Lappi- sopimus - maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma vuosille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lappi- sopimus - maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma vuosille 2015-2016"

Transkriptio

1 Lapin toimeenpanosuunnitelma vuosille Lappi- sopimus - maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma vuosille TEM / Hyväksytty Lapin maakunnan yhteistyöryhmässä

2 Sisällysluettelo SAATESANAT 1. JOHDANTO LAPIN EDUNVALVONTA-ASIOIDEN KÄRKI VUOSILLE Maakunnan palvelurakenteen kehittäminen Hyvä saavutettavuus ja toimiva logistiikka kilpailukyvyn edellytyksenä Panostukset kansainväliseen matkailumarkkinointiin ja matkailuelinkeinon kehittymiseen Puuvarojen käytön monipuolistaminen ja puurakentamisen kasvun mahdollistaminen Tulvariskien hallinta ja säätövoiman tuotanto Kemijoella Osaamisen vahvistaminen ja työllistymisen tuki Arktisen informaatiokeskuksen perustaminen Lapin yliopiston yhteyteen Luonnonvara-alan strateginen toimipaikka Rovaniemelle EISCAT 3D -tutkan sijoittaminen Sodankylään MAAKUNTIEN YHTEISET ALOITTEET KESKUSHALLINNOLLE Pohjois-Suomen yhteiset aloitteet Arviointi ympäristölupaprosessien toimivuudesta ja vahvistettava lupaviranomaisten henkilöstöresursseja vastaamaan tarpeita Turpeen ja puun saatavuuden ja kilpailukyvyn varmistaminen Edistetään puun energiakäyttöä säilyttämällä puun energiakäytön ja uudistumisen tuki Pohjois- Suomessa OKM:n ja korkeakoulujen välisten tulosneuvottelujen aluevaikuttavuuden lisääminen ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN ALOITTEET KESKUSHALLINNOLLE Laajakaista-hankkeen toteutuksen varmistaminen harvaan asutuilla alueilla Elinkeinoelämän kannalta tärkeiden kanta-, seutu- ja yhdysteiden sekä yksityisteiden parantaminen ja ylläpito Maakunnan kehittämisrahan palauttaminen valtion talousarvioon Muut Itä- ja Pohjois-Suomen yhteiset toimenpiteet MAAKUNNAN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT VUOTEEN Elinkeinoelämän tilanne ja näkymät Työvoiman kysynnän näkymät Työttömyyden määrän ja rakenteen näkymät LAPIN TOTEUTUNUT KEHITYS SEKÄ MAAKUNTAOHJELMAN TAVOITTEET VUOTEEN 2017 JA

3

4 LAPPI-SOPIMUS LAPIN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Toiminnan painopisteet ja keskeiset hanketeemat ja -kokonaisuudet jaoteltuina Lappisopimuksen strategisten valintojen mukaan Strateginen valinta 1. Kilpailukykyä ja työtä Strateginen valinta 2. Rakennemuutokseen vastaaminen Strateginen valinta 3. Yhteydet ovat kunnossa KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ- RAKENNERAHASTO-OHJELMAN VALTAKUNNALLISET TEEMAT SEKÄ KANSALAISTOIMIJALÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN Valtakunnalliset teemat Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Lapissa Manner-Suomen maaseuturahasto ja Lapin alueellinen maaseudun kehittämisstrategia Maaseudun kehittämisen prioriteetit Lapin maaseutuohjelma toteuttaa Lappi sopimusta Monirahastoinen Leader-toiminta EU:N KANSAINVÄLISET RAHOITUSOHJELMAT JA ALOITTEET SEKÄ MUUT KANSALLISET OHJELMAT Maakunnan kehittämisraha INKA Innovatiiviset kaupungit -ohjelma TOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSET MYAK RAHOITUSTAULUKOT...36 LIITE 1. LAAJAKAISTA KAIKILLE HANKKEEN TOTEUTUKSEN VARMISTAMINEN HARVAAN ASUTUILLA ALUEILLA...38

5 SAATESANAT Lappi on niin henkisesti kuin maantieteellisesti kaiken tavanomaisuuden yläpuolella, todetaan lappilaisten yhdessä tekemässä Lappi-brändissä. Tämä pitää paikkansa, olemme monella tapaa aivan ainutlaatuinen alue paitsi Suomessa, niin myös koko Euroopassa. Maantieteellisesti laajimpana, harvaan asutuimpana, luonnonvarapotentiaalisimpana ja aidosti arktisena maakuntana meillä on aidosti erinomaiset lähtökohdat kehittää ja kehittyä. Viime keväänä solmittu Lappi-sopimus ilmentää minusta hienolla tavalla meidän ainutlaatuisuuttamme. Sopimuksessa päätimme käydä yksissä tuumin taklaamaan toimintaympäristössämme tunnistamiamme uhkia ja hyödyntämään siellä esiintyviä mahdollisuuksia. Valitsimme kolme toimintaamme läpileikkaavaa teemaa, joihin meidän tulee aktiivisesti tarttua; arktisuuden ja siihen liittyvän uuden liiketoiminnan kasvun, rakennemuutoksen ja saavutettavuuden. Nyt on aika käydä sitten töihin, käsillä oleva toimeenpanosuunnitelma seuraavalle kahdelle vuodelle viitoittaa tietä. Käymme töihin etupainotteisesti hakemalla aktiivisesti otetta rakennemuutoksesta, joka koskee niin julkisen sektorin palvelurakenteita kuin työelämän, yrittäjyyden ja elinkeinorakenteen muuttumista. Tämän aktiivisen toimintaympäristön kehittämistyön lisäksi pyrimme aktiivisesti suuntaamaan kehittämisresursseja arktisen liiketoiminnan ja sieltä ponnistavan uuden kasvun tukemiseksi. Mikäli haluamme pitää Lapin tulevaisuudessakin tavanomaisuuden yläpuolella, meidän on oltava aloitteellisia ja tehtävä ratkaisuja omat erityispiirteet tunnistaen. Asiat tulisi pitää pystyä pitämään lappilaisten omissa käsissä. Tässä keskittämisen mantraan takertuneessa ajassa tämä tavoite on erityisen haasteellinen. Tulevaisuutta ei pidä kuitenkaan pelätä, sitä pitää tehdä. Tässä hengessä olemme valmistelleet Lappisopimuksen ja uskon, että tässä hengessä käymme nyt sitä toteuttamaan! Mika Riipi Maakuntajohtaja

6 1. JOHDANTO Toimeenpanosuunnitelma on maakunnan yhteinen tahdonilmaus, joka suuntaa kehittämistoimenpiteitä ja rahoitusta Lappi sopimuksessa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti. Lappi sopimusta toteutetaan käyttäen monipuolisesti kansallisia ja EU-ohjelmiin liittyviä rahoituksia sekä muita käytettävissä olevia erityisrahoitusvälineitä. Lapin toimeenpanosuunnitelma on valmisteltu niin, että kaikkea rahoitustoimintaa ei olekaan haluttu listata. Rahoituksen suuntausta ohjaavat Lappi sopimuksen toteuttamiseksi voimassaolevat EU- ohjelmat, alueelliset ja kansalliset toimiala- tai sektoriohjelmat. Toimeenpanosuunnitelmaan on nostettu niitä toimenpiteitä, joita Lapissa halutaan painottaa, jotta saadaan aikaan hyvinvointia mahdollistavaa kasvua ja kehitystä. Keskeisessä roolissa toimeenpanosuunnitelmassa ovat myös Lapin edunvalvonnan tavoitteet. Lappi sopimuksen strategiset valinnat: KILPAILUKYKYÄ JA TYÖTÄ AVOIMESSA JA ARKTISESSA LAPISSA LUONNONVAROJEN SEKÄ AKRTISEN OLOSUHDEOSAAMISEN KESTÄVÄ HYÖDYNTÄJÄ - UUSIA JA KASVUHAKUISIA YRITYKSIÄ PARHAAT KÄYTÄNNÖT JA TEKNOLOGIAT SEKÄ LUOVUUS VAUHDITTAVAT YRITYSTEN KILPAILUKYKYÄ METALLITEOLLISUUS, METSÄ, MATKAILU, KAIVOKSET SEKÄ LAPIN ALKUPERÄISET ELINKEINOT TOIMEENTULON LÄHTEINÄ UUDET ALAT TUOVAT KORVAAVAA TYÖTÄ LAPPIIN EKOLOGISESTI, TALOUDELLISESTI JA SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ TOIMINTAA VIIHTYISÄ JA INNOSTAVA YMPÄRISTÖ SEKÄ ELÄVÄ MAASEUTU OVAT VALTTIKORTTEJA RAKENNEMUUTOKSEEN VASTAAMINEN - TEHEMÄ POIS RAKENNEMUUTOKSEEN VASTATAAN ENNAKOIVALLA TOIMINTATAVALLA ÄLYKÄS ERIKOISTUMINEN NOJAA ARKTISUUTEEN, PERINTEISIIN ALOIHIN SEKÄ KASVUALOIHIN LAPISSA TOIMII VUOROVAIKUTTEINEN OPPIMISVERKOSTO, JOKA TARJOAA LAADUKASTA JA KYSYNTÄLÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUVERKOSTO JA HYVINVOIVA LAPPILAINEN YHTEYDET OVAT KUNNOSSA ARKTINEN SIJAINTI HAASTAA JA MAHDOLLISTAA YHTEYKSIÄ LENTOLIIKENNE, RAIDELIIKENNE JA MAANTIET SEKÄ SATAMAT - YHTEYDET TÄNNE JA TÄÄLTÄ VIRTUAALISUUS LAPPILAISEN ELÄMÄNTAVAN TURVAAJAKSI 1

7 2. LAPIN EDUNVALVONTA-ASIOIDEN KÄRKI VUOSILLE Maakunnan palvelurakenteen kehittäminen Lapin osalta seuraavan kahden vuoden aikana on keskeistä saada aikaan toimiva sosiaali- ja terveydenhuollon tuotannon palvelurakenne, joka mahdollistaa saumattoman integraation palveluissa. Valmistelu toteutetaan Lapin liiton koordinoimassa SOTE-savotta hankkeessa, jossa työstetään Lappiin kahta kuntayhtymäpohjaista tuotantoaluetta. Valtakunnallisen sote-uudistuksen ja siihen liittyvän edunvalvonnan painopiste on Lapin oman aseman säilyttäminen aluerakenteen keskittymispaineissa. Lapin asema omana hallinnollisena alueenaan tulee jatkossakin varmistaa. Tämän johdosta Lapissa selvitetään mahdollisuus rakentaa ehdotus omasta aluemallista, jossa tavoitteena on ylimääräisten rakenteiden purkaminen ja sitä kautta saatava toiminnallinen ja taloudellinen tehokkuus sekä Lapin kehittämisen kannalta keskeisten resurssien saaminen lappilaisten itsensä päätettäväksi. 2.2 Hyvä saavutettavuus ja toimiva logistiikka kilpailukyvyn edellytyksenä Lapin yhteyksien kehittämisen kannalta on tarpeen, että isot liikenneinfrastruktuurihankkeet ja perustienpidon rahoituksen tasonnosto toteutuvat. Euroopan laajuiseen TEN-T-ydinverkkoon sisältyvän Botnian käytävän kehittämisellä on merkittävä rooli alueen kilpailukyvyn kehittymiselle. Siinä Lapin edunvalvonnan kärkitoimenpiteitä ovat: Valtatien 4 Oulu Kemi sujuvuuden ja turvallisuuden parantaminen osana valtatien 4 valtakunnallista kehittämistä Haaparanta Tornio Laurila radan sähköistäminen Jäämeren yhteyksien teknistaloudellisten edellytyksien selvittäminen ja pohjoisen meriväylien kehityksen seuranta Vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä parantavia toimia ovat: Talvimerenkulun turvaaminen Perämerellä sekä sääntelystä (mm. rikkidirektiivi, typpidirektiivi ja EEDI (energiatehokkuusindeksi) aiheutuvien lisäkustannusten kompensoiminen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä tukien Pohjois-Suomen lentoliikennejärjestelmän kehittäminen alueen kehitystä tukevaksi Lentoliikenteen turvaaminen ja kehittäminen kaikilta Pohjois-Suomen lentoasemilta Perämeren satamien sisääntuloväylien syventäminen ja satamiin johtavien rata- ja tieyhteyksien kehittäminen Elinkeinoelämän kehitystä tukevia hankkeita ovat: Soklin kaivoksen edellyttämät investoinnit 2

8 Palojoensuu-Kilpisjärvi-välin toimivuuden parantaminen valtatiellä 21 Liikenneturvallisuuden parantaminen vilkkaasti liikennöidyllä tieverkolla Alemman tieverkon suunnitelmallinen parantaminen Rovaniemen ratapihan kehittäminen Tarkempi liikenteeseen ja logistiikkaan liittyvä edunvalvontalistaus löytyy Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelmasta Panostukset kansainväliseen matkailumarkkinointiin ja matkailuelinkeinon kehittymiseen Matkailun edistämiskeskus (MEK) rakentaa pitkäjänteisesti maailmalla Suomen matkailukuvaa ja avaa markkinointikanavia. MEK siirtyy Finpro Oy:n organisaatioon. Tässä tilanteessa on huolehdittava siitä, että matkailumarkkinoinnin panostukset pysyvät kohdennettuina niiden käyttötarkoituksen mukaisesti matkailun edistämiseen. Matkailumarkkinoinnin toimenpiteiden vaikuttavuutta on parannettava nostamalla sen vuotuinen rahoitus 20 miljoonaan euroon. Keskeistä on panostaa matkailumarkkinoinnin ohella myös matkailun sisällölliseen kehittämiseen, tuotteistamiseen sekä koulutukseen. Oleellisessa roolissa on Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti, jossa yhdistyy Lapin yliopiston, Lapin ammattikorkeakoulun sekä Lapin ammattiopiston matkailualan osaaminen ja josta on tarkoitus kehittää valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävä matkailun tutkimus-, koulutus- ja kehittämisinstituutio. Matkailuelinkeinolla on merkittävä aluetaloudellinen asema Pohjois-Suomessa. Matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiin vaikuttavia päätöksiä tehdään useilla hallinnonaloilla (esim. verotus, saavutettavuus ja infrastruktuuri sekä luonnonvarat ja -suojelu), jolloin niiden yhteisvaikutusta on vaikea arvioida ja matkailun kokonaisvaltainen kehittäminen on haastavaa. Tilanteen parantamiseksi tarvitaan kansallinen matkailuelinkeinon strateginen kehittämisohjelma, joka koordinoi eri ministeriöiden hallinnonalojen matkailuun liittyvät toimenpiteet yhteen, arvioi yhteisvaikutuksia ja huolehtii siitä, että matkailun kansainvälinen kilpailukyky kehittyy. Matkailun kehittymiseen liittyy kiinteästi saavutettavuuden parantaminen ja erityisesti lentoliikenteen kehittäminen ovat matkailun kannalta avainkysymyksiä. Pohjois-Suomen matkailu kasvaa kansainvälisen kysynnän vetämänä. Myös matkailun ympärivuotisuuden rakentamisessa lentoyhteydet ovat tärkeitä. Suomen lentoliikennejärjestelmää on kehitettävä siten, että kaikki Pohjois-Suomen lentoasemat säilytetään ympärivuotisina lentoasemina, joilta voi olla myös suoria kansainvälisiä lentoyhteyksiä kysynnän mukaisesti. Lentomarkkinoille on saatava lisää kilpailua, koska se vaikuttaa myönteisesti myös lentolippujen hinnoitteluun. 3

9 2.4 Puuvarojen käytön monipuolistaminen ja puurakentamisen kasvun mahdollistaminen Lapin, kuten koko Suomen puuvarat voidaan käyttää monipuolisemmin ja laajemmin. Kestävän käytön tasoon verrattuna noin neljännes ainespuun hakkuumahdollisuuksista jää käyttämättä ja energiapuun käyttömahdollisuuksista puolet. Metsien kasvu antaa mahdollisuuksia lisätä ja monipuolistaa puun käyttöä. Siksi on erityisen tärkeää, että kansallisesti edistetään puupohjaisen ja muihin uusiutuviin raaka-aineisiin perustuvan biojalostuksen kehittämistä riittävällä riskirahoituksella. Puuvarojen käytön merkittävää lisäämistä voidaan perustella ekologisilla ja kansantaloudellisilla perusteilla. Puu on myös kotimainen ja uusiutuva raaka-aine, mikä vähentää tuontiraaka-aineiden ja tuontienergian tarvetta. Lisäksi metsät ja puunjalostus ovat omiaan työllistämään maan vaikeimmilla työttömyysalueilla. Pitkällä aikavälillä puupohjaisilla biomassoilla voidaan korvata merkittävä osa öljyjalosteiden käytöstä ja myös vähentää fossiilisten energioiden käyttöä Suomessa. Lapin liitto esittää, että Pohjois-Suomen biojalostamoinvestointeja ja pitkäkuituista havupuusellua valmistavan sellutehtaan alueellista kehitystyötä edistetään. Lapin uuden elinkeinotoiminnan kehittymiselle on tärkeää, että valtakunnallista puurakentamisen ohjelmaa jatketaan ja näin vahvistetaan puurakentamisen tuotekehitystä sekä teknologian ja markkinoinnin osaamista puurakentamisen viennin kasvattamiseksi. Lisäksi tulisi selvittää puurakentamisen suurten kohteiden kasvun esteet ja vahvistaa yrityslähtöisiä toimenpiteitä markkinaosuuden kasvattamiseksi. Lapissa maakuntaohjelmalla haetaan kasvua uusista aloista, joista puuraaka-aineen jatkojalostus ja puurakentaminen omaavat Lapissa erinomaista kasvupotentiaalia. 2.5 Tulvariskien hallinta ja säätövoiman tuotanto Kemijoella Kemijoen tulvaryhmä on määritellyt vesistöalueen tulvariskien hallinnan ensisijaiseksi tavoitteeksi riittävän suuren, tulvavesiä pidättävän tekoaltaan rakentamisen Kemijoen yläjuoksulle. Altaan rakentaminen kasvattaisi Kemijoen tuotantoa ja säätökykyä erityisesti tulva- ja talviaikoina. Säätötehon lisäys olisi noin 300 MW ja lisäenergiaa allas tuottaisi 300 GWh vuodessa, josta 130 GWh vuodessa tulisi uudesta rakennettavasta voimalaitoksesta ja 170 GWh Kemijoen pääuoman olevassa olevilta voimalaitoksilta. Altaan arvioidaan lisäävän työllisyyden kasvun ja yritystoiminnan lisääntymisen kautta kuntien kunnallis-, kiinteistö- ja yhteisöverotuloa miljoonaa euroa, joka olisi 2 3 miljoonaa euroa/vuosi seuraavien 30 vuoden aikana. Suurin osa verotulojen lisäyksestä syntyy kunnallisveroista ja toteutuu rakentamisvaiheen aikana. Tekoaltaan työllisyysvaikutukset ovat henkilötyövuotta. Tarkoituksena on selvittää altaan sisällyttäminen vireillä olevaan Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaan, jonka yhteydessä on tehtävä lain edellyttämä Natura-arviointi. 4

10 2.6 Osaamisen vahvistaminen ja työllistymisen tuki Turvataan Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun pysyvä asema ja riittävä perusrahoitus ottamalla laissa säädetty aluevaikuttavuustehtävä tulosohjauksen piiriin. Alueellisesti sitoudutaan tukemaan korkeakoulujen valmiuksia kansallisen ja kansainvälisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen hyödyntämisessä sekä koulutusviennin kehittämisessä. Erityisesti tulee huomioida Lapin korkeakoulukonsernin / Lapin maakuntakorkeakoulun rooli aikuis- ja täydennyskoulutuksen monipuolistajana ja saavutettavuuden kehittäjänä sekä Pohjois-Suomen korkeakoulujen välinen yhteistyö. 2.7 Arktisen informaatiokeskuksen perustaminen Lapin yliopiston yhteyteen Euroopan unionin arktisen informaatiokeskuksen perustamista Lapin yliopiston Arktisen keskuksen yhteyteen on tuettu nykyisessä hallitusohjelmassa ja Suomen arktisessa strategiassa. Euroopan Parlamentti ja EU:n ulkoministerineuvosto ovat tukeneet EU:n arktisen informaatiokeskuksen perustamista Rovaniemelle. Päätöksestä vastaa EU:n komissio vuoden 2014 aikana. Informaatiokeskus vahvistaa Suomen arktista statusta. Tätä voidaan tukea kansallisilla toimenpiteillä Suomen arktisen strategian mukaisesti. Arktinen keskus edustaa merkittävintä Suomen yksittäistä panostusta suoraan arktiseen ympäristön ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen tutkimukseen ja tiedon välitykseen. Keskuksen sijainti ja konsepti eli arktisen tutkimuksen, viestinnän ja tiedekeskuksen yhdistelmä Napapiirillä on ainutlaatuinen. Suomen arktisen strategian mukaan hyödynnetään Arktisen keskuksen tiedeviestintä- ja näyttelytoimintaa valta-kunnallisesti parantamaan Suomen arktisen osaamisen näkyvyyttä ja arktisen tiedon saatavuutta sekä pidetään yllä Arktisen keskuksen roolia arktisen tiedon tuottajana. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää keskuksen kansallisen aseman vahvistamista 2.8 Luonnonvara-alan strateginen toimipaikka Rovaniemelle Lapin yliopisto painottaa arktista ja pohjoista tutkimusta sekä matkailualan tutkimusta. Oikeustieteiden ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnat ovat edistäneet kestävän luonnonvarojen käytön tutkimusta keskittyen erityisesti kestävyyden tutkimukseen, jonka lippulaivahanke on GTK:n ja METLA:n kanssa toteutettava luonnonvaraoikeuden tutkimusprofessuuri. Se luo perustaa tulevalle, entistä tiiviimmälle monitieteiselle ja kansainväliselle tutkimusyhteistyölle. Uudella tutkimustiedolla kehitetään luonnonvaroja hyödyntävien yritysten yhteiskunta- ja ympäristövastuuta. Lapin ammattikorkeakoulu tarjoaa luonnonvara-alan metsätalousinsinöörikoulutusta ja porotalouspainotteista agrologikoulutusta. Ammattikorkeakoulu tekee myös aluelähtöistä luonnonvaraalan tutkimus- ja kehittämistoimintaa yhteistyössä alan sektoritutkimuslaitosten sekä Lapin yliopiston kanssa. Luonnonvarojen älykäs käyttö on Lapin ammattikorkeakoulun strateginen painoala. Luonnonvaraalan strateginen toimipaikka tukee painoalan kehittämistä kansallisen ja kansainvälisen tason osaamiseksi. Arktinen yliopisto on 160 yliopiston, ammattikorkeakoulun ja tutkimuslaitoksen muodostama tutkimus- ja koulutusverkosto. Arktiseen yliopistoon kuuluvat korkeakoulut ovat kehittäneet yhdessä mm. arktisen lääketieteen koulutusta ja tulevaisuudessa koulutustarjontaan tulee esimerkiksi arktiseen matkailuun ja oikeustieteisiin erikoistuneita tutkintoja. Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa tehdään tutkimusta, joka liittyy alueidenkäyttöön, ympäristökysymyksiin, kestävään kehitykseen sekä alkuperäiskansojen kulttuuriin liittyviin kysymyksin. 5

11 Rovaniemen korkeakoulukampuksella toimii osaamiskeskittymä, jonne ovat sijoittuneet METLA, MTT, Lapin yliopisto, Lapin ammattikorkeakoulu, Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti sekä ProAgria. Lähietäisyydellä ovat myös Lapin yliopiston Arktinen keskus, Metsähallitus, GTK ja TUKES. Luonnonvarakeskuksen strategisen toimipaikan sijoittuminen Rovaniemelle täydentää Pohjois-Suomen vahvaa arktista ja pohjoista luonnonvaroihin keskittyvää tiedontuotantoa ja aluelähtöistä kehitystoimintaa. 2.9 EISCAT 3D -tutkan sijoittaminen Sodankylään Kansainvälisellä tieteellisellä EISCAT-järjestöllä on tarkoitus rakentaa moderni, maailman kärkeen tähtäävä tutkajärjestelmä EISCAT 3D, jonka avulla on mahdollista tutkia geoavaruusympäristöä, kuten arktista ylempää ilmakehää ja siinä ilmenevää ilmastonmuutosta, avaruussään vaikutusta satelliittien toimintaan ja GPS-navigointijärjestelmiin mukaan lukien Eurooppalaiset EGNOS- sekä Galileo-järjestelmät. Tavoitteena on saada Suomeen ainakin yksi EISCAT 3D-tutka-asema. Sodankylän korkeatasoinen tutkimustyö on synnyttänyt patentteja ja useita spin-off-yrityksiä. Toiminnalla on yhteyksiä myös Lapin matkailun kehittämiseen revontuliosaamisen myötä. Sodankylässä toimivat Oulun yliopiston geofysiikan observatorio ja Ilmatieteen laitoksen Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus yhteistyökumppaneineen ovat perustamassa Arktista geoinnovaatiokeskusta vuosina EISCAT 3D -hanke edustaa Suomen arktista osaamista. Valmisteluvaiheessa Suomi koordinoi EISCAT 3D:n tiedeohjelmaa ja suunnittelee EISCAT 3D:n signaalinkäsittelyjärjestelmää. Hankkeen rakentaminen on mahdollista käynnistää vuonna 2015 ja sen investointirahoituksen tarve on 25 miljoonaa euroa Suomen Akatemian ja mahdollisesti muiden rahoittajien kautta. 6

12 3. MAAKUNTIEN YHTEISET ALOITTEET KESKUSHALLINNOLLE 3.1 Pohjois-Suomen yhteiset aloitteet Arviointi ympäristölupaprosessien toimivuudesta ja vahvistettava lupaviranomaisten henkilöstöresursseja vastaamaan tarpeita Pohjois-Suomen aluehallintovirasto vastaa Pohjois-Suomen turvetuotantoalueiden ja kaivoshankkeiden ympäristölupakäsittelystä ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Keski-Pohjanmaan. Tällä hetkellä Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lupahakemuskäsittely on ruuhkautunut johtuen resurssien vähäisyydestä, hakemusten määrän kasvusta sekä hakemusten käsittelyn monimutkaistumisesta. Lupakäsittelyn viivästyminen aiheuttaa ongelmia elinkeinoelämälle ja hankkeiden kehittämiselle. Tämän vuoksi on perusteltua nopeuttaa lupamenettelyä resurssijärjestelyillä ja lupakäsittelyä tukevalla ohjeistuksella. Luparuuhkan purkamiseksi on saatavissa tilapäistä resursointia, mutta ongelma on pitkäaikainen. Myös kaivoshankkeiden ympäristölupakäsittely on ruuhkautunut. Elinkeinoelämän toiminnan näkökulmasta selkeä uhka on, että malminetsinnän ja kaivosten lupaprosessien viiveet heikentävät Suomen kilpailukykyä investointikohteena. Kaivoshankkeiden eri kehitysvaiheiden lupaprosessien kehittämiseksi on tehtävä kattava arviointi prosessien toimivuudesta ja sen myötä vahvistettava lupaviranomaisten kaivosalan osaamista ja henkilöstöresursseja vastaamaan toimintaympäristön nykyisiä ja tulevia tarpeita. Viranomaisten lupakäsittelyn resurssien lisääminen päätösprosessin nopeuttamiseksi ja laadun takaamiseksi on Katse pohjoiseen Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelman mukainen toimenpide Turpeen ja puun saatavuuden ja kilpailukyvyn varmistaminen Tulee varmistaa puun ja turpeen saatavuus ja kilpailukyky kivihiileen nähden sähkön ja lämmön tuotannossa muuttamalla energiaturpeen veron ja metsähakesähkön syöttötariffin tasoa. Suomen energiaomavaraisuus on merkittävästi heikompi kuin EU:ssa kesimäärin ja huoltovarmuuden on ensisijaisesti perustuttava maamme omiin energiaresursseihin, erityisesti energiaturpeeseen ja puuhun. Tarvitaan toimia, jotka varmistavat maamme energiaresurssien saatavuuden ja kilpailukyvyn fossiilisia polttoaineita, kuten kivihiiltä vastaan. Turpeen energiakäyttöä ei saa heikentää verotuksella, vaan on palautettava turpeen verotus vuoden 2012 tasolle aina vuoteen 2020 asti. Tämä edellyttää vuoden 2013 korotuksen perumisen lisäksi vuodelle 2015 päätetystä korotuksesta luopumista. Kotimaisen lähienergian hyödyntäminen vaikuttaa positiivisesti maamme vaihtotaseeseen ja työllisyyteen. Energiaomavaraisuuden tärkeitä tekijöitä ovat maassamme toimivat turve- ja puuenergiaa tuottavat yrittäjät. Ilman pitkäjänteistä tukipolitiikkaa ja kilpailukykyistä toimintaympäristöä yrittäjäresurssien kyky toimia lähienergian tuotantoketjussa heikkenee. Resurssien ja osaamisen poistuminen tuotantoketjuista vaikuttaisi kielteisesti kansalliseen energiahuoltoon. 7

13 3.1.3 Edistetään puun energiakäyttöä säilyttämällä puun energiakäytön ja uudistumisen tuki Pohjois-Suomessa Valtio tukee heikosti kannattavaa yksityisomisteista metsänhoitoa ja - parannusta. Kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) tukea on saatavissa myös luonnontuhojen uudistamiskuluihin ja metsäluonnon hoitoon. Pohjois-Suomessa metsänhoidon ja -parannuksen sekä energiapuun korjuun ja haketuksen tukea käytettiin 29 miljoonaa euroa vuonna Valmistelussa on kestävän metsätalouden rahoituslain uudistaminen ja Kemeraan kuuluvan energiapuun käytön tuen siirtyminen TEM:n kautta rahoitettavaksi pienpuun energiatueksi (PETU). Tukijärjestelmäehdotus on parhaillaan Euroopan unionissa notifioitavana. Harkinnassa on myös se, voidaanko muutos toteuttaa soveltamalla nykyistä Kemera-tukijärjestelmää. Pohjois-Suomen yksityismetsätaloudessa tukirahoituksella on korostunut merkitys. Metsien kasvukyky on alle puolet Etelä-Suomen tasosta ja turvemaapohjaisuus, pohjoiset kasvuolosuhteet sekä metsien nuori ikä lisäävät metsänparannuksen ja -hoidon tarvetta. Kemera-rahoituksen merkitys töiden aktivoijana ja metsätalouden kannattavuuden ylläpitäjänä on siten erittäin merkittävä ja suurempi kuin muualla Suomessa. Kemera-tuen vaikutus metsätalouden nettotuloon vaihtelee Pohjois-Suomessa maakunnittain 15 %:sta jopa 25 %:iin. Muualla Suomessa tuen vaikutus kannattavuuteen on vain 2 10 %. Leikkausten vaikutukset näkyisivät energiapuun nollarajojen ja hoitorästien syntymisenä, metsäautoteiden rapautumisena, metsien jäämisenä kokonaan metsätalouden ulkopuolelle sekä metsätalouden työpaikkojen vähentymisenä. Pohjois-Suomen metsätalouden toimintaedellytysten, työllisyyden ja kilpailukyvyn turvaamiseksi on tärkeää, että pienpuun energiatuki säilyy nykyisellä tasolla ja metsänuudistus on jatkossakin Kemera-tuen piirissä OKM:n ja korkeakoulujen välisten tulosneuvottelujen aluevaikuttavuuden lisääminen Korkeakoulujen aluevaikuttavuuden vahvistamiseksi on pidetty tärkeänä aluestrategioiden, ohjelmien sekä niiden toimeenpanosuunnitelmien ja toimenpiteiden konkreettista tekemistä ja toteuttamista yhdessä korkeakoulujen, julkisen sektorin sekä yritysten kesken. Alueellista yhteistyötä tulee edelleen kehittää, ja elinkeinopolitiikka ja koulutuspolitiikka tulee sovittaa tiiviimmin yhteen. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen muodostamaa korkeakoulujärjestelmää kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin vastaavana kokonaisuutena. Korkeakoulujärjestelmän alueelliselle vaikuttavuudelle tulisi kehittää tulosneuvotteluihin vaikuttavat rahoituskriteerit. 8

14 3.2 ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN ALOITTEET KESKUSHALLINNOLLE Laajakaista-hankkeen toteutuksen varmistaminen harvaan asutuilla alueilla Valtakunnallinen Laajakaista kaikille -hanke ja sen haasteet: Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta. Hankkeen tavoitteena on, että vuoden 2015 loppuun mennessä yli 99 prosenttia vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista on enintään kahden kilometrin etäisyydellä 100 Mbit/s nopeudella toimivasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Laajakaistayhteyksien kehittäminen parantaa alueiden kehittämismahdollisuuksia ja on välttämätöntä erityisesti yritystoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi harvan asutuksen alueilla. Erityisen tärkeää tämä on harvaan astutussa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tietoliikenneyhteyksien rakentaminen on yhteiskunnan kannalta tuottava investointi, joka maksaa itsensä takaisin rakentamisaikaisina veroina ja maksuina sekä sähköisten palveluiden kautta tulevina kustannussäästöinä. Laajakaistahankkeen tavoitteiden saavuttaminen on osoittautunut ennakoitua vaikeammaksi ja hitaammaksi. Keskeisimmät haasteet ovat tukirahojen loppuminen kesken, kireä aikataulu ja teleyritysten vähäinen kiinnostus investoida hankkeen tavoitteiden mukaisiin laajakaistaverkkoihin. Koska hankkeet eivät kaikissa maakunnissa ole edenneet kaupallisten operaattoreiden toimesta, kunnat ja muut pienet toimijat ovat joutuneet ottamaan vastuuta rakentamisesta. Tämä on hidastanut rakentamisen käynnistymistä. Kuntien aktiivinen toiminta mm. omia verkkoyhtiöitä perustamalla on useilla alueilla ollut hyvä ja ainoa mahdollinen keino verkkojen rakentamiseen, mutta kuntien vastuiden lisääminen ei voi olla yleisratkaisu laajakaistahankkeen etenemiselle. Laajakaistahankkeet Itä- ja Pohjois-Suomessa: Itä- ja Pohjois-Suomen laajakaistaohjelmien kokonaiskustannukset ovat vuonna 2009 tehtyjen ohjelmien mukaan 315 milj. euroa. Elokuussa 2014 Itä- ja Pohjois-Suomen alueella oli hyväksyttyjä laajakaistahankkeita 180,1 milj. euroon edestä eli vasta noin 50 % aiemmin suunnitelluista hankkeista on toteutumassa. Kaikki kunnat eivät hankkeen alussa lähteneet mukaan, mutta ovat nyt ilmaisseet halukkuuden lähteä hankkeeseen. (Liite 1.) Toteuttamisvalmius ja -suunnitelma sekä kustannusarvio Kilpailutettuja hankkeita on odottamassa kuntien ja viestintäviraston rahoituspäätöksiä. Kuntayhtiö- ja osuuskuntaselvityksiä valmistellaan eri maakunnissa ja niiden valmistuttua avataan uusia laajakaistahakuja. Laajakaistahankkeen uusien hankkeiden tukirahoituksen tarve on vuoteen 2020 mennessä karkeasti arvioituna 109 milj. euroa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Arviota voi nostaa erityisen haasteellisten alueiden erillisratkaisut sekä mahdollisesti tehtävät tarkistukset asiakkaan omavastuumatkaan (nyt 2 km) tai lomaasuntojen laajakaistayhteyksien tukikelpoisuuteen. Nopeiden laajakaistayhteyksien rakentaminen on Katse pohjoiseen Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelman mukainen toimenpide. 9

15 Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien liitot esittävät seuraavia ratkaisuja hankkeen edistämiseksi maakunnissaan: a. Rahoituksen ja jatkuvuuden turvaaminen: Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien liitot edellyttävät, että jo valtion vuoden 2015 talousarviossa turvataan rahoitus kaikille toteutuville hankkeille. Näin kunnilla ja rakentavalla operaattorilla on varmuus jatkaa hankkeiden suunnittelua. Hankkeelle asetetun tavoitteen saavuttamiseksi ja koko Suomeen kattavan tehokkaan tietoliikenneverkon aikaansaamiseksi on päätettävä laajakaistahankkeen jatkamisesta vähintään vuoden 2020 loppuun saakka Eurooppa ohjelman ja digitaaliagendan tavoitteiden saavuttamiseksi. b. Erillisratkaisu erityisen haasteellisille alueille: Itä- ja Pohjois-Suomessa kokonaisia kuntia tai kuntien osia, joissa ei ole toteutunut rakentamishankkeita lainkaan nykyisellä tukimallilla. Näillä erityisen haasteellisilla alueilla pitkät välimatkat ja harva asutus eivät mahdollista kaupallisesti kannattavaa rakentamista tuen nykyehdoilla. Näille erityisen haasteellisille alueille on valmisteltava erillisratkaisu valtion ja kuntien yhteistyönä laajakaistahankkeiden toteuttamiseksi. c. Taajama-alueiden laajakaistapalveluiden varmistaminen: Koska laajakaistaverkkojen markkinaehtoinen rakentaminen on ollut ennakoitua hitaampaa, tulee käynnistää erityistoimenpiteitä kuntien kehityksen kannalta keskeisten alueiden ja taajamien laajakaistaverkkojen edistämiseksi. d. Kaiken markkinapotentiaalin hyödyntäminen: Haja-asutusalueiden laajakaistapalveluiden suurin haaste on vähäinen asiakasmäärä ja siksi kaiken asiakaspotentiaalin hyödyntäminen on keskeistä. Tukipolitiikassa tulee poistaa tarpeeton jaottelu vakituisiin ja vapaa-ajan asukkaisiin. Itä-ja Pohjois-Suomen maakuntien liitot esittävät vapaa-ajan asutuksen sisällyttämistä 100 Mbit/s laajakaistahankkeeseen sekä asiakkaan omavastuumatkan tarkistamista koskemaan vain talokaapelia Elinkeinoelämän kannalta tärkeiden kanta-, seutu- ja yhdysteiden sekä yksityisteiden parantaminen ja ylläpito Vähäliikenteiset maantiet ja yksityistiet ovat välttämättömiä Itä- ja Pohjois-Suomen elinkeinoelämälle ja koko Suomelle ennen kaikkea luonnonvaratalouden menestymisen edellytyksenä. Tieverkosto palvelee mm. maatalouselinkeinon, kasvavien bioenergiakuljetusten, kaivostoiminnan ja matkailun tarpeita. Tienpidon ylläpitotoimenpiteet tulee kohdistaa joustavasti kunkin maakunnan omat erityispiirteet huomioiden sekä ennakoiden alueiden kasvu- ja kehitysnäkymät. Itä-ja Pohjois-Suomessa alemman tieverkon vähäliikenteisiä teitä (KVL <200 ajoneuvoa/vrk) on % maanteistä ja erittäin vähäliikenteisiä (KVL <50) 7-25 %. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun osalta uudistettu alemman tieverkon merkittävyysluokitus auttaa priorisoimaan kohteet. Itä- ja Pohjois-Suomessa alemmalla tieverkolla on poikkeuksellisen merkittävä rooli, jossa kulkee myös merkittävä osa metsä- ja maatalouden raskaista kuljetuksista. Raskaat kuljetukset ovat pääosin maidon-, karjan-, turpeen-, puun- ja maa-ainesten kuljetuksia ja siten tärkeitä elinkeinoelämälle. Itä- ja Pohjois- 10

16 Suomen kasvava kaivostoiminta vaatii myös tiestön parantamista. Tieverkolla on entistä raskaampia kuljetuksia massojen noston myötä ja 76 tn rekat kuormittavat tiestöä yhä enemmän. Lisäksi yksityistieverkon rahoitus on menossa lähes nollaan, mutta tähän tarvittaisiin valtakunnallisesti 15 M vuodessa, jotta tienpidon edellytykset täyttyvät Maakunnan kehittämisrahan palauttaminen valtion talousarvioon Ohjelmiin kohdentamatonta maakunnan kehittämisrahaa on leikattu rajusti viime vuosina ja vuoden 2015 valtion talousarviossa määräraha ollaan lakkauttamassa kokonaan. Maakunnan kehittämisraha on joustava ja ketterä aluekehittämisen määräraha, jota on voitu kohdentaa maakuntaohjelmaa edistäviin pienen mittakaavan hankkeisiin. Määrärahaa on voitu hyödyntää uusien avausten valmistelussa, esiselvityshankkeissa ennen suurempiin hankekokonaisuuksiin ryhtymistä sekä vipuna käynnistettäessä merkittäviä kehittämisprosesseja. Määräraha edesauttaa laajojen, elinkeinoelämää hyödyttävien hankekokonaisuuksien syntymistä. Maakunnan kehittämisraha on tarkoitettu alueiden kehittämistä ja alueen kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskevien kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Instrumentti on ollut käytössä 1990-alkupuolelta lähtien. Vuonna 2014 käynnistetyt seutupilottihankkeet on rahoitettu maakunnan kehittämisrahalla. Käynnistyneet kehittämisprosessit vaikeutuvat ilman rahoitusta. 3.3 Muut Itä- ja Pohjois-Suomen yhteiset toimenpiteet Itä- ja Pohjois-Suomen yhteinen teemahaku järjestetään seuraavista teemoista: Puun uudet käyttömuodot ja kaivannaisalan kehittäminen. Puun uudet käyttömuodot -teemassa haetaan ratkaisuja puun käytön merkittävään kestävään lisäämiseen ja monipuolistamiseen esimerkiksi puutuoteteollisuudessa, biojalostuksessa, bioenergiassa, puuvirtojen optimoinnissa sekä metsän uudistamisessa ja kasvussa. Itä- ja Pohjois-Suomessa tähdätään kestävän kaivannaisalan edelläkävijäksi. Kaivannaisalan kehittämisessä tavoitteena on ekotehokas ja yhteiskunnallisesti vaikuttava kaivannaistoiminta. Puun uusiin käyttömuotoihin ja kaivannaisalaan liittyvät ylimaakunnalliset teemahaut käynnistyvät alkuvuodesta Lisäksi vuosina 2015 ja 2016 voidaan käynnistää muita Katse pohjoiseen - Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelman mukaisia yhteisiä teemahakuja 11

17 4. MAAKUNNAN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT VUOTEEN 2020 Toimintaympäristökuvaus tuotetaan sähköisesti Lapin luotsi sivustolle Lapilla on paljon menestymisen mahdollisuuksia. Luontoon ja luonnonvaroihin perustuvat elinkeinot luovat monipuolisia kasvun mahdollisuuksia. Lapilla on kansainvälistä vetovoimaa. Matkailu, kaivosteollisuus, arktisuus, cleantech ja biotalous sekä digitaalisuus ovat maan hallituksen kärkihankkeita ja Lapissa on hyvät edellytykset toteuttaa niitä. Lapissa vahvistetaan eri toimijoiden välisenä yhteistyönä kasvavien alojen osaamista. Korkeakoulut toteuttavat yhteistä innovaatio-ohjelmaa, jonka teemat keskittyvät arktiseen ympäristöön, luonnonvaroihin ja kilpailukykyyn sekä pohjoisen yhteiskunnan muutokseen ja hyvinvointiin. Ruotsin, Norjan ja Venäjän arktisten alueiden hankkeet tarjoavat paljon liiketoiminta- ja työmahdollisuuksia lappilaisille. Toisaalta yleisen talouskehityksen epävarmuus sekä kuntien ja valtion kestävyysvaje tuovat synkkiä pilviä taivaalle. Väestön väheneminen ja nuorten poismuutto on jatkunut, työttömyys on pysynyt korkeana ja huoltosuhde on heikkenemässä. Lapin saavutettavuudessa on parannettavaa sekä liikenteellisesti että tietoliikenneyhteyksien toimivuudessa. Myös koulutuksen saatavuus voi heikentyä tulevaisuudessa. Arvioiden mukaan Suomen, Ruotsin ja Norjan sekä Venäjän pohjoisosien suunnitteilla olevien investointien kokonaisarvo noussee noin 144 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä. Investoinnit tarjoavat mahdollisuuksia Lapin teollisuus- ja rakentamispalvelujen kehittymiselle ja yritysten väliselle yhteistyölle. Strategisesti tärkeillä toimialoilla tarvitaan toimivaa yritysten, välittäjäorganisaatioiden ja tutkimuksen kumppanuutta sekä verkostoitumista valtakunnallisesti ja myös kansainvälisesti. Kansainvälistymisen tuomat haasteet edellyttävät myös viranomaistoiminnalta aivan uudenlaisia valmiuksia auttaa yrityksiä vahvistamaan kilpailukykyään. Esimerkkinä Lapista Kemin Digipoliksen yhdessä alueen kehittäjien kanssa valmistelema Lapin arktisen teollisuuden moderni klusteri -hakemus ("Modern Cluster of Arctic Industry - Sustainable utilisation of the arctic natural resources") valittiin 44 eurooppalaisesta hakemuksesta kuuden parhaimman alueen joukkoon. Lapin innovaatioympäristöjen kehitysnäkymät ovat pysyneet varsin vakaina. Yleisen taloustilanteen epävakaisuus näkyy kehitysponnistusten vähenemisenä. Julkisen sektorin säästötoimenpiteet heijastuvat varovaisuutena panostaa maakunnan innovaatiorakenteisiin. Innovaatiopalveluja kehitetään edelleen yrityksille suunnattuina palveluina ja palveluprosesseina. Lapissa on laadittu älykkään erikoistumisen strategia arktisen osaamisen ympärille. Siinä tavoitellaan asemaa kansainvälisenä arktisen osaamisen, tiedon ja tietoliikenteen keskuksena ja arktisen alueen yhdistäjänä Eurooppaan ja Venäjälle. Arktisen alueen teollisen toiminnan lisääntyminen merkitsee kuljetusvolyymien merkittävää kasvamista. Tämä kehitys luo mahdollisuuden kehittää Lapista merkittävä kauttakulkuliikennealue etenkin Euroopan ja Barentsin alueen välille yhteistyössä naapurien kanssa. Junayhteydet Lapin kautta Jäämerelle ja Barentsinmerelle ovat koko Suomelle strateginen kysymys. Jäämeren ratayhteys on ratkaistavissa vain valtioiden välisellä yhteistyöllä. Kemin sataman syväys ja muut toimintaedellytykset on saatava kasvavan liikenteen edellyttämälle tasolle. Kaivostoiminnan kehittymisen tarvitsemat uudet liikenneyhteydet parantavat koko liikennejärjestelmän toimivuutta. Rataverkon laajentaminen ja parantaminen sekä sähköistyksen lisääminen palvelevat myös matkailuliikenteen tarpeita. Vientiteollisuuteen rinnastettavissa oleva Lapin matkailu hakee kasvua kansainvälisiltä markkinoilta ja elinkeino on riippuvainen kansainvälisestä saavutettavuudesta. Toimialan kilpailukyky on turvattava Lapin saavutettavuutta parantavilla toimenpiteillä, joista keskeisin on lentoliikenteen kehittäminen ja suorien lentoyhteyksien lisäämiseksi päämarkkina-alueiden ja Lapin välillä. Myös itä-länsisuuntaista lentoliikennettä on kehitettävä pohjoisella alueella. 12

18 Tiestön kunnon heikkeneminen vaikeuttaa kuljetuksia ja kasvattaa kuljetuskustannuksia. Vuonna 2013 käyttöön otetut suuremmat sallitut kokonaispainot ovat lisänneet painorajoitettujen siltojen määrää. Useita yli 76 tonnin kokonaispainon kuljetusten kokeilulupahakemuksia on vireillä. Syyskuussa otettiin käyttöön Kaukosen uusi silta ja loppukesästä käynnistyi valtatie 4 parantaminen Rovaniemen kohdalta. Rovaniemen kaupunki on myös panostanut tiestöön rakentamalla uusia katuyhteyksiä. Lapin puhelin- ja nettiyhteydet ovat parantuneet, mutta monin paikoin on yhä ongelmia. Tavoitetta on tukenut laaja hanketoiminta ja kylien talkootoiminta. Lapissa muun muassa matkailurakentaminen, malminetsintä ja kaivostoiminta, tie- ja rautatiehankkeet sekä turvetuotanto ovat hankkeita, joissa luonnon monimuotoisuuden, kaavoituksen ja YVAn huomioiminen ja yhteensovittaminen on tärkeää ja haastavaa. Luonnonsuojelun intressiristiriidat liittyvät usein luonnontilaista luontoa hyödyntäviin elinkeinoihin kuten porotalouteen, luontaiselinkeinoihin, metsätalouteen ja matkailuelinkeinoon. Lapin luonnontilaiset ja erämaiset vesistöt ja Suomen viimeiset rakentamattomat lohijoet luovat merkittävää lisäarvoa matkailulle ja virkistyskalastukselle. Lapissa on vireillä lukuisia valtakunnallisestikin mittavia hankkeita, mikä on näkynyt muun muassa maakuntakaavoituksessa. Ympäristöministeriö vahvisti Länsi-Lapin maakuntakaavan helmikuussa Suhangon kaivoksen vaihemaakuntakaava on ympäristöministeriössä vahvistettavana ja parhaillaan laaditaan Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaa sekä valmistellaan Kemi-Tornion alueen ydinvoimamaakuntakaavan osittaista kumoamista. Lapin metsien puuvarat kasvavat, mikä mahdollistaa puuraaka-aineen käytön merkittävän tehostamisen. Nykymuotoinen ja puunkäytöltään vähintään nykyisensuuruinen perinteinen metsäteollisuus säilyy Lapissa. Tavoitteena on nostaa metsien vuosittainen hakkuumäärä noin 7 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2020 mennessä. Kehitteillä olevat uudet puunkäyttömuodot eivät ole vielä saaneet teollisia mittasuhteita. Lapin energiavarat ovat runsaat ja monipuoliset, mikä on jo pitkään mahdollistanut energiantuotannon myös muualle Suomeen. Turpeen asema säilyy merkittävänä, vaikka puu ja tuulivoima kasvattavat osuuttaan. Muutokset energian- ja sähkönkulutuksessa riippuvat lähinnä metsäteollisuuden kehityksestä ja uusien kaivoshankkeiden toteutumisesta. Kuntatalouden näkymät ovat lähivuosina haasteelliset ja tuovat paineita kunnallisveron korotuksille. Valtiontalouden sopeutumistoimet ja valtion muuttuva rooli alueilla, vireillä oleva sote-uudistus, kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus ja harva asutus tuovat haasteita kuntatalouteen ja -rakenteisiin. Haasteita lisää myös kuntien henkilöstön eläköityminen. Kuntien investointitarpeet ovat suuret johtuen mm. rakennuskannan peruskorjaustarpeista ja kasvukeskusten uudisinvestoinneista. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Lapin väkiluku laskee vuoteen 2019 saakka, jonka jälkeen asukasluku kääntyy kasvu-uralle. Ulkomaalaisten osuus väestöstä on Lapissa kasvussa. Maakunnan väestö sijoittuu keskuksiin ja niiden työssäkäyntialueille. Kittilä ja Sodankylä ovat esimerkkejä matkailuun ja kaivostoimintaan pohjautuvan elinkeinoelämän myönteisen kehityksen heijastumisesta väestökehitykseen. Kylistä elinvoimaisimpia ovat ne, jotka sijaitsevat toimivan asiointimatkan päässä ja jotka kykenevät tarjoamaan viihtyisän asuinympäristön. Opetus- ja kulttuuriministeriön vahvasti alueen koulutettavien nuorten ikäluokkakehitysennusteisiin perustuvat koulutuksen aloituspaikkavähennyspäätökset ovat uhkana Lapin väestön koulutustason ja koulutustarjonnan tulevaisuuden näkymille. Lapin koulutustarjonnan supistuminen vaikeuttaa elinkeinoelämän positiivisten tulevaisuudennäkymien ja väestön koulutustasotavoitteiden toteuttamista, osaavan työvoiman saatavuutta ja koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista. Peruskoulun päättävän ikäluokan supistuminen yhdessä ammatillisen koulutuksen leikkausten kanssa voi johtaa siihen, että tulevaisuudessa monessa Lapin kunnassa ei ole nuorille peruskoulun jälkeen toisen asteen jatkokoulutusmahdollisuutta. 13

19 4.1 Elinkeinoelämän tilanne ja näkymät Lapin elinkeinorakenteen muutokset ovat viime vuosina olleet suuria. Yritysten toimialoista teollisuus tuo lappilaisille yrityksille selvästi eniten liikevaihtoa, reilusti yli puolet kaikkien yritysten liikevaihdosta. Liikevaihdolla mitattuna seuraavaksi merkittävin toimiala on tukku- ja vähittäiskauppa, sen jälkeen tulevat rakentaminen, kuljetus ja varastointi, maa- ja metsätalous sekä majoitus- ja ravitsemusala. Palvelualat (mm. kauppa sekä majoitus- ja ravitsemusala) ovat selvästi teollisuutta työvoimavaltaisempia. Lapin yritysten liikevaihdon kehitystrendi on pysynyt vuoden 2014 alkukuukausina varovaisen myönteisenä, vaikka ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto jäi hieman viimevuotista pienemmäksi. Kaupassa, rakentamisessa ja teollisuudessa trendikehitys on ollut positiivisempi kuin koko maassa, mutta palveluissa on jääty koko maan kehityksestä. Kesäajan, touko-heinäkuun, raskaan liikenteen määrät ovat edellisvuosia korkeammat, joten ainakaan niiden kehityksen perusteella talous ei ole hiipumassa. Vaikka yritysten suhdannenäkymät ovat koko maan tavoin Lapissa heikentyneet keväästä, näkymät ovat edelleen lievästi positiiviset. Liikevaihdon kehitysarviot ovat lähivuodelle positiivisemmat kuin henkilökunnan määrän osalta. Tulevaisuudessa lappilaisten yritysten menestyminen on yhä enemmän kiinni globaalista kehityksestä. Pohjoisen yritykset ovat pääosin pieniä eikä niillä yksittäisinä toimijoina ole juurikaan mahdollisuuksia merkittäviin kv-toimiin. Sen sijaan lähialueen verkostojen kautta toimimalla sekä tiiviimmällä yhteistyöllä mahdollisuudet päästä kiinni isoihin kauppoihin kasvavat oleellisesti. Lapin yrityksille on tärkeää, että Talvivaaran ja Fennovoiman kaltaiset hankkeet etenevät ja rahoituksen saaminen ei erityisesti vaikeudu. Teollisuuden kasvava ala on kaivostoiminta. Kemin, Kittilän ja Sodankylän (Kevitsa) kaivokset ovat joko laajentaneet toimintaansa tai laajennukset ovat parhaillaan käynnissä. Kaivosten heijastusvaikutukset eivät jää vain omiin seutukuntiin vaan leviävät koko alueelle, valtakuntaan ja laajemmin. Talouskehityksen epävarmuus lykkää vireillä olevien kaivoshankkeiden etenemistä, esimerkkinä Hannukaisen kaivoksen kaavoituksen pysähtyminen. Tällä hetkellä odotetaan Savukosken Sokli-hankkeen ratkaisua. Hankkeen eteneminen nähdään merkittävänä kasvusignaalina koko Lapin alueelle. Muiden kaivoshankkeiden osalta valmistelut ovat käynnissä kannattavuusselvitysten osalta tai ne ovat merkittäviä malminetsintäalueita. Kaivostoimialan rahoitusvaikeudet ovat heijastuneet myös pk-yrityksiin ja merkittävä lappilainen materiaalinkäsittely- ja kuljetinjärjestelmätoimittaja ajautui konkurssiin. Kesän aikana on vanhoille pohjille voitu rakentaa uutta toimintaa. Kun teollisuudessa investoidaan ja huolletaan laitteistoja, se antaa ympäröiville palveluntuottajille hyviä työtilaisuuksia. Stora Ensolla oli elokuussa iso investointiseisokki. Seisokki työllisti ainakin 700 palveluntarjoajaa. Metsä - Groupin kartonki ja sellu menevät hyvin markkinoille. Myös Outokummun taannoiset järjestelyt ovat luoneet uskoa toiminnan vahvistumiseen. Puunjalostukseen panostava Keitele Groupin Lappi Timber Oy on aloittanut maansiirto- ja rakennustyöt Kemijärvellä. Koekäytössä sahan pitäisi olla aikataulun mukaan joulukuussa. Investoinnin kustannusarvio on noin 30 milj. euroa. Myös paikallisilla markkinoilla toimivat pk-yritykset kohtaavat kansainvälistymisen ja sähköinen kaupankäynti luo uusia tapoja käydä kauppaa. Lapin alueen pk-teollisuusyritykset ovat huomioineet toiminnassaan, että heidän henkilöstönsä tulee oman alan substanssiosaamisen lisäksi hallita oman alan ammattienglanti. Myös työnjohdon kansainvälisen osaamisen merkitys kasvaa ja englannin ohella tulee hallita lisäksi norja tai ruotsi. Rovaniemen alueen teollisuusyritysten liikevaihto on kasvussa ja yritykset ovat rekrytoimassa uutta henkilöstöä seuraavan viiden vuoden aikana. Matkailu on kehittynyt myönteisesti talouden epävarmuudesta huolimatta. Matkailukeskuksissa on mennyt suhteellisen hyvin ja odotukset ovat tulevaan syksyyn ja joulunaikaan positiiviset. Keskukset ovat profiloituneet asiakkuuksien suhteen erilailla. Asiakkaita tulee kotimaasta, lähialueilta (Norja, Venäjä), 14

20 Keski-Euroopasta, Välimerenmaista (Kreikka), Australiasta ja Aasiasta. Keskukset eivät ole riippuvaisia yhden maan tai yhden talousalueen kehityksestä. Venäjään kohdistuvat kansainväliset pakotteet ja Venäjän asettamat vastapakotteet vaikuttavat Lappiin suuntautuvaan ostos- ja muuhun matkailuun odotettua vähemmän. Ruplan arvon aleneva kehitys ja Suomen kanssa kilpailevien matkailukohteiden vetovoiman kasvu on olennaisempi tekijä venäläisten matkailuvalintoihin ja mahdolliseen matkailun supistumiseen. Epävarmuutta lisää Venäjän viranomaisten yksityishenkilöille mahdollisesti asettamat tuontirajoitukset. Lappiin suuntautuvaan ostosmatkailuun vaikuttaa olennaisesti, mikäli kilo- tai rahalliseen arvoon liittyvät rajoitukset kiristyvät. Lähitulevaisuudessa ei ole odotettavissa, että venäläisten matkailu elpyisi vuoden 2013 tasolle. Matkaa kohden käytettävissä olevat rahamäärä myös vähenee. Yhä suurempi osa venäläisten ostosmatkailun kulutuksesta menee Venäjälle vietäviin elintarvike- ym. päivittäishankintoihin. Tänä vuonna venäläismatkailijamäärän pudotus lienee viime vuoteen verrattuna noin viidennes, korkeintaan neljännes. Matkailukeskusten varaustilanne on venäläisten osalta tulevana jouluna varsin maltillinen. Radikaalia supistumista ei tule. Loppiaisen jälkeinen toinen tammikuun viikko pudonnee enemmän kuin uuden vuoden viikko. Yhtenä vastauksena ohjelmapalveluiden kysynnän ja rahankäytön supistumiseen on niin venäläisille kuin muille kv-asiakkaille tarjottavan tuotekirjon monipuolistaminen. Ns. luksustuotteita on kehitettävä ja oheen tulee saada myös edullisempia ohjelmapalveluita ja jopa budjettimatkaajan tarpeisiin vastaavia tuotteita. Kaupan kehitys on ollut Lapissa positiivista kaupungeissa ja rajakunnissa, mutta pienillä paikkakunnilla näkyy vaikeuksia. Verkkokauppa valloittaa kaupan alaa nopealla tahdilla. Lapissa on vain vähän verkkokauppoja tällä hetkellä. Rakennusalan näkymät ja työllisyystilanne ovat tulevalle talvelle haastavat. Rovaniemellä rakentaminen näyttäytyy muuta maakuntaa vilkkaampana uudis- ja korjausrakennuskohteina sekä useina tiehankkeina. Suomen ja Ruotsin rajalle Tornioon on käynnistynyt hanke yhteisen keskustan rakentamisesta seitsemän vuotta sitten. Nyt on tehty päätös 150 miljoonan euron investoinneille, että alueelle noussee keskus, johon tulee liiketiloja, lukio, hotelli sekä monitoimiareena. Hankkeen rakentaa pohjoissuomalainen rakennusliike. Kemi-Tornio alueella on muuten hiljaisempaa ja vain muutama rakennustyömaa. Itä-Lapin mahdollisuuksia ovat kaupan, kaivos- ja puuteollisuusinvestoinnit. Matkailukeskuksissa investoidaan erittäin vähän, mutta keskuksissa on tehty kaavoituksen ja palveluiden suhteen laajoja kokonaiskehittämissuunnitelmia, jotka odottavat parempia aikoja. Vaasan Oy:n leipomotoiminta loppuu Rovaniemellä vuoden 2015 alussa ja 45 henkilöä irtisanotaan. Lapissa on jatkossa vain yksi isompi elintarviketeollisuustoimija poronlihanjalostaja Polarica Oy. Lapissa on erinomaiset edellytykset tuottaa puhdasta ruokaa. Mahdollisuudet monipuoliseen lähiruokatuotantoon ja luomutuotannon lisäämiseen ovat vielä pääosin hyödyntämättä. Maidontuotannon ja porotalouden jatkuminen riippuu merkittävästi onnistuneista sukupolvenvaihdoksista. Vaikka rakennekehitys alkutuotannossa etenee, tuotannon tehostuminen pitää tuotantomäärät lähes entisellä tasolla. Venäjän pakotteiden arvioidaan heijastuvan tuottajahintojen alenemisen kautta maatilatalouden kannattavuuteen. Lappi on myös potentiaalinen luomukeruutuotteiden tuotantoalue: Lappi muodostaa 95 % koko Suomen luomukeruualasta. Lapista kerätään luomukeruutuotteina pääosin vain marjoja, mutta myös luomusienillä ja luonnonyrteillä on kasvavaa kysyntää. Lapin poronliha, Lapin poron kuivaliha ja Lapin Puikula ovat saaneet EU:n alkuperäsuojauksen. Lammastalouden laatuketjua on kehitetty määrätietoisesti, mistä esimerkkinä Meri-Lapin karitsa. Lappilainen kala on lähiruokaa, johon liittyy puhtaiden vesien erikoistuotteen imago. Kuluva kesä yllätti monet myönteisesti, kun Torniojokeen nousi miljoona kiloa luonnonlohta. Nousu antoi piristysruiskeen jokivarren matkailuyrittäjille. Lähiruoan ja luomuruoan saaminen julkisiin ruokapalveluihin edellyttää hankintaosaamisen lisäämistä ja määrien varmistaminen myös tuottajien yhteistyötä. Paikallisella kehittämistyöllä ja yrittäjien verkostojen 15

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040 LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Tarkastettu Lapin maakunnan yhteistyöryhmässä 5.10.2015

Tarkastettu Lapin maakunnan yhteistyöryhmässä 5.10.2015 Lapin toimeenpanosuunnitelma vuosille 2014-2015 TEM / 6.10.2014 Hyväksytty Lapin maakunnan yhteistyöryhmässä 10.6.2014 Tarkastettu Lapin maakunnan yhteistyöryhmässä 5.10.2015 LAPPI ON KANSAINVÄLINEN, KEHITTYVÄ

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Valtiollakin vastuu Lapin ympäristöstä

Valtiollakin vastuu Lapin ympäristöstä Valtiollakin vastuu Lapin ympäristöstä Lapin liitto 22.2.2011 1 Haasteita Herkkä arktinen luonto Ilmastonmuutos Matkailuelinkeinojen ja kaivosteollisuuden nopea kehittyminen edellyttää ympäristönsuojelun,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 MH 22.9.2014, MYR 26.9.2014 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pasi Lamminluoto Maakuntasuunnittelija Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Laajakaistahankkeen toteuttaminen Lapissa Ritva Kauhanen

Laajakaistahankkeen toteuttaminen Lapissa Ritva Kauhanen Laajakaistahankkeen toteuttaminen Lapissa Ritva Kauhanen 12.2.2016 Laajakaista kaikille hanke pyrkii turvaamaan tehokkaat tietoliikenneyhteydet kaikille Vuoteen 2015 mennessä lähes kaikki (yli 99 % väestöstä)

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Työtä vai työttömyyttä Lapin lähiajan näkymät, Lapin liiton tavoitteet tulevalle hallituskaudelle

Työtä vai työttömyyttä Lapin lähiajan näkymät, Lapin liiton tavoitteet tulevalle hallituskaudelle Työtä vai työttömyyttä Lapin lähiajan näkymät, Lapin liiton tavoitteet tulevalle hallituskaudelle Lapin maakuntajohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi 22.2.2011 Suunnitelmat toimeksi Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Lapin liikennepäivä 29.11.2016 Timo Mäkikyrö Strategiayhteistyö Lapin liitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Kainuun liitto Keski-Pohjanmaan liitto

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Lappi- sopimus - maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma vuosille

Lappi- sopimus - maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma vuosille Lapin toimeenpanosuunnitelma vuosille 2014 2015 Lappi- sopimus - maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma vuosille 2015-2016 TEM / 6.10.2014 Hyväksytty Lapin maakunnan yhteistyöryhmässä 6.10.2014 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin Pohjois-Savo Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin 248 000 Maakunnan 21 kunnasta seitsemän on kaupunkia Pohjois-Savossa on väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö,

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Lappi vastaa hallitusohjelman haasteeseen. Lapin kuntapäivä

Lappi vastaa hallitusohjelman haasteeseen. Lapin kuntapäivä Lappi vastaa hallitusohjelman haasteeseen Lapin kuntapäivä 25.9.2015 Ratkaisujen Suomi Strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Työllisyys ja kilpailukyky 1. Kilpailukyvyn vahvistaminen yrittäjyyden ja

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Odotukset maakuntauudistukselta

Odotukset maakuntauudistukselta Odotukset maakuntauudistukselta Kommenttipuheenvuoro Oulu 11.11.2016 Sote- ja Maakuntauudistus Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Martti Ahokas kehittämisjohtaja Keski-Suomen liitto MAAKUNTATASON YHTEISTYÖ ylimaakunnallinen yhteistyö & strateginen liittoutuminen: WFA ykköshankkeessa: Päijät-Häme

Lisätiedot

Miten alueelliset innovaatiot ja kokeilut sekä muut hallituksen kärkihankkeet tukevat kasvua?

Miten alueelliset innovaatiot ja kokeilut sekä muut hallituksen kärkihankkeet tukevat kasvua? Miten alueelliset innovaatiot ja kokeilut sekä muut hallituksen kärkihankkeet tukevat kasvua? Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) resurssiviisaan kasvun tukena Tapahtumatalo

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

TOIMEENPANOSUUNNITELMAN PÄIVITYS SIHTEERISTÖN JÄSENET SEKÄ ASIANTUNTIJAT

TOIMEENPANOSUUNNITELMAN PÄIVITYS SIHTEERISTÖN JÄSENET SEKÄ ASIANTUNTIJAT TOIMEENPANOSUUNNITELMAN PÄIVITYS SIHTEERISTÖN JÄSENET SEKÄ ASIANTUNTIJAT Toimeenpanosuunnitelman 2017 2018 päivitys on nyt taas käsillä ja käytännössä tämä on viimeinen tarkastus tälle Lappi Sopimukselle.

Lisätiedot

Biotalous-INKA

Biotalous-INKA Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot