Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Eteva kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katrina Harjuhahto-Madetoja 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Katrina Harjuhahto-Madetoja Toimitusjohtaja katrina.harjuhahtomadetoja@eteva.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Nimi - Yhtymähallitus 6. Onko vastaaja kunta kuntayhtymä valtion viranomainen järjestö ei mikään edellä mainituista

2

3 7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa vastauksia :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Onko säännös tarkoituksenmukainen? kantaa Avoimet vastaukset: 9. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? kantaa Avoimet vastaukset: - Pykälän muotoilu syrjii aisti- ja puhevammaisia eikä varmista siten yhdenvertaisia palveluita kaikille vammaisille henkilöille.

4 10. 8 ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Onko säännösten mukainen työnjako tarkoituksenmukainen? kantaa Avoimet vastaukset: - 8 pykälän mukaan kunnan on seurattava asukkaidensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Sama velvollisuus tulisi ulottaa sote-alueelle, koska se koordinoi palveluiden kokonaistuotantoa alueellaan, vastaa palveluiden yhdenvertaisuudesta ja on lisäksi asiakas- ja potilastietojärjestelmien osalta rekisterinpitäjä. 11. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä. - 2 Soveltamisala kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen olisi perusteltua korvata ilmaisulla julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen. 5 Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Palvelujen keskittäminen laissa mainituin perustein on kannatettavaa. 7 Palvelujen kieli Pykälän muotoilu syrjii aisti- ja puhevammaisia eikä varmista siten yhdenvertaisia palveluita kaikille vammaisille henkilöille. 8 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa Pykälän mukaan kunnan on seurattava asukkaidensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Sama velvollisuus tulisi ulottaa sote-alueelle, koska se koordinoi palveluiden kokonaistuotantoa alueellaan, vastaa palveluiden yhdenvertaisuudesta ja on lisäksi asiakas- ja potilastietojärjestelmien osalta rekisterinpitäjä.

5 :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Onko säännöksen mukainen järjestämisvastuun sisältö mielestänne tarkoituksenmukainen? kantaa Avoimet vastaukset: :ssä säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöksen tarkoituksena on määritellä, miten sote-alue huolehtii järjestämisvastuun toteuttamisesta. Sote-alue päättää järjestämispäätöksen sisällön sote-alueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien välisten neuvottelujen perusteella. Onko järjestämispäätöksen laatimismenettely tarkoituksenmukainen? kantaa Avoimet vastaukset: 14. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että järjestämispäätöksessä määritellään kaikki säännöksen mukaiset asiat (kohdat 1 13)?

6 kantaa Avoimet vastaukset: - Kohtien 11 ja 12 osalta on esitetty muutosehdotus kohdassa 18.

7 15. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen kohdat, joita ei mielestänne tulisi määritellä järjestämispäätöksessä: 1. Asiakaslähtöisen integraation toteutumisen keinot. 2. Lähipalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden varmistaminen. 3. Valtakunnallisten tavoitteiden ja kehittämisohjelmien toteuttaminen. 4. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, vastuut ja yhteistyö. 5. Palvelujen laatu- ja palvelutaso sekä yhtenäiset käytännöt. 6. Väestön kielellisten oikeuksien toteutuminen. 7. Tuottamisvastuussa olevat kunnat, kuntayhtymät ja niiden tehtävät. 8. Ympärivuorokautisesta päivystyksestä vastaavat kunnat ja kuntayhtymät. 9. Sote-alueen omalla tuotantovastuulla olevat tukipalvelut sekä muut sote-alueen tuotantoon otetut palvelut. 10. Rahoituksen ja voimavarojen kohdentaminen tuottamisvastuussa oleville kunnille ja kuntayhtymille. 11. Palveluhankintojen sekä palvelusetelin käytön keskeiset periaatteet ja laajuus. 12. Palvelurakennetta koskevat tehtävät. 13. Kohtien 1 12 seuranta ja arviointi.

8 16. Pitäisikö järjestämispäätöksessä päättää jostain muusta kuin säännöksen mukaisista asioista? kantaa Avoimet vastaukset: :ssa säädetään sote-alueen muista kuin järjestämispäätöksen mukaisista tehtävistä, joiden tarkoituksena on erityisesti antaa sote-alueelle toimivalta säännöksessä mainittujen toimintojen suunnitteluun, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueella on kaikki säännöksen mukaiset tehtävät? kantaa Avoimet vastaukset: - Kohtien 1, 2 ja 5 osalta on esitetty muutosehdotus kohdassa 18.

9 18. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen mukaiset tehtävät, joita sote-alueella ei mielestänne tulisi olla. 1. Kunta- ja kuntayhtymärajat ylittävän yhteistyön varmistaminen. 2. Valtakunnallisten strategisten linjausten toimeenpano ja kehittämistoiminnan suunnittelu. 3. Tutkimustoiminnan suunnittelu, yhteensovittaminen ja yhteistyön varmistaminen. 4. Työvoimatarpeen ennakointi ja koulutuksen suunnittelu ja kehittäminen. 5. Henkilöstön tehtävärakenteen ja työnjaon sekä suunnittelun yhteensovittaminen. 6. Tiedonhallinnan sekä asiakas- ja potilastietojen yhteensovittaminen ja kokonaisarkkitehtuurin määrittely. 7. Hyvinvointi- ja terveysseurantatietojen kerääminen ja hyödyntäminen. 19. Muita huomioita luvusta Järjestämisvastuu Lakiluonnoksen 11 mukainen järjestämisvastuun määritelmä poikkeaa joiltain osin kuntalakiluonnoksen 8 mukaisesta kunnan järjestämisvastuusta (ks. alla). Pykälät onkin syytä sovittaa yhteen. Tehtävien hoidosta järjestämisvastuussa oleva kunta tai kuntayhtymä vastaa järjestämisen edellyttämien palvelujen ja muiden toimenpiteiden 1) yhdenvertaisesta saatavuudesta; 2) tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä; 3) tuottamistavasta; 4) tuottamisen valvonnasta; sekä 5) viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä. Pykälässä todetaan, että (sote-alueen) järjestämisvastuuseen sisältyy lisäksi sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuuluvan julkisen vallan käyttö. Pykälässä 3 on puolestaan todettu, että kunnan ja kuntayhtymän tuottamisvastuu sisältää vastuun niiden tuottamiin palveluihin kuuluvan julkisen vallan käytöstä. Julkisen vallan käytön määrittelyä olisikin syytä tarkentaa.

10 12 Järjestämispäätös Kohta 11. Palveluhankintojen sekä palvelusetelin käytön keskeiset periaatteet ja laajuus Erityisesti käytön laajuuden liian tiukka määrittely järjestämispäätöksessä voi hankaloittaa tuotannon joustavaa ja kustannustehokasta toteutusta (esim. palvelusetelin käyttö ruuhkahuipputilanteessa). Kohta 12. Palvelurakennetta koskevat tehtävät Koska järjestämispäätös laaditaan neljäksi vuodeksi kerrallaan, niin palvelujen tuotantorakenteita ei tulisi liiaksi sementoida koko järjestämispäätöskauden ajaksi, vaan päätöksessä tulisi jättää tilaa ketterälle ja innovatiiviselle toiminnalle sekä muun muassa toimintamallien uudistamiselle. Päätös tulisi myös laatia siten, että se kannustaa investoimaan tulevaisuuteen. Lakiluonnoksessa jää epäselväksi, miten järjestämispäätöksen muutos kesken kauden käytännössä toteutetaan, kun tuottajia on useita ja niillä voi olla esimerkiksi sitovia ostopalvelusopimuksia. 13 Kohtien 1, 2 ja 5 osalta sote-alue voi toimia koordinoijan roolissa, mutta tuottajien aidon asiakasrajapinnasta lähtevän innovaatiotoiminnan, organisaatiorajat ylittävän yhteistyön sekä joustavan henkilöstö- ja organisaatiorakenteen mahdollistamiseksi valtaa ja vastuuta on annettava myös tuottajaorganisaatioille. Kohtien 1 ja 2 muotoilua tulisi muuttaa vastaavaan muotoon kuin kohdissa 3 ja 4 eli lisätä teksti omalta osaltaan. Sote-alueen tehtäviin tulisi lisätä tavoitteiden ja mittareiden luonti sekä tuotteistus ja hinnoittelu valtakunnallisena yhteistyönä :ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Onko tuottamisvastuusta säädetty tarkoituksenmukaisesti? kantaa Avoimet vastaukset: - Riskinä on, että tuottajaorganisaatioista tulee liian suuria kokonaisuuksia, mikä vähentää arjen innovaatioita ja lisää turhaa byrokratiaa (esim. sisäinen laskutus).

11 :ssä säädetään sote-alueen tuottamisvastuusta. Sote-alueella on tuottamisvastuu järjestämispäätöksessä määritellyistä tukipalveluista, joita voivat olla esimerkiksi tietohallintoon liittyvät tehtävät. Onko tarkoituksenmukaista, että sote-alue voi säännöksen mukaisesti päättää ottaa tukipalveluja koskevan tuottamisvastuun itselleen? kantaa Avoimet vastaukset: 22. Muita huomioita luvusta Riskinä on, että tuottajaorganisaatioista tulee liian suuria kokonaisuuksia, mikä vähentää arjen innovaatioita ja lisää turhaa byrokratiaa (esim. sisäinen laskutus). 14 ja/tai 17 Kehitysvammaisten henkilöiden näkökulmasta on tärkeätä säilyttää ja keskittää alaan liittyvä, nykyiselläänkin harvoihin organisaatioihin keskittynyt vahva erityisosaaminen myös sote-uudistuksen jälkeen. Tämä vastaa lisäksi sote-uudistuksen tavoitteisiin vahvoista tuottajaorganisaatioista sekä yhdenvertaisista sosiaali- ja terveyspalveluista kaikille kansalaisille. Samoin on varmistettava, ettei kehitysvammaisiin henkilöihin liittyviä erityiskysymyksiä liikaa medikalisoida ja samalla häivytetä sosiaalihuollon näkemystä ja osaamista, jolla on keskeinen merkitys asiakkaiden toimintakyvyn ylläpidon ja kehittämisen kannalta. Sote-uudistuksen keskeisiä tavoitteita on myös henkilöstön osaamisen ja saatavuuden turvaaminen tulevaisuudessa. Vammaisalalla väestöpohjaltaan ja sitä kautta asiakaskunnaltaan riittävän suuri organisaatio pystyy vastaamaan myös tähän tarpeeseen. Kehitysvamma-alaan ja laajemmin tarkasteltuna muun muassa autismin kirjoon liittyvä osaaminen on vaativaa erityisosaamista, jossa on muodollisen koulutuksen lisäksi merkittävä osuus työssä oppimisella. Riittävän suuri organisaatio pystyy tarjoamaan kouluttautumismahdollisuuksia (opintoihin liittyvä työharjoittelu, oppisopimuskoulutus ja ammatillinen täydennyskoulutus), tehtävänkiertoa sekä urapolkuja, millä voidaan merkittävästi vaikuttaa alan vetovoimaisuuteen sekä työssäjaksamiseen välillä hyvinkin haastavien asiakkaiden parissa. Kehitysvammaisia henkilöitä on keskimäärin 1 % väestöstä (vaihteluväli 0,8-1,4 %). Vaikea- ja monivammaisia on 0,6 % väestöstä. Kehitysvammaisilla henkilöillä on paljon sosiaalisia, kommunikaatioon liittyviä, kasvatuksellisia ja lääketieteellisiä erityistarpeita, jotka ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa.

12 Kehitysvammaisten henkilöiden erityistarpeiden tunnistaminen, tarvelähtöisen avun tuottaminen sekä toimintakyvyn ylläpito ja kehittäminen (ml. kuntoutus) vaativat monialaista osaamista, joka on erityishuollon erityinen vahvuus. Erityishuoltopiirien verkosto luotiin luvuilla. 70-luvulta lähtien kehitysvammaisten elinikä on pidentynyt Suomessa 30 vuodella. Erityishuolto on uudistumassa valtion periaatepäätöksen mukaisesti ja laitoshuolto on tarkoitus purkaa vuoteen 2020 mennessä. Eteva kuntayhtymä on toteuttanut laitoshuollon purun ensimmäisenä erityishuoltopiirinä. Tämä kehitys on jo osaltaan lisännyt kriisipalvelujen, moniammatillisen kuntoutuksen ja tutkimuksen tarvetta. Etevassa tähän on vastattu panostamalla asiantuntijaosaamiseen, kehitysvammapsykiatriaan sekä tukitiimi- ja tukiryhmätoimintaan, joista osa on liikkuvaa toimintaa. Moniammatillisen osaamisen ja avun tarve on tunnistettu vahvasti Pohjoismaissa. Euroopan alueella hajautetusta järjestelmästä kokemuksia on muun muassa Englannista, jossa moniammatillisuus ajettiin alas ja palvelut siirrettiin osaksi peruspalveluita. Tämä johti pahimmillaan kehitysvammaisten henkilöiden ennenaikaisiin kuolemiin. Kun 247 kehitysvammaisen kuolema tutkittiin retrospektiivisesti vuosina , todettiin että 42 % niistä oli ennenaikaisia. Kuolemat johtuivat pitkälti erityisosaamisen puuttumisesta hoitoketjun eri vaiheissa. Nyt kun laitosasumista on purettu Suomessa, kliinisessä työssä on havaittavissa selkeitä viitteitä siitä, että kehitysvammaisten erityiskysymyksissä tarvitaan enenevässä määrin alan vankkaa, monialaista osaamista, jotta Suomessa ei kävisi kuten Englannissa. Eteva kuntayhtymä on laitospurun jälkeen määrätietoisesti uudistanut palvelurakenteita sekä kehittänyt toimintamalleja erityisesti vaativien asiakkaiden uudenlaiseen palvelutarpeen arviointiin ja palvelujen toteuttamiseen. Eteva kuntayhtymä, kuten useat muutkin erityishuollon nykyiset organisaatiot, pystyy vastaamaan sotejärjestämislain 14 :n vaatimuksiin omalla asiakassektorillaan: oma henkilöstö ja muut voimavarat sekä palvelut yhtenä kokonaisuutena kevyestä raskaaseen. Sote-järjestämislain 14 :ssä todetaan, että sosiaali- ja terveysalue voi päättää, että 1 momentissa määriteltyä palvelukokonaisuutta suppeampi tuotantovastuu annetaan sitä varten perustetulle kuntayhtymälle, jos siihen on asiakkaiden tarpeista tai palvelujen toteuttamisesta johtuva erityinen syy. Sote-järjestämislain 17 :ssä puolestaan todetaan, että osa sosiaalihuoltoon ja terveydenhuoltoon kuuluvista toimenpiteistä ja hoidosta voidaan keskittää valtakunnallisesti joillekin tuottamisvastuussa oleville kunnille tai kuntayhtymille, jos se on välttämätöntä tehtävien vaativuuden, harvinaisuuden, kielellisten oikeuksien tai niistä johtuvien suurten kustannusten perusteella. Nykyiset erityishuoltopiirit täyttävät edellä mainittujen pykälien vaatimukset, koska ne pystyvät tarjoamaan asiakaslähtöisiä ja moniammatillisia kehitysvammahuollon ja laajemminkin vammaisuuden kirjon (autismin kirjo, henkilöt, joilla on laaja-alaisia oppimis- ja kommunikaatiovaikeuksia, aivovammaiset henkilöt) erityiskysymyksiin liittyviä palveluita kapealle asiakassegmentille. Erityiskysymyksissä joudutaan lisäksi usein tekemään julkisen vallan piiriin kuuluvia päätöksiä muun muassa itsemääräämisoikeuteen liittyen. Kehitysvammainen on aina osa lähiyhteisöään ja perhettään. Tuotantovastuun keskittäminen muutamalle organisaatiolle ei tarkoita palvelutuotannon keskittämistä kokonaisuudessaan, vaan osa palveluista tuotetaan jatkossakin lähipalveluina sekä kiinteästi sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluihin integroituna.

13 :n mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä, jollei lailla toisin säädetä. Onko tämä tarkoituksenmukaista? kantaa Avoimet vastaukset: :ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. Onko tämä hyväksyttävää? kantaa Avoimet vastaukset:

14 25. Muita huomioita luvusta Sosiaali- ja terveysalueen Pykälässä viitataan vanhan kuntalain säännöksiin, mutta uusi kuntalaki on tulossa voimaan Vähemmistökielen lautakunta Lautakunnan tehtäviin tulisi sisällyttää myös kommunikaatiovaikeuksista kärsivien asiakkaiden ja potilaiden oikeuksien turvaaminen :ssä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön sekä sote-alueen välisestä neuvottelumenettelystä. Neuvottelujen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveysalueen toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä sekä edistää ministeriön ja sote-alueen välistä yhteistyötä. Pidättekö säännöksen mukaista neuvottelumenettelyä tarkoituksenmukaisena? kantaa Avoimet vastaukset: :ssä säädetään sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisestä tulosohjauksesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueen ja tuotantovastuussa olevan alueen välillä sovelletaan tulosohjausta? kantaa Avoimet vastaukset:

15 28. Turvaako 30 asianmukaisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen liittyvään valmisteluun ja päätöksentekoon? kantaa Avoimet vastaukset: 29. Muita huomioita luvusta Valtakunnallinen kehittämisohjelma Ohjelmassa on tärkeää huomioida yli sote-alueiden rajojen tapahtuva kehittämisyhteistyö :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kustannusten jakautumisesta. Säännöksen mukaan kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sairastavuudella. Kunnat voivat sopia sote-alueen perustamissopimuksessa myös muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on säännöksen mukainen päätösvalta? kantaa Avoimet vastaukset:

16 :ssä säädetään tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän rahoituksesta. Järjestämispäätöksessä määritellään kaikille tuottamisalueille yhdenmukaisista korvausperusteista. Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain. Pidättekö tätä tarkoituksenmukaisena? kantaa Avoimet vastaukset: :ssä säädetään hoidon ja kustannusten korvaamisesta eräissä tilanteissa. Onko säännöksen mukainen kustannusten korvaamisperiaate tarkoituksenmukainen? kantaa Avoimet vastaukset: :ssä säädetään valtion koulutuskorvauksista. Koulutuskorvausten maksuedellytykset säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia?

17 kantaa Avoimet vastaukset: :ssä säädetään valtion korvauksista tutkimustoimintaan. Tutkimusrahoituksen kohdentamisperusteet säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? kantaa Avoimet vastaukset: - Pykäliin on lisättävä sosiaalihuolto terveydenhuollon lisäksi, jotta varmistetaan koko sosiaali- ja terveydenhuollon kattava tutkimustoiminta, mikä osaltaan mahdollistaa sote-uudistukselle asetettujen tavoitteiden realisoitumisen. 35. Muita huomioita luvusta Sosiaali- ja terveysalueen rahoitus Jotta sote-uudistuksen keskeinen tavoite eli panostus ennalta ehkäiseviin ja peruspalveluihin voidaan saavuttaa, rahoituksessa on käytettävä myös muita kriteereitä kuin ikä ja sairastavuus. Lakiluonnos antaa tähän sinällään mahdollisuuden, mutta STM:n tulee valvoa sen toteutumista. Myös alueelliset erityisolosuhteet tulisi huomioida rahoituskriteereissä. 34 Tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän rahoitus Rahoituksen kohdentamisessa tulisi huomioida merkittävätkin palkkaerot eri kuntien ja kuntayhtymien välillä, jotka ovat seurausta esimerkiksi kuntaliitoksissa / fuusioissa tehdystä palkkaharmonisoinnista.

18 35 Alijäämän kattaminen Pykälässä tulisi huomioida kuntalakiluonnoksen alijäämän kattamista koskeva pykälä 111 Talousarvio ja suunnitelma (ks. alla) ja linjata, mikä toimielin päättää alijäämän kattamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. 36 Vastuu hoidon ja hoivan kustannusten korvaamisesta eräissä tilanteissa Valtakunnallisesti on linjattava yhtenäiset tuotteistus- ja hinnoitteluperiaatteet. Laskutusprosessista on lisäksi tehtävä mahdollisimman yksinkertainen ja toimiva. Mikäli valinnanvapaus etenee ja laajenee, nämä aspektit korostuvat entisestään Pykäliin on lisättävä sosiaalihuolto terveydenhuollon lisäksi, jotta varmistetaan koko sosiaali- ja terveydenhuollon kattava tutkimustoiminta, mikä osaltaan mahdollistaa sote-uudistukselle asetettujen tavoitteiden realisoitumisen. 36. Huomioita 7 luvun säännöksistä. vastauksia. 37. Huomioita 8 luvun säännöksistä Asiakas- ja potilastietojen rekisterinpito KanTa- ja KanSa-yhteys on tärkeä asia, joka vaatii kehittämispanostuksia, mutta on myös edellytys soteuudistuksen etenemiselle ja toimivuudelle. 38. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sote-alueen kuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen viidestä sote-alueen kuntayhtymästä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien tekemän sopimuksen perusteella muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikäli sote-alue muodostetaan nykyiseen erityisvastuualueeseen kuuluvista kunnista, kuuluuko kuntanne palvelujen järjestämisen kannalta perusteltuun sote-alueeseen? (Liite: Erityisvastuualueisiin kuuluvat kunnat.) vastauksia.

19 39. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Mikäli kuntanne ei katso perustelluksi kuulua nykyisen erityisvastuualueen perusteella muodostettavaan sote-alueeseen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? vastauksia :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? kantaa Avoimet vastaukset: :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Onko omaisuusjärjestelyistä säädetty asianmukaisesti? kantaa Avoimet vastaukset: :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen rahoituksen siirtymäjärjestelystä. Säännökseen on säädetty kunnan rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika, mikäli kunnan rahoitusosuus muuttuu nykyisestä. Onko rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika riittävä?

20 kantaa Avoimet vastaukset: kantaa :ssä säädetään kunnille ja kuntayhtymille myönnettävästä muutostuesta. Onko säännöksen mukainen muutostuki riittävä? kantaa Avoimet vastaukset: - Kyseessä on valtava muutos, joka edellyttää täysin uusien toimintamallien luomista ja siinä myös alusta alkaen onnistumista, joten viiden henkilötyövuoden panos muutostukeen sote-aluetta kohden ei ole missään nimessä riittävä. Muutostuen tarve ja sisältö tulisi tarkoin määritellä ja tehdä asiasta selkeä suunnitelma. Suunnitelmassa tulisi huomioida myös eri ministeriöiden rooli muutostuen antamisessa. 44. Muita huomioita voimaanpanolaista. - 9 Omaisuusjärjestelyt Säädös on asianmukainen toiminnan käynnistämisvaiheessa, mutta pitemmällä tähtäimellä omistuksen hajautus kiinteistökuntayhtymille ei ole kustannustehokasta eikä muutenkaan perusteltua. Riskinä on myös peruskorjausten laiminlyönti ja sitä kautta sisäilma- ja muut vastaavat ongelmat sekä korjausvelan kertyminen. 12 Muutostuki kunnille ja kuntayhtymille Kyseessä on valtava muutos, joka edellyttää täysin uusien toimintamallien luomista ja siinä myös alusta alkaen onnistumista, joten viiden henkilötyövuoden panos muutostukeen sote-aluetta kohden ei ole missään nimessä riittävä. Muutostuen tarve ja sisältö tulisi tarkoin määritellä ja tehdä asiasta selkeä suunnitelma. Suunnitelmassa tulisi

21 huomioida myös eri ministeriöiden rooli muutostuen antamisessa. 45. Onko varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta säädetty mielestänne tarkoituksenmukaisesti? kantaa Avoimet vastaukset: 46. Mitä uudistuksen toimeenpanossa tulee erityisesti huomioida? - Realistinen aikataulu uusien rakenteiden muodostamiselle on toisen järjestämispäätöskauden alkuun eli 2021 mennessä. Liian suuret tuottajaorganisaatiot ja jäykät organisaatiorakenteet voivat passivoittaa sekä vähentää toiminnan ketteryyttä ja innovatiivisuutta. Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto tarvitsee aitoa uudistumiskykyä sekä innovaatioalustoja ja asiakkaiden kanssa toteutettavaa palvelumuotoilua. Kaikkea ei voida johtaa ylhäältä käsin, vaan erityisesti kehittämistyössä tarvitaan myös arjen osaamista sekä arjessa syntyviä innovaatioita. 47. Voitte lopuksi tuoda esiin yleisiä näkökulmia hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Listatkaa alkuun mielestänne kolme tärkeintä näkökulmaa Sosiaalihuollon aseman ja merkityksen huomioiminen kokonaisuudistuksessa ja uudessa palvelurakenteessa 2. Sote-alueiden ja tuotanto-organisaatioiden rekrytointien onnistuminen (johto ja kehittäjät / asiantuntijat, riittävä sekä sosiaali- että terveydenhuollon osaaminen) 3. Riittävä tuki muutokselle ja valtakunnallisten mallien luomiselle (mm. tuotteistus, hinnoittelu, tietojärjestelmät) Sote-uudistuksessa on asetettava asiakas keskiöön sekä rakennettava uudet palvelurakenteet ja toimintamallit asiakasnäkökulma kirkkaana mielessä pitäen. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen edellyttää rahoituksen uudelleen kohdistamista ja toimintamallien uudistamista. Tietojärjestelmäintegraatio on saatava välittömästi käyntiin KanTa- ja KanSa-määritysten pohjalta. Tässä työssä voidaan hyödyntää muun muassa Kuntaliiton Akusti-verkostoa.

22 Yhteistyö kuntien muiden toimialojen kanssa on turvattava osana uudistusta, jotta yksi uudistuksen keskeisistä tavoitteista, ennaltaehkäiseväisyys, toteutuu.