Torrefioitujen pellettien raaka-aineet, kustannukset ja varastointi SECTOR-projektin tuloksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Torrefioitujen pellettien raaka-aineet, kustannukset ja varastointi SECTOR-projektin tuloksia"

Transkriptio

1 Torrefioitujen pellettien raaka-aineet, kustannukset ja varastointi SECTOR-projektin tuloksia A European R&D Project funded within the Seventh Framework Programme by the European Commission Eija Alakangas, Vesa Arpiainen & Kirsi Korpijärvi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Keski-Suomen energiapäivä ,5,6: ECN; 2-4 Jasper Lensselink 1

2 Esityksen sisältö SECTOR-projektin lyhyt esittely Raaka-ainevarat ja valinta torrefiointikokeisiin Torrefiointilaitoksen integrointi metsäteollisuuteen Torrefioitujen pellettien varastointikokeet 2

3 SECTOR -projekti EU-projekti (FP7): SECTOR Kesto: Kokonaisrahoitus: 10 miljoonaa Osallistujat: 21 9 EU-maasta VTT, Helen Koordinaattori: DBFZ, Saksa 3

4 SECTOR-projektin osatehtävät Raaka-ainevarat Saatavuus nyt ja 2030 sisältäen hintatason - Soveltuvuus torrefiointiin - Käyttäjien tarpeet Torrefiointiprosessin optimointi pelletoinnin logistiikan ja käytön kannalta Torrefioidun biomassan tiivistämisen optimointi - Pelletointi - briketointi Tuotetun polttoaineen ominaisuuksien analysointi - Varastoinnin - käsittelyn ja - kuljetuksen kannalta Torrefioidun biomassan käytettävyys - Seospoltossa kivihiililaitoksissa - Kaasutuksessa - Pienpoltossa - Materiaalina Demonstraatiokokeet (WP5) Raakaaineet WP2 Torrefiointiprosessi WP3 Tiivistäminen WP 4 Logistiikka WP 6 Käyttö WP7 Tuotteiden spesifiointi ja analyysimenetelmät (WP 8) ja sosio-ekonomiset ja kestävän kehityksen analyysit (WP9) 4

5 Raaka-aineet ja raaka-aineiden valinta Biomassapotentiaalit Perustuu olemassa oleviin tutkimuksiin teknisesti saatavissa oleva potentiaali EU-maissa ja maailmanlaajuisesti Myös raaka-aineen hintatasoa ja ominaisuuksia selvitetty Raaka-aineen ja lopputuotteen laatuvaatimukset tuottajien ja käyttäjien kannalta Kyselytutkimus tuottajille sekä puupellettien ja torrefioitujen pellettien käyttäjille Tehty yhteistyötä International Biomass Torrefaction Council (IBTC) jäsenten kanssa. Valituista raaka-aineista laadittu ominaisuusprofiilit Raaka-aineet luokitettu SFS-EN standardin mukaan (korvattu 2014 kansainvälisellä SFS-EN ISO standardilla) Tehty kahdessa vaiheessa (esivalinta kokeet lopullinen valinta) Ominaisuustiedot kerätty kirjallisuudesta ja SECTOR-projektin laboratoriokokeista 5

6 Yhteenveto puubiomassan potentiaaleista Euroopassa Raaka-ainelähde k-m 3 PJ/a Runkopuu Maisemanhoidon puubiomassa Metsähake Metsäteollisuuden sivutuotteet ja tähteet Käytöstä poistettu puu (kierrätyspuu) EU-27 yhteensä Muu Eurooppa Ukraina Venäjä (luoteinen alue) Valko-Venäjä, Norja, Sveitsi Lähteet: BEE-projekti ja EU-Wood projekti 6

7 Puuenergiapotentiaalit EU-27 (PJ/a) 700 PJ/a Käytöstä poistettu puu Sivutuotteet ja tähteet teollisuudesta Hakkuutähteet suoraan metsästä Runkopuu 0 Lähde: VTT VTT 7

8 8

9 Agrobiomassapotentiaali Euroopassa Raaka-ainelähde PJ/a Kirjallisuuslähde Olki 560 BEE, Böttcher et al DBFZ, Thrän et al BIOMASS FUTURES, Elbersen et al MTT, Pahkala & Lötjönen 2012 Sokerijuurikastähde 25 BEE, Böttcher et al MTT, Pahkala & Lötjönen 2012 (EU-25) Auringonkukka 34 BEE, Böttcher et al Riisin kuori 9 BEE, Böttcher et al Maissitähde 85 BEE, Böttcher et al Viinitarhojen ja oliivipuiden korjuutähde, yhteensä 423 BIOMASS FUTURES, Elbersen et al Viinitarhat 14 BEE, Böttcher et al Oliivipuut 28 BEE, Böttcher et al Viljellyt energiakasvit, kasvisruokavalio BEE, Böttcher et al Viljellyt energiakasvit, sekaruokavalio 742 BEE, Böttcher et al Monivuotiset peltokasvit BIOMASS FUTURES, Elbersen et al 2012 Maataloustähteet (sokerrjuurikas, palkokasvit, 656 MTT, Pahkala & Lötjönen 2012 perunakasvit ja öljykasvit) Elefanttiheinä RENEW, Seyfried et al Ruokohelpi (teoreettinen potentiaali) BEE, Böttcher et al Puumaiset peltokasvit (poppeli, teoreettinen) BEE, Böttcher et al Lyhytkiertoviljelykasvit RENEW, Seyfried et al

10 Maailmanlaajuinen potentiaali Oljen potentiaali noin PJ/a maissi, sokeriruoko, sokerijuurikas, riisi ja vehnä Kiinassa suurin. Palmuöljytuotannon tähteet teoreettinen potentiaali yli PJ/a Malesia ja Indonesia. Sokeriruohon puristustähde PJ/a Brasilia, Intia, Kiina Bambua kasvatetaan 37 miljoonalla hehtaarilla ja kasvava varanto on noin 389 miljoonaa tonnia. Oljen tekninen potentiaali, PJ/a. Lähde: DBFZ 10

11 Kokeisiin valitut raaka-aineet No. Valittu raaka-aine (pilotkokeisiin valitut merkitty lihavoinnilla, 12 kpl) Kokeen tyyppi 1 Karsittu havupuun ranka (kuoreton) : Mänty ja kuusi (Referenssi 1) Lab ja pilot 2 Hakkuutähde, havupuu Lab ja pilot 3 Olki, vehnä (Pohjoismainen lajike) Lab 4 Käytöstä poistettu puu kierrätyspuu, kemiallisesti käsittelemätön (A, B) Lab ja pilot 5 Kuori Lab 6 Karsittu lehtipuun ranka (kuorellinen): Pyökki (Referenssi 2) Lab ja pilot 7 Poppeli Lab ja pilot 8 Olki (ohra ja vehnä, Etelä-Euroopan lajike) Lab ja pilot 9 Oliivipuiden karsintatähde puubiomassa Lab ja pilot 10 Eucalyptus Lab ja pilot 11 Paulownia Lab ja pilot 12 Bambo Lab ja pilot 13 Palmutuotannon tähde (mm. tyhjä öljypalmun hedelmän kota) Lab 14 Sokeriruuon puristustähde Lab ja pilot 15 Maissin tähkä Lab 16 Elefanttiheinä Lab 17 Auringonkukan tähde Lab 18 Paju (Salix) Lab ja pilot 19 Ruokohelpi Lab 20 Olki, ohra (Pohjoismainen lajike) Lab 21 Rapsin olki Lab 11

12 Integrointi nykyaikaisen sahaan Nykyaikainen saha, joka käyttää havupuuta 250,000 k-m 3 /a Vaihtoehto 1: Uusi saha ja torrefiointilaitos, t/a torrefioituja pellettejä Käytetään kuorta ja sahanpurua, kattila 35 MW th kuuman veden tuottoon (nauhakuivuri torrefiointilaitoksella) Sahanhake (39 MW th ) käytetään raaka-aineena torrefiointilaitoksella Lisäksi metsähaketta (136 MW th ) torrefiointilaitoksella Vaihtoehto 2: Olemassaoleva saha ja uusi torrefiointilaitos, t/a torrefiotuja pellettejä Uusi biomassakattila kuorelle torrefiointilaitosta varten (12 MW th ) Sahanhake ja sahanpuru käytetään raaka-aineena torrefiointilaitoksella Lisäksi metsähaketta (77 MW th ) torrefiointilaitoksella 12

13 Rinnakkaisprosessi: Moderni saha päämassa- ja energiavirrat kun tuotantomäärä on m 3 havusahatavaraa 13

14 Rinnakkaisprosessit ja integraatit: Moderni pohjoismainen sellutehdas Moderni Pohjoismainen sellutehdas, joka käyttää havupuuta kuiva-aine tonnia sellua vuodessa Vaihtoehto 5: Sellutehdas ja uusi torrefiointilaitos, t/a torrefioituja pellettejä Sellutehtaan kuori käytetään torrefiointilaitoksen kattilan polttoaineena (45 MW th ) (nauhakuivuri torrefiointilaitoksella) Sellutehdas tuottaa lähisähköä (50 /MW e ) torrefiointilaitoksen jauhatukseen ja pelletointiin Metsähaketta (299 MW th ) käytetään raaka-aineena torrefiointilaitoksella Integrointi säästää logistiikka- ja henkilöstökustannuksissa (75 % standalone-laitoksen kustannuksista) ja käyttökustannuksissa (75% stand-alonelaitoksen kustannuksista) kuten myös sahavaihtoehdossa on oletettu. 14

15 Stand alone-laitokset: Eurooppalaiset ja kansainväliset vaihtoehdot Perusvaihtoehto: Referenssilaitos, t/a torrefioituja pellettejä Raaka-aineen hinta on Pohjoismaissa /MWh Kustannuslaskelmissa käytetty metsähakkeelle hintaa 18 /MWh (< 150 MW th ) Vaihtoehto 8: Suuri eurooppalainen torrefiointilaitos, t/a torrefioituja pellettejä Metsähakkeen hinta laskelmissa 20 /MWh (>150 MW th ) Vaihtoehto 9: Suuri, Euroopan ulkopuolella toimiva iso torrefiointilaitos, t/a torrefioituja pellettejä Näissä kohteissa raaka-aineen hintavaihtelut suuremmat, /MWh Kustannuslaskelmissa käytetty hintaa 15 /MWh 15

16 Stand alone-laitokset: Puun hinta Hinta Venäjällä huomattavasti halvempi tänään Selluhakkeen hinta toimitettuna laitokselle vuonna 2013, m 3 sob (kuorellinen kiintokuutiometri) Source: Sipilä, E., Biomassan kaasutus, AEL seminaari, 29 lokakuu 2013, Tampere 16

17 Perustiedot tuotantokustannuksien laskentaan Kustannuslaji Raaka-ainekustannukset Hakkuutähde < 150 MW th Hakkuutähde > 150 MW th Kuori Sahanpuru Sahanhake (sahalta) Viljelty puubiomassa (Etelä-Eurooppa Lämpö Kuumavesi Höyry (matalapaineinen) Sähkö Ilman siirtokustannuksia Siirtokustannuksien kanssa Työvoima (sisältää henkilösivukustannukset) Kustannus 18 /MWh 20 /MWh 16 /MWh 16 /MWh 18 /MWh 15 /MWh 20 /MWh th 25 /MWh th 50 /MWh e 60 /MWh e 55 /h Kustannustekijät Vuotuiset pääomakustannukset (annuiteetti) Käynnistyskulut, rakentamisen aikaiset korot Skaalauskomponentti Käyttökustannukset, vakuutukset, verot Vuotuinen käyttöaika (stand-alone-laitokset ja saha- ja selluintegraatit) 0,1175 (10 %, 20 v) 21 % laitosinvestoinnista 0,7 4 % kokonaiskustannuksista h/a 17

18 Yhteenveto tuotantokustannuksista torrefioiduille pelleteille Laji Torrefioitujen pellettien tuotanto, t/a Perus Standalone 1 (uusi saha) 2 (olemassa oleva saha) 5 Moderni sellutehdas 8 Stand-alone Eurooppa 9 Stand-alone Euroopan ulkopuolinen Tuot.kust. M /a 19,3 48,8 24,3 82,5 104,2 87,6 Tuot.kust. /MWh Puupelletit /MWh* Hinta verrattuna perustapaukseen, % Hinta verrattuna puupellettiin, % * PIX Pellet Nordic index

19 Tuotantokustannukset, /MWh Jyväskylä, Eri vaihtoehtojen tuotantokustannusjaottelu, /MWh 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 Eri vaihtojen tuotantokustannusjaottelu, /MWh Perustapaus t/a Sahaintegraatit t/a t/a Sellutehdasintegraatti t/a t/a Suuret stand-alone laitokset Merikuljetuksen kustannukset 25,0 20,0 15,0 10,0 Kiinteät kustannukset Pääomakustannukset Muut muuttuvat kustannukset 5,0 Raaka-ainekustannukset 0,0 Kuva: VTT 19

20 Johtopäätöksiä torrefiointilaitoksen integroinnista Integrointi uuteen sahaan on suositeltavin (Vaihtoehto 1: t/a torrefioituja pellettejä, kustannukset 80% perustapauksesta) Sellutehdasintegraatti voi tuottaa lähes samoilla kustannuksilla kun sahaintegraatti (Vaihtoehto 5: t/a torrefioituja pellettejä, kustannukset 80% perustapauksesta) Edut ovat energian tuotannon integroinnissa (sähkö, lämpö ja erityisesti kuivausprosessi), raaka-aineen logistiikassa, biomassan käsittelyssä ja muissa yleisissä toiminnoissa. Tiettyjä hyötyjä: puun hankinta, logistiikka- ja kuljetuskustannukset, varastointia ja käsittely laitoksella sekä mahdollisissa muissa tuotteissa, joita ei ole täysimääräisesti huomioitu näissä laskelmissa Tarvitaan tarkempi tapauskohtainen analyysi. 20

21 Käsittelykestävyyden ja varastoitavuuden tutkimukset 5 erää torrefioidusta biomassasta valmistettuja pellettejä - suomalainen puupelletti vertailuna VTT:n kehittämät käsittelymenetelmät Pellettien kostutus tasapainokosteuteen Sadetuskoe Upotuskoe Pellettien ominaisuuksien määritys lähtötilanteessa ja erilaisten käsittelyjen jälkeen Pellettien mitat, kosteus, irtotiheys ja mekaaninen käsittelykestävyys, puristuslujuus Kuvat: VTT 21

22 Pellettien kosteus, % Jyväskylä, Pellettien kostuminen 15,0 14,0 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 ECN Spruce 260 ECN Poplar 270 ECN Pine 270 CENER Straw 270 Topell Wood Residues Wood Pellets Kuvat: VTT 0, Aika, h Pellettilaatujen tasapainokosteudet suhteellisen ilmankosteuden ollessa % ja 26 C lämpötilassa 22

23 Kosteus, % Jyväskylä, Pellettien kosteus eri käsittelyjen jälkeen 80,0 70,0 Lähtötilanne Tasapainokosteus Lähde: VTT 72,0 60,0 50,0 Sadetuskokeen jälkeen Upotuskokeen jälkeen 40,0 30,0 20,0 25,2 21,5 23,9 24,6 23,3 35,8 30,0 25,0 27,8 27,4 25,9 10,0 0,0 8,8 8,7 9,6 3,8 4,2 5,1 12,4 12,9 10,3 8,4 ECN Spruce 260 ECN Poplar 270 ECN Pine 270 CENER Straw 270 Topell Wood residues ,3 12,0 Wood pellets 23

24 Mekaaninen käsittelykestävyys, % Lähtötilanne 98,2 Tasapainokosteus 97,4 Sadetus 58,9 Upotus 54,2 Lähtötilanne 97,5 Tasapainokosteus 97,9 Sadetus 81,3 Upotus 80,7 Lähtötilanne 93,0 Tasapainokosteus 89,2 Sadetus 49,7 Upotus 54,0 Lähtötilanne 98,0 Tasapainokosteus 97,0 Sadetus 74,9 Upotus 80,8 Lähtötilanne 96,0 Tasapainokosteus 95,0 Sadetus 64,2 Upotus 60,1 Lähtötilanne 98,2 Tasapainokosteus 94,6 Jyväskylä, Sadetus Upotus Pellettien kostumisen vaikutus käsittelykestävyyteen 100 Lähde: VTT ECN Spruce 260 ECN Poplar 270 ECN Pine 270 CENER Straw 270 Topell Wood residues Wood pellets 24

25 Johtopäätökset varastointikokeista Kaikki testatut torrefioidusta biomassasta valmistetut pelletit kestivät kostumista ja kastumista puupellettejä paremmin Kostuminen tasapainokosteuteen heikensi pellettien käsittelykestävyyttä vain vähän Sadetus tai upottaminen veteen heikensi käsittelykestävyyttä huomattavasti Käsittelykestävyydessä oli eroja pellettilaatujen välillä, joita voitiin perustella mm. pellettien mitoilla ja raakaaineilla Laboratoriomitan kokeiden perusteella torrefioidut pelletit tulisi varastoida katettuna 25

26 Helsinki, 17 September 2014 Karl-Heinz Liebisch/PIXELIO Kiitos! SECTOR-projekti Prof. Dr.-Ing. Daniela Thrän DBFZ ggmbh Torgauer Str Leipzig Germany SECTOR-projektin VTT:n yhdyshenkilöt Eija Alakangas (varat, standardisointi) Vesa Arpiainen (kustannukset, integrointi) Kirsi Korpijärvi (varastointi) Leena Fagernäs (kemikaalit) Lisää tietoa SECTOR projektista URL: 26

Biohiilen tuotanto ja käyttö SECTOR-projektin tuloksia

Biohiilen tuotanto ja käyttö SECTOR-projektin tuloksia Biohiilen tuotanto ja käyttö SECTOR-projektin tuloksia A European R&D Project funded within the Seventh Framework Programme by the European Commission Eija Alakangas, Vesa Arpiainen & Kirsi Korpijärvi

Lisätiedot

Torrefioitu biomassa tuotantoprosessi ja mahdollisuudet

Torrefioitu biomassa tuotantoprosessi ja mahdollisuudet Torrefioitu biomassa tuotantoprosessi ja mahdollisuudet David Agar Jyväskylän yliopisto Kestävä bioenergia www.susbio.jyu.fi Sisältö Mitä on torrefiointi? Miksi torrefiointi? TOP-prosessi Tapaustutkimus

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI)

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Gloener-, Sekki- ja Biovaiku- hankkeiden loppuseminaari 6.3. 29 Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen MTT Kasvintuotannon tutkimus

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Puun energiakäyttö 2013 8.7.2014 Jukka Torvelainen Esa Ylitalo Paul Nouro Metsähaketta käytettiin 8,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät 2G 2020 BIOFUELS PROJEKTIN SEMINAARI Ilkka Hannula, VTT Arvioidut kokonaishyötysuhteet * 2 Leijukerroskaasutus,

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta

Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Tilaisuuden nimi MixBioPells seminaari - Peltobiomassoista pellettejä Tekijä Heikki Oravainen VTT Expert Services Oy Tavoitteet Tavoitteena oli tutkia mahdollisesti

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Energiapuuterminaalit biomassan syötössä, kokemuksia Ruotsista ja Suomesta

Energiapuuterminaalit biomassan syötössä, kokemuksia Ruotsista ja Suomesta TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Energiapuuterminaalit biomassan syötössä, kokemuksia Ruotsista ja Suomesta ForestEnergy2020-tutkimusohjelman vuosiseminaari Matti Virkkunen, VTT 7.10.2015, Joensuu Esityksen

Lisätiedot

SECTOR. Biohiilen tuotanto ja käyttö Biohiilen renessanssi, Turku 28 th of May of March Vesa Arpiainen & Carl Wilén Presentation

SECTOR. Biohiilen tuotanto ja käyttö Biohiilen renessanssi, Turku 28 th of May of March Vesa Arpiainen & Carl Wilén Presentation SECTOR www.torrefied-fuels.eu Biohiilen tuotanto ja käyttö Biohiilen renessanssi, Turku 28 th of May of March 2013 Vesa Arpiainen & Carl Wilén Presentation The research leading to these results has received

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat

PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat 31.12.2010 Yhteenveto Perämerenkaaren bioenergiapotentiaali muodostuu

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Biotalouden uudet tuotteet

Biotalouden uudet tuotteet Biotalouden uudet tuotteet Prof. Olli Dahl Aalto-yliopisto Kemiantekniikan korkeakoulu Puunjalostustekniikan laitos PL 16300, 00076 Aalto Vuorimiehentie 1, Espoo p. +358 40 5401070 Sisältö Puun kemiallinen

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

EkoPelletti - T&K hanke

EkoPelletti - T&K hanke 1 EkoPelletti - T&K hanke Pelletöinti- ja polttokokeet Ritva Imppola*, Heikki Takalo-Kippola*, Esa Pakonen*, Erkki Kylmänen*, Henna Jokinen ja Matti Kuokkanen Hankeraportti 2013 * Oulun seudun ammattikorkeakoulu,

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Suomi tarvitsee uutta liiketoimintaa, työpaikkoja, vientiä ja energian huoltovarmuutta Sievi Biofuels Oy Markku Koski 20.05.2014 Sievi Biofuels Oy SBF Oy:n

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012 Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa Kasperi Karhapää 15.10.2012 2 Heat / Kasperi Karhapää Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Torrefiointiprosessi biomassan jalostamiseen biohiili

Torrefiointiprosessi biomassan jalostamiseen biohiili Torrefiointiprosessi biomassan jalostamiseen biohiili David Agar Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto Kestävä bioenergia www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto Menetelmät Tulokset Yhteenveto Miksi biomassaa

Lisätiedot

Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous

Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous Janne Kärki, VTT janne.karki@vtt.fi puh. 040 7510053 8.10.2013 Janne Kärki 1 Eri polttoteknologiat biomassalle Arinapoltto Kerrosleiju (BFB) Kiertoleiju

Lisätiedot

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Ville Pyykkönen Saija Rasi Eeva Lehtonen Sari Luostarinen LANNASTA ENEMMÄN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMMIN Säätytalo 22.10.2014 1 Miksi lantabiokaasua? MUIDEN

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta 1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Metsäbiomassan korkean jalostusarvon kemikaalien hävikki toimitusketjussa

Metsäbiomassan korkean jalostusarvon kemikaalien hävikki toimitusketjussa Metsäbiomassan korkean jalostusarvon kemikaalien hävikki toimitusketjussa FT Hanna Brännström BIOKOKKOLA-SEMINAARI 28.10.2015 Esityksen sisältö 1. Puun kemiallinen koostumus 2. Uuteaineet Uuteaineiden

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN PUUTA-hanke Yrittäjätapaaminen 04.11.2016 ULLA LEHTINEN Ulla.lehtinen@oulu.fi 4.11.2016 1 Markkinatutkimus: mitä selvitetty? Selvityksen tavoitteena on löytää vastaus seuraaviin kysymyksiin pohjautuen

Lisätiedot

Metsätilinpito Puuaineksesta yli puolet poltetaan

Metsätilinpito Puuaineksesta yli puolet poltetaan Ympäristö ja luonnonvarat 2014 Metsätilinpito 2013 Puuaineksesta yli puolet poltetaan Suomessa käytetyn puun kokonaismäärästä poltettiin lähes 52 prosenttia vuonna 2013 Osuus on viime vuosina hieman kasvanut

Lisätiedot

Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus

Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus Porthaniassa Sellutehdas biojalostamona Tausta Sellu-

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

Metsäbiomassa, biotalous ja metsät

Metsäbiomassa, biotalous ja metsät Metsäbiomassa, biotalous ja metsät Jani Laturi, Jussi Lintunen & Jussi Uusivuori CLEANBIO-työpaja 1. kesäkuu 2016 Helsinki 1 1.6.2016 Skenaariot 2 1.6.2016 Metsäsektorin kysyntäkehityksen skenaariot Skenaarioissa

Lisätiedot

Polttoaineiden laatuvaatimukset ja luokat moniosainen standardi

Polttoaineiden laatuvaatimukset ja luokat moniosainen standardi Kiinteiden biopolttoaineiden eurooppalaiset standardit Polttoaineiden laatuvaatimukset ja luokat moniosainen standardi 23.3.2010 Eija Alakangas, VTT CEN/TC 335 työryhmän 2 puheenjohtaja eija.alakangas@vtt.fi

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Timo Karhula MTT Taloustutkimus Kuminasta kilpailukykyä Kymmenellä askeleella keskisato nousuun seminaarit 25 ja 27.3.2014 Kumina Asema maailmalla Viennin arvo

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT. Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi

HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT. Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi Ydinajatus ja aihealueet Hankkeessa luodaan uutta osaamista ja lisätään hajautettujen biojalostamojen tunnettuutta

Lisätiedot

Äänekosken sellutehtaan lisätuotannon vaikutuksia

Äänekosken sellutehtaan lisätuotannon vaikutuksia Äänekosken sellutehtaan lisätuotannon vaikutuksia Lisätuotanto max 800 000 t/v (+ 160 %), Kauko- Itään (läh. Kiinaan). Lisäpuun käyttö max 4,3 milj m3 (n. + 200 %) (lähdeluvut ehkä erilaisia). 6 kiinto-m3

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 7.5.2013 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 7.5.2013 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 7.5.2013 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali Alueella

Lisätiedot

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

Kestävä energiatalous matkailussa

Kestävä energiatalous matkailussa Kestävä energiatalous matkailussa Kyselylomake energiankäytön selvittämiseen matkailuyritystoiminnassa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on mukana SETCOM (Sustainable Energy in Tourism dominated Communities)-

Lisätiedot

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Risto Ryymin Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Metsäenergian käytöstä Copyright 2014

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä

ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä ForestEnergy2020 vuosiseminaari 7.10.2015 Joensuu Kati Koponen, VTT 7.10.2015 1 ForestEnergy2020 julkaisu liittyen metsäenergian kestävyysasioihin

Lisätiedot

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet FA Forest Oy Tuula Väätäinen FA Forest Oy Perheyritys, henkilöstöä n. 15, liikevaihto n. 5 milj. Toimialana tuhkien käsittely ja hyötykäyttö sekä lannoituspalvelut

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan

Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Puhdas vesi ja ympäristö seminaari 8.12.2016 Juha-Pekka Lemponen, TKI -asiantuntija Hajautettu energiantuotanto biohiilipelleteillä Biomassan torrefiointi

Lisätiedot

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Lehdistötilaisuus 23.4.2014 1 Sisältö Hanke lyhyesti Markkina-asema vahvistuu edelleen Taloudelliset vaikutukset Investointipäätöksen edellytykset Biotuotetehdas

Lisätiedot

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Marina Congress Center Pekka Jokela Manager, Technology Development UPM BIOPOLTTOAINEET Puusta on moneksi liiketoiminnaksi Kuidut

Lisätiedot

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa Biotalous hankkeen päätösseminaari 27.1.2015 NOVOX X Biojalostusterminaali Kasvavat metsähakkeen markkinat edellyttävät tehokasta ja

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Biopolttoainemarkkinat ja standardisointi Euroopassa Keski-Suomen energiapäivä 28.1.2010

Biopolttoainemarkkinat ja standardisointi Euroopassa Keski-Suomen energiapäivä 28.1.2010 Biopolttoainemarkkinat ja standardisointi Euroopassa Keski-Suomen energiapäivä 28.1.2010 Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori CEN/TC 335 WG2 puheenjohtaja http://www.eubionet.net Esityksen

Lisätiedot

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS OSSI PUROMÄKI METSÄ FIBRE, 1 on kannattava ja kilpailukykyinen metsäteollisuuskonserni 2 Metsä Fibre lyhyesti METSÄ FIBRE Maailman johtavia havuselluntuottajia ja suuri

Lisätiedot

BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources

BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources Konsortiossa 20 toimijaa, ij viidestä maasta Keskisuomalaiset

Lisätiedot

Metsä Groupin biotuotetehdas. Timo Merikallio, projektinjohtaja, Metsä Fibre

Metsä Groupin biotuotetehdas. Timo Merikallio, projektinjohtaja, Metsä Fibre Metsä Groupin biotuotetehdas Timo Merikallio, projektinjohtaja, Metsä Fibre Metsäteollisuuden suurin investointi Suomessa Investoinnin arvo 1,2 mrd. euroa Sellun vuosituotanto 1,3 milj. tonnia (nykyisin

Lisätiedot

Kasvihuoneviljelijöiden energiapäivät Turku

Kasvihuoneviljelijöiden energiapäivät Turku Kasvihuoneviljelijöiden energiapäivät Turku 12.11.2014 Energiansäästöinvestoinnit Tekninen neuvoja Jukka Tuominen Energian hinta Energian hinta» Näissä kannattavuustarkasteluissa on käytetty seuraavia

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot