YHTEYSTIEDOT. KUUSANKOSKEN LUKIO Valtakatu Kuusankoski. Rehtori Riitta Mutru

Transkriptio

1 YHTEYSTIEDOT KUUSANKOSKEN LUKIO Valtakatu Kuusankoski Rehtori Riitta Mutru puh Koulusihteeri Miia Saloranta puh Opinto-ohjaaja Lasse Valjakka puh Opettajainhuone puh , fax Opettajien sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi(at)edukouvola.fi Tietoja ja taitoja. Paikallisuutta, kansallisuutta ja kansainvälisyyttä. Monia kieliä, reilusti luonnontieteitä. Taidetta ja liikuntaa. Logistiikkaa.

2 2 SISÄLTÖ KUUSANKOSKEN LUKIO 4 HENKILÖKUNTA 5 OPISKELU LUKIOSSA 6 Yleistä lukio-opiskelusta 6 Ohjeita uusille opiskelijoille 6 OPINTOSUUNNITELMA 7 TYÖSKENTELY 7 Päivittäinen työskentely 8 Tuntikaavio 8 JAKSOT JA KOEVIIKOT 9 Koeviikkojen tuntikaavio 9 Uusintakokeet 10 OPISKELUN OHJAAMINEN, OPINTOSOSIAALISET EDUT 10 Ryhmänohjaajat 10 Opinto-ohjaaja 11 Erityisopetus 11 Tukiopetus 12 LUKI-todistus 12 Terveydenhoito 12 Koulukuraattori 13 Koulupsykologi 13 Opintotuki 13 Koulumatkatuki 14 POISSAOLOT 14 Myöhästymiset 14 KODIN JA LUKION YHTEISTYÖ 15 OPPILASKUNTA OPISKELIJAKUNTA 15 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 15 LOGISTIIKKAOPINNOT 16 MUITA OHJEITA 16 Materiaali- ja koepaperimaksut 16 Lomakkeet 16 Pysäköintipaikat 16 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 17 Arvioinnin tavoitteet 17 Kurssin suorittaminen 17 Kurssin arviointi 17 Hylätty kurssi 17 Hyväksytty kurssi 17 Kurssin arvioinnissa käytettävät arvosanat ja merkinnät 18 Jaksoarvostelu 19 Opintojen hyväksyminen muista oppilaitoksista 19 OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN SUORITUS 20 Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet 21 LUKION OPPIMÄÄRÄN SUORITUS 21 Arvioinnin uusiminen ja oikaisu 21 Lukiosta annettavia todistuksia 21 YLIOPPILASTUTKINTO 22 LUKI-vaikeus ja ylioppilastutkinto 22

3 3 Sähköinen ylioppilastutkinto 23 Syksyn 2015 ylioppilastutkinto 24 Kevään 2016 ylioppilastutkinto 25 OPETUSSUUNNITELMA 26 Äidinkieli ja kirjallisuus 26 Toinen kotimainen kieli 27 Perusopetuksen vuosiluokalla 1-6 alkanut oppimäärä A2 Ruotsi 27 Perusopetuksen vuosiluokalla 7-9 alkanut oppimäärä B1 Ruotsi 28 Vieraat kielet 29 Perusopetuksen vuosiluokalla 1-6 alkanut oppimäärä A1 Englanti 29 Perusopetuksen vuosiluokalla 1-6 alkanut oppimäärä A2 Saksa 30 Perusopetuksen vuosiluokalla 1-6 alkanut oppimäärä A2 Ranska 30 Perusopetuksen vuosiluokalla 7-9 alkanut oppimäärä B2 Saksa 31 B2 Ranska 32 B2 Venäjä 32 Lukiossa alkava oppimäärä B3 Saksa 33 B3 Ranska 34 B3 Venäjä 34 B3 Espanja 35 B3 Italia 36 B3 Latina 36 Matematiikka, pitkä oppimäärä 37 Matematiikka, lyhyt oppimäärä 38 Biologia 39 Maantiede 40 Fysiikka 41 Kemia 43 Uskonto 44 Elämänkatsomustieto 45 Filosofia 45 Historia 46 Yhteiskuntaoppi 47 Psykologia 48 Musiikki 49 Kuvataide 51 Liikunta 52 Terveystieto 54 Opinto-ohjaus 54 Tietotekniikka 55 Logistiikka 56 TIETOKONE OPISKELIJAN KÄYTTÖÖN 57 KUUSANKOSKEN LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 59 AINEVALINTASUUNNITELMA KURSSITARJOTIN KALENTERI LUKUVUODEN TYÖ- JA LOMA-AJAT Kansi Oona Pönni

4 4 KUUSANKOSKEN LUKIO Kuusankosken lukio on yksi Kouvolan kuudesta päivälukiosta. Kuusankosken lukio aloitti toimintansa , kun Kuusaan ja Voikkaan lukiot yhdistettiin. Lukiomme juuret ovat yhtäältä vuodessa 1920, jolloin Kuusankosken Yhteiskoulu aloitti toimintansa, toisaalta vuodessa 1957, jolloin Voikan Yhteiskoulun toiminta alkoi. Ensimmäiset ylioppilaat saivat valkolakkinsa Kuusankosken yhteiskoulusta keväällä Kuusankosken lukio toimii 1957 rakennetussa ja täysin peruskorjatussa rakennuksessa. Kuusankosken lukiolla on peruskorjatut, modernisoidut, viihtyisät, ajanmukaiset tilat ja työskentelyvälineet. Lukiomme sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella. Lukio on yleissivistävä toisen asteen oppilaitos. Lukio-opiskelijan opinnot tähtäävät lukiolain mukaan ylioppilastutkinnon suorittamiseen ja lukion päättötodistuksen hankkimiseen. Ylioppilastutkinnon tarkoituksena on saada selville, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukion tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Lukion tehtävänä on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi. Lukiomme opiskelijat oppivat ottamaan huomioon toiset ihmiset ja kykenevät tavoitteelliseen työskentelyyn. Heistä tulee lukion aikana omatoimisia ja elämäntavoiltaan terveitä nuori aikuisia. Ohjaamme lahjakkaita opiskelijoita saavuttamaan edellytystensä mukaiset tavoitteet. Tavoitteenamme on antaa opiskelijalle monipuoliset yleistiedot ja taidot sekä hyvät opiskeluvalmiudet jatko-opiskelua varten. Huolehdimme opiskelijoidemme pysymisestä motivoituneina kannustamalla ja tukemalla heitä lukio-opinnoissaan. Hyödynnämme tieto- ja viestintätekniikan tarjoamia mahdollisuuksia opetuksen monipuolistamisessa. Oman opetusalansa asiantuntevat opettajat ohjaavat oppimista ja opiskelua sekä opiskelijoidemme tietä tietojen ja taitojen lähteille. Kuusankosken lukio tarjoaa opiskelijoilleen laajan kurssitarjonnan pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien lisäksi laajasta lukiokohtaisesta soveltavien kurssien valikoimasta: monia kieliä, reilusti luonnontieteitä, paikallisuutta ja kansallisuutta, taidetta ja liikuntaa, logistiikkaa, kansainvälisyyttä ja yhteistä osallistumista. Opiskelijat voivat opiskella pakolliset kurssit ryhmänohjausryhmässään. Opettajat oppivat tuntemaan opiskelijat hyvin voidessaan opettaa heitä useiden kurssien ajan. Sopivan kokoisessa lukiossa opiskelijat tutustuvat muihinkin kuin ohjausryhmänsä opiskelijoihin niin valinnaisilla syventävillä ja soveltavilla kursseilla kuin kurssien ulkopuolella. Opinto-opas on opiskelijalle tärkeä tietolähde opiskeluun liittyvissä asioissa. Tämä opas on säilytettävä koko lukuvuoden ajan. Opas on luettavissa myös lukion kotisivuilla. Kuusankosken lukion päivittyvä tiedotusväylä on WILMA ja lukion internet-sivut. Näiden säännöllisellä seuraamisella opiskelija varmistuu siitä, että hän on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Menestyksellistä lukuvuotta Riitta Mutru rehtori Kuusankosken lukion henkilökunta

5 5 HENKILÖKUNTA Rehtori Mutru Riitta Opettajat Forsberg Juha Heltola Kai Hietala Eeva Huhta Kari Höytämö Eeva-Liisa Jumppanen Leo Keskitalo Helena Kokkonen Antti Kuukka Carita Kähkönen Mika Laine Anneli Markkanen Anne Maunumaa Pia-Meri Niilo-Rämä Anna Orola Heli vv lv , sijainen Maija Pöllänen Pakarinen Ari Pulli Jari Rantala Jukka Rasi Kirsi Rauos Johanna Roms Jochen Ruus Helga Timonen-Keskimäki Taina Valjakka Lasse Virtala Marko yhteiskuntaoppi historia, yhteiskuntaoppi äidinkieli ja kirjallisuus ruotsi biologia, maantieto erityisopetus yhteiskuntaoppi, psykologia ruotsi, venäjä historia, yhteiskuntaoppi saksa, englanti fysiikka, tietotekniikka, matematiikka matematiikka, kemia matematiikka kuvataide ranska, ruotsi kemia, matematiikka liikunta, terveystieto englanti saksa, ruotsi, englanti ruotsi fysiikka, matematiikka uskonto, filosofia, psykologia liikunta, terveystieto äidinkieli, psykologia opinto-ohjaus musiikki Koulusihteeri Saloranta Miia Terveydenhoitaja Lepistö Johanna Ruokapalvelu Lakka Päivi Kiinteistönhoito Ojanen Jari Koulukuraattori Haimi Henna Koulupsykologi Solén Taiga Puhtauspalvelut Järvinen Tiina Kauppi Anitta

6 6 OPISKELU LUKIOSSA YLEISTÄ LUKIO-OPISKELUSTA Luokattomuudella tarkoitetaan lukiolle ominaista työskentelyn järjestelyä. Luokattomuus-sana ilmaiseen lukion yhden olennaisen ajatuksen: opiskelijaa ei ole sidottu samaan opiskeluryhmään koko lukioajaksi, vaan hän voi valita kaikkia lukion tarjoamia kursseja mieltymystensä ja taitojensa mukaisesti henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaansa. Samalla kun opiskelijan mahdollisuus valita omat opintonsa lisääntyy, myös vastuu omasta opiskelusta kasvaa. Lukio-opiskelu on suunniteltu kolmivuotiseksi. Opiskelu on suunniteltu ryhmittäin niin, että seuraamalla ryhmän ohjelmaa lukion oppimäärä on suoritettu kolmessa vuodessa. Lukion oppimäärä on suoritettava enintään neljässä vuodessa, jos opiskelijalle ei jostakin perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä. Opiskelija voi laatia tästä poikkeavan suunnitelman yhdessä opintoohjaajan kanssa. Opiskelu lukiossa on jaksotettua ja kurssitettua. Kuusankosken lukiossa on käytössä 5- jaksojärjestelmä. Kurssilla tarkoitetaan noin 38 tunnin kokonaisuutta kussakin oppiaineessa. Oppitunnin pituus on 75 minuuttia. Viikossa on kolme opetuskertaa, jos kurssi opiskellaan kokonaan yhden jakson kuluessa. Hajautettuja kursseja opiskellaan joko kerran tai kaksi viikon kuluessa. OHJEITA UUSILLE OPISKELIJOILLE Lukio on opiskelupaikkana erilainen kuin peruskoulu. Tämän asian nopea oivaltaminen on menestyksellisen opiskelun edellytys. Monen uuden lukiolaisen mielestä lukio-opiskelu vaatii huomattavasti enemmän aikaa ja työntekoa kuin opiskelu peruskoulussa. Lukiossa päävastuu opiskelusta on opiskelijalla itsellään. Opettajat ja opinto-ohjaaja eivät vahdi opiskeluasi samalla tavalla kuin peruskoulussa. Jotta opiskelusi sujuisi hyvin, noudata seuraavia yksinkertaisia ohjeita: Opiskele säännöllisesti. Tee kotitehtävät ja lue joka päivä lukemisesta olisi tultava elämäntapa. Näin valmistaudut samalla myös kurssikokeeseen. Tee tutkielmat, muut kirjalliset työt ja muut tuotokset hyvissä ajoin ennen määräpäivää. Valmistaudu kokeeseen koko jakson ajan; et pysty valmistautumaan kokeeseen vasta koetta edeltävänä viikonloppuna. Jos asiat jäävät epäselviksi, kysy opettajalta neuvoja mahdollisimman pian. Suunnittele opintojasi etukäteen. Näin vältyt yllättäviltä vaikeuksilta. Ryhmänohjaajat auttavat työjärjestyksen tulkinnassa. Työjärjestyksessäsi on vähintään yksi työläs jakso. Jos olet valinnut pitkän matematiikan ja lyhyitä kieliä, sinulla on edessäsi kenties useita tavallista vaativampia jaksoja. Osallistu aktiivisesti ryhmänohjaajan, opinto-ohjaajan ja tutoreiden järjestämiin opastustilaisuuksiin. Kysy neuvoja vaikeissa tilanteissa. Jos sinulla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia, kysy neuvoa ryhmänohjaajalta. Jos opintosi etenevät suunniteltua hitaammin tai opintojen suunnittelussa on vaikeuksia, keskustele asiasta ryhmänohjaajan tai opinto-ohjaajan kanssa.

7 7 OPINTOSUUNNITELMA Opiskelijan on valittava opintosuunnitelmaansa lukion aikana vähintään 75 kurssia. Kursseja on kolmenlaisia: pakollisia (P), syventäviä (S) ja soveltavia (SO). Pakolliset kurssit ovat kaikille yhteisiä. Niitä pitää opiskella lukion aikana Pakollisten kurssien määrä riippuu valitun matematiikan oppimäärästä. Syventävät kurssit laajentavat oppiaineiden pakollisten kurssien tietoja. Niitä on lukio-opintoihin sisällytettävä vähintään 10. Soveltavan kurssin ei välttämättä tarvitse liittyä johonkin tiettyyn oppiaineiseen. Kurssit voivat olla tiederajoja ylittäviä kokonaisuuksia. Kurssimäärää selvittävä kaavio: Pakolliset kurssit 47 51, määrä riippuu siitä, opiskeleeko pitkää vai lyhyttä matematiikka Syventävät ja soveltavat kurssit Kursseja yhteensä vähintään 10 syventävää kurssia vähintään 75 Kurssit valitaan lukiokohtaisesta ainevalintasuunnitelmasta, joka perustuu lukion opetussuunnitelmaan. Kurssitarjotin muodostuu opiskelijoiden ainevalintasuunnitelmissa tehtyjen kurssivalintojen mukaan. Kaikkia kursseja, joita ainevalintasuunnitelmassa on, ei tarjota joka vuosi. Muutamien kurssien yhteydessä on merkintä kurssitarjottimen ulkopuolella. Tämä tarkoittaa sitä, että opetus järjestetään lukujärjestyksen ulkopuolella ja kokoontumisajoista sovitaan kurssin opettajan kanssa. Lukio-opintoihin on mahdollista yhdistää opintoja myös muista oppilaitoksista. Lukuvuoden ainevalintasuunnitelma ja kurssitarjotin ovat tämän oppaan liitteinä. Kurssien sisällöistä saa tarkempaa tietoa Kuusankosken lukion opetussuunnitelmasta, joka on lukion internet-sivuilla. Toteutuvaan kurssitarjottimeen saattaa tulla lukuvuoden aikana tarvittavia muutoksia ja tarkennuksia. Jokaisen opiskelijan on tarkistettava opintosuunnitelmansa syyslukukauden alussa. Tällöin on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, että opinto-ohjelmaan sisältyy tarpeellinen määrä kursseja. Näin opinnot voivat toteutua opiskelijan suunnittelemassa ajassa. Jos keskeytät jonkin valinnaisen aineen opinnot tai siirryt pitkästä matematiikasta lyhyeen matematiikkaan tarkista, että kursseja on vielä riittävästi. Opintojen muutoksista on ehdottomasti otettava yhteyttä opinto-ohjaajaan keskustelua varten. TYÖSKENTELY Opiskelija tarvitsee päivittäisessä työskentelyssä Wilma-ohjelmaa, jota käytetään internet-selaimen kautta. Ohjelman välityksellä opiskelija tekee kurssivalintoja, seuraa omia opintosuorituksiaan, poissaolojaan ja koulun tiedotteita, lähettää ja vastaanottaa viestejä koulun henkilökunnalta ja opiskelijoilta.

8 8 Wilmaan kirjautuminen tapahtuu osoitteessa: Kirjautumiseen opiskelija tarvitsee käyttäjätunnuksen ja salasanan. Unohtuneen tunnuksen tilalle voi pyytää lukiolta uuden tunnuksen. Wilma-ohjelman käyttöohjeita löytyy ohjelman toimittajan kotisivuilta Oppaan liitteenä olevasta kurssitarjottimesta voit seurata kurssien järjestystä. Kurssitarjotin ja tuntikaavio ovat luettavissa Kuusankosken lukion internet-sivuilla. Ensimmäisen vuoden opiskelijat on jaettu ryhmiin siten, että ryhmäkoot pysyvät kohtuullisina. Seuraamalla omalle ryhmälle suositeltua ohjelmaa opiskelijan on mahdollista suorittaa kaikki pakolliset kurssit kolmessa vuodessa. Syventävistä ja soveltavista kursseista opiskelija voi valita tietyn osan. Mikäli opiskelija haluaa tehdä poikkeavan opintosuunnitelman, siitä on erikseen sovittava opintoohjaajan kanssa. Opiskelija voi tarkentaa ja tehdä tarvittavia muutoksia opintosuunnitelmaansa lukuvuoden aikana. PÄIVITTÄINEN TYÖSKENTELY 1. tunti klo tunti klo tunti klo I ruokailu klo II ruokailu klo III ruokailu klo IV ruokailu klo tunti klo tunti klo TUNTIKAAVIO LV TUNTI KELLO MA TI KE TO PE

9 9 JAKSOT JA KOEVIIKOT 1. jakso koeviikko jakso koeviikko jakso koeviikko jakso koeviikko jakso koeviikko Kokeet järjestetään pääsääntöisesti kunkin jakson lopussa olevina seitsemänä koepäivänä. Päiväkohtainen koejärjestys ilmenee seuraavasta kaaviosta. Mahdolliset muutokset ilmoitetaan hyvissä ajoin ennen koeviikon alkua. Koeaika on tavallisesti kolme tuntia. Kokeet alkavat aamuisin kello Koetta edeltävänä päivänä voidaan järjestää kokeen valmistelutunteja. Koepäivinä voidaan lisäksi järjestää esimerkiksi opintojen ohjausta, tukiopetusta ym. Näistä tilaisuuksista ilmoitetaan erikseen. Kurssikokeet palautetaan arvioinnin valmistuttua kokeiden palautuspäivinä erillisen aikataulun mukaan. Poikkeustilanteissa samana koepäivänä voi suorittaa kaksi koetta sopimalla kokeista asianomaisten opettajien kanssa seuraavissa tapauksissa: - poissaolo kurssikokeesta hyväksyttävästä syystä - hylätyn kurssin uusiminen - kahden kurssin suorittaminen samanaikaisesti KOEVIIKKOJEN TUNTIKAAVIO (8. palkin kokeet sovitaan erikseen) L: PÄIVÄ PALKKI PÄIVÄMÄÄRÄ 1. JAKSO 2.JAKSO 3.JAKSO 4. JAKSO 5.JAKSO 1 2 PE TI PE PE 1.4. TI MA KE MA 1.2. MA 4.4. KE TI TO TI 2.2. TI 5.4. TO KE PE KE 3.2. KE 6.4. PE TO MA TO 4.2. TO 7.4. MA PE TI PE 5.2. PE 8.4. TI MA KE MA 8.2. MA KE 1.6.

10 10 UUSINTAKOKEET Lukuvuoden (5. jakso): to jakso: to jakso: to jakso: to jakso: to Uusintakokeisiin ilmoittautumiset toimitetaan aineenopettajan lokerikkoon viimeistään koetta edeltävänä maanantaina. Viidennen jakson uusintakuulustelu on elokuussa Uusintakoepäivänä voi suorittaa enintään kaksi kurssikoetta. Uusintakoepäivänä voi suorittaa seuraavia kurssikokeita: - hylätyn kurssiarvosanan korottaminen - luvallinen poissaolo kokeesta - kahden kurssin samanaikainen opiskelu OPISKELUN OHJAAMINEN, OPINTOSOSIAALISET EDUT RYHMÄNOHJAAJAT Ryhmänohjaajat seuraavat ryhmänsä poissaoloja, jakavat informaatiota ja ottavat tarvittaessa yhteyttä koteihin. Lukuvuoden aikana ryhmänohjaajat pitävät ryhmänohjaustuokioita ja tunteja ajankohtaisista opiskeluun ja opintojen etenemiseen liittyvistä asioista. Ryhmänohjaustuokioista ja tunneista tiedotetaan erikseen. Ryhmänohjaajat lukuvuonna : 15A 15B 15C 15D 14A 14B 14C 13A 13B 13C 12A Jukka Rantala Taina Timonen-Keskimäki Helena Keskitalo Kai Heltola Anna Niilo-Rämä Kari Huhta Jochen Roms Juha Forsberg Helga Ruus Mika Kähkönen Eeva Hietala

11 11 OPINTO-OHJAAJA Opinto-ohjaaja pitää koko ryhmän tunteja erikseen ilmoitettavina aikoina. Opinto-ohjauksen lehtori Lasse Valjakka seuraa opiskelijoiden kurssimäärän karttumista ja tekee erityisiä opinto-ohjelmia sekä hoitaa päättötodistukseen liittyviä tiedotustilaisuuksia. Opinto-ohjaaja keskittyy myös opiskelijoiden luokka- ja henkilökohtaiseen ohjaukseen sekä ammatinvalinnanohjaukseen. Yhteystiedot: opinto-ohjaaja Lasse Valjakka puh sähköposti: ERITYISOPETUS Lukio-opintojen alussa erityisopettaja kartoittaa opiskelijoiden mahdollisia lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia sekä matematiikan perustaitojen tasoa. Tarpeen mukaan hän suosittelee osalle opiskelijoista jo tässä vaiheessa yksilöllisempää lukitestiä lukihäiriön havaitsemiseksi oppimiseen vaikuttavana tekijänä. Erityisopettaja tukee ja auttaa sinua eri oppiaineisiin liittyvissä ja eriasteisissa oppimisen pulmissa. Pyytäessäsi hän voi olla apuna esimerkiksi juuri sinulle sopivimpien oppimistyylien ja opiskelustrategioiden hakemisessa. Jokaisella meistä saattaa olla joskus tilapäisiä ongelmia oppimisessa, olemmehan kaikki erilaisia oppijoita. Omasta oppimisestasi vastuullisena ota reippaasti itse yhteyttä erityisopettajaan, jos koet, että sinulla on jonkinasteisia oppimisvaikeuksia ja haluat keskustella, saada yksilöllistä ohjausta tai haluat vaikkapa tarkempaan lukitestaukseen. Erityisopettaja on mukana suunnittelemassa oppimisen erityistukea. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Erityiseen tukeen liittyvät järjestelyt astuvat voimaan aina lausuntojen perusteella tehtyjen päätösten jälkeen. Erityisopettaja voi auttaa opiskelijaa suunnittelemaan sekä opetuksen että ylioppilaskirjoitusten erityisjärjestelyjä. Kuulovamman, luku- tai kirjoitushäiriön, sairauden, vamman tai vieraskielisyyden huomioimisesta ylioppilastutkinnossa saat tietoa Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) sivuilta kohdasta ylioppilastutkinto; määräykset ja ohjeet. Erityisopettaja Eeva-Liisa Höytämö on tavattavissa opintojaksoittain vaihtuvina läsnäoloaikoina, yleensä iltapäivisin. Tarkemmat ajat löytyvät erityisopetustilan ovesta. Nopeimmin saat yhteyden erityisopettajaan Wilman tai sähköpostin kautta. Yhteystiedot: erityisopettaja Eeva-Liisa Höytämö puh sähköposti:

12 12 TUKIOPETUS Opintojen eteneminen saattaa vaikeutua monien syiden takia. Tällöin tukiopetus voi tuoda ratkaisun ongelmaan. Tukiopetukseen kannattaa osallistua, jos opintomenestys on heikkoa tai jos opettaja suosittelee tukiopetusta. Opettajien työjärjestysten takia tukiopetusta antava opettaja ei aina ole sama kuin varsinaisen kurssin opettaja. Jos tunnet tarvitsevasi tukiopetusta, keskustele aineenopettajan kanssa. Voit keskustella asiasta myös opinto-ohjaajan kanssa. LUKI-TODISTUS Jos sinulla on todettu lukemis- ja kirjoittamisvaikeus (LUKI) peruskoulussa, tuo peruskoulussa saamasi LUKI-todistus rehtorille. Jos arvelet, että sinulla on LUKI-vaikeus eikä asiaa ole tutkittu, ota yhteyttä erityisopettajaan. Lievä LUKI-vaikeus otetaan pyynnöstä huomioon pidentämällä kurssikokeen koeaikaa esimerkiksi yhdellä tunnilla. Koetehtävissä voidaan lisäksi käyttää esimerkiksi suuraakkosia. Kurssiarvostelussa voidaan lisäksi ottaa tavallista enemmän huomioon oppitunneilla esitetty suullinen näyttö. Jos LU- KI-vaikeus on vaikea-asteinen, voidaan opiskelijalle järjestää tarvittaessa mahdollisuus vastata kokeisiin suullisesti. TERVEYDENHOITO Terveydenhoitaja on lukiolla maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Koeviikon aikana terveydenhoitajalla ei vastaanottoa lukiolla, yhteydenotot tuolloin tarvittaessa puhelimitse tai wilman välityksellä. Opiskeluterveydenhuolto on opiskelijan työterveyshuoltoa ja sen tavoitteena on tukea opiskelijan terveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyä. Lukion 1. vuoden aikana terveydenhoitaja kutsuu 1.vuosikurssin opiskelijoista tytöt syyslukukauden aikana terveystapaamiseen Wilman välityksellä. Heillä on myös lääkärintarkastus. Ensimmäisen vuosikurssin pojat tarkastetaan lukion 1.luokan kevätlukukaudella. Lukion 2. vuoden aikana pojille järjestetään kutsuntatarkastus ja lukiolaisen terveystapaaminen. Lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus varata itse aika terveystarkastukseen millä vuosikurssilla tahansa. Terveydenhoitajan palvelut ovat maksuttomia. Yhteystiedot: terveydenhoitaja Johanna Lepistö puh (koulupäivän aikana) sähköposti:

13 13 KOULUKURAATTORI Koulukuraattori on oppilaitoksen sosiaalialan asiantuntija. Koulukuraattorin tehtävänä on tukea opiskelijan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja opintojen etenemistä. Koulukuraattori pitää opiskelijoille kuraattoritunteja ja tapaa opiskelijoita kahden kesken yksilötapaamisissa. Koulukuraattori on lukiolla tiistaisin iltapäivän ja torstaisin aamupäivän sekä sopimuksen mukaan. Ajanvaraus kuraattorille tapahtuu Wilma-viestillä, soittamalla tai tekstiviestillä. Kuraattori on tavoitettavissa Wilman kautta ja puhelimitse kaikkina lukion työpäivinä. Opiskelija voi tulla kuraattorin luo yksin tai esimerkiksi opettajan taikka perheensä kanssa. Kuraattoriin voivat olla yhteydessä opiskelija, vanhemmat ja koulun henkilökunta sekä erilaiset yhteistyötahot. Yhteystiedot: koulukuraattori Henna Haimi puh sähköposti: henna.haimi(at)kouvola.fi KOULUPSYKOLOGI Koulupsykologi tukee opiskelijoita esimerkiksi mielialaan, jaksamiseen, oppimisvaikeuksiin ja vaikeisiin elämäntilanteisiin liittyvissä pulmissa. Koulun henkilökunnalle psykologi tarjoaa konsultaatiota, kun kaivataan psykologista näkökulmaa opiskelijan tukemisen suunnittelussa. Koulupsykologi voi tarjota opiskelijalle lyhytaikaista keskustelutukea ja arvioida jatkotuen tarvetta. Oppimisvalmiuksia psykologi voi tutkia osana pedagogista arviota, jos erityisopettaja ei ole saanut riittävästi tietoa oppimisvaikeuksien syistä. Edellytyksenä on koulun tekemä tutkimuspyyntö. Koulupsykologi Taiga Solén on tavattavissa ajanvarauksella. Ajasta voi sopia Wilma-viestillä tai puhelimitse. Opiskelija voi ottaa yhteyttä koulupsykologiin oma-aloitteisesti tai koulun muun henkilökunnan, vanhempien tai ystävän avulla. Yhteystiedot: koulupsykologi Taiga Solén puh sähköposti: OPINTOTUKI Lukiossa opiskeleva nuori, joka ei enää ole oikeutettu lapsilisään, voi saada valtion opintorahaa. Lisätietoja saa opinto-ohjaajalta ja kansliasta.

14 14 KOULUMATKATUKI Opiskelijalla voi tietyin edellytyksin olla oikeus koulumatkatukeen. Yhdensuuntaisen koulumatkan tulee kuitenkin olla vähintään 10 km ja matkakustannusten yli 54 /kk. Lisäksi yhdensuuntaisia koulumatkoja tulee olla vähintään 7 matkaa viikossa. POISSAOLOT Lukio edellyttää opiskelijalta omaehtoista vastuullista toimintaa ja jatkuvaa määrätietoista työtä. Lukiolain mukaan lukiolainen on velvollinen osallistumaan opetukseen, jos hänelle ei ole myönnetty siitä vapautusta. Opiskelija, joka käy säännöllisesti oppitunneilla ja hoitaa poissaolojen selvityksen asiallisesti ja ripeästi, antaa itsestään vastuuntuntoisen ja myönteisen kuvan. Wilma-järjestelmää käytetään poissaolojen ilmoittamisessa, selvittämisessä ja seurannassa. Voit olla pois kurssilta vain pakottavien syiden vuoksi (esimerkiksi sairaus). Huoltajan on selvitettävä Wilmassa tai muulla luotettavalla tavalla opiskelijan poissaolot mahdollisimman pian poissaolon tapahduttua. Täysi-ikäinen opiskelija voi selvittää poissaolot itse; tarvittaessa kouluterveydenhoitajan tai lääkärin todistuksella. Muut kuin sairaudesta johtuvat poissaolot anotaan seuraavasti: - yksittäinen oppitunti ja osapäivä ryhmänohjaajalta Wilman kautta päivää ryhmänohjaajalta erillisellä anomuksella (ryhmänohjaaja merkitsee Wilmaan myöntämänsä luvan) - yli 3 päivää rehtorilta erillisellä anomuksella, erillinen päätös, merkitään Wilmaan Opettajat ilmoittavat kurssikohtaisesti sallittavien poissaolotuntien määrän. Kurssikokeesta poissaolon ilmoittaminen opiskelija ilmoittaa kurssikokeesta poissaolon kurssin opettajalle ennen kokeen alkua Wilman välityksellä tai tekstiviestillä puh Kurssikokeesta ja uusintakokeesta poissaoloon on aina oltava hyväksyttävä syy, esimerkiksi sairaus. Muista, että olemalla pois uusintakokeesta menetät yleensä uusintaoikeutesi. Poissaolon syystä on esitettävä luotettava selvitys asianomaiselle opettajalle välittömästi Wilman välityksellä tai tekstiviestillä puh MYÖHÄSTYMISET Oppitunneille on saavuttava ajoissa. Opiskelijan on muistettava, että tunnin alkaessa poissaolevat opiskelijat merkitään poissaolijoiksi. Joissakin tilanteissa myöhästymiselle saattaa olla perusteltu syy. Jos sinulla on perusteltu syy myöhästymiselle, selvitä asia opettajalle tunnin jälkeen.

15 15 KODIN JA LUKION YHTEISTYÖ Lukioelämässä on tapahtunut ja tapahtuu jatkuvasti muutoksia. Siksi on tärkeää, että kodin ja lukion yhteistyö toimii. Tämä opinto-opas on kattava tietopaketti koteihin ja on luettavissa lukion kotisivuilta läpi vuoden. Lukio käyttää kodin ja koulun välisessä yhteistyössä Wilma-ohjelmaa. Wilman avulla huoltajat voivat mm. viestiä opettajien ja muun henkilökunnan kanssa, selvittää ja ilmoittaa opiskelijan poissaoloja, seurata opiskelijan opintosuorituksia, lukea lukion tiedotteita sekä vastata kyselyihin. Muita yhteistyön muotoja ovat vanhempainillat ja lukion juhlat. Vanhemmat voivat olla jatkuvasti yhteydessä opettajiin nuortensa opiskelua koskevissa asioissa. OPPILASKUNTA OPISKELIJAKUNTA Opiskelijat muodostavat lukion oppilaskunnan. Oppilaskunnan hallitukseen valitaan kustakin perusryhmästä jäsen ja varajäsen. Oppilaskunnan ohjaava opettaja on Johanna Rauos. Oppilaskunta pyrkii edistämään opiskelijoiden kouluviihtyvyyttä järjestämällä juhlia ja muita tilaisuuksia tai osallistumalla niiden järjestelyyn yhdessä opettajien kanssa. Oppilaskunta toimii aktiivisesti ja saa vastuuta yhteisten asioiden hoidossa, erityisesti lukiomme yhteisten perinteisten juhlien toteutuksessa. Oppilaskunnalla on oma kokoontumistila. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Kuusankosken lukiolla on yhteyksiä Kouvolan saksalaisen ystävyyskaupungin Mülheimin lukioasteiseen kouluun, Gesamtschule Saarniin ja Luisenschuleen. Liikuntakulttuuria edistävää yhteistoimintaa lukiollamme on virolaisen Viimsin lukion kanssa.

16 16 LOGISTIIKKAOPINNOT Uutena aineena Kuusankosken lukiossa on syksyllä 2013 alkanut logistiikka, jota on Suomessa ainoastaan kahdessa lukiossa, Vuosaaren lukiossa sekä meillä Kuusankosken lukiossa. Kouvolan kaupungin elinkeinostrategiassa keskeisenä tavoitteena on, että Kouvolasta kehittyisi kansainvälisesti merkittävä rautatielogistiikkakaupunki, erityisesti Venäjän ja Aasian toimitusketjujen ja verkostojen osaamis- ja toimintakeskittymä. Kymenlaakson menestys perustuu metsäteollisuuden ja liikenteen osaamiseen sekä Venäjän lähialueen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Logistiikkaala tarjoaa opiskelijoille monipuolisia jatko-opintomahdollisuuksia ja työpaikkoja Kouvolassa ja Kymenlaaksossa. Logistiikkakurssit tarjoavat opintokäyntejä alan yrityksiin Kymenlaaksossa, mahdollisuuden työharjoitteluun mukana olevissa yrityksissä, yritysten edustajien käyntejä koululla esittelemässä omaa toimintaansa sekä mahdollisen opintokäynnin alan yrityksiin Venäjällä. MUITA OHJEITA MATERIAALI- JA KOEPAPERIMAKSUT Kuvataiteen kursseilla kerätään materiaalimaksu opettajan antaman ohjeistuksen mukaan. Syyslukukauden aikana kerätään opiskelijoilta koko lukuvuotta koskeva koepaperimaksu. LOMAKKEET Opiskelijan tarvitsemia lomakkeita on lukion internet-sivuilla sekä mediateekissa. PYSÄKÖINTIPAIKAT Polkupyörät jätetään lukion edessä oleviin pyörätelineisiin. Opiskelijoiden autoille on varattu pysäköintitilaa hiekkakentällä ja hiekkakentän etelälaidalla. Valtakadun viereen pysäköintiä pyydetään välttämään. Lukion sisäpiha-alue on tarkoitettu vierailijoiden pysäköintialueeksi.

17 17 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN TAVOITTEET Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto. KURSSIN SUORITTAMINEN Kurssi suoritetaan tavallisesti osallistumalla kaikkiin oppitunteihin. Opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen kokonaan tai osittain osallistumatta. Tällaiseen kurssin itsenäiseen suorittamiseen on oltava perusteltu syy, esimerkiksi opintojen nopeuttaminen, tarjottimesta johtuva kurssien päällekkäisyys tai pitkä luvallinen poissaolo (esim. matka, harjoitusleiri). Hakemus toimitetaan opettajan lausunnolla rehtorille hyväksyttäväksi. KURSSIN ARVIOINTI Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Jokainen kurssi arvioidaan erikseen, yleensä asteikolla Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Kaikkien pakollisten ja syventävien kurssien suorittaminen arvioidaan numeroilla. Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. Oheisesta taulukosta selviää arvioinnin eri vaihtoehdot. HYLÄTTY KURSSI Hylättyjen kurssiarvosanojen korottamiseksi järjestetään kunkin jakson jälkeen uusintakoe. Hylätyn kurssin uusinnan voi opettajan kanssa sopimalla suorittaa myös, kun se tulee tarjolle seuraavan kerran. HYVÄKSYTTY KURSSI Hyväksytyn kurssin numeroa voi parantaa vain käymällä kurssin uudelleen. Arvosanoista parempi jää voimaan.

18 18 KURSSIN ARVIOINNISSA KÄYTETTÄVÄT ARVOSANAT JA MERKINNÄT Arvosana tai Milloin käytetään Seuraukset merkintä 5-10 kurssi hyväksytty ko. arvosanalla lasketaan kurssimäärään 4 opiskeltu kurssi, mutta hylätty lasketaan kurssimäärään paitsi kurssisuoritus uusintakoe jakson koulukohtaisissa kursseissa uusinnassa S hyväksytty suoritus; lasketaan kurssimäärään arvosteluasteikolla suoritettu/ hylätty H hylätty suoritus; uusintakoe, jos ei selviä siitä, ei lasketa arvosteluasteikolla suoritettu/ kurssimäärään hylätty K keskeytynyt suoritus, liikaa ei uusintaoikeutta, ei lasketa poissaoloja tai vaaditut lisänäytöt kurssimäärään puuttuvat X väliaikainen merkintä muutetaan numeroksi tai merkinnäksi S, K tai H Väliaikainen merkintä annetaan seuraavissa tilanteissa: 1. ollut luvalla poissa kokeesta tai sairas varsinainen koe uusinnassa + uusintamahdollisuus 2. ollut kokeessa, osa kurssin tehtävistä puuttuu sovittava opettajan kanssa puuttuvien näyttöjen toimittamisesta. Mikäli lisänäyttöjä ei tule sovittuun määräaikaan mennessä, kurssisuoritus mitätöityy tai muuttuu opiskelijan näyttöä heikommaksi arvosanaksi. Pääsääntöisesti lisänäytöt tulee toimittaa kurssin opettajalle uusintapäivään mennessä. 3. poissa ilmoittamatta kurssikokeesta ainoa mahdollisuus suorittaa uusinnassa, jos poissaolosta on hyväksyttävä selvitys

19 JAKSOARVOSTELU Kunkin jakson jälkeen opiskelija saa jaksotodistuksen, jossa on näkyy kaikki siihen mennessä suoritetut kurssit arviointimerkintöineen. Jotta oppilaitos voisi varmistaa, että huoltajat saavat asetuksen mukaisen tiedon opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä, koulu voi edellyttää huoltajan allekirjoitusta jaksotodistuksiin sellaisilta opiskelijoilta, jotka eivät vielä ole täysi-ikäisiä. OPINTOJEN HYVÄKSYMINEN MUISTA OPPILAITOKSISTA Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksymisestä tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista. Muissa lukioissa suoritetut opinnot vastaavat sovittavalla tavalla Kuusankosken lukion opintoja. Kaikista muualla suoritetuista opinnoista on sovittava opinto-ohjaajan kanssa. Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksi lukemisesta tehdään ennen mainittujen opintojen alkamista. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti: asteikko 1 5 lukioasteikko asteikko (tyydyttävä) 5 (välttävä) 1 2 (tyydyttävä) 6 (kohtalainen) 1 3 (hyvä) 7 (tyydyttävä) 2 4 (hyvä) 8 (hyvä) 2 5 (kiitettävä) 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) 3 Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suorittu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin syventäviin kursseihin, tulee niistä antaa numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä. Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty tarkemmin oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, tulee järjestää lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimäärään, menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen.

20 Opiskelija voi valita opinto-ohjelmaansa opintoja toisesta oppilaitoksesta. Kaikista opinnoista, joiden halutaan korvaavan lukio-opintoja, on sovittava etukäteen lukion opinto-ohjaaja Lasse Valjakan kanssa. OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista ja niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelija opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Opetussuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja 1 2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Hylättyjä kurssiarvosanoja enintään Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelija arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Opiskelijalla, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa oppiaineesta saamaansa arvosanaa, järjestetään ennen päättötodistuksen antamista mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan hyväksymiseen tai korottamiseen: 1. Opiskelija voi saada hylätyn oppimäärän hyväksytyksi koko oppimäärän tenttimisellä. Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, niin oppimäärä hyväksytään. Lisäksi opettaja voi hyvin suoritettujen soveltavien kurssien perusteella hyväksyä oppimäärän. 2. Opiskelija voi korottaa päättötodistusarvosanaansa tenttimällä koko oppimääränsä. Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, niin arvosanaa voidaan korottaa. Korotus voi tapahtua myös syventävien ja soveltavien kurssien suoritusten perusteella.

21 PÄÄTTÖTODISTUKSESSA NUMEROIN ARVIOITAVAT OPPIAINEET Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelija suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelija suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. LUKION OPPIMÄÄRÄN SUORITUS Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Suoritettuaan lukion oppimäärän opiskelija saa lukion päättötodistuksen. ARVIOINNIN UUSIMINEN JA OIKAISU Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta lukion rehtorilta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Jos edellä mainittu uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen virheellinen, lääninhallitus voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi taikka määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava. Lukiokoulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa opiskelijoille arvioinnin uusimis- ja oikaisumahdollisuudesta. LUKIOSTA ANNETAAN SEURAAVIA TODISTUKSIA: Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän. Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun henkilö on suorittanut yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän. Todistus lukiosta eroamisesta (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista.

22 YLIOPPILASTUTKINTO Lukio päättyy ylioppilastutkintoon. Ylioppilastutkintoon kuuluu neljä pakollista koetta, joiden lisäksi kokelas voi suorittaa haluamansa määrän ylimääräisiä valinnaisia kokeita. Äidinkielen koe on kaikille pakollinen. Kokelaan on valittava kolme muuta tutkintoonsa pakollisesti kuuluvaa koetta neljän kokeen joukosta, jotka ovat toisen kotimaisen kielen koe, yhden vieraan kielen koe sekä reaaliaineissa ja matematiikassa järjestettävät kokeet. Yhdessä pakollisessa oppiaineessa on oltava pitkä eli A-oppimäärän tasoinen koe. Ylioppilaskokelas saa ylioppilastutkintotodistuksen, kun hän on saanut hyväksytyt arvosanat kaikissa pakollisissa kokeissa. Hylätyn arvosanan voi kuitenkin ylioppilastutkintolautakunnan määräysten mukaan kompensoida muista hyväksytyistä kokeista saaduilla pisteillä. Ylioppilastutkintotodistus annetaan opiskelijalle, joka ylioppilastutkinnon lisäksi on suorittanut lukion oppimäärän. Opintosuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon alusta lähtien, että ylioppilaskirjoitukset perustuvat oppiaineiden pakollisiin ja syventäviin kursseihin. Ylioppilastutkinnon suorittamisen voi jakaa enintään kolmelle peräkkäiselle tutkintokerralle, joiden aikana on suoritettava neljä pakollista koetta. Tarkat tiedot tutkinnosta annetaan opiskelijoille lukio-opintojen kuluessa. Ilmoittautuminen ylioppilaskirjoituksiin on sitova ja tutkintomaksu on suoritettava, vaikka ei osallistuisikaan kokeeseen. Poissaolo kokeesta tarkoittaa myös yhden suorituskerran menetystä. Kokelaan pitää perehtyä tarkoin ylioppilastutkinnon rakenteeseen ja vaatimuksiin sekä ainekohtaisiin suoritusohjeisiin. Kokelas on itse vastuussa siitä, että hän on selvillä ylioppilastutkintoon liittyvistä määräyksistä ja ylioppilaskokeiden suoritusohjeista sekä noudattaa niitä. Ennen ylioppilaskirjoituksia on tutustuttava Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) Internet-sivuihin: Syksyn ylioppilaskirjoituksiin osallistuville järjestetään tiedotustilaisuus noin kahta viikkoa ennen kirjoitusten alkamista. Kevään ylioppilaskirjoituksista järjestetään kaksi tiedotustilaisuutta: ensimmäinen marraskuussa ja toinen noin kahta viikkoa ennen kevään kirjoitusten alkua. Seuraavan syksyn ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuville järjestetään tiedotustilaisuus huhtikuun puolivälissä. Jokaisen kirjoituksiin osallistuvan läsnäolo on tilaisuuksissa pakollinen. Tarkemmat kokoontumisajankohdat tiedotetaan Wilmassa, lukion internet-sivuilla sekä ilmoitustaululla. LUKI-vaikeus ja ylioppilastutkinto Ylioppilastutkintolautakunnan kotisivuilla kerrotaan luku- tai kirjoitushäiriöstä mm. seuraavaa: Jos kokelaan koesuoritusta on heikentänyt jokin erityisen painava peruste, ylioppilastutkintolautakunta voi ottaa tämän arvostelussa huomioon. Jos kokelaalla on luku- tai kirjoitushäiriö, hänen kokeensa voidaan järjestää poikkeavasti. Ylioppilastutkintolautakunta päättää järjestelyjen käytöstä kokelaan tai hänen huoltajansa tekemän hakemuksen perusteella. Jos ylioppilaskokelaalla on lukihäiriö ja kokelas tai hänen huoltajansa haluaa, että lukihäiriö otetaan ylioppilastutkinnossa huomioon, hänen tulee hankkia asiasta lukihäiriötä koskeva selvitys.

23 Ylioppilastutkintolautakunta luokittelee lukihäiriön vaikeusasteen neliportaisella asteikolla: ei häiriötä, lievä häiriö, keskivaikea häiriö ja vaikea häiriö. Jos lukihäiriö on keskivaikea tai vaikea, kokelas voi hakea koetilanteen erityisjärjestelyjä. Lukihäiriön ollessa keskivaikea tai vaikea häiriö otetaan ylioppilastutkinnossa huomioon ensisijaisesti koetilanteen erityisjärjestelyin. Tavoitteena on, että lukihäiriöistä kokelasta autetaan erityisjärjestelyillä eikä arvosanamuutoksella. On kokelaan edun mukaista, että erityisjärjestelyjä haetaan viimeistään silloin, kun kokelas ilmoittautuu ensimmäisen kerran tutkintoon. Lievissä lukihäiriötapauksissa kokelas voi saada enintään yhden arvosanan korotuksen silloin, kun pistemäärä sijoittuu riittävän lähelle ylempää arvosanaa. Sama koskee myös keskivaikeasta tai vaikeasta lukihäiriöstä kärsivää kokelasta, ellei hän ole hakenut erityisjärjestelyjä. Lausunto lukihäiriöstä toimitetaan lautakunnalle ilmoittautumistietojen yhteydessä jokaista tutkintokertaa varten erikseen. Lukilausunnon tulee olla laadittu ennen kuin kokelas osallistuu ensimmäisen kerran hajautettuun tutkintoon. Lautakunta tutkii ja ottaa huomioon määräajan jälkeen toimitetut selvitykset vain poikkeustapauksessa. Kokelaan tutkintotodistukseen ei tule merkintää lukitodistuksesta eikä tämän määräyksen mukaisista erityisjärjestelyistä. SÄHKÖINEN YLIOPPILASTUTKINTO Ylioppilastutkinto uudistuu ja muuttuu sähköiseksi vaiheittain vuosina Syksyllä 2014 tai sen jälkeen lukio-opiskelun aloittaneet opiskelijat tarvitsevat riittävät valmiudet tieto- ja viestintätekniikan käytöstä suorittaakseen menestyksellisesti lukio-opinnot. Erityisen tärkeää näiden TVTtaitojen osaaminen on sähköisesti toteutuvissa ylioppilastutkinnon kokeissa. Jokainen sähköistä koetta tekevä kokelas tarvitsee kokeen ajaksi käyttöönsä henkilökohtaisen päätelaitteen. Tarkempaa tietoa tämän hetken tilanteesta löytyy opinto-oppaan kohdasta Tietokone opiskelijan käyttöön. Ylioppilastutkinnon sähköistymiseen liittyen jokaisen lukion opiskelijan tulee joko käydä tietojenkäsittelyn perusteet 1 -kurssi (AT1) tai vaihtoehtoisesti suorittaa kurssiin liittyvä koe osoittaakseen omaavansa riittävät tieto- ja viestintätekniikan taidot tulevaa sähköistä ylioppilastutkintoa silmällä pitäen. Ylioppilastutkinnon kokeiden sähköistymisen aikataulu: - syksy 2016: saksan kieli, maantiede, filosofia - kevät 2017: ranskan kieli, yhteiskuntaoppi, psykologia - syksy 2017: toinen kotimainen kieli (ruotsi), uskonto, terveystieto, historia - kevät 2018: englannin kieli, espanjan kieli, italian kieli, biologia - syksy 2018: äidinkieli, suomi toisena kielenä, venäjän kieli, fysiikka, kemia - kevät 2019: matematiikka

24 SYKSYN 2015 YLIOPPILASTUTKINTO Kuullunymmärtämiskokeet Ma Toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi, A- ja B-taso suomi, A- ja B-taso Ti Vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti saksa ranska venäjä/espanja Ke Vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa ranska espanja englanti venäjä/italia Kirjalliset kokeet Pe Ma Ke Pe Ma Ke Pe Ma Äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe Psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia Vieras kieli, pitkä oppimäärä Toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä Äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe suomi/ruotsi toisena kielenä -koe Matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä Uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto Vieras kieli, lyhyt oppimäärä

25 KEVÄÄN 2016 YLIOPPILASTUTKINTO Kirjallinen koe Pe Äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe Kuullunymmärtämiskokeet Ma Ti Vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti saksa ranska venäjä/espanja Toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi, A- ja B-taso suomi, A- ja B-taso Ke Vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa ranska espanja englanti venäjä/italia Kirjalliset kokeet Ma Ke Pe Ma Ke Ke Pe Äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe suomi/ruotsi toisena kielenä koe Uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto Vieras kieli, pitkä oppimäärä Toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä Matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä Psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia Vieras kieli, lyhyt oppimäärä

26 OPETUSSUUNNITELMA ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Pakolliset kurssit 1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1) 2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2) 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3) 4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) 5. Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5) 6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6) Syventävät kurssit 7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) Tutustumme puheviestinnän historiaan ja harjoittelemme erilaisia puheviestintätilanteita. Harjoitusten avulla kehitämme vuorovaikutustaitojamme. Opettelemme myös puheviestintään liittyvien asiakirjojen, esim. kokouskutsujen ja pöytäkirjojen, laatimista. 8. Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8) Syvennämme ja monipuolistamme taitoja analysoida ja tuottaa tekstejä erityisesti yo-tekstitaitokoetta varten. 9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9) Perehdymme kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Näistä aihepiireistä valmistamme esseekirjoitelmia, jotta menestyisimme yo-esseekokeessa. Soveltavat kurssit 10. Lehtikurssi (ÄI10) Tutustumme lehdentekoon lehtien rakenteita ja sisältöjä analysoimalla. Harjoittelemme erilaisten lehtikirjoitusten laatimista. Kurssin aikana toimitamme ja taitamme koulun Kuuluset-julkaisun painokuntoon. Taitossa käytetään Adoben InDesign taitto-ohjelmaa. 11. Elokuva ja kirjallisuus (ÄI11) Kurssilla tarkastellaan elokuvan ja kirjallisuuden suhteita elokuvien ja kaunokirjallisuuden pohjalta. 12. Ilmaisutaito (ÄI12) Opiskelijan ilmaisukyky ja ennen kaikkea ilmaisurohkeus kehittyvät rentoutus-, kontaktiliike-, puhe- ja improvisaatioharjoitusten avulla. Kurssilla harjoitellaan myös keskittymistä, kuuntelemista ja havainnointia. Lisäksi hiotaan omaa ilmaisukieltä, eleitä, ilmeitä, liikkeitä sekä äänen ja puheen käyttöä monenlaisissa vuorovaikutuksellisissa tilanteissa. Tavoitteena on myös tutustua teatteritaiteeseen ja valmistaa itse pienimuotoisia esityksiä muiden nähtäväksi. 13. Kielenhuollon kurssi (ÄI13) Kurssilla kerrataan kattavasti kielenhuollon käytänteitä ja palautetaan kieliopista mieleen erityisesti ne käsitteet, joita tarvitaan kielenhuollon asioiden opiskelussa. Kurssin tavoitteena on kehittää kykyä kirjoittaa sujuvaa, selkeää ja helposti ymmärrettävää yleiskieltä. Kurssi sopii erityisen hyvin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuville, mutta myös lukionsa juuri aloittaneille.

27 TOINEN KOTIMAINEN KIELI Perusopetuksen vuosiluokalla 1-6 alkanut oppimäärä RUOTSI (A2) Pakolliset kurssit 1. Arkielämää Pohjoismaissa (RUA2 1) 2. Ihmiset ympärillämme (RUA2 2) 3. Suomi osa pohjolaan ja Eurooppaa (RUA2 3) 4. Elinympäristömme (RUA2 4) 5. Opiskelu ja työ (RUA2 5) 6. Kulttuuri ja sen tekijöitä (RUA2 6) Syventävät kurssit Syventävillä kursseilla kaikkia kielitaidon osa-alueita kehitetään monipuolisesti. 7. Puhu ja ymmärrä paremmin (RUA2 7) - ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit - vaativia tekstejä ja muuta puheen ymmärtämistä harjoittavaa materiaalia - arkielämän puhetilanteita 8. Tiede, talous ja tekniikka (RUA2 8) - tieteenalat - talousasiat - teknologia Soveltavat kurssit 9. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUA2 9) - energiankäyttö - pienet pohjoismaalaiset saarivaltiot ja vähemmistöt - kehitysyhteistyö 10. Skriv rätt! Kielioppi- ja kertauskurssi (RUA2 10) - rakennetehtävät - kirjoitelmat

28 Perusopetuksen vuosiluokalla 7-9 alkanut oppimäärä RUOTSI (B1) Pakolliset kurssit 1. Koulu ja vapaa-aika (RUB1 1) 2. Arkielämää Pohjoismaissa (RUB1 2) 3. Monikulttuurinen Suomi (RUB1 3) 4. Elämää yhdessä ja erikseen (RUB1 4) 5. Elinympäristömme (RUB1 5) Syventävät kurssit Syventävillä kursseilla kaikkia kielitaidon osa-alueita kehitetään monipuolisesti. 6. Puhu ja ymmärrä paremmin (RUB1 6) - ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit - jokapäiväiset kielenkäyttötilanteet - tekstejä ja puheen ymmärtämismateriaalia 7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB1 7) - yhteiskunta ja sen ilmiöitä - päätöksenteko - kansainvälinen vaikuttaminen ja vastuu Soveltavat kurssit Kurssit arvioidaan suoritusmerkinnöillä. 8. Kertauskurssi-Repetera (RUB1 8) - nuorten oma elämänpiiri 9. Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä (RUB1 9) - eri kulttuurialojen tuottajien ja kokijoiden esittelyä 10. Skriv rätt! Kielioppi- ja kertauskurssi (RUB1 10) - rakennetehtävät - kirjoitelmat

29 VIERAAT KIELET Perusopetuksen vuosiluokalla 1-6 alkanut oppimäärä ENGLANTI (A1) Pakolliset kurssit 1. Nuori ja hänen maailmansa (ENA1 1) 2. Viestintä ja vapaa-aika (ENA1 2) 3. Opiskelu ja työ (ENA1 3) 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA1 4) 5. Kulttuuri (ENA1 5) 6. Tiede, talous ja tekniikka (ENA1 6) Syventävät kurssit 7. Luonto ja kestävä kehitys (ENA1 7) - aihepiireinä maapallomme ongelmat ja kestävä kehitys - kielitaidon kakkien osa-alueiden hallintaa syvennetään - painotetaan abstraktin kielen osaamista 8. Puhu ja ymmärrä paremmin (ENA1 8) - harjoitellaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa - aiheina muun muassa hyvinvointi, arvot, rikollisuus, työelämä, media, talous ja tiede - harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä Soveltavat kurssit 9. Abiturienttikurssi (ENA1 9) - käsitellään asiatekstejä sanavaraston laajentamiseksi, teksteissä otetaan huomioon eri aihekokonaisuudet mahdollisimman kattavasti - vaativia kirjallisia tuotoksia - rakenteiden kertausta ja syventämistä - harjoitellaan kuullunymmärtämistä 10. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (ENA1 10) - aihepiireinä yhteismaailmalliset ja ajankohtaiset tapahtumat sekä erilaiset maailmakuvat - kielitaidon kaikkien osa-alueiden hallintaa syvennetään - painotetaan abstraktin kielen osaamista 11. Englannin tukikurssi (ENA1 11) - Kurssi on tarkoitettu englannin opinnoissaan välttävästi menestyville opiskelijoille luokkaasteesta riippumatta. Kurssille ilmoittautumisesta tulee keskustella etukäteen englannin opettajan kanssa. - Kurssilla kerrataan perusrakenteita ja vahvistetaan sanavarastoa. Kaikkia kielitaidon osa-alueita eli kuullun- ja luetunymmärtämistä, kirjoitelmien laatimista sekä puhumista harjoitellaan.

30 SAKSA (A2) Pakolliset kurssit 1. Nuori ja hänen maailmansa (SAA2 1) 2. Viestintä ja vapaa-aika (SAA2 2) 3. Opiskelu ja työ (SAA2 3) 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (SAA2 4) 5. Kulttuuri (SAA2 5) 6. Tiede, talous ja tekniikka (SAA2 6) Syventävät kurssit 7. Luonto ja kestävä kehitys (SAA2 7) - aihepiireinä ovat kouluttautuminen, työelämä sekä teknologia ja kestävä kehitys 8. Puhu ja ymmärrä paremmin (SAA2 8) - harjoitellaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa - aihepiireinä ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit - harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä Soveltavat kurssit 9. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (SAA2 9) - tutustutaan Saksojen yhdistymisen vaikutuksiin ja monikulttuuriseen Saksaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuteen 10. Valmennus- ja kertauskurssi yo-kirjoituksiin osallistuville (SAA2 10) - erilaisia kuullunymmärtämis-, tekstinymmärtämis- ja kirjallisia tuottamistehtäviä - sanasto- ja rakenneharjoituksia RANSKA (A2) Pakolliset kurssit 1. Nuori ja hänen maailmansa (RAA2 1) 2. Viestintä ja vapaa-aika (RAA2 2) 3. Opiskelu ja työ (RAA2 3) 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (RAA2 4) 5. Kulttuuri (RAA2 5) 6. Tiede, talous ja tekniikka (RAA2 6) Syventävät kurssit 7. Luonto ja kestävä kehitys (RAA2 7) - syvennetään ajankohtaisen sanaston hallintaa - kerrataan keskeisiä kieliopin rakenteita - aihepiireinä kouluttautuminen, työelämä sekä teknologia ja kestävä kehitys

31 Puhu ja ymmärrä paremmin (RAA2 8) - harjoitellaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa - aiheina ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit - harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä Soveltavat kurssit 9. Valmennus- ja kertauskurssi yo-kirjoituksiin osallistuville (RAA2 9) - sanasto- ja rakenneharjoituksia - tehdään tekstinymmärrys- ja kuuntelutehtäviä sekä kirjoitelmia Perusopetuksen vuosiluokalla 7-9 alkanut oppimäärä SAKSA (B2) Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika ja harrastukset (SAB2 1) - aihepiireinä nuorten elämä, vapaa-ajan viettotavat, harrastukset ja niiden yhteydessä käytettävät palvelut - painotetaan puheen ymmärtämistä ja rohkaistaan opiskelijaa puhumaan itse 2. Meillä ja muualla (SAB2 2) - aihepiireinä oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet - harjoitetaan puheviestintää - lyhyet viestinnälliset kirjoitustehtävät 3. Ennen ja nyt (SAB2 3) - tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta - aihepiireinä myös terveys ja hyvinvointi 4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SAB2 4) - aihepiireinä koulu, opiskelu, työelämä sekä tulevaisuudensuunnitelmat 5. Kulttuuri (SAB2 5) - aihepiireinä esim. kohdekulttuurin musiikki, kirjallisuus ja elokuva 6. Yhteinen maapallomme (SAB2 6) - aihepiireinä yhteiskunnan toiminta ja ympäristö - painotetaan tekstin ymmärtämistä 7. Tiede ja tekniikka (SAB2 7) - aihepiireinä yhteiskunnan toiminta ja ympäristö - painotetaan ymmärtävää lukemista 8. Luonto ja kestävä kehitys (SAB2 8) - aihepiireinä luonto ja luonnonsuojelu Soveltavat kurssit 10. Valmennus- ja kertauskurssi yo-kirjoituksiin osallistuville (SAB2 10) - erilaisia kuullunymmärtämis-, tekstinymmärtämis- ja kirjallisia tuottamistehtäviä - sanasto- ja rakenneharjoituksia

32 RANSKA (B2) Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika ja harrastukset (RAB2 1) - ranskalainen arkielämä ja vapaa-ajan vietto - peruskoulussa opitun kieliaineksen kertaus 2. Meillä ja muualla (RAB2 2) - kohdemaan ja kotimaan ihmiset, maantiede, historia sekä nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet 3. Ennen ja nyt (RAB2 3) - elämä ennen ja nyt - terveys ja hyvinvointi 4. Opiskelu ja tulevaisuuden suunnitelmat (RAB2 4) - koulu, opiskelu, työelämä ja tulevaisuus 5. Kulttuuri (RAB2 5) - ranskalainen kulttuuri ja urheilu 6. Yhteinen maapallomme (RAB2 6) - yhteiskunnalliset olosuhteet, maapallon tila ja tulevaisuus 7. Tiede ja tekniikka (RAB2 7) - eri tieteenalat, tekniikka ja viestintä 8. Luonto ja kestävä kehitys (RAB2 8) - luonto, sen ilmiöt sekä suhtautuminen niihin Soveltavat kurssit 9. Kertauskurssi yo-kirjoituksiin osallistuville (RAB2 9) - sanasto- ja rakenneharjoituksia - tehdään tekstinymmärrys- ja kuuntelutehtäviä sekä kirjoitelma VENÄJÄ (B2) Syventävät kurssit 1. Vapaa-ajan harrastukset (VEB2 1) - opiskeltavana aihepiirinä ovat nuorten jokapäiväinen elämä, vapaa-aika ja harrastukset - painopistealueena on puheen ymmärtäminen - perusrakenteiden kertaus ja laajentaminen 2. Meillä ja muualla (VEB2 2) - aihepiireinä ovat ihmiset, lomanvietto, nähtävyydet ja erilaiset palvelutilanteet - painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista - verbi- ja substantiivioppia 3. Ennen ja nyt (VEB2 3) - aihepiirit käsittelevät ihmisen elämää ennen ja nyt - terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä sanasto ja viestintätilanteet - adjektiivien sijataivutuksia ja verbioppia - painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa 4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (VEB2 4) - aihepiireinä ovat koulu, opiskelu, työelämä ja tulevaisuuden suunnitelmat - nominitaivutuksia ja verbioppia

33 Kulttuuri (VEB2 5) - aihepiirit käsittelevät kulttuuria monesta näkökulmasta mm. musiikki, kuvataide ja kirjallisuus - tutustutaan erilaisiin teksteihin - kielitaidon kaikkia alueita syvennetään - kuullunymmärtämisen harjoituksia 6. Yhteinen maapallomme (VEB2 6) - tekstit käsittelevät Venäjän ja Suomen yhteiskuntien toimintaa ja ajankohtaisia tapahtumia - painopistealueina ymmärtävä lukeminen ja erilaisten yksinkertaisten kuvausten laatiminen suullisesti ja kirjallisesti 7. Tiede ja tekniikka (VEB2 7) - tekstien aihepiireinä talouselämä ja yrittäjyys - media ja mainonta - painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista - kuullunymmärtämisen harjoituksia 8. Luonto ja kestävä kehitys (VEB2 8) - aihepiireinä luonto ja siihen suhtautuminen Suomessa ja Venäjällä - kielitaidon kaikkia osa-alueita syvennetään - painopistealueina tekstinymmärtäminen ja kirjoittaminen - kuullunymmärtämisen harjoituksia Lukiossa alkava oppimäärä SAKSA (B3) Syventävät kurssit 1. Hyvää päivää, hauska tutustua (SAB3 1) - yksinkertaiset suulliset viestintätilanteet ja kirjalliset tuotokset - itsensä ja perheensä esittely - saksalaiseen koulumaailmaan tutustuminen 2. Näin asiat hoituvat (SAB3 2) - aihepiireinä ovat erilaiset matkailuun liittyvät tilanteet, terveys ja ihmissuhteet - viestintäosaaminen erilaisissa palvelutilanteissa 3. Vapaa-aika ja harrastukset (SAB3 3) - nuorten kiinnostuksen kohteet ja vapaa-ajan viettotavat - painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista erilaisissa 4. Meillä ja muualla (SAB3 4) - aihepiirinä elämä suurkaupungissa, pikkukaupungissa ja maaseudulla 5. Ennen ja nyt (SAB3 5) - tarkastellaan elämää ennen ja nyt yksilön ja yhteiskunnan kannalta - terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä sanasto ja viestintätilanteet 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SAB3 6) - aihepiireinä koulu, opiskelu, työelämä ja tulevaisuudensuunnitelmat 7. Kulttuuri (SAB3 7) - aiheiireinä esim. kohdekulttuurin musiikki, kirjallisuus ja elokuva 8. Yhteinen maapallomme (SAB3 8) - aihepiireinä oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toiminta - maapallon tila

34 Soveltavat kurssit 10. Valmennus- ja kertauskurssi yo-kirjoituksiin osallistuville (SAB3 10) - erilaisia kuullunymmärtämis-, tekstinymmärtämis- ja kirjallisia tuottamistehtäviä - sanasto- ja rakenneharjoituksia RANSKA (B3) Syventävät kurssit 1. Hyvää päivää, hauska tutustua (RAB3 1) - arkipäivän kohteliaisuus - perhe ja lähimmät ihmissuhteet 2. Näin asiat hoituvat (RAB3 2) - ihmissuhteet - matkailu ja palvelut 3. Vapaa-aika ja harrastukset (RAB3 3) - vapaa-ajan vietto ja harrastukset 4. Meillä ja muualla (RAB3 4) - kotimaan ja kohdemaan ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet 5. Ennen ja nyt (RAB3 5) - elämä ennen ja nyt - terveys ja hyvinvointi 6. Opiskelu ja tulevaisuuden suunnitelmat (RAB3 6) - koulu, opiskelu, työelämä ja tulevaisuus 7. Kulttuuri (RAB3 7) - ranskalainen kulttuuri ja urheilu 8. Yhteinen maapallomme (RAB3 8) - yhteiskunnalliset olosuhteet, maapallon tila ja tulevaisuus Soveltavat kurssit 9. Kertauskurssi yo-kirjoituksiin osallistuville (RAB2 9) - sanasto- ja rakenneharjoituksia - tehdään tekstinymmärrys- ja kuuntelutehtäviä sekä kirjoitelma VENÄJÄ (B3) Syventävät kurssit 1. Hyvää päivää hauska tutustua (VEB3 1) - opiskeltavat aihepiirit ovat mm. tervehdykset, tutustuminen, perheen esittely, kielitaito ja koulutus - perusasioita pronomineista - kysymyssanoja ja perusverbioppia - kurssilla painotetaan puheviestintää 2. Näin asiat hoituvat (VEB3 2) - aihepiireinä ovat ihmissuhteet ja arkipäivän kielenkäyttötilanteet, kuten ostoksilla, kaupungissa liikkuminen ja palvelutilanteet

35 Vapaa-aika ja harrastukset (VEB3 3) - aihepiirit käsittelevät nuorten jokapäiväistä elämää, harrastuksia ja kiinnostuksen kohteita - harrastuksiin ja mieltymyksiin liittyviä verbejä - ajanilmaukset ja adjektiivien sukupäätteet 4. Meillä ja muualla (VEB3 4) - aihepiireinä ovat ihmiset, nähtävyydet ja erilaiset palvelutilanteet - painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista - harjoitellaan kirjoittamista yksinkertaisten tehtävien avulla 5. Ennen ja nyt (VEB3 5) - aihepiirit käsittelevät ihmisen elämää ennen ja nyt - terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä sanasto ja viestintätilanteet - adjektiivien sijataivutuksia ja verbioppia - painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (VEB3 6) - aihepiireinä ovat koulu, opiskelu, työelämä ja tulevaisuuden suunnitelmat - adjektiivien sijataivutuksia - opiskeluun liittyviä verbejä 7. Kulttuuri (VEB3 7) - aihepiirit käsittelevät kulttuuria monesta näkökulmasta mm. musiikki, kuvataide ja kirjalli-suus - tutustutaan erilaisiin teksteihin - kielitaidon kaikkia alueita syvennetään - kuullunymmärtämisen harjoituksia 8. Yhteinen maapallomme (VEB3 8) - tekstit käsittelevät Venäjän ja Suomen yhteiskuntien toimintaa ja ekologiaa - painopistealueina ymmärtävä lukeminen ja erilaisten yksinkertaisten kuvausten laatiminen suullisesti ja kirjallisesti - kuullunymmärtämisen harjoituksia Soveltavat kurssit 9. Venäjän kielen tutustumiskurssi (VEB3 9) - aihepiireinä ovat mm. tervehtiminen, tutustuminen, itsestään kertominen ja yksinkertaiset palvelutilanteet - suullinen viestintä painopistealueena ESPANJA (B3) Soveltava kurssi 1. Tutustumiskurssi (ESB3 9) - tutustutaan espanjan kielen perusteisiin ja harjoitellaan ääntämistä - opetellaan esittäytymään ja tutustumaan toisiin espanjaksi - opetellaan numerot ja aakkoset sekä esim. oman nimen tavaaminen espanjaksi - tutustutaan monipuolisesti espanjankielisten maiden kulttuuriin

36 ITALIA (B3) Soveltava kurssi 1. Tutustumiskurssi (ITB3 9) - asioidaan ravintolassa, kaupassa, hotellissa ja pankissa - opitaan käyttämään liikennevälineitä ja kysymään tietä - opitaan kertomaan itsestä: ikä, kansallisuus, kieli ja opinnot - käsitellään myös italian peruskielioppiin liittyviä asioita - lukusanat - viikonpäivät ja kuukaudet, kellonajat - katsotaan italialainen elokuva LATINA(B3) Soveltava kurssi 1. Tutustumiskurssi (LAB3 1) - opiskeltavat tekstit käsittelevät ihmisen arkea lähellä olevia asioita; perhe, koti, kaupunki - kielioppiasioista opetellaan substantiivin 1., 2. ja 3. deklinaatioon taivutus, adjektiivin taivutuksen perusteet sekä verbin preesenstaivutus - kurssikoe

37 MATEMATIIKKA, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ Pakolliset kurssit 1. Funktiot ja yhtälöt (MAA1) 2. Polynomifunktiot (MAA2) 3. Geometria (MAA3) 4. Analyyttinen geometria (MAA4) 5. Vektorit (MAA5) 6. Todennäköisyys ja tilastot (MAA6) 7. Derivaatta (MAA7) 8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8) 9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA9) 10. Integraalilaskenta (MAA10) Syventävät kurssit 11. Lukuteoria ja logiikka (MAA11) - lauseen formalisoiminen - lauseen totuusarvot - avoin lause - kvanttorit - suora, käänteinen ja ristiriitatodistus - kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö - Eukleideen algoritmi - alkuluvut - aritmetiikan peruslause, kokonaislukujen kongruenssi 12. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12) - absoluuttinen ja suhteellinen virhe - Newtonin menetelmä ja iterointi - polynomien jakoalgoritmi - polynomien jakoyhtälö - muutosnopeus ja pinta-ala 13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13) - funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen - jatkuvien ja derivoitujen funktioiden yleisiä ominaisuuksia - funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä - epäoleelliset integraalit Soveltavat kurssit 14. Kertaus 1 (MAA14) - funktiot ja yhtälöt sekä polynomifunktio - geometria ja analyyttinen geometria - vektori 15. Kertaus 2 (MAA15) - todennäköisyyslaskenta ja tilastot - derivaatta - juuri- ja logaritmifunktiot, trigonometriset funktiot ja lukujonot - integraalilaskenta

38 Tukikurssi (MAA16) - käytetään lisäaikana kurssien 1 ja 2 opiskelussa 17. Lisäkurssi (MAA17) - vanhat ylioppilastehtävät MATEMATIIKKA LYHYT OPPIMÄÄRÄ Pakolliset kurssit 1. Lauseet ja yhtälöt (MAB1) 2. Geometria (MAB2) 3. Matemaattisia malleja I (MAB3) 4. Matemaattinen analyysi (MAB4) 5. Tilastot ja todennäköisyys (MAB5) 6. Matemaattisia malleja II (MAB6) Syventävät kurssit 7. Talousmatematiikka (MAB7) - prosenttilaskuja ja niiden sovelluksia - indeksi-, kustannus-,laina-, verotus-, korko- ja valuuttalaskelmia - taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla 8. Matemaattisia malleja III (MAB8) - trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla - radiaani - tyyppiä f(x)=a olevien trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen - muotoa f(x)=a sin (bx) olevien funktioiden kuvaajat jaksollisten ilmiöiden mallintajina - vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitusten periaatteet - koordinaatiston vektoreiden komponenttiesitys ja skalaaritulo - kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminen vektoreiden avulla Soveltavat kurssit 9. Tukikurssi (MAB9) - keskeiset asiat perusopetuksen matematiikasta 10. Kertaus (MAB10) - lausekkeet ja yhtälöt, geometria - matemaattiset mallit ja analyysi - tilastot ja todennäköisyys 11. Lisäkurssi (MAB11) - vanhat ylioppilastehtävät

39 BIOLOGIA Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) 2. Solu ja perinnöllisyys (BI2) Syventävät kurssit 3. Ympäristöekologia (BI3) - ekologinen tutkimus, biodiversiteetti ja sen merkitys, ekologiset ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet, Suomen luonnon haavoittuvuus, kestävä tulevaisuus - kurssi tukee myös maantieteen opintoja 4. Ihmisen biologia (BI4) - ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteet, elimistön rakenne, toiminta ja merkitys, elintoimintojen säätely, ihmisen lisääntyminen, ihmisen elämänkaari ja yhteisöllisyys, elimistön sopeutuminen ja puolustusmekanismit 5. Bioteknologia (BI5) - solun hienorakenne ja solujen välinen viestintä, solut proteiinien valmistajina, geenien toiminta, geeniteknologia ja sen mahdollisuudet, mikrobit ja sen mahdollisuudet, mikrobit ja niiden merkitys, biotekniikka teollisuudessa, kasvien ja eläinten jalostus, geenitekniikan etiikka ja lainsäädäntö Soveltavat kurssit 6. Biologian kertauskurssi (BI6) Kurssilla kerrataan ja täydennetään biologian kurssien ydinasioita sekä valmentaudutaan yo-kokeeseen. 7. Biokemian kurssi (BI7) Kurssilla tutkitaan biologiaan liittyviä asioita kokeellisin menetelmin. Aiheena ovat eliöihin liittyvät asiat, kuten solun rakenne, aineenvaihdunta ja energiantuotto (esim. soluhengitys ja käyminen) sekä perintötekijät. Lisäksi käydään läpi ihmisen biologiaan liittyviä asioita, määritetään veriryhmiä ja tutkitaan ruuansulatuselinten toimintaa. Kurssilla tutkitaan myös kasvien fotosynteesiin liittyviä ilmiöitä. Kurssilla tehdään lisäksi työselostuksia tutkittavista aiheista ja kerrataan myös laboratorio-tekniikkaan ja työturvallisuuteen liittyviä asioita. Kurssi on tarkoitettu luonnontieteellisistä asioista kiinnostuneille opiskelijoille ja heille, jotka harkitsevat lukion jälkeen jatko-opintoja luonnontieteen parissa. Ennen kurssin alkua täytyy opiskelijalla olla suoritettuna biologian pakolliset kurssit ja tämän lisäksi suositellaan myös ihmisen biologia- kurssin (BI4) ja bioteknologia-kurssin (BG5) suorittamista.

40 MAANTIEDE Pakolliset kurssit 1. Sininen planeetta (GE1) 2. Yhteinen maailma (GE2) Syventävät kurssit 3. Riskien maailma (GE3) - riskien maantiede, riskien luokittelu ja merkitys, luonnon toimintaan liittyvät riskit ja riskialueet, ihmisen ja luonnon riippuvuuteen liittyvät ympäristöriskit ja riskialueet 4. Aluetutkimus (GE4) - kartografian perusteet ja maantieteelliset lähdeaineistot, paikkatietojärjestelmät, oma aluetutkimus Soveltavat kurssit 5. Maantieteen kertauskurssi (GE5) - maantieteen ydinasioiden kertausta ja täydentämistä - maantieteen yo-kokeeseen valmistautumista 6. Ympäristöfysiikka (GE6) Kurssilla perehdytään ihmisen elintasoon ja ympäristöön liittyviin aiheisiin sekä siihen, miten ne vaikuttavat luontoon mm. - kasvihuoneilmiö - otsonikerros - maaperän happamoituminen - energiantuotanto - melu ja sen torjunta - jätehuolto - ympäristöongelmat 7. Tähtitiede (GE7) Kurssilla käsitellään avaruuteen ja maailmankaikkeuteen liittyviä asioita mm. - alkuräjähdysteoria - tähtien synty ja elinkaari - tähtien välinen avaruus - tähdistöt - galaksit - aurinkokunta

41 FYSIIKKA Pakolliset kurssit 1. Fysiikka luonnontieteessä (FY1) Syventävät kurssit 2. Lämpö (FY2) Käsitellään mm. - mekaanisen energian säilymistä ja muuttumista - lämpöopin keskeisiä käsitteitä - lämmön siirtymistä ja sitoutumista - kaasujen tilanyhtälöä - lämpöopin pääsääntöjä - energian tuottamista ja hyödyntämistä 3. Aallot (FY3) Käsitellään mm. - värähdys- ja aaltoliikkeen perusteita - äänen ja valon heijastumista ja taittumista 4. Liikkeen lait (FY4) Perehdytään mekaniikkaan ja käsitellään mm. - Newtonin lait - liikettä vastustavia voimia - liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate 5. Pyöriminen ja gravitaatio (FY5) Syvennetään mekaniikan opiskelua. Käsitellään mm. - kappaleen pyörimisliikettä ja etenemisliikkeen erityistapausta, ympyräliike - statiikkaa eli kappaleen tasapainon tarkastelua - gravitaation alainen liike - heittoliike 6. Sähkö (FY6) Käsitellään mm. - sähköopin perusteita mm. jännite, virta - sähkökenttä - virtapiirin kytkennät - puolijohteet 7. Sähkömagnetismi (FY7) Syvennetään sähköopin opiskelua. Käsitellään mm. - magneettikenttä - sähkömagneettinen induktion ja siihen liittyvät ilmiöt 8. Aine ja säteily (FY8) Käsitellään mm. - säteilyä ja radioaktiivisuutta - atomin ydintä ja ydinreaktiota - hiukkasfysiikkaa

42 Soveltavat kurssit 9. Kertauskurssi yo-kirjoituksiin osallistuville (FY9) - kerrataan käytyjä kursseja - harjoitellaan vanhoja yo-tehtäviä 10. Ympäristöfysiikka (FY10) Kurssilla perehdytään ihmisen elintasoon ja ympäristöön liittyviin aiheisiin sekä niiden vaikutuksiin luontoon mm. - kasvihuoneilmiö - otsonikerros - maaperän happamoituminen - energiatuotanto - melu ja sen torjunta - jätehuolto - ympäristöongelmat 11. Tähtitiede (FY11) Kurssilla käsitellään avaruuteen ja maailmankaikkeuteen liittyviä asioita mm. - alkuräjähdysteoria - tähtien synty ja elinkaari - tähtien välinen avaruus - tähdistöt - galaksit - aurinkokunta 13. Tutkiva fysiikka (FY13) Mahdollisuuksien ja halukkuuden mukaan käsitellään mm. - fysiikan mittauksia - fysiikkaa tietokoneilla - tutkielman tekeminen - syvennetään aiemmin käsiteltyjä asioita

43 KEMIA Pakolliset kurssit 1. Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1) Syventävät kurssit 2. Kemian mikromaailma (KE2) - alkuaineiden ominaisuudet ja jaksollinen järjestelmä - elektroniverhon rakenne ja atomiorbitaalit - atomiorbitaalien hybridisoituminen ja orgaanisten yhdisteiden sidos- ja avaruusrakenne - isomeria - hapetuslukujen määräytyminen ja yhdisteen kaava - vahvat ja heikot sidokset ja niiden vaikutus aineiden ominaisuuksiin 3. Reaktiot ja energia (KE3) - kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu - epäorgaanisia ja orgaanisia reaktiotyyppejä ja mekanismeja sekä sovelluksia - stoikiometrisia laskuja, kaasujen yleinen tilanyhtälö - energiamuutokset kemiallisessa reaktiossa - reaktionopeus ja siihen vaikuttavat tekijät 4. Metallit ja materiaalit (KE4) - hapettumis-pelkistymisreaktiot - sähkökemiallinen jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi - metallit ja epämetallit sekä niiden yhdisteitä - bio- ja synteettiset polymeerit ym. materiaaleja 5. Reaktiot ja tasapaino (KE5) - kemiallinen tasapaino - happo-emästasapaino, ph, neutraloituminen, puskuriliuokset - liukoisuus ja liukoisuustasapaino Soveltavat kurssit 6. Työ- ja sovelluskurssi (KE6) - työturvallisuus - tutustutaan erilaisten laboratoriovälineiden ja tutkimuslaitteiden käyttöön - tutkitaan erilaisia kemiallisia reaktioita - kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia määrityksiä (esim. tislaus, titraus ym.) - laboratoriotöitä muiden kurssien oppikirjoista - sovelluksia oppikirjoista 7. Kertauskurssi (KE7) - alkuaineiden kemiaa - stoikiometria - erilaisia yhdiste- ja reaktiotyyppejä - sähkökemia - kemiallisia laskuja - vanhoja yo-tehtäviä

44 USKONTO Pakolliset kurssit 1. Uskonnon merkitys (UE1) 2. Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UE2) 3. Ihmisen elämä ja etiikka(ue3) Syventävät kurssit 4. Uskontojen maailmat (UE4) Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan luonnonkansojen uskontojen yhteisiä piirteitä. - uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät - uskontojen pyhät kirjat ja oppi - uskontojen eettiset ohjeet - uskontojen kultit ja rituaalit - uskontojen suuntaukset - uskonnot ja yhteiskunta 5. Mihin suomalainen uskoo? (UE5) - muinaissuomalainen uskonto - Suomen kirkkohistorian yleislinjat - luterilainen kirkko ja muut kristilliset kirkot nykypäivän Suomessa - ei-kristilliset yhteisöt Suomessa - kristinuskon vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan Soveltavat kurssit 6. Paikalliset uskontokunnat (UE6) - pohjoiskymenlaaksolaiset kristilliset kirkot ja yhteisöt sekä uskonnolliset yhteisöt: niiden synty, keskeiset opilliset piirteet sekä toiminta - vierailut/vierailija eri kirkoista ja yhteisöistä, joissa keskustellaan näihin kuuluvien ihmisten kanssa - palautekeskustelu oman opettajan kanssa vierailuista/vierailijan näkemyksistä 7. Ihmiseltä ihmiselle (UE7) - minäkäsitys, itsetunto ja niiden vahvistaminen - minä ryhmän osana - ryhmän toiminta - erilaisuus ja suvaitseminen - vierailut/vierailija eri hyväntekeväisyysjärjestöistä/yhteisöistä 8. Kertauskurssi (UE8) - yksilön maailmankuva sekä uskonto sen osa-alueena - kristinusko eurooppalaisen ajattelun pohjana - kristinuskon vaikutus ennen ja nyt Euroopan alueella ja muualla maailmassa - kristinusko ihmisen eettisyyteen vaikuttavana tekijänä - suuret maailmanuskonnot, niiden synty, oppi, toiminta ja levinneisyys - suomalainen uskonnollisuus

45 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Pakolliset kurssit 1. Hyvä elämä (ET1) 2. Maailmankuva (ET2) 3. Yksilö ja yhteisö (ET3) Syventävät kurssit 4. Kulttuuriperintö ja identiteetti (ET4) - kulttuurin käsite ja merkitys ennen ja nyt - identiteetti, etnisyys ja kulttuuriperintö - saamelaiset, suomalaiset ja eurooppalaiset kulttuuripiirteet ja niiden nykyinen merkitys - kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus - etninen ja kulttuurinen moninaisuus Suomessa j a maailmassa - elämä monikulttuurisessa yhteiskunnassa - etnosetrisyys sekä rasismin ja suvaitsevuuden historiaa 5. Maailman selittäminen katsomusperinteissä (ET5) - maailman myyttinen selittäminen ennen ja nyt - uskonnon ja uskonnollisuuden olemus - uskontokritiikki: sosiologinen, moraalinen, antropologinen ja psykologinen - ateismi ja agnostismi - sekulaarin humanismin ja vapaa-ajattelun historiaa ja nykysuuntauksia - humanismi ja kristinusko länsimaiden katsomuksellisina perusvirtauksina Soveltavat kurssit 6. Elämänkatsomustiedon kertauskurssi (ET6) - lukion elämänkatsomuskurssien sisältö FILOSOFIA Pakollinen kurssi 1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1) Syventävät kurssit 2. Filosofinen etiikka (FI2) - moraali ja sitä pohtiva soveltava ja normatiivinen etiikka sekä metaetiikka - moraalisia arvoja ja normeja koskevien vakaumusten erilaiset perustat, moraalin suhde oikeuteen ja uskontoon, järjen ja tunteiden asema moraalisissa vakaumuksissa - moraalisten arvojen ja normien objektiivisuus ja subjektiivisuus, kysymys eettisten perusteiden tiedollisuudesta ja eettisen totuuksien mahdollisuudesta - klassisen hyve-etiikan sekä seuraus- ja velvollisuusetiikan perusteet - filosofinen etiikka ja kysymys hyvästä elämästä

46 Tiedon ja todellisuuden filosofia (FI3) - metafysiikan keskeisiä kysymyksiä ja peruskäsitteitä, erilaisia käsityksiä metafysiikan luonteesta, todellisuuden rakenne luonnontieteellisen, ihmistieteellisen ja käytännöllisen tiedon valossa - totuuden luonne ja totuusteoriat - tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen - tietäminen, ymmärtäminen ja tulkinta, käytännöllisen ja tieteellisen tiedon eroja ja yhtäläisyyksiä, tietäminen luonnontieteissä ja ihmistieteessä - tieteellisen tutkimuksen luonne ja sen metodologisia peruskäsitteitä - argumentoinnin ja päättelyn perusteita 4. Yhteiskuntafilosofia (FI4) - yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus - yksilön oikeudet ja velvollisuudet, rikos ja rangaistus - yhteiskuntajärjestyksen, vallan ja omistamisen oikeuttaminen: yhteiskuntasopimusteoriat, anarkismi ja yhteiskunnalliset utopiat - poliittinen filosofia: konservatismin, liberalismin ja sosialismin perusajatukset ja niiden yhteiskuntafilosofiset nykytulkinnat - nykykulttuuriin liittyviä filosofisia kysymyksiä: sukupuoli ja sukupuolisuus, identiteetti ja identiteetin rakentuminen, toiseus, vieraus ja monikulttuurisuus HISTORIA Pakolliset kurssit 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1) Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan. 2. Eurooppalainen ihminen (HI2) Kurssi esittelee eurooppalaisen kulttuurin juuria, keskeisiä saavutuksia, maailmankuvan muutosta, tieteellistä, taide- ja aatehistoriallista kehitystä antiikin ajoista nykyhetkeen. 3. Kansainväliset suhteet (HI3) Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, voimatasapainon vaihteluita, taustoja ja muutoksia 1800-luvun alusta 2000-luvulle. 4. Suomen historian käännekohtia (HI4) Kurssi analysoi Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja 1800-luvun alusta nykyaikaan valtiollisen ja kansainvälisen aseman sekä sisäisen taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen muutoksen kautta.

47 Syventävät kurssit 5. Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (HI5) Kurssi luo katsauksen Suomen varhaisempaan historian keskeisiin kehityslinjoihin osana Itämeren alueen historiaa yhteiskunnan, politiikan, talouden ja kulttuurielämän osalta ennen vuotta Kulttuurien kohtaaminen (HI6) Kurssi tarkastelee yhtä tai useampaa Euroopan ulkopuolista kulttuuria sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta osaksi kulttuuriantropologian näkökulmasta. Soveltavat kurssit 7. Paikallishistoria (HI7) Kurssilla tutustutaan Kymenlaakson maakunnalliseen ja Kuusankosken Kouvolan alueen paikalliseen historialliseen kehitykseen varhaishistoriasta kohti nykyaikaa. 8. Maailmantilanne nyt (HI8) Täydennys-, taustoitus- ja kertauskurssi kansainvälisen politiikan lähihistorian osalta. YHTEISKUNTAOPPI Pakolliset kurssit 1. Yhteiskuntatieto (YH1) Kurssi perehdyttää valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään ja keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-oppia, sosiaalipolitiikkaa ja sosiologiaa hyödyntäen tuoden esille kansalaisen perusoikeudet, vaikutuskeinot ja mahdollisuudet. 2. Taloustieto (YH2) Kurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita tarkastelemalla mikro- ja makrotalouden kysymyksiä yksittäisen ihmisen, yritysten, valtioiden ja maailmantalouden näkökulmasta. Syventävät kurssit 3. Kansalaisen lakitieto (YH3) Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä, kansalaisen yleisimmistä oikeustoimista sekä tutustuttaa tuomioistuinten toimintaan. 4. Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni (YH4) Kurssi perehdyttää Euroopan unionin historiaan, toimintaan, ominaispiirteisiin, tulevaisuuden haasteisiin, vaikuttamiseen ja vallankäyttöön.

48 Soveltavat kurssit 5. Kansainvälisyyskurssi (YH5) - tavoitteena oppia tuntemaan vieraita kulttuureja ja rakentamaan omaa kulttuuri-identiteettiä - kansainvälisen projektin suunnittelu ja toteutuminen - kurssiin sisältyy matka ulkomaille ja vieraiden vastaanottaminen - natiivien vierailujen järjestäminen eri oppiaineissa - opiskelijalähtöisesti kurssin alussa tehdään suunnitelma kurssin sisällöstä 6. Projektikurssi (YH6) - tavoitteena osallistuminen ja vastuunotto yhteisistä asioista - kurssin alussa tehdään sisältösuunnitelma - koulun lukuvuoteen kuuluvien teemojen ja tapahtumien suunnittelu ja järjestely - koululehden toimittaminen - koulun tiedotusmateriaalin tuottamiseen osallistuminen 7. Yrittäjyyskurssi (YH7) - tavoitteena tutustuminen sisäiseen ja ulkoiseen yrittäjyyteen - mahdollisuus osallistua YES-keskuksen tarjoamille kursseille - mahdollisuus osallistua 24h leireille ja tutustua Nuori Yrittäjänä - toimintaan - yrittäjämäisen toimintatavan toteuttaminen lukion päivittäisessä toiminnassa - taloustiedon kurssilla opiskeltavan yritystoiminnan ja yrittäjyyden tietojen ja taitojen syventäminen PSYKOLOGIA Pakollinen kurssi 1. Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (PS1) Syventävät kurssit 2. Ihmisen psyykkinen kehitys (PS2) - yksilön psyykkinen kehitys elämän eri vaiheissa - psyykkisen kehityksen osa-alueet kehityspsykologisten teorioiden valossa - psyykkisen kehityksen yhteydet biologisiin tekijöihin, esimerkiksi perintötekijöihin ja hermoston kehitykseen - sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuurin merkitys ihmisen psyykkisessä kehityksessä - psyykkisen kehityksen ongelmia ja niihin vaikuttaminen - psyykkisen kehityksen tutkiminen 3. Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (PS3) - kognitiiviset perusprosessit - vireystilan säätely, nukkuminen ja uni - hermoston rakenne, hermosolun ja hermoverkkojen toiminta ja niiden yhteys psyykkisiin toimintoihin - kognitiivisen toiminnan häiriöt ja aivovauriot sekä niiden kuntoutus - kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimus ja sovelluksia

49 Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta (PS4) - erilaiset motiivit sekä motivaation kehittäminen ja ylläpitäminen - tunteet moniulotteisina prosesseina sekä niiden muodostuminen, ilmeneminen ja merkitys - motivaation ja emootioiden perusteoriat ja tutkimus - motivaation, emootioiden ja kognitiivisten toimintojen keskinäiset vaikutukset ihmisen toiminnassa - motivaation, emootioiden ja niiden säätelyn yhteys hyvinvointiin yksilö- ja yhteisötasolla - motivaation ja tunteiden yhteydet sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin sekä motivaation ja tunteiden biopsykologinen perusta - korkeatasoinen kognitiivinen toiminta, kuten ajattelu, ongelmaratkaisu ja päätöksenteko 5. Persoonallisuus ja mielenterveys (PS5) - persoonallisuuspsykologian keskeisiä käsitteitä, esimerkiksi minuus ja identiteetti - persoonallisuuden määrittely ja selittäminen psykologian eri näkökulmista - persoonallisuuden tutkiminen - normaali- ja poikkeavakäsitysten eri näkökulmat - mielenterveyteen vaikuttavat tekijät ja mielenterveyden häiriöt - psykoterapia ja lääkehoito mielenterveyden ongelmien hoidossa - psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen Soveltavat kurssit 5. Sosiaalipsykologia (PS6) - sosiaalipsykologian näkemyksen minästä ja sen synnystä - arvot, moraalinen kehitys, asenteet, ennakkoluulot - kiintymyssuhteiden synty sekä niiden vaikutus myöhempään elämään - aggression eri ilmenemismuodot - sosiokognitiiviset ja sosiaaliset taidot - ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttavat tekijät kuten valta ja kiinteys 7. Kertauskurssi (PS7) - lukion psykologian kursien sisällön mieleen palauttaminen - eri psykologian koulukuntien näkemykset psykologian keskeisistä ilmiöistä - valmistautuminen yo-reaaliin esim. vanhojen yo-tehtävien avulla MUSIIKKI Pakolliset kurssit 1. Musiikki ja minä (MU1) 2. Moniääninen Suomi (MU2) Syventävät kurssit 3. Ovet auki musiikille (MU3) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan itselleen vieraita musiikinlajeja ja musiikkikulttuureja sekä ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta. Hän tarkastelee eri musiikkikulttuurien käytäntöjen samankaltaisuutta tai erilaisuutta ja oppii ymmärtämään, kuinka jokainen kulttuuri määrittelee itse oman käsityksensä musiikista. Kurssilla tutustutaan syvällisesti joihinkin musiikinlajeihin tai musiikkikulttuureihin.

50 Musiikki viestii ja vaikuttaa (MU4) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa ja mediassa. opiskelija perehtyy musiikin osuuteen esimerkiksi elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestinnässä ja internetissä sekä tutkii musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen. sisältöjen tarkastelussa ja työskentelytavoissa painottuu monipuolisuus. Musiikin vaikuttavuutta tutkitaan analysoimalla olemassa olevaa tai itse tuotettua materiaalia. 5. Musiikkiprojekti (MU5) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä tai itsenäisesti musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankkimiaan tietoja ja taitoja. Kyseessä voi olla esimerkiksi pienimuotoinen konsertti, ohjelmaa koulun juhliin, äänite- tai taiteidenvälinen projekti. Soveltavat kurssit 6. Kuoro (MU6,7,8) - tavoitteena saavuttaa luonnollinen ja tarkoituksenmukainen äänenmuodostustapa, tuottaa kaksi-, kolme- ja neliäänistä puhdassointista laulua sekä esiintymisiä eri kokoonpanoilla - hengitys- ja äänenmuodostusharjoituksia - puhtausharjoituksia - monipuolista ohjelmistoa 9. Äänitysstudio (MU9) - tavoitteena tutustua alan sekä analogiseen perustaan että nykyaikaiseen tekniikkaan raitaäänitystä osanottajien/bändien soittamasta musiikista - muiden kurssien projektien ja esiintymisten äänitystä - live- ja päällekkäisäänityksiä - mikrofoni- ja linjanauhoitustekniikat - efekti- ja prosessointilaitteiden käyttö - miksaus ja miksausautomaatio - mahdollisia tutustumiskäyntejä 10. Kevyen musiikin kurssi (MU10) - tavoitteena syventää soittimien hallintaa ja yhteissoittotaitoja sekä toteuttaa omia musiikillisia ideoita bändissä - monipuolisen koti- ja ulkomaisen pop- ja viihdeohjelmiston harjoitteleminen yhtyesoittimilla: kitara, sähkökitara, basso, rummut, kosketinsoittimet ja laulu - mahdollisia esiintymisiä 11. Tietokone musiikkikäytössä (MU11) - tavoitteena saada yleiskuva alasta, tutustua laitteiston tarjoamiin mahdollisuuksiin ja saada valmiudet tuottaa multimediaa itse - MIDI-ympäristön toiminta: syntetisaattorin toiminta tietokoneen kanssa, notaatio-ohjelman ja sekvensserin käytön perusteet, eri audiotiedostot ja äänen muokkaus, audion ja MIDIn yhdistäminen audiosekvensserillä sekä videon äänityö 12. Yhtyelaulu (MU12) - opetellaan käyttämään ja kehittämään omaa ääntä sekä laulamaan lauluyhtyeen jäsenenä - tehdään hengitys-, äänenmuodostus- ja artikulaatioharjoituksia, mutta pääpaino on ohjelmiston valmistamisessa - tarpeen mukaan harjoitellaan myös mikrofonien käyttöä - kurssiin sisältyy mahdollisuuksien mukaan esiintymisiä koulun tilaisuuksissa ja koulun ulkopuolella

51 KUVATAIDE Pakolliset kurssit 1. Minä, kuva ja kulttuuri (KU1) 2. Ympäristö, paikka ja tila (KU2) Syventävät kurssit 3. Media ja kuvien viestit (KU3) - kuva mediassa: kuvajournalismi, mainonta, viihteen kuvat, populaarikulttuuri, sarjakuva, WWW-sivujen ja tietokonepelien kuvailmaisu - graafinen suunnittelu: taitto, typografia, kuvan muokkaus- ja siirtomenetelmät - mediakuvien aatekriittinen ja kulttuurinen tarkastelu eri aikoina, paikoissa ja osakulttuureissa - valokuva mediassa - elokuva ja video: perinteinen uudistuva kuvakerronta - visuaalisuus tuotteistamisessa ja tuotemerkkien luomisessa 4. Taiteen kuvista omiin kuviin (KU4) - taidekuvan tulkinta ja analyysi kuvin ja sanoin - eri aikakausien kulttuuristen merkitysten ja käsitysten ilmeneminen kuvataiteessa - aiheen kehittely ja luonnostelu osana taiteellista luomisprosessia - kuvan sisältö ja muoto taiteilijan ja kulttuurin viestinä, sommittelu, kuten: väri, valo, varjo ja liike sekä illusorisuus ja kolmiulotteisuus sekä pinnan rakenne ja materiaali 5. Nykytaiteen työpaja (KU5) - mitä nykytaide on: nykytaiteen taustalla vaikuttavat ilmiöt ja erilaiset taidekäsitykset - nykytaide ja kulttuurien välinen vuorovaikutus, visuaaliset alakulttuurit - taiteiden väliset projektit koulussa tai koulun ulkopuolella - oman produktion toteuttaminen - visuaaliset ammatit yhteiskunnassa ja tadealan organisaatioita Soveltavat kurssit 6. Taidehistoria oman ilmaisun virikkeenä (KU6) - tutustutaan syvemmin joihinkin taidehistorian tyylisuuntiin tai ilmiöihin - harjoitellaan omaa ilmaisua taidehistorian tyylisuunta tai taideilmiö lähtökohtana 7. Maalaustekniikat (KU7) - käytetään erilaisia maalaustekniikoita ja materiaaleja omissa maalauksissa - opitaan löytämään omaan ilmaisuun sopivia väri- ja materiaalivalintoja sekä maalaustapoja 8. Valokuvaus, video, media (KU8) - valokuvaus digikameralla, kuvankäsittely, blogit ym. - kurssilla työstetään oma valokuva-albumi digitaaliseen muotoon esim. Powerpoint tai blogi - kurssilla tehdään pienimuotoinen videoteosprojekti - kurssilla tehdään lyhytanimaatio valitsemalla tekniikalla - tutustutaan grafiikan alan ammatteihin 9. Savi ja muotoilu (KU9) - tutustutaan muotoiluprosessiin muotoillen savesta, paperimassasta, kipsistä jne. - rakennellaan erilaisista materiaaleista, esim. kierrätysmateriaalit - tutustutaan veisto- ja tilataiteeseen

52 Piirustus ja taidegrafiikka (KU10) - harjoitellaan piirtämisen työtapoja ja tekniikoita, välineinä lyijy- ja grafiittikynät, hiili, erilaiset piirtimet, tussit ja huopakynät - harjoitellaan grafiikanvedotusta esim. kuivaneula, silkkipaino ja linotyöt - tutustutaan taidegrafiikan eri muotoihin 11. Diplomikurssi( KU11) Kuvataiteen lukiodiplomi on näyttö, joka suoritetaan itsenäisesti kuvataideopettajan valvonnassa. Lukiodiplomi toteutetaan yhden lukion soveltavan kurssin aikana. Ennen lukiodiplomin suorittamista opiskelijalla täytyy olla suoritettuna vähintään neljä (4) lukion hyväksymää kuvataiteen kurssia. Kuvataiteen lukiodiplomi koostuu teoksesta ja portfoliosta. Lukiodiplomin tehtävävaihtoehtoja on vähintään viisi, joista opiskelija valitsee yhden. Kurssin tehtävät ovat vuosittain vaihtuvia valtakunnallisia tehtäviä ja opetushallituksen ohjeistamia. Kurssisuorituksen arvioinnissa käytetään asteikkoa 1-5. Kurssin suorittamisessa sekä arvioinneissa noudatetaan valtakunnallisia ohjeita ja arviointikriteerejä. Kuvataiteen lukiodiplomin suorittanut opiskelija saa erillisen lukiodiplomitodistuksen lukion päättötodistuksen liitteenä. LIIKUNTA Pakolliset kurssit 1. Taitoa ja kuntoa (LI1) 2. Liikuntaa yhdessä ja erikseen (LI2) Syventävät kurssit 3. Virkisty liikunnasta (LI3) - kurssi muodostuu liikuntalajeista, jotka opettaja suunnittelee ja tarkentaa yhdessä opiskelijoiden kanssa - uusien liikuntalajien valinta olosuhteet ja ryhmä huomioiden - suositellaan suoritettavaksi ensimmäisen lukiovuoden aikana 4. Yhdessä liikkuen Vanhat tanssit (LI4) - vuosittain valittavat salonki- ja seuratanssit - suomalaiset ja ulkomaalaiset seura- ja piiritanssit mahdollisuuksien mukaan - tansseihin ja juhliin oleellisesti kuuluvat käytöstavat - vanhojen juhlatansseihin osallistuminen - juhlaan liittyvien käytännön järjestelyjen suunnittelu ja hoitaminen - suositellaan suoritettavaksi toisen lukiovuoden aikana 5. Kuntoliikunta (LI5) - henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman laatiminen kurssille, jota toteutetaan sekä itsenäisesti että ryhmässä - kuntosaliharjoittelun perusteet ja kuntotesti - kurssin muu sisältö suunnitellaan yhdessä opiskelijaryhmän kanssa

53 Soveltavat kurssit 6. Palloilusta piristyen (LI6) - yksilöpalloilulajit (esimerkiksi sulkapallo, squash, golf ja tennis) - joukkuepallopelit (esimerkiksi jalkapallo, jääpelit, lentopallo ja ultimate ) - kurssin pääpaino on pelaamisella ja taktisella osaamisella - opiskelijat suunnittelevat kurssin lajisisällön yhdessä opettajan kanssa - suositellaan suoritettavaksi toisen lukiovuoden aikana 7. Yhteiset pelit ja omat lajit (LI7) - kurssilla valitaan yhdessä lajit ja harjoitusmuodot, joihin perehdytään tarkemmin - tutustutaan uusiin lajeihin ja syvennytään vanhoihin lajeihin - opiskelijoilla on mahdollisuus esitellä omia liikuntalajejaan muille opiskelijoille - yhteisten pelisääntöjen löytäminen ja niiden mukaan toimiminen - liikutaan monipuolisesti yhdessä ryhmän kanssa laaditun ohjelman mukaisesti - suositellaan suoritettavaksi kolmannen lukiovuoden aikana 8. Liikunnan projektikurssi (LI8) - koulukohtaisen, paikallisen tai alueellisen tapahtuman, kilpailun tms. suunnittelu ja toteutus - mahdollisuuksien mukaan nuorista itsestään lähtevän projektin toteuttaminen, esimerkiksi ohjaajakoulutuksen toteuttaminen - retkeilykurssin muodossa toteutettuna kurssilla tutustutaan erätaitoihin, kuten maastossa selviytymiseen eri tilanteissa, retkeilyvarusteisiin, ensiaputaitoihin, muonavarustukseen sekä reitinvalintaan - kurssiin kuuluu myös vaellusretken toteutus maastossa - liikunnan projektikurssi voidaan tyttöjen ja poikien osalta toteuttaa sisällöltään joko samanlaisina tai toisistaan riippumattomina projekteina 9. Kaikki peliin kurssi abeille (LI9) - tutustutaan eri rentoutusmenetelmiin ja stressinhallintakeinoihin - fyysinen rasittaminen, yhdessä liikkuminen ja venyttely - liikuntalajit, jotka toimivat hyvinä stressinpoistajina - virkistävät liikuntamuodot suunnitellaan ja valitan yhdessä opiskelijoiden kanssa Urheiluakatemia (L11-20) - kurssit ensimmäisenä lukiovuonna - kurssit toisena lukiovuonna - kurssit kolmantena lukiovuonna

54 TERVEYSTIETO Pakolliset kurssit 1. Terveyden perusteet (TE1) Syventävät kurssit 2. Nuoret, terveys ja arkielämä (TE2) - itsetuntemus, aikuistuminen, sosiaalisen tuen merkitys perheessä ja lähiyhteisössä - vanhemmuuteen ja perhe-elämään valmentautuminen - elämänilo, mielenterveyden ylläpitäminen ja jaksaminen - fyysinen ja psyykkinen turvallisuus, väkivallaton viestintä - ihmisen seksuaalisuus ja seksuaaliterveys - terveysongelmia selittäviin kulttuurisiin, psykologisiin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja niiden tukintoihin tutustuminen, hyvä elämä ja mielekäs arki - ruumiinkuva/kehollisuus, mielenhyvä ja riippuvuudet nykyaikana - tupakka, alkoholi ja huumeet, sekä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan että globaalisesta näkökulmasta - liikunta, terveys ja toimintakyky 3. Terveys ja tutkimus (TE3) - terveyden edistämiseen, sairauksien tunnistamiseen ja ehkäisyyn liittyviä eri aikakausien menetelmä - terveyskäyttäytymisen ja koetun terveyden tutkiminen: fyysisen ja psyykkisen työ- ja toimintakyvyn mittaaminen, ergonomiamittaukset, työhyvinvointiin ja siihen vaikuttavat - tekijät - terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen käytäntöjä, asiakkaan ja potilaan oikeudet - tutkimustiedon ja median terveydestä välittäminen mielikuvien kriittinen lukutaito - terveystottumusten arvioiminen ja seuranta sekä tutkimusten tekeminen Soveltavat kurssit 4. Terveystiedon kertauskurssi (TE4) - pakollisen kurssien kertaus ja syventäminen - terveystiedon ainereaalin esimerkkikysymysten käsittely ja vastaamisperiaatteet - ryhmän valitsemat sisältöalueet OPINTO-OHJAUS Pakollinen kurssi 1. Koulutus, työ ja tulevaisuus (OP1) Syventävä kurssi 2. Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta (OP2) - syvennytään koulutusaloihin - opiskelija perehtyy itseään kiinnostaviin aloihin ja laatii ainakin yhdestä alasta raportin - työelämätietous - työelämään tutustuminen

55 Soveltavat kurssit 3. Tutorkurssi (OP3) - peruskoulun päättöluokkalaisten tiedottaminen lukio-opiskelusta - lukion aloittajien perehdyttäminen lukio-opiskeluun - osallistuminen vanhempainiltoihin - koulun tilaisuuksien suunnittelu ja järjestäminen yhdessä opettajien kanssa 4. LUE-kurssi (OP4) - tavoitteena oman opiskelutekniikan ja parempien opiskelustrategioiden kehittäminen sekä omien vahvuuksien löytäminen oppijana - kurssin toteuttamisesta vastaa erityisopettaja TIETOTEKNIIKKA Soveltavat kurssit 1. Tietojenkäsittelyn perusteet 1 (AT1) Kurssilla harjoitellaan ja syvennetään tietoteknisiä taitoja tekstinkäsittelyn, tiedonhaun, laitteiston ylläpidon ja opiskelijaverkon käytön osa-alueilla. Kurssin tiedoilla läpäisee Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus Tieken atk-ajokortin moduulit Laitteen ja tiedonhallinta, Tekstinkäsittely sekä Internet ja sähköposti. 2. Tietojenkäsittelyn perusteet 2 (AT2) Kurssilla harjoitellaan ja syvennetään tietoteknisiä taitoja taulukkolaskennassa ja esitysten tuottamisessa. Kurssilla tutustutaan myös matemaattisten aineiden tietokoneohjelmiin (esimerkiksi GeoGebra). Kurssin tiedoilla läpäisee Tieken atk-ajokortin valinnaiset moduulit Taulukkolaskenta, Esitysgrafiikka ja Tietoaineistot taulukoissa. 3. Tietojenkäsittelyn perusteet 3 (AT3) Kurssilla harjoitellaan ja syvennetään tietoteknisiä taitoja digitaalisen grafiikan tuottamisessa (kuvankäsittely, taitto, vektorigrafiikka) ja/tai mahdollisuuksien ja halukkuuden mukaan käsitellään muita tietojenkäsittelyn osa-alueita (kuten verkkotyöskentely, verkkosivujen teko, ohjelmoinnin alkeet). Kurssin tiedoilla läpäisee Tieken atk-ajokortin valinnaiset moduulit Kuvankäsittely ja Verkkotyöskentely. 4. Tietojenkäsittelyn A-ajokorttitutkinto (AT4) Tieken atk-a-ajokortin suoritettuaan saa ajokorttitodistuksen lisäksi kurssimerkinnän AT4. Ajokorttitutkinto sisältää kolme pakollista ja neljä valinnaista moduulia. Moduulien kokeita voi suorittaa kurssien aikana tai sopia koesuorituksesta ATK-opettajan kanssa. 5. Ohjelmointi (AT5) Kurssilla opiskellaan ohjelmoinnin perusteita: lauseet, muuttujat, algoritmit, funktiot. Perusteet jo osaavat voivat syventää kurssilla ohjelmointitaitojaan. Ohjelmointikielenä käytetään esimerkiksi PHP:tä. Lyhyiden ohjelmointitehtävien lisäksi valmistetaan harjoitustyö.