP 7,7 5,5 PP 13,8 9,6 KAIP = perävaunuton kuorma-auto, KAPP = puoliperävaunuyhdistelmä, KAVP = täysperävaunuyhdistelmä, PP = pelkkä perävaunu Helsingistä lähtevän tavaraliikenteen ajoneuvojakauma on erilainen riippuen siitä, tarkastellaanko Tallinnaan tai Tukholmaan menevää liikennettä (taulukko 4).

20 18 Taulukko 4. Helsingistä Tukholmaan ja Tallinnaan lähtevien tavara-autojen ajoneuvotyyppijakauma. Ajoneuvotyyppi Tukholmaan (%) Tallinnaan (%) KAIP 11,5 15,8 KAPP 26,7 70,4 KAVP 16,6 6,3 PP 45,2 7,5 KAIP = perävaunuton kuorma-auto, KAPP = puoliperävaunuyhdistelmä, KAVP = täysperävaunuyhdistelmä, PP = pelkkä perävaunu Tukholmaan menevässä tavaraliikenteessä ilman vetoautoa menevien perävaunujen osuus korostuu (45,2 %), ja myös täysperävaunujen suhteellinen osuus on suurempi Tukholmaan menevissä (16,6 %) kuin Tallinnaan menevissä laivoissa (6,3 %). Tallinnaan menevistä ajoneuvoista valtaosa (70,4 %) on puoliperävaunuyhdistelmiä. 3.2 Ajoneuvojen kansallisuus Haastatteluissa kysyttiin sekä ajoneuvon että perävaunun kansallisuus, jos kuljettajalla oli siitä tieto, poikkeuksena perävaunun jättäjät ja noutajat, joilta sitä ei kysytty. Taulukossa 5 on esitetty ajoneuvojen ja perävaunujen kansallisuus satamittain. Taulukko 5. Ajoneuvojen kansallisuus. Kansallisuus Vetoautot ja perävaunuttomat kuorma-autot Helsinki Tallinna, Tallinna Helsinki (%) Tukholma,Pietari (%) Helsinki Tallinna, Tukholma,Pietari (perävaunut) (%) Perävaunut Viro 50,4 59,0 9,0 11,9 Puola 21,0 20,8 1,7 Suomi 11,0 6,2 49,4 67,0 Latvia 5,7 6,4 4,7 5,2 Tšekki 2,4 1,6 1,7 Ruotsi 2,0 3,3 5,7 Liettua 1,3 3,0 1,7 Bulgaria 1,1 0,3 Slovakia 1,0 1,3 1,8 Venäjä 0,7 0,8 Alankomaat 0,6 4,7 7,8 Saksa 0,6 2,1 Romania 0,5 Serbia 0,4 0,2 Unkari 0,3 0,5 Ranska 0,3 Espanja 0,2 Turkki 0,2 Italia 0,1 Tanska 0,1 19,9 2,5 Ukraina 0,1 Ei tiedossa (N=73) (N=35) Tallinna Helsinki (perävaunut) (%) Jos perävaunun kansallisuus on eri kuin vetoauton, vetoauton kansallisuus sisältyy vetoautot ja perävaunuttomat kuorma-autot - sarakkeeseen ja perävaunun kansallisuus perävaunut-sarakkeeseen.

21 19 Molemmissa haastattelusatamissa virolaisella kalustolla ajetun liikenteen osuus on yli 50 %. Puolalaisella kalustolla ajetut kuljetukset ovat toiseksi yleisimpiä noin 20 % osuudella. Suomalaisella kalustolla tavaraliikenteestä kulkee Helsingistä 11 % ja Tallinnasta 6,2 %. Suomalaisten perävaunujen osuus on suurin sellaisissa tapauksissa, joissa vetoauto on eri kansallisuutta. 3.3 Lähtö- ja määräpaikat Suomessa Kuvassa 4 on esitetty kuljetusten lähtöpaikat Suomessa. Pääkaupunkiseutu ja muu Helsingin seutu edustavat hieman vajaata puolta (39,1 %) liikenteestä ja 54,2 % liikenteestä tulee muualta Suomesta. Ulkomailta suoraan tulevaa transito-liikennettä on 4,2 % Helsingistä lähtevästä liikenteestä. Tässä luokka Muut Uudenmaan maakunnan kunnat sisältää HSL:n liikennemallissa olevat Uudenmaan maakunnan itä- ja länsiosat sekä Riihimäen seutukunnan kunnat Riihimäki, Loppi ja Hausjärvi. Muu Suomi kattaa Uudenmaan maakunnan ja Riihimäen seutukunnan ulkopuolella sijaitsevat kunnat. Kuva 4. Helsingin matkustajasatamiin saapuvien tavara-autojen lähtöpaikkojen jakauma. Tallinnasta Helsinkiin päin tulevan liikenteen määräpaikkojen jakauma eroaa edellisestä lähinnä pääkaupunkiseudun seudun suurempana ja muun Suomen pienempänä osuutena. Ulkomaille suoraan jatkavan transito-liikenteen osuus on 2,3 % (kuva 5).

HLJ 2015 Helsingin matkustajasatamien tavara-autoliikenne syksyllä 2012

HLJ 2015 Helsingin matkustajasatamien tavara-autoliikenne syksyllä 2012 26 2013 HLJ 2015 Helsingin matkustajasatamien tavara-autoliikenne syksyllä 2012 HLJ 2015 Helsingin matkustajasatamien tavara-autoliikenne syksyllä 2012 HSL Helsingin seudun liikenne HSL Helsingin seudun

Lisätiedot

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla / Pekka Räty Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tavaraliikenteen tutkimukset osana HLJ 2015:tä HSL ylläpitää Helsingin seudun liikenne-ennustemallia

Lisätiedot

Alustavia tuloksia tavaraautoliikenteen. Helsingin seudulla. 3.4.2014 / Pekka Räty (tarkennettu hieman seminaarin jälkeen)

Alustavia tuloksia tavaraautoliikenteen. Helsingin seudulla. 3.4.2014 / Pekka Räty (tarkennettu hieman seminaarin jälkeen) Alustavia tuloksia tavaraautoliikenteen tutkimuksista Helsingin seudulla 3.4.2014 / Pekka Räty (tarkennettu hieman seminaarin jälkeen) Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Paikkatietotarkasteluja Raskas

Lisätiedot

Tavaraliikenne HLJ 2015:n valmistelussa. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Tavaraliikenne HLJ 2015:n valmistelussa. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tavaraliikenne HLJ 2015:n valmistelussa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Mikä on HLJ? Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ) on seudullisen liikennepolitiikan tahtotila. Tavoitteena

Lisätiedot

LOUNAISEN SUOMEN PÄÄSATAMIEN TAVARALIIKENTEEN JAKAUTUMINEN VÄYLÄKOHTAISESTI

LOUNAISEN SUOMEN PÄÄSATAMIEN TAVARALIIKENTEEN JAKAUTUMINEN VÄYLÄKOHTAISESTI TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA PUBLICATIONS FROM THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU B 132 / 2006 LOUNAISEN SUOMEN PÄÄSATAMIEN TAVARALIIKENTEEN

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Oikeusministeriö, Helsinki 2014 25.3.2014 Julkaisun

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen maatalouden kannattavuusnäkymät

Kaakkois-Suomen maatalouden kannattavuusnäkymät Kaakkois-Suomen maatalouden kannattavuusnäkymät Arto Latukka MTT Taloustutkimus Maatalouden tulevaisuus Kaakkois-Suomessa Anjalan maatalousoppilaitos 7.12.2010 Taloudelliset toimintaedellytykset MAKSUVALMIUS

Lisätiedot

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Matkustus kuukausi sekä matkan pituuden (km) jakautuma kuukausille kaikki alle 2000 2001-4000 4001-6000 6001-8000 yli 8000 toukokuu 16 17 29 28 20 6 kesäkuu 41 20

Lisätiedot

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

LIITE C KULJETUS HENKILÖITÄ KULJETTAVASSA AJONEUVOSSA, MAASTOSSA JA MOOTTORIKELKKAILUREITILLÄ

LIITE C KULJETUS HENKILÖITÄ KULJETTAVASSA AJONEUVOSSA, MAASTOSSA JA MOOTTORIKELKKAILUREITILLÄ 300 000 LIITE C 2453 KULJETUS HENKILÖITÄ KULJETTAVASSA AJONEUVOSSA, MAASTOSSA JA MOOTTORIKELKKAILUREITILLÄ Soveltamisala 300 001 (1) Vaarallisten aineiden kuljetus henkilöitä kuljettavissa ajoneuvoissa,

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Oikeusministeriö, Helsinki 2013 18.4.2013 Julkaisun

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Raskaiden ajoneuvojen elinkaaren hallinta

Raskaiden ajoneuvojen elinkaaren hallinta Raskaiden ajoneuvojen elinkaaren hallinta Rami Wahlsten Turun ammattikorkeakoulu rami.wahlsten@turkuamk.fi Turun ammattikorkeakoulu Tutkintoon johtava koulutus: n. 9200 opiskelijaa Noin 1900 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2013 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2013, huhtikuu 40 Kuluttajien odotukset työttömyydestä ja työttömyysasteen vuosimuutos 2000-2013 Saldoluku

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

TAVARANKULJETUSTILASTO 2010 Yksityinen ja luvanvarainen liikenne

TAVARANKULJETUSTILASTO 2010 Yksityinen ja luvanvarainen liikenne TAVARANKULJETUSTILASTO 2010 Yksityinen ja luvanvarainen liikenne Liikenne ja matkailu 00022 TILASTOKESKUS Nimi Lähiosoite Postinumero, Postitoimipaikka Rekisterinumero Merkki ja malli Akselien lukumäärä

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 7.2.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2012

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2012 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2012 Ensirekisteröinnit ajoneuvolajeittain Muutos Osuus 01/2012 01/2011 (%) (%) Henkilöautot yhteensä 14 263 13 788 3,4 89,9 joista matkailuautoja 105 87 20,7 0,7 joista

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2009

Moottoriajoneuvokanta 2009 Liikenne ja matkailu 2010 Moottoriajoneuvokanta 2009 Ajoneuvokanta kasvoi 3,6 prosenttia vuonna 2009 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2009 päättyessä 5 128 067 ajoneuvoa, joista autoja oli 3 246 414. Autojen

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 3/2015 1.4.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2015

Ensirekisteröinnit 3/2015 1.4.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2015 Ensirekisteröinnit 3/2015 1.4.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2015 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 03/2015 03/2014 (%) (%) 1-03/2015 1-03/2014 (%) Henkilöautot yhteensä 11 097 9 626 15,3

Lisätiedot

Kauppatori - Suomenlinna

Kauppatori - Suomenlinna 12.8.-15.9.2013 & 30.4.-15.6.2014 8 20 50 8 00 40 9 20 40 9 10 40 10-11 00 20 40 10-11 00 20 40 1 20 1 20 13-14 00 20 40 13-14 00 20 40 15 00 20 15 00 20 50 16-18 00 20 40 16 20 40 19 00 20 17-18 00 20

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2014

Moottoriajoneuvokanta 2014 Liikenne ja matkailu 2015 Moottoriajoneuvokanta 2014 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2014 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2014 päättyessä 6 014 610 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 043 523 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2013

Moottoriajoneuvokanta 2013 Liikenne ja matkailu 2014 Moottoriajoneuvokanta 2013 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2013 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2013 päättyessä 5 862 216 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 4 993 740 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT JOULUKUU 2009

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT JOULUKUU 2009 ENSIREKISTERÖINNIT 12/09 1(12) 5.1.2010 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 8/2015 1.9.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT ELOKUU 2015

Ensirekisteröinnit 8/2015 1.9.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT ELOKUU 2015 Ensirekisteröinnit 8/2015 1.9.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT ELOKUU 2015 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 08/2015 08/2014 (%) (%) 1-08/2015 1-08/2014 (%) Henkilöautot yhteensä 8 402 7 525 11,7 86,4

Lisätiedot

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Tulli Tilastointi Tilastojohtaja Timo Koskimäki Toimiala Online-seminaari 12.10.2011 Sisällys: Ulkomaankauppa maakunnittain tilasto

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2011

Moottoriajoneuvokanta 2011 Liikenne ja matkailu 2012 Moottoriajoneuvokanta 2011 Ajoneuvokanta kasvoi 3,9 prosenttia vuonna 2011 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2011 päättyessä 5 539 322 ajoneuvoa, joista autoja oli 3 494 357. Autojen

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 1/2015 2.2.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2015

Ensirekisteröinnit 1/2015 2.2.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2015 Ensirekisteröinnit 1/2015 2.2.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2015 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus 01/2015 01/2014 (%) (%) Henkilöautot yhteensä 10 267 12 697-19,1 89,4 joista matkailuautoja 58

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 5/2015 1.6.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2015

Ensirekisteröinnit 5/2015 1.6.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2015 Ensirekisteröinnit 5/2015 1.6.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2015 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 05/2015 05/2014 (%) (%) 1-05/2015 1-05/2014 (%) Henkilöautot yhteensä 9 114 10 114-9,9

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina

Lisätiedot

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014 Taloussanomat ipad profiilitutkimus Helmikuu 2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimus on toteutettu InterQuestin SPOT Internet-tutkimuksella, jossa vastaajat kutsutaan kyselyyn satunnaisotannalla suoraan tutkittavalta

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2012 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2012, huhtikuu 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30 Kuluttajien odotukset taloudesta ja kuluttajien

Lisätiedot

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT Näilta tahoilta on pyydetty lausuntoa 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Lausuntoaikaa on 20.3.2015 saakka. Uudenmaan Jäsenkunnat Askolan

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 6/2015 1.7.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT KESÄKUU 2015

Ensirekisteröinnit 6/2015 1.7.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT KESÄKUU 2015 Ensirekisteröinnit 6/2015 1.7.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT KESÄKUU 2015 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 06/2015 06/2014 (%) (%) 1-06/2015 1-06/2014 (%) Henkilöautot yhteensä 8 976 9 209-2,5 87,4

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 11/2014 1.12.2014 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2014

Ensirekisteröinnit 11/2014 1.12.2014 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2014 Ensirekisteröinnit 11/2014 1.12.2014 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2014 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 11/2014 11/2013 (%) (%) 1-11/2014 1-11/2013 (%) Henkilöautot yhteensä 7 220 7 463-3,3

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics

Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics 2012 Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics Lentomatkustajien yhteismäärä Finavian lentoasemilla oli 19 187 508 was the total number of passengers in Finavia airports Matkustajamäärät

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä.

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä. VUOSIRAPORTIN KYSYMYKSET 1 (5) SE LAITTEIDEN VUOSIRAPORTTI 2009 SE laitteiden vuosiraportointi kuuluu kaikille sähkö ja elektroniikkalaitetuottajille Suomessa toimiva yritys, joka: valmistaa ja myy sähkö

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas!

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas! SILMÄNPOHJANIKÄRAPPEUMANALUEELLINEN ESIINTYVYYSSUOMESSA1998 2012 EliasPajukangas Syventävienopintojenkirjallinentyö Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö Elokuu2015 Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2014 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 24.4.2014 klo 9.00 Työttömyys vähentynyt teollisen alan ammateissa. Useammassa kunnassa työttömyys kääntynyt

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 24.2.2012 Marko Perälahti/ Vilja Kumpusalo-Sanna Kodin ulkopuolella valmistettujen aterioiden määrä oli 889 miljoonaa vuonna 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisterissä2011

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2010 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa

Lisätiedot

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka ut4 OCH SOCIAL- 0 C14, HÄLSOVÄRD RE F.ly Kunnan ilmoitus valtiovarainministeriölle kuntarakenneuudistukseen li ittyvästä selvitysalueesta Kuntarakennelain (1698/2009) 4 b :n

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Kuopio 21.11.2014 Villiina Kazi Asiantuntija Maahanmuuton määrä kasvaa mutta myös tasaantuu

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Rail Baltic and the North Sea Baltic Corridor background and the Finnish perspective

Rail Baltic and the North Sea Baltic Corridor background and the Finnish perspective Rail Baltic and the North Sea Baltic Corridor background and the Finnish perspective Olli Keinänen, chief adviser Helsinki-Uusimaa Regional Council May 18th, 2015 content 1. Rail Baltic confirmed, but

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009. Määrä

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa Suomen

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot