Espoon kaupungin lausunto sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevasta lainsäädännöstä

Transkriptio

1 1(13) Espoon kaupungin lausunto sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevasta lainsäädännöstä Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava -painikkeita. Kyselyssä on mahdollista edetä vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta osa kysymyksistä on merkitty pakollisiksi. Suurimpaan osaan kysymyksistä on mahdollista valita vain yksi vastausvaihtoehto. Jokaista vastausta on mahdollista perustella ja perustelut huomioidaan vastauksia analysoitaessa. Kyselyn lopussa on runsaasti vastaustilaa lausujien vapaamuotoisille kommenteille. Vastauksia on mahdollista muokata ennen kyselylomakkeen lähettämistä Kyselyn voi tarvittaessa keskeyttää painamalla Keskeytä-painiketta ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Keskeytä-painikkeesta kysely vie automaattisesti sivulle, jossa on linkki jatkettavaan kyselyyn. Sivulla voi myös lähettää linkin sähköpostiisi. Kyselyä ei ole kuitenkaan mahdollista muokata kahden eri toimipisteen välillä. Mikäli samaa muokattavaa kyselylinkkiä muokataan kahdesta eri toimipisteestä samanaikaisesti, kyselyyn tallentuu viimeisin versio. Tästä syystä kyselylinkkiä ei pidä jakaa eteenpäin. Viimeisen kysymyksen lopussa on Yhteenveto-painike, josta pääset tarkastelemaan laatimiasi vastauksia. Yhteenvetosivulta pääset muokkaamaan (Muokkaa vastauksia -painike) ja tulostamaan (Tulosta-painike) kyselyn. Vastauksien lähetys: Kun kyselyyn vastaaminen on valmis, paina kyselylomakkeen yhteenvetosivun lopussa olevaa Valmis-painiketta. Valmis-painikkeen painamisen jälkeen kyselyvastausta ei ole enää mahdollista täydentää tai muokata. Kyselylomakkeeseen voi vastata vain kerran. Vastaajille on toimitettu myös kyselyn tekstitiedostoversio lausuntopyynnön käsittelyn helpottamiseksi. Toimielimen käsittelyssä voidaan noudattaa esimerkiksi sellaista menettelyä, että kyselyvastausta työstetään tekstitiedostona ja käsittelyn lopuksi tekstitiedostoon laaditut vastaukset syötetään kyselyyn. Lisätietoja kyselystä antavat: osastopäällikkö Kirsi Varhila, p hallitusneuvos Pekka Järvinen, p neuvotteleva virkamies Kari Haavisto, p sähköpostit muotoa Kyselyn tekniseen toteutukseen liittyvät kysymykset: osastosihteeri Hang Pham, p osastosihteeri Jaana Aho, p sähköpostit muotoa

2 2(13) TAUSTATIEDOT 1. Vastaajatahon virallinen nimi Espoon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Katri Makkonen Mari Immonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Juha Metso, perusturvajohtaja, Espoon kaupunki PL 202, Espoon kaupunki 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä sosiaali- ja terveyslautakunta kaupunginhallitus 5. Toimielimen nimi sosiaali- ja terveyslautakunta kaupunginhallitus 6. Onko vastaaja* o X kunta o kuntayhtymä o valtion viranomainen o järjestö o ei mikään edellä mainituista

3 3(13) KYSYMYKSET 1 luku Yleiset säännökset 7. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Onko säännös tarkoituksenmukainen? Espoota rakennetaan viiden kaupunkikeskuksen ympärille. Niihin on tarkoitus keskittää suuri osa peruspalveluista ja osa erityispalveluista. Valtakunnallisesti katsoen kyse on lähipalveluista. Lisäksi palveluja voidaan tuoda kotiin, jalkauttaa erityisosaajia sekä tarjota sähköisiä palveluja ajasta ja paikasta riippumattomasti. Palvelut ja keskittäminen on tehtävä asiakaslähtöisesti :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? Ei Espoossa järjestetään sosiaali- ja terveyspalvelut sekä suomeksi että ruotsiksi niin, että asiakas tai potilas saa ne valitsemallaan kielellä joko suomeksi tai ruotsiksi ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Onko säännösten mukainen työnjako tarkoituksenmukainen? Ei. 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä. Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäksi kunnalle jää paljon tehtäviä, joilla on rajapintoja ja yhteistyötä sote-palvelujen kanssa, kuten esimerkiksi yhteistyö lasten ja nuorten hyvinvointipalveluissa sivistystoimen ja varhaiskasvatuksen kanssa. 2 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Onko säännöksen mukainen järjestämisvastuun sisältö mielestänne tarkoituksenmukainen? Ei kantaa

4 4(13) Lakiehdotus kaventaa kuntien vaikuttamismahdollisuuksia sote-palveluihin alueellaan. Laki on paikoin tulkinnanvarainen ja lisää normiohjausta :ssä säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöksen tarkoituksena on määritellä, miten sote -alue huolehtii järjestämisvastuun toteuttamisesta. Sote- alue päättää järjestämispäätöksen sisällön sote- alueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien välisten neuvottelujen perusteella. Onko järjestämispäätöksen laatimismenettely tarkoituksenmukainen? Laatimismenettely ei saa vaikeuttaa tuottavuuden, vaikuttavuuden ja laadun kehittämistä, ja sen tulisi antaa tuottajatahoille myös riittävästi kannusteita ja toimintamahdollisuuksia. Sote-alueella ei erityisesti tule olla päätösvaltaa siihen, millä tavoin asetetut tavoitteet saavutetaan. 13. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että järjestämispäätöksessä määritellään kaikki säännöksen mukaiset asiat (kohdat 1 13)? Jos lakiin kirjoitetaan hyvin yksityiskohtaisesti ja samalla tulkinnanvaraisesti järjestämispäätöksen sisällöstä, seurauksena voi myös olla jatkuvat sopimusneuvottelut lain sisällön ja sopimuksen tulkinnoista. 14. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen kohdat, joita ei mielestänne tulisi määritellä järjestämispäätöksessä: 1. Asiakaslähtöisen integraation toteutumisen keinot 2. Lähipalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden varmistaminen 3. Valtakunnallisten tavoitteiden ja kehittämisohjelmien toteuttaminen 4. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, vastuut ja yhteistyö 5. Palvelujen laatu- ja palvelutaso sekä yhtenäiset käytännöt 6. Väestön kielellisten oikeuksien toteutuminen 7. Tuottamisvastuussa olevat kunnat, kuntayhtymät ja niiden tehtävät 8. Ympärivuorokautisesta päivystyksestä vastaavat kunnat ja kuntayhtymät 9. Sote-alueen omalla tuotantovastuulla olevat tukipalvelut sekä muut sote-alueen tuotantoon otetut palvelut 10. Rahoituksen ja voimavarojen kohdentaminen tuottamisvastuussa oleville kunnille ja kuntayhtymille 11. Palveluhankintojen sekä palvelusetelin käytön keskeiset periaatteet ja laajuus 12. Palvelurakennetta koskevat tehtävät 13. Kohtien 1 12 seuranta ja arviointi Jos lakiin kirjoitetaan hyvin yksityiskohtaisesti ja samalla tulkinnanvaraisesti järjestämispäätöksen sisällöstä, seurauksena voi myös olla jatkuvat sopimusneuvottelut lain sisällön ja sopimuksen tulkinnoista

5 15. Pitäisikö järjestämispäätöksessä päättää jostain muusta kuin säännöksen mukaisista asioista? 5(13) Järjestämispäätöksessä tulee selkeämmin nostaa esiin tehtyjen päätösten kustannusvaikuttavuus yhtenä määräävänä tekijänä (osana kohtaa 10). Lisäksi ehdotamme uutta kohtaa: palvelujen kehittäminen ja innovaatiotoimintaan kannustaminen (pelkkä kansallisten ohjelmien toteuttaminen ei takaa innovatiivisuutta, yhdenmukaisten käytäntöjen vaatimus voi jopa vähentää uusien toimintamallien kehittämismahdollisuuksia ja käyttöönottoa) :ssa säädetään sote-alueen muista kuin järjestämispäätöksen mukaisista tehtävistä, joiden tarkoituksena on erityisesti antaa sote-alueelle toimivalta säännöksessä mainittujen toimintojen suunnitteluun, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sotealueella on kaikki säännöksen mukaiset tehtävät? 17. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen mukaiset tehtävät, joita sote-alueella ei mielestänne tulisi olla. 1. Kunta- ja kuntayhtymärajat ylittävän yhteistyön varmistaminen 2. Valtakunnallisten strategisten linjausten toimeenpano ja kehittämistoiminnan suunnittelu 3. Tutkimustoiminnan suunnittelu, yhteensovittaminen ja yhteistyön varmistaminen 4. Työvoimatarpeen ennakointi ja koulutuksen suunnittelu ja kehittäminen 5. X Henkilöstön tehtävärakenteen ja työnjaon sekä suunnittelun yhteensovittaminen 6. X Tiedonhallinnan sekä asiakas- ja potilastietojen yhteensovittaminen ja kokonaisarkkitehtuurin määrittely 7. X Hyvinvointi- ja terveysseurantatietojen kerääminen ja hyödyntäminen 18. Muita huomioita luvusta 2 Tehtävissä 6 ja 7 tulee päästä siihen, että ne hoidetaan yhdenmukaisesti koko maassa. Laki tulisi kirjoittaa siten, että tuloksena ei olisi viittä keskenään erilaista tietojärjestelmämallia ja tiedonkeräysjärjestelmää. Ikärakenteen muutoksen vuoksi palveluiden tuottamistapaa (esim. henkilöstön tehtävärakenne; työvoimatarpeen ennakointi ja koulutuksen suunnittelu; sähköiset tai liikkuvat palvelut) joudutaan muuttamaan huomattavasti, jotta tulevaisuuden tarpeista pystytään huolehtimaan. Siksi kaikissa sotealueen muissakin kuin järjestämispäätöksen mukaisissa tehtävissä tulee ottaa huomioon tehtyjen ratkaisujen innovatiivisuus ja kustannusvaikuttavuus. Sosiaalihuoltoa koskeva tutkimustoiminta tulee suunnitella ja sovittaa yhteen myös valtakunnallisen tason toimijoiden kanssa, kuten terveydenhuollon tutkimustoiminnasta esitetään. Ehkäisevä päihdetyö, etsivä nuorisotyö ja talous- ja velkaneuvonta jäävät kunnan tehtäviksi; nämä tulee kuitenkin huomioida järjestämispäätöksessä, jotta tarkoituksenmukainen yhteistyö ja työnjako ovat mahdollisia.

6 6(13) 3 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon tuottaminen :ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Onko tuottamisvastuusta säädetty tarkoituksenmukaisesti? Ei :ssä säädetään sote-alueen tuottamisvastuusta. Sote-alueella on tuottamisvastuu järjestämispäätöksessä määritellyistä tukipalveluista, joita voivat olla esimerkiksi tietohallintoon liittyvät tehtävät. Onko tarkoituksenmukaista, että sote-alue voi säännöksen mukaisesti päättää ottaa tukipalveluja koskevan tuottamisvastuun itselleen? 21. Muita huomioita luvusta 3 Uusimaa ja erityisesti pääkaupunkiseutu on muusta maasta poikkeava sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantorakenteeltaan ja myös väestömäärältään. Espoo on riittävän vahva tuottamaan perustason sote-palvelut alueellaan. Espoon väestöpohja on suurempi kuin useimpien nykyisten sairaanhoitopiirien. Espoossa on nyt asukasta ja väestömäärä kasvaa vuosittain noin asukkaalla. HUS:n kanssa on jo parin vuoden ajan yhdessä suunniteltu Jorvin kampuksella ns. Leansairaalamallia. Jatkossa on erityisen tärkeää luoda yhdessä ikäihmisten hoidon ja kuntoutuksen malli, joka vähentää laitoshoidon tarvetta. Lisäksi on tärkeää kehittää niiden henkilöiden hoitoa (10 %), jotka käyttävät 80 % kustannuksista. Espoo haluaa kehittää nykyistä Hus kuntayhtymää ja tukeutua myös jatkossa Husin kaltaisen kuntayhtymän tuottamiin palveluihin. Espoo haluaa kehittää potilaiden hoitoa yhteistyössä HYKS:n kanssa. Hyvä integraatio ja kustannusvaikuttavuus ovat sote-uudistuksen tavoitteiden kannalta olennaisia. Mikäli sote-alue päättää siitä, että se ottaa vastuun ICT-toimintojen tuottamisesta toimintaalueelleen, se tarkoittaa suuria muutoksia nykyisiin tietojärjestelmiin. ICT:ssä kansallisen toimintamallin tulee perustua modulaariseen toimintamalliin ja mahdollistaa kilpaillut markkinat. ICT-hankinnat ja sairaalarakentaminen ovat suuria, harvoin tapahtuvia investointeja, ja niiden hallinnan tulisi olla valtakunnallista osaamispääomaa. Espoo pitää hyvänä tukeutua myös jatkossa pääosin nykyisen HUS:n tuottamiin tukipalveluihin (esimerkiksi laboratorio, kuvantaminen ja apteekki ).

7 7(13) Lain tulee antaa mahdollisuus yhdistää julkisen ja yksityisen sektorin vahvuudet siten, että niiden tarjoamat palvelut voivat täydentää toinen toisiaan. Palvelut tuotetaan parhaalla mahdollisella tavalla ja kustannustehokkaasti. 4 luku Hallinto :n mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä, jollei lailla toisin säädetä. Onko tämä tarkoituksenmukaista? :ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. Onko tämä hyväksyttävää? Ei Ei kantaa 24. Muita huomioita luvusta 4. 5 luku Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen :ssä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön sekä sote-alueen välisestä neuvottelumenettelystä. Neuvottelujen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveysalueen toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä sekä edistää ministeriön ja sote-alueen välistä yhteistyötä. Pidättekö säännöksen mukaista neuvottelumenettelyä tarkoituksenmukaisena? Ei kantaa Neuvottelumenettelyn lakisääteistämisellä pyritään vahvistamaan ohjauksen vaikuttavuutta mm. budjettiriihessä sovitulla talouden raamimenettelyllä sekä sitouttamaan sote - alue noudattamaan yhdessä sovittuja linjauksia. Menettely ohjaa neuvottelun osapuolia hakemaan yhteistä näkemystä. Mikäli tällaista yhteistä näkemystä ei löydy, informaatio-ohjauksen ja vapaamuotoisen prosessin lisäksi STM:lla tulisi olla riittävä mandaatti toimenpiteille, joilla erityisesti kestävyysvajeeseen voidaan vaikuttaa. Lakiehdotuksesta puuttuu kirjaus, miten menetellään jos neuvottelumenettelyllä ei päästä yhteisymmärrykseen. Laissa on keskenään ristiriitaisia säädöksiä järjestämispäätöksen tekemisestä ja toiminnasta päättämisestä. 20 mukaan päätösvalta niistä on aivan oikein sote-alueen ylimmällä toimielimellä. 28 mukaan ne ovat kuitenkin neuvottelujen kohteina sote-alueen ja STM:n välillä momentin mukaan näissä neuvotteluissa sovitaan seuraavan vuoden keskeisistä tavoitteista. Sote-aluetta edustaa kuitenkin neuvotteluissa jokin ylintä toimielintä alempi taho, joten sillä ei ole valtuuksia tehdä sopimusta ylimmän toimielimen päätösvaltaan kuuluvista asioista, ellei tähän ole annettu nimenomaista valtuutusta. Ilman valtuutusta seuraavan vuoden järjestämispäätös voi siten olla tämän sopimuksen

8 8(13) vastainen. Pykälää tulisi korjata siten, että neuvotteluissa parafoidaan sopimus, joka saatetaan ylimmän toimielimen käsiteltäväksi sen toimivaltaan kuuluvien asioiden osalta :ssä säädetään sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisestä tulosohjauksesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueen ja tuotantovastuussa olevan alueen välillä sovelletaan tulosohjausta? 27. Turvaako 30 asianmukaisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen liittyvään valmisteluun ja päätöksentekoon? Valmistelussa ja päätöksenteon tapahtuessa Sote-alueella kunnan asukas on kaukana päätöksenteosta. 28. Muita huomioita luvusta 5 Ohjauksessa tulisi painavammin näkyä valtakunnallinen taso. STM:n ohjausyksiköllä tulee olla riittävät valtuudet (vs. neuvottelu) toiminnan ohjaamiseen, suunnitteluun ja kehittämiseen siten, että kustannusten hallinta on mahdollista. Tämä koskee erityisesti erikoissairaanhoitoa ja muita erityispalveluita, ICT:tä sekä sairaalarakentamista. Näkemyksen kustannustehokkuuden lisäyksestä ja kestävyysvajeen poistosta tulee olla vahvasti mukana sote-palveluiden ohjaamisessa, suunnittelussa ja kehittämisessä. 6 luku Rahoitus :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kustannusten jakautumisesta. Säännöksen mukaan kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sairastavuudella. Kunnat voivat sopia sote-alueen perustamissopimuksessa myös muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on säännöksen mukainen päätösvalta? Lakiluonnoksen perusteella rahoituksen oikeaan osuva arviointi on erittäin vaikeaa, jopa mahdotonta. Sote-järjestämislain ja sen monikanavaiseen rahoitukseen liittyvät asiat tulee ratkaista samanaikaisesti.

9 Sote-alueiden tulee yleisen taloudellisen tilanteen puitteissa toimia siten, että kuntien taloudellinen kantokyky säilyy. 9(13) Kuntien taloudellisessa tilanteessa ei ole mahdollista kattaa sote-alueen alijäämää. Kuntien osalta se tarkoittaisi sopeuttamista esimerkiksi perusopetuksesta :ssä säädetään tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän rahoituksesta. Järjestämispäätöksessä määritellään kaikille tuottamisalueille yhdenmukaisista korvausperusteista. Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain. Pidättekö tätä tarkoituksenmukaisena? Lakiluonnoksen perusteella rahoituksen oikeaan osuva arviointi on erittäin vaikeaa, jopa mahdotonta. Pahimmillaan rahoitusratkaisu voi muuttaa yksittäisen kunnan sote-rahoitusta merkittävästi ja siitä voi tulla valtionosuus/verotulojen tasausjärjestelmää muistuttava rahoituksen uudelleenjärjestely. Tällöin sillä on heijastuksia kunnan itsemääräämisoikeuteen ja järjestelyn perustuslaillisuuteen. Lainkohta on vaikeaselkoinen. Rahoituksen perusteet tulisi avata selkeämmin ja ne vaativat täsmennystä. Lakiehdotuksessa ei selviä miten tuottajaa kannustetaan toimimaan kustannusvaikuttavasti. Nouseeko aikaisemmin tehokkaasti palvelut tuottaneen kunnan maksuosuus? Miten kunta, joka on aikaisemmin käyttänyt runsaasti resursseja, joutuu muokkaamaan toimintaansa (supistus)? 34 2 momentista saa käsityksen, että yksittäisen kunnan saama korvaus riippuisi vain sen ja sotealueen välisistä neuvotteluista. Tämä johtaa helposti eriarvoisuuteen kuntien kesken. Laissa tulisi määritellä, että korvaus maksetaan tuotettujen palvelujen perusteella eikä niihin pantujen kustannusten perusteella (1 mom aiheuttamat viittaa panosten korvaamiseen). Tällä tavoin varmistetaan, että kunnat pyrkivät tuottamaan palvelut taloudellisesti. Kunta saa harkintansa mukaan esimerkiksi maksaa korkeampia palkkoja, käyttää enemmän henkilökuntaa tai toimia kalliimmissa tiloissa, mutta näistä aiheutuvat lisäkustannukset eivät kuulu sote-alueen maksettaviksi. Pykälää on täsmennettävä tätä vastaavasti. Sote-järjestämislain ja sen monikanavaiseen rahoitukseen liittyvät asiat tulee ratkaista samanaikaisesti. Onko palvelujen tuottajalla omavastuu osuutta rahoituksessa. Miten palvelumaksut on ajateltu tässä mallissa? Asiakasmaksuasiat tulisi säätää valtakunnan tasolla :ssä säädetään hoidon ja kustannusten korvaamisesta eräissä tilanteissa. Onko säännöksen mukainen kustannusten korvaamisperiaate tarkoituksenmukainen? x :ssä säädetään valtion koulutuskorvauksista. Koulutuskorvausten maksuedellytykset säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia?

10 10(13) Kuntien tehtävistä säädetään lailla, eikä niiden osallistumisesta yliopistojen rahoitukseen ole lakia. Nykyinen tilanne on siten perustuslain vastainen. Valtion tulee kantaa yliopistoopetuksesta aiheutuvat menot eli 37 ja 38 :ssä sana kustannuksia tulee muuttaa muotoon kustannukset :ssä säädetään valtion korvauksista tutkimustoimintaan. Tutkimusrahoituksen kohdentamisperusteet säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? Sosiaali- ja terveysministeriöllä ei ole pätevyyttä määritellä tutkimusten painopistettä yliopistoissa, joten 41 1 momentti tulee poistaa. Yliopistot eivät myöskään kuulu valtioneuvostossa STM:n vaan OKM:n vastuualueelle. 34. Muita huomioita luvusta 6 Sote-palveluiden rahoitukseen liittyvät linjaukset tulee ratkaista samanaikaisesti järjestämissuunnitelman kanssa. 7 luku Viranomaisvalvonta 35. Huomioita 7 luvun säännöksistä 8 luku Erinäiset säännökset 36. Huomioita 8 luvun säännöksistä. Voimaanpanolaki 37. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sote-alueen kuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen viidestä sote-alueen kuntayhtymästä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien tekemän sopimuksen perusteella muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikäli sote-alue muodostetaan nykyiseen erityisvastuualueeseen kuuluvista kunnista, kuuluuko kuntanne palvelujen järjestämisen kannalta perusteltuun sote-alueeseen? (Liite: Erityisvastuualueisiin kuuluvat kunnat)

11 11(13) 38. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Mikäli kuntanne ei katso perustelluksi kuulua nykyisen erityisvastuualueen perusteella muodostettavaan sote-alueeseen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? X HYKS-erva o KYS-erva o OYS-erva o TAYS-erva o TYKS-erva :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? Irtisanominen tuotannollis-taloudellisista syistä on mahdollinen vain, jos työnantaja ei voi tarjota muuta työtä tai koulutusta (TSL 7:4, KvhL 37 ), joten työlainsäädäntö takaa henkilöstölle jo nykyisellään laajan ja tarkoituksenmukaisen suojan :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Onko omaisuusjärjestelyistä säädetty asianmukaisesti? :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen rahoituksen siirtymäjärjestelystä. Säännökseen on säädetty kunnan rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika, mikäli kunnan rahoitusosuus muuttuu nykyisestä. Onko rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika riittävä? Toimeenpanossa on harkittava kuinka suuria muutoksia alkuvaiheessa tehdään, jolloin siirtymävaiheen säädöksiä tarvittaisiin mahdollisimman vähän :ssä säädetään kunnille ja kuntayhtymille myönnettävästä muutostuesta. Onko säännöksen mukainen muutostuki riittävä? 43. Muita huomioita voimaanpanolaista Muutoksen liikkeellelähtö voi olla hidasta. Toimeenpanoaikataulu on erittäin haasteellinen, esim. ICTkannanotto. ICT-muutosten valmistelu pitäisi pystyä aloittamaan välittömästi. Tämä onnistuu vain jos kokonaisarkkitehtuuri määritellään sellaiseksi että se mahdollistaa vaiheittaiset muutokset ja yhteen

12 toimivuuden parantamisen. Tällainen arkkitehtuuri perustuu Kanta-palveluiden hyödyntämiseen, kansalliseen palveluväylään ja avoimiin rajapintoihin sekä modulaarisiin ratkaisuihin. Nykyiset monoliittiset potilastietojärjestelmät eivät ole riittävän hyvä ratkaisu muutoksen toteutuksessa. Ratkaisujen joustavuuden lisäksi tavoitteena pitää olla päällekkäisen kehitystyön ja ratkaisujen minimointi valtakunnallisesti. Espoo on tyytyväinen, että korkeakouluopiskelijoiden opiskelijaterveydenhuollon järjestämiseen ei esitetä muutoksia. Lain jatkotyöstössä ja toimeenpanossa on sisällytettävä lakipykäliin, miten nykyisenkaltainen järjestely käytännössä integroidaan sote-järjestelmään. Laki varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta 44. Onko varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta säädetty mielestänne tarkoituksenmukaisesti?, välttämätön asia. 12(13) Lopuksi 45. Mitä uudistuksen toimeenpanossa tulee erityisesti huomioida? Tässä uudistuksessa siirtyy merkittävä osa kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen järjestämisvastuusta muodostettavalle sote-alueelle. Siksi perustuslailliset arvioinnit sekä uudistuksen liittymät kuntalakiuudistukseen tulee jatkovalmistelussa vielä huomioida. Uudistus on vaikea erityisesti perustuslain 121 pykälässä määritellyn kuntien itsehallinnon kannalta. Pahimmillaan uudistus kaventaa kuntalaisten ja heidän valitsemiensa edustajien päätösvaltaa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Siksi sosiaali- ja terveysalueilla on kiinnitettävä huomiota erityisesti kuntalaisten vaikutusvallan turvaamiseen ja siihen, että kuntayhtymän valtuustosta tai kuntayhtymän kokouksesta tulee todellinen päätöksentekoelin. On oikeudenmukaista, että toiminnan käynnistyessä ja sopimus- ja rahoitusjärjestelmän luomisessa huomioidaan kannustavasti erityisesti sellaisia kuntia/kuntayhtymiä, jotka ovat onnistuneet palvelurakenteidensa kustannustehokkuudessa jo ennen uudistusta. Toimeenpanoaikataulu on erittäin haasteellinen (myös kohta 43). 46. Voitte lopuksi tuoda esiin yleisiä näkökulmia hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Listatkaa alkuun mielestänne kolme tärkeintä näkökulmaa. 1. Espoo on vahva perustason sote-palveluntuottaja Uudistuksen keskeisiä tavoitteita ovat perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen vahvistaminen, palveluketjujen parantaminen sekä terveyserojen kaventuminen. Siksi sosiaali- ja terveyspalveluiden integraation mahdollisimman täydellinen toteutuminen on tärkeä varmistaa.

13 Espoo on riittävän vahva tuottamaan perustason sote- palvelut alueellaan. Espoon väestöpohja on suurempi kuin useimpien nykyisten sairaanhoitopiirien. Espoossa on nyt asukasta ja väestömäärä kasvaa vuosittain noin asukkaalla. 2. Kustannusvaikuttavuus Rahoituksen perusteet tulee avata selkeämmin ja ne vaativat täsmennystä. Rahoitusjärjestelmän on oltava kannustava ja selkeä ja huomiota pitää kiinnittää vaikuttavuuteen, eli hyvinvointi- ja terveyshyötyjen saavuttamiseen. Lakiehdotuksesta on yksilöitävä tarkemmin, miten tuottajaa kannustetaan toimimaan kustannusvaikuttavasti. 13(13) Kuntaliiton selvityksen mukaan edellä esitetyn kaltainen tuottajamalli on kustannusvaikuttavin. Jos Espoon kanssa samankokoisia tai suurempia kuntia liitetään yhdeksi sote-tuottajaksi, suuruuden ekonomia kääntyy itseään vastaan ja ketteryys menetetään. Tällöin kestävyysvaje ei ratkea vaan kustannukset nousevat. Hyvä integraatio ja kustannusvaikuttavuus ovat sote- uudistuksen tavoitteiden kannalta olennaisia.