L PSEMME. Toteutuvatko lapsen oikeudet? Hetki sadutukselle. Kolmen polven pelisäännöt. Masentunut lapsi lukkiutuu. Piilomainontaa digiajassa 4/2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "L PSEMME. Toteutuvatko lapsen oikeudet? Hetki sadutukselle. Kolmen polven pelisäännöt. Masentunut lapsi lukkiutuu. Piilomainontaa digiajassa 4/2008"

Transkriptio

1 A L PSEMME Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti 4/2008 Masentunut lapsi lukkiutuu Kolmen polven pelisäännöt Hetki sadutukselle Piilomainontaa digiajassa Toteutuvatko lapsen oikeudet?

2 Joulun Maku Paras Maku! Uutuus! Piparipulla Mikä on lapsi? PÄÄKIRJOITUS E räs ulkomaalainen toimittaja esitti kysymyksen, joka jäi pitkäksi aikaa mieleeni. Kysymys oli: mikä on lapsi suomalaisille? Vastasin, että uskon, että suomalaiset ovat kiinnostuneita lapsista ja näkevät lapset tärkeinä. Suomessa pidetään tärkeänä huolehtia lasten kasvatuksesta ja terveydestä, ja meillä on hyviä malleja työstä kaikkien lasten hyväksi. Lapsi on lupaus tulevaisuudesta. Olemme ylpeitä osaavista ja terveistä lapsistamme. Pulmana meillä on, että lapsi nähdään liiankin aikaisin pärjäävänä ja itsenäisenä. Jälkeenpäin mietin, sorruinko Suomi-kuvan kaunisteluun. Jokaiselle äidille ja isälle oma lapsi on varmasti rakas, tärkeä, ainutlaatuinen. Oma lapsi tai lapsenlapsi merkitsee myös jatkuvuutta. Lapsen kehittymisestä ja osaamisesta iloitaan, lapsen surut tuntuvat syvemmällä sydämessä kuin omat huolet. Entä muiden lapset? Mitä ajattelemme ystävien, naapureiden, oman kylän, kaupungin, maailman lapsista. Onko päiväkoti naapuritontilla ilo vai harmi? Pysähdymmekö kysymään, mikä hätänä, jos vastaan tulee koululainen kyyneleet silmissä? Annammeko tilaa pienten lasten kanssa liikkuville? Miten lapsuuden arvostus näkyy, kun juhlapuhe on pidetty ja istutaan päättämään rahoista. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen solmimisesta. Sopimuksen mukaan lapsella on oikeus tulla suojelluksi, hoivatuksi ja kuulluksi. Ennen kaikkea lapsella on oikeus olla lapsi. Meillä aikuisilla on velvollisuus suojella lapsuutta. Oikeus hyvään lapsuuteen on jokaisella lapsella. Aikuisilla on oltava ymmärrystä nähdä tärkeinä ja rakkaina ihan kaikki lapset: hiljaiset suorittajat ja adhd-viikarit, terveet ja vammaiset, suloiset pikkuvauvat ja laumoissa liikkuvat v-sanaa toistavat murkut, aktiiviset ja vetäytyvät, aikuisiin pettyneet lapset. Pitkäaikainen maan äiti Sylvi Kekkonen on viisaasti todennut: "Pieni on sen äidinrakkauden piiri, johon ei muita mahdu kuin hänen omat lapsensa." Pidämmehän yhdessä huolta paitsi omistamme, myös kaikkien muiden lapsista. Tehdään yhdessä Suomesta maailman lapsiystävällisin maa Lämpimin loppusyksyn terveisin Liisa Partio, päätoimittaja Sisältö 3 Pääkirjoitus 28 Aikuisuuden kynnyksellä Tapataito on huomaavaisuutta muita kohtaan Pipari Kanapeet n. 40 kpl 1 pkt Myllyn Paras Torttu-, Lehti- tai Voitaikinalevyjä (500 g) tai Iso Lehtitaikinalevyä (600 g) (1-2 dl kookoshiutaleita) 1 pkt Myllyn Paras Laktoositon Piparitai Perinteinen Piparkakkutaikinaa n. 1 dl sokeria Sulata taikinalevyt ja nipistele ne yhdeksi isoksi levyksi tai avaa iso lehtitaikinalevy taitoksistaan. Ripottele levylle sokeria ja halutessasi kookoshiutaleita. Kaaviloi sulaneet piparitaikinapalat erikseen leivinpaperin päällä yhdeksi yhtä isoksi levyksi kuin iso lehtevä levy. Kumoa piparitaikinalevy leivinpaperin avulla lehtevän levyn päälle. Käännä kerroslevyjen sivut keskelle niin, että reunat tulevat vastakkain. Ripottele taas taikinalle sokeria ja taita tämän jälkeen taikina niin, että käännetyt sivut kohtaavat uudelleen keskellä. Näin syntyy kierteinen taikinapötkö. Laita taikina kylmään vähintään puoleksi tunniksi. Leikkaa pötköstä terävällä veitsellä noin 1 /2 cm paksuisia viipaleita ja laita ne uunipellille, ripottele pinnalle sokeria. Paista 225-asteisen uunin keskiosassa n min kauniin värisiksi. Helpoimmalla pääset, kun ostat paistovalmiita Piparikierrepullia ja paistat ne uunissa sellaisenaan tai kranssimuodostelmassa. Maistuvat Joulureseptit: Arjan Leivontanurkka: Pipari Stollen (piparikierrepulla-hedelmä-pähkinä-joulupitko) Käytä pakastepullataikinalevyjä tai valmista pullataikina itse, katso joulupullataikina -resepti 1 pkt Myllyn Paras Pullataikinaa (1 kg) tai 3 dl:n annos pullataikinaa 1 pkt Myllyn Paras Laktoositon Pipari- tai Perinteinen Piparkakkutaikinaa (500 g) 1 dl manteli- tai pähkinärouhetta 1 dl rusinoita tai sukaatteja 1 dl säilykekirsikoita, punaisia ja vihreitä 2 rkl rommia tai punssia Voiteluun munaa Pinnalle raesokeria, mantelilastuja Sulata pullataikinalevyt pakkauksen ohjeen mukaan, yhdistä levyt isoksi levyksi ja kohota. Jos teet pullataikinan itse, kaaviloi kohonnut taikina 40 x 40 cm:n suorakaiteeksi kuten korvapuusteja tehdessä. Laita mantelirouhe, rusinat ja pilkotut kirsikat rommiin tai punssiin maustumaan. Kaaviloi sulaneet piparitaikinapalat erikseen leivinpaperin päällä yhdeksi yhtä isoksi levyksi kuin iso pullataikinalevy. Laita ensin pullataikinalevylle maustettu hedelmämanteliseos ja kumoa päälle piparitaikinalevy leivinpaperin avulla. Kääri kerrostaikina rullalle kääretortun tapaan, jätä sauma alaspäin. Kohota peitettynä lämpimässä paikassa kaksinkertaiseksi. Voit tehdä pintaan saksien koristeviiltoja. Halutessasi kranssin, kierrä koko rulla ympyräksi. Voitele ja ripottele pinnalle raesokeria ja mantelilastuja. Paista 180-asteisen uunin alimmalla tasolla min. 4 Liitossa tapahtuu 8 Toteutuvatko lapsen oikeudet? 15 Puheenjohtajalta 16 Digiajan lapset mainosviidakossa Alaikäiset piilomainonnan kohteena 18 Kolmen polven koukeroita Eri sukupolvien arvot ja tavat vaativat sovittelua 24 Lastenhoitotoiminta uudistuu 26 Olipa kerran Sadutus kutsuu puhumaan, kohtaamaan ja kuuntelemaan lasta 31 Kentältä kuuluu Perehdyttää pitää vaikka sääret jäässä 32 Lapsen masennuksen monet kasvot 35 Lastenkulttuuri 39 Kirjoissa & kansissa 40 Auta minua onnistumaan! ADHD-lapset tarvitsevat kannustusta ja rohkaisua 44 Poimitut 47 Luetaan lakia 48 Jäsensivut 4/2008 Lapsemme 3

3 LIITOSSA TAPAHTUU LIITOSSA TAPAHTUU Kansallinen Tietoturvapäivä Kuva: Esko Jämsä 4 Lapsemme 4/2008 Ryhmäytymisharjoittelua... Kansallisen tietoturvapäivän erityisenä kohderyhmänä ovat ensi helmikuussa isät ja äidit. Tavoitteena on lisätä vanhempien tietoisuutta lasten media-arjesta ja muistuttaa vanhempia vastuustaan huolehtia lapsen hyvinvoinnista. Toisenlainen joululahja Enon tukarit: istumassa Pinja Kasurinen, takana Mari Jääskeläinen, Laura Justander, Jyrki Piiroinen, Miia Sivonen ja Petra Kuronen. Koulurauha-ohjelma palkittiin Lähipoliisikunniakirjalla Sisäasiainministeriö on myöntänyt Mannerheimin Lastensuojeluliitolle Lähipoliisikunniakirjan kiitokseksi aloitteellisesta ja tuloksellisesta koulurauhatyöstä. MLL:n kehittämiä toimia koulurauhan parantamiseksi ovat mm. vuosittainen koulurauhan julistustapahtuma, tukioppilaan verkosto ja koulurauhan verkkosivut. Sisäasiainministeri Anne Holmlund luovutti nyt kolmatta kertaa myönnettävän kunniakirjan pääsihteeri Mirjam Kallandille lokakuussa. Lähipoliisikunniakirja myönnetään hyvästä lähipoliisin kanssa tehdystä yhteistyöstä. Haluatko antaa toisenlaisen joululahjan, joka tuottaa monikertaisesti iloa myös joulun jälkeen? Antamalla lahjoituksen MLL:lle tuet liiton työtä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Tee lahjoitus MLL:n tilille Nordea tai netissä tai Nordean, Sampo Pankin, Osuuspankin tai Aktian konttoreissa kautta maan. Muista kirjoittaa tilisiirron viitekenttään oma nimesi. Ilmoitathan yhteystietosi p /Leila Mikkola tai sähköpostitse Jaettu ilo on monikertainen ilo! Lämmin kiitos tuestasi! Kuvat: Jaana Laitinen Kuva: Antero Aaltonen Onnea Enon tukarit! Enon koulu Pohjois-Karjalasta on nimetty vuoden tukioppilaskouluksi. MLL myöntää Vuoden tukioppilaskoulu -tunnustuksen koululle, joka toteuttaa hyvää ja laadukasta tukioppilastoimintaa. Valinta tehtiin nyt kolmannen kerran. 130 oppilaan Enon yläkoulussa vaikuttaa kuusi toimeliasta tukioppilasta, joiden ansiosta koulussa on kiinnitetty erityistä huomiota koulukiusaamisen kitkemiseen ja kouluviihtyvyyden parantamiseen. Tukioppilaat ovat kiertäneet myös muissa kouluissa kertomassa toiminnasta. Palkinnoksi Enon koulu sai stipendin ja kunniakirjan. Sattuvasti sanottu -kilpailu Lapset riemastuttavat hulvattomilla ajatuksillaan ja tokaisuillaan. Kerro, mitä unohtumatonta teidän perheessä on lohkaistu. Keräämme lasten lausahduksia, joita julkaisemme ensi vuonna Lapsemme-lehdessä. Jokin naseva sanonta voi päätyä myös t-paitoihimme. Lähetä meille postia mennessä osoitteeseen MLL/Lapsemme-lehti, PL 141, Helsinki. Liitä lausahdukseen lapsen etunimi ja ikä sekä omat yhteystietosi. Palkitsemme parhaat puheet liiton tuotteilla. Muistathan MLL:n adressit ja korusähkeet Lahjoita joulumieltä Hyvä joulumieli -keräys hankkii jälleen varoja vähävaraisille ja vaikeassa elämäntilanteessa oleville lapsiperheille jaettaviin ruokalahjakortteihin. MLL:n, SPR:n ja Ylen yhdessä Keskon kanssa järjestämän kampanjan tavoitteena on jakaa perheelle 70 euron arvoinen lahjakortti. Keräykseen voi osallistua soittamalla lahjoituspuhelimeen (9,85 euroa + pvm) tai lahjoittamalla keräystilille, Nordea Keräys jatkuu jouluaattoon saakka. Itsensä näköinen MLL:n kunniapuheenjohtajasta, professori Kauko Kouvalaisesta on valmistunut muotokuva. Lastenlääkärinä elämäntyönsä tehnyt Kouvalainen toimi liittohallituksen puheenjohtajana vuosina Muotokuvan on maalannut taiteilija Jarkko Roth. Kassi täynnä asiaa lasten ja nuorten vapaa-ajankartoitus Kassi täynnä asiaa on verraton aineisto lapsille ja nuorille tarkkailla luovasti ja toiminnallisesti omaa vapaa-aikaansa ja terveystottumuksiaan. Aineistoon kuuluu Mihin aika kuluu? -kortti, johon koululaiset kokoavat viikon ajan tietoa ruokailustaan, liikunnastaan, unestaan, ystävien ja perheen kanssa vietetystä ajasta sekä mediankäytöstään. Kassiin kerätään omaa vapaa-aikaa kuvaavia tavaroita, joista kartoitusviikon jälkeen tehdään ryhmissä kollaaseja. Kartoituksen tulokset ja kollaasit esitellään vanhemmille. Kassi täynnä asiaa -kartoitus sopii koulujen tai yhdistysten toimintaan, sillä se tuottaa tietoa hyvinvoinnista suoraan lapsilta ja nuorilta vanhemmille ja opettajille. Aineiston voi ladata nettiosoitteesta www. mll.fi/kasvattajille/ept/aineistot Tuula Tamminen onnittelee Kauko Kouvalaista. UUDET JULKAISUT Kuva: MLL/Leena Louhivaara Kuva: Antero Aaltonen Jäsenten vuosi 2009! Jäsenet ovat järjestön perusta. MLL keräsi jäsenten ajatuksia tutkimuksella, jotta toimintaa osattaisiin kehittää jäsenten toiveiden mukaisesti. Tavoitteena on, että jäsenet saavat jatkossa entistä paremmin kaipaamaansa tietoa, mieluisaa tekemistä ja mahdollisuuksia toimia. 77 % jäsenistä on liittynyt MLL:oon siksi, että he haluavat tukea liiton tekemää tärkeää työtä. 37 %:lle jäsenyyden syynä on MLL:n tarjoama mielenkiintoinen toiminta ja tapahtumat. 24 % on liittynyt jäseneksi siksi, että liiton palvelut vastaavat jäsenen perheen tämän hetkisiä tarpeita. Halu tukea MLL:n työtä maksamalla jäsenmaksun saa 70 % jäsenistä pysymään edelleen liiton jäseninä. Vajaa kolmannes pysyy jäsenenä edelleen siksi, että MLL tarjoaa mielenkiintoista toimintaa ja tapahtumia. MLL:n toiminnoista perhetapahtumat, vanhempainillat ja yleisöluennot, leirit tai retket sekä lasten ja vanhempien yhteiset kerhot kiinnostavat jäseniä eniten. Jäsenistöstä kolmasosa osallistuisi varmasti MLL:n järjestämiin toimintamuotoihin, jos niitä järjestettäisiin jäsenen asuinalueella. Hieman yli puolet arvelee, että ehkä osallistuisi. Heistä noin 70 % olisi valmis toimimaan satunnaisena talkoolaisena. 91 % jäsenistä pitää tärkeimpänä jäsenetuna Lapsemme-lehteä. Seuraavaksi tärkeimmät jäsenedut ovat tuotealennukset sekä alennukset matkoista. Lähes puolet jäsenistä katsoo, että he saavat parhaiten tietoa MLL:n toiminnasta Lapsemme-lehdestä. Reilu neljännes saa tietoa oman paikallisyhdistyksen jäsenkirjeestä ja hieman alle viidennes MLL:n nettisivuilta. MLL:n jäsen- ja lukijatutkimus toteutettiin lokakuussa 2009, ja siihen vastasi 339 jäsentä. Lisätietoja tutkimuksesta Yhdistysnetistä ja Yhdistystiedotteesta. Lapsemme 4/2008 5

4 LIITOSSA TAPAHTUU LIITOSSA TAPAHTUU Kerran olin kahdestaan lapsen kanssa neuvolassa, jossa toivottiin, että jos se äiti tulisi seuraavalla kerralla. Perhekerhossa saan miehenä jopa erityishuomiota. Isät iloitsevat isyydestään ja haluavat käyttää aikaansa puolison ja perheen kanssa. Monet ovat kokeneet, ettei isää aina kohdella äidin kanssa tasavertaisena vanhempana. MLL selvitti: Miten voit, isä? MLL:n Mitä kuuluu isä? -kysely innosti lähes tuhatta isää eri puolelta Suomea kertomaan isänä olemisestaan ja ajatuksistaan. Miesten mielestä kysely oli tarpeen, sillä isiltä kysytään harvoin miten he jaksavat. Ilot ja huolet Vastanneista isistä 94 prosenttia kokee jaksavansa suhteellisen hyvin. Isien jaksamista tukee vuorovaikutuksellinen parisuhde, läheinen suhde lapsiin, lähipiiriltä saatava tuki, perheen sisäinen työnjako, riittävä oma aika, turvattu taloudellinen tilanne sekä toimiva työn ja perheen yhteensovittaminen. Työelämää isät eivät koe kovin perhemyönteiseksi. Monet isät potevat huonoa omaatuntoa lasten ja perheen kanssa viettämänsä ajan määrästä. Isyyden suurimpia iloja ovat lasten kasvun ja kehityksen seuraaminen, lasten hellyydenosoitukset ja arkinen yhdessäolo. Isiä mietityttää eniten epävarmuus omasta isyydestä. Isät aprikoivat, ovatko he riittävän hyviä isiä ja miten kasvattaa lapset niin, että heillä on riittävät eväät kohdata elämässä eteen tulevat haasteet ja toimia vastuullisesti. Myös perheen talous ja oma ajankäyttö mietityttävät. Parisuhde lujittuu tai murenee Lasten syntymä vaikuttaa parisuhteeseen. Kyselyn perusteella isillä on kahdenlaisia kokemuksia: vanhemmuus joko lujittaa tai murentaa suhdetta puolisoon. Suhde yleensä lujittuu, kun isä ja äiti jakavat tasapuolisesti vastuun lapsista, sopivat työnjaosta ja pystyvät avoimesti keskustelemaan parisuhteeseen liittyvistä asioista. Koetukselle parisuhde joutuu, kun kahdenkeskistä aikaa jää vähän ja läheisyys vähenee, vastuunotto on epätasapainossa tai isä kokee itsensä ulkopuoliseksi, tiivistää MLL:n pääsihteeri Mirjam Kalland. Vanhempien hyvä parisuhde on valtava voimanlähde koko perheelle. Siksi sitä pitäisi muistaa vaalia. Myös neuvolassa olisi hyvä pyrkiä tukemaan parisuhdetta jo raskausaikana ja vielä nykyistä enemmän seurata koko perheen hyvinvointia, Kalland toivoo. Tasavertainen vanhemmuus haaste Isät kokevat tulevansa otetuksi tasavertaisesti huomioon vanhempana lasten harrastuksissa, päiväkodissa, koulussa ja leikkipuistossa. Sen sijaan neuvolassa isä saattaa jäädä edelleen sivusta katsojaksi, kun huomio kiinnittyy kokonaan äitiin ja lapseen. Yli puolelta isistä ei ole neuvolassa koskaan kysytty mitään omaan hyvinvointiin liittyvää asiaa. Isillä on kokemusta myös ylenpalttisesta huomiosta: mies on edelleen poikkeus esimerkiksi perhekerhoissa. Isillä on tarvetta ja halua puhua vanhemmuuteen liittyvistä asioista ja halukkuutta osallistua isätoimintaan. Erityisesti kiinnostavat isille ja lapsille sekä koko perheelle suunnatut kerhot, retket ja leirit. Mieluisiksi toiminnan järjestäjiksi isät nimesivät urheiluseurat, MLL:n, muut seurat ja kunnan. Järjestäjätahoa tärkeämpää on kuitenkin toiminnan mielekkyys. Isät ovat halukkaita osallistumaan myös toiminnan suunnitteluun. Kuva: Antero Aaltonen Miten kasvattaa lapsesta terveellä, riittävän hyvällä itsetunnolla varustettu ihminen, joka osaa pitää puolensa, mutta kykenee ottamaan myös muut huomioon. Se tekee, kumpi kerkee. Yhdessähän tätä sirkusta pyöritetään. Isyys on ihanaa ja välillä vaikeaa, paljon se ottaa, mutta enemmän antaa. Toivottavasti riitän, riitänhän? Isäkyselyn toteutti Sosiaalikehitys Oy. Kysely liittyy MLL:n yhteistyöhön Familjeparasolletin, Ensi- ja turvakotien liiton ja Miesten keskuksen kanssa. Tutkimus on luettavissa osoitteessa Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukomaa M uuttuvassa maailmassa jokaisen yhteisön on aika ajoin tarkasteltava omaa toimintaansa. MLL:n toimintaympäristössä iso muutos on ollut lapsiperheiden keskittyminen suuriin keskuksiin. Alueelliset muutokset sekä rahoituksen vaikeutuminen vaikuttavat voimakkaasti piirien toimintaan. MLL:ssa on parhaillaan meneillään liiton järjestörakenteen tarkastelu. Työn käynnisti liittohallitus, joka nimitti liittohallituksen jäsenen, johtaja Johannes Koroman johtamaan prosessia. 1. Johannes Koroma, mitä järjestörakenteella tarkoitetaan? Järjestörakenteella tarkoitetaan MLL:ssa yhteistä päätöksentekoa ja kunkin järjestön osan: valtakunnallisen keskusjärjestön, alueellisten piirijärjestöjen ja paikallisyhdistysten keskinäistä työnjakoa ja yhteistyötä. 2. Miksi MLL:n rakennetta ja toimintaa pitää tarkastella? Mitä tarkastelulla tavoitellaan? Tarkoituksena on selvittää, toimiiko tämä työnjako ja yhteistyö parhaalla mahdollisella tavalla ja kehittää liiton toimintaa vastaamaan yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Yksi oleellinen muutos on kuntauudistus, kun noin sata kuntaa sulautuu näinä vuosina toisiinsa. On syytä pohtia, millaisia vaikutuksia sillä on, miten se vaikuttaa paikallisyhdistyksiin ja koko järjestön toimintaan. Yksi kohennusta kaipaava asia on vähimmäispalveluiden määrittely: jokaisen paikallisyhdistyksen tulisi saada riittävät ja samanlaiset tukipalvelut omilta piireiltään tai keskusjärjestöltä. Nyt pyritään määrittelemään, mitkä olisivat ne niin sanotut minimipalvelut, joita jokaisen Millainen rakenne palvelisi parhaiten MLL:n toimintaa? yhdistyksen tulisi saada, ja miten ne rahoitettaisiin. On arvioitava, riittääkö nykyisen piirijaon pohjalta taloudellisia ja henkisiä voimavaroja tähän vai pitäisikö joidenkin piirien sopia yhteistyöstä riittävien voimavarojen turvaamiseksi, yhdistyä tai päättää erikoistumisesta johonkin palvelutehtävään. Parhaillaan eräät MLL:n piirit neuvottelevat oma-aloitteisestikin tällaisista vaihtoehdoista, mikä on erinomainen asia. Keskeisenä tavoitteena on paikallisyhdistysten toiminnan helpottaminen, toisena toiminnan suunnittelun varhentaminen ja kolmantena taloudellisten voimavarojen tarkastelu - sen pohtiminen, mihin meidän yhteiset voimavaramme riittävät ja miten ne ovat jakautuneet eri puolilla Suomea. MLL:n toiminnalle on luonteenomaista monenlainen vapaaehtoistyö ja sitä tekevien ihmisten runsas vaihtuvuus. Näihin tehtäviin kouluttaminen ja niissä tukeminen on yksi syy nykyisen rakenteen ja toimintatavan arvioimiseen ja kehittämiseen, jos niin yhteisesti päätetään. Myös viranomaiset vaativat yhä tarkempaa tietoa toiminnasta, varsinkin jos kunnat tai valtio sitä tukee tai näitä palveluita ostaa. Yhä enemmän edellytetään lainsäädännön ja verotuskäytäntöjen, jopa työnantajatehtävien tuntemusta eikä ole itsestään selvää, että kaikkialla on sellaista asiantuntemusta käytettävissä. Hyvin merkittävä mahdollisuus avautuu, jos eri puolilla järjestöämme kehitetyt parhaat käytännöt voitaisiin tarjota kaikkien niistä kiinnostuneiden käyttöön. Tällaista parhaiden käytäntöjen tietopankkia kehitellään tämän selvittelyn yhteydessä. 3. Mitä tähän mennessä on tehty? Tähän tehtävään on nimitetty työryhmä, joka edustaa monipuolisesti kaikkia MLL:n tahoja. Työryhmä teetti ulkopuolisella asiantuntijalla arvion minkälaisia parannusehdotuksia ja muutostoiveita eri tahoilla MLL:ssa toimivilla henkilöillä on. Arvio tehtiin liiton jokaisella taholla tehtyjen itsearviointien ja arviointikeskustelujen pohjalta. Tuloksena oli oivallinen yhteenveto, joka varsin kattavasti peilaa erilaisia näkemyksiä, eri tasoilta ja eri puolilta maata. Liittohallitus päätti työryhmän ehdotuksen pohjalta käynnistää paikallisyhdistyksille tarjottavien minimipalvelujen määrittelyn ja selvittää ammatillisten palvelujen tuottamiseen liittyvät kysymykset. Liittohallitus antoi työryhmälle valmisteltavaksi myös projektitoiminnan ja kehittämistyön yhtenäistämisen MLL:ssa. 4. Miten prosessi etenee? Ketkä siihen osallistuvat ja millä tavalla? Työryhmä sai liittohallitukselta edellä mainitut asiat selvitettäväksi. Samoin työryhmän tehtävänä on edelleen miettiä millainen aluerakenne ja työnjako on MLL:ssa tulevaisuudessa toimivin. Valmistelutyön tulokset käsitellään keväällä järjestettävässä neuvottelufoorumissa ja syksyn puheenjohtajapäivillä. Näiden tilaisuuksien jälkeen valmistellaan lopulliset ehdotukset, jotka sen jälkeen tulevat käsittelyyn ja aikanaan päätettäväksi liiton eri elimissä. Aikataulullisesti tämä voisi tapahtua vuonna 2010, mutta päätöksistä riippuen mahdolliset muutokset tulisivat voimaan vasta seuraavan liittokokouksen jälkeisenä aikana. Tärkeänä tavoitteena ja yhteisenä ajatuksena on siis, että eri yhteyksissä kaikki MLL:n jäsenet voivat vaikuttaa lopullisiin ehdotuksiin. 6 Lapsemme 4/2008

5 Lapsen oikeuksien päivä LIISA PARTIO, ESA IIVONEN Kuvat EHTA OY/MARKKU HELLEVUO YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen on koottu lapsen keskeiset ihmisoikeudet. Suomessa lapsen oikeudet toteutuvat paremmin kuin monessa muussa maassa. Omakin maamme on kuitenkin saanut suosituksia kiinnittää huomiota useisiin tärkeisiin asioihin. L apsen oikeuksien yleissopimus on maailman laajimmin voimaan saatettu ihmisoikeussopimus. Sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 1989, ja se tuli Suomessa voimaan Lapsen oikeuksien yleissopimuksessa turvattujen oikeuksien noudattamista valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea. Jokaisen sopimusvaltion on raportoitava komitealle viiden vuoden välein. Suomi on antanut maaraporttinsa lapsen oikeuksien komitealle vuosina 1994, 1998, Seuraava, tänä vuonna jätettävä raportti on työn alla. Raportin valmistelusta vastaa Suomessa ulkoasiainministeriö, ja sen valmisteluun osallistuvat monet kansalaisjärjestöt kuten MLL. Käsiteltyään valtion antaman määräaikaisraportin komitea antaa sopimusvaltiota koskevat päätelmät ja suositukset. Viime raportointikierroksella Suomi sai palautteen maaraportistaan syyskuussa Onko suositukset otettu vakavasti ja lasten asiat etenemässä hyvään suuntaan? Tasa-arvoinen pääsy palveluihin YK:n lapsen oikeuksien komitea suositteli Suomea ryhtymään tehokkaisiin toimenpiteisiin, joilla turvataan kaikille lapsille tasa-arvoinen pääsy palveluihin asuinkunnasta riippumatta. Valitettavasti tilanne ei ole korjaantunut. Kuntien kyky tarjota palveluja lapsiperheille vaihtelee suuresti. Perheen mahdollisuus saada varhaista tukea vaihtelee asuinpaikasta riippuen. Esimerkiksi erot eri kuntien neuvolapalveluissa tai oppilashuoltopalveluissa ovat suuret. Toteutuvatko lapsen oikeudet? Lapsemme 4/2008 9

6 Lapsijärjestöt ovat tehneet ehdotuksen, että Lapsen oikeuksien päivä nimetään Suomessa viralliseksi liputuspäiväksi. 10 Lapsemme 4/2008 Suomen mahdollisuuksia panna täytäntöön lapsen oikeuksien yleissopimuksessa turvattuja oikeuksia heikentää kuntien suuri itsenäisyys ja valta päättää hyvinvointipalveluiden järjestämisestä. Palvelujen tasa-arvoinen saatavuus koko maassa voitaisiin turvata antamalla nykyistä enemmän kuntia sitovia normeja ja lisäämällä korvamerkittyjä valtionosuuksia lasten ja lapsiperheiden palveluihin. Lapsiperheiden köyhyyttä vähennettävä Lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea panemaan tehokkaasti täytäntöön kansallisen köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaisen toimintasuunnitelmansa ja vahvistamaan tukeaan talousvaikeuksissa oleville perheille. Verrattuna muihin väestöryhmiin suomalaisten lapsiperheiden taloustilanne on kuitenkin heikentynyt. Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan lapsiperheiden köyhyysaste oli 6,0 % vuonna Vuoteen 2006 köyhyysaste oli noussut 12,3 %:iin. Kaikkein köyhimpien joukossa on siis yhä enemmän lapsiperheitä. Ongelma on huomioitu ja perhepoliittisiin etuuksiin on viime vuosina tehty pieniä korotuksia. Ne ovat kuitenkin olleet selvästi riittämättömiä korjaamaan 1990-luvun puolivälissä etuuksiin tehtyjä leikkauksia ja inflaation vaikutusta etuuksien reaaliarvoon. Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin, jossa MLL on mukana, julkaisi keväällä 2007 toimenpideohjelman lapsiköyhyyden poistamiseksi. Ohjelmassa esitettiin parannuksia mm. yksinhuoltajaperheiden, pienten lasten perheiden ja monilapsisten perheiden tilanteeseen. Syrjinnän ehkäisyyn tarvitaan lisää toimia Suomea on kehotettu myös jatkamaan pyrkimyksiään ehkäistä ja poistaa kaikenlainen lapsiin kohdistuva syrjintä. Toimenpiteitä romanilasten yhteiskuntaan osallistumisen edistämiseksi sekä maahanmuuttajataustaisten lasten syrjäytymisen ehkäisemiseksi tulee komitean mielestä vahvistaa. Romanilasten osallistaminen yhteiskuntaan ei ole toteutunut, mistä kertoo mm. se, että huomattava osa romanilapsista keskeyttää peruskoulun. Koulun oppilashuollon riittämättömät voimavarat lisäävät maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten syrjäytymisriskiä. Kouluissa ei ole riittävästi tukiopetusta, maahanmuuttajataustaisia opettajia tai koulunkäyntiavustajia tai maahanmuuttajiin keskittyviä oppilaanohjaajia. Monet maahanmuuttajataustaiset lapset eivät saa koulussa oman äidinkielen tai uskonnon opetusta opettajapulan ja vähimmäisryhmäkokoa koskevan vaatimuksen vuoksi. Tukea eroperheille ja sijaishuoltoon Lapsen oikeuksien komitea on korostanut, että lasten huoltajuutta koskevat riidat tulisi ratkaista riittävän nopeasti. Eronneille perheille suunnattuihin tukitoimiin pitäisi sisältyä koulutettujen ammattilaisten tukipalvelu. Näissä komitean suosituksissa on vielä tekemistä. Lapsen huoltoa koskevien riitojen käsittelyajat ovat valitettavan pitkiä. Valtiovallan suunnitelmat leikata satoja virkoja tuomioistuinlaitokselta pidentäisivät toteutuessaan käsittelyaikoja edelleen. Myös eroperheiden tukitoimet ovat puutteellisia. Perheneuvolat ovat ylikuormitettuja, ja eroperheiden lapset eivät saa välttämättä mistään tukea. Yksinhuoltajista joka neljäs on taloudellisesti niin tiukoilla, että joutuu ajoittain turvautumaan toimeentulotukeen. Komitea on huomioinut myös lasten huostaanottojen ja sijaishuollon lisääntymisen ja kehottanut Suomea kiinnittämään huomiota huostaanottojen perussyihin, tukemaan riittävästi vanhempia ja varmistamaan, että laitoksissa kasvatettavat lapset asuvat pienissä ryhmissä ja saavat yksilöllistä hoitoa. Vanhemmuuden tuki ja ongelmien ehkäisy ovat kunnallisissa lapsiperheiden palveluissa kuitenkin heikentyneet. Lastenneuvoloiden käyntikertoja on harvennettu, kouluterveydenhoitajia, koulukuraattoreita ja koulupsykologeja ei ole riittävästi ja perheneuvoloihin on monissa kunnissa pitkät jonot. Kuntien lapsiperheille tarjoama kotipalvelu on vähentynyt dramaattisesti. Palveluiden puutteet ovat osaltaan johtaneet siihen, että lasten kasvuympäristössä olevia ongelmia ei ole havaittu ajoissa eikä niihin ole pystytty tarjoamaan apua. Kiusaamista vastaan Kiusaaminen ja väkivalta ovat valitettavan tuttu ilmiö koululaisillemme. Lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea jatkamaan toimia kiusaamista ja väkivaltaa vastaan liittäen lapset mukaan toimintaan. Koulukiusaamisen kitkemiseksi on ryhdytty toimenpiteisiin, mm. opetusministeriön KivaKoulu on tervetullut uusi hanke. Koulukiusaamisen ehkäisemiseksi tarvitaan useiden eri toimijoiden yhteistyötä. MLL on luonut malleja koulukiusaamisen torjumiseksi, joista laajin on tukioppilastoiminta lähes kaikissa yläkouluissa. Lisää kuuntelijoita Suomen tulisi lapsen oikeuksien komitean mukaan tehostaa toimenpiteitään myös nuorten itsemurhien ehkäisemiseksi ja vahvistaa mielenterveyspalvelujaan. Lapsi- ja nuorisopsykiatriaan suunnattu erillisrahoitus sekä hoitotakuu ovat osittain parantaneet tilannetta lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa, mutta riittävän aikaisessa hoitoon pääsyssä ja hoidon jatkuvuudessa on edelleen puutteita. Komitea on kehottanut valtiota lisäämään tukea lasten ja nuorten tukipuhelimeen. MLL:n Lasten ja nuorten puhelin ja netti on valtakunnallinen, maksuton puhelin, jota Raha-automaattiyhdistys tukee tänä vuonna eurolla. Suositus lisätuesta on kuitenkin edelleen hyvin perusteltu, sillä nuorten tarpeeseen keskustella aikuisen kanssa ei pystytä riittävästi vastaamaan. Vuonna 2007 MLL:n vapaaehtoiset päivystäjät vastasivat yli nuoren puheluun. Se oli kuitenkin vain 14 % kaikista yhteydenotoista. On tärkeää, että Lasten ja nuorten puhelin ja netti sisällytetään kuntien lastensuojelusuunnitelmiin ja kunnat tukevat palvelua. Suojaan median väkivallalta Lapsella on oikeus tulla suojelluksi altistumiselta väkivallalle, rasismille ja pornografialle median välityksellä. Televisioyhtiöt ovat lisänneet itsesää- Lapsen oikeuksien päivä YK:n yleiskokous antoi joulukuussa 1954 päätöslauselman, jossa se suositti kaikkia valtioita viettämään Lapsen oikeuksien päivää. Päiväksi vakiintui myöhemmin , koska YK:n yleiskokous hyväksyi ensin suppean lapsen oikeuksien julistuksen ja kolme vuosikymmentä myöhemmin valtioita oikeudellisesti velvoittavan ja kattavan lapsen oikeuksien yleissopimuksen. Lapsemme 4/

7 telyä ja kiinnittäneet huomiota lapsille sopimattomien ohjelmien lähetysaikoihin. Aikarajat on kuitenkin määritelty niin väljiksi, etteivät ne riittävästi suojaa lapsia. Lisäksi lapsille sopimattomia ohjelmia mainostetaan tv-kanavilla lasten katseluaikaan. Viestintävirastolla ei ole riittäviä resursseja valvoa lapsia suojelevien televisio-ohjelmia koskevien säännösten toteutumista. Alkoholinkäyttö kuriin Vaikka Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksen Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan nuorten ja lasten alkoholinkäyttö on vähentynyt, lasten ja nuorten alkoholinkäyttö on Suomessa edelleen yleistä. Nuorten juominen liittyy suomalaiseen alkoholimyönteiseen kulttuuriin ja alkoholin kokonaiskulutuksen kasvuun. Vuonna 2007 kokonaiskulutus 100 %:na alkoholina oli 10,5 litraa asukasta kohden. Alkoholin kokonaiskulutuksen kasvu lisää ongelmia myös lapsiperheiden elämässä, ja vanhempien liiallinen alkoholin käyttö on keskeisimpiä syitä lastensuojelutarpeelle. Monet kansalaisjärjestöt toimivat nuorten alkoholin käytön vähentämiseksi. MLL:ssa on meneillään vuoteen 2010 jatkuva ennaltaehkäisevän päihdetyön hanke, jolla pyritään vaikuttamaan paitsi nuoriin myös nuorten lähipiiriin. Lapsen etu huomioon kaikissa säädöksissä Komitea suosittelee että Suomi vahvistaa pyrkimyksiään taata lapsen edun huomioon ottaminen ja soveltaminen kaikissa säädöksissä ja oikeudellisissa ja hallinnollisissa päätöksissä, joilla on välittömiä tai välillisiä vaikutuksia lapsiin. STAKES on tarttunut tähän ja edistänyt asiaa julkaisemalla oppaan lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnista. Lapsilla on oikeus tietää oikeutensa Lapsen oikeuksien komitea on kannustanut Suomea jakamaan tietoa lapsen oikeuksien sopimuksesta koulujen kautta ja kiinnittämään erityistä huomiota tiedonjakoon haavoittuvimpien ryhmien keskuudessa. Toistaiseksi lapsen oikeuksia ei ole riittävällä tavalla sisällytetty opetussuunnitelmien perusteisiin, ja lapsen oikeuksien sopimuksen opettaminen riippuu opettajan kiinnostuksesta asiaan. Yhteinen tavoite Kun lapset voivat hyvin, koko yhteiskunta voi hyvin. Lapsen oikeuksien sopimus on erinomainen ohjenuora, yhteinen tavoite, johon kaikkien maiden tulee pyrkiä. Jotta sopimuksen tavoitteet voivat toteutua, on tärkeää, että kaikki aikuiset, nuoret ja lapset tuntevat sen sisällön. Lapsen oikeuksien sopimus lyhyesti 12 Lapsemme 4/2008 Lapsemme 3/

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

TerveysInfo. Lasten ja nuorten omaehtoinen liikunta Vinkkejä ja ajatuksia lasten omaehtoisesta liikunnasta.

TerveysInfo. Lasten ja nuorten omaehtoinen liikunta Vinkkejä ja ajatuksia lasten omaehtoisesta liikunnasta. TerveysInfo pelit Innosta urheilemaan : viesti 7 12 vuotiaiden urheilevien lasten vanhemmille maksuton, kuv. : vär. http:///files/ns2/urheiluseurat_pdf/ Innosta_urheilemaan_200612_www.pdf Kohderyhmät:

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA LAPSEN OIKEUKSISTA LAPSEN OIKEUKSIEN KEHITYS lapsi sosiaalisena ongelmana lapsi suojelun kohteena lapsi

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

MATKALLA HYVÄÄN VAPAA-AIKAAN

MATKALLA HYVÄÄN VAPAA-AIKAAN MATKALLA HYVÄÄN VAPAA-AIKAAN Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushanke 2013 2017 tutkija Anna Anttila NUORISOTYÖTÄ KOULUUN HYPOTEESI 2013 Oman luokan oppilaiden kanssa myös vapaa-ajalla oppilaat tutuiksi,

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot