List of publications. Peer-reviewed scientific articles
|
|
- Hanna Uotila
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 List of publications Peer-reviewed scientific articles Alm J, Korhola A, Turunen J, Saarnio S, Jungner H, Tolonen K, Silvola J Past and future atmospheric carbon gas (CO 2, CH 4 ) exchange in boreal peatlands. International Peat Journal 9: Alm J, Saarnio S, Nykänen H, Silvola J, Martikainen PJ Winter CO 2, CH 4 and N 2 O fluxes on some natural and drained boreal peatlands. Biogeochemistry 44: Alm J, Shurpali NJ, Minkkinen K, Aro L, Hytönen J, Laurila T, Lohila A, Maljanen M, Martikainen PJ, Mäkiranta P, Penttilä T, Saarnio S, Silvan N, Tuittila E-S, Laine J Emission factors and their uncertainty for the exchange of CO 2, CH 4 and N 2 O in Finnish managed peatlands. Boreal Environment Research 12: Alm J, Shurpali NJ, Tuittila E-S, Laurila T, Maljanen M, Saarnio S, Minkkinen K Methods for determining emission factors for the use of peat and peatlands - flux measurements and modelling. Boreal Environment Research 12: Alm J, Talanov A, Saarnio S, Silvola J, Ikkonen E, Aaltonen H, Nykänen H, Martikainen PJ Reconstruction of the carbon balance for microsites in a boreal oligotrophic pine fen, Finland. Oecologia 110: Galand P, Saarnio S, Fritze H, Yrjälä K Depth related diversity of methanogen Archaea in Finnish oligotrophic fen. FEMS Microbiology Ecology 42: Haapala JK, Mörsky SK, Rinnan R, Saarnio S, Martikainen PJ, Holopainen T, Silvola J Long-term effects of ozone on CO 2 exchange in peatland microcosms. Atmospheric Environment 45: Haapala JK, Mörsky SK, Saarnio S, Rinnan R, Suokanerva H, Kyrö E, Latola K, Martikainen PJ, Holopainen T, Silvola J Carbon dioxide balance of a fen ecosystem in northern Finland under elevated UV-B radiation. Global Change Biology 15: Haapala JK, Mörsky SK, Saarnio S, Suokanerva H, Kyrö E, Silvola J, Holopainen T Long-term effects of elevated UV-B radiation on photosynthesis and ultrastructure of Eriophorum russeolum and Warnstorfia exannulata. Science of the Total Environment 409: Jantunen J, Saarinen K, Saarnio S, Marttila O Stand structure in pine, spruce and deciduous forests: A comparison between Finnish and Russian Karelia. Scandinavian Journal of Forest Research 17: Jantunen J, Saarinen K, Valtonen A, Saarnio S Grassland vegetation along roads differing in size and traffic density. Annales Botanici Fennici 43(2): Jantunen J, Saarinen K, Valtonen A, Saarnio S Flowering and seed production success along roads with different mowing regimes. Applied Vegetation Science 10(2):
2 Juutinen S, Alm J, Larmola T, Huttunen J, Morero M, Saarnio S, Martikainen P, Silvola J Methane (CH 4 ) release from littoral wetlands of Boreal lakes during an extended flooding period Global Change Biology 9: Juutinen S, Alm J, Larmola T, Saarnio S, Martikainen PJ, Silvola J Stand-specific diurnal dynamics of CH 4 fluxes in boreal lakes: Patterns and controls. Journal of Geophysical Research 109, D19313, doi: /2004jd Kettunen R, Saarnio S Biochar can restrict N 2 O emissions and risk of nitrogen leaching from agricultural soil during the freeze-thaw period. Agricultural and Food Science, accepted. Kettunen R, Saarnio S, Martikainen PJ, Silvola J Elevated CO 2 concentration and nitrogen fertilisation effects on N 2 O and CH 4 fluxes and biomass production of Phleum pratense on farmed peat soil. Soil Biology and Biochemistry 37: Kettunen R, Saarnio S, Martikainen PJ, Silvola J Increase of N 2 O fluxes in agricultural peat and sandy soil under elevated CO 2 concentration: concomitant changes in soil moisture, groundwater table and biomass production of Phleum pratense Nutrient Cycling in Agroecosystems 74: Kettunen R, Saarnio S, Martikainen PJ, Silvola J Can a mixed stand of N 2 -fixing and non-fixing plants restrict N 2 O emissions with increasing CO 2 concentration? Soil Biology and Biochemistry 39: Kettunen R, Saarnio S, Silvola J N 2 O fluxes and CO 2 exchange at different N doses under elevated CO 2 concentration in boreal agricultural mineral soil under Phleum pratense. Nutrient Cycling in Agroecosystems 78: Kirkinen J, Minkkinen K, Penttilä T, Kojola S, Sievänen R, Alm J, Saarnio S, Silvan N, Laine J, Savolainen I Greenhouse impact due to different peat fuel utilisation chains A lifecycle approach. Boreal Environment Research 12: Kuitunen K, Saarinen K, Jantunen J, Saarnio S A comparison of farmland avifauna between Finnish and Russian Karelia. Ornis Fennica, 80: Larmola T, Alm J, Juutinen S, Saarnio S, Martikainen PJ, Silvola J Floods can cause large, inter-annual differences in littoral net ecosystem productivity. Limnology & Oceanography 49(5): Liikanen A, Ratilainen E, Saarnio S, Alm J, Martikainen PJ, Silvola J Greenhouse gas dynamics in boreal, littoral sediments under raised CO 2 and nitrogen supply. Freshwater Biology 48: Luyssaert S, Abril G, Andres R, Bastviken D, Bellassen V, Bergamaschi P, Bousquet P, Chevallier F, Ciais P, Corazza M, Dechow R, Erb K-H, Etiope G, Fortems-Cheiney A, Grassi G, Hartmann J, Jung M, Lathière J, Lohila A, Mayorga E, Moosdorf N, Njakou DS, Otto J, Papale D, Peters W, Peylin P, Raymond P, Rödenbeck C, Saarnio S, Schulze E-D, Szopa S, Thompson R, Verkerk PJ, Vuichard N, Wang R, Wattenbach M, Zaehle S The
3 European land and inland water CO 2, CO, CH 4 and N 2 O balance between 2001 and Biogeosciences 9: Mörsky SK, Haapala JK, Rinnan R, Saarnio S, Kyrö E, Silvola J, Martikainen PJ, Holopainen T Effects of elevated UV-B radiation on UV-absorbing pigments and leaf anatomy of a sedge, Eriophorum russeolum. Boreal Environment Research 18: Mörsky SK, Haapala JK, Rinnan R, Saarnio S, Silvola J, Martikainen PJ, Holopainen T Minor effects of long-term ozone exposure on boreal peatland species Eriophorum vaginatum and Sphagnum papillosum. Environmental and Experimental Botany 72: Mörsky SK, Haapala JK, Rinnan R, Tiiva P, Saarnio S, Silvola J, Holopainen T, Martikainen PJ Long-term ozone effects on vegetation, microbial community and methane dynamics of boreal peatland microcosms in open field conditions. Global Change Biology 14: Richert M, Saarnio S, Juutinen S, Silvola J, Augustin J, Merbach W Distribution of assimilated carbon in the system Phragmites australis waterlogged peat soil after 14 C pulse labelling. Biology and Fertility of Soils 32:1-7. Saari P, Saarnio S, Heinonen J, Alm J Emissions and dynamics of N 2 O in a buffer wetland receiving water flows from a forested peatland. Boreal Environment Research, in press. Saari P, Saarnio S, Kukkonen JVK, Akkanen J, Heinonen J, Saari V, Alm J DOC and N 2 O dynamics in upland and peatland forest soils after clear-cutting and soil preparation. Biogeochemistry 94: Saari P, Saarnio S, Saari V, Heinonen J, Alm J Initial effects of forestry operations on N 2 O and vegetation dynamics in a boreal peatland buffer. Plant and Soil 330: Saarinen K, Jantunen J, Saarnio S, Kuitunen K, Marttila O Effects of land use changes on the landscape composition: A comparison between Finnish and Russian Karelia. Environment, Development and Sustainability 3: Saarinen K, Valtonen A, Jantunen J, Saarnio S Butterflies and diurnal moths along road verges: Does road type affect diversity and abundance? Biological Conservation 123: Saarnio S, Alm J, Martikainen PJ, Silvola J Effects of raised CO 2 on potential CH 4 production and oxidation in, and CH 4 emission from, a boreal mire. Journal of Ecology 86: Saarnio S, Alm J, Silvola J, Lohila A, Nykänen H, Martikainen PJ Seasonal variation in CH 4 emissions and production and oxidation potentials at microsites on an oligotrophic pine fen. Oecologia 110: Saarnio S, Heimonen K, Kettunen R Biochar addition indirectly affects N 2 O emissions via soil moisture and plant N uptake. Soil Biology and Biochemistry 58:
4 Saarnio S, Järviö S, Saarinen T, Vasander H, Silvola J Minor changes in vegetation and carbon gas balance in a boreal mire under a raised CO 2 or NH 4 NO 3 supply. Ecosystems 6: Saarnio S, Morero M, Shurpali N, Tuittila E-S, Mäkilä M, Alm J Annual CO 2 and CH 4 fluxes of pristine boreal mires as a background for the lifecycle analyses of peat energy. Boreal Environment Research 12: Saarnio S, Saarinen T, Vasander H, Silvola J A moderate increase in the annual CH 4 efflux by raised CO 2 or NH 4 NO 3 supply in a boreal oligotrophic mire. Global Change Biology 6, Saarnio S, Silvola J Effects of increased CO 2 and N on CH 4 efflux from a boreal mire: a growth chamber experiment. Oecologia 119: Saarnio S, Winiwarter W, Leitão J Methane release from wetlands and watercourses in Europe. Atmospheric Environment 43: Saarnio S, Wittenmayer L, Merbach W Rhizospheric exudation of Eriophorum vaginatum L. - Potential link to methanogenesis. Plant and Soil 267: Salonen A, Saarnio S, Julkunen-Tiitto, R Phenolic compounds of propolis from the boreal coniferous zone. Journal of Apicultural Science 56(1): Silvola J, Saarnio S, Foot J, Sundh I, Greenup A, Heijmans M, Ekberg A, Mitchell E, Breemen N van Effects of elevated CO 2 and N deposition on CH 4 emissions from European mires. Global Biogeochemical Cycles 17(2): 37/1-37/12 Other scientific articles Jantunen J, Saarinen K, Valtonen A, Hugg T, Saarnio S Tienpientareet ja valtateiden liittymät kasvien ja perhosten elinympäristönä. Tiehallinnon selvityksiä 9/2004. Tiehallinto. Helsinki. 57 p. + Appendixes 4 p. Martikainen PJ, Regina K, Syväsalo E, Laurila T, Lohila A, Aurela M, Silvola J, Kettunen R, Saarnio S, Koponen H, Jaakkola T, Pärnä A, Silvennoinen H, Lehtonen H, Peltola J, Sinkkonen M, Esala M Agricultural soils as a sink and source of greenhouse gases: A research consortium (AGROGAS). Final report. In: Käyhkö J, Talve L (eds.), Understanding the global system, The Finnish perspective, Finnish Global Change Research Programme FIGARE, Turku. Saari P, Saari V, Saarnio S, Kukkonen JVK, Akkanen J, Luotonen H, Lyytikäinen V, Heikkinen SM, Hirvonen T, Alm J Kasvillisuus kertoo suometsätalouden ravinnekuormituksen vähäisyydestä. Luonnon Tutkija 114(1): Saarinen K, Jantunen J, Hugg T, Saarnio S Perhoset Korvenkylän ja Korvenkannan liittymissä vuonna Raportti 1. Tienpientareet ja valtateiden liittymät perhosten ja
5 kasvien elinympäristönä (TIELI). Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti. Joutseno. 14 p. Saarnio S Ilmakehän muutos ja turpeen kertymä: onko riskejä? In: Alm J, Niinioja R, Aho J & Latja R (eds.), Ilmakehän muutos ja kasvihuonekaasupäästöt. Pohjois-Karjalassa Joensuussa pidetyn seminaarin esitelmät. Alueelliset ympäristöjulkaisut 375: Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. Joensuu. Saarnio S, Minkkinen K, Maljanen M, Laine J Soiden hiilitaseet ja kasvihuonekaasujen vaihto. In: Korhonen R, Korpela L, Sarkkola S (eds.), Suomi - Suomaa, Soiden ja turpeen tutkimus sekä kestävä käyttö. p Suoseura ry, Maahenki Oy Saarnio S, Minkkinen K, Maljanen M, Laine J The carbon balance and greenhouse gas exchange in peatlands. In: Korhonen R, Korpela L, Sarkkola S (eds.), Finland - Fenland, Research and sustainable utilisation of mires and peat. p Suoseura ry, Maahenki Oy Saarnio S, Morero M, Mäkilä M, Alm J Luonnontilaiset suot kasvihuonekaasujen sitojina ja päästäjinä. In: Sarkkola S (ed.), Turpeen ja turvemaiden käytön kasvihuonevaikutukset Suomessa. Tutkimusohjelman loppuraportti. Maa- ja metsätalousministeriö 11/2007: Vammalan kirjapaino. Saarnio S, Morero M, Mäkilä M, Alm J Pristine peatlands as greenhouse gas sinks and sources. In: Sarkkola S (ed.), Greenhouse impacts of the use of peat and peatlands in Finland. Research Programme Final Report. Ministry of Agriculture and Forestry 11a/2007: Vammalan kirjapaino. Saarnio S, Saarinen K Kolvananuuron (PK) rotkolaakson kasvistosta. Lutukka 11: Silvola J, Alm J, Saarnio S, Martikainen PJ Greenhouse gas flux dynamics in wetlands. Final report. In: Roos J (ed.), The Finnish research programme on climate change, Final Report, Publications of the Academy of Finland 4/96: Edita, Helsinki. Articles for the general public Saarinen K, Saarnio S Kasvien kaupunki. Voikukkia Valtakadulla, koivuja Koulukadulla. - Etelä-Saimaa Saarinen K, Saarnio S Ratakrassit jäivät kerrostalojen alle. Kasvitarinoita ratapihalta. - Etelä-Saimaa Saarinen K, Saarnio S Kaatopaikka kukkii. Tomaatti ja auringonkukka viihtyvät Toikansuolla. - Etelä-Saimaa Saarnio S, Saarinen K Suomen metsien ikivihreät kaunottaret. Harvinainen Keski- Euroopassa. - Etelä-Saimaa Saarinen K, Saarnio S Keskikesä on kellojen aikaa. - Etelä-Saimaa
6 Saarnio S, Saarinen K Maksaruohot kestävät kuivuutta. - Etelä-Saimaa Saarinen K, Saarnio S Oletko nähnyt neliapilaa? - Etelä-Saimaa Saarinen K, Saarnio S Hanhikkien keltaista loistoa. - Etelä-Saimaa Saarinen K, Saarnio S Perhoset pitävät ohdakkeisesta polusta. - Etelä-Saimaa Saarinen K, Saarnio S Lappeenranta on lehmusten kaupunki. Katujen varsilla kasvaa yli 2300 lehmusta. - Etelä-Saimaa Saarinen K, Saarnio S Poppeleista löytyvät Suomen paksuimmat puut. - Etelä-Saimaa Saarnio S, Saarinen K Pajut ovat nopeakasvuisia pioneerilajeja. Lajiutuminen jatkuu yhä. - Etelä-Saimaa Saarinen K, Saarnio S Kurttulehtiruusu on kulkuri Kamtsatkan niemimaalta. Tienvarsien sitkeä piikkipensas. - Etelä-Saimaa Saarnio S, Saarinen K Syysvaahterat hurmaavat väreillään. Lämpökauden perintönä Suomessa. - Etelä-Saimaa Saarnio S Alussa oli suo, hiilidioksidi ja Jouko... - Ostiensis 1/2003: Saarnio S Suot ja kasvihuoneilmiö. Pohjois-Karjalan Luonto, 20. vuosikirja: Theses Saarnio S Metaanipäästön ajallinen ja paikallinen vaihtelu minerotrofisella suolla. MSc thesis. Department of Biology, University of Joensuu. 44 p. + Appendixes. Saarnio S Carbon gas (CO 2, CH 4 ) exchange in a boreal oligotrophic mire effects of raised CO 2 and NH 4 NO 3 supply. PhD thesis. Joensuun yliopiston luonnontieteellisiä julkaisuja, p. + Appendixes.
Julkaisuluettelo. Tieteelliset monografiat
Julkaisuluettelo Tieteelliset monografiat Saarnio S. 1999. Carbon gas (CO 2, CH 4 ) exchange in a boreal oligotrophic mire effects of raised CO 2 and NH 4 NO 3 supply. PhD thesis. Joensuun yliopiston luonnontieteellisiä
LisätiedotMetsäojitettujen soiden kasvihuonekaasupäästöt ja entä sitten
Metsäojitettujen soiden kasvihuonekaasupäästöt ja entä sitten Paavo Ojanen Helsingin yliopisto, metsätieteiden laitos Suoseuran 65 vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo 26.11.2014 Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo,
LisätiedotKasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla
Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä Paavo Ojanen 6.11.2015 Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Taustaa Suomessa on metsäojitettuja soita n. 4,7 miljoonaa ha merkittävä uusiutuvan raaka-aineen
LisätiedotMetsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?
Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut
LisätiedotMiten metsittäisin turvepellon koivulle?
Miten metsittäisin turvepellon koivulle? MMT, Dos. Jyrki Hytönen, Luke Kokkola Ilmajoki 21.11.2017 Koivu hieskoivu (rauduskoivu) Hieskoivu - suokko Sietää hyvin kosteaa kasvualustaa (suot, märät maat)
LisätiedotIntegrating full climate change impacts balances and management
Integrating full climate change impacts balances and management Frank Berninger and the Henvi Forest team. 1 The Matryoshka analogy is carbon balance a matter of scale 2 The Full picture 3 I am a little
LisätiedotSoiden monipuolinen ja ilmastovastuullinen käyttö Kainuussa -hanke (SYKE/MTT) Antti Sallinen Suoseuran 65-vuotisjuhlaseminaari 26.11.
Soiden monipuolinen ja ilmastovastuullinen käyttö Kainuussa -hanke (SYKE/MTT) Antti Sallinen Suoseuran 65-vuotisjuhlaseminaari 26.11.2014 Työryhmä: Antti Sallinen, Raimo Heikkilä (SYKE), Anu Räty (MTT)
LisätiedotJauhiainen, J., Vasander, H. & Silvola, J. 1994: Response of Sphagnum fuscum to N deposition and increased CO 2
Harri Vasander Publications: Articles in English in peer-reviewed periodicals published abroad Vasander, H. 1987: The effect of forest amelioration on the understorey biomass, species richness and diversity
LisätiedotSELVITYS HIILIDIOKSIDIN VAPAUTUMINEN KOLLAJAN TEKOJÄRVIALUEELTA
SELVITYS HIILIDIOKSIDIN VAPAUTUMINEN KOLLAJAN TEKOJÄRVIALUEELTA DI Tiina Seppälä Spring Environment Oy 19.1.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto...3 2. Hiilidioksidi kasvihuoneilmiötä voimistavana yhdisteenä...4
LisätiedotTrends in stream water concentration and export of nitrogen and phosphorus from boreal forested catchments in Finland
Trends in stream water concentration and export of nitrogen and phosphorus from boreal forested catchments in Finland Sakari Sarkkola 1, Harri Koivusalo 1, Ari Laurén 1, Pirkko Kortelainen 2, Tuija Mattsson
LisätiedotSoiden ennallistaminen missä ollaan, minne mennään?
Kuva: Metsähallitus/J.Ilmonen Soiden ennallistaminen missä ollaan, minne mennään? Tuomas Haapalehto Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut Ennallistaminen ja luonnonhoito muuttuvassa ilmastossa seminaari
LisätiedotGap-filling methods for CH 4 data
Gap-filling methods for CH 4 data Sigrid Dengel University of Helsinki Outline - Ecosystems known for CH 4 emissions; - Why is gap-filling of CH 4 data not as easy and straight forward as CO 2 ; - Gap-filling
LisätiedotPro Terra No. 4/ 2000
1 Pro Terra No. 4/ 2000 MAAPERÄTIETEET IHMISKUNNAN PALVELUKSESSA Maaperätieteiden päivien laajennetut abstraktit Liisa Pietola (toim.) 2 Pro Terra No. 4/ 2000 MAAPERÄTIETEET IHMISKUNNAN PALVELUKSESSA Maaperätieteiden
LisätiedotHarjavallan sulaton raskasmetallipäästöt
Mg vuodessa 25 2 15 Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt Cu Ni Zn Pb 1 5 1985 1988 1991 1994 1997 2 23 Outokumpu Oy Keskimääräinen vuosilaskeuma Harjavallan tutkimusgradientilla vuosina 1992-1998 7
LisätiedotMetsämaan mikrobiologisten prosessien ilmakehällinen merkitys: Metaani (CH 4. ) ja dityppioksidi (N 2
Metsämaan mikrobiologisten prosessien ilmakehällinen merkitys: Metaani (CH 4 ) ja dityppioksidi (N 2 O) Johdanto Ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuudet ovat kaasuja tuottavien ja niitä kuluttavien prosessien
LisätiedotIlmastoviisautta ja yhteiskunnallisia hyötyjä soita ennallistamalla?
Kuva: Metsähallitus/J.Ilmonen Ilmastoviisautta ja yhteiskunnallisia hyötyjä soita ennallistamalla? Tuomas Haapalehto Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut Hiilivarastot ja hiilinielut ilmastonmuutoksen
LisätiedotOnko jotain opittu? Metsätieteiden laitos, HY
Havaintoja ojitettujen soiden hiilitaseista Onko jotain opittu? Kari Minkkinen Metsätieteiden laitos, HY Kasvihuonekaasut soilla Luonnontilainen Suo Ilmakehän kasvihuonekaasut: CO 2, CH 4 & N 2 O CO CO
LisätiedotLahden alueen hiilinielut ja -varastot
LAHDEN KAUPUNKI Raportti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy P36915 Raportti 1 (15) Tvrdy Jan Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Menetelmät... 4 2.1 Hiilivarastot 4 2.1.1 Kasvillisuuden hiilivarastot... 4
LisätiedotLuomun ympäristövaikutukset maa, ilma, vesi ja eliöstö
Luomun ympäristövaikutukset maa, ilma, vesi ja eliöstö Hanna Tuomisto, FT Vanhempi tutkija Ruralia-instituutti, Helsingin Yliopisto hanna.tuomisto@helsinki.fi Ympäristötiedon foorumi, Helsinki, 30.10.2017
LisätiedotBiometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi
From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset
LisätiedotToimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)
Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II) Happamuuskuormituksen ennustaminen valuma-aluetasolla Marie Korppoo ja Markus Huttunen 13.5.2019 Päämäärä
LisätiedotMaatilayritysten vastuu alueellisesti määräytyvästä kestävyydestä
Maatilayritysten vastuu alueellisesti määräytyvästä kestävyydestä Sirpa Kurppa, prof. Natural Resources Institute Finland (Luke), New business opportunities, Resources smart circular economy 1 Teppo Tutkija
Lisätiedotsa Ammonium-, NO 3 - ja kokonaistyppilaskeuma vähentyivät sadeveden kulkiessa latvuskerroksen läpi kaikilla kuusi- ja mäntykohteilla lukuunottamatta U
4 3 Deposition on the forests and forest floor in 2000 Metsiin ja metsämaahan kohdistuva laskeuma vuonna 2000 Antti-Jussi Lindroos 1, John Derome 2, Kirsti Derome 2 and Kaarina Niska 2 1) Finnish Forest
LisätiedotMiten voidaan seurata metsämaaperän hiilivaraston muutoksia?
Miten voidaan seurata metsämaaperän hiilivaraston muutoksia? Raisa Mäkipää, Mikko Peltoniemi, Margareeta Häkkinen, Petteri Muukkonen EU:n metsien seurannat ja niiden tulevaisuus seminaari 22.11.2007, Helsinki,
LisätiedotTurvemaiden hiilitaseen tulevaisuus. Kari Minkkinen Metla, HY
Turvemaiden hiilitaseen tulevaisuus Kari Minkkinen Metla, HY Turvemaiden hiilitaseen tulevaisuus Menneisyys Nykyisyys - Tulevaisuus Kertooko suon menneisyys nykyisyydestä tai tulevaisuudesta? Miten ilmastonmuutos
LisätiedotIlmastomuutoksen riskimallinnuksen tuloksia: millaiset ovat tulevaisuuden ilmastoolosuhteet
Ilmastomuutoksen riskimallinnuksen tuloksia: millaiset ovat tulevaisuuden ilmastoolosuhteet viljelylle Suomessa? Taru Palosuo Luonnonvarakeskus (Luke) Biotalous ja ympäristö Hiilen kierron hallinta Pellon
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5
LisätiedotTen most important publications for this application in italics
1 Ten most important publications for this application in italics Hannu Fritze publication list 04.09.15 A) Peer-reviewed scientific journals Fritze H. 1987: The influence of urban air pollution on soil
Lisätiedot5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle
5 YKSITYISKOHTAISET LASKENTATULOKSET AURAJOELLE 28 5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle Seuraavassa on esitetty kuvina Aurajoelle: sateen, lämpötilan ja virtaaman muutokset eri ilmastonmuutosskenaarioissa
LisätiedotPohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit
Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit Jaana Bäck et al., Risto Makkonen, Ditte Mogensen, Annikki Mäkelä, Annalea Lohila, Timo Vesala,
LisätiedotHakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos
Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin 4.3.2013 MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos Sisällys Taustaa ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä haasteista
LisätiedotThe year(s) of inventory. Junninen, K. and Kouki, J Southern managed
Electronix appendix A. The datasets included in the analyses. Authors (the publication year is indicated if the dataset is published) The year(s) of inventory Vegetation zone Dominant tree Management history
LisätiedotBoreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston
Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston lämpenemiseen Lauri Valsta Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Metsätieteiden laitos 1.11.2012 1 Maapallon säteilytasapainon osatekijät Radiative
LisätiedotVastuuopet
I opetusperiodi 3.9.2012-21.10.2012, Väliviikko: 22.10-28.10.2012 (muutoksia luentoaikoihin ja -paikkoihin voi tulla. Tarkasta viimeisin tieto WebOodista!) MEK210 Aineistoperusteinen argumentointi 3 Rita,
LisätiedotMetsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt
Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt Kelvottomat käyttöön 13.3.2018 Paavo Ojanen 1, Kari Minkkinen 1, Timo Penttilä 2 1 Helsingin yliopisto / 2 Luonnonvarakeskus Metsänkasvatuskelvottomat
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotPhoto: Paavo Keränen. KAINUU in statistics 2009
Photo: Paavo Keränen KAINUU in statistics 2009 KAINUU IN PROPORTION TO THE WHOLE OF FINLAND Forest area Total area Roads Primary production Summer cottages Unemployed Populat. over 64 years Number of farms
LisätiedotBIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin
BIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin Marjo Palviainen 1, Peng Zhao 2 ja Jukka Pumpanen 3 1 Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos 2 China Agricultural University, Beijing
LisätiedotKYMENLAAKSO- FINLAND S LOGISTICS CENTRE- REGION OF OPPORTUNITIES Kai Holmberg, NELI-North European Logistics Institute RIGA 20.04.
KYMENLAAKSO- FINLAND S LOGISTICS CENTRE- REGION OF OPPORTUNITIES Kai Holmberg, NELI-North European Logistics Institute RIGA 20.04.2010 20.7.2012 Finland Land of A Thousand Lakes 187,888 lakes 5,100 rapids
LisätiedotMaapallon energiavarat
Luonnonfilosofian seura Tieteiden talo 2.10.2003 klo 18.00 Maapallon energiavarat Tkt Tuomo Suntola T. Suntola 1 Luonnonfilosofian seura Tieteiden talo 2.10.2003 klo 18.00 Maapallon energiavarat Tkt Tuomo
LisätiedotPoistuvat kurssit ja korvaavuudet (RRT ja YYT)
Poistuvat kurssit ja korvaavuudet 2016-2017 (RRT ja YYT) Rakenne- ja rakennustuotantotekniikka Rak-43.3001 Rakennuksen rungon suunnittelu I CIV-E1030 Fundamentals of Structural Design Rak-43.3111 Prestressed
LisätiedotSocial and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi
Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 12.12.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.2.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
GWh / kk GWh / month Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 24.4.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17 8
LisätiedotMetsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset
Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset FORESTENERGY2020 tutkimusohjelman tutkijaseminaari, VTT, 4.6.2012 Sampo Soimakallio VTT Technical Research Centre of Finland
LisätiedotFaculty of Agriculture and Forestry. Forestry
Faculty of Agriculture and Forestry Promoting the sustainable use of bioresources by high level teaching based on scientific research Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta Faculty of Agriculture and
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 23.1.218 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11
LisätiedotACTA FORESTALIA FENNICA
ACTA FORESTALIA FENNICA Voi. 137, 1974 Bacteria isolated from injuries to growing spruce trees (Picea abies (L.) Karst.) Kasvavien kuusien vaurioista eristetyt bakteerit Tauno Kallio SUOMEN METSÄTIETEELLINEN
LisätiedotDissertations in Forestry and Natural Sciences
PUBLICATIONS OF THE UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND Dissertations in Forestry and Natural Sciences MAARIT LIIMATAINEN FACTORS CONTROLLING NITROUS OXIDE EMISSIONS FROM DRAINED PEAT SOILS EFFECTS OF WOOD ASH
LisätiedotSuotyyppeihin ja ojituksen jälkeiseen puuston
Metsätieteen aikakauskirja 2/2 Raija Laiho, Timo Penttilä ja Jukka Laine Riittävätkö ravinteet suometsissä? e e m t a Turvemaiden ravinteisuuden kuvaaminen Suotyyppeihin ja ojituksen jälkeiseen puuston
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.9.218 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 16 8 16 9 16 1 16 11 16 12 16 1 17
LisätiedotMetsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto
Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto Taloudellis-ekologinen optimointi -tutkimusryhmä Aino Assmuth,
LisätiedotSuot biotalouden maailmassa Peatlands in the Bioeconomy World
Suot biotalouden maailmassa Peatlands in the Bioeconomy World Tiistai 2.2.2016, Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki Tuesday 2 February 2016, the House of Science and Letters, Helsinki Ilmoittautuminen
LisätiedotSuometsien käytön vaikutus ilmastoon. kolme tietä tulevaisuuteen
Suometsien käytön vaikutus ilmastoon kolme tietä tulevaisuuteen Paavo Ojanen, Helsingin yliopisto, metsätieteiden osasto Ilmansuojelupäivät, 21.8.2019 Tiedot: VMI11 / Antti Ihalainen Metsäojitus 111 vuotta!
LisätiedotEri kaasujen ja metsänhoitotöiden merkitys metsien kasvihuonekaasutaseessa: esimerkkinä Etelä- ja Keski-Pohjanmaa
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Jaakko Hautanen ja Paavo Ojanen Jaakko Hautanen Eri kaasujen ja metsänhoitotöiden merkitys metsien kasvihuonekaasutaseessa: esimerkkinä Etelä-
LisätiedotTypen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa
Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa Biolaitosyhdistys ry:n seminaari 16.11.2010 Riina Antikainen Suomen ympäristökeskus Kulutuksen ja tuotannon keskus Sisältö Miksi ravinteet tärkeitä? Miksi
LisätiedotKarelia ENI CBC-ohjelma/ PÄÄTÖSLUETTELO 1 Pohjois-Pohjanmaan liitto
Karelia ENI CBC-ohjelma/ PÄÄTÖSLUETTELO 1 Ohjelmajohtaja Päätökset Karelia ENI CBC ohjelmassa hyväksytyt hankkeet: 7.5.2018 Myönteinen toimeenpanopäätös hankkeesta KA3002: Karelian Art-Residency Network
LisätiedotMaaperän ilokaasupäästöt talvella - syitä ja seurauksia
Maaperän ilokaasupäästöt talvella - syitä ja seurauksia FT Dos. Marja Maljanen Kuopion yliopisto (1.1.21 Itä-Suomen yliopisto) Ympäristötieteen laitos Taustaa Ilokaasu l. dityppioksidi l. typpioksiduuli
LisätiedotFungi infecting cultivated moss can also cause diseases in crop plants
Fungi infecting cultivated moss can also cause diseases in crop plants SEMINAR ON PEST RISK ASSESSMENT 2-3 October 2012, Helsinki, Finland 9.10.2012 1 Fungi infecting cultivated moss can also cause diseases
LisätiedotIlmasto on jo muuttunut ja muutosnopeus kiihtyy
Metsänkasvatusketjut puuntuotannon, hiilitaseen ja monimuotoisuuden näkökulmasta muuttuvassa ilmastossa Raisa Mäkipää 1, Tapio Linkosalo 1, Alexander Komarov 2, Vladimir Shanin 2, Markku Larjavaara 1,
LisätiedotLiite 1. Hankkeen tuotokset
Changes in landscape-scale habitat selection of capercaillie (Tetrao urogallus) in managed north-boreal forest Lue lisää >Miettinen, Janne; Helle, Pekka; Nikula, Ari; Niemelä, Pekka Silva Fennica 43(4):595
LisätiedotTekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes
Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global
LisätiedotFighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds
PhD Anne Hemmi 14.2.2013 RRR 2013 Conference in Greifswald, Germany Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds Eutrophication in surface waters High nutrient
LisätiedotMitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY)
Mitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY) Heikki Setälä, Vesa Yli-Pelkonen, Viljami Viippola ym. Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotSpace for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s
Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services
LisätiedotMETSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura
METSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura 28.6.2016 Kestävä energiahuolto Järkevä energian käyttö Rational Use of Energy (RUE) - Energian säästö - Energiatehokkuus Integration Sustainability
LisätiedotHiilineutraalin Turun toimenpiteet ja haaste Lounais-Suomen yhteinen ilmastohaaste, Rauma Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli A
Hiilineutraalin Turun toimenpiteet ja haaste Lounais-Suomen yhteinen ilmastohaaste, Rauma 6.4.2017 Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli A Manni Hiilineutraali kaupunkialue 2040 mennessä Turun
LisätiedotPuun rakennuskäytön ympäristövaikutukset (khk)
Puun rakennuskäytön ympäristövaikutukset (khk) PUU-päivä TEMin osaseminaari: METSÄALAN STRATEGINEN OHJELMA Helsinki 29.11.2012 Tarja Häkkinen, Antti Ruuska, VTT 2 Tavoite Arvioida puun käytön potentiaa-lista
Lisätiedot2013 Hytönen, J. & Aro, L. 2013. Puutuhkalannoitus lisää koivikon biomassatuotosta suonpohjalla. Julkaisussa: Leppälammi-Kujansuu, J., Soinne, H., Merilä, P., Rankinen, K., Salo, T. & Hänninen, P. (toim.).
LisätiedotLiikaa ja liian vähän vettä Eurooppa Juha Kämäri. Suomen ympäristökeskus, SYKE
Tekesin Vesi-ohjelman ja Suomen Akatemian yhteinen seminaari: Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa? Liikaa ja liian vähän vettä Eurooppa 2050 Suomen ympäristökeskus,
LisätiedotILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS PELTOJEN VESITALOUTEEN JA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖIHIN
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS PELTOJEN VESITALOUTEEN JA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖIHIN Mari Pihlatie, Maataloustieteiden osasto, Maaperä- ja ympäristötiede / Ilmakehätieteiden keskus (INAR) 1 ILMASTONMUUTOS JA
LisätiedotAinevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista
Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista Materiaalivirrat ja ilmastonmuutos Teollisen ekologian seuran seminaari 28.4.2008 Riina Antikainen, Suomen ympäristökeskus Teoreettinen lähestymismalli
LisätiedotMetsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne
Asia: U 5/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä
LisätiedotVesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?
Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Fosforia selittää 1: suon alkuperä Alue/Suotyyppi P mg/l valumassa Fe Al Ennen
LisätiedotMiten ymmärtää puubiomassan kaasutusta paremmin? - Hiilen kaasutusmallin kehittäminen
Miten ymmärtää puubiomassan kaasutusta paremmin? - Hiilen kaasutusmallin kehittäminen How to Improve Understanding of Gasification of Woody Biomass? - Development of the Carbon Gasification Model Researcher
LisätiedotIlmastonmuutoksen haasteet maatalouspolitiikalle
Ilmastonmuutoksen haasteet maatalouspolitiikalle Maankuivatus ja ilmastonmuutos seminaari 18.10.2018 18.10.2018 Mikael Hildén 1 Ilmastonmuutoksen merkitys maataloudessa kasvaa 1. Tulvat, kuivuusjaksot
LisätiedotKURSSIEN POISTOT JA MUUTOKSET LUKUVUODEKSI
Liite 6.5/2/2016 Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu KURSSIEN POISTOT JA MUUTOKSET LUKUVUODEKSI 2016-2017 RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Valmistelija Seppo Hänninen (Päivi
LisätiedotTurpeen riittävyys energiakäyttöön hiilikertymän pohjalta
1 Turpeen riittävyys energiakäyttöön hiilikertymän pohjalta Markku Mäkilä, Geologian tutkimuskeskus Tiivistelmä Alle 100 vuoden ikäisen turpeen vuotuinen hiilikertymä on pinnaltaan turvetta kerryttävällä
LisätiedotESPON 2013 Tilannekatsaus 12/2010. Timo Hirvonen
ESPON 2013 Tilannekatsaus 12/2010 Timo Hirvonen 16.12.2010 Timo.Hirvonen@uef.fi ESPONin taustaa 1. Pilottivaihe (SPESP 1998-2000) 2. ESPON 2006 3. ESPON 2013 (ks. www.espon.eu) EU (ERDF) & EU27+4 Missio
LisätiedotGeoenergian tulevaisuuden visio. Jari Suominen
Geoenergian tulevaisuuden visio Jari Suominen 1 The global energy challenge 3 Renewable energy potential does not limit its use Fossil energy: total estimated resources Renewable energy: estimated annual
LisätiedotIlmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus. Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI)
Ilmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI) 1,5 asteen tavoitteen saavuttaminen on mahdollinen mutta vaativa tehtävä 1,5 asteen tavoitteen
Lisätiedottotal of 16, permanently marked sample units (2 m 2 quadrates) were analysed on each subplot The visual coverage of the plant species was assessed usi
4 2 Understorey vegetation survey (ICP Forests/ Level II) in 2000 Aluskasvillisuuden kartoitus (ICP metsäohjelma/taso II) vuonna 2000 Maija Salemaa and Leila Korpela Vantaa Research Centre Finnish Forest
LisätiedotMetsäpalo on ollut tärkein suurista häiriötekijöistä
Kimmo Tolonen ja Aki Pitkänen Kulojen toistuvuus ja merkitys jääkauden jälkeisenä aikana Suomessa Johdanto Metsäpalo on ollut tärkein suurista häiriötekijöistä useimmissa pohjoisen havumetsävyöhykkeen
LisätiedotHuleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu Maija Taka University of Helsinki 1
Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu 8.12.2014 Maija Taka University of Helsinki 1 Pienvesitutkimus pääkaupunkiseudulla 1. Alueellisesti kattava aineisto 2. Aikasarjatutkimus 3. Muu
LisätiedotMonitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta
Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta 2015-16 Luettelo kursseista, jotka ovat tarjolla lukuvuoden 2015-16 aikana. Tähdellä merkityt ovat pakollisia 25 op perusopintokokonaisuudessa (3120100).
LisätiedotIlmanlaadun arviointi: uusia tuloksia ja tässä hankkeessa tehtävä työ
Ilmanlaadun arviointi: uusia tuloksia ja tässä hankkeessa tehtävä työ Mikhail Sofiev, Jaakko Kukkonen, Leena Kangas, Ari Karppinen Ilmatieteen laitos 27.2.2017 Aiemmin arvioidut leviämismatriisit ja pitoisuudet
LisätiedotSuometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot
Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot Metsätieteen päivä 26.11.2018 Tuula Packalen, Juha-Pekka Hotanen, Hannu Hökkä, Kari T. Korhonen, Olli Salminen 1 26.11.2018 Metsämaan pinta-ala on kasvanut 1960-luvulta
LisätiedotMETSIEN TALOUDELLISESTI KANNATTAVA KÄYTTÖ HIILENSIDONNASSA: METSIENKÄSITTELYN KEINOT JA KUSTANNUSTASO
METSIEN TALOUDELLISESTI KANNATTAVA KÄYTTÖ HIILENSIDONNASSA: METSIENKÄSITTELYN KEINOT JA KUSTANNUSTASO Johanna Pohjola HY/Metsäekonomian laitos Lauri Valsta HY/Metsäekonomian laitos Jyri Mononen HY/Metsäekonomian
LisätiedotAikajana. Thule. ENVIMAT Jäte IO EF Envimat scen SURE 2012-
Aikajana Thule ENVIMAT 2007-2009 Jäte IO 2010-2011 EF Envimat scen 2010 2010-2012 SURE 2012- Koskela, Sirkka, Ilmo Mäenpää, Jyri Seppälä, Tuomas Mattila, ja Marja-Riitta Korhonen. EE-IO modeling of the
LisätiedotCarabid Assemblages of Dry Grassland Habitats in Helsinki
http://www.helsinki.fi/urbanecologyresearch/greenhance/index.htm Carabid Assemblages of Dry Grassland Habitats in Helsinki Stephen Venn Stephen.venn@helsinki.fi EDGM XI Tula, Russia 6th June 2014 Contents
LisätiedotKäsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen P, 130 Mg Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15-20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha Luonnontilaisen
LisätiedotEnvibase ja SYKEn EO tutkimuksesta ja osaamisesta
Envibase ja SYKEn EO tutkimuksesta ja osaamisesta Saku Anttila, Sampsa Koponen, Pekka Härmä, Kristin Böttcher, Mikko Kervinen, +++ SYKE GEO yhteistyö Suomessa tapahtuma 23.5.2018 Sisältö Envibase-hanke
LisätiedotMaapallon energiaratkaisut: Mistä puhdasta energiaa?
Energiatieteiden ja -tekniikan tutkijakoulun vuosiseminaari TKK 27.08.2007 Maapallon energiaratkaisut: Mistä puhdasta energiaa? Tkt Tuomo Suntola T. Suntola 2007-08-27 / 1 Energiatieteiden ja -tekniikan
LisätiedotOjituksen ja ennallistamisen vaikutukset eteläsuomalaisen korven kasviyhteisöihin
Ojituksen ja ennallistamisen vaikutukset eteläsuomalaisen korven kasviyhteisöihin paleoekologinen näkökulma MIRA KORPI, MINNA VÄLIRANTA, EEVA-STIINA TUITTILA, LIISA MAANAVILJA, KAISU AAPALA JA HARRI TUKIA
LisätiedotUutta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen myrskytuuliin ja -tuhoihin
Uutta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen myrskytuuliin ja -tuhoihin Hilppa Gregow 25.5.212 Kiitokset: Pauli Jokinen, Natalia Pimenoff, Matti Lahtinen, Marko Laine, Kirsti Jylhä, Kimmo
LisätiedotEsityksen teemat: Sää, (muuttuvat) olosuhteet ja metsä Ilmastonmuutos ja metsä Arktika
Esityksen teemat: Sää, (muuttuvat) olosuhteet ja metsä Ilmastonmuutos ja metsä Arktika 2 Sää merkittävin sähkönjakelun häiriötekijä Tapani-myrskyn aiheuttamia sähkönjakelun häiriöitä 2011 Lähde: Fortum
LisätiedotKasvava metsävaratiedon kysyntä. Metsässä puhaltavat uudet tuulet seminaari, 11.9.2012, Mikkeli Kari T. Korhonen, Metla/VMI
Kasvava metsävaratiedon kysyntä Metsässä puhaltavat uudet tuulet seminaari, 11.9.212, Mikkeli Kari T. Korhonen, Metla/VMI Maapinta-alasta 75 % on metsää 1. Suomen metsävaratiedot Puuston määrä 2,3 miljardia
Lisätiedot