Lappi- sopimusmaakuntaohjelman

Transkriptio

1 Lapin liiton hallitus Liite 14. MYR Liite. Lappi- sopimusmaakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma vuosille TEM / ohjelmapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto

2 Sisällysluettelo SAATESANAT 1. JOHDANTO LAPIN EDUNVALVONTA-ASIOIDEN KÄRKI VUOSILLE Maakunnan palvelurakenteen kehittäminen kuuden sote-alueen malli Hyvä saavutettavuus ja toimiva logistiikka kilpailukyvyn edellytyksenä Panostukset kansainväliseen matkailumarkkinointiin ja matkailuelinkeinon kehittymiseen Puuvarojen käytön monipuolistaminen ja puurakentamisen kasvun mahdollistaminen Tulvariskien hallinta ja säätövoiman tuotanto Kemijoella Osaamisen vahvistaminen ja työllistymisen tuki Arktisen keskuksen perustaminen lapin yliopiston yhteyteen Luonnonvara-alan strateginen toimipaikka Rovaniemelle MAAKUNTIEN YHTEISET ALOITTEET KESKUSHALLINNOLLE Pohjois-Suomen yhteiset aloitteet Arviointi ympäristölupaprosessien toimivuudesta ja vahvistettava lupaviranomaisten henkilöstöresursseja vastaamaan tarpeita Turpeen ja puun saatavuuden ja kilpailukyvyn varmistaminen Edistetään puun energiakäyttöä säilyttämällä puun energiakäytön ja uudistumisen tuki pohjoissuomessa vuoden OKM:n ja korkeakoulujen välisten tulosneuvottelujen aluevaikuttavuuden lisääminen ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN ALOITTEET KESKUSHALLINNOLLE Laajakaista-hankkeen toteutuksen varmistaminen harvaan asutuilla alueilla Elinkeinoelämän kannalta tärkeiden kanta-, seutu- ja yhdysteiden sekä yksityisteiden parantaminen ja ylläpito Maakunnan kehittämisrahan palauttaminen valtion talousarvioon Muut Itä- ja Pohjois-Suomen yhteiset toimenpiteet MAAKUNNAN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT VUOTEEN Elinkeinoelämän tilanne ja näkymät Työvoiman kysynnän näkymät Työttömyyden määrän ja rakenteen näkymät LAPIN TOTEUTUNUT KEHITYS SEKÄ MAAKUNTAOHJELMAN TAVOITTEET VUOTEEN 2017 JA LAPPI-SOPIMUS LAPIN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN

3 6.1 Toiminnan painopisteet ja keskeiset hanketeemat ja -kokonaisuudet jaoteltuina lappisopimuksen strategisten valintojen mukaan Strateginen valinta 1. Kilpailukykyä ja työtä Toiminnan painopisteet sekä hanketeemat ja -kokonaisuudet Strateginen valinta 2. Rakennemuutokseen vastaaminen Toiminnan painopisteet sekä hanketeemat ja -kokonaisuudet Strateginen valinta 3. Yhteydet ovat kunnossa Toiminnan painopisteet sekä rahoitettava toiminta KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ- RAKENNERAHASTO-OHJELMAN VALTAKUNNALLISET TEEMAT SEKÄ KANSALAISTOIMIJALÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN Valtakunnalliset teemat Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Lapissa Manner-Suomen maaseuturahasto ja Lapin alueellinen maaseudun kehittämisstrategia Maaseudun kehittämisen prioriteetit Lapin maaseutuohjelma toteuttaa 2020 Lappi sopimusta Monirahastoinen Leader-toiminta EU:N KANSAINVÄLISET RAHOITUSOHJELMAT JA ALOITTEET SEKÄ MUUT KANSALLISET OHJELMAT Maakunnan kehittämisraha INKA Innovatiiviset kaupungit -ohjelma TOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSET MYAK RAHOITUSTAULUKOT LIITE 1. LAAJAKAISTA KAIKILLE HANKKEEN TOTEUTUKSEN VARMISTAMINE HARVAAN ASUTUILLA ALUEILLA

4 SAATESANAT Lappi on niin henkisesti kuin maantieteellisesti kaiken tavanomaisuuden yläpuolella, todetaan lappilaisten yhdessä tekemässä Lappi-brändissä. Tämä pitää paikkansa, olemme monella tapaa aivan ainutlaatuinen alue paitsi Suomessa, niin myös koko Euroopassa. Maantieteellisesti laajimpana, harvaan asutuimpana, luonnonvarapotentiaalisimpana ja aidosti arktisena maakuntana meillä on aidosti erinomaiset lähtökohdat kehittää ja kehittyä. Viime keväänä solmittu Lappi-sopimus ilmentää minusta hienolla tavalla meidän ainutlaatuisuuttamme. Sopimuksessa päätimme käydä yksissä tuumin taklaamaan toimintaympäristössämme tunnistamiamme uhkia ja hyödyntämään siellä esiintyviä mahdollisuuksia. Valitsimme kolme toimintaamme läpileikkaavaa teemaa, joihin meidän tulee aktiivisesti tarttua; arktisuuden ja siihen liittyvän uuden liiketoiminnan kasvun, rakennemuutoksen ja saavutettavuuden. Nyt on aika käydä sitten töihin, käsillä oleva toimeenpanosuunnitelma seuraavalle kahdelle vuodelle viitoittaa tietä. Käymme töihin etupainotteisesti hakemalla aktiivisesti otetta rakennemuutoksesta, joka koskee niin julkisen sektorin palvelurakenteita kuin työelämän, yrittäjyyden ja elinkeinorakenteen muuttumista. Tämän aktiivisen toimintaympäristön kehittämistyön lisäksi pyrimme aktiivisesti suuntaamaan kehittämisresursseja arktisen liiketoiminnan ja sieltä ponnistavan uuden kasvun tukemiseksi. Mikäli haluamme pitää Lapin tulevaisuudessakin tavanomaisuuden yläpuolella, meidän on oltava aloitteellisia ja tehtävä ratkaisuja omat erityispiirteet tunnistaen. Asiat tulisi pitää pystyä pitämään lappilaisten omissa käsissä. Tässä keskittämisen mantraan takertuneessa ajassa tämä tavoite on erityisen haasteellinen. Tulevaisuutta ei pidä kuitenkaan pelätä, sitä pitää tehdä. Tässä hengessä olemme valmistelleet Lappisopimuksen ja uskon, että tässä hengessä käymme nyt sitä toteuttamaan! Mika Riipi Maakuntajohtaja 3

5 1. JOHDANTO Toimeenpanosuunnitelma on maakunnan yhteinen tahdonilmaus, joka suuntaa kehittämistoimenpiteitä ja rahoitusta lappi sopimuksessa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti. Lappi sopimuksen strategiset valinnat: KILPAILUKYKYÄ JA TYÖTÄ AVOIMESSA JA ARKTISESSA LAPISSA LUONNONVAROJEN SEKÄ AKRTISEN OLOSUHDEOSAAMISEN KESTÄVÄ HYÖDYNTÄJÄ - UUSIA JA KASVUHAKUISIA YRITYKSIÄ PARHAAT KÄYTÄNNÖT JA TEKNOLOGIAT SEKÄ LUOVUUS VAUHDITTAVAT YRITYSTEN KILPAILUKYKYÄ METALLLITEOLLISUUS, METSÄ, MATKAILU, KAIVOKSET SEKÄ LAPIN ALKUPEÄRISET ELINKEINOT TOIMEENTULON LÄHTEINÄ UUDET ALAT TUOVAT KORVAAVAA TYÖTÄ LAPPIIN EKOLOGISESTI, TALOUDELLISESTI JA SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ TOIMINTAA VIIHTYISÄ JA INNOSTAVA YMPÄRISTÖ SEKÄ ELÄVÄ MAASEUTU OVAT VALTTIKORTTEJA RAKENNEMUUTOKSEEN VASTAAMINEN - TEHEMÄ POIS RAKENNEMUUTOKSEEN VASTATAAN ENNAKOIVALLA TOIMINTATAVALLA ÄLYKÄS ERIKOISTUMINEN NOJAA ARKTISUUTEEN, PERINEISIIN ALOIHIN SEKÄ KASVUALOIHIN LAPISSA TOIMII VUOROVAIKUTTEINEN OPPIMISVERKOSTO, JOKA TARJOAA LAADUKASTA JA KYSYNTÄLÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUVERKOSTO JA HYVINVOIVA LAPPILAINEN YHTEYDET OVAT KUNNOSSA ARKTINEN SIJAINTI HAASTAA JA MAHDOLLISTAA YHTEYKSIÄ LENTOLIIKENNE, RAIDELIIKENNE JA MAATIET SEKÄ SATAMAT - YHTEYDET TÄNNE JA TÄÄLTÄ VIRTUAALISUUS LAPPILAISEN ELÄMÄNTAVAN TURVAAJAKSI 2. LAPIN EDUNVALVONTA-ASIOIDEN KÄRKI VUOSILLE Maakunnan palvelurakenteen kehittäminen kuuden sote-alueen malli Lapin liitto esittää Sote-järjestämislakiin kuuden Sote-alueen mallia siten, että Lapin maakunta on oma sote-alueensa. Esityksellemme on painavat I) toimivaan demokratiaan ja II) oikeudenmukaisiin taloudellisiin ratkaisuihin nojautuvat perusteet: I) Lappi on väestö- ja aluerakenteeltaan ja luonnonolosuhteiltaan selkeästi niin omaleimainen alue, että lakiluonnoksessa esitetyllä tavoilla ei ole mahdollista saavuttaa demokratian, kuntien itsehallinnon, maakunnan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien ja saamenkielisten oikeuksien turvaamisen kannalta riittävän hyvin toimivaa mallia. II) Toisekseen sekä kuntien välisen Sote-alueen rahoitusosuuksien että sote-alueiden tuotantoalueille kohdistamien tuotantokorvausten osalta paikallinen väestö- ja aluerakenne sekä tuotanto-olosuhteet huomioon ottavien mallien luominen ei toteudu järjestämislakiluonnoksen periaatteilla riittävän oikeudenmukaisesti. 4

6 Vaarana on, että lakiluonnoksen mukaisista päätöksenteon ja rahoituksen toimintamalleista tulee liian monimutkaisia, byrokraattisia, tehottomia ja vaikeasti hallittavia - parempi vaihtoehto on muodostaa Lapin maakunnasta oma Sote-alue. Kuuden sote-alueen mallissa Oulun Yliopistosairaalasta on palvelutuotannon osalta muodostettavissa liikelaitoskuntayhtymä, jonka osakkaina ovat Lapin ja Pohjois-Suomen Sote-alueilla toimivat tuotantoalueet. Kiinteistöjen osalta voidaan menetellä, kuten Sote-järjestämislakiluonnoksessa on esitetty. 2.2 Hyvä saavutettavuus ja toimiva logistiikka kilpailukyvyn edellytyksenä Lapin yhteyksien kehittämisen kannalta on tarpeen, että isot liikenneinfrastruktuurihankkeet ja perustienpidon rahoituksen tasonnosto toteutuvat. Euroopan laajuiseen TEN-T-ydinverkkoon sisältyvän Botnian käytävän kehittämisellä on merkittävä rooli alueen kilpailukyvyn kehittymiselle. Siinä Lapin edunvalvonnan kärkitoimenpiteitä ovat: Valtatien 4 Oulu Kemi sujuvuuden ja turvallisuuden parantaminen osana valtatien 4 valtakunnallista kehittämistä Haaparanta Tornio Laurila radan sähköistäminen Jäämeren yhteyksien teknistaloudellisten edellytyksien selvittäminen ja pohjoisen meriväylien kehityksen seuranta Vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä parantavia toimia ovat: Talvimerenkulun turvaaminen Perämerellä sekä sääntelystä (mm. rikkidirektiivi, typpidirektiivi ja EEDI (energiatehokkuusindeksi) aiheutuvien lisäkustannusten kompensoiminen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä tukien Pohjois-Suomen lentoliikennejärjestelmän kehittäminen alueen kehitystä tukevaksi Lentoliikenteen turvaaminen ja kehittäminen kaikilta Pohjois-Suomen lentoasemilta Perämeren satamien sisääntuloväylien syventäminen ja satamiin johtavien rata- ja tieyhteyksien kehittäminen Elinkeinoelämän kehitystä tukevia hankkeita ovat: Soklin kaivoksen edellyttämät investoinnit Palojoensuu-Kilpisjärvi-välin toimivuuden parantaminen valtatiellä 21 Liikenneturvallisuuden parantaminen valtatiellä 5 Alemman tieverkon suunnitelmallinen parantaminen Rovaniemen ratapihan kehittäminen 33 Tarkempi liikenteeseen ja logistiikkaan liittyvä edunvalvontalistaus löytyy Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelmasta. 5

7 2.3 Panostukset kansainväliseen matkailumarkkinointiin ja matkailuelinkeinon kehittymiseen Matkailun edistämiskeskus (MEK) rakentaa pitkäjänteisesti maailmalla Suomen matkailukuvaa ja avaa markkinointikanavia. MEK siirtyy Finpro Oy:n organisaatioon. Tässä tilanteessa on huolehdittava siitä, että matkailumarkkinoinnin panostukset pysyvät kohdennettuina niiden käyttötarkoituksen mukaisesti matkailun edistämiseen. Matkailumarkkinoinnin toimenpiteiden vaikuttavuutta on parannettava nostamalla sen vuotuinen rahoitus 20 miljoonaan euroon. Keskeistä on panostaa matkailumarkkinoinnin ohella myös matkailun sisällölliseen kehittämiseen ja tuotteistamiseen. Matkailuelinkeinolla on merkittävä aluetaloudellinen asema Pohjois-Suomessa. Matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiin vaikuttavia päätöksiä tehdään useilla hallinnonaloilla (esim. verotus, saavutettavuus ja infrastruktuuri sekä luonnonvarat ja -suojelu), jolloin niiden yhteisvaikutusta on vaikea arvioida ja matkailun kokonaisvaltainen kehittäminen on haastavaa. Tilanteen parantamiseksi tarvitaan kansallinen matkailuelinkeinon strateginen kehittämisohjelma, joka koordinoi eri ministeriöiden hallinnonalojen matkailuun liittyvät toimenpiteet yhteen, arvioi yhteisvaikutuksia ja huolehtii siitä, että matkailun kansainvälinen kilpailukyky kehittyy. Matkailun kehittymiseen liittyy kiinteästi saavutettavuuden parantaminen ja erityisesti lentoliikenteen kehittäminen ovat matkailun kannalta avainkysymyksiä. Pohjois-Suomen matkailu kasvaa kansainvälisen kysynnän vetämänä. Myös matkailun ympärivuotisuuden rakentamisessa lentoyhteydet ovat tärkeitä. Suomen lentoliikennejärjestelmää on kehitettävä siten, että kaikki Pohjois-Suomen lento-asemat säilytetään ympärivuotisina lentoasemina, joilta voi olla myös suoria kansainvälisiä lentoyhteyksiä kysynnän mukaisesti. Lentomarkkinoille on saatava lisää kilpailua, koska se vaikuttaa myönteisesti myös lentolippujen hinnoitteluun. 2.4 Puuvarojen käytön monipuolistaminen ja puurakentamisen kasvun mahdollistaminen Lapin, kuten koko Suomen puuvarat voidaan käyttää monipuolisemmin ja laajemmin. Kestävän käytön tasoon verrattuna noin neljännes ainespuun hakkuumahdollisuuksista jää käyttämättä ja energia-puun käyttömahdollisuuksista puolet. Metsien kasvu antaa mahdollisuuksia lisätä ja monipuolistaa puun käyttöä. siksi on erityisen tärkeää, että kansallisesti edistetään puupohjaisen ja muihin uusiutuviin raaka-aineisiin perustuvan biojalostuksen kehittämistä riittävällä riskirahoituksella. Puuvarojen käytön merkittävää lisäämistä voidaan perustella ekologisilla ja kansantaloudellisilla perusteilla. Puu on myös kotimainen ja uusiutuva raaka-aine, mikä vähentää tuontiraaka-aineiden ja tuontienergian tarvetta. Lisäksi metsät ja puunjalostus ovat omiaan työllistämään maan vaikeimmilla työttömyysalueilla. Pitkällä aikavälillä puupohjaisilla biomassoilla voidaan korvata merkittävä osa öljyjalosteiden käytöstä ja myös vähentää fossiilisten energioiden käyttöä Suomessa. Lapin liitto esittää, Pohjois-Suomen biojalostamoinvestointeja ja pitkäkuituista havupuusellua valmistavan sellutehtaan alueellista kehitystyötä edistetään. Lapin uuden elinkeinotoiminnan kehittymiselle on tärkeää, että valtakunnallista puurakentamisen ohjelmaa jatketaan ja näin vahvistetaan puurakentamisen tuotekehitystä sekä teknologian ja markkinoinnin 6

8 osaamista puurakentamisen viennin kasvattamiseksi. Lisäksi tulisi selvittää puurakentamisen suurten kohteiden kasvun esteet ja vahvistetaan yrityslähtöisiä toimenpiteitä markkinaosuuden kasvattamiseksi. Lapissa maakuntaohjelmalla haetaan kasvua uusista aloista, joista puuraaka-aineen jatkojalostus ja puurakentaminen omaavat Lapissa erinomaista kasvupotentiaalia. 2.5 Tulvariskien hallinta ja säätövoiman tuotanto Kemijoella Ilmastonmuutoksen seurauksena on arvioitu, että tulvat lisääntyvät Pohjois-Suomessa erityisesti syksyllä ja talvella. Myös kevättulvat voimistuvat. Maa- ja metsätalousministeriö on määritellyt Suomeen 21 merkittävää tulvariskialuetta, joihin kuuluvat Iijoen vesistössä Pudasjärven keskusta sekä Kemijoen vesistössä Rovaniemen ja Kemijärven keskustat. Tulvariskien hallintasuunnitelmien mukaisia yhteiskunnalle kalliiksi tulevia tulvantorjuntatoimenpiteitä ei olisi välttämätöntä toteuttaa, mikäli Kemijokeen voidaan rakentaa Kemihaaran allas. Vesivoiman lisärakentaminen tukee uusiutuvan energian käyttöä sekä parantaa kansallista energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Kemijoen tulvaryhmä on määritellyt vesistöalueen tulvariskien hallinnan ensisijaiseksi tavoitteeksi riittävän suuren, tulvavesiä pidättävän tekoaltaan rakentamisen Kemijoen yläjuoksulle. Altaan rakentaminen kasvattaisi Kemijoen tuotantoa ja säätökykyä erityisesti tulva- ja talviaikoina. Säätötehon lisäys olisi noin 300 MW ja lisäenergiaa allas tuottaisi 300 GWh vuo-dessa, josta 130 GWh vuodessa tulisi uudesta rakennettavasta voimalaitoksesta ja 170 GWh Kemijoen pääuoman olevassa olevilta voimalaitoksilta. Altaan arvioidaan lisäävän työllisyyden kasvun ja yritystoiminnan lisääntymisen kautta kuntien kunnallis-, kiinteistö- ja yhteisö-verotuloa miljoonaa euroa, joka olisi 2 3 miljoonaa euroa/vuosi seuraavien 30 vuoden aikana. Suurin osa verotulojen lisäyksestä syntyy kunnallisveroista ja toteutuu rakentamisvaiheen aikana. Tekoaltaan työllisyysvaikutukset ovat henkilötyövuotta. Tarkoituksena on selvittää altaan sisällyttäminen vireillä olevaan Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaan, jonka yhteydessä on tehtävä lain edellyttämä Natura-arviointi. Altaan tulvaturvallisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyvät hyödyt ovat niin merkittäviä, että se voidaan toteuttaa valtioneuvoston päätöksellä. 2.6 Osaamisen vahvistaminen ja työllistymisen tuki Turvataan Pohjois-Suomen ammattikorkeakoulu- ja yliopistokeskusverkon pysyvä asema ja riittävä perusrahoitus ottamalla laissa säädetty aluevaikuttavuustehtävä tulosohjauksen piiriin. Alueellisesti sitoudutaan tukemaan ammattikorkeakoulu- ja yliopistoverkon valmiuksia kansallisen ja kansainvälisen tutkimusrahoituksen hyödyntämisessä sekä ammattikorkeakoulujen, aikuis- ja täydennyskoulutustoimijoiden ja yliopistokeskusten koulutusviennin kehittämistyötä. Ammattikorkeakoulujen toimiluvat on myönnetty ja yliopistokeskusten asema taattu lain-säädännön myötä. Niiden tulevaisuus liittyy keskeisesti oppilaitosten tuloksellisuuteen, joka vaikuttaa puolestaan niiden perusrahoitukseen. Tavoite on saavuttaa pysyvä asema ja riittävä rahoituspohja Pohjois-Suomen ammattikorkeakouluille ja yliopistokeskuksille. 7

9 2.7 Arktisen keskuksen perustaminen lapin yliopiston yhteyteen Euroopan unionin arktisen informaatiokeskuksen perustamista Lapin yliopiston Arktisen keskuksen yhteyteen on tuettu nykyisessä hallitusohjelmassa ja Suomen arktisessa strategiassa. Euroopan Parlamentti ja EU:n ulkoministerineuvosto ovat tukeneet EU:n arktisen informaatiokeskuksen perustamista Rovaniemelle. Päätöksestä vastaa EU:n komissio vuoden 2014 aikana. Tietokeskus vahvistaa Suomen arktista statusta. Tätä voidaan tukea kansallisilla toimenpiteillä Suomen arktisen strategian mukaisesti. Arktinen keskus edustaa merkittävintä Suomen yksittäistä panostusta suoraan arktiseen ympäristön ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen tutkimukseen ja tiedon välitykseen. Keskuksen sijainti ja konsepti eli arktisen tutkimuksen, viestinnän ja tiedekeskuksen yhdistelmä Napapiirillä on ainutlaatuinen. Suomen arktisen strategian mukaan hyödynnetään Arktisen keskuksen tiedeviestintä- ja näyttelytoimintaa valta-kunnallisesti parantamaan Suomen arktisen osaamisen näkyvyyttä ja arktisen tiedon saatavuutta sekä pidetään yllä Arktisen keskuksen roolia arktisen tiedon tuottajana. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää keskuksen kansallisen aseman vahvistamista 2.8 Luonnonvara-alan strateginen toimipaikka Rovaniemelle Lapin yliopisto painottaa arktista ja pohjoista tutkimusta sekä matkailualan tutkimusta. Oikeustieteiden ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnat ovat edistäneet kestävän luonnonvarojen käytön tutkimusta keskittyen erityisesti kestävyyden tutkimukseen, jonka lippulaivahanke on GTK:n ja METLA:n kanssa toteutettava luonnonvaraoikeuden tutkimusprofessuuri. Se luo pe-rustaa tulevalle, entistä tiiviimmälle monitieteiselle ja kansainväliselle tutkimusyhteistyölle. Uudella tutkimustiedolla kehitetään luonnonvaroja hyödyntävien yritysten yhteiskunta- ja ympäristövastuuta. Arktinen yliopisto on 160 yliopiston, ammattikorkeakoulun ja tutkimuslaitoksen muodostama tutkimus- ja koulutusverkosto. Arktiseen yliopistoon kuuluvat korkeakoulut ovat kehittäneet yhdessä mm. arktisen lääketieteen koulutusta ja tulevaisuudessa koulutustarjontaan tulee esimerkiksi arktiseen matkailuun ja oikeustieteisiin erikoistuneita tutkintoja. Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa tehdään tutkimusta, joka liittyy alueidenkäyttöön, ympäristö-kysymyksiin, kestävään kehitykseen sekä alkuperäiskansojen kulttuuriin liittyviin kysymyksin. Rovaniemen yliopistokampuksella toimii osaamiskeskittymä, jonne ovat sijoittuneet METLA, MTT, Lapin yliopisto, Lapin ammattikorkeakoulu, Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti sekä ProAgria. Lähietäisyydellä ovat myös Lapin yliopiston Arktinen keskus, GTK ja TUKES. Luonnonvarakeskuksen strategisen toimipaikan sijoittuminen Rovaniemelle täydentää Pohjois-Suomen vahvaa arktista ja pohjoista luonnonvaroihin keskittyvää tiedontuotantoa ja aluelähtöistä kehitystoimintaa. 3. MAAKUNTIEN YHTEISET ALOITTEET KESKUSHALLINNOLLE 3.1 Pohjois-Suomen yhteiset aloitteet Arviointi ympäristölupaprosessien toimivuudesta ja vahvistettava lupaviranomaisten henkilöstöresursseja vastaamaan tarpeita 8

10 Pohjois-suomen aluehallintovirasto vastaa Pohjois-Suomen turvetuotantoalueiden ja kaivoshankkeiden ympäristölupakäsittelystä ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Keski-Pohjanmaan. Huomattava osa Pohjois-Suomen turvetuotantoalueista on tulossa elinkaarensa päähän. Turvetuotannon kohdentaminen ympäristövaikutusten vähentämiseksi edellyttää runsaasti uusia, keskimäärin aiempaa pienempiä kohteita. Tällä hetkellä Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lupahakemuskäsittely on kuitenkin ruuhkautunut johtuen resurssien vähäisyydestä, hakemusten määrän kasvusta sekä hakemusten käsittelyn monimutkaistumisesta. Lupakäsittelyn viivästyminen aiheuttaa ongelmia elinkeinoelämälle ja hankkeiden kehittämiselle. Tämän vuoksi on perusteltua nopeuttaa lupamenettelyä resurssijärjestelyillä ja lupakäsittelyä tukevalla ohjeistuksella. Luparuuhkan purkamiseksi on saatavissa tilapäistä resursointia, mutta ongelma on pitkäaikainen. Myös kaivoshankkeiden ympäristölupakäsittely on ruuhkautunut. Elinkeinoelämän toiminnan Näkökulmasta selkeä uhka on, että malminetsinnän ja kaivosten lupaprosessien viiveet heikentävät Suomen kilpailukykyä investointikohteena. Kaivoshankkeiden eri kehitysvaiheiden lupaprosessien kehittämiseksi on tehtävä kattava arviointi prosessien toimivuudesta ja sen myötä vahvistettava lupaviranomaisten kaivosalan osaamista ja henkilöstöresursseja vastaamaan toimintaympäristön nykyisiä ja tulevia tarpeita. Viranomaisten lupakäsittelyn resurssien lisääminen päätösprosessin nopeuttamiseksi ja laadun takaamiseksi on Katse pohjoiseen Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelman mukainen toimenpide Turpeen ja puun saatavuuden ja kilpailukyvyn varmistaminen Tulee varmistaa puun ja turpeen saatavuus ja kilpailukyky kivihiileen nähden sähkön ja lämmön tuotannossa muuttamalla energiaturpeen veron ja metsähakesähkön syöttötariffin tasoa. Suomen energiaomavaraisuus on merkittävästi heikompi kuin EU:ssa kesimäärin ja huoltovarmuuden on ensisijaisesti perustuttava maamme omiin energiaresursseihin, erityisesti energiaturpeeseen ja puuhun. Tarvitaan toimia, jotka varmistavat maamme energiaresurssien saatavuuden ja kilpailukyvyn fossiilisia polttoaineita, kuten kivihiiltä vastaan. Turpeen energiakäyttöä ei saa heikentää verotuksella, vaan on palautettava turpeen verotus vuoden 2012 tasolle aina vuoteen 2020 asti. Tämä edellyttää vuoden 2013 korotuksen perumisen lisäksi vuodelle 2015 päätetystä korotuksesta luopumista. Kotimaisen lähienergian hyödyntäminen vaikuttaa positiivisesti maamme vaihtotaseeseen ja työllisyyteen. Energiaomavaraisuuden tärkeitä tekijöitä ovat maassamme toimivat turve- ja puuenergiaa tuottavat yrittäjät. Ilman pitkäjänteistä tukipolitiikkaa ja kilpailukykyistä toimintaympäristöä yrittäjäresurssien kyky toimia lähienergian tuotantoketjussa heikkenee. Resurssien ja osaamisen poistuminen tuotantoketjuista vaikuttaisi kielteisesti kansalliseen energiahuoltoon Edistetään puun energiakäyttöä säilyttämällä puun energiakäytön ja uudistumisen tuki pohjois-suomessa vuoden 2014 Valtio tukee heikosti kannattavaa yksityisomisteista metsänhoitoa ja - parannusta. Kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) tukea on saatavissa myös luonnontuhojen uudistamiskuluihin ja metsäluonnon hoitoon. Pohjois-Suomessa metsänhoidon ja -parannuksen sekä energiapuun korjuun ja haketuksen tukea käytettiin 29 miljoonaa euroa vuonna

11 Valmistelussa on kestävän metsätalouden rahoituslain uudistaminen ja Kemeraan kuuluvan energiapuun käytön tuen siirtyminen TEM:n kautta rahoitettavaksi pienpuun energiatueksi (PETU). Tukijärjestelmäehdotus on parhaillaan Euroopan unionissa notifioitavana. Harkinnassa on myös se, voidaanko muutos toteuttaa soveltamalla nykyistä Kemera-tukijärjestelmää. Pohjois-Suomen yksityismetsätaloudessa tukirahoituksella on korostunut merkitys. Metsien kasvukyky on alle puolet Etelä-Suomen tasosta ja turvemaapohjaisuus, pohjoiset kasvuolosuhteet sekä metsien nuori ikä lisäävät metsänparannuksen ja -hoidon tarvetta. Kemera-rahoituksen merkitys töiden aktivoijana ja metsätalouden kannattavuuden ylläpitäjänä on siten erittäin merkittävä ja suurempi kuin muualla Suomessa. Kemera-tuen vaikutus metsätalouden nettotuloon vaihtelee Pohjois-Suomessa maakunnittain 15 %:sta jopa 25 %:iin. Muualla Suomessa tuen vaikutus kannattavuuteen on vain 2 10 %. Leikkausten vaikutukset näkyisivät energiapuun nollarajojen ja hoitorästien syntymisenä, metsäautoteiden rapautumisena, metsien jäämisenä kokonaan metsätalouden ulkopuolelle sekä metsätalouden työpaikkojen vähentymisenä. Pohjois-Suomen metsätalouden toimintaedellytysten, työllisyyden ja kilpailukyvyn turvaamiseksi on tärkeää, että pienpuun energiatuki säilyy nykyisellä tasolla ja metsänuudistus on jatkossakin Kemera-tuen piirissä OKM:n ja korkeakoulujen välisten tulosneuvottelujen aluevaikuttavuuden lisääminen Korkeakoulujen aluevaikuttavuuden vahvistamiseksi on pidetty tärkeänä aluestrategioiden, ohjelmien sekä niiden toimeenpanosuunnitelmien ja toimenpiteiden konkreettista tekemistä ja toteuttamista yhdessä korkeakoulujen, julkisen sektorin sekä yritysten kesken. Alueellista yhteistyötä tulee edelleen kehittää, ja elinkeinopolitiikka ja koulutuspolitiikka tulee sovittaa tiiviimmin yhteen. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen muodostamaa korkeakoulujärjestelmää kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin vastaavana kokonaisuutena. Korkeakoulujärjestelmän alueelliselle vaikuttavuudelle tulisi kehittää tulosneuvotteluihin vaikuttavat rahoituskriteerit. 3.2 ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN ALOITTEET KESKUSHALLINNOLLE Laajakaista-hankkeen toteutuksen varmistaminen harvaan asutuilla alueilla Valtakunnallinen Laajakaista kaikille -hanke ja sen haasteet: Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta. Hankkeen tavoitteena on, että vuoden 2015 loppuun mennessä yli 99 prosenttia vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista on enintään kahden kilometrin etäisyydellä 100 Mbit/s nopeudella toimivasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Laajakaistayhteyksien kehittäminen parantaa alueiden kehittämismahdollisuuksia ja on välttämätöntä erityisesti yritystoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi harvan asutuksen alueilla. Erityisen tärkeää tämä on harvaan astutussa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tietoliikenneyhteyksien rakentaminen on yhteiskunnan kannalta tuottava investointi, joka maksaa itsensä takaisin rakentamisaikaisina veroina ja maksuina sekä sähköisten palveluiden kautta tulevina kustannussäästöinä. 10

12 Laajakaistahankkeen tavoitteiden saavuttaminen on osoittautunut ennakoitua vaikeammaksi ja hitaammaksi. Keskeisimmät haasteet ovat tukirahojen loppuminen kesken, kireä aikataulu ja teleyritysten vähäinen kiinnostus investoida hankkeen tavoitteiden mukaisiin laajakaistaverkkoihin. Koska hankkeet eivät kaikissa maakunnissa ole edenneet kaupallisten operaattoreiden toimesta, kunnat ja muut pienet toimijat ovat joutuneet ottamaan vastuuta rakentamisesta. Tämä on hidastanut rakentamisen käynnistymistä. Kuntien aktiivinen toiminta mm. omia verkkoyhtiöitä perustamalla on useilla alueilla ollut hyvä ja ainoa mahdollinen keino verkkojen rakentamiseen, mutta kuntien vastuiden lisääminen ei voi olla yleisratkaisu laajakaistahankkeen etenemiselle. Laajakaistahankkeet Itä- ja Pohjois-Suomessa: Itä- ja Pohjois-Suomen laajakaistaohjelmien kokonaiskustannukset ovat vuonna 2009 tehtyjen ohjelmien mukaan 315 milj. euroa. Elokuussa 2014 Itä- ja Pohjois-Suomen alueella oli hyväksyttyjä laajakaistahankkeita 180,1 milj. euroon edestä eli vasta noin 50 % aiemmin suunnitelluista hankkeista on toteutumassa. Kaikki kunnat eivät hankkeen alussa lähteneet mukaan, mutta ovat nyt ilmaisseet halukkuuden lähteä hankkeeseen. (Liite 1.) Toteuttamisvalmius ja -suunnitelma sekä kustannusarvio Kilpailutettuja hankkeita on odottamassa kuntien ja viestintäviraston rahoituspäätöksiä. Kuntayhtiö- ja osuuskuntaselvityksiä valmistellaan eri maakunnissa ja niiden valmistuttua avataan uusia laajakaistahakuja. Laajakaistahankkeen uusien hankkeiden tukirahoituksen tarve on vuoteen 2020 mennessä karkeasti arvioituna 109 milj. euroa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Arviota voi nostaa erityisen haasteellisten alueiden erillisratkaisut sekä mahdollisesti tehtävät tarkistukset asiakkaan omavastuumatkaan (nyt 2 km) tai lomaasuntojen laajakaistayhteyksien tukikelpoisuuteen. Nopeiden laajakaistayhteyksien rakentaminen on Katse pohjoiseen Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelman mukainen toimenpide. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien liitot esittävät seuraavia ratkaisuja hankkeen edistämiseksi maakunnissaan: a. Rahoituksen ja jatkuvuuden turvaaminen: Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien liitot edellyttävät, että jo valtion vuoden 2015 talousarviossa turvataan rahoitus kaikille toteutuville hankkeille. Näin kunnilla ja rakentavalla operaattorilla on varmuus jatkaa hankkeiden suunnittelua. Hankkeelle asetetun tavoitteen saavuttamiseksi ja koko Suomeen kattavan tehokkaan tietoliikenneverkon aikaansaamiseksi on päätettävä laajakaistahankkeen jatkamisesta vähintään vuoden 2020 loppuun saakka Eurooppa ohjelman ja digitaaliagendan tavoitteiden saavuttamiseksi. b. Erillisratkaisu erityisen haasteellisille alueille: Itä- ja Pohjois-Suomessa kokonaisia kuntia tai kuntien osia, joissa ei ole toteutunut rakentamishankkeita lainkaan nykyisellä tukimallilla. Näillä erityisen haasteellisilla alueilla pitkät välimatkat ja harva asutus eivät mahdollista kaupallisesti kannattavaa rakentamista tuen nykyehdoilla. Näille erityisen haasteellisille alueille on valmisteltava erillisratkaisu valtion ja kuntien yhteistyönä laajakaistahankkeiden toteuttamiseksi. c. Taajama-alueiden laajakaistapalveluiden varmistaminen: Koska laajakaistaverkkojen markkinaehtoinen rakentaminen on ollut ennakoitua hitaampaa, tulee käynnistää 11

13 erityistoimenpiteitä kuntien kehityksen kannalta keskeisten alueiden ja taajamien laajakaistaverkkojen edistämiseksi. d. Kaiken markkinapotentiaalin hyödyntäminen: Haja-asutusalueiden laajakaistapalveluiden suurin haaste on vähäinen asiakasmäärä ja siksi kaiken asiakaspotentiaalin hyödyntäminen on keskeistä. Tukipolitiikassa tulee poistaa tarpeeton jaottelu vakituisiin ja vapaa-ajan asukkaisiin. Itä-ja Pohjois-Suomen maakuntien liitot esittävät vapaa-ajan asutuksen sisällyttämistä 100 Mbit/s laajakaistahankkeeseen sekä asiakkaan omavastuumatkan tarkistamista koskemaan vain talokaapelia Elinkeinoelämän kannalta tärkeiden kanta-, seutu- ja yhdysteiden sekä yksityisteiden parantaminen ja ylläpito Vähäliikenteiset maantiet ja yksityistiet ovat välttämättömiä Itä- ja Pohjois-Suomen elinkeinoelämälle ja koko Suomelle ennen kaikkea luonnonvaratalouden menestymisen edellytyksenä. Tieverkosto palvelee mm. maatalouselinkeinon, kasvavien bioenergiakuljetusten, kaivostoiminnan ja matkailun tarpeita. Tienpidon ylläpitotoimenpiteet tulee kohdistaa joustavasti kunkin maakunnan omat erityispiirteet huomioiden sekä ennakoiden alueiden kasvu- ja kehitysnäkymät. Itä-ja Pohjois-Suomessa alemman tieverkon vähäliikenteisiä teitä (KVL <200 ajoneuvoa/vrk) on % maanteistä ja erittäin vähäliikenteisiä (KVL <50) 7-25 %. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun osalta uudistettu alemman tieverkon merkittävyysluokitus auttaa priorisoimaan kohteet. Itä- ja Pohjois-Suomessa alemmalla tieverkolla on poikkeuksellisen merkittävä rooli, jossa kulkee myös merkittävä osa metsä- ja maatalouden raskaista kuljetuksista. Raskaat kuljetukset ovat pääosin maidon-, karjan-, turpeen-, puun-ja maa-ainesten kuljetuksia ja siten tärkeitä elinkeinoelämälle. Itä- ja Pohjois- Suomen kasvava kaivostoiminta vaatii myös tiestön parantamista. Tieverkolla on entistä raskaampia kuljetuksia massojen noston myötä ja 76 tn rekat kuormittavat tiestöä yhä enemmän. Lisäksi yksityistieverkon rahoitus on menossa lähes nollaan, mutta tähän tarvittaisiin valtakunnallisesti 15 M vuodessa, jotta tienpidon edellytykset täyttyvät Maakunnan kehittämisrahan palauttaminen valtion talousarvioon Ohjelmiin kohdentamatonta maakunnan kehittämisrahaa on leikattu rajusti viime vuosina ja vuoden 2015 valtion talousarviossa määräraha ollaan lakkauttamassa kokonaan. Maakunnan kehittämisraha on joustava ja ketterä aluekehittämisen määräraha, jota on voitu kohdentaa maakuntaohjelmaa edistäviin pienen mittakaavan hankkeisiin. Määrärahaa on voitu hyödyntää uusien avausten valmistelussa, esiselvityshankkeissa ennen suurempiin hankekokonaisuuksiin ryhtymistä sekä vipuna käynnistettäessä merkittäviä kehittämisprosesseja. Määräraha edesauttaa laajojen, elinkeinoelämää hyödyttävien hankekokonaisuuksien syntymistä. Maakunnan kehittämisraha on tarkoitettu alueiden kehittämistä ja alueen kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskevien kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Instrumentti on ollut käytössä 1990-alkupuolelta lähtien. Vuonna 2014 käynnistetyt seutupilottihankkeet on rahoitettu maakunnan kehittämisrahalla. Käynnistyneet kehittämisprosessit vaikeutuvat ilman rahoitusta. 12

14 3.3 Muut Itä- ja Pohjois-Suomen yhteiset toimenpiteet Itä- ja Pohjois-Suomen yhteinen teemahaku järjestetään seuraavista teemoista: Puun uudet käyttömuodot ja kaivannaisalan kehittäminen. Puun uudet käyttömuodot -teemassa haetaan ratkaisuja puun käytön merkittävään kestävään lisäämiseen ja monipuolistamiseen esimerkiksi puutuoteteollisuudessa, biojalostuksessa, bioenergiassa, puuvirtojen optimoinnissa sekä metsän uudistamisessa ja kasvussa. Itä- ja Pohjois-Suomessa tähdätään kestävän kaivannaisalan edelläkävijäksi. Kaivannaisalan kehittämisessä tavoitteena on ekotehokas ja yhteiskunnallisesti vaikuttava kaivannaistoiminta. Puun uusiin käyttömuotoihin ja kaivannaisalaan liittyvät ylimaakunnalliset teemahaut käynnistyvät alkuvuodesta Lisäksi vuosina 2015 ja 2016 voidaan käynnistää muita Katse pohjoiseen - Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelman mukaisia yhteisiä teemahakuja 4. MAAKUNNAN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT VUOTEEN 2020 Toimintaympäristökuvaus tuotetaan sähköisesti Lapin luotsi sivustolle Lapilla on paljon menestymisen mahdollisuuksia. Luontoon ja luonnonvaroihin perustuvat elinkeinot luovat monipuolisia kasvun mahdollisuuksia. Lapilla on kansainvälistä vetovoimaa. Matkailu, kaivosteollisuus, arktisuus, cleantech ja biotalous sekä digitaalisuus ovat maan hallituksen kärkihankkeita ja Lapissa on hyvät edellytykset toteuttaa niitä. Lapissa vahvistetaan eri toimijoiden välisenä yhteistyönä kasvavien alojen osaamista. Korkeakoulut toteuttavat yhteistä innovaatio-ohjelmaa, jonka teemat keskittyvät arktiseen ympäristöön, luonnonvaroihin ja kilpailukykyyn sekä pohjoisen yhteiskunnan muutokseen ja hyvinvointiin. Ruotsin, Norjan ja Venäjän arktisten alueiden hankkeet tarjoavat paljon liiketoiminta- ja työmahdollisuuksia lappilaisille. Toisaalta yleisen talouskehityksen epävarmuus sekä kuntien ja valtion kestävyysvaje tuovat synkkiä pilviä taivaalle. Väestön väheneminen ja nuorten poismuutto on jatkunut, työttömyys on pysynyt korkeana ja huoltosuhde on heikkenemässä. Lapin saavutettavuudessa on parannettavaa sekä liikenteellisesti että tietoliikenneyhteyksien toimivuudessa. Myös koulutuksen saatavuus voi heikentyä tulevaisuudessa. Arvioiden mukaan Suomen, Ruotsin ja Norjan sekä Venäjän pohjoisosien suunnitteilla olevien investointien kokonaisarvo noussee noin 144 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä. Investoinnit tarjoavat mahdollisuuksia Lapin teollisuus- ja rakentamispalvelujen kehittymiselle ja yritysten väliselle yhteistyölle. Strategisesti tärkeillä toimialoilla tarvitaan toimivaa yritysten, välittäjäorganisaatioiden ja tutkimuksen kumppanuutta sekä verkostoitumista valtakunnallisesti ja myös kansainvälisesti. Kansainvälistymisen tuomat haasteet edellyttävät myös viranomaistoiminnalta aivan uudenlaisia valmiuksia auttaa yrityksiä vahvistamaan kilpailukykyään. Esimerkkinä Lapista Kemin Digipoliksen yhdessä alueen kehittäjien kanssa valmistelema Lapin arktisen teollisuuden moderni klusteri -hakemus ("Modern Cluster of Arctic Industry - Sustainable utilisation of the arctic natural resources") valittiin 44 eurooppalaisesta hakemuksesta kuuden parhaimman alueen joukkoon. Lapin innovaatioympäristöjen kehitysnäkymät ovat pysyneet varsin vakaina. Yleisen taloustilanteen epävakaisuus näkyy kehitysponnistusten vähenemisenä. Julkisen sektorin säästötoimenpiteet heijastuvat 13

15 varovaisuutena panostaa maakunnan innovaatiorakenteisiin. Innovaatiopalveluja kehitetään edelleen yrityksille suunnattuina palveluina ja palveluprosesseina. Lapissa on laadittu älykkään erikoistumisen strategia arktisen osaamisen ympärille. Siinä tavoitellaan asemaa kansainvälisenä arktisen osaamisen, tiedon ja tietoliikenteen keskuksena ja arktisen alueen yhdistäjänä Eurooppaan ja Venäjälle. Arktisen alueen teollisen toiminnan lisääntyminen merkitsee kuljetusvolyymien merkittävää kasvamista. Tämä kehitys luo mahdollisuuden kehittää Lapista merkittävä kauttakulkuliikennealue etenkin Euroopan ja Barentsin alueen välille yhteistyössä naapurien kanssa. Junayhteydet Lapin kautta Jäämerelle ja Barentsinmerelle ovat koko Suomelle strateginen kysymys. Jäämeren ratayhteys on ratkaistavissa vain valtioiden välisellä yhteistyöllä. Kemin sataman syväys ja muut toimintaedellytykset on saatava kasvavan liikenteen edellyttämälle tasolle. Kaivostoiminnan kehittymisen tarvitsemat uudet liikenneyhteydet parantavat koko liikennejärjestelmän toimivuutta. Rataverkon laajentaminen ja parantaminen sekä sähköistyksen lisääminen palvelevat myös matkailuliikenteen tarpeita. Vientiteollisuuteen rinnastettavissa oleva Lapin matkailu hakee kasvua kansainvälisiltä markkinoilta ja elinkeino on riippuvainen kansainvälisestä saavutettavuudesta. Toimialan kilpailukyky on turvattava Lapin saavutettavuutta parantavilla toimenpiteillä, joista keskeisin on lentoliikenteen kehittäminen ja suorien lentoyhteyksien lisäämiseksi päämarkkina-alueiden ja Lapin välillä. Myös itä-länsisuuntaista lentoliikennettä on kehitettävä pohjoisella alueella. Tiestön kunnon heikkeneminen vaikeuttaa kuljetuksia ja kasvattaa kuljetuskustannuksia. Vuonna 2013 käyttöön otetut suuremmat sallitut kokonaispainot ovat lisänneet painorajoitettujen siltojen määrää. Useita yli 76 tonnin kokonaispainon kuljetusten kokeilulupahakemuksia on vireillä. Syyskuussa otettiin käyttöön Kaukosen uusi silta ja loppukesästä käynnistyi valtatie 4 parantaminen Rovaniemen kohdalta. Rovaniemen kaupunki on myös panostanut tiestöön rakentamalla uusia katuyhteyksiä. Lapin puhelin- ja nettiyhteydet ovat parantuneet, mutta monin paikoin on yhä ongelmia. Tavoitetta on tukenut laaja hanketoiminta ja kylien talkootoiminta. Lapissa muun muassa matkailurakentaminen, malminetsintä ja kaivostoiminta, tie- ja rautatiehankkeet sekä turvetuotanto ovat hankkeita, joissa luonnon monimuotoisuuden, kaavoituksen ja YVAn huomioiminen ja yhteensovittaminen on tärkeää ja haastavaa. Luonnonsuojelun intressiristiriidat liittyvät usein luonnontilaista luontoa hyödyntäviin elinkeinoihin kuten porotalouteen, luontaiselinkeinoihin, metsätalouteen ja matkailuelinkeinoon. Lapin luonnontilaiset ja erämaiset vesistöt ja Suomen viimeiset rakentamattomat lohijoet luovat merkittävää lisäarvoa matkailulle ja virkistyskalastukselle. Lapissa on vireillä lukuisia valtakunnallisestikin mittavia hankkeita, mikä on näkynyt muun muassa maakuntakaavoituksessa. Ympäristöministeriö vahvisti Länsi-Lapin maakuntakaavan helmikuussa Suhangon kaivoksen vaihemaakuntakaava on ympäristöministeriössä vahvistettavana ja parhaillaan laaditaan Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaa sekä valmistellaan Kemi-Tornion alueen ydinvoimamaakuntakaavan osittaista kumoamista. Lapin metsien puuvarat kasvavat, mikä mahdollistaa puuraaka-aineen käytön merkittävän tehostamisen. Nykymuotoinen ja puunkäytöltään vähintään nykyisensuuruinen perinteinen metsäteollisuus säilyy Lapissa. Tavoitteena on nostaa metsien vuosittainen hakkuumäärä noin 7 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2020 mennessä. Kehitteillä olevat uudet puunkäyttömuodot eivät ole vielä saaneet teollisia mittasuhteita. Lapin energiavarat ovat runsaat ja monipuoliset, mikä on jo pitkään mahdollistanut energiantuotannon myös muualle Suomeen. Turpeen asema säilyy merkittävänä, vaikka puu ja tuulivoima kasvattavat osuuttaan. Muutokset energian- ja sähkönkulutuksessa riippuvat lähinnä metsäteollisuuden kehityksestä ja uusien kaivoshankkeiden toteutumisesta. 14

16 Kuntatalouden näkymät ovat lähivuosina haasteelliset ja tuovat paineita kunnallisveron korotuksille. Valtiontalouden sopeutumistoimet ja valtion muuttuva rooli alueilla, vireillä oleva sote-uudistus, kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus ja harva asutus tuovat haasteita kuntatalouteen ja -rakenteisiin. Haasteita lisää myös kuntien henkilöstön eläköityminen. Kuntien investointitarpeet ovat suuret johtuen mm. rakennuskannan peruskorjaustarpeista ja kasvukeskusten uudisinvestoinneista. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Lapin väkiluku laskee vuoteen 2019 saakka, jonka jälkeen asukasluku kääntyy kasvu-uralle. Ulkomaalaisten osuus väestöstä on Lapissa kasvussa. Maakunnan väestö sijoittuu keskuksiin ja niiden työssäkäyntialueille. Kittilä ja Sodankylä ovat esimerkkejä matkailuun ja kaivostoimintaan pohjautuvan elinkeinoelämän myönteisen kehityksen heijastumisesta väestökehitykseen. Kylistä elinvoimaisimpia ovat ne, jotka sijaitsevat toimivan asiointimatkan päässä ja jotka kykenevät tarjoamaan viihtyisän asuinympäristön. Opetus- ja kulttuuriministeriön vahvasti alueen koulutettavien nuorten ikäluokkakehitysennusteisiin perustuvat koulutuksen aloituspaikkavähennyspäätökset ovat uhkana Lapin väestön koulutustason ja koulutustarjonnan tulevaisuuden näkymille. Lapin koulutustarjonnan supistuminen vaikeuttaa elinkeinoelämän positiivisten tulevaisuudennäkymien ja väestön koulutustasotavoitteiden toteuttamista, osaavan työvoiman saatavuutta ja koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista. Peruskoulun päättävän ikäluokan supistuminen yhdessä ammatillisen koulutuksen leikkausten kanssa voi johtaa siihen, että tulevaisuudessa monessa Lapin kunnassa ei ole nuorille peruskoulun jälkeen toisen asteen jatkokoulutusmahdollisuutta. 4.1 Elinkeinoelämän tilanne ja näkymät Lapin elinkeinorakenteen muutokset ovat viime vuosina olleet suuria. Yritysten toimialoista teollisuus tuo lappilaisille yrityksille selvästi eniten liikevaihtoa, reilusti yli puolet kaikkien yritysten liikevaihdosta. Liikevaihdolla mitattuna seuraavaksi merkittävin toimiala on tukku- ja vähittäiskauppa, sen jälkeen tulevat rakentaminen, kuljetus ja varastointi, maa- ja metsätalous sekä majoitus- ja ravitsemusala. Palvelualat (mm. kauppa sekä majoitus- ja ravitsemusala) ovat selvästi teollisuutta työvoimavaltaisempia. Lapin yritysten liikevaihdon kehitystrendi on pysynyt vuoden 2014 alkukuukausina varovaisen myönteisenä, vaikka ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto jäi hieman viime vuotista pienemmäksi. Kaupassa, rakentamisessa ja teollisuudessa trendikehitys on ollut positiivisempi kuin koko maassa, mutta palveluissa on jääty koko maan kehityksestä. Kesäajan, touko-heinäkuun, raskaan liikenteen määrät ovat edellisvuosia korkeammat, joten ainakaan niiden kehityksen perusteella talous ei ole hiipumassa. Vaikka yritysten suhdannenäkymät ovat koko maan tavoin Lapissa heikentyneet keväästä, näkymät ovat edelleen lievästi positiiviset. Liikevaihdon kehitysarviot ovat lähivuodelle positiivisemmat kuin henkilökunnan määrän osalta. Tulevaisuudessa lappilaisten yritysten menestyminen on yhä enemmän kiinni globaalista kehityksestä. Pohjoisen yritykset ovat pääosin pieniä eikä niillä yksittäisinä toimijoina ole juurikaan mahdollisuuksia merkittäviin kv-toimiin. Sen sijaan lähialueen verkostojen kautta toimimalla sekä tiiviimmällä yhteistyöllä mahdollisuudet päästä kiinni isoihin kauppoihin kasvavat oleellisesti. Lapin yrityksille on tärkeää, että Talvivaaran ja Fennovoiman kaltaiset hankkeet etenevät ja rahoituksen saaminen ei erityisesti vaikeudu. Teollisuuden kasvava ala on kaivostoiminta. Kemin, Kittilän ja Sodankylän (Kevitsa) kaivokset ovat joko laajentaneet toimintaansa tai laajennukset ovat parhaillaan käynnissä. Kaivosten heijastusvaikutukset eivät jää vain omiin seutukuntiin vaan leviävät koko alueelle, valtakuntaan ja laajemmin. Talouskehityksen epävarmuus lykkää vireillä olevien kaivoshankkeiden etenemistä, esimerkkinä Hannukaisen kaivoksen kaavoituksen pysähtyminen. Tällä hetkellä odotetaan Savukosken Sokli-hankkeen ratkaisua. Hankkeen eteneminen nähdään merkittävänä kasvusignaalina koko Lapin alueelle. Muiden kaivoshankkeiden osalta valmistelut ovat käynnissä kannattavuusselvitysten osalta tai ne ovat merkittäviä malminetsintäalueita. Kaivostoimialan rahoitusvaikeudet ovat heijastuneet myös pk-yrityksiin ja merkittävä 15

17 lappilainen materiaalinkäsittely- ja kuljetinjärjestelmätoimittaja ajautui konkurssiin. Kesän aikana on vanhoille pohjille voitu rakentaa uutta toimintaa. Kun teollisuudessa investoidaan ja huolletaan laitteistoja, se antaa ympäröiville palveluntuottajille hyviä työtilaisuuksia. Stora Ensolla oli elokuussa iso investointiseisokki. Seisokki työllisti ainakin 700 palveluntarjoajaa. Metsä - Groupin kartonki ja sellu menevät hyvin markkinoille. Myös Outokummun taannoiset järjestelyt ovat luoneet uskoa toiminnan vahvistumiseen. Puunjalostukseen panostava Keitele Groupin Lappi Timber Oy on aloittanut maansiirto- ja rakennustyöt Kemijärvellä. Koekäytössä sahan pitäisi olla aikataulun mukaan joulukuussa. Investoinnin kustannusarvio on noin 30 milj. euroa. Myös paikallisilla markkinoilla toimivat pk-yritykset kohtaavat kansainvälistymisen ja sähköinen kaupankäynti luo uusia tapoja käydä kauppaa. Lapin alueen pk-teollisuusyritykset ovat huomioineet toiminnassaan, että heidän henkilöstönsä tulee oman alan substanssiosaamisen lisäksi hallita oman alan ammattienglanti. Myös työnjohdon kansainvälisen osaamisen merkitys kasvaa ja englannin ohella tulee hallita lisäksi norja tai ruotsi. Rovaniemen alueen teollisuusyritysten liikevaihto on kasvussa ja yritykset ovat rekrytoimassa uutta henkilöstöä seuraavan viiden vuoden aikana. Matkailu on kehittynyt myönteisesti talouden epävarmuudesta huolimatta. Matkailukeskuksissa on mennyt suhteellisen hyvin ja odotukset ovat tulevaan syksyyn ja joulunaikaan positiiviset. Keskukset ovat profiloituneet asiakkuuksien suhteen erilailla. Asiakkaita tulee kotimaasta, lähialueilta (Norja, Venäjä), Keski-Euroopasta, Välimerenmaista (Kreikka), Australiasta ja Aasiasta. Keskukset eivät ole riippuvaisia yhden maan tai yhden talousalueen kehityksestä. Venäjään kohdistuvat kansainväliset pakotteet ja Venäjän asettamat vastapakotteet vaikuttavat Lappiin suuntautuvaan ostos- ja muuhun matkailuun odotettua vähemmän. Ruplan arvon aleneva kehitys ja Suomen kanssa kilpailevien matkailukohteiden vetovoiman kasvu on olennaisempi tekijä venäläisten matkailuvalintoihin ja mahdolliseen matkailun supistumiseen. Epävarmuutta lisää Venäjän viranomaisten yksityishenkilöille mahdollisesti asettamat tuontirajoitukset. Lappiin suuntautuvaan ostosmatkailuun vaikuttaa olennaisesti, mikäli kilo- tai rahalliseen arvoon liittyvät rajoitukset kiristyvät. Lähitulevaisuudessa ei ole odotettavissa, että venäläisten matkailu elpyisi vuoden 2013 tasolle. Matkaa kohden käytettävissä olevat rahamäärä myös vähenee. Yhä suurempi osa venäläisten ostosmatkailun kulutuksesta menee Venäjälle vietäviin elintarvike- ym. päivittäishankintoihin. Tänä vuonna venäläismatkailijamäärän pudotus lienee viime vuoteen verrattuna noin viidennes, korkeintaan neljännes. Matkailukeskusten varaustilanne on venäläisten osalta tulevana jouluna varsin maltillinen. Radikaalia supistumista ei tule. Loppiaisen jälkeinen toinen tammikuun viikko pudonnee enemmän kuin uuden vuoden viikko. Yhtenä vastauksena ohjelmapalveluiden kysynnän ja rahankäytön supistumiseen on niin venäläisille kuin muille kv-asiakkaille tarjottavan tuotekirjon monipuolistaminen. Ns. luksustuotteita on kehitettävä ja oheen tulee saada myös edullisempia ohjelmapalveluita ja jopa budjettimatkaajan tarpeisiin vastaavia tuotteita. Kaupan kehitys on ollut Lapissa positiivista kaupungeissa ja rajakunnissa, mutta pienillä paikkakunnilla näkyy vaikeuksia. Verkkokauppa valloittaa kaupan alaa nopealla tahdilla. Lapissa on vain vähän verkkokauppoja tällä hetkellä. Rakennusalan näkymät ja työllisyystilanne ovat tulevalle talvelle haastavat. Rovaniemellä rakentaminen näyttäytyy muuta maakuntaa vilkkaampana uudis- ja korjausrakennuskohteina sekä useina tiehankkeina. Suomen ja Ruotsin rajalle Tornioon on käynnistynyt hanke yhteisen keskustan rakentamisesta seitsemän vuotta sitten. Nyt on tehty päätös 150 miljoonan euron investoinneille, että alueelle noussee keskus, johon tulee liiketiloja, lukio, hotelli sekä monitoimiareena. Hankkeen rakentaa pohjoissuomalainen rakennusliike. Kemi-Tornio alueella on muuten hiljaisempaa ja vain muutama rakennustyömaa. Itä-Lapin mahdollisuuksia ovat kaupan, kaivos- ja puuteollisuusinvestoinnit. Matkailukeskuksissa investoidaan erittäin vähän, mutta 16

18 keskuksissa on tehty kaavoituksen ja palveluiden suhteen laajoja kokonaiskehittämissuunnitelmia, jotka odottavat parempia aikoja. Vaasan Oy:n leipomotoiminta loppuu Rovaniemellä vuoden 2015 alussa ja 45 henkilöä irtisanotaan. Lapissa on jatkossa vain yksi isompi elintarviketeollisuustoimija poronlihanjalostaja Polarica Oy. Lapissa on erinomaiset edellytykset tuottaa puhdasta ruokaa. Mahdollisuudet monipuoliseen lähiruokatuotantoon ja luomutuotannon lisäämiseen ovat vielä pääosin hyödyntämättä. Maidontuotannon ja porotalouden jatkuminen riippuu merkittävästi onnistuneista sukupolvenvaihdoksista. Vaikka rakennekehitys alkutuotannossa etenee, tuotannon tehostuminen pitää tuotantomäärät lähes entisellä tasolla. Venäjän pakotteiden arvioidaan heijastuvan tuottajahintojen alenemisen kautta maatilatalouden kannattavuuteen. Lappi on myös potentiaalinen luomukeruutuotteiden tuotantoalue: Lappi muodostaa 95 % koko Suomen luomukeruualasta. Lapista kerätään luomukeruutuotteina pääosin vain marjoja, mutta myös luomusienillä ja luonnonyrteillä on kasvavaa kysyntää. Lapin poronliha, Lapin poron kuivaliha ja Lapin Puikula ovat saaneet EU:n alkuperäsuojauksen. Lammastalouden laatuketjua on kehitetty määrätietoisesti, mistä esimerkkinä Meri-Lapin karitsa. Lappilainen kala on lähiruokaa, johon liittyy puhtaiden vesien erikoistuotteen imago. Kuluva kesä yllätti monet myönteisesti, kun Torniojokeen nousi miljoona kiloa luonnonlohta. Nousu antoi piristysruiskeen jokivarren matkailuyrittäjille. Lähiruoan ja luomuruoan saaminen julkisiin ruokapalveluihin edellyttää hankintaosaamisen lisäämistä ja määrien varmistaminen myös tuottajien yhteistyötä. Paikallisella kehittämistyöllä ja yrittäjien verkostojen tukemisella päästään konkreettisiin ratkaisuihin, tästä esimerkkinä Sodankylän lähiruokaprojekti. Lappilainen maidonjalostus kiinnostaa tuottajia nimenomaan yhdistettynä matkailuun ja hyvinvointiin. Maitotilojen määrä tulee edelleen laskemaan, mutta kohdistetun neuvonnan ansiosta lopettamistahti hidastuu ja moni tila voi kehittää toimintaansa muulla tavoin kuin maitomäärää kasvattamalla. Energia-alalla rakentamisaikaisia työpaikkoja on tullut tuulivoimahankkeista ja maakunnallisten sähköyhtiöiden panostaessa huomattavasti enemmän sähköverkkojen peruskorjauksiin. Tuulivoimaloita on rakennettu ja rakennetaan erityisesti Meri-Lapin alueelle ja hajanaisesti muualle Lappiin esim. Kittilän ja Sodankylän välimastoon tulee 17 myllyä kustannuksiltaan arviolta 13,5 milj. euroa. Biotalous, cleantech ja kylmän alan osaamiseen perustuvat elinkeinot tulevat lisääntymään. Uusiutuvan energian mahdollisuuksia on alettu laajemmin hyödyntää. Bioenergian edistämiseen maakunnalliset toimijat ovat tehneet yhteistyössä kehittämishankkeita ja uudelle ohjelmakaudelle ohjelmaa konkreettisten tulosten aikaansaamiseksi. Myös pienet hajautetut energiaratkaisut ovat selvittelyssä. Lappiin on syntynyt vesivoimarakentaja Kemijoki Oy:n toimintamallin muutoksen myötä uusia kasvuyrityksiä, joiden palvelut ovat nyt laajemmin kuin yhden toimijan käytössä. Jätteiden kierrätys ja sivutuotteiden kaupallinen tuotteistaminen tarjoavat tulevaisuudessa mahdollisuuksia uudelle yritystoiminnalle. Jätteisiin liittyvä yritystoiminta säästää samalla merkittävästi myös neitseellisiä luonnonvaroja. Suurille matkailukeskuksille laadituilla ympäristöohjelmilla ja jätehuoltoratkaisuilla tuetaan puhtaan Lapin imagoa. 4.2 Työvoiman kysynnän näkymät Vuonna 2012 heikentynyt taloustilanne käänsi työllisyyskehityksen uudelleen laskuun ja työttömyyden kasvuun. Työllisyystilanteessa ei ole nähtävissä nopeaa käännettä parempaan. Työ- ja elinkeinoministeriö on tuoreimmassa lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteessaan arvioinut työvoiman kysynnän vähenevän vielä vuonna 2014 ja työllisyyden kääntyvän pieneen kasvuun vuonna Työvoiman tarjonnan kasvaessa työttömyyden kuitenkin ennustetaan kasvavan vielä ensi vuonnakin. 17

19 Viiden viime vuoden aikana teollisuuden työpaikat ovat lisääntyneet Lapissa erityisesti kaivosalalla ja jonkin verran myös metallituotteiden valmistuksessa. Puunjalostuksessa ja elintarviketeollisuudessa työpaikkakehitys on ollut aleneva. Rakentamisen työpaikat ovat vähentyneet viimeisen kahden vuoden aikana ja kuljetuksen pysyneet suunnilleen ennallaan. Yksityisellä palvelusektorilla kaupan alan sekä liikeelämän ja kotitalouksien palveluiden henkilöstö on viime vuosina kasvanut. Matkailun henkilöstön määrä on pysynyt suunnilleen ennallaan eikä luovien alojen henkilöstömäärä ole odotuksista huolimatta kasvanut. Tietojenkäsittelyn työllistävä vaikutus on laskenut. Lapin elinkeinoelämän myönteiset kehitysnäkymät sekä työvoiman suuri eläkepoistuma heijastuvat työllisyyden kasvuna vasta pitemmällä aikavälillä kohti vuotta Kasvavilla toimialoilla myös kokonaistyöllisyys kasvaa, mutta pääosa työvoiman kysynnästä muodostuu työvoiman eläköitymisestä johtuvasta vaihtuvuudesta. Monilla toimialoilla, esim. matkailussa, työvoiman kysyntä perustuu kausivaihtelujen mukaisiin toistuviin rekrytointitarpeisiin haasteineen. Julkisella sektorilla talouden tiukkenemisesta ja toimintojen tehostumisvaateista johtuen henkilöstön eläköitymistilanteissa työtehtäviä uudelleenorganisoidaan, mikä pienentää työvoiman rekrytointitarvetta. Myös yt-neuvottelut lomautuksineen ja irtisanomisineen kohdistuvat julkiselle sektorillekin, valtiolle, kuntiin ja kuntayhtymiin. Myös yrityssektorilla työpaikkoja häviää toimintoja tehostettaessa ja keskitettäessä. Työmarkkinoiden toimivuuden ongelmat näkyvät sekä ammatillisena että alueellisena työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuutena. Lapissa on useissa ammateissa työvoiman saatavuusongelmia ja toisaalta tietyissä ammateissa huomattavaakin ylitarjontaa. Joissakin ammateissa on työttömyydestä huolimatta rekrytointiongelmia. Työpaikkojen osaamisvaateet ovat kasvaneet ja työvoiman koulutustason noususta huolimatta työnhakijoiden osaaminen ei aina vastaa työpaikkojen vaatimuksia. Joissain tapauksissa työvoiman kysyntää on eri puolella Lappia kuin työnhakijoita. Näin on esimerkiksi matkailualan tehtävissä. Matkailussa kausiluontoiset ammattitaitoisen työvoiman saatavuusongelmat ovat jokavuotinen haaste. Myös terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa työvoiman kysyntä on jatkuvaa ja työvoiman saatavuusongelmia esiintyy erityisesti kaupunkikeskusten ulkopuolisilla paikkakunnilla. Työvoiman saatavuusongelmien nähdään kuntasektorilla kasvavan myös opetustoimen tehtävissä. Alkukesästä laaditun ammattibarometrin mukaan lähimmän puolen vuoden aikana eri puolilla Lappia on pulaa työnhakijoista terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattien (mm. lääkärit, sairaanhoitajat, psykologit) lisäksi muun muassa myyntiedustus- ja puhelinmyynti-, kirjanpito- ja palkanlaskentatehtävissä sekä matkailukeskusalueilla keittiö- ja ravintolatyössä. Ylitarjontaa puolestaan on jo pitempään ollut eniten toimistotyöntekijöistä sekä sähkö-, tietoliikenne- ja elektroniikka-asentajista. Rakentamisen vähenemisen myötä ylitarjontaa on myös rakennusalan ammateissa. Elinkeinoelämän kehitys niin Lapissa kuin lähialueilla, myös Pohjois-Ruotsissa ja Norjassa, ja yritysten kasvu heijastuvat työvoiman kysyntänä ja uudenlaisina osaamistarpeina. Pohjois-Ruotsin ja -Norjan työvoimatarpeet ovat mahdollisuus lappilaiselle työvoimalle. Pohjoisten maakuntien koulutuksellisen ja työvoiman liikkuvuutta edistävä yhteistyön merkitys korostuu lähivuosina entisestään. Osaavan työvoiman saatavuus edellyttää työnhakijoiden aktivoimista alueen sisäiseen ja alueiden väliseen liikkuvuuteen. Lappiin tarvitaan työvoimaa myös muualta Suomesta ja tietyillä aloilla myös ulkomailta. Tavoitteena on saada eri alojen työnhakijat näkemään koko Pohjois-Suomi ja laajemmin myös Ruotsin ja Norjan työmarkkinat mahdollisuutena. Oppilaitokset ja niiden koulutustarjonta ovat muutoksessa. Toisen asteen ja ammattikorkeakoulutuksen aloituspaikkojen määrä laskee tulevina vuosina Lapin oppilaitoksissa valtakunnallisten päätösten myötä, mikä heijastuu myös oppilaitosten henkilöstötarpeiden muutoksina. Haasteena on suunnata, kehittää ja toteuttaa niin perus-, täydennys- kuin aikuiskoulutusta koulutuksen toteuttamistavasta riippumatta niin, että koulutuksesta valmistuvien osaaminen vastaa elinkeinoelämän tarpeita. Nuorten ikäluokkien 18

20 vähenemisestä johtuen sekä työelämässä tapahtuvien muutosten vuoksi ammatillisen koulutuksen kysyntä suuntautuu entistä enemmän aikuiskoulutukseen. 4.3 Työttömyyden määrän ja rakenteen näkymät Maaliskuusta 2012 lähtien työttömiä on ollut enemmän kuin vastaavaan aikaan edellisenä vuonna. Työttömyys kasvoi voimakkaasti vuonna Työttömiä oli keskimäärin noin ja työttömyyden kasvu on jatkunut vuonna Kesäkuun lopussa työttömiä oli yli , mikä on lähes enemmän kuin vuotta aiemmin. Edellisen kerran kesäkuun työttömyys on ollut korkeampi vuonna Lähivuodet työllisyystilanne tulee olemaan Lapissa vaikea ja työttömyys pysyy korkeana. Alkuvuoden 2014 kehitys osoittaa, että työttömyyden kasvun taittumiseen on vielä matkaa, vaikka työttömyyden vuosikasvu on hidastunut ja työttömyys kasvaa Lapissa vähemmän kuin koko maassa. Työttömien osuus työvoimasta on kuitenkin Lapissa edelleen maan korkeimpia. Käänne parempaan tapahtunee aikaisintaan vuonna Työmarkkinoille heijastuvista elinkeinoelämän epävarmuustekijöistä johtuen työttömyyden kasvun pysähtyminenkin, saati sitten työttömyyden kehityksen kääntyminen alenevaksi, saattaa olla uhattuna lähimmän vuoden aikana. Työvoiman kysynnän heikkenemisen myötä työttömyydet ovat pitkittyneet ja pitkäaikaistyöttömien määrä on voimakkaassa kasvussa. Työttömiä on eniten vanhimmissa viisivuotisikäryhmissä, ikäryhmässä ja vuotiaat. Työttömyyseläkemahdollisuuden poistuminen näkyy selkeästi yli 60-vuotiaiden työttömyyden kasvuna ja pitkinä työttömyysjaksoina. Työttömyyden kasvu on kohdistunut voimakkaimpana myös vuotiaisiin. TE-hallinnon aktivointipalvelujen tehostumisen myötä nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyyden kasvu verrattuna vuodentakaiseen taittui huhtikuussa ja nuorten työttömyys on hienoisessa laskussa. Mm. lappilaiset yritykset ovat työllistäneet nuoria palkkatuella viime vuotista enemmän. Nuorten työttömien osuus ikäluokan työvoimasta on kuitenkin Lapissa edelleen huomattavasti koko maan keskimääräistä korkeampi. Ulkomaalaisten työllisyysaste on muuta väestöä selkeästi alempi ja työttömyysaste on Lapissa edelleen yli kaksi kertaa korkeampi kuin koko väestön työttömyysaste. Työvoiman kysynnän vilkastuminen heijastuu ensi vaiheessa ammattitaitoisimpiin ja lyhimpään työttömänä olleisiin työnhakijoihin. Haasteena on saada nuorisotyöttömyyden alenemiskehitys jatkumaan ja voimistumaan sekä ensivaiheessa edes hidastettua pitkäaikaistyöttömyyden kasvua. Pitkäaikais- ja rakennetyöttömyydessä käänne tapahtuu vasta viiveellä suhteessa työttömyyden alenevaan kehitykseen, vaikka myös työttömistä eläkkeelle siirtyvien määrä on lähivuosina suuri. Työttömyyden aleneminen edellyttää, että onnistutaan myös pidempään työttömänä olleiden osaamisen kehittämisessä ja työmarkkinoille sijoittumisen edistämisessä. Jo maassa olevien ulkomaalaisten työttömyyden vähentämistä tuetaan maahanmuuttostrategian toimenpitein. 19

21 5. LAPIN TOTEUTUNUT KEHITYS SEKÄ MAAKUNTAOHJELMAN TAVOITTEET VUOTEEN 2017 JA