L PSEMME. Toteutuvatko lapsen oikeudet? Hetki sadutukselle. Kolmen polven pelisäännöt. Masentunut lapsi lukkiutuu. Piilomainontaa digiajassa 4/2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "L PSEMME. Toteutuvatko lapsen oikeudet? Hetki sadutukselle. Kolmen polven pelisäännöt. Masentunut lapsi lukkiutuu. Piilomainontaa digiajassa 4/2008"

Transkriptio

1 A L PSEMME Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti 4/2008 Masentunut lapsi lukkiutuu Kolmen polven pelisäännöt Hetki sadutukselle Piilomainontaa digiajassa Toteutuvatko lapsen oikeudet?

2 Joulun Maku Paras Maku! Uutuus! Piparipulla Mikä on lapsi? PÄÄKIRJOITUS E räs ulkomaalainen toimittaja esitti kysymyksen, joka jäi pitkäksi aikaa mieleeni. Kysymys oli: mikä on lapsi suomalaisille? Vastasin, että uskon, että suomalaiset ovat kiinnostuneita lapsista ja näkevät lapset tärkeinä. Suomessa pidetään tärkeänä huolehtia lasten kasvatuksesta ja terveydestä, ja meillä on hyviä malleja työstä kaikkien lasten hyväksi. Lapsi on lupaus tulevaisuudesta. Olemme ylpeitä osaavista ja terveistä lapsistamme. Pulmana meillä on, että lapsi nähdään liiankin aikaisin pärjäävänä ja itsenäisenä. Jälkeenpäin mietin, sorruinko Suomi-kuvan kaunisteluun. Jokaiselle äidille ja isälle oma lapsi on varmasti rakas, tärkeä, ainutlaatuinen. Oma lapsi tai lapsenlapsi merkitsee myös jatkuvuutta. Lapsen kehittymisestä ja osaamisesta iloitaan, lapsen surut tuntuvat syvemmällä sydämessä kuin omat huolet. Entä muiden lapset? Mitä ajattelemme ystävien, naapureiden, oman kylän, kaupungin, maailman lapsista. Onko päiväkoti naapuritontilla ilo vai harmi? Pysähdymmekö kysymään, mikä hätänä, jos vastaan tulee koululainen kyyneleet silmissä? Annammeko tilaa pienten lasten kanssa liikkuville? Miten lapsuuden arvostus näkyy, kun juhlapuhe on pidetty ja istutaan päättämään rahoista. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen solmimisesta. Sopimuksen mukaan lapsella on oikeus tulla suojelluksi, hoivatuksi ja kuulluksi. Ennen kaikkea lapsella on oikeus olla lapsi. Meillä aikuisilla on velvollisuus suojella lapsuutta. Oikeus hyvään lapsuuteen on jokaisella lapsella. Aikuisilla on oltava ymmärrystä nähdä tärkeinä ja rakkaina ihan kaikki lapset: hiljaiset suorittajat ja adhd-viikarit, terveet ja vammaiset, suloiset pikkuvauvat ja laumoissa liikkuvat v-sanaa toistavat murkut, aktiiviset ja vetäytyvät, aikuisiin pettyneet lapset. Pitkäaikainen maan äiti Sylvi Kekkonen on viisaasti todennut: "Pieni on sen äidinrakkauden piiri, johon ei muita mahdu kuin hänen omat lapsensa." Pidämmehän yhdessä huolta paitsi omistamme, myös kaikkien muiden lapsista. Tehdään yhdessä Suomesta maailman lapsiystävällisin maa Lämpimin loppusyksyn terveisin Liisa Partio, päätoimittaja Sisältö 3 Pääkirjoitus 28 Aikuisuuden kynnyksellä Tapataito on huomaavaisuutta muita kohtaan Pipari Kanapeet n. 40 kpl 1 pkt Myllyn Paras Torttu-, Lehti- tai Voitaikinalevyjä (500 g) tai Iso Lehtitaikinalevyä (600 g) (1-2 dl kookoshiutaleita) 1 pkt Myllyn Paras Laktoositon Piparitai Perinteinen Piparkakkutaikinaa n. 1 dl sokeria Sulata taikinalevyt ja nipistele ne yhdeksi isoksi levyksi tai avaa iso lehtitaikinalevy taitoksistaan. Ripottele levylle sokeria ja halutessasi kookoshiutaleita. Kaaviloi sulaneet piparitaikinapalat erikseen leivinpaperin päällä yhdeksi yhtä isoksi levyksi kuin iso lehtevä levy. Kumoa piparitaikinalevy leivinpaperin avulla lehtevän levyn päälle. Käännä kerroslevyjen sivut keskelle niin, että reunat tulevat vastakkain. Ripottele taas taikinalle sokeria ja taita tämän jälkeen taikina niin, että käännetyt sivut kohtaavat uudelleen keskellä. Näin syntyy kierteinen taikinapötkö. Laita taikina kylmään vähintään puoleksi tunniksi. Leikkaa pötköstä terävällä veitsellä noin 1 /2 cm paksuisia viipaleita ja laita ne uunipellille, ripottele pinnalle sokeria. Paista 225-asteisen uunin keskiosassa n min kauniin värisiksi. Helpoimmalla pääset, kun ostat paistovalmiita Piparikierrepullia ja paistat ne uunissa sellaisenaan tai kranssimuodostelmassa. Maistuvat Joulureseptit: Arjan Leivontanurkka: Pipari Stollen (piparikierrepulla-hedelmä-pähkinä-joulupitko) Käytä pakastepullataikinalevyjä tai valmista pullataikina itse, katso joulupullataikina -resepti 1 pkt Myllyn Paras Pullataikinaa (1 kg) tai 3 dl:n annos pullataikinaa 1 pkt Myllyn Paras Laktoositon Pipari- tai Perinteinen Piparkakkutaikinaa (500 g) 1 dl manteli- tai pähkinärouhetta 1 dl rusinoita tai sukaatteja 1 dl säilykekirsikoita, punaisia ja vihreitä 2 rkl rommia tai punssia Voiteluun munaa Pinnalle raesokeria, mantelilastuja Sulata pullataikinalevyt pakkauksen ohjeen mukaan, yhdistä levyt isoksi levyksi ja kohota. Jos teet pullataikinan itse, kaaviloi kohonnut taikina 40 x 40 cm:n suorakaiteeksi kuten korvapuusteja tehdessä. Laita mantelirouhe, rusinat ja pilkotut kirsikat rommiin tai punssiin maustumaan. Kaaviloi sulaneet piparitaikinapalat erikseen leivinpaperin päällä yhdeksi yhtä isoksi levyksi kuin iso pullataikinalevy. Laita ensin pullataikinalevylle maustettu hedelmämanteliseos ja kumoa päälle piparitaikinalevy leivinpaperin avulla. Kääri kerrostaikina rullalle kääretortun tapaan, jätä sauma alaspäin. Kohota peitettynä lämpimässä paikassa kaksinkertaiseksi. Voit tehdä pintaan saksien koristeviiltoja. Halutessasi kranssin, kierrä koko rulla ympyräksi. Voitele ja ripottele pinnalle raesokeria ja mantelilastuja. Paista 180-asteisen uunin alimmalla tasolla min. 4 Liitossa tapahtuu 8 Toteutuvatko lapsen oikeudet? 15 Puheenjohtajalta 16 Digiajan lapset mainosviidakossa Alaikäiset piilomainonnan kohteena 18 Kolmen polven koukeroita Eri sukupolvien arvot ja tavat vaativat sovittelua 24 Lastenhoitotoiminta uudistuu 26 Olipa kerran Sadutus kutsuu puhumaan, kohtaamaan ja kuuntelemaan lasta 31 Kentältä kuuluu Perehdyttää pitää vaikka sääret jäässä 32 Lapsen masennuksen monet kasvot 35 Lastenkulttuuri 39 Kirjoissa & kansissa 40 Auta minua onnistumaan! ADHD-lapset tarvitsevat kannustusta ja rohkaisua 44 Poimitut 47 Luetaan lakia 48 Jäsensivut 4/2008 Lapsemme 3

3 LIITOSSA TAPAHTUU LIITOSSA TAPAHTUU Kansallinen Tietoturvapäivä Kuva: Esko Jämsä 4 Lapsemme 4/2008 Ryhmäytymisharjoittelua... Kansallisen tietoturvapäivän erityisenä kohderyhmänä ovat ensi helmikuussa isät ja äidit. Tavoitteena on lisätä vanhempien tietoisuutta lasten media-arjesta ja muistuttaa vanhempia vastuustaan huolehtia lapsen hyvinvoinnista. Toisenlainen joululahja Enon tukarit: istumassa Pinja Kasurinen, takana Mari Jääskeläinen, Laura Justander, Jyrki Piiroinen, Miia Sivonen ja Petra Kuronen. Koulurauha-ohjelma palkittiin Lähipoliisikunniakirjalla Sisäasiainministeriö on myöntänyt Mannerheimin Lastensuojeluliitolle Lähipoliisikunniakirjan kiitokseksi aloitteellisesta ja tuloksellisesta koulurauhatyöstä. MLL:n kehittämiä toimia koulurauhan parantamiseksi ovat mm. vuosittainen koulurauhan julistustapahtuma, tukioppilaan verkosto ja koulurauhan verkkosivut. Sisäasiainministeri Anne Holmlund luovutti nyt kolmatta kertaa myönnettävän kunniakirjan pääsihteeri Mirjam Kallandille lokakuussa. Lähipoliisikunniakirja myönnetään hyvästä lähipoliisin kanssa tehdystä yhteistyöstä. Haluatko antaa toisenlaisen joululahjan, joka tuottaa monikertaisesti iloa myös joulun jälkeen? Antamalla lahjoituksen MLL:lle tuet liiton työtä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Tee lahjoitus MLL:n tilille Nordea tai netissä tai Nordean, Sampo Pankin, Osuuspankin tai Aktian konttoreissa kautta maan. Muista kirjoittaa tilisiirron viitekenttään oma nimesi. Ilmoitathan yhteystietosi p /Leila Mikkola tai sähköpostitse Jaettu ilo on monikertainen ilo! Lämmin kiitos tuestasi! Kuvat: Jaana Laitinen Kuva: Antero Aaltonen Onnea Enon tukarit! Enon koulu Pohjois-Karjalasta on nimetty vuoden tukioppilaskouluksi. MLL myöntää Vuoden tukioppilaskoulu -tunnustuksen koululle, joka toteuttaa hyvää ja laadukasta tukioppilastoimintaa. Valinta tehtiin nyt kolmannen kerran. 130 oppilaan Enon yläkoulussa vaikuttaa kuusi toimeliasta tukioppilasta, joiden ansiosta koulussa on kiinnitetty erityistä huomiota koulukiusaamisen kitkemiseen ja kouluviihtyvyyden parantamiseen. Tukioppilaat ovat kiertäneet myös muissa kouluissa kertomassa toiminnasta. Palkinnoksi Enon koulu sai stipendin ja kunniakirjan. Sattuvasti sanottu -kilpailu Lapset riemastuttavat hulvattomilla ajatuksillaan ja tokaisuillaan. Kerro, mitä unohtumatonta teidän perheessä on lohkaistu. Keräämme lasten lausahduksia, joita julkaisemme ensi vuonna Lapsemme-lehdessä. Jokin naseva sanonta voi päätyä myös t-paitoihimme. Lähetä meille postia mennessä osoitteeseen MLL/Lapsemme-lehti, PL 141, Helsinki. Liitä lausahdukseen lapsen etunimi ja ikä sekä omat yhteystietosi. Palkitsemme parhaat puheet liiton tuotteilla. Muistathan MLL:n adressit ja korusähkeet Lahjoita joulumieltä Hyvä joulumieli -keräys hankkii jälleen varoja vähävaraisille ja vaikeassa elämäntilanteessa oleville lapsiperheille jaettaviin ruokalahjakortteihin. MLL:n, SPR:n ja Ylen yhdessä Keskon kanssa järjestämän kampanjan tavoitteena on jakaa perheelle 70 euron arvoinen lahjakortti. Keräykseen voi osallistua soittamalla lahjoituspuhelimeen (9,85 euroa + pvm) tai lahjoittamalla keräystilille, Nordea Keräys jatkuu jouluaattoon saakka. Itsensä näköinen MLL:n kunniapuheenjohtajasta, professori Kauko Kouvalaisesta on valmistunut muotokuva. Lastenlääkärinä elämäntyönsä tehnyt Kouvalainen toimi liittohallituksen puheenjohtajana vuosina Muotokuvan on maalannut taiteilija Jarkko Roth. Kassi täynnä asiaa lasten ja nuorten vapaa-ajankartoitus Kassi täynnä asiaa on verraton aineisto lapsille ja nuorille tarkkailla luovasti ja toiminnallisesti omaa vapaa-aikaansa ja terveystottumuksiaan. Aineistoon kuuluu Mihin aika kuluu? -kortti, johon koululaiset kokoavat viikon ajan tietoa ruokailustaan, liikunnastaan, unestaan, ystävien ja perheen kanssa vietetystä ajasta sekä mediankäytöstään. Kassiin kerätään omaa vapaa-aikaa kuvaavia tavaroita, joista kartoitusviikon jälkeen tehdään ryhmissä kollaaseja. Kartoituksen tulokset ja kollaasit esitellään vanhemmille. Kassi täynnä asiaa -kartoitus sopii koulujen tai yhdistysten toimintaan, sillä se tuottaa tietoa hyvinvoinnista suoraan lapsilta ja nuorilta vanhemmille ja opettajille. Aineiston voi ladata nettiosoitteesta www. mll.fi/kasvattajille/ept/aineistot Tuula Tamminen onnittelee Kauko Kouvalaista. UUDET JULKAISUT Kuva: MLL/Leena Louhivaara Kuva: Antero Aaltonen Jäsenten vuosi 2009! Jäsenet ovat järjestön perusta. MLL keräsi jäsenten ajatuksia tutkimuksella, jotta toimintaa osattaisiin kehittää jäsenten toiveiden mukaisesti. Tavoitteena on, että jäsenet saavat jatkossa entistä paremmin kaipaamaansa tietoa, mieluisaa tekemistä ja mahdollisuuksia toimia. 77 % jäsenistä on liittynyt MLL:oon siksi, että he haluavat tukea liiton tekemää tärkeää työtä. 37 %:lle jäsenyyden syynä on MLL:n tarjoama mielenkiintoinen toiminta ja tapahtumat. 24 % on liittynyt jäseneksi siksi, että liiton palvelut vastaavat jäsenen perheen tämän hetkisiä tarpeita. Halu tukea MLL:n työtä maksamalla jäsenmaksun saa 70 % jäsenistä pysymään edelleen liiton jäseninä. Vajaa kolmannes pysyy jäsenenä edelleen siksi, että MLL tarjoaa mielenkiintoista toimintaa ja tapahtumia. MLL:n toiminnoista perhetapahtumat, vanhempainillat ja yleisöluennot, leirit tai retket sekä lasten ja vanhempien yhteiset kerhot kiinnostavat jäseniä eniten. Jäsenistöstä kolmasosa osallistuisi varmasti MLL:n järjestämiin toimintamuotoihin, jos niitä järjestettäisiin jäsenen asuinalueella. Hieman yli puolet arvelee, että ehkä osallistuisi. Heistä noin 70 % olisi valmis toimimaan satunnaisena talkoolaisena. 91 % jäsenistä pitää tärkeimpänä jäsenetuna Lapsemme-lehteä. Seuraavaksi tärkeimmät jäsenedut ovat tuotealennukset sekä alennukset matkoista. Lähes puolet jäsenistä katsoo, että he saavat parhaiten tietoa MLL:n toiminnasta Lapsemme-lehdestä. Reilu neljännes saa tietoa oman paikallisyhdistyksen jäsenkirjeestä ja hieman alle viidennes MLL:n nettisivuilta. MLL:n jäsen- ja lukijatutkimus toteutettiin lokakuussa 2009, ja siihen vastasi 339 jäsentä. Lisätietoja tutkimuksesta Yhdistysnetistä ja Yhdistystiedotteesta. Lapsemme 4/2008 5

4 LIITOSSA TAPAHTUU LIITOSSA TAPAHTUU Kerran olin kahdestaan lapsen kanssa neuvolassa, jossa toivottiin, että jos se äiti tulisi seuraavalla kerralla. Perhekerhossa saan miehenä jopa erityishuomiota. Isät iloitsevat isyydestään ja haluavat käyttää aikaansa puolison ja perheen kanssa. Monet ovat kokeneet, ettei isää aina kohdella äidin kanssa tasavertaisena vanhempana. MLL selvitti: Miten voit, isä? MLL:n Mitä kuuluu isä? -kysely innosti lähes tuhatta isää eri puolelta Suomea kertomaan isänä olemisestaan ja ajatuksistaan. Miesten mielestä kysely oli tarpeen, sillä isiltä kysytään harvoin miten he jaksavat. Ilot ja huolet Vastanneista isistä 94 prosenttia kokee jaksavansa suhteellisen hyvin. Isien jaksamista tukee vuorovaikutuksellinen parisuhde, läheinen suhde lapsiin, lähipiiriltä saatava tuki, perheen sisäinen työnjako, riittävä oma aika, turvattu taloudellinen tilanne sekä toimiva työn ja perheen yhteensovittaminen. Työelämää isät eivät koe kovin perhemyönteiseksi. Monet isät potevat huonoa omaatuntoa lasten ja perheen kanssa viettämänsä ajan määrästä. Isyyden suurimpia iloja ovat lasten kasvun ja kehityksen seuraaminen, lasten hellyydenosoitukset ja arkinen yhdessäolo. Isiä mietityttää eniten epävarmuus omasta isyydestä. Isät aprikoivat, ovatko he riittävän hyviä isiä ja miten kasvattaa lapset niin, että heillä on riittävät eväät kohdata elämässä eteen tulevat haasteet ja toimia vastuullisesti. Myös perheen talous ja oma ajankäyttö mietityttävät. Parisuhde lujittuu tai murenee Lasten syntymä vaikuttaa parisuhteeseen. Kyselyn perusteella isillä on kahdenlaisia kokemuksia: vanhemmuus joko lujittaa tai murentaa suhdetta puolisoon. Suhde yleensä lujittuu, kun isä ja äiti jakavat tasapuolisesti vastuun lapsista, sopivat työnjaosta ja pystyvät avoimesti keskustelemaan parisuhteeseen liittyvistä asioista. Koetukselle parisuhde joutuu, kun kahdenkeskistä aikaa jää vähän ja läheisyys vähenee, vastuunotto on epätasapainossa tai isä kokee itsensä ulkopuoliseksi, tiivistää MLL:n pääsihteeri Mirjam Kalland. Vanhempien hyvä parisuhde on valtava voimanlähde koko perheelle. Siksi sitä pitäisi muistaa vaalia. Myös neuvolassa olisi hyvä pyrkiä tukemaan parisuhdetta jo raskausaikana ja vielä nykyistä enemmän seurata koko perheen hyvinvointia, Kalland toivoo. Tasavertainen vanhemmuus haaste Isät kokevat tulevansa otetuksi tasavertaisesti huomioon vanhempana lasten harrastuksissa, päiväkodissa, koulussa ja leikkipuistossa. Sen sijaan neuvolassa isä saattaa jäädä edelleen sivusta katsojaksi, kun huomio kiinnittyy kokonaan äitiin ja lapseen. Yli puolelta isistä ei ole neuvolassa koskaan kysytty mitään omaan hyvinvointiin liittyvää asiaa. Isillä on kokemusta myös ylenpalttisesta huomiosta: mies on edelleen poikkeus esimerkiksi perhekerhoissa. Isillä on tarvetta ja halua puhua vanhemmuuteen liittyvistä asioista ja halukkuutta osallistua isätoimintaan. Erityisesti kiinnostavat isille ja lapsille sekä koko perheelle suunnatut kerhot, retket ja leirit. Mieluisiksi toiminnan järjestäjiksi isät nimesivät urheiluseurat, MLL:n, muut seurat ja kunnan. Järjestäjätahoa tärkeämpää on kuitenkin toiminnan mielekkyys. Isät ovat halukkaita osallistumaan myös toiminnan suunnitteluun. Kuva: Antero Aaltonen Miten kasvattaa lapsesta terveellä, riittävän hyvällä itsetunnolla varustettu ihminen, joka osaa pitää puolensa, mutta kykenee ottamaan myös muut huomioon. Se tekee, kumpi kerkee. Yhdessähän tätä sirkusta pyöritetään. Isyys on ihanaa ja välillä vaikeaa, paljon se ottaa, mutta enemmän antaa. Toivottavasti riitän, riitänhän? Isäkyselyn toteutti Sosiaalikehitys Oy. Kysely liittyy MLL:n yhteistyöhön Familjeparasolletin, Ensi- ja turvakotien liiton ja Miesten keskuksen kanssa. Tutkimus on luettavissa osoitteessa Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukomaa M uuttuvassa maailmassa jokaisen yhteisön on aika ajoin tarkasteltava omaa toimintaansa. MLL:n toimintaympäristössä iso muutos on ollut lapsiperheiden keskittyminen suuriin keskuksiin. Alueelliset muutokset sekä rahoituksen vaikeutuminen vaikuttavat voimakkaasti piirien toimintaan. MLL:ssa on parhaillaan meneillään liiton järjestörakenteen tarkastelu. Työn käynnisti liittohallitus, joka nimitti liittohallituksen jäsenen, johtaja Johannes Koroman johtamaan prosessia. 1. Johannes Koroma, mitä järjestörakenteella tarkoitetaan? Järjestörakenteella tarkoitetaan MLL:ssa yhteistä päätöksentekoa ja kunkin järjestön osan: valtakunnallisen keskusjärjestön, alueellisten piirijärjestöjen ja paikallisyhdistysten keskinäistä työnjakoa ja yhteistyötä. 2. Miksi MLL:n rakennetta ja toimintaa pitää tarkastella? Mitä tarkastelulla tavoitellaan? Tarkoituksena on selvittää, toimiiko tämä työnjako ja yhteistyö parhaalla mahdollisella tavalla ja kehittää liiton toimintaa vastaamaan yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Yksi oleellinen muutos on kuntauudistus, kun noin sata kuntaa sulautuu näinä vuosina toisiinsa. On syytä pohtia, millaisia vaikutuksia sillä on, miten se vaikuttaa paikallisyhdistyksiin ja koko järjestön toimintaan. Yksi kohennusta kaipaava asia on vähimmäispalveluiden määrittely: jokaisen paikallisyhdistyksen tulisi saada riittävät ja samanlaiset tukipalvelut omilta piireiltään tai keskusjärjestöltä. Nyt pyritään määrittelemään, mitkä olisivat ne niin sanotut minimipalvelut, joita jokaisen Millainen rakenne palvelisi parhaiten MLL:n toimintaa? yhdistyksen tulisi saada, ja miten ne rahoitettaisiin. On arvioitava, riittääkö nykyisen piirijaon pohjalta taloudellisia ja henkisiä voimavaroja tähän vai pitäisikö joidenkin piirien sopia yhteistyöstä riittävien voimavarojen turvaamiseksi, yhdistyä tai päättää erikoistumisesta johonkin palvelutehtävään. Parhaillaan eräät MLL:n piirit neuvottelevat oma-aloitteisestikin tällaisista vaihtoehdoista, mikä on erinomainen asia. Keskeisenä tavoitteena on paikallisyhdistysten toiminnan helpottaminen, toisena toiminnan suunnittelun varhentaminen ja kolmantena taloudellisten voimavarojen tarkastelu - sen pohtiminen, mihin meidän yhteiset voimavaramme riittävät ja miten ne ovat jakautuneet eri puolilla Suomea. MLL:n toiminnalle on luonteenomaista monenlainen vapaaehtoistyö ja sitä tekevien ihmisten runsas vaihtuvuus. Näihin tehtäviin kouluttaminen ja niissä tukeminen on yksi syy nykyisen rakenteen ja toimintatavan arvioimiseen ja kehittämiseen, jos niin yhteisesti päätetään. Myös viranomaiset vaativat yhä tarkempaa tietoa toiminnasta, varsinkin jos kunnat tai valtio sitä tukee tai näitä palveluita ostaa. Yhä enemmän edellytetään lainsäädännön ja verotuskäytäntöjen, jopa työnantajatehtävien tuntemusta eikä ole itsestään selvää, että kaikkialla on sellaista asiantuntemusta käytettävissä. Hyvin merkittävä mahdollisuus avautuu, jos eri puolilla järjestöämme kehitetyt parhaat käytännöt voitaisiin tarjota kaikkien niistä kiinnostuneiden käyttöön. Tällaista parhaiden käytäntöjen tietopankkia kehitellään tämän selvittelyn yhteydessä. 3. Mitä tähän mennessä on tehty? Tähän tehtävään on nimitetty työryhmä, joka edustaa monipuolisesti kaikkia MLL:n tahoja. Työryhmä teetti ulkopuolisella asiantuntijalla arvion minkälaisia parannusehdotuksia ja muutostoiveita eri tahoilla MLL:ssa toimivilla henkilöillä on. Arvio tehtiin liiton jokaisella taholla tehtyjen itsearviointien ja arviointikeskustelujen pohjalta. Tuloksena oli oivallinen yhteenveto, joka varsin kattavasti peilaa erilaisia näkemyksiä, eri tasoilta ja eri puolilta maata. Liittohallitus päätti työryhmän ehdotuksen pohjalta käynnistää paikallisyhdistyksille tarjottavien minimipalvelujen määrittelyn ja selvittää ammatillisten palvelujen tuottamiseen liittyvät kysymykset. Liittohallitus antoi työryhmälle valmisteltavaksi myös projektitoiminnan ja kehittämistyön yhtenäistämisen MLL:ssa. 4. Miten prosessi etenee? Ketkä siihen osallistuvat ja millä tavalla? Työryhmä sai liittohallitukselta edellä mainitut asiat selvitettäväksi. Samoin työryhmän tehtävänä on edelleen miettiä millainen aluerakenne ja työnjako on MLL:ssa tulevaisuudessa toimivin. Valmistelutyön tulokset käsitellään keväällä järjestettävässä neuvottelufoorumissa ja syksyn puheenjohtajapäivillä. Näiden tilaisuuksien jälkeen valmistellaan lopulliset ehdotukset, jotka sen jälkeen tulevat käsittelyyn ja aikanaan päätettäväksi liiton eri elimissä. Aikataulullisesti tämä voisi tapahtua vuonna 2010, mutta päätöksistä riippuen mahdolliset muutokset tulisivat voimaan vasta seuraavan liittokokouksen jälkeisenä aikana. Tärkeänä tavoitteena ja yhteisenä ajatuksena on siis, että eri yhteyksissä kaikki MLL:n jäsenet voivat vaikuttaa lopullisiin ehdotuksiin. 6 Lapsemme 4/2008

5 Lapsen oikeuksien päivä LIISA PARTIO, ESA IIVONEN Kuvat EHTA OY/MARKKU HELLEVUO YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen on koottu lapsen keskeiset ihmisoikeudet. Suomessa lapsen oikeudet toteutuvat paremmin kuin monessa muussa maassa. Omakin maamme on kuitenkin saanut suosituksia kiinnittää huomiota useisiin tärkeisiin asioihin. L apsen oikeuksien yleissopimus on maailman laajimmin voimaan saatettu ihmisoikeussopimus. Sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 1989, ja se tuli Suomessa voimaan Lapsen oikeuksien yleissopimuksessa turvattujen oikeuksien noudattamista valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea. Jokaisen sopimusvaltion on raportoitava komitealle viiden vuoden välein. Suomi on antanut maaraporttinsa lapsen oikeuksien komitealle vuosina 1994, 1998, Seuraava, tänä vuonna jätettävä raportti on työn alla. Raportin valmistelusta vastaa Suomessa ulkoasiainministeriö, ja sen valmisteluun osallistuvat monet kansalaisjärjestöt kuten MLL. Käsiteltyään valtion antaman määräaikaisraportin komitea antaa sopimusvaltiota koskevat päätelmät ja suositukset. Viime raportointikierroksella Suomi sai palautteen maaraportistaan syyskuussa Onko suositukset otettu vakavasti ja lasten asiat etenemässä hyvään suuntaan? Tasa-arvoinen pääsy palveluihin YK:n lapsen oikeuksien komitea suositteli Suomea ryhtymään tehokkaisiin toimenpiteisiin, joilla turvataan kaikille lapsille tasa-arvoinen pääsy palveluihin asuinkunnasta riippumatta. Valitettavasti tilanne ei ole korjaantunut. Kuntien kyky tarjota palveluja lapsiperheille vaihtelee suuresti. Perheen mahdollisuus saada varhaista tukea vaihtelee asuinpaikasta riippuen. Esimerkiksi erot eri kuntien neuvolapalveluissa tai oppilashuoltopalveluissa ovat suuret. Toteutuvatko lapsen oikeudet? Lapsemme 4/2008 9

6 Lapsijärjestöt ovat tehneet ehdotuksen, että Lapsen oikeuksien päivä nimetään Suomessa viralliseksi liputuspäiväksi. 10 Lapsemme 4/2008 Suomen mahdollisuuksia panna täytäntöön lapsen oikeuksien yleissopimuksessa turvattuja oikeuksia heikentää kuntien suuri itsenäisyys ja valta päättää hyvinvointipalveluiden järjestämisestä. Palvelujen tasa-arvoinen saatavuus koko maassa voitaisiin turvata antamalla nykyistä enemmän kuntia sitovia normeja ja lisäämällä korvamerkittyjä valtionosuuksia lasten ja lapsiperheiden palveluihin. Lapsiperheiden köyhyyttä vähennettävä Lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea panemaan tehokkaasti täytäntöön kansallisen köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaisen toimintasuunnitelmansa ja vahvistamaan tukeaan talousvaikeuksissa oleville perheille. Verrattuna muihin väestöryhmiin suomalaisten lapsiperheiden taloustilanne on kuitenkin heikentynyt. Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan lapsiperheiden köyhyysaste oli 6,0 % vuonna Vuoteen 2006 köyhyysaste oli noussut 12,3 %:iin. Kaikkein köyhimpien joukossa on siis yhä enemmän lapsiperheitä. Ongelma on huomioitu ja perhepoliittisiin etuuksiin on viime vuosina tehty pieniä korotuksia. Ne ovat kuitenkin olleet selvästi riittämättömiä korjaamaan 1990-luvun puolivälissä etuuksiin tehtyjä leikkauksia ja inflaation vaikutusta etuuksien reaaliarvoon. Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin, jossa MLL on mukana, julkaisi keväällä 2007 toimenpideohjelman lapsiköyhyyden poistamiseksi. Ohjelmassa esitettiin parannuksia mm. yksinhuoltajaperheiden, pienten lasten perheiden ja monilapsisten perheiden tilanteeseen. Syrjinnän ehkäisyyn tarvitaan lisää toimia Suomea on kehotettu myös jatkamaan pyrkimyksiään ehkäistä ja poistaa kaikenlainen lapsiin kohdistuva syrjintä. Toimenpiteitä romanilasten yhteiskuntaan osallistumisen edistämiseksi sekä maahanmuuttajataustaisten lasten syrjäytymisen ehkäisemiseksi tulee komitean mielestä vahvistaa. Romanilasten osallistaminen yhteiskuntaan ei ole toteutunut, mistä kertoo mm. se, että huomattava osa romanilapsista keskeyttää peruskoulun. Koulun oppilashuollon riittämättömät voimavarat lisäävät maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten syrjäytymisriskiä. Kouluissa ei ole riittävästi tukiopetusta, maahanmuuttajataustaisia opettajia tai koulunkäyntiavustajia tai maahanmuuttajiin keskittyviä oppilaanohjaajia. Monet maahanmuuttajataustaiset lapset eivät saa koulussa oman äidinkielen tai uskonnon opetusta opettajapulan ja vähimmäisryhmäkokoa koskevan vaatimuksen vuoksi. Tukea eroperheille ja sijaishuoltoon Lapsen oikeuksien komitea on korostanut, että lasten huoltajuutta koskevat riidat tulisi ratkaista riittävän nopeasti. Eronneille perheille suunnattuihin tukitoimiin pitäisi sisältyä koulutettujen ammattilaisten tukipalvelu. Näissä komitean suosituksissa on vielä tekemistä. Lapsen huoltoa koskevien riitojen käsittelyajat ovat valitettavan pitkiä. Valtiovallan suunnitelmat leikata satoja virkoja tuomioistuinlaitokselta pidentäisivät toteutuessaan käsittelyaikoja edelleen. Myös eroperheiden tukitoimet ovat puutteellisia. Perheneuvolat ovat ylikuormitettuja, ja eroperheiden lapset eivät saa välttämättä mistään tukea. Yksinhuoltajista joka neljäs on taloudellisesti niin tiukoilla, että joutuu ajoittain turvautumaan toimeentulotukeen. Komitea on huomioinut myös lasten huostaanottojen ja sijaishuollon lisääntymisen ja kehottanut Suomea kiinnittämään huomiota huostaanottojen perussyihin, tukemaan riittävästi vanhempia ja varmistamaan, että laitoksissa kasvatettavat lapset asuvat pienissä ryhmissä ja saavat yksilöllistä hoitoa. Vanhemmuuden tuki ja ongelmien ehkäisy ovat kunnallisissa lapsiperheiden palveluissa kuitenkin heikentyneet. Lastenneuvoloiden käyntikertoja on harvennettu, kouluterveydenhoitajia, koulukuraattoreita ja koulupsykologeja ei ole riittävästi ja perheneuvoloihin on monissa kunnissa pitkät jonot. Kuntien lapsiperheille tarjoama kotipalvelu on vähentynyt dramaattisesti. Palveluiden puutteet ovat osaltaan johtaneet siihen, että lasten kasvuympäristössä olevia ongelmia ei ole havaittu ajoissa eikä niihin ole pystytty tarjoamaan apua. Kiusaamista vastaan Kiusaaminen ja väkivalta ovat valitettavan tuttu ilmiö koululaisillemme. Lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea jatkamaan toimia kiusaamista ja väkivaltaa vastaan liittäen lapset mukaan toimintaan. Koulukiusaamisen kitkemiseksi on ryhdytty toimenpiteisiin, mm. opetusministeriön KivaKoulu on tervetullut uusi hanke. Koulukiusaamisen ehkäisemiseksi tarvitaan useiden eri toimijoiden yhteistyötä. MLL on luonut malleja koulukiusaamisen torjumiseksi, joista laajin on tukioppilastoiminta lähes kaikissa yläkouluissa. Lisää kuuntelijoita Suomen tulisi lapsen oikeuksien komitean mukaan tehostaa toimenpiteitään myös nuorten itsemurhien ehkäisemiseksi ja vahvistaa mielenterveyspalvelujaan. Lapsi- ja nuorisopsykiatriaan suunnattu erillisrahoitus sekä hoitotakuu ovat osittain parantaneet tilannetta lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa, mutta riittävän aikaisessa hoitoon pääsyssä ja hoidon jatkuvuudessa on edelleen puutteita. Komitea on kehottanut valtiota lisäämään tukea lasten ja nuorten tukipuhelimeen. MLL:n Lasten ja nuorten puhelin ja netti on valtakunnallinen, maksuton puhelin, jota Raha-automaattiyhdistys tukee tänä vuonna eurolla. Suositus lisätuesta on kuitenkin edelleen hyvin perusteltu, sillä nuorten tarpeeseen keskustella aikuisen kanssa ei pystytä riittävästi vastaamaan. Vuonna 2007 MLL:n vapaaehtoiset päivystäjät vastasivat yli nuoren puheluun. Se oli kuitenkin vain 14 % kaikista yhteydenotoista. On tärkeää, että Lasten ja nuorten puhelin ja netti sisällytetään kuntien lastensuojelusuunnitelmiin ja kunnat tukevat palvelua. Suojaan median väkivallalta Lapsella on oikeus tulla suojelluksi altistumiselta väkivallalle, rasismille ja pornografialle median välityksellä. Televisioyhtiöt ovat lisänneet itsesää- Lapsen oikeuksien päivä YK:n yleiskokous antoi joulukuussa 1954 päätöslauselman, jossa se suositti kaikkia valtioita viettämään Lapsen oikeuksien päivää. Päiväksi vakiintui myöhemmin , koska YK:n yleiskokous hyväksyi ensin suppean lapsen oikeuksien julistuksen ja kolme vuosikymmentä myöhemmin valtioita oikeudellisesti velvoittavan ja kattavan lapsen oikeuksien yleissopimuksen. Lapsemme 4/

7 telyä ja kiinnittäneet huomiota lapsille sopimattomien ohjelmien lähetysaikoihin. Aikarajat on kuitenkin määritelty niin väljiksi, etteivät ne riittävästi suojaa lapsia. Lisäksi lapsille sopimattomia ohjelmia mainostetaan tv-kanavilla lasten katseluaikaan. Viestintävirastolla ei ole riittäviä resursseja valvoa lapsia suojelevien televisio-ohjelmia koskevien säännösten toteutumista. Alkoholinkäyttö kuriin Vaikka Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksen Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan nuorten ja lasten alkoholinkäyttö on vähentynyt, lasten ja nuorten alkoholinkäyttö on Suomessa edelleen yleistä. Nuorten juominen liittyy suomalaiseen alkoholimyönteiseen kulttuuriin ja alkoholin kokonaiskulutuksen kasvuun. Vuonna 2007 kokonaiskulutus 100 %:na alkoholina oli 10,5 litraa asukasta kohden. Alkoholin kokonaiskulutuksen kasvu lisää ongelmia myös lapsiperheiden elämässä, ja vanhempien liiallinen alkoholin käyttö on keskeisimpiä syitä lastensuojelutarpeelle. Monet kansalaisjärjestöt toimivat nuorten alkoholin käytön vähentämiseksi. MLL:ssa on meneillään vuoteen 2010 jatkuva ennaltaehkäisevän päihdetyön hanke, jolla pyritään vaikuttamaan paitsi nuoriin myös nuorten lähipiiriin. Lapsen etu huomioon kaikissa säädöksissä Komitea suosittelee että Suomi vahvistaa pyrkimyksiään taata lapsen edun huomioon ottaminen ja soveltaminen kaikissa säädöksissä ja oikeudellisissa ja hallinnollisissa päätöksissä, joilla on välittömiä tai välillisiä vaikutuksia lapsiin. STAKES on tarttunut tähän ja edistänyt asiaa julkaisemalla oppaan lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnista. Lapsilla on oikeus tietää oikeutensa Lapsen oikeuksien komitea on kannustanut Suomea jakamaan tietoa lapsen oikeuksien sopimuksesta koulujen kautta ja kiinnittämään erityistä huomiota tiedonjakoon haavoittuvimpien ryhmien keskuudessa. Toistaiseksi lapsen oikeuksia ei ole riittävällä tavalla sisällytetty opetussuunnitelmien perusteisiin, ja lapsen oikeuksien sopimuksen opettaminen riippuu opettajan kiinnostuksesta asiaan. Yhteinen tavoite Kun lapset voivat hyvin, koko yhteiskunta voi hyvin. Lapsen oikeuksien sopimus on erinomainen ohjenuora, yhteinen tavoite, johon kaikkien maiden tulee pyrkiä. Jotta sopimuksen tavoitteet voivat toteutua, on tärkeää, että kaikki aikuiset, nuoret ja lapset tuntevat sen sisällön. Lapsen oikeuksien sopimus lyhyesti 12 Lapsemme 4/2008 Lapsemme 3/

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Esa Iivonen Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 5.10.2012 Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Lapsen oikeuksien sopimus Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

Uudenmaan piiri. Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6

Uudenmaan piiri. Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6 Uudenmaan piiri Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6 Ohjelma Tervetuloa Tietoa Yhdessä vanhempana - toiminnasta Perustietoa parisuhteesta Tauko Toimintamallien esittely Ryhmätyöskentelyä Jatkosta

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Taikinassa on taikaa - maukkaat joulupullat muutaman niksin avulla

Taikinassa on taikaa - maukkaat joulupullat muutaman niksin avulla Taikinassa on taikaa - maukkaat joulupullat muutaman niksin avulla Kun joulukiireet pukkaavat päälle, voi leipomista helpottaa käyttämällä valmiita pakastetaikinoita tai jopa valmiita pakastepullia. Pullataikina

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA JUSSI PULLI KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO / NEUVOKESKUS EROFOORUMI 21.11.2012 Jos klikkaa internetistä (Google) olen eroamassa?

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

LNPN oikeus olla keskeneräinen

LNPN oikeus olla keskeneräinen LNPN oikeus olla keskeneräinen Lasten ja nuorten puhelin ja netti Valtakunnallinen, kaikille lapsille ja nuorille avoin ja maksuton tukipalvelu - Lasten ja nuorten puhelin 116 111 - Nuortennetin kirjepalvelu

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Nuoret ovat toivon sanansaattajia Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8. t u l i EV O EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.2011 Onko senioreilla oikeus kieltäytyä atk:n käytöstä?

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa läheisille

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutusta opettajille ja oppilashuollon henkilöstölle Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

MLL:n ja Sosiaalikehityksen koulukyselyn tuloksia

MLL:n ja Sosiaalikehityksen koulukyselyn tuloksia MLL:n ja Sosiaalikehityksen koulukyselyn tuloksia Kyselyn toteutus Toteutettiin sähköisenä kyselynä 01-02/2011 Tavoitteena oli selvittää Millainen kuva koulujen henkilökunnalla on oppilaiden yksinäisyydestä,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 Nastapartion päätavoitteet vuonna 2015 Vahva lippukunta Tukea ja koulutusta kohdennetaan erityisesti yhdistystoiminnan kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Pestikulttuuri

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Julkaistu 15.3.2011 Lasten ja nuorten kokemaa syrjintää ehkäistävä ja vähennettävä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012 Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012 Lasten ehdoilla perheen taloudessa? Lapset yhä useammin perheen projekteja, ajankäyttö lasten

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Vauhtivaarit ja mobiilimummot -Nykyaikaista isovanhemmuutta

Vauhtivaarit ja mobiilimummot -Nykyaikaista isovanhemmuutta Vauhtivaarit ja mobiilimummot -Nykyaikaista isovanhemmuutta -Isovanhemman -Lapsiperheen vanhemman -Ammattilaisen näkökulmista tarkasteltuna 23.5.2014 klo 13-13.30 Väestöliiton perheneuvonnan koordinaattori

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla -seminaari 20.11.2015 L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O A r m f e l t i n t i e 1, 0 0 1 5 0 H e l s i n k i P u h.

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot