KELJON KOULUN KOHTA ASEMA- KAAVAN MUUTTAMINEN, JYVÄSKYLÄ MELUSELVITYS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Jyväskylä kaupunki Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä KELJON KOULUN KOHTA ASEMA- KAAVAN MUUTTAMINEN, JYVÄSKYLÄ MELUSELVITYS

2 KELJON KOULUN KOHTA ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN, JYVÄSKYLÄ MELUSELVITYS Päivämäärä Laatija Hans Westman Tarkastaja Timo Korkee Viite Raportti sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 10/2013 aineistoa Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL TAMPERE T F

3 SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Selvityksen periaatteet Maastomallin lähtötiedot Liikenteen lähtötiedot Tie- ja katuliikenne Raideliikenne 2 3. Sovellettavat ohjearvot 3 4. Melulaskennat 4 5. Tulosten tulkinta ja suositukset 4

4 1 1. JOHDANTO Keljon koulun kaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle kaupungin aloitteesta Keljon koulun toiminnan lakattua nykyisessä kiinteistössä. Kaavamuutoksen tavoitteena on tontin kehittäminen huomioiden rakennetun kulttuuriympäristön arvot sekä alueelle sopivat toiminnot ja rakentamisen määrä. Lähelle keskustaa sijoittuvaa tonttia tutkitaan täydennysrakentamiskohteena. Kaavaalue on kokonaisuudessaan kaupungin maanomistuksessa. Tämän työn tarkoituksena on selvittää melumallinnuksella tie-, katu- ja raideliikenteen aiheuttamat melutasot alueelle, määrittää meluntorjuntatarve ja mahdolliset kaavamääräykset melun suhteen. Kuva 1.1. Suunnittelualueen sijainti

5 2 Työn on tilannut Jyväskylän kaupungin maankäyttöyksikkö, jossa yhdyshenkilönä on toiminut kaavasuunnittelija Taavi Tenhu. Rambollissa meluselvityksestä on vastannut DI Hans Westman. 2. SELVITYKSEN PERIAATTEET Meluselvitys on tehty käyttäen pohjoismaista raideliikennemelun laskentamallia ja SoundPLAN 7.1 ympäristömelun laskentaohjelmistoa. Laskentaohjelma toimii 3D maastomallin pohjalta, eli ottaa huomioon mm. maaston ja rakennusten vaikutuksen melun leviämiseen. Laskentastandardeina on käytetty pohjoismaisia tie- ja raideliikennemelun laskentamalleja (versiot 1996). 2.1 Maastomallin lähtötiedot Maastomalli on laadittu Jyväskylän kaupungin numeerisesta kartta-aineistosta. Tutkittavan korttelin alueella maastotilanne sekä suunniteltu rakennusmassoittelu pohjautuu tilaajan toimittamaan kartta-aineistoon. 2.2 Liikenteen lähtötiedot Tie- ja katuliikenne Mallinnuksessa on huomioitu alueen ympäristössä olevat pääasialliset tie- ja katuosuudet. Mallinnuksessa huomioidut tiet ja kadut sekä niiden liikennetiedot on esitetty taulukossa 2.1. Tiedot perustuvat JYSELI 2025 Jyväskylän seudun liikennemalli ja tieverkkotarkastelut raporttiin sekä Keski-Suomen ELY -keskuksen liikennemääräkarttaan Taulukko 2.1. Tie- ja katuliikenteen ominaisuudet mallinnuksessa Tie/katu KVL (nykyliikenne) KVL2040 Raskasta Nopeus, km/h liikennettä, % Rantaväylä Vt18, Vt /60 Länsi Päijänteentie Korkeakoskentie Raideliikenne Laskennassa on huomioitu säännöllisen raideliikenteen (henkilö- ja tavarajunat) aiheuttamat melutasot. Tiedot nykyliikenteen osalta perustuvat vuoden 2011 tietoihin. Junien lukumääriä on kasvatettu 40 %:lla muodostettaessa vuoden 2040 liikenne-ennustetta. Tähän on vielä lisätty arvio Äänekosken uuden biotuotetehtaan synnyttämästä lisäliikenteestä kyseisen laitoksen YVAselvityksen perusteella. Käytetyt raideliikenteen lähtötiedot on esitetty taulukoissa 2.1 ja 2.2. Junien tiedot mm. nopeustiedot mahdollisesti tarkentuvat tärinäselvityksen yhteydessä. Taulukko 2.2. Laskennassa käytetyt raideliikennetiedot 2014 Junatyyppi Päiväaika, klo Yöaika, klo lkm. keskipituus, m nopeus, km/h lkm. keskipituus, m nopeus, km/h Pendolino Sr (P ja IC) IC Tavarajuna (Fin) Tavaratuna (Rus)

6 3 Taulukko 2.2. Laskennassa käytetyt raideliikennetiedot 2040 Junatyyppi Päiväaika, klo Yöaika, klo lkm. keskipituus, m nopeus, km/h lkm. keskipituus, m nopeus, km/h Pendolino Sr (P ja IC) IC Tavarajuna (Fin) Tavaratuna (Rus) Melualuelaskennoissa ei ole huomioitu mahdollista ratapihatoimintojen aiheuttamaa melua (tavarajunien koontia, vaihteiden kirskuntaa, diesel-vetureiden tyhjäkäyttöä ym.). 3. SOVELLETTAVAT OHJEARVOT Melun ohjearvoina käytetään valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/92) mukaisia ohjearvoja, ja ne on esitetty taulukossa 3.1. Taulukko 3.1. VNp 993/92 mukaiset yleiset melutason ohjearvot ULKONA Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), L Aeq, enintään Päivällä, klo 7-22 Yöllä, klo ) 2) 55 db 45-50dB 45 db 40 db 3) ASUNNOSSA SISÄLLÄ Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Kaavamuutosalue tulkittaneen uudeksi alueeksi, jolloin yöajan ohjearvona käytetään 45 db. Tulkintaohjeen mukaan (esim. Uudenmaan ELY, opas 02/2013) tavoitteena on, että ohjearvot täyttyisivät koko asumiseen varatulla alueella. Mikäli tähän ei ole mahdollista päästä, tulisi varmistaa, että ohjearvot alitetaan ainakin asuntojen sekä hoito- ja oppilaitosten pihoilla oleskeluun ja leikkiin tarkoitetuilla alueilla. Melun häiritsevyyden kannalta erityyppisten melujen (kuten tieliikenne ja raideliikenne) yhteenlasku ei ole ongelmatonta, ja siksi niitä usein käsitellään erikseen. Näiden yhteisvaikutuksesta esitetään vähintään sanallinen arviointi. Leviämislaskennan tekemisen yhteydessä on hyvä laskea yhteen erityyppiset melut ja käyttää tulosta ainakin suuntaa antavana sisäisenä työkaluna ympäristövaikutuksia arvioitaessa.

7 4 4. MELULASKENNAT Melulaskennat on tehty päivä- (klo7-22) ja yöajan (klo 22-7) ohjearvoihin verrattavina ekvivalenttimelutasoina L Aeq7-22 / 22-7 pihatasolle (= maanpinta +2 m) sekä eri kerroskorkeuksille. Piha-alueen melulaskentojen tulokset on esitetty liitekuvissa 1-4. Kuvissa melutasot on esitetty 5 db välein vaihtuvin melualuein. Esimerkiksi db melualue on esitetty kuvissa oranssilla. Kuvissa 1 ja 2 on esitetty päivä- ja yötilanne nykyisellä liikenteellä ja maankäytöllä. Kuvissa 3 ja 4 on esitetty meluvyöhykkeet päivällä ja yöllä ennusteliikenteellä ja suunnitellulla maankäytöllä. Kuvissa 5-8 on esitetty meluvyöhykkeet päivällä v korkeuksilla 5 20 m maanpinnatasosta. Kuvien perusteella arvioidaan julkisivujen mahdollista melun kaavamääräystä sekä parvekkeiden lasitustarvetta. Kuvissa 9 12 on esitetty vastaava tilanne yöllä. 5. TULOSTEN TULKINTA JA SUOSITUKSET Ilman erillistä meluntorjuntaa päiväajan ohjearvo 55 db alittuu kokonaisuudessaan korttelin sisäpihalla. Sen sijaan yöaikaan 45 db ohjearvo ei alitu. Vanhoilla aluilla vaadittava 50 db alittuu osalla korttelia. Melusuojausta tulee täydentää suunnitellusta. Suurin rakennusten seinäpinnoille kohdistuva äänenpainetaso on Rantatien ja radan suunnalta päiväaikaan db ja yöaikaan noin 64 db. Tämä edellyttää vähintään db kaavamääräystä meluisimmalle julkisivulle. Päiväaikaan yli 55 db meluvyöhykkeellä olevat parvekkeet tulee lasittaa, koska asuinkerrostaloihin rakennettavat oleskeluparvekkeet rinnastetaan ulko-oleskelualueisiin ja niihin sovelletaan päiväajan ohjearvoa 55 db. Kaikki parvekkeet on syytä lasittaa melun alentamiseksi ohjearvon tasolle. Kuvissa 13 ja 14 on tarkasteltu lähinnä rataa olevien talojen välisten aukkojen sulkemista. Tarkastelu on esitetty "pihakorkeudella". Sulkeminen on kuitenkin tarkoituksenmukaisinta tehdä toisiinsa liittyvillä parvekkeilla. Eteläisempään aukkoon tulee kuitenkin jättää 6 m korkea vapaa aukko mm. pelastusajoneuvoja varten. Aukkojen sulkeminen alentaa sisäpihojen melutasoja useilla desibeleillä. Parvekkeiden radan puoleisilla sivuille ei todennäköisesti voi olla avattavia parvekelasituksia, vaan lasien tulisi olla kiinteät. Pallokentän itäreunaan voi myös tutkia mahdollisuutta meluesteelle (vallille). Valli tulee kuitenkin muotoilla sellaiseksi, ettei se houkuttele vallin laella oleskeluun ja sitä kautta mahdollista melualtistusta. Lähinnä rataa sijoitettavien rakennusten meluntorjunta ja rakenteet sekä rakennusosat tulee tarkistaa rakennuslupavaiheessa.

8 5

9 6

10 7

11 8

12 9

13 10

14 11