1. KUUSANKOSKEN LUKIO 3 2. YHTEYSTIEDOT OPISKELU LUOKATTOMASSA LUKIOSSA Yleistä lukiossa opiskelusta Opintosuunnitelma 7

Transkriptio

1 1 SISÄLTÖ 1. KUUSANKOSKEN LUKIO 3 2. YHTEYSTIEDOT 6 3. OPISKELU LUOKATTOMASSA LUKIOSSA Yleistä lukiossa opiskelusta Opintosuunnitelma Kurssin suorittaminen Hylätty kurssi Hyväksytty kurssi 8 4. ARVIOINTI Arvioinnin tavoitteet Oppiaineiden arviointi Jaksoarvostelu 9 5. LUKION OPPIMÄÄRÄN SUORITUS 9 6. YHTEISTYÖ MUIDEN OPPILAITOSTEN KANSSA YLIOPPILASTUTKINTO 11 Sähköinen ylioppilastutkinto OPISKELUN OHJAAMINEN, OPINTOSOSIAALISET EDUT 12 Opinto-ohjaaja 12 Ryhmänohjaaja 12 Tukiopetus 12 Erityisopetus 12 Terveydenhoito 13 Koulukuraattori 13 Koulupsykologi 13 Opintotuki- ja koulumatkatuki OPPILASKUNTA OPISKELIJAKUNTA 13

2 2 10. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA LOGISTIIKKA-OPINNOT METELI-YHTEISTYÖ OPETUSSUUNNITELMA 15 Äidinkieli ja kirjallisuus 15 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus 16 Toinen kotimainen kieli Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä Ruotsi A2 17 Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä Ruotsi B1 18 Vieraat kielet 20 Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä Englanti A1 20 Ranska, Saksa, Venäjä A2 21 Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä Ranska, Saksa, Venäjä B2 22 Lukiossa alkava oppimäärä Espanja, Ranska, Saksa, Venäjä B3 23 Tutustumiskurssit Italia, Latina 24 Matematiikka, pitkä oppimäärä 25 Matematiikka, lyhyt oppimäärä 27 Biologia 28 Maantiede 29 Fysiikka 30 Kemia 31 Filosofia 32 Psykologia 32 Historia 33 Yhteiskuntaoppi 34 Evankelis-luterilainen uskonto 35 Ortodoksinen uskonto 36 Elämänkatsomustieto 37 Terveystieto 37 Liikunta 38 Musiikki 39 Kuvataide 40 Opinto-ohjaus 41 Tietotekniikka 42 Logistiikka 42 Teemaopinnot 43 Lukiodiplomit 43 Taiteiden väliset kurssit 44 Kansi: Mediakurssilaiset ja lehtori Pia-Meri Maunumaa

3 3 1 KUUSANKOSKEN LUKIO Kuusankosken lukio on yksi Kouvolan neljästä päivälukiosta. Kuusankosken lukio aloitti toimintansa , kun Kuusaan ja Voikkaan lukiot yhdistettiin. Lukiomme juuret ovat yhtäältä vuodessa 1920, jolloin Kuusankosken Yhteiskoulu aloitti toimintansa, toisaalta vuodessa 1957, jolloin Voikan Yhteiskoulun toiminta alkoi. Ensimmäiset ylioppilaat saivat valkolakkinsa Kuusankosken yhteiskoulusta keväällä Kuusankosken lukio toimii 1957 rakennetussa ja täysin peruskorjatussa koulurakennuksessa. Kuusankosken lukiolla on peruskorjatut, modernisoidut, viihtyisät, ajanmukaiset tilat ja työskentelyvälineet. Koulumme sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella. Lukio on yleissivistävä toisen asteen oppilaitos. Lukio-opiskelijan opinnot tähtäävät lukiolain mukaan ylioppilastutkinnon suorittamiseen ja lukion päättötodistuksen hankkimiseen. Ylioppilastutkinnon tarkoituksena on saada selville, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukion tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Lukiomme opiskelijat oppivat ottamaan huomioon toiset ihmiset ja kykenevät tavoitteelliseen työskentelyyn. Heistä tulee lukion aikana omatoimisia ja elämäntavoiltaan terveitä nuori aikuisia. Ohjaamme lahjakkaita opiskelijoita saavuttamaan edellytystensä mukaiset tavoitteet. Tavoitteenamme on antaa opiskelijalle monipuoliset yleistiedot ja taidot sekä hyvät opiskeluvalmiudet jatko-opiskelua varten. Huolehdimme opiskelijoidemme pysymisestä motivoituneina kannustamalla ja tukemalla heitä lukio-opinnoissaan. Hyödynnämme tieto- ja viestintätekniikan tarjoamia mahdollisuuksia opetuksen monipuolistamisessa. Oman opetusalansa asiantuntevat opettajat ohjaavat oppimista ja opiskelua sekä opiskelijoidemme tietä tietojen ja taitojen lähteille. Kuusankosken lukio tarjoaa opiskelijoilleen laajan kurssitarjonnan pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien lisäksi laajasta lukiokohtaisesta soveltavien kurssien valikoimasta: monia kieliä, reilusti luonnontieteitä, paikallisuutta ja kansallisuutta, taidetta ja liikuntaa, logistiikkaa, kansainvälisyyttä ja yhteistä osallistumista. Opiskelijat voivat opiskella pakolliset kurssit ryhmänohjausryhmässään. Opettajat oppivat tuntemaan opiskelijat hyvin voidessaan opettaa heitä useiden kurssien ajan. Sopivan kokoisessa lukiossa

4 4 opiskelijat tutustuvat muihinkin kuin ohjausryhmänsä opiskelijoihin niin valinnaisilla syventävillä ja soveltavilla kursseilla kuin kurssien ulkopuolella. Kuusankosken lukiolla on kolme ystävyyskoulua. Kaksi ystävyyskouluamme on Saksassa, Kouvolan ystävyyskaupungissa Mülheimissa: Gesamtschule Saarn ja Luisenschule. Kolmas ystävyyskoulumme on Viimsi keskikool Viron Viimsissä. Lisäksi keväästä 2015 lähtien on ollut yhteistoimintaa Pietarin koulu 227:n kanssa. Lukiomme tekevät säännöllisesti opintomatkoja puolin ja toisin. Oppilaskunta toimii aktiivisesti ja saa vastuuta yhteisten asioiden hoidossa, erityisesti lukiomme yhteisten perinteisten juhlien toteutuksessa. Oppilaskunnalla on oma kokoontumistila. Kuusankosken lukio tarjoaa nykyaikaisen, monipuolisen ja moninaisen opiskeluympäristön opiskelijoilleen: opiskelua ja oppimista kohti lukion päättötodistusta ja ylioppilastutkintoa. Huomattava osa Kuusankosken lukion opiskelijoista haluaa jatkaa opintojaan yliopistossa, korkeakoulussa tai ammattikorkeakoulussa. Jatko-opintoihin pääseminen edellyttää opiskelutuloksia lukiossa ja hyvää menestymistä ylioppilastutkinnon kokeissa. Lisää tietoa löytyy Kuusankosken lukion kotisivuilta ( ja Kouvolan kaupungin kotisivuilta (

5 5 10 hyvää syytä valita lukio Lukiossa saa hyvät valmiudet korkeakouluopintoihin. 96% yliopistossa opiskelevista ja 72% ammattikorkeakouluissa opiskelevista on käynyt lukion. (OPH) Monien yliopiston koulutusalojen pääsykokeet edellyttävät tiettyjen lukiokurssien hallintaa (esim. lääketiede, insinööritieteet, kemia, biologia, kielet, historia). Lukiossa saat laajat valinnanmahdollisuudet. Kolmannes päivälukion tutkinnosta on valinnaisia opintoja. Päivälukiossa on myös taito- ja taideaineita ja mahdollisuus koota jopa 25% tutkinnosta taito- ja taideaineista. (musiikki, kuvataide, liikunta) Lukiossa saat erinomaisen englannin kielen taidon englanninkielisiä korkeakouluopintoja varten. Lukiossa on kansainvälistä toimintaa, vaihto-opiskelua ja opintomatkoja ulkomaille. Päivälukiossa on ikimuistoisia juhlia, tapahtumia ja rikas opiskelijaelämä: vanhojen tanssit, penkkarit, lakkiaiset, retket, konsertit jne. Urheiluakatemia on järjestetty lukiossa niin, että sekä urheilu että opiskelu onnistuvat kitkattomasti. Lukiossa saat rauhassa pohtia ammatinvalintaasi.

6 6 2 YHTEYSTIEDOT KUUSANKOSKEN LUKIO Valtakatu Kuusankoski Internet: Rehtori Riitta Mutru puh riitta.mutru(at)kouvola.fi Opinto-ohjaaja Lasse Valjakka puh lasse.valjakka(at)kouvola.fi Koulusihteeri Miia Saloranta puh miia.saloranta(at)kouvola.fi Opettajainhuone puh ; fax Opettajien sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi(at)edukouvola.fi Tietoja ja taitoja. Paikallisuutta, kansallisuutta ja kansainvälisyyttä. Monia kieliä, reilusti luonnontieteitä. Taidetta ja liikuntaa. Logistiikkaa.

7 7 3 OPISKELU LUOKATTOMASSA LUKIOSSA 3.1 YLEISTÄ LUKIOSSA OPISKELUSTA Luokattomuudella tarkoitetaan lukiolle ominaista työskentelyn järjestelyä. Luokattomuus-sana ilmaiseen lukion yhden olennaisen ajatuksen: opiskelijaa ei ole sidottu samaan opiskeluryhmään koko lukioajaksi, vaan hän voi valita kaikkia lukion tarjoamia kursseja mieltymystensä ja taitojensa mukaisesti henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaansa. Samalla kun opiskelijan mahdollisuus valita omat opintonsa lisääntyy, myös vastuu omasta opiskelusta kasvaa. Lukio-opiskelu on suunniteltu kolmivuotiseksi. Opiskelu on suunniteltu ryhmittäin niin, että seuraamalla ryhmän ohjelmaa lukion oppimäärä on suoritettu kolmessa vuodessa. Lukion oppimäärä on suoritettava enintään neljässä vuodessa, jos opiskelijalle ei jostakin perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä. Opiskelija voi laatia tästä poikkeavan suunnitelman yhdessä opinto-ohjaajan kanssa. Opiskelu lukiossa on jaksotettua ja kurssitettua. Jaksotus on tuttu käsite jo yläasteelta. Kuusankosken lukiossa on käytössä 5-jaksojärjestelmä. Kurssilla tarkoitetaan noin 38 tunnin kokonaisuutta kussakin oppiaineessa. Oppitunnin pituus on 75 minuuttia. Viikossa on kolme opetuskertaa, jos kurssi opiskellaan kokonaan yhden jakson kuluessa. Hajautettuja kursseja opiskellaan joko kerran tai kaksi viikon kuluessa. 3.2 OPINTOSUUNNITELMA Opiskelijan on valittava opintosuunnitelmaansa lukion aikana vähintään 75 kurssia. Kursseja on kolmenlaisia: pakollisia (P), syventäviä (S) ja soveltavia (SO). Pakolliset kurssit ovat kaikille yhteisiä. Niitä pitää opiskella lukion aikana Pakollisten kurssien määrä riippuu valitun matematiikan oppimäärästä. Syventävät kurssit laajentavat oppiaineiden pakollisten kurssien tietoja. Niitä on lukio-opintoihin sisällytettävä vähintään 10. Soveltavan kurssin ei välttämättä tarvitse liittyä johonkin tiettyyn oppiaineiseen. Kurssit voivat olla tiederajoja ylittäviä kokonaisuuksia, teemaopintoja, lukiodiplomikursseja tai taiteiden välisiä kursseja.

8 8 Paikalliset kurssit ovat pääasiallisesti soveltavia kursseja, jotka voivat olla samoja kaikissa Kouvolan lukioissa tai lukiokohtaisia. Kurssimäärää selvittävä kaavio: Pakolliset kurssit Syventävät ja soveltavat kurssit Kursseja yhteensä 47 51, määrä riippuu siitä, opiskeleeko pitkää vai lyhyttä matematiikka vähintään 10 syventävää vähintään 75 Kurssit valitaan lukiokohtaisesta opetussuunnitelmasta. Lukio-opintoihin on mahdollista yhdistää opintoja myös muista oppilaitoksista. Kaikkia kursseja, joita ainevalintasuunnitelmassa on, ei tarjota joka vuosi. 3.3 KURSSIN SUORITTAMINEN Kurssi suoritetaan tavallisesti osallistumalla kaikkiin oppitunteihin. Opiskelijalle voidaan etukäteen opettajalle tehdystä hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen kokonaan tai osittain osallistumatta HYLÄTTY KURSSI Hylättyjen kurssiarvosanojen korottamiseksi järjestetään kunkin jakson jälkeen uusintakuulustelu. Hylätyn kurssin uusinnan voi opettajan kanssa sopimalla suorittaa myös, kun se tulee tarjolle seuraavan kerran HYVÄKSYTTY KURSSI Hyväksytyn kurssin numeroa voi parantaa vain käymällä kurssin uudelleen. Arvosanoista parempi jää voimaan.

9 9 4 ARVIOINTI 4.1 ARVIOINNIN TAVOITTEET Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto. 4.2 OPPIAINEIDEN ARVIOINTI Jokainen kurssi arvioidaan erikseen, yleensä asteikolla Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Kaikkien pakollisten ja syventävien kurssien suorittaminen arvioidaan numeroilla. Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. 4.3 JAKSOARVOSTELU Kunkin jakson jälkeen opiskelija saa jaksoarvostelun, jossa on näkyvissä jaksossa suoritetut sekä kaikki siihen mennessä suoritetut kurssit arviointimerkintöineen. Jotta oppilaitos voisi varmistaa, että huoltajat saavat asetuksen mukaisen tiedon opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä, koulu voi edellyttää huoltajan allekirjoitusta tiedotteisiin sellaisilta opiskelijoilta, jotka eivät vielä ole täysi-ikäisiä. 5 LUKION OPPIMÄÄRÄN SUORITUS Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän. Lukion päättötodistuksen saa, mikäli kaikki opintoihin kuuluvat oppiaineet on suoritettu hyväksytysti ja opiskelijan suorittamia pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja on hyväksytty vähintään 75 kurssia, joista 10 on oltava syventäviä. Kurssimerkintöjä H, K ja X ei lasketa kursseihin ja huomattava myös oppiaineen hyväksyntä eli ei saa olla pakollisissa kursseissa yhtään kirjainmerkintää eikä pakollisissa ja valtakunnallisissa syventävissä liikaa arvosanoja 4.

10 10 Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista ja niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelija opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Opetussuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja Hylättyjä kurssiarvosanoja enintään 1 2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelija arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. 6 YHTEISTYÖ MUIDEN OPPILAITOSTEN KANSSA Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Muissa lukioissa suoritetut opinnot vastaavat sovittavalla tavalla Kuusankosken lukion opintoja. Kaikista muualla suoritetuista opinnoista on sovittava erikseen. Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksi lukemisesta tehdään ennen mainittujen opintojen alkamista.

11 11 7 YLIOPPILASTUTKINTO Lukio päättyy ylioppilastutkintoon. Ylioppilastutkinnon suorittamiseen on lisätty valinnaisuutta. Vain äidinkielen koe on kaikille pakollinen. Kuitenkin kokelaan on valittava kolme muuta tutkintoonsa pakollisesti kuuluvaa koetta neljän kokeen joukosta, jotka ovat toisen kotimaisen kielen koe, yhden vieraan kielen koe sekä reaaliaineissa ja matematiikassa järjestettävät kokeet. Yhdessä pakollisessa oppiaineessa on oltava pitkä eli A-oppimäärän tasoinen koe. Ylioppilastodistuksen saa, kun kokelas saa hyväksytyt arvosanat kaikissa pakollisissa oppiaineissa. Hylätyn arvosanan voi kuitenkin Ylioppilastutkintolautakunnan määräysten mukaan kompensoida muista hyväksytyistä kokeista saaduilla pisteillä. Opintosuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon alusta lähtien, että ylioppilaskirjoitukset perustuvat oppiaineiden pakollisiin ja syventäviin kursseihin. Ylioppilastutkinnon suorittamisen voi jakaa enintään kolmelle peräkkäiselle tutkintokerralle. Tarkat tiedot tutkinnosta annetaan opiskelijoille lukio-opintojen kuluessa. Ennen ylioppilaskirjoituksia on tutustuttava Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) Internet-sivuihin: SÄHKÖINEN YLIOPPILASTUTKINTO Ylioppilastutkinto uudistuu ja muuttuu sähköiseksi vaiheittain vuosina Syksyllä 2016 lukio-opiskelun aloittavat opiskelijat tarvitsevat riittävät valmiudet tieto- ja viestintätekniikan käytöstä suorittaakseen menestyksellisesti. Tätä varten jokainen sähköistä koetta tekevä kokelas tarvitsee kokeen ajaksi käyttöönsä henkilökohtaisen päätelaitteen, jolla hän suorittaa kokeen. Ylioppilastutkinnon sähköistymiseen liittyen jokaisen lukion opiskelijan tulee joko käydä tietojenkäsittelyn perusteet 1 -kurssi (AT1) tai vaihtoehtoisesti suorittaa kurssiin liittyvä koe osoittaakseen omaavansa riittävät tieto- ja viestintätekniikan taidot tulevaa sähköistä ylioppilastutkintoa silmällä pitäen.

12 12 Syksyllä 2016 lukio-opintonsa aloittavat kirjoittavat sähköiset yo-kokeet seuraavasti: - syksy 2018: äidinkieli, suomi toisena kielenä, maantiede, filosofia, psykologia, yhteiskuntaoppi, uskonto, elämänkatsomustieto, terveystieto, historia, biologia, fysiikka, kemia, sekä englannin, saksan, ranskan, venäjän kielet sekä harvinaisempia kieliä - kevät 2019: edellisten lisäksi matematiikka. 8 OPISKELUN OHJAAMINEN, OPINTOSOSIAALISET EDUT OPINTO-OHJAAJA Opinto-ohjaaja pitää koko ryhmän tunteja erikseen ilmoitettavina aikoina. Opinto-ohjauksen lehtori seuraa opiskelijoiden kurssimäärän karttumista eli keskittyy opintojen seurantaan ja tekee erityisiä opinto-ohjelmia sekä hoitaa päättötodistuksen liittyviä tiedotustilaisuuksia. Opintoohjaaja keskittyy myös opiskelijoiden luokka- ja henkilökohtaiseen ohjaukseen sekä ammatinvalinnanohjaukseen. RYHMÄNOHJAAJA Ryhmänohjaaja seuraa ryhmänsä poissaoloja, jakaa informaatiota ja ottaa tarvittaessa yhteyttä koteihin. TUKIOPETUS Opintojen eteneminen saattaa vaikeutua monien syiden takia. Tällöin tukiopetus voi tuoda ratkaisun ongelmaan. Tukiopetukseen kannattaa osallistua, jos opintomenestys on heikkoa tai jos opettaja suosittelee tukiopetusta. Opettajien työjärjestysten takia tukiopetusta antava opettaja ei aina ole sama kuin varsinaisen kurssin opettaja. Jos tunnet tarvitsevasi tukiopetusta, keskustele aineenopettajan kanssa. Voit keskustella asiasta myös opinto-ohjaajan kanssa. ERITYISOPETUS Lukion erityisopetus toteutuu yksilö- ja pienryhmäopetuksena sekä kurssimuotoisesti. Erityisopetus on ensisijaisesti pedagogista tukea, joka kohdistuu oppimaan oppimiseen, oman oppimistyylin ja sitä vastaavien strategioiden löytämiseen sekä itsetunnon vahvistamiseen oppijana. Erityisopet-

13 13 taja tukee myös opiskelijaa, jolla on kielellisiä erityisvaikeuksia tai muita oppimisvaikeuksia sekä osallistuu opiskelijoiden ohjaukseen ja arviointiin oppimisvaikeuksiin liittyvissä asioissa. TERVEYDENHOITO Terveydenhoitajan vastaanottoajat lukiolla ovat ilmoitustaululla. Opiskelijoille jaetaan ensimmäisenä lukuvuonna terveyskyselyt. Terveystarkastukset pidetään lukion 1. ja 2. vuosikursseilla; pojilla 2. vuosikurssin terveystarkastus on samalla kutsuntatarkastus. Perussairaudenhoito ja niiden kontrollit sekä akuuttisairaanhoito tapahtuvat terveyskeskuksessa. KOULUKURAATTORI Koulukuraattori on oppilaitoksen sosiaalialan asiantuntija. Koulukuraattorin tehtävänä on tukea opiskelijan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja opintojen etenemistä. Koulukuraattori pitää opiskelijoille kuraattoritunteja ja tapaa opiskelijoita kahden kesken yksilötapaamisissa. KOULUPSYKOLOGI Koulupsykologi tukee opiskelijoita esimerkiksi mielialaan, jaksamiseen, oppimisvaikeuksiin ja vaikeisiin elämäntilanteisiin liittyvissä pulmissa. Koulun henkilökunnalle psykologi tarjoaa konsultaatiota, kun kaivataan psykologista näkökulmaa opiskelijan tukemisen suunnittelussa. OPINTO- JA KOULUMATKATUKI Lukiossa opiskeleva nuori, joka ei enää ole oikeutettu lapsilisään, voi saada valtion opintorahaa. Lisätietoja saa opinto-ohjaajalta ja kansliasta. Koulumatkatukeen on oikeutettu lukiossa opiskeleva, jos matka yhteen suuntaan on vähintään 10 kilometriä. Tarkempia tietoja saa opinto-ohjaajalta ja kansliasta. 9 OPPILASKUNTA OPISKELIJAKUNTA Opiskelijat muodostavat lukion oppilaskunnan. Oppilaskunta pyrkii edistämään opiskelijoiden kouluviihtyvyyttä järjestämällä juhlia ja muita tilaisuuksia tai osallistumalla niiden järjestelyyn yhdessä opettajien kanssa. Oppilaskunnan hallitukseen valitaan kustakin perusryhmästä jäsen ja varajäsen.

14 14 10 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Kuusankosken lukiolla on yhteyksiä Kouvolan saksalaisen ystävyyskaupungin Mülheimin lukioasteiseen kouluhin, Gesamtschule Saarniin ja Luisenschuleen. Liikuntakulttuuria edistävää yhteistoimintaa lukiollamme on virolaisen Viimsin lukion kanssa. Venäjän kielen ja kulttuuriin liittyvää yhteistyötä Pietarin koulu 227:n kanssa. 11 LOGISTIIKKA-OPINNOT Logistiikkakurssit tarjoavat opintokäyntejä alan yrityksiin Kymenlaaksossa, mahdollisuuden työharjoitteluun mukana olevissa yrityksissä, yritysten edustajien käyntejä koululla esittelemässä omaa toimintaansa sekä mahdollisen opintokäynnin alan yrityksiin Venäjällä. Kouvolan kaupungin elinkeinostrategiassa keskeisenä tavoitteena on, että Kouvolasta kehittyisi kansainvälisesti merkittävä rautatielogistiikkakaupunki, erityisesti Venäjän ja Aasian toimitusketjujen ja verkostojen osaamis- ja toimintakeskittymä. Kymenlaakson menestys perustuu metsäteollisuuden ja liikenteen osaamiseen sekä Venäjän lähialueen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Logistiikkaala tarjoaa opiskelijoille monipuolisia jatko-opintomahdollisuuksia ja työpaikkoja Kouvolassa ja Kymenlaaksossa. 12 METELI-YHTEISTYÖ Kuusankosken lukion opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua METELI-yhteistyöhön. Hakea voi sellainen opiskelija, joka opiskelee laaja matematiikkaa sekä fysiikkaa ja kemiaa. Yhteistyökumppaneina ovat Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kaakkois-Suomen metsä- ja metalliteollisuuden yrityksiä, Kouvolan lukioita sekä Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon lukioita.

15 15 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomen kieli ja kirjallisuus PAKOLLISET KURSSIT 1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1) Opiskelijan käsitys monimuotoisista teksteistä ja vuorovaikutuksesta syvenee. Hänen monilukutaitonsa sekä kykynsä toimia vuorovaikutustilanteissa tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti lisääntyvät. Hän harjaantuu tarkkailemaan ja kehittämään omia taitojaan kuuntelijana, puhujana, lukijana ja kirjoittajana erilaisissa ympäristöissä. 2. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (ÄI2) Opiskelijan käsitys kielen ja muiden ilmaisutapojen merkityksiä rakentavasta luonteesta, kielen vaihtelusta, kulttuurin merkityksestä ja vuorovaikutuksesta monipuolistuu. Opiskelija saa yleiskuvan siitä, mikä merkitys kielellä ja kulttuurilla on yksilön identiteetille ja yhteiskunnalle. 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3) Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. Opiskelija harjaantuu tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä ja nauttimaan kaunokirjallisuudesta sen eri muodoissa. 4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) Opiskelija oppii tarkastelemaan monimuotoisia tekstejä ja niiden ilmaisutapoja sekä vuorovaikutusta erityisesti vaikuttamisen ja osallisuuden näkökulmista. Hän perehtyy vaikuttamisen ja argumentoinnin keinoihin sekä syventää niihin liittyviä tietoja ja taitoja. 5. Teksti ja konteksti (ÄI5) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden konteksteja. Opiskelija harjaantuu erittelemään, tulkitsemaan ja tuottamaan erityylisiä ja -lajisia tekstejä. 6. Nykykulttuuri ja kertomukset (ÄI6) Opiskelija oppii tarkastelemaan nykykulttuurin ilmiöitä erityisesti kertomusten ja kertomuksellisuuden näkökulmasta. Opiskelijan käsitys suomalaisesta nykykulttuurista ja sen moninaisuudesta syvenee. Opiskelija syventää tietojaan vuorovaikutusetiikasta. 7. Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen (ÄI7) Opiskelija syventää ja monipuolistaa puhe- ja vuorovaikutustaitojaan ja niihin liittyviä tietojaan ja taitojaan. Opiskelija oppii arvioimaan puhe- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Opiskelijalle voidaan tarjota mahdollisuus osallistua toisen asteen puheviestintätaitojen päättökokeeseen eli Puhvi-kokeeseen. 8. Kirjoittamistaitojen syventäminen (ÄI8) Opiskelija syventää taitojaan tuottaa erilaisia tekstejä, erityisesti asiatyylisiä laajoja aineistopohjaisia tekstejä. Opiskelija perehtyy ajankohtaisiin kulttuurin, median ja yhteiskunnallisen keskustelun aiheisiin. 9. Lukutaitojen syventäminen (ÄI9) Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan eritellä, tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee. Opiskelija harjaantuu tuottamaan tekstien tulkintoja sekä puhuen että kirjoittaen.

16 16 PAIKALLISET KAUPUNKIKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 10. Kielenhuollon kurssi (ÄI10) Opiskelija kertaa peruskielioppia ja kielenhuollon käsitteitä sekä periaatteita. Hän oppii soveltamaan kielenhuollon sopimuksia ja suosituksia omassa kirjallisessa ilmaisussaan. 11. Luovan kirjoittamisen kurssi (ÄI11) Kurssilla harjoitellaan erilaisia tekstien tuottamistapoja ja tekstilajeja. LUKIOKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 12. Lehtityön kurssi (ÄI12) Kurssilla perehdytään lehden toimittamiseen ja valmistetaan oma julkaisu. 13. Ilmaisutaidon kurssi Pelko pois! (ÄI13) Rohkeutta ja taitoa esiintymistilanteisiin käytännön harjoitusten kautta. Vuorovaikutusharjoituksia, improvisaatiota sekä ääni- ja aistikokeita. 14. Kirjallisuusdiplomikurssi (ÄI14) Kurssilla perehdytään monipuolisesti kotimaiseen ja ulkomaiseen kirjallisuuteen. Kurssi on hyvä aloittaa jo ensimmäisenä lukiovuonna, ja sen tekemistä voi jatkaa kolmanteen vuoteen saakka. Kirjallisuusdiplomin suorittaminen edellyttää 20 teoksen lukemista ja niihin liittyvien tehtävien tekemistä. 15. Tulkintataitojen kurssi (ÄI15) Harjoitellaan eri taiteenlajien tulkintataitoja tutustumalla esimerkiksi elokuva- ja teatteri-ilmaisuun ja kirjallisuuden tulkintaan. Opiskelija oppii jäsentämään taidekokemuksiaan analyyttisesti. SUOMI TOISENA KIELENÄ JA KIRJALLISUUS PAKOLLISET KURSSIT 1. Tekstit ja vuorovaikutus (S21) Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja vuorovaikutuksesta syvenee. Hänen monilukutaitonsa sekä kykynsä toimia vuorovaikutustilanteissa tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti lisääntyy. Hän harjaantuu tarkkailemaan ja kehittämään omia taitojaan kuuntelijana, puhujana, lukijana ja kirjoittajana erilaisissa viestintäympäristöissä. Hän osaa käyttää luontevasti ja monipuolisesti suomen kielen keskeisiä rakenteita. 2. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (S22) Opiskelijan käsitys suomen kielen rakenteesta, kielen vaihtelusta ja vuorovaikutuksesta monipuolistuu. Opiskelija saa yleiskuvan kielen ja kulttuurin merkityksestä yksilön identiteetille ja yhteiskunnalle. 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (S23) Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä monipuolistuu. Opiskelija harjaantuu tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti ja nauttimaan kaunokirjallisuudesta sen eri muodoissaan.

17 17 4. Tekstit ja vaikuttaminen (S24) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä, niiden kieltä ja vuorovaikutusta erityisesti vaikuttamisen ja osallisuuden näkökulmista. Hän perehtyy vaikuttamisen ja argumentoinnin keinoihin sekä syventää niihin liittyviä tietoja ja taitoja. 5. Teksti ja konteksti (S25) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä, niiden piirteitä ja konteksteja. Opiskelija harjaantuu erittelemään, tulkitsemaan ja tuottamaan erityylisiä ja -lajisia tekstejä. 6. Nykykulttuuri ja kertomukset (S26) Opiskelija oppii tarkastelemaan suomalaista nykykulttuuria ja ilmiöitä. Opiskelija syventää tietojaan vuorovaikutuksesta. Opiskelija vahvistaa suomen kielen taitoaan teksteillä ja tehtävillä. 7. Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen (S27) Opiskelija syventää ja monipuolistaa puhe- ja vuorovaikutustaitojaan ja niihin liittyviä tietojaan sekä kehittää kykyään ennakoida, muuttaa ja arvioida viestintäänsä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija oppii arvioimaan puhe- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. 8. Kirjoittamistaitojen syventäminen (S28) Opiskelija syventää taitojaan tuottaa erilaisia tekstejä. Opiskelija perehtyy ajankohtaiseen kulttuuriin, median aiheisiin sekä kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun eri tavoin. 9. Lukutaitojen syventäminen (S29) Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan eritellä, tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee. TOINEN KOTIMAINEN KIELI Ruotsi, A-oppimäärä PAKOLLISET KURSSIT 1. Ruotsinkielinen maailmani (RUA1) Kurssilla kartoitetaan opiskelijan ruotsin kielen taidon eri osa-alueiden osaamista ja kehittämisen kohteita sekä kehitetään omia kielenopiskelutaitoja. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun, nuoren elämänpiiriin, harrastuksiin, kiinnostuksen kohteisiin ja kielenkäyttötarpeisiin. 2. Ihminen verkostoissa (RUA2) Kurssilla harjoitellaan toimintaa erilaisissa kielellisissä vuorovaikutustilanteissa. Syvennetään taitoa toimia aktiivisena keskustelijana. Kurssilla käsitellään ihmissuhteisiin liittyviä teemoja ja niiden yhteydessä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. 3. Pohjoismaisia kulttuuri-ilmiöitä (RUA3) Kurssilla syvennetään opiskelijoiden monilukutaitoa. Kurssilla tehdään eri tekstilajien tuotoksia painottaen tekstilajille ominaista kielellistä tarkkuutta. Aihepiirinä ovat erilaiset kulttuuriset ilmiöt, ruotsinkieliset mediat sekä luova toiminta.

18 18 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (RUA4) Kurssilla kehitetään tiedonhankintataitoja ja kriittistä lukutaitoa. Pohditaan yksilöiden ja yhteisöjen vastuita ja toimintamahdollisuuksia, kuten ihmisoikeuskysymyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia kansalaisyhteiskunnassa. 5. Tiede ja tulevaisuus (RUA5) Kurssilla syvennetään tekstin tulkinnan ja tuottamisen sekä tiedonhankinnan taitoja. Harjaannutaan ilmaisemaan omia tietoon tai mielipiteeseen perustuvia näkökantoja. Pohditaan erilaisia tulevaisuudenvisioita erityisesti teknologian ja digitalisaation näkökulmista. 6. Opiskelu, työ ja toimeentulo (RUA6) Kurssilla syvennetään käsitystä kielitaidosta työelämätaitona ja sosiaalisena pääomana. Pohditaan jatko-opinto- tai urasuunnitelmia ja työntekoa ruotsin kielellä myös muualla kuin Suomessa. Käsitellään itsenäistyvän, työelämään astuvan nuoren elämänpiiriin liittyviä aihepiirejä. 7. Kestävä elämäntapa (RUA7) Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa ruotsin kieltä erilaisissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa. Kurssilla käsitellään eri tekstilajien tekstejä ja jatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä. 8. Viesti ja vaikuta puhuen (RUA8) Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaa dialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaan valmistelua edellyttävää suullista tuottamista. PAIKALLISET KAUPUNKIKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 9. Yhteinen maailma ja kansainvälisyys (RUA9) Kurssilla laajennetaan sanavarastoa teeman mukaisilla teksteillä. Sanastoa hyödynnetään myös tuottamalla itse tekstejä ja tiivistämällä annettuja tekstejä. 10. Abikertaus (RUA10) Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin kertaamalla ja harjoittelemalla keskeisiä rakenteita sekä tekemällä erityyppisiä ylioppilastehtäviä. Ruotsi, B1-oppimäärä PAKOLLISET KURSSIT 1. Minun ruotsini (RUB11) Kurssilla kartoitetaan opiskelijan ruotsin kielen eri osa-alueiden osaamista sekä kehitetään kielenopiskelutekniikkaa. Käsiteltävät aihepiirit liittyvät nuorten omiin kiinnostuksen kohteisiin sekä tarpeisiin käyttää kieltä erityisesti suullisissa arkipäivän viestintätilanteissa. 2. Hyvinvointi ja ihmissuhteet (RUB12)

19 19 Kurssilla harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia käyttäen ja niistä suoriutumiseen tarvittavia strategioita. Harjoitellaan taitoa toimia aktiivisena keskustelijana sekä taitoa muotoilla mielipiteitä arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista. 3. Kulttuuri ja mediat(rub13) Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa ja erilaisten tekstilajien tulkitsemis- ja tuottamistaitoa eri medioita hyödyntäen. Tutustutaan suomenruotsalaisuuteen ja muihin pohjoismaisiin kulttuuriilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökulmasta. 4. Monenlaiset elinympäristömme(rub14) Kurssilla kehitetään erilaisten tekstilajien tulkintaa ja tuottamista. Aihepiireinä ovat kulttuurisesti moninainen elinympäristö sekä yhteiskunnan ajankohtaiset ilmiöt, joita tarkastellaan ensisijaisesti nuorten näkökulmasta. 5. Opiskelu- ja työelämää ruotsiksi(rub15) Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia vuorovaikutustaitoja sekä pohditaan jatko-opintoja ja tulevaisuudensuunnitelmia. Tutkitaan mahdollisuuksia opiskella ja tehdä töitä ruotsin kielellä sekä osallistua pohjoismaiseen ja muuhun kansainväliseen yhteistyöhön. 6. Viesti ja vaikuta puhuen (RUB16) Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaa dialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaan valmistelua edellyttävää suullista tuottamista. 7. Kestävä elämäntapa (RUB17) Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa ruotsin kieltä erilaisissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa. Kurssilla käsitellään eri tekstilajien tekstejä. Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta. PAIKALLISET KAUPUNKIKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 8. Kertauskurssi lukion aloittaville (RUB18) Kerrataan perusrakenteet ja keskeistä sanastoa. Kurssi auttaa selviytymään tulevista lukio-opinnoista. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 9. Abikertaus (RUB19) Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskokeeseen vahvistamalla keskeisten rakenteiden ja sanaston hallintaa sekä harjoittelemalla kuullun- ja tekstinymmärtämistä ja viestinnällisten kirjoitustehtävien laadintaa. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. LUKIOKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 10. Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä (RUB110) Kurssi on ylioppilaskirjoituksiin valmistava kurssi, jolla käsitellään pohjoismaista kulttuuria laajaalaisesti. Aihekokonaisuudet kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat erilaisia näkökulmia kurssin aiheista. Numeroarviointi.

20 Ingen panik - vankemmaksi ruotsin kielen taitajaksi (RUB111) Kurssi on tarkoitettu opiskelijoille, joille ruotsin kielen opiskelu tuottaa erityisiä hankaluuksia ja on tarkoitettu suoritettavaksi lukion 2. vuonna. Kurssilla harjoitellaan erityisesti lukion 2. vuoden kurssien rakenteita, mutta myös muita kielen osa-alueita, joiden hallinta tukee opiskelijan selviytymistä ruotsin kielen opinnoissa. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. VIERAAT KIELET Englanti, A-oppimäärä PAKOLLISET KURSSIT 1. Englannin kieli ja maailmani (ENA1) Kurssilla kartoitetaan ja kehitetään opiskelijan kielenhallintaa ja -opiskelutaitoja. Lisäksi pohditaan maailman kielellistä monimuotoisuutta ja englannin kieltä maailmanlaajuisena ilmiönä. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun, nuoren elämänpiiriin ja kielenkäyttötarpeisiin. 2. Ihminen verkostoissa (ENA2) Kurssilla harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita. Syvennetään taitoa toimia aktiivisena keskustelijana ja kuuntelijana. Kurssilla käsitellään ihmissuhteisiin liittyviä teemoja ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation merkitystä vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille. 3. Kulttuuri-ilmiöitä (ENA3) Kurssilla laajennetaan ja syvennetään opiskelijoiden monilukutaitoa. Kurssilla tehdään eri tekstilajien tuotoksia. Aihepiireinä ovat erilaiset kulttuuriset ilmiöt, englanninkieliset mediat sekä luova toiminta. 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4) Kurssilla kehitetään tiedonhankintataitoja ja kriittistä lukutaitoa. Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Pohditaan yksilöiden ja yhteisöjen vastuita ja esimerkiksi vaikuttamismahdollisuuksia. 5. Tiede ja tulevaisuus (ENA5) Kurssilla syvennetään tekstin tulkinnan ja tuottamisen sekä tiedonhankinnan taitoja. Harjaannutaan ilmaisemaan oma, perusteltu mielipide. Pohditaan erilaisia tulevaisuudenvisioita erityisesti teknologian ja digitalisaation näkökulmista sekä englannin kielen asemaa kansainvälisenä tieteen ja teknologian kielenä. 6. Opiskelu työ ja toimeentulo (ENA6) Kurssilla pohditaan kielitaidon merkitystä työelämässä. Tutustutaan tekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat jatko-opinnoissa tai työelämässä. Pohditaan jatko-opinto- tai urasuunnitelmia ja työntekoa myös kansainvälisessä kontekstissa. Käsitellään talousasioita nuoren, työelämään astuvan ihmisen näkökulmasta ja laajempia talouden ilmiöitä.

21 21 7. Kestävä elämäntapa (ENA7) Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa englantia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Kurssilla analysoidaan tai tuotetaan eri tekstilajien tekstejä. Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä kestävän elämäntavan näkökulmasta. 8. Viesti ja vaikuta puhuen (ENA8) Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaa dialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaan valmistelua edellyttävää suullista tuottamista. Kurssilla kerrataan oppimäärän pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä. PAIKALLISET KAUPUNKIKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 9. Abikurssi (ENA9) Kurssilla syvennetään kielitietoa ja -taitoa viimeisenä opiskeluvuonna, kerrataan kielioppia, kartutetaan sanavarastoa, kirjoitetaan tuotoksia ja harjoitetaan kuullun ja lukemisen ymmärtämistä. 10. Kertauskurssi (ENA10) Kurssilla vahvistetaan englannin kielen rakenteiden ja sanaston hallintaa ja kehitetään kuuntelu- ja lukustrategioita sekä kirjoitustaitoa. Kerrataan peruskielioppia ja keskeistä sanastoa sekä tehdään kuuntelu- ja kirjoitusharjoituksia. LUKIOKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 11. Yhteinen maailma (ENA11) Kurssilla syvennetään kielitaidon kaikkien osa-alueiden hallintaa keskittyen haastaviin aiheisiin kuten ajankohtaisiin yleismaailmallisiin ilmiöihin ja ongelmiin. Kurssi sopii suoritettavaksi sen jälkeen, kun pakolliset kurssit 1 6 on suoritettu. VIERAAT KIELET A-oppimäärä (Ranska, Saksa, Venäjä) PAKOLLISET KURSSIT 1. Kieli ja maailmani (RAA1, SAA1, VEA1) A-oppimäärän 1. kurssin tavoitteena on motivoida opiskelijaa kyseisen kielen opiskeluun lukiossa. Kurssilla kerrataan perusopetuksen oppiainesta. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun, nuoren elämänpiiriin ja kielenkäyttötarpeisiin 2. Ihminen verkostoissa (RAA2, SAA2, VEA2) Kurssilla harjoitellaan kieltä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Syvennetään taitoa toimia keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä. Kurssilla käsitellään ihmissuhteisiin liittyviä teemoja ja niiden yhteydessä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. 3. Kulttuuri-ilmiöitä (RAA3, SAA3, VEA3) Kurssilla kirjoitetaan erityyppisiä tekstejä ja syvennetään kielitaitoa. Aihepiireinä ovat erilaiset kulttuuriset ilmiöt, kohdekieliset mediat sekä luova toiminta.

22 22 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (RAA4, SAA4, VEA4) Kurssilla kehitetään tiedonhankintataitoja ja kriittistä lukutaitoa. Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Pohditaan yksilöiden ja yhteisöjen vaikuttamismahdollisuuksia sekä vastuita. 5. Tiede ja tulevaisuus (RAA5, SAA5, VEA5) Kurssilla syvennetään tekstin tulkinnan ja tiedonhankinnan taitoja. Pohditaan erilaisia tulevaisuudenvisioita erityisesti teknologian ja digitalisaation näkökulmasta. 6. Opiskelu, työ ja toimeentulo (RAA6, SAA6, VEA6) Kurssilla syvennetään käsitystä kielitaidosta työelämässä. Tutustutaan tekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat jatko-opinnoissa tai työelämässä. Käsitellään asioita, jotka liittyvät itsenäistyvän, työelämään astuvan nuoren elämänpiiriin. 7. Kestävä elämäntapa (RAA7, SAA7, VEA7) Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa kieltä erilaisissa tilanteissa. Käsitellään erityyppisiä tekstejä. Käsitellään pakollisten kurssien teemoja ottaen huomioon opiskelijoiden tarpeet ja kiinnostuksen kohteet. 8. Viesti ja vaikuta puhuen (RAA8, SAA8, VEA8) Kurssilla harjoitetaan taitoa tuottaa kieltä suullisesti ja taitoa ymmärtää puhuttua kieltä. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta ja kerrataan pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä. PAIKALLISET KAUPUNKIKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 9. Abikurssi (RAA9, SAA9, VEA9) Kurssilla syvennetään kielitietoa ja -taitoa viimeisenä opiskeluvuonna, kerrataan kielioppia, kartutetaan sanavarastoa, kirjoitetaan tuotoksia ja harjoitetaan kuullun ja lukemisen ymmärtämistä. VIERAAT KIELET B2-oppimäärä (Ranska, Saksa, Venäjä) 1. Elämän tärkeitä asioita (RAB21, SAB21, VEB21) Kurssilla pohditaan opiskeltavan kielen merkitystä omassa elämässä nyt ja tulevaisuudessa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin. 2. Monenlaista elämää (RAB22, SAB22, VEB22) Kurssilla kiinnitetään huomiota kulttuurien välisiin mahdollisiin eroavuuksiin vuorovaikutuksessa. Harjoitellaan pienimuotoista kirjallista viestintää. Kurssin aihepiirit käsittelevät viestintää kulttuurien välisissä kohtaamisissa Suomessa ja ulkomailla. 3. Hyvinvointi ja huolenpito (RAB23, SAB23, VEB23) Kurssilla opetellaan eri viestintäkanavia käyttäen toimimista kielenkäyttäjänä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Tutustutaan erilaisiin hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänvaiheisiin liittyviin teksteihin ja harjoitellaan keskustelemaan niihin liittyvistä asioista.

23 23 4. Kulttuuri ja mediat (RAB24, SAB24, VEB24) Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan kohdekielisen kielialueen tai alueiden kulttuuriilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökulmasta. 5. Opiskelu, työ ja tulevaisuus (RAB25, SAB25, VEB25) Aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla kiinnitetään huomiota sopivaan viestintään erilaisissa tilanteissa. 6. Yhteinen maapallomme (RAB26, SAB26, VEB26) Kurssilla tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua kansainväliseen yhteistyöhön. Aihepiirit nousevat luonnosta, erilaisista asuinympäristöistä sekä kestävästä elämäntavasta. 7. Kansainvälinen toiminta (RAB27, SAB27, VEB27) Kurssilla hyödynnetään kielitaitoa ja vahvistetaan kulttuurista ymmärrystä tutustumalla tai osallistumalla kansainväliseen yhteistyöhön, vapaaehtoistyöhön tai työelämään tarvittaessa etäyhteyksiä hyödyntäen. Kielelliset tavoitteet voivat määrittyä toiminnan perusteella. 8. Viesti puhuen ja kirjoittaen (RAB28, SAB28, VEB28) Kurssilla vahvistetaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa tarvittavaa kielitaitoa. Harjoitellaan erilaisten tekstilajien tuottamista ja tulkintaa. Kerrataan aiemmin käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan. PAIKALLISET KAUPUNKIKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 9. Abikurssi (RAB29, SAB29, VEB29) Kurssilla syvennetään kielitietoa ja -taitoa viimeisenä opiskeluvuonna, kerrataan kielioppia, kartutetaan sanavarastoa, kirjoitetaan tuotoksia ja harjoitetaan kuullun ja lukemisen ymmärtämistä. LUKIOKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 10. Suullisen kielitaidon kurssi (RAB210) Kurssilla harjoitellaan kielen käyttöä suullisesti. Puhumista harjoitellaan mm. parikeskustelujen, roolileikkien ja pelien avulla. Samalla kerrataan ja laajennetaan eri aihepiirien sanastoa. Tämä abiturienteille tarkoitettu kurssi sisältää myös kuullunymmärtämisen harjoittelua. Kurssin päätteeksi pidetään Opetushallituksen laatima suullinen koe. VIERAAT KIELET B3-oppimäärä (Espanja, Ranska, Saksa, Venäjä) 1. Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen (ESB31, RAB31, SAB31, VEB31) Kurssilla tutustutaan opiskeltavan kieleen ja vertaillaan uutta kieltä opiskelijoiden aiemmin tuntemiin kieliin. Harjoitellaan vuorovaikutusta arkeen liittyvissä tilanteissa ja opetellaan tärkeimpiä kohteliaisuuteen liittyviä ilmauksia. 2. Matkalla maailmassa (ESB32, RAB32, SAB32, VEB32) Kurssilla harjoitellaan selviytymistä tavanomaisissa matkustamiseen ja asiointiin liittyvissä tilanteissa. Opetellaan monipuolisia viestintäkeinoja.

24 24 3. Elämän tärkeitä asioita (ESB33, RAB33, SAB33, VEB33) Kurssilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin. 4. Monenlaista elämää (ESB34, RAB34, SAB34, VEB34) Kurssilla kiinnitetään huomiota mahdollisiin kulttuurien eroavuuksiin vuorovaikutuksessa. Harjoitellaan lisää pienimuotoista kirjallista viestintää. Kurssin aihepiirit käsittelevät mm. viestintää kulttuurien välisissä kohtaamisissa Suomessa ja ulkomailla. 5. Hyvinvointi ja huolenpito (ESB35, RAB35, SAB35, VEB35) Kurssilla opetellaan toimimista kielenkäyttäjänä ja harjoitellaan mielipiteiden ilmaisemista arkipäivän eri vuorovaikutustilanteissa. Tutustutaan erilaisiin hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänvaiheisiin liittyviin teksteihin ja harjoitellaan keskustelemaan niihin liittyvistä asioista. 6. Kulttuuri ja mediat (ESB36, RAB36, SAB36, VEB36) Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan kohdekielisen kielialueen tai alueiden kulttuuriilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökulmasta. 7. Opiskelu, työ ja tulevaisuus (ESB37, RAB37, SAB37, VEB37) Aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla kiinnitetään huomiota sopivaan viestintään erilaisissa tilanteissa. 8. Yhteinen maapallomme (ESB38, RAB38, SAB38, VEB38) Kurssin aihepiirit nousevat luonnosta, erilaisista asuinympäristöistä sekä kestävästä elämäntavasta. Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua kansainväliseen yhteistyöhön. Kurssilla kerrataan kielitietoa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. PAIKALLISET KAUPUNKIKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 9. Abikurssi (ESB39, RAB39, SAB39, VEB39) Kurssilla syvennetään kielitietoa ja -taitoa viimeisenä opiskeluvuonna, kerrataan kielioppia, kartutetaan sanavarastoa, kirjoitetaan tuotoksia ja harjoitetaan kuullun ja lukemisen ymmärtämistä. LUKIOKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 10. Suullisen kielitaidon kurssi (RAB310, VEB310) Kurssilla harjoitellaan kielen käyttöä suullisesti. Puhumista harjoitellaan mm. parikeskustelujen, roolileikkien ja pelien avulla. Samalla kerrataan ja laajennetaan eri aihepiirien sanastoa. Tämä abiturienteille tarkoitettu kurssi sisältää myös kuullunymmärtämisen harjoittelua. Kurssin päätteeksi pidetään Opetushallituksen laatima suullinen koe. B3-oppimäärä (Italia, Latina) TUTUSTUMISKURSSI (ITB31, LAB31) 1. Opiskeltavat asiat käsittelevät ihmisen arkea lähellä olevia asioita ja kurssilla käsitellään kielen peruskielioppiin liittyviä asioita.

25 25 MATEMATIIKKA Matematiikan yhteinen opintokokonaisuus PAKOLLINEN KURSSI 1. Luvut ja lukujonot (MAY1) Kaikille lukiolaisille yhteisellä matematiikan kurssilla palautetaan mieliin perusopetuksen matematiikan sisältöjä ja opitaan uutena lukujonon käsite. Opitaan lukujonon määrittelytavat ja summan laskeminen. Sovelletaan lukujonoja. Kurssi ohjaa opiskelijaa valinnassa pitkän ja lyhyen matematiikan opintoihin. MATEMATIIKAN PITKÄ OPPIMÄÄRÄ PAKOLLISET KURSSIT 2. Polynomifunktiot ja -yhtälöt (MAA2) Kurssilla tutustutaan polynomifunktioihin, jotka ovat yhteen-, vähennys- ja kertolaskun avulla määriteltäviä funktioita. Opitaan polynomifunktiolaskentaa ja mm. kuuluisa toisen asteen yhtälön ratkaisukaava. 3. Geometria (MAA3) Kurssilla laajennetaan geometrista osaamista suorakulmaisista kolmioista yleisempiin muotoihin. Harjoitellaan tasogeometrian lisäksi kolmiulotteista geometriaa. 4. Vektorit (MAA4) Opitaan pituuden ja suunnan yhdistävä vektori -käsite. Harjoitellaan vektorialgebran perusteita. Laajennetaan osaamista tavallisten lineaaristen yhtälöryhmien ratkonnassa. Kolmiulotteisten vektorien algebralla parannetaan avaruudellista hahmotuskykyä. 5. Analyyttinen geometria (MAA5) Analyyttinen geometria liittää geometrian ja polynomilaskennan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Geometrian kurssin tapaan analyyttisessä geometriassa siirrytään kaksiulotteisuudesta kolmiulotteiseen ajatteluun. 6. Derivaatta (MAA6) Kurssilla tutustutaan muutosnopeutta kuvaavaan derivaatan käsitteeseen. Opitaan derivoimaan helppoja funktioita teoreettista määritelmää käyttäen ja vaikeampia helpottavilla kaavoilla. Aloitetaan matemaattiseen analyysiin syventyminen optimointiongelmilla. 7. Trigonometriset funktiot (MAA7) Kurssilla opitaan geometriasta tuttujen laskuoperaatioiden uudenlainen merkitys funktioina ja niiden analyysiä. Opitaan derivoimaan eri tavoin yhdistettyjä funktiota. 8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8) Kurssilla opitaan juuri-, murtopotenssi-, eksponentti- ja logaritmifunktioihin liittyvää yhtälön ratkaisua ja analyysia. 9. Integraalilaskenta (MAA9) Täydennetään derivaattakurssilla aloitettu analyysin kokonaisuus oppimalla derivoinnin vastaoperaatio integrointi. Opitaan laskemaan pinta-aloja ja tilavuuksia integraalin avulla.

26 Todennäköisyys ja tilastot (MAA10) Opitaan havainnollistamaan ja analysoimaan tilastollista aineistoa graafisesti ja tunnuslukuja laskien. Tutustutaan erilaisiin satunnaisilmiöihin ja niiden jakaumiin. 11. Lukuteoria ja todistaminen (MAA11) Perehdytään logiikan alkeisiin ja kokonaislukujen ominaisuuksiin sekä harjoitellaan matemaattisten väitteiden perustelua ja todistamista. 12. Algoritmit matematiikassa (MAA12) Syvennetään polynomien ominaisuuksien tuntemusta. Tutustutaan erilaisiin algoritmeihin ja lasketaan mm. pinta-alaa numeerisesti. 13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13) Kurssi on jatkoa kursseille MAA6-MAA9. PAIKALLISET KAUPUNKIKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 14. Kertauskurssi I (MAA14) Tavoitteet: Vahvistaa matemaattista osaamista. Sisällöt: Kurssilla keskitytään kurssien MAA1 - MAA5 sisältöihin. 15. Kertauskurssi II (MAA15) Tavoitteet: Vahvistaa matemaattista osaamista. Sisällöt: Kurssilla keskitytään kurssien MAA6 - MAA10 sisältöihin. 16. Matemaattisen tekstin tuottaminen (MAA16) Opitaan käyttämään tavallisimpia sähköisen kirjoittamisen välineitä, esimerkiksi Geogebraa ja LibreOfficea. Sisällöt: Harjoitellaan matemaattisen tekstin tuottamista sähköisten apuvälineiden avulla. LUKIOKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 17. Kertauskurssi III (MAA17) Opiskelijat ratkaisevat vanhoja ylioppilastehtäviä. Tarpeen mukaan harjoitellaan sähköistä ylioppilaskoetta. 18. Perusopetuksen matematiikan kertauskurssi (MAA18) Kerrataan perusopetuksen keskeiset asiat.

27 27 MATEMATIIKAN LYHYT OPPIMÄÄRÄ PAKOLLISET KURSSIT 2. Lausekkeet ja yhtälöt (MAB2) Kurssilla tutkitaan lineaarista riippuvuutta, verrannollisuutta ja toisen asteen polynomifunktion käsitettä. Tavoitteena on vahvistaa opiskelijan yhtälöratkaisutaitoja ja oppia hallitsemaan toisen asteen yhtälön ratkaisumallit. 3. Geometria (MAB3) Kurssin tavoitteena on vahvistaa opiskelijan kykyä hallita tasokuvioita ja avaruuskappaleita ja soveltaa geometriaan liittyviä tietoja arkipäivän sovellusongelmien ratkaisussa. 4. Matemaattisia malleja (MAB4) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii arvioimaan matemaattisten mallien käyttökelpoisuutta sovellusongelmien yhteydessä, hallitsemaan juuri- ja eksponenttiyhtälöiden ratkaisemista sekä lukujonojen käytännön sovelluksia. 5. Tilastot ja todennäköisyys (MAB5) Opiskelija harjaantuu tällä kurssilla käsittelemään tilastollisia aineistoja, tutustuu todennäköisyyden laskulakeihin ja tekemään niiden perusteella malleja ja ennusteita. Kurssilla hyödynnetään mm. taulukkolaskentaohjelmia. 6. Talousmatematiikka (MAB6) Tällä kurssilla opiskelija syventää prosenttilaskennan taitojaan ja oppii käyttämään matemaattisia menetelmiä mm. indekseihin, rahaliikenteeseen, lainoihin ja verotukseen liittyvien tehtävien ratkaisussa. 7. Matemaattinen analyysi (MAB7) Kurssilla tutkitaan polynomifunktion muutosnopeutta, suurinta ja pienintä arvoa ja derivaatan sovelluksia. Kurssilla voidaan käyttää oppimisen tukena teknisiä apuvälineitä. 8. Tilastot ja todennäköisyys II (MAB8) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija vahvistaa ja monipuolistaa todennäköisyyslaskennan ja tilastojen käsittelytaitojaan. Tutustutaan erilaisiin jakaumiin. Hyödynnetään teknisiä apuvälineitä digitaalisessa muodossa olevan datan hakemisessa, käsittelyssä ja tutkimisessa. PAIKALLISET KAUPUNKIKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSI 9. Lyhyen matematiikan kertauskurssi (MAB9) Kurssilla kerrataan lyhyen matematiikan keskeisiä sisältöjä ja vahvistetaan opiskelijan osaamista ja valmiuksia erityisesti ylioppilaskirjoituksia ja jatko-opintoja varten. Arvioidaan joko numero- tai suoritusmerkinnällä. 10. Matemaattisen tekstin tuottaminen (MAB 10) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää sähköisiä apuohjelmia matemaattisen sisällön tuottamisessa. Keskeiset sisällöt: YTL:n sallimat apuohjelmat ja editorit.