Lausuntopyyntökysely

Transkriptio

1 1(17) Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä on mahdollista edetä vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta osa kysymyksistä on merkitty pakollisiksi. Suurimpaan osaan kysymyksistä on mahdollista valita vain yksi vastausvaihtoehto. Jokaista vastausta on mahdollista perustella ja perustelut huomioidaan vastauksia analysoitaessa. Kyselyn lopussa on runsaasti vastaustilaa lausujien vapaamuotoisille kommenteille. Vastauksia on mahdollista muokata ennen kyselylomakkeen lähettämistä Kyselyn voi tarvittaessa keskeyttää painamalla Keskeytä-painiketta ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Keskeytä-painikkeesta kysely vie automaattisesti sivulle, jossa on linkki jatkettavaan kyselyyn. Sivulla voi myös lähettää linkin sähköpostiisi. Kyselyä ei ole kuitenkaan mahdollista muokata kahden eri toimipisteen välillä. Mikäli samaa muokattavaa kyselylinkkiä muokataan kahdesta eri toimipisteestä samanaikaisesti, kyselyyn tallentuu viimeisin versio. Tästä syystä kyselylinkkiä ei pidä jakaa eteenpäin. Viimeisen kysymyksen lopussa on Yhteenveto-painike, josta pääset tarkastelemaan laatimiasi vastauksia. Yhteenvetosivulta pääset muokkaamaan (Muokkaa vastauksia -painike) ja tulostamaan (Tulosta-painike) kyselyn. Vastauksien lähetys: Kun kyselyyn vastaaminen on valmis, paina kyselylomakkeen yhteenvetosivun lopussa olevaa Valmis-painiketta. Valmis-painikkeen painamisen jälkeen kyselyvastausta ei ole enää mahdollista täydentää tai muokata. Kyselylomakkeeseen voi vastata vain kerran. Vastaajille on toimitettu myös kyselyn tekstitiedostoversio lausuntopyynnön käsittelyn helpottamiseksi. Toimielimen käsittelyssä voidaan noudattaa esimerkiksi sellaista menettelyä, että kyselyvastausta työstetään tekstitiedostona ja käsittelyn lopuksi tekstitiedostoon laaditut vastaukset syötetään kyselyyn. Lisätietoja kyselystä antavat: osastopäällikkö Kirsi Varhila, p hallitusneuvos Pekka Järvinen, p neuvotteleva virkamies Kari Haavisto, p sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@stm.fi Kyselyn tekniseen toteutukseen liittyvät kysymykset: osastosihteeri Hang Pham, p osastosihteeri Jaana Aho, p sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@stm.fi

2 2(17) TAUSTATIEDOT 1. Vastaajatahon virallinen nimi 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 5. Toimielimen nimi 6. Onko vastaaja* o kunta o kuntayhtymä o valtion viranomainen o järjestö o ei mikään edellä mainituista

3 3(17) KYSYMYKSET 1 luku Yleiset säännökset 7. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Onko säännös tarkoituksenmukainen? X 8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? X 9. 8 ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Onko säännösten mukainen työnjako tarkoituksenmukainen? X 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä. - Lakiluonnoksessa ei ole kannustimia kunnille terveyden edistämiseen. Ennaltaehkäiseviin palveluihin panostamista tai hyviä sosiaali- ja terveyspoliittisia satsauksia, kuten panostuksia varhaiskasvatukseen, ei kokonaisuudessa huomioida.

4 4(17) 2 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Onko säännöksen mukainen järjestämisvastuun sisältö mielestänne tarkoituksenmukainen? X :ssä säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöksen tarkoituksena on määritellä, miten sote-alue huolehtii järjestämisvastuun toteuttamisesta. Sote-alue päättää järjestämispäätöksen sisällön sote-alueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien välisten neuvottelujen perusteella. Onko järjestämispäätöksen laatimismenettely tarkoituksenmukainen? X 13. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että järjestämispäätöksessä määritellään kaikki säännöksen mukaiset asiat (kohdat 1 13)? X 14. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen kohdat, joita ei mielestänne tulisi määritellä järjestämispäätöksessä: 1. Asiakaslähtöisen integraation toteutumisen keinot 2. Lähipalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden varmistaminen 3. Valtakunnallisten tavoitteiden ja kehittämisohjelmien toteuttaminen 4. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, vastuut ja yhteistyö 5. Palvelujen laatu- ja palvelutaso sekä yhtenäiset käytännöt 6. Väestön kielellisten oikeuksien toteutuminen 7. Tuottamisvastuussa olevat kunnat, kuntayhtymät ja niiden tehtävät 8. Ympärivuorokautisesta päivystyksestä vastaavat kunnat ja kuntayhtymät 9. Sote-alueen omalla tuotantovastuulla olevat tukipalvelut sekä muut sote-alueen tuotantoon otetut palvelut 10. Rahoituksen ja voimavarojen kohdentaminen tuottamisvastuussa oleville kunnille ja kuntayhtymille 11. Palveluhankintojen sekä palvelusetelin käytön keskeiset periaatteet ja laajuus 12. Palvelurakennetta koskevat tehtävät 13. Kohtien 1 12 seuranta ja arviointi 15. Pitäisikö järjestämispäätöksessä päättää jostain muusta kuin säännöksen mukaisista asioista? X

5 5(17) :ssa säädetään sote-alueen muista kuin järjestämispäätöksen mukaisista tehtävistä, joiden tarkoituksena on erityisesti antaa sote-alueelle toimivalta säännöksessä mainittujen toimintojen suunnitteluun, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sotealueella on kaikki säännöksen mukaiset tehtävät? X 17. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen mukaiset tehtävät, joita sote-alueella ei mielestänne tulisi olla. Henkilöstön tehtävärakenteen ja työnjaon sekä suunnittelun yhteensovittaminen 18. Muita huomioita luvusta 2 2 luku: Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Huomioita: a) järjestämisen ja tuottamisen suhde, b) hallinnon määrä, c) valvonta, d) palvelualoite, e) verkon kautta tapahtuvat palvelut, f) perustelut kysymyksiin 16 ja 17, g) tukipalvelut ja h) yliopistosairaalat ja erikoissairaanhoito a) Palveluiden järjestämisen ja tuottamisen suhteessa on ensiarvoisen tärkeää, että sote-alueilla on yksiselitteinen järjestämisvastuu ja -valta. Huomiota tulisi erityisesti kiinnittää palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen. Sote-palveluiden kannalta selkeä työnjako on tärkeä, ei saa käydä niin, että kenelläkään ei ole yksiselitteistä järjestämisvastuuta ja -valtaa. Integraatiovastuun on oltava sote-alueella eli järjestäjällä, ei tuottajalla. Integraation on vietävä hoidon painopistettä ennaltaehkäiseviin palveluihin ja peruspalveluihin. Laadukkaan peruspalvelut eli esimerkiksi hyvin toimivat terveyskeskukset ovat korvaamaton perusta muille terveys- ja sosiaalipalveluille. S - Sote-alueen tulisi puuttua mahdollisimman vähän palveluntuottajien toimintojen organisointiin, siksi esim. palvelutuottajien henkilöstön tehtävistä ja työnjaosta päättäminen ei tulisi kuulua sote-alueen päätösvaltaan muuta kuin palvelunlaadun määrittelyn näkökulmasta. - - Nyt 11 todetaa : 4) 11 kuntien ja kuntayhtymien omana toimintana ja missä määrin niitä hankitaan muualta. Tuottamista koskevassa 16 kuitenkin säädetään siitä, että miten tuotantovastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät voivat toteuttaa palvelutuotantonsa. Lain painopisteen vieminen tuotannon määrittelyyn vie pois järjestämisvaltaa sote-alueilta. Tätä tukee myös se, että sote-

6 alueiden on lain mukaan neuvoteltava vain tuotantovastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien kanssa järjestämispäätöksestä. Neuvotteluja ei tämän lain mukaan käydä muiden tuottajien kanssa. 6(17) 1 : - - Järjestäjän ja tuottajan suhteen on mahdollistettava kustannusten hallinta. Suomen luottoluokitus on laskenut ja perusteluna oli mm. huono varautuminen ikääntymiseen eli palveluiden tarpeen kasvuun. Sote-uudistuksen pitää osaltaan vastata siihen, miten käytännössä kustannuksia hillitään eli miten kestävyysvajeeseen tullaan vastaamaan. 12 :n mukaisen järjestämispäätöksen neuvotteluprosessin tulee olla selkeä. b) Ensisijaisena tavoitteena tulisi olla mahdollisimman kevyt sote-aluehallinto, jonka alla ketteryyteen ja muuntautumiseen innostettu organisaatio. STM:n rooli sote-alueiden ohjauksessa ei saa tehdä järjestelmästä byrokraattisempaa. Ohjausrooli ei saa myöskään olla liian normittava, vaan sen on mahdollistettava erilaiset alueelliset ratkaisut. c) Valvonnan tapaa on tarkasteltava. Sosiaali- ja terveyspalveluita valvovat aluehallintovirastot, Valvira sekä lisäksi palveluntuottajat tekevät omavalvontaa. Jos SOTE-alueellakin valvotaan, niin valvonta moninkertaistuu. Valvontaa tulisi pikemmin keventää, ei raskauttaa, uusien rakenteiden myötä. Omavalvonnan on oltava keskiössä. d) Palvelutuotannon innovatiivisuuden edistämisen kannalta olisi hyvä, että käytössä olisi palvelualoite, jolloin palvelutuotantotapa voidaan haastaa. Palvelualoite tekee palveluiden järjestämisestä asiakaslähtöisempää, laadukkaampaa ja parantaa tuottavuutta. Palvelualoite voisi olla lakiesityksessä. Lisäksi perusteluteksteissä voisi olla mukana innovatiiviset palveluhankinnat aktiivisena keinona, jolla palvelutuotantoa uudistetaan. e) Esimerkiksi verkon kautta annettavat palvelut voivat olla tarkoituksen mukaisissa tapauksissa palvelutuotannollisesti keskitettyjä tai verkostomaisen palvelutuotannon kautta tuotettuja palveluja. f) 13 :n viides momentti on poistettava. Viidennen momentin perustelut ovat raskaat liittyen henkilöstöön, koska ko. henkilöstöä voi olla myös yritysten ja yhdistysten tuottajaorganisaatioissa sekä jos kovin tarkkaan määritellään kaukaa yläpuolelta henkilöstöön liittyviä työnjako- ja toimenkuva-asioita, voivat ne tulla kehittämisen esteeksi. Priorisoitava olisi sen sijaan selkeiden tavoitteiden antamista (taloudelliset, tehokkuus, vaikuttavuus) ja vapaammat kädet organisaatioissa siihen, miten tehtävät järjestellään. 4 : -

7 7(17) g) - toiminnallisia perusteluja. Jos tukipalveluita lakiin kuitenkin kirjataan, tulisi ne olla määritelty tarkemmin. Ovatko ne vain terveydenhuollon tukipalveluita, kuten laboratorio, kuvantaminen ja lääkehuolto, joissa on saatavissa skaalaetuja. Tukipalveluja kuten siivous, ruokahuoltopalvelut tai tietohuolto ei tule määritellä sote-alueen tuottamisvastuuksi. h) Yliopistosairaaloiden asema ja väestöpohja tulee laissa turvata korkeatasoisen hoidon, koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan tukemiseksi. Lisäksi kaikkein vaativimman erikoissairaanhoidon järjestäminen aiheuttaa kysymyksiä. Sen toteuttaminen tehokkaasti vaatii riittävän suurta asukaspohjaa, mieluiten koko sote-alueen kokoista.

8 8(17) 3 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon tuottaminen :ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Onko tuottamisvastuusta säädetty tarkoituksenmukaisesti? X :ssä säädetään sote-alueen tuottamisvastuusta. Sote-alueella on tuottamisvastuu järjestämispäätöksessä määritellyistä tukipalveluista, joita voivat olla esimerkiksi tietohallintoon liittyvät tehtävät. Onko tarkoituksenmukaista, että sote-alue voi säännöksen mukaisesti päättää ottaa tukipalveluja koskevan tuottamisvastuun itselleen? X 21 Muita huomioita luvusta 3 Huomioita: a) integraatio, b) tuottajan rooli, c) valinnanvapaus, d) tietohallinnon vaatimukset ja e) vastuukuntamalli a) Integraatiovastuun tulisi olla vain järjestäjällä/järjestämisessä, mutta tuottajat voisivat olla yksittäisiin palveluihin keskittyviä pieniäkin toimijoita, joista sote-alue kokoaisi asiakkaille palvelukokonaisuuksia. Integraation on voitava tapahtua potilaan ja/tai hoitoketjun tasolla, jolloin sote-alue vastaisi hoitoketjusta, esimerkkinä lonkkaliukumäki. b) 14 on määritelty tuottajan rooli liian laajaksi: tuottajalla ei tarvitse olla koko palvelurepertuaaria, vaan integraation on lähdettävä järjestäjästä. Tämä mahdollistaisi aidomman monituottajamallin. Tuottajaorganisaatiolla on nykyisen lakiehdotuksen myötä intressi maksimoida omaa tuotantoaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten ja laadun läpinäkyvyys, avoimuus ja julkisuus antavat mahdollisuuden päätöksentekijöille ja kuntalaisille vertailla palveluiden tuottajia. c) Kansalaisille pitäisi säätää enemmän oikeutta valita palveluiden tuottajat, tämän voisi toteuttaa säätämällä esimerkiksi osaan palveluista sote-alueille velvollisuus tarjota palveluseteliä. Valinnanvapaus on keino tehdä palveluista laadukkaampia. d) Tietohallinnolliset vaatimukset eivät saa toimia esteenä palveluntuottajalle. Kanta-palvelun kehityksen mukaisesti on mentävä siihen, että tieto sidotaan henkilöön organisaation sijaa. e) Vapaaehtoisen vastuukuntamallin on oltava mahdollinen. Vastuukuntamalli mahdollistaa tukeutumisen vahvoihin peruskuntiin, niin kuin hallitusohjelma on koko ajan edellyttänyt. Se

9 9(17) myös mahdollistaa laajan hyvinvointinäkemyksen huomioimisen ja kannustaa ennaltaehkäisevien toimenpiteiden aktiivisen suunnitteluun ja toteuttamiseen. 4 luku Hallinto :n mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä, jollei lailla toisin säädetä. Onko tämä tarkoituksenmukaista? X :ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. Onko tämä hyväksyttävää? x 24 Muita huomioita luvusta 4. Tuottajaorganisaatioiden hallinnosta pitäisi säätää väljemmin. Nyt laissa lähtökohtana on kunta tai kuntayhtymä. Tämä tarkoittaa sitä, että hallinto on järjestettävä poliittisesti. Tämä on kyseenalaistettavissa siinä mielessä, että tuotannossa ei tarvita poliittista harkintaa. Tämä johtaa siihen, että tuotanto-organisaatioissa otetaan käytännössä järjestäjälle kuuluvia tehtäviä. Tuotanto-organisaation tehtävä on oltava ennen kaikkea palveluiden tuottaminen kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Tämä vaatii vahvaa substanssiosaamista. Laissa otettava kantaa moniammatillisen johtamisen puolesta, kuten terveydenhuoltolaissa on tehty. Tuotantokuntayhtymiin ei tule sisällyttää äänileikkuria.

10 10(17) 5 luku Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen :ssä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön sekä sote-alueen välisestä neuvottelumenettelystä. Neuvottelujen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveysalueen toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä sekä edistää ministeriön ja sote-alueen välistä yhteistyötä. Pidättekö säännöksen mukaista neuvottelumenettelyä tarkoituksenmukaisena? :ssä säädetään sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisestä tulosohjauksesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueen ja tuotantovastuussa olevan alueen välillä sovelletaan tulosohjausta? 27 Turvaako 30 asianmukaisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen liittyvään valmisteluun ja päätöksentekoon? x 28 Muita huomioita luvusta 5 Huomioita: a) STM:n rooli, b) THL:n rooli, c) organisaatioiden määrä, d) asukkaiden osallisuus ja e) kehittämistoiminta a) STM:n rooli voisi olla konserniohjaukseen verrattu, jossa on konsernin johtoryhmä, joka koostuu sotealueiden johtajista. Tehtävänä johtaa mm. valtakunnallisten tehtävien jakautumista, priorisointikeskustelu, tuotteistusperiaatteet ja kansallisesti katsoa tietojärjestelmien yhteensovittamista sekä soten tulevaisuuden kehityslinjoja. Mahdollista olisi harkita ohjausyksikön yhdistämistä. Ohjausyksikön riski on, että se on liian etäinen ja irrallinen varsinaisesta toiminnasta. Lisänormeja säätäessä on muistettava ihminen. Kansallinen ohjaus on kannatettavaa, mutta laki ei saa olla liian jäykkä. On ensiarvoisen tärkeää, että ohjaus mahdollistaa palvelujen potilaslähtöisen innovatiivisuuden ja kokeilutoiminnan ilman sitovaa normiohjausta. b) Lisäksi THL:n rooli on osittainen päällekkäinen muiden kanssa. Mieluiten sote-kehittämiseen voisi käyttää valtioneuvoston nopeaan tutkimukseen käytettävää rahaa, jossa kerätään ulkopuolelta parhaat tutkijat miettimään ratkaisuja. c) Nyt lakiesityksessä on paljon organisaatioita saman asian parissa: tuotantovastuulliset, sote-alueet, STM, ohjausyksikkö, VNK, THL ja neuvottelukunta sekä lisäksi AVI sekä tutkimuspuolella VNK:n tutkimusraha ja AKATEMIAssa oleva strategisen tutkimuksen raha ja 31 pykälän kehittämisohjelma. Suuri määrä organisaatioita tarkoittaa aina päällekkäisyyksiä.

11 11(17) d) Parhaiten asukkaiden ja potilaiden osallisuus varmistetaan mallilla, jossa asukkaiden ja potilaiden valinnanvapaus on suurempi. Kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet tulisi määritellä eri tavalla järjestämisen ja tuottamisen osalta. Järjestämiseen kansalaiset osallistuvat äänestämällä ja päätöksen tekoon osallistumalla/osallistamalla. Tuotantoon vaikuttaminen tulisi järjestää ensisijaisesti palveluntuottaja Lakiehdotuksen ongelmana on nyt - - e) 32 : - ja terveysalue vastaa alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä ja osaamisen vahvistamisesta sekä alue- ja organisaatiorajat ylittävästä kehittämisyhteistyöstä. Lisäksi sosiaali- ja terveysalue päättää yhtenäisestä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenteesta alueellaan sekä Pykälässä tulisi huomioida myös yhteistyö alueiden korkeakoulujen ja valtakunnallisten tutkimuslaitosten kanssa. Lisäksi tutkimus-, kehittäminen sekä koulutus olisi järkevää sovittaa yhteen valtakunnallisesti.

12 12(17) 6 luku Rahoitus :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kustannusten jakautumisesta. Säännöksen mukaan kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sairastavuudella. Kunnat voivat sopia sotealueen perustamissopimuksessa myös muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on säännöksen mukainen päätösvalta? :ssä säädetään tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän rahoituksesta. Järjestämispäätöksessä määritellään kaikille tuottamisalueille yhdenmukaisista korvausperusteista. Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain. Pidättekö tätä tarkoituksenmukaisena? :ssä säädetään hoidon ja kustannusten korvaamisesta eräissä tilanteissa. Onko säännöksen mukainen kustannusten korvaamisperiaate tarkoituksenmukainen? :ssä säädetään valtion koulutuskorvauksista. Koulutuskorvausten maksuedellytykset säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? :ssä säädetään valtion korvauksista tutkimustoimintaan. Tutkimusrahoituksen kohdentamisperusteet säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? 34 Muita huomioita luvusta 6 Huomioita: a) terveydenedistäminen, b) läpinäkyvyys kustannuksissa, c) tutkimusrahoitus ja d) rahoitusnäkemyksiä

13 13(17) a) Lakiehd Terveydenedistämisen näkökulmasta on hyvä, että mukana on sairastavuus. Lisäksi mukana olisi hyvä olla lisäkannusteita terveyden edistämisestä. tukevien toimenpiteiden taloudellisten edellytysten turvaamiseen. A b) Läpinäkyvyyden lisäämiseksi tulee saada yhtenäiset tuotteistus- ja hinnoitteluperiaatteet. Tämä pitäisi kirjata pykälän 36 loppuun. c) Tutkimusrahoitusta tulisi tarkastella kokonaisuutena kansallisesti: mitä tavoitteita ja mitkä osa kuuluu olla kansallisesti rahoitettu, mikä osa sote-alueilla ja mikä osa yliopistoissa sekä suhde muihin tutkimusraha- ja kehittämisinstrumentteihin. Valtion on tultava vastaan koulutuksesta ja tutkimuksesta koituvissa kustannuksissa todetaan. 4) d) Sote-alueella tulisi palvelut järjestää yhtenäisin kriteerein koko alueella. Tuotanto-organisaatioille ei -alueelle omista lähtökohdistaan palveluja, joista sitten sote-alua maksaisi erilaisia korvauksia. Kun koko sote-alueen kustannukset on tarkoitus jakaa kapitaatioperiaatteen mukaisesti, ei eri alueilla (tuottajista riippuen) voisi olla erilaisia korvausperusteita.

14 14(17) 7 luku Viranomaisvalvonta 35 Huomioita 7 luvun säännöksistä 8 luku Erinäiset säännökset 36 Huomioita 8 luvun säännöksistä. Yhteisesti eri luvuista: voi aiheuttaa muutoksia lakiluonnoksen yksityiskohtiin Voimaanpanolaki 37 Kysymys vain kuntien valtuustoille: Voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sotealueen kuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen viidestä sote-alueen kuntayhtymästä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien tekemän sopimuksen perusteella muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikäli sote-alue muodostetaan nykyiseen erityisvastuualueeseen kuuluvista kunnista, kuuluuko kuntanne palvelujen järjestämisen kannalta perusteltuun sote-alueeseen? (Liite: Erityisvastuualueisiin kuuluvat kunnat) 38 Kysymys vain kuntien valtuustoille: Mikäli kuntanne ei katso perustelluksi kuulua nykyisen erityisvastuualueen perusteella muodostettavaan sote-alueeseen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? o HYKS-erva o KYS-erva o OYS-erva o TAYS-erva o TYKS-erva 39 8 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti?

15 15(17) 40 9 :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Onko omaisuusjärjestelyistä säädetty asianmukaisesti? x :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen rahoituksen siirtymäjärjestelystä. Säännökseen on säädetty kunnan rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika, mikäli kunnan rahoitusosuus muuttuu nykyisestä. Onko rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika riittävä? :ssä säädetään kunnille ja kuntayhtymille myönnettävästä muutostuesta. Onko säännöksen mukainen muutostuki riittävä? 43 Muita huomioita voimaanpanolaista Huomioita: a) vastuukuntamalli, b) vaikutusten arviointi ja c) voimaanpanolaki a) Voimaanpanolaissa mahdollistettava vastuukuntamalli. b) - - c) Voimaanpanolaissa mahdollistetaan myös pakkokuntayhtymän muodostaminen. Lakiehdotuksen mukaan on mahdollista, että yhden kunnan kieltäytyminen kuntaliitoksesta tai vastuukuntamallista pakottaa ison kunnan siirtämään palvelutuotantonsa kuntayhtymään. Näin ei tulisi olla. Laki varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta 44 Onko varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta säädetty mielestänne tarkoituksenmukaisesti? Mitä uudistuksen toimeenpanossa tulee erityisesti huomioida? Yhdistettynä alla olevaan.

16 16(17) Voitte lopuksi tuoda esiin yleisiä näkökulmia hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Listatkaa alkuun mielestänne kolme tärkeintä näkökulmaa. Yleisiä näkökulmia hallituksen esitysluonnokseen liittyen? Ihmisen on oltava palveluiden keskiössä Sosiaali- ja terveyspalveluissa tärkeintä olisi huomioida palvelujen käyttäjien näkökulma. Helpoiten tämä olisi toteutettavissa mallissa, jossa raha seuraisi asiakasta. Kun huomio on ihmisessä, on ensiarvoista ihmisen kokemus palvelusta ja sen laadusta. Potilaiden tarpeet ovat erilaisia: toisille terveydenhuolto on yksi hammaslääkärikäynti vuodessa, toiselle lonkkaleikkaus tai diabeteksen ja sen tuomien ongelmien hoito. Sosiaali- ja terveyspalveluita suunniteltaessa on huomioitava ihmisten erilaiset tarpeet, pidettävä huolta hoitopoluista ja panostettava moniongelmaisten potilaiden hoidon koordinaatioon. Lisänormeja säätäessä on muistettava ihminen. Kansallinen ohjaus on kannatettavaa, mutta laki ei saa olla liian jäykkä. On ensiarvoisen tärkeää, että ohjaus mahdollistaa palvelujen potilaslähtöisen innovatiivisuuden ja kokeilutoiminnan ilman sitovaa normiohjausta. 1. Ensiarvoisen tärkeää on, että sote-alueilla on yksiselitteinen järjestämisvastuu ja -valta Huomiota tulisi erityisesti kiinnittää palveluiden järjestämisen ja tuottamisen suhteeseen. Sotepalveluiden kannalta selkeä työnjako on tärkeä, sillä ei saa käydä niin, että kenelläkään ei ole yksiselitteistä järjestämisvastuuta ja -valtaa. Vallan on oltava sote-alueella ja sote-palvelujen integraation tapahduttava ennen kaikkea järjestäjän eli sote-alueen kautta. Ratkaisun on annettava raamit, joiden sisällä sote-alueiden päättäjillä on mahdollisuus toteuttaa malleja, jotka aidosti lisäävät palveluiden saatavuutta, lisäävät valinnanvapautta ja hillitsevät kustannuksia. Tavoitteena tiukan tuotannon määrittelyn sijaan tulisi olla, että viidellä eri sote-alueella on viisi erilaista tapaa toteuttaa palveluita mahdollisuus tehdä benchmarkkausta ja saada aikaan tavassa toteuttaa. Sote-alueiden tulee olla vahvoja ja itsenäisiä myös siksi, että ne pystyvät huomioimaan alueiden erityispiirteet. Integraatiovastuun tulisi olla vain järjestäjällä/järjestämisessä, mutta tuottajat voisivat olla yksittäisiin palveluihin keskittyviä pieniäkin toimijoita, joista sote-alue kokoaisi asiakkaille palvelukokonaisuuksia. Integraation on voitava tapahtua vaihtoehtoisesti myös potilaan ja/tai hoitoketjun tasolla, jolloin sote-alue vastaisi hoitoketjusta, esimerkkinä lonkkaliukumäki. Integraation on vietävä hoidon painopistettä ennaltaehkäiseviin palveluihin ja peruspalveluihin. Laadukkaan peruspalvelut eli esimerkiksi hyvin toimivat terveyskeskukset ovat korvaamaton perusta muille terveys- ja sosiaalipalveluille.

17 17(17) Järjestäjän ja tuottajan suhteen on mahdollistettava kustannusten hallinta. Suomen luottoluokitus on laskenut ja perusteluna oli mm. huono varautuminen ikääntymiseen eli palveluiden tarpeen kasvuun. Sote-uudistuksen pitää osaltaan vastata siihen, miten käytännössä kustannuksia hillitään eli miten kestävyysvajeeseen tullaan vastaamaan. 2. Tuottajina on oltava mukana julkisen sektorin lisäksi järjestöt ja yritykset Nyt laissa on liikaa keskitytty tuotannon määrittelyyn. Sote-alueiden tehtävät järjestäjinä eivät saa valua tuottajille. Tuottamisen osalta on ongelmallista, jos Suomeen syntyy julkiset maakunnanlaajuiset tuotanto-organisaatiot, joilta puuttuu kannustimet tehokkaaseen toimintaan ja kansalaisilta puuttuvat aidot valinnanmahdollisuudet. Malli, jossa kaikki tuottajat ovat samalla viivalla, on paras potilaalle. tuottajien Sote-sektorilla, erityisesti yrityksissä ja järjestöissä, tapahtuu paljon palveluinnovaatioita yhdistettynä uuteen teknologiaan. Palvelujen uudistamisen kannalta kirittäjät ovat julkiselle sektorille enemmän kuin tarpeen. Kustannusten ja laadun julkisuus tukee sekä eri tuottajien pääsyä samalle viivalle että kustannusten hallintaa. Selkeyttä ja läpinäkyvyyttä laadun mittaamisessa ja kustannuksissa ei voi korostaa tarpeeksi. Parhaiten mittaaminen ja laskenta tapahtuvat yhtenäisillä kriteereillä sote-alueiden sisällä tai valtakunnallisesti. Jotta eri tuottajat pääsisivät paremmin samalla viivalle, on tärkeää, että palvelusetelin ja ostopalveluiden käyttömahdollisuudet kirjataan lakiin.