HLJ 2015 Helsingin matkustajasatamien tavara-autoliikenne syksyllä 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HLJ 2015 Helsingin matkustajasatamien tavara-autoliikenne syksyllä 2012"

Transkriptio

1 HLJ 2015 Helsingin matkustajasatamien tavara-autoliikenne syksyllä 2012

2

3 HLJ 2015 Helsingin matkustajasatamien tavara-autoliikenne syksyllä 2012 HSL Helsingin seudun liikenne

4 HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta 6 A PL 100, HSL00520 Helsinki puhelin (09) Lisätietoja: Marko Vihervuori, Pekka Räty, Kansikuva: HSL / Heli Skippari Helsinki 2013

5 Esipuhe Tämä julkaisu sisältää syksyllä 2012 Helsingissä ja Tallinnassa tehdyn matkustajasatamien tavaraliiketutkimuksen keskeisiä tuloksia. Tutkimus on osa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2015 valmistelua ja H-TTransPlan-projektia (Helsinki Tallinn Transport & Planning Scenarios). Se on tehty yhteistyössä Helsingin ja Tallinnan satamien ja autolauttaliikettä hoitavien varustamoiden kanssa. Helsingin Satama toimi myös tutkimuksen osarahoittajana. Helsingin matkustajasatamien tavaraliikennetutkimuksesta on vastannut HSL:n Liikennetutkimukset ja -ennusteet -ryhmä. Tutkimuksen kenttätöiden suunnittelijoina toimivat liikennetutkijat Pekka Räty ja Anna Planting. Kuljettajahaastattelut teki Taloustutkimus Oy, jossa niistä vastasivat Timo Myllymäki, Pauliina Aho ja Eija Karvinen. Haastattelujen tekemiseen osallistui lisäksi 22 haastattelijaa. Liikennelaskennat suoritti Viatrack Oy ja Kalevi Nummela. Taloustutkimus toimitti haastatteluaineiston HSL:lle, jossa sitä käsitteli edellisten lisäksi tutkimusavustaja Anja Määttälä. Tutkimusraportin ja siihen liittyvät analyysit ovat laatineet Pekka Räty ja liikennetutkija Sampo Kantele.

6

7 Tiivistelmäsivu Julkaisija: HSL Helsingin seudun liikenne Tekijät: Pekka Räty, Anna Planting, Anja Määttälä, Sampo Kantele Päivämäärä Julkaisun nimi: HLJ 2015 Helsingin matkustajasatamien tavara-autoliikenne syksyllä 2012 Rahoittaja / Toimeksiantaja: HSL Helsingin seudun liikenne, Helsingin Satama Tiivistelmä: Tämä julkaisu sisältää syksyllä 2012 Helsingissä ja Tallinnassa tehdyn matkustajasatamien tavaraliiketutkimuksen keskeisiä tuloksia. Julkaisussa kuvataan myös tutkimuksen menetelmä ja päävaiheet. Tutkimuksessa haastateltiin Helsingistä Tallinnaan, Tukholmaan ja Pietariin lähtevää sekä Tallinnasta Helsinkiin suuntautuva tavara-autoliikennettä. Kansainvälisen rahtiliikenteen lisäksi Helsingissä selvitettiin myös satamassa käyvää jakelu- ja huoltoliikennettä sekä tehtiin kunkin satamanosan tavaraliikenneporteilla koko tutkimusviikon kestänyt luokitteleva liikennelaskenta. Lisäksi käytössä oli varustamoilta saadut laivavuorojen liikennetilastot eli manifestit. Liikennelaskentojen ja -tilastojen avulla aineisto laajennettiin koskemaan keskimääräistä arkipäivää satamanosittain ja varustamoittain. Pääosa tämän tutkimuksen analyyseistä ja johtopäätöksistä tehtiin laajennetusta aineistosta. Tutkimusta varten haastateltiin 1179 kuljettajaa, mikä kattaa tutkimuspäivien liikenteestä 73 %. Haastatteluja tehtiin tiistaisin ja torstaisin neljän viikon ajan, mutta liikennelaskennat osoittivat, että vilkkain päivä Helsingin satamassa oli perjantai. Tutkimuspäivinä liikennettä lähti Helsingistä enemmän tiistaina, kun vastaavasti Tallinnasta vilkkaampi päivä oli torstai. Tavaraliikenteestä suurin osa hoidetaan puoliperävaunuyhdistelmillä, joiden osuus kumpaakin tutkittuun suuntaan on noin 2/3. Kuljetusten kansallisuudesta virolaisten osuus on kumpaankin tutkittuun suuntaan yli puolet (50,4 % Helsingistä lähtevästä liikenteestä ja 59,0 % Tallinnasta Helsinkiin). Helsingissä laivatusta tavaraliikenteestä suoraan ulkomailta tulevaa transito-liikennettä on 4,2 %, ja 54,2 % tulee Suomesta muualta kuin Uudenmaan kunnista. Pääkaupunkiseudun osuus tavaraliikenteestä on 28,4 % ja muun Helsingin seudun 10,7 %. Tallinnasta Helsinkiin suuntautuvasta tavaraliikenteestä suoraan ulkomaille jatkaa 2,3 %, ja 46,4 % jatkaa Suomessa Uudenmaan ulkopuolelle. Määräpaikoista pääkaupunkiseudulla on 38,6 % ja muualla Helsingin seudulla 10,2 %. Avainsanat: satama, tavaraliikenne, määräpaikkatutkimus, liikennelaskenta Sarjan nimi ja numero: HSL:n julkaisuja 26/2013 ISSN (nid.) ISBN (nid.) ISSN (pdf) ISBN (pdf) HSL Helsingin seudun liikenne, PL 100, HSL, puhelin (09) Kieli: Suomi Sivuja: 38

8 Sammandragssida Utgivare: HRT Helsingforsregionens trafik Författare: Pekka Räty, Anna Planting, Anja Määttälä, Sampo Kantele Datum Publikationens titel: HLJ 2015 Godsbilstrafiken i Helsingfors bilfärjehamnar hösten 2012 Finansiär / Uppdragsgivare: HRT Helsingforsregionens trafik, Helsingfors hamn Sammandrag: Denna publikation innehåller de viktigaste resultaten från godstrafikundersökningen som genomfördes i bilfärjehamnarna i Helsingfors och Tallinn hösten I publikationen beskrivs också undersökningens metod och huvudfaser. I undersökningen intervjuades förare som utför godstransporter som riktas från Helsingfors till Tallinn, Stockholm och till S:t Petersburg samt från Tallinn till Helsingfors. I Helsingfors undersöktes också distributions- och servicetrafiken som besökte de olika hamndelarna. Under undersökningsveckan genomfördes trafikräkningar vid portarna för godstrafik i varje hamndel i Helsingfors. Med hjälp av trafikräkningar och rederiernas egen trafikstatistik kunde materialet utvidgas till att gälla en genomsnittlig vardag per hamndelar och rederier. Slutsatserna och analyserna i denna undersökning drogs huvudsakligen från det utvidgade materialet. För undersökningen intervjuades 1179 förare, vilket motsvarar 73% av all trafik under undersökningsdagarna. Intervjuerna gjordes på tisdagar och torsdagar under fyra veckors tid. Trafikräkningarna visar dock att den livligaste dagen i Helsingfors hamn var fredag. Under undersökningsdagarna var tisdag en mer livlig dag för avgående trafik i Helsingfors medan torsdag var en mer livlig dag för avgående trafik i Tallinn. Största delen av godstrafiken sköts med påhängsvagnar, vars andel i båda riktningarna är ca 2/3. Över hälften av transporterna i båda riktningar var av estnisk nationalitet (50,4 % av den avgående trafiken från Helsingfors och 59,0 % från Tallinn till Helsingfors). Andelen transito-trafik dvs. gods som lastas ombord på färjan i Helsingfors och som kommer utomlands ifrån är 4,2 % och 54,2 % kommer från en annan ort i Finland än Nylands kommuner. Huvudstadsregionens andel av godstrafiken är 28,4 % och 10,7 % kommer från de övriga kommunerna i Helsingforsregionen. Av den godstrafik som kommer från Tallinn till Helsingfors fortsätter 2,3 % utomlands och 46,4 % fortsätter utanför Nyland, 38,6 % går till huvudstadsregionen och 10,2 % till de övriga kommunerna i Helsingforsregionen. Nyckelord: bilfärjehamn, godstrafik, destinationsundersökning, trafikräkning Publikationsseriens titel och nummer: HRT publikationer 26/2013 ISSN (häft.) ISBN (häft.) ISSN (pdf) ISBN (pdf) HRT Helsingforsregionens trafik, PB 100, HRT, tfn. (09) Språk: Finska Sidantal:38

9 Abstract page Published by: HSL Helsinki Region Transport Author: Pekka Räty, Anna Planting, Anja Määttälä, Sampo Kantele Date of publication Title of publication: HLJ 2015 Freight traffic in the Helsinki passenger ferry ports in autumn 2012 Financed by / Commissioned by: HSL Helsinki Region Transport, Port of Helsinki Abstract: This report contains the key results of the freight traffic survey conducted in the passenger ferry ports in Helsinki and Tallinn in autumn The publication also describes the research methods used and the main phases of the survey. The survey involved interviews of drivers of vehicles transporting shipments from Helsinki to Tallinn, Stockholm and St. Petersburg, or from Tallinn to Helsinki. In Helsinki, also delivery and maintenance traffic were studied and traffic volumes of different vehicle types were counted at the freight gates in each harbor during the survey week. In addition, the statistics of shipping companies i.e. manifests were also used. The traffic volume counts and statistics were used to expand the data to represent an average weekday by harbor and by shipping company. The analyses and conclusions of the study were mainly drawn from the expanded data. In total 1,179 drivers were interviewed for the survey, which accounts for 73% of all freight traffic on the survey days. Interviews were conducted on Tuesdays and Thursdays for four weeks but the traffic volume counts showed that the busiest day in the Port of Helsinki was Friday. On the survey days, the busiest day in Helsinki was Tuesday while in Tallinn Thursday was the busiest. Most of the freight traffic is carried with semitrailer combination trucks; their share was about two thirds in both directions. As to the nationality of the shipments, over half of the shipments were Estonian in both directions (50.4% of shipments from Helsinki and 59% of shipments from Tallinn to Helsinki). In Helsinki, so called transit traffic, i.e. shipments coming directly from abroad account for 4.2% of the shipments. Shipments from Finland originating from outside Uusimaa account for 54.2% of the traffic. A total of 28.4% of the freight traffic is from the Helsinki metropolitan area and 10.7% is from the rest of the Helsinki region. With regard to freight traffic from Tallinn to Helsinki, 2.3% of the shipments continue directly to a third country, 46.4% have a destination in Finland outside Uusimaa, 38.6% go to a destination in the metropolitan area and 10.2% go elsewhere in the Helsinki region. Keywords: ferry port, freight traffic, origin-destination survey, traffic count Publication series title and number: HSL Publications 26/2013 ISSN (Print) ISBN (Print) ISSN (PDF) ISBN (PDF) Language: Finnish Pages: 38 HSL Helsinki Region Transport, PO Box 100, HSL, Tel

10

11 Sisällysluettelo 1 Johdanto Tutkimusmenetelmä Kenttätutkimuksen osat ja toteutustapa Haastatteluotos Haastatteluaineiston laajennus keskimääräiseksi arkiliikenteeksi Tutkimuksen tulokset Liikenteen määrä ja koostumus Ajoneuvojen kansallisuus Lähtö- ja määräpaikat Suomessa Kuljetuksen paino ja lastin sisältö Yhteenveto Helsingistä lähtevistä kuljetuksista... 23

12 Kuvaluettelo Kuva 1. Haastattelu Katajanokalla Kuva 2. Helsingin matkustajasatamien liikennemäärät tutkimusviikolla Kuva 3. Tavaraliikenteen määrä ja laajennus Kuva 4. Helsingin matkustajasatamiin saapuvien tavara-autojen lähtöpaikkojen jakauma Kuva 5. Tallinnasta Helsinkiin saapuvien tavara-autojen määräpaikkojen jakauma Kuva 6. Lastien painon jakauma Liiteluettelo Liite 1. Kuljettajahaastattelun kysymykset, laivaan ajava liikenne Helsingissä - H Liite 2. Kuljettajahaastattelun kysymykset, perävaunujen tuojat Helsingissä - H

13 11 1 Johdanto Vaikka Vuosaaren satama on Helsingin tavarasatama ja Muuga vastaavasti Tallinnan tavarasatama, myös Helsingin ja Tallinnan välisillä autolautoilla kulkee merkittävä määrä tavaraliikennettä. Syynä tähän on laivojen tiheä vuorotarjonta sekä järjestelyjen vaivattomuus, minkä takia pienempiä tavaraeriä saadaan kuljetettua nopeasti ulkomaisille asiakkaille. Lisäksi Helsingin ja Tallinnan seudut muodostavat nykyisin yhteisen talousalueen, mikä on lisännyt tavarankuljetusta maiden välillä. Autolauttayhtiöille tavaraliikenne on kannattavaa liiketoimintaa, mikä auttaa pitämään laivalippujen hinnat alhaisina ja sitä kautta myös matkustajavirrat suurina. Laivoilla kulkeva tavaraliikenne tekee matkustajasatamista kuitenkin seudulla myös merkittäviä logistisia solmukohtia, joilla on vaikutuksia liikenteeseen myös laajemmin. Siksi matkustajasatamat on otettava tärkeinä kohteina huomioon myös koko liikennejärjestelmätasolla. Helsingin matkustajasatamien liikennettä on tutkittu edellisen kerran vuonna 2005 (Helsingin ja Tallinnan välisen tavaraliikenteen määräpaikkatutkimus 2005, Helsingin sataman julkaisu, ei avoimesti saatavilla). Sen jälkeen liikenne on kehittynyt nopeasti mm. Viron ja muiden Baltian maiden EU-jäsenyyden myötä. Myös vuonna 2015 voimaan astuva EU:n rikkidirektiivi tulee muuttamaan Itämeren laivaliikennettä. On myös nähtävissä, että suomalaiset yritykset tulevat siirtämään logistiikkapalveluita Viroon. Helsingin seudun liikenne HSL teetti syksyllä 2012 tutkimuksen Helsingin matkustajasatamien kautta kulkevasta tavara-autoliikenteestä yhteistyössä Helsingin Sataman kanssa. Tutkimus on osa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2015 valmistelua ja H-TTransPlan-projektia (Helsinki Tallinn Transport & Planning Scenarios). Tutkimuksessa selvitettiin Helsingin ja Tallinnan autolauttasatamien tavara-autoliikenteen määriä, koostumusta ja suuntautumista. Lisäksi selvitettiin lastien painoja ja sisältöä. Helsingin ja Tallinnan välisen tavara-autoliikenteen lisäksi tutkimuksessa kerättiin vastaavaa tietoa myös Helsingistä Tukholmaan ja Pietariin autolautoilla kulkevasta tavara-autoliikenteestä sekä Helsingin matkustajasatamissa käyvästä jakelu- ja huoltoliikenteestä. Tutkimuksen erityistavoitteena oli kerätä tietoa tavara-autoliikenteen määristä, koostumuksesta ja suuntautumisesta Helsingin seudun liikenne-ennustemallin kehittämistä varten. Lisäksi tutkimus tarjoaa vertailukohdan tuleviin laivaliikenteen toimintaympäristön muutoksiin. Tutkimus suoritettiin syksyllä 2012 viikoilla Helsingin Eteläsatamassa, Katajanokan satamassa ja Länsisatamassa ja viikolla 42 Tallinnan Vanasadamissa. Kummassakin kaupungissa haasteltiin rahtiliikenteen kuljettajia ja sen lisäksi Helsingissä tehtiin huolto- ja jakeluliikenteen kuljettajien haastattelututkimus ja tavara-autojen liikennelaskennat. Huolto- ja jakeluliikennettä ei tässä raportissa kuitenkaan käsitellä. Työn tilasi ja ohjasi HSL, haastattelut teki Taloustutkimus Oy, liikennelaskennat Viatrack Oy ja analyysit on tehnyt HSL. 2 Tutkimusmenetelmä 2.1 Kenttätutkimuksen osat ja toteutustapa Matkustajasatamien tavara-autoliikenteen määräpaikkatutkimus toteutettiin haastattelemalla tutkimusaikana mahdollisimman suuri osa Helsingin ja Tallinnan matkustajasatamien raskaasta tavaraautoliikenteestä. Kuljettajahaastattelut tehtiin viikoilla Eteläsatamassa, Katajanokalla ja Län-

14 12 sisatamassa sekä Tallinnan Vanasadamissa tavaraliikenneporttien aukioloaikoina kahtena arkipäivänä, tiistaina ja torstaina. Lisäksi Helsingissä suoritettiin tutkimusviikoilla luokitteleva liikennelaskenta viitenä arkipäivänä ja viikonloppuna. Kullekin satamanosalle oli varattu oma tutkimusviikko, jonka jälkeen siirryttiin seuraavaan sataman osaan. Eteläsatama tutkittiin viikolla 39, Katajanokka viikolla 40, Länsisatama viikolla 41 ja Tallinnassa Vanasadamin A- ja D-terminaalit viikolla 42. Helsingin tutkimus kattoi kaiken tie- ja katuverkolta eri satamanosiin saapuneen tavara-autoliikenteen ja Tallinnan tutkimus vain Helsingin suuntaan lähtevään liikenteeseen. Kuljettajahaastatteluilla selvitettiin liikenteen suuntautumista sekä mitä ja kuinka painavaa tavaraa kuljetettiin. Koska rahtiliikenne on hyvin kansainvälistä, haastatteluja tehtiin usealla eri kielellä (suomi, ruotsi, englanti, saksa, venäjä, viro ja puola). Liikennelaskennoilla taas selvitettiin liikennemäärän vaihtelua viikon eri päivinä, ja sen avulla tutkimuspäivien liikenne myös suhteutettiin tutkimusviikon keskimääräiseen arkipäivän liikenteeseen. Tutkittuja liikennelajeja olivat ajo laivaan (kuljettaja kulkee kuorman mukana laivalla), perävaunun jättäjät ja noutajat (kuljettaja tuo perävaunun satamaan laivattavaksi tai noutaa perävaunun satamasta) sekä sataman ja laivojen jakelu- ja huoltoliikenne (laivaan tai satamaan tuodaan tavaraa, mutta auto tai perävaunu ei jää laivaan). Laivaan ajaneet kuljettajat haastateltiin varustamoiden lipputoimistoissa, perävaunun tuojat ja viejät sataman perävaunukentillä ja jakelu- ja huoltoliikenne niiden odottelualueilla. Liikennelaskennat tehtiin videokameratekniikalla. Laskennoissa ajoneuvot luokiteltiin kuvatulkinnan perusteella viiteen ajoneuvotyyppiin (perävaunuttomat kuorma-autot, puoliperävaunuyhdistelmät, täysperävaunuyhdistelmät, linja-autot sekä henkilö- ja pakettiautot) ja tulokset ryhmiteltiin tunnin jaksoihin. Liikennelaskennoissa ei pystytty erottelemaan laivaan ajoja, perävaunun tuojia tai viejiä tai huoltoliikennettä, joten niiden osuudet selvitettiin haastatteluissa. Lisäksi käytettiin apuna laivavuorokohtaisia liikennetilastoja eli manifesteja, joista selviää kuhunkin laivaan lastattujen kuormaautojen ja perävaunujen määrät. Liikennetilastojen avulla saatiin selvitettyä, kuinka suuri osuus laivatusta tavaraliikenteestä pystyttiin haastattelemaan. Varustamoiden toivomuksesta tässä raportissa esitetään vain liikenteen jakaumia eikä liikenteen lukumääriä julkaista. Samasta syystä raportissa rajoitutaan kuvaamaan liikenteen suuntautumista vain Suomen puolella. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin henkilökohtaisina haastatteluina satamissa etukäteen määritellyissä haastattelupaikoissa. Haastattelut tehtiin pääosin tablettitietokoneiden avulla, jolloin säästyttiin ylimääräiseltä tietojen tallennusvaiheelta. Vastaukset tallentuivat suoraan palvelimelle 3Gyhteyden avulla sekä Helsingissä että Tallinnassa. Tallinnassa oli käytössä virolaiset 3G-yhteydet. Osa haastatteluista tehtiin kuitenkin paperille. Haastattelija tallensi paperille tehdyt haastattelut tablettitietokoneelle jo satamassa sopivan tauon aikana. Haastatteluissa käytetyt lomakkeet ovat liitteissä 1 ja 2. Tablettitietokoneiden käyttäminen haastatteluissa onnistui hyvin jopa kosteissa olosuhteissa. Sää tutkimusvuorokausien aikana oli vaihteleva, rankimpien sadekuurojen aikana liikenne satamissa sattui onneksi olemaan hiljaisempaa. Sadekuurot loppuivat usein sopivasti ennen laivojen tavarakuljetusten check-in-aikoja. Lisäksi kuljettajat suhtautuivat tutkimukseen hyvin myönteisesti ja avuliaasti, jolloin sadekuurojen aikana haastatteluja saatiin tehdä kuljettajien kanssa myös ajoneuvojen hytissä.

15 13 Kuva 1. Haastattelu Katajanokalla. Haastatteluja tehtiin varustamoiden check-in-tiloissa sisällä, perävaunujen nouto- ja jättöalueilla ulkona sekä huoltoliikenteen osalta ulkona. Lipputoimistojen aukioloaikojen ja check-in-aikojen lisäksi Katajanokalla haastateltiin myös jonkin verran autoissa odottelevia kuljettajia. Laivaan ajavien kuljettajien (1-lomake, jolla kysyttiin vain kyseisen ajosuunnan matkasta) haastattelu kesti keskimääräinen 8 minuuttia, perävaunujen jättäjien/noutajien (2-lomake, jolla kysyttiin sekä saapumisen että poistumisen matkat) 2 minuuttia ja huoltoliikenteen (3-lomake, jolla kysyttiin sekä saapumisen että poistumisen matkat) 5 minuuttia. Kysymykset lomakkeella olivat hyvin suunniteltuja, vastaaminen niihin oli helppoa ja kuljettajat ymmärsivät hyvin eri kysymykset. Tämän takia haastattelujen keskeytymisiä tai kieltäytymisiä oli hyvin vähän. Tallinnassa pieni tiedonkulun katkos tutkijoiden ja varustamoiden henkilökunnan välillä aiheutti sen, että pari haastattelua jouduttiin keskeyttämään ensimmäisenä haastattelupäivänä. Harvojen kieltäytymisten ainoa syy oli kiire. Tutkimuksessa kerättiin tietoa kuljetusten lähtö- ja määräpaikoista, jotka geokoodattiin myöhemmin jatkokäsittelyä varten. Tämän tiedon keräyksessä hyödynnettiin haastattelutilanteeseen suunniteltuja karttoja, joihin oli merkitty myös pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan päätiet ja niiden tienumerot ajoreittien selvittämistä varten. Kuljettajat kertoivat haastattelijoille käyttämiensä teiden numerot ja haastattelijat tallensivat tienumerot tablettitietokoneelle. Lähtö- ja määräpaikat kysyttiin Suomessa kunnan ja ulkomailla maan tarkkuudella. Uudenmaan alueelta lähteneistä tai sinne menneistä kuljetuksista kysyttiin kuitenkin myös tarkempi lähtö- tai määräpaikan osoite tai yksilöivä paikan tai yrityksen nimi ja Viron, Ruotsin ja Venäjän osalta selvitettiin, oliko kuljetus lähtenyt tai menossa Tallinnan, Tukholman tai Pietarin alueelle vai muualle maahan. Osa kuljettajista ei haastattelutilanteessa kuitenkaan osannut tarkkaan sanoa, mihin oli kuljetusta viemässä, joten kaikilta osin lähtötai määräpaikkaa ei saatu tarkasti talteen. Saatujen osoitetietojen perusteella osoitteille määritettiin koordinaatit, jotka lisättiin HSL:lle toimitettuun dataan.

16 Haastatteluotos Helsingissä ja Tallinnassa haastateltujen ajoneuvojen yhteenlasketut lukumäärät on esitetty taulukossa 1. Liikennelaskennoissa havaitut ajoneuvomäärät ja laivavuorokohtaisten liikennetilastojen eli manifestien mukaiset ajoneuvojakaumat on esitetty myöhemmin luvussa 2. Taulukko1. Haastateltujen ajoneuvojen lukumäärät. Ajoneuvotyyppi Yhteensä Osuus (%) KAIP KAPP KAVP PP yhteensä KAIP = perävaunuton kuorma-auto, KAPP = puoliperävaunuyhdistelmä, KAVP = täysperävaunuyhdistelmä, PP = pelkkä perävaunu Tutkimuksen otos oli yhteensä 1179 haastateltua kuljettajaa. Molemmissa maissa osa haastatelluista (Helsinki=67, Tallinna=47) oli vain hakemassa perävaunua satamasta eivätkä he siten ole määräpaikkatutkimuksen osalta mielenkiinnon kohteita. Lisäksi Tallinnassa haastateltiin 50 kuljettajaa, jotka matkustivat Translandia-laivalla Vuosaaren satamaan, joka ei kuulu matkustajasatamatutkimukseen. Jäljelle jääneet haastatellut kattoivat haastattelupäivien laivaliikenteestä Helsingin osalta 75 % ja Tallinnan osalta 69 %. Kokonaisliikennemäärästä haastateltujen osuus oli 73 %. Otosta voidaan näin ollen pitää varsin edustavana. Tavaraliikenteen määräpaikkatutkimusten luotettavuus perustuu kuljettajien antamaan tietoon heidän hoitamastaan kuljetusketjun osasta. Kuljettajilla ei välttämättä ole tietoa lastin lopullisesta määränpäästä, jos kuljetus tai kuljetusyritys vaihtuu matkan aikana. On siis mahdollista, että osa tai kaikki kuljettajan ilmoittamaan määräpaikkaan matkaavasta kuormasta jatkaa matkaa eteenpäin vielä pidemmälle tai on tullut lähtöpaikkaan kauempaa. Tuloksia tulkittaessa on otettava huomioon, että Helsingissä on haastateltu Tallinnaan, Tukholmaan ja Pietariin suuntautuvaa liikennettä mutta Tukholmasta tai Pietarista Helsinkiin tulevaa liikennettä ei ole tässä tutkimuksessa haastateltu. Siten lähtevää ja tulevaa tavaraliikennettä ei voi suoraan verrata keskenään eivätkä tulokset ole haastattelusuuntien osalta symmetrisiä. Tutkimusaikana lähtöjä Helsingistä ja Tallinnasta oli seuraavasti: Taulukko 2. Haastateltujen laivavuorojen määrät. Linja Lähtöjen lukumäärä Helsinki Tallinna 21 Helsinki Tukholma 4 Helsinki Pietari 2 Tallinna Helsinki Haastatteluaineiston laajennus keskimääräiseksi arkiliikenteeksi Haastatteluaineisto laajennettiin koskemaan tutkimusviikon keskimääräistä arkipäivää kahdessa vaiheessa. Ensinnäkin todettiin, että kaikkea laivaan menevää liikennettä ei ehditty eikä voitu haas-

17 15 tatella (Laajennus M), ja toiseksi sataman antamien tietojen mukaan oletettiin, että alkuviikosta painottuu Suomesta ulkomaille suuntautuva tavaraliikenne ja loppuviikosta tavaravirrat tulevat kohti Suomea, mikä näkyy mm. siinä, että eri viikonpäivinä liikennemäärät ovat erilaiset (Laajennus L). Haastattelut suhteutettiin varustamojen liikennemanifesteissa ilmoitettuihin ajoneuvomääriin haastattelu-/lähtöpäivän, varustamon (yhtiö) ja ajoneuvotyypin (tyyppi) mukaan. Manifestien osalta ajoneuvojen jako perävaunuttomiin kuorma-autoihin ja puoli- ja täysperävaunuyhdistelmiin on päätelty niille varattujen kaistapituuksien mukaan: LaajM tyyppi satamanosa, yhtiö, päivä tyyppi satamanosa, yhtiö, tyyppi satamanosa, yhtiö, päivä haastattelut päivä (1) manifesti Helsingin satamanosissa suoritetun liikennelaskennan mukaan haastatteluaineisto suhteutettiin lisäksi tutkimusviikon keskimääräiseen arkipäivään. Molemmille haastattelupäiville laskettiin ajoneuvotyypeittäin poikkeamaa keskiarvosta kuvaava suhdeluku satamakohtaisesta liikennelaskentojen arkipäivien keskiarvosta. Liikennelaskennassa perävaunuja jättäneet kuljetukset eivät erotu, joten puoliperävaunullisille rekoille ja laivassa kuljetetuille puoliperävaunuille käytettiin samaa kerrointa. Tallinnan osalta laajennuskertoimena käytettiin oletuksena Länsisataman kertoimia käänteisenä siten, että tiistain ja torstain kertoimet on vaihdettu. liikennelaskenta( tyyppi) satamanosa, päivä LaajL tyyppi satamanosa, päivä (2) perjantai liikennelaskenta( tyyppi) satamanosa /5 i maantai Varsinainen tutkimusaineiston laajennus tehtiin yhdistämällä edelliset kertoimet seuraavasti: Laajennus LaajL tyyppi satamanosa, LaajM tyyppi satamanosa, 2 (3) satamanosa, päivä yhtiö, päivä yhtiö, päivä Kertoimien tulon jakaminen kahdella skaalaa laajennuksen koskemaan yhtä arkipäivää. Aineiston puutteellisuuksista tai ristiriitaisuuksista johtuen laajennusta ei voitu tehdä aivan kaikille havainnoille. Liikennelaskentoihin perustuvista kertoimista johtuen laajennetut havainnot eivät summaudu täsmälleen manifesteissa ilmoitettuihin ajoneuvomääriin, mutta poikkeamat eivät ole merkittäviä.

18 16 3 Tutkimuksen tulokset 3.1 Liikenteen määrä ja koostumus Kuvassa 2 on esitetty yhdistettynä Helsingin satamanosien liikennelaskentojen tulokset. Haastattelupäivistä tiistai on kokonaisliikennemäärissä hieman yli keskimääräisen arkipäivän tason ja torstai on keskimääräisen arkipäivän tasolla. Vilkkain päivä liikennelaskentojen perusteella on perjantai KAVP KAPP KAIP Sisältää kaiken satamaan saapuvan liikenteen KAIP = perävaunuton kuorma-auto, KAPP = puoliperävaunuyhdistelmä, KAVP = täysperävaunuyhdistelmä Kuva 2. Helsingin matkustajasatamien liikennemäärät tutkimusviikolla. Laivaan mennyt raskas liikenne ja haastatteluaineiston keskimääräiseen arkipäivään laajennetut lukumäärät ajoneuvotyypeittäin on esitetty kuvassa 3. Helsingistä lähtee hieman enemmän raskasta tavaraliikettä tiistaisin kuin torstaisin ja Tallinnasta torstain liikenne on hieman vilkkaampaa. Kuvasta 3 voidaan päätellä, että laajennettu aineisto kuvaa hyvin tutkimusviikkojen keskimääräistä tavaraliikennettä.

19 PP KAVP KAPP KAIP Helsinki (laajennettu) Helsinki (tiistai) Helsinki (torstai) Tallinna (laajennettu) Tallinna (tiistai) Tallinna (torstai) Sisältää Helsingissä Tallinnan, Tukholman ja Pietarin suuntaan lähtevän liikenteen ja Tallinnassa Helsingin suuntaan lähtevän liikenteen. KAIP = perävaunuton kuorma-auto, KAPP = puoliperävaunuyhdistelmä, KAVP = täysperävaunuyhdistelmä, PP = pelkkä perävaunu Kuva 3. Tavaraliikenteen määrä ja laajennus. Taulukossa 3 on esitetty laajennetut ajoneuvojen määrät ajoneuvolajeittain sekä Helsingissä että Tallinnassa. Yleisin ajoneuvotyyppi tutkitussa tavaraliikenteessä on puoliperävaunuyhdistelmä (Helsingissä 63,3 %, Tallinnassa 69,9 %). Ilman vetoautoa matkaavia perävaunuja on Helsingistä 13,8 % ja Tallinnasta 9,6 %. Täysiperävaunuyhdistelmien osuus ajoneuvoista on pienin (Helsingissä 7,7 % ja Tallinnassa 5,5 %). Taulukko 3. Ajoneuvotyyppijakauma Helsingissä ja Tallinnassa. Helsinki Tallinna, Tukholma, Tallinna Helsinki (%) Ajoneuvotyyppi Pietari (%) KAIP 15,2 15,0 KAPP 63,3 69,9 KAVP 7,7 5,5 PP 13,8 9,6 KAIP = perävaunuton kuorma-auto, KAPP = puoliperävaunuyhdistelmä, KAVP = täysperävaunuyhdistelmä, PP = pelkkä perävaunu Helsingistä lähtevän tavaraliikenteen ajoneuvojakauma on erilainen riippuen siitä, tarkastellaanko Tallinnaan tai Tukholmaan menevää liikennettä (taulukko 4).

20 18 Taulukko 4. Helsingistä Tukholmaan ja Tallinnaan lähtevien tavara-autojen ajoneuvotyyppijakauma. Ajoneuvotyyppi Tukholmaan (%) Tallinnaan (%) KAIP 11,5 15,8 KAPP 26,7 70,4 KAVP 16,6 6,3 PP 45,2 7,5 KAIP = perävaunuton kuorma-auto, KAPP = puoliperävaunuyhdistelmä, KAVP = täysperävaunuyhdistelmä, PP = pelkkä perävaunu Tukholmaan menevässä tavaraliikenteessä ilman vetoautoa menevien perävaunujen osuus korostuu (45,2 %), ja myös täysperävaunujen suhteellinen osuus on suurempi Tukholmaan menevissä (16,6 %) kuin Tallinnaan menevissä laivoissa (6,3 %). Tallinnaan menevistä ajoneuvoista valtaosa (70,4 %) on puoliperävaunuyhdistelmiä. 3.2 Ajoneuvojen kansallisuus Haastatteluissa kysyttiin sekä ajoneuvon että perävaunun kansallisuus, jos kuljettajalla oli siitä tieto, poikkeuksena perävaunun jättäjät ja noutajat, joilta sitä ei kysytty. Taulukossa 5 on esitetty ajoneuvojen ja perävaunujen kansallisuus satamittain. Taulukko 5. Ajoneuvojen kansallisuus. Kansallisuus Vetoautot ja perävaunuttomat kuorma-autot Helsinki Tallinna, Tallinna Helsinki (%) Tukholma,Pietari (%) Helsinki Tallinna, Tukholma,Pietari (perävaunut) (%) Perävaunut Viro 50,4 59,0 9,0 11,9 Puola 21,0 20,8 1,7 Suomi 11,0 6,2 49,4 67,0 Latvia 5,7 6,4 4,7 5,2 Tšekki 2,4 1,6 1,7 Ruotsi 2,0 3,3 5,7 Liettua 1,3 3,0 1,7 Bulgaria 1,1 0,3 Slovakia 1,0 1,3 1,8 Venäjä 0,7 0,8 Alankomaat 0,6 4,7 7,8 Saksa 0,6 2,1 Romania 0,5 Serbia 0,4 0,2 Unkari 0,3 0,5 Ranska 0,3 Espanja 0,2 Turkki 0,2 Italia 0,1 Tanska 0,1 19,9 2,5 Ukraina 0,1 Ei tiedossa (N=73) (N=35) Tallinna Helsinki (perävaunut) (%) Jos perävaunun kansallisuus on eri kuin vetoauton, vetoauton kansallisuus sisältyy vetoautot ja perävaunuttomat kuorma-autot - sarakkeeseen ja perävaunun kansallisuus perävaunut-sarakkeeseen.

21 19 Molemmissa haastattelusatamissa virolaisella kalustolla ajetun liikenteen osuus on yli 50 %. Puolalaisella kalustolla ajetut kuljetukset ovat toiseksi yleisimpiä noin 20 % osuudella. Suomalaisella kalustolla tavaraliikenteestä kulkee Helsingistä 11 % ja Tallinnasta 6,2 %. Suomalaisten perävaunujen osuus on suurin sellaisissa tapauksissa, joissa vetoauto on eri kansallisuutta. 3.3 Lähtö- ja määräpaikat Suomessa Kuvassa 4 on esitetty kuljetusten lähtöpaikat Suomessa. Pääkaupunkiseutu ja muu Helsingin seutu edustavat hieman vajaata puolta (39,1 %) liikenteestä ja 54,2 % liikenteestä tulee muualta Suomesta. Ulkomailta suoraan tulevaa transito-liikennettä on 4,2 % Helsingistä lähtevästä liikenteestä. Tässä luokka Muut Uudenmaan maakunnan kunnat sisältää HSL:n liikennemallissa olevat Uudenmaan maakunnan itä- ja länsiosat sekä Riihimäen seutukunnan kunnat Riihimäki, Loppi ja Hausjärvi. Muu Suomi kattaa Uudenmaan maakunnan ja Riihimäen seutukunnan ulkopuolella sijaitsevat kunnat. Kuva 4. Helsingin matkustajasatamiin saapuvien tavara-autojen lähtöpaikkojen jakauma. Tallinnasta Helsinkiin päin tulevan liikenteen määräpaikkojen jakauma eroaa edellisestä lähinnä pääkaupunkiseudun seudun suurempana ja muun Suomen pienempänä osuutena. Ulkomaille suoraan jatkavan transito-liikenteen osuus on 2,3 % (kuva 5).

Tavaraliikenne HLJ 2015:n valmistelussa. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Tavaraliikenne HLJ 2015:n valmistelussa. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tavaraliikenne HLJ 2015:n valmistelussa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Mikä on HLJ? Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ) on seudullisen liikennepolitiikan tahtotila. Tavoitteena

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Oikeusministeriö, Helsinki 2013 18.4.2013 Julkaisun

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Transitokuljetukset, maaliskuu 2013

Transitokuljetukset, maaliskuu 2013 Kauppa 2013 Handel Trade Transitokuljetukset, maaliskuu 2013 250 Kuvio 1. Transitokuljetukset itään kuukausittain 2011-2013 2,5 200 2 Mijl. kiloa 150 100 1,5 1 Mrd. 50 0,5 0 01 02 03 04 05 06 07 08 09

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2013 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2013, huhtikuu 40 Kuluttajien odotukset työttömyydestä ja työttömyysasteen vuosimuutos 2000-2013 Saldoluku

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

ENSIREKISTERÖINNIT Tammi-joulukuu Taulu 1. Kuukausittain. Ensirekisteröinnit. Autot. Kuukausi. yhteensä. yhteensä

ENSIREKISTERÖINNIT Tammi-joulukuu Taulu 1. Kuukausittain. Ensirekisteröinnit. Autot. Kuukausi. yhteensä. yhteensä Taulu 1. Kuukausittain Kuukausi Nelipyörät Mopot Moottorikelkat Traktorit Moottorityökoneeperävaunuperävaunut Matkailu- Puoli- Muut L7/L7e perävaunut Helmikuu 70 89 578 481 662 519 373 373 170 172 46 52

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2013

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 03/2013 03/2012 (%) (%) 1-03/2013 1-03/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 9 492 22 938-58,6 89,9 27 640 47 834-42,2 joista matkailuautoja

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 5/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2013

Ensirekisteröinnit 5/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2013 Ensirekisteröinnit 5/2013 3.6.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 05/2013 05/2012 (%) (%) 1-05/2013 1-05/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 10 228 7 316 39,8

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 11/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2013

Ensirekisteröinnit 11/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2013 Ensirekisteröinnit 11/2013 2.12.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 11/2013 11/2012 (%) (%) 1-11/2013 1-11/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 7 463 7 714-3,3

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 10/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2013

Ensirekisteröinnit 10/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2013 Ensirekisteröinnit 10/2013 1.11.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 10/2013 10/2012 (%) (%) 1-10/2013 1-10/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 9 093 8 191 11,0

Lisätiedot

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 7/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HEINÄKUU 2015

Ensirekisteröinnit 7/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HEINÄKUU 2015 Ensirekisteröinnit 7/2015 3.8.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HEINÄKUU 2015 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 07/2015 07/2014 (%) (%) 1-07/2015 1-07/2014 (%) Henkilöautot yhteensä 8 721 8 017 8,8

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2012 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2012, huhtikuu 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30 Kuluttajien odotukset taloudesta ja kuluttajien

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 24.4.2014 klo 9.00 Työttömyys vähentynyt teollisen alan ammateissa. Useammassa kunnassa työttömyys kääntynyt

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 10/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2015

Ensirekisteröinnit 10/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2015 Ensirekisteröinnit 10/2015 2.11.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2015 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 10/2015 10/2014 (%) (%) 1-10/2015 1-10/2014 (%) Henkilöautot yhteensä 9 166 8 838 3,7

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen Kauppatieteellisen yhdistyksen Visiopäivä 9..1: Väestörakenne muutoksessa, vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen Kauppatieteen yhdistyksen visiopäivä Toimitusjohtaja Matti Vuoria 9..1 Sisältö Suomen väestörakenteen

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

Toimitus. Kuljetus Suomi:

Toimitus. Kuljetus Suomi: Toimitus Kuljetus Suomi: Toimitusmaksu alle 150,00 tilauksille on 9,95. Me tarjoamme ilmaisen toimituksen, jos tilauksen summa ylittää 150,00 (paitsi toimitus ulkomaille ja erityistapaukset ylimitoitettu

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2008

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2008 ENSIREKISTERÖINNIT 2/08 1(12) 6.3.2008 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa Suomen

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntatilaisuus

Etelä-Savon maakuntatilaisuus Etelä-Savon maakuntatilaisuus 11.5.2016 Etelä-Savon maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet Etelä-Savon maakuntatalous Etelä-Savon

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Tutkimusasetelma Motiva toteutti yhdessä Aula Research Oy:n kanssa tutkimuksen suomalaisten kunnanvaltuutettujen parissa Tutkimuksen toimeksiantajina

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT JOULUKUU 2011

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT JOULUKUU 2011 Ensirekisteröinnit 12/2011 2.1.2012 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT JOULUKUU 2011 Ensirekisteröinnit ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 12/2011 12/2010 (%) (%) 1-12/2011 1-12/2010 (%) Henkilöautot yhteensä

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka ut4 OCH SOCIAL- 0 C14, HÄLSOVÄRD RE F.ly Kunnan ilmoitus valtiovarainministeriölle kuntarakenneuudistukseen li ittyvästä selvitysalueesta Kuntarakennelain (1698/2009) 4 b :n

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016

Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016 Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2016:

Lisätiedot

Rajaliikennetilasto 2015

Rajaliikennetilasto 2015 Kauppa 2016 Handel Trade Rajaliikennetilasto 2015 350 1000 kpl Kuvio 1. Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot (1000 kpl) maa- ja merirajoilla vuosina 2009-2015 300 250 200 150 100 50 0 2009 2010

Lisätiedot

AIKATAULU HELSINKI TALLINNA HELSINKI

AIKATAULU HELSINKI TALLINNA HELSINKI AIKATAULU HELSINKI TALLINNA HELSINKI MS GEORG ÜTS AIKATAULU 02.01.1987 01.01.1988 02.01.1987 30.03.1987 MA Tl KE TO PE LA SU Helsinki 10.30 10.30 Tallinna 15.30 15.30 Tallinna 19.30 19.30 Helsinki 22.30

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa tilanne 31.8.2008 Tiedosta hyvinvointia Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien määrä ja odotusajat 31.8.2008 2 Joista odottaneet

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntatilaisuus

Pirkanmaan maakuntatilaisuus Pirkanmaan maakuntatilaisuus 26.4.216 Pirkanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa. Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.

Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa. Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1. Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.2017 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien

Lisätiedot

Ajoneuvotekniikka. Tiedote 2/2007 katsastajille. ETA-valtiosta tuodun ajoneuvon rekisteröintitodistus. rekisteröintikatsastuksessa

Ajoneuvotekniikka. Tiedote 2/2007 katsastajille. ETA-valtiosta tuodun ajoneuvon rekisteröintitodistus. rekisteröintikatsastuksessa Ajoneuvotekniikka Tiedote 2/2007 katsastajille 24.1.2007 ETA-valtiosta tuodun ajoneuvon rekisteröintitodistuksen vaatiminen rekisteröintikatsastuksessa Muutos voimaan 1.2.2007 1.2.2007 alkaen tulee asiakkaan

Lisätiedot

Itään suuntautuva maantietransito v.2002

Itään suuntautuva maantietransito v.2002 SVT Ulkomaankauppa 2003:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Itään suuntautuva maantietransito v.2002 Maantietransito; vienti itään v. 2002 toimialoittain (1000 tonnia) Erittelemätön 447 (30 %) Elintarvikkeet

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

European Social Survey Miten tiedot kerättiin? Marko Ylitalo Metodifestivaalit, Tampere

European Social Survey Miten tiedot kerättiin? Marko Ylitalo Metodifestivaalit, Tampere European Social Survey Miten tiedot kerättiin? Marko Ylitalo 19.8.2015 Metodifestivaalit, Tampere Mikä European Social Survey on? - ESS on haastattelututkimus, jossa mitataan systemaattisesti arvoja, asenteita

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v. 2011 Figur 1. Export och import efter landskap år 2011 Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa

Lisätiedot

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2010

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2010 ENSIREKISTERÖINNIT 1/2010 1(12) 2.2.2010 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus 15.4.2016 Etelä-Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Rajaliikennetilasto 2016

Rajaliikennetilasto 2016 Kauppa 2017 Handel Trade Rajaliikennetilasto 2016 350 tuhat kpl Kuvio 1. Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot (tuhat kpl) maa- ja merirajoilla vuosina 2009 2016 300 250 200 150 100 50 0 2009 2010

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP.

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Liitteen 3 lähteet: Kaivopuiston Ison Puistotien puukujanteen uusiminen. Peruskorjaussuunnitelma 2007. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisu

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus

Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus 22.4.2016 Päijät-Hämeen maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus 15.3.216 Pohjois-Pohjanmaan Maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Toimitusjohtaja Jari Koskinen Maakuntatalous Pohjois-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Lisätiedot

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Väestöennuste 2012 mikä muuttui? mikä muuttui? Markus Rapo, Tilastokeskus Rakenteet murroksessa pohjoinen näkökulma 29.11.2012, Oulu Esityksessäni Havaittu väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta oletukset (vs.

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Transitokuljetukset 2016

Transitokuljetukset 2016 Kauppa 2017 Handel Trade Transitokuljetukset 2016 Mrd. 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 Kuvio 1. Transitokuljetukset itään kuukausittain 2013-2016 tuhatta tonnia 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 01

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia n seudulla Syyskuussa 2016 n seudulla yövyttiin 11 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 9 200 yötä ja ulkomaalaiset 2 100 yötä (venäläiset 899 yötä).

Lisätiedot

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1. Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2015

Ulkomaankaupan kuljetukset 2015 Kauppa 2016 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2015 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus %) Maantiekuljetukset; 2,9; 6,8 % Rautatiekuljetukset; 0,5; 1,2 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2002 15.3.2002 Pakolaisten asuttaminen Suomessa 1994-2001 Kuntien pakolaisille osoittamat asunnot 1994-2001 700 600 500 Aravavuokra-as.

Lisätiedot