SUOMI-LIETTUA KAUPPAYHDISTYS R.Y. c/o Keskuskauppakamari PL 1000, Helsinki Puh Fax

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMI-LIETTUA KAUPPAYHDISTYS R.Y. c/o Keskuskauppakamari PL 1000, 00101 Helsinki Puh 09 4242 6200 Fax 09 650 303 info@suli.fi www.suli."

Transkriptio

1 S Y T S I D H 4 Y 1 A 0 P 2 P U A en K m m A y U k si T o T u v E I n e L in I o t M O SU SUOMI-LIETTUA KAUPPAYHDISTYS SUOMI-LIETTUA KAUPPAYHDISTYS R.Y. c/o Keskuskauppakamari PL 1000, Helsinki Puh Fax Su-Li-historiikki_final3.indd

2 SUOMI-LIETTUA KAUPPAYHDISTYS TOINEN VUOSIKYMMEN Päätoimittaja: Rauno Viemerö Toimittajat: Marja-Liisa Kinturi, Petri J. Kosonen Ulkoasu ja taitto: Elias Kapiainen Kannen kuvat: Niklas Sjöblom / Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto. Vilnius Tourist Information Centre & Convention Bureau. 2 Su-Li-historiikki_final3.indd

3 Suomi Liettua kauppayhdistys RAUNO VIEMERÖ Suomi Liettua kauppayhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Arvoisa lukija, Yhdistyksemme perustamisesta tuli 20 vuotta Tämä julkaisu on jatkoa 10 vuotta sitten julkaistulle yhdistyksen ensimmäistä vuosikymmentä käsittelevälle historiikille, joka kattoi vuodet Nyt käsillä olevassa julkaisussa kerrotaan yhdistyksemme toiminnan painopisteistä viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Paljon tilaa on annettu myös eräiden kokeneiden yrittäjien ja eräiden muiden asianosaisten kokemuksille ja huomioille yrittämisestä Liettuassa. Haluan kiittää yhdistyksemme jäseniä ja yhteistyökumppaneita erinomaisesta yhteistyöstä vuosien varrella. Tässä yhteydessä haluan kiittää erikseen myös tämän julkaisun kirjoittajia VTM Marja-Liisa Kinturia ja freelance journalistia Petri J. Kososta sekä kaikkia muita, jotka ovat edesauttaneet tämän julkaisun syntymisessä. 20 vuotta kauppayhdistystoimintaa Suomen ja Liettuan välillä 2004 HELMIKUU Suomi-Liettua kauppayhdistyksen toisen vuosikymmennen ensimmäinen vuosikokous pidettiin TOUKOKUU Liettuasta tuli Euroopan Unionin jäsen 1.5. Suuri vienninedistämistapahtuma Vilnassa. Pääpuhujana Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaari. KESÄKUU Liettuan Presidentti Rolandas Paksas joutui eroa maan kesken kauttaan. Uudeksi presidentiksi valittiin aikaisempi presidentti Valdas Adamkus. SYYSKUU Yhdistys järjesti 10-vuotisjuhlaseminaarinsa Suomen ja Liettuan välinen taloudellinen yhteistyö ei vuosisatojen kuluessa ole osoittanut erikoisen vilkasta toimivuutta luvun lopulla maiden kuuluessa samaan kuningaskuntaan on muutama maininta viljakaupasta ja myöhemmin ja 1930-luvuilla vilja- ja pellavakaupasta. Toisen maailmansodan syttyessä Liettua yritti hyödyntää miinavapaata meritietä Itämeren, Suomen ja Liinahamarin sataman kautta vähäisin tuloksin. Neuvosto-Liettua kävi puutarhateknologian kauppaa Suomen kanssa. Vasta jälleenitsenäistyminen avasi mahdollisuudet ja ajatukset yhteistyölle. Sitä tuki heti Suomi-Liettua Kauppayhdistys, joka kummankin maan viranomaisten avustaessa poisti kaupan esteitä ja avasi samalla nopean tien Liettuan EU-liittymiselle, kuten ensimmäisen kymmenluvun historiikissa kerrotaan. Pari sataa suomalaisyritystä on juurtunut Liettuaan, mutta vain muutama kauppayritys on varovasti tehnyt yhteistyötä Suomessa, vaikka Kauppayhdistys oli alunperin tarkoitettu toimivaksi molempien maiden hyväksi. Merkittävimmän hyödyn Liettua on saanut näyttelyiden ja koulutustapahtumien kautta. Vain aktiiviset yritykset ovat hyötyneet yhteistyöstä. Maittemme keskinäiseen tuntemukseen yhdistyksemme on uhrannut satoja tilaisuuksia. Ehkä niistä on jäänyt jotain kuulijoiden mieleen. Parhaiksi yhteistyöalueiksi ovat Liettuassa osoittautuneet virvoitusjuoma-, maitotuote-, elintarvike- ja tietoliikennealat sekä eräät tekstiilit. Varsin nihkeää on mm. laajempi yhteistyö ja yhteisyritysten syntyminen. Käyttämättömiä aloja on vielä mm. kolmikantayhteistyö hyödyntäen liettualaisten kielitaitoa ja sosialistiajan suhteita Kaliningradiin sekä Mustanmeren ja Kaspianmeren alueen tasavaltoihin. Sähköisissä yhteyksissä löytynee uusia tehokkaita tapoja yhdistää näyttely ja tiedonkulku etäälläkin oleviin yrityksiin. Henkilökohtainen kontakti on kuitenkin tärkeä pitkän tähtäimen yhteistyön syntymiselle, joten matkustamiseen on syytä varautua. Kulttuuriyhteydet ja kauppa kulkevat useimmiten käsi kädessä myös tulevaisuudessa. Aktiivisuus palkitaan! AULIS TINNILÄ Liettuan kunniakonsuli Helsingissä Liettuan teollisuusliiton edustaja Suomessa JOULUKUU Kauppayhdistys julkaisi uuden esitteen HELMIKUU Yhdistyksen vuosikokous pidettiin Nordean tiloissa Exploring Business in Co-operation with Lithuania -aamiaistilaisuus 15.2 Espoon Kauppakamarin tiloissa. Baltia tänään -yleisötilaisuus järjestettiin Lahdessa alustajana sls. Taina Kiekko. TOUKOKUU Liettuaan liittyvä informaatiotilaisuus Virroilla Su-Li-historiikki_final3.indd

4 SYYSKUU Liettuan pääministeri Algirdas Brazauskas vieraili Suomessa HELMIKUU Kauppayhdistyksen vuosikokous pidettiin WTC:n tiloissa Ulkomaankauppaja kehitysministeri Paula Lehtomäki vieraili Liettuassa. Esitelmätilaisuus Liettuasta Porvoon ammattioppilaitoksella Latvia ja Liettua tutuksi seminaari Yhdistystä edusti Harri Piela. TOUKOKUU Jyväskylän Paviljongissa 5.6. PuuPäivä -seminaari Keski-Suomen Kauppakamarin kanssa. ELOKUU Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen vieraili Vilnassa ja avasi Suomen Eduskunnan 100-vuotisjuhlanäyttelyn Liettuan parlamentissa. SYYSKUU Presidentti Valdas Adamkus ja pääministeri Gediminas Kirkilas vierailivat Suomessa, jonka yhtey dessä järjestettiin seminaari aiheena mm. matkailu ja Sisu- Auton kokemukset Liettuassa. MARRASKUU Vilnan yrityspuisto Sunrise Valley n edustajien vierailu Suomessa Kauppayhdistyksen vuosikokous Suomi Liettua kauppayhdistys 20 vuotta: Miten tästä eteenpäin? Suomi Liettua kauppayhdistys perustettiin 9. kesäkuuta 1994 kehittämään vuosikymmenen alussa itsenäistyneen Liettuan ja Suomen välistä kauppaa ja taloudellista yhteistyötä. Siitä ajasta maailma ja erityisesti Liettuan talous ja yhteiskunta ovat muuttuneet. Kahdenkymmenen vuoden aikana maidemme väliset kauppa- ja taloussuhteet ovat kehittyneet vaihtelevasti eivätkä koko aikaa myönteisesti. Yhdistyksemme ensimmäinen vuosikymmen oli aktiivista aikaa, jolloin toiminnassa opastettiin liettualaisia yrityksiä kauppaan liittyviin perusasioihin, informoitiin Liettuan antamista mahdollisuuksista sekä verkostoiduttiin laajalti, jne. Merkille pantavaa oli myös ahkera jalkautuminen maakuntiin molemmissa maissa. Perustajajäsenet ovat kuvanneet yhdistyksen ensimmäistä vuosikymmentä innostavana aikana. Kaiken kaikkiaan, yhdistys otti toimintansa alusta lähtien vankan otteen tehtäväkenttäänsä. Toisella vuosikymmenellä, vuodesta 2004 nykypäivään saakka, yhdistyksen hyväksi havaittuja toimintamuotoja ja menetelmiä jatkettiin kutakuinkin samankaltaisina. Järjestettyjen tilaisuuksien aiheet muuttuivat ajankohtaisten haasteiden myötä. Mukaan tulivat mm. tietoliikenne-, ICT-, ja energiakysymyksiä sekä hyvää hallintoa, rekrytointia, matkailua, logistiikkaa ja alihankintaa koskevia aiheita. Toiminnan painopisteenä säilyi edelleen pk-sektori. Viime vuosina maakuntiin jalkautuminen jäi hieman vähemmälle. Presidentti Valdas Adamkus ja suurlähettiläs Rauno Viemerö. Adamkus toimi Liettuan Tasavallan Presidenttinä vuosina ja Yritysten koko kasvaa Suomalaisten yritysten määrä Liettuassa pysyi kutakuinkin tasaisena viimeisen seitsemän vuoden aikana. Tilastokeskuksen mukaan se vaihteli 156 ja 185 yrityksen välillä osoittaen viime vuosina hienoista laskua, joskin eräät yrittäjät paikan päällä arvelevat, että niitä voi olla jopa enemmän. Monet mikroyritykset eivät pidä itsestään melua. Merkittävä ilmiö on Liettuaan etabloituneiden suomalaisten yritysten koon kasvaminen, mikä alkoi näkyä jo vuosituhannen alussa. Tänä päivänä suurissa suomalaisissa yrityksissä on vain harvoin suomalainen johto, eikä alkuajan suomalaisia pioneereja ole enää monta jäljellä. Viime vuosien kaupan kehitys maidemme välillä on ollut vaihtelevaa. Suomen vienti alkoi laskea vuodesta Varsinainen syöksy tapahtui vuosien välillä, jolloin vienti putosi laskukaudesta johtuen yli 412 miljoonasta 189 miljoonaan euroon. Sen seurauksena Suomen kauppatase jäi ensimmäistä kertaa miinukselle kahtena peräkkäisenä vuotena. Kuluvan vuosikymmenen alussa vientimme alkoi uudelleen elpyä ollen viime vuonna 357,7 miljoonaan euroa (+37,7 meur). Kauppamme Liettuan kanssa sekä tuonti että vienti pysyttelivät edelleen noin puolen prosentin tienoilla kokonaiskaupastamme. Suomi on tällä kaukana kärjestä Liettuaan tehdyissä ulkomaisissa suorissa investoinneissa. Palvelua muuttuvassa toimintaympäristössä Edellä olevaa taustaakin vasten juhlavuonna on syytä kysyä: Miten tästä eteenpäin? Mitkä ovat Suomi Liettua kauppayhdistyksen tehtävät tänä päivänä? Tavoitteena tulee mielestäni olla, että kykenemme kehittymään järjestönä, jotta voimme entistä paremmin palvella jäsenkuntaamme ja vastata yhteistyökumppaneiden tarpeisiin muuttuvassa toimintaympäristössä. Tiedonvälityksessä ja tiedon tuottamisessa haasteemme on ja tulee jatkossakin olemaan: Miten kykenemme välittämään sitä oikeille tahoille, oikeaan aikaan ja oikeista asioista. Yhdistys on kuluvan vuoden aikana kiinnittänyt erityistä huomiota tiedottamiseen. Olemme avanneet kuluvan vuoden alussa uudet reaaliaikaiset, interaktiiviset kotisivut, jotka antavat mahdollisuuden paitsi jakaa tietoa, mutta myös saada palautetta Suomea ja Liettuaa koskevista asioista. Yhteyksien kehittäminen mediaan tulee olla myös jatkossa keskeinen tehtävämme. Erilaiset informaatiotilaisuudet, seminaarit ja muut vastaavat tilaisuudet tulevat edelleen olemaan keskeisiä työkaluja keinovalikoimassamme. Meidän tulee pysyä ajan hermolla, jotta voimme tarjota ajankohtaisista aiheista tilaisuuksia, jotka kiinnostavat ja hyödyttävät jäsenkuntaa ja muita tahoja. Viimeaikaisten kokemusten perusteella on syytä harkita aiheiden laajentamista tähänastista yleisimpiinkin aiheisiin, joilla on vaikutusta maidemme väliseen taloudelliseen 4 Su-Li-historiikki_final3.indd

5 yhteistyöhön. Meidän on myös jalkauduttava nykyistä enemmän maakuntiin. Ideoita, visioita, aloitteita... Toinen yhdistyksemme perustehtävä on auttaa molempien maiden yrityksiä löytämään ja hyödyntämään niitä mahdollisuuksia, joita kulloinenkin taloudellinen tilanne mahdollistaa. Meidän täytyy tiedottamistehtävän ohella pyrkiä löytämään myös muita keinoja yritysten yhteensaattamiseksi ideoimalla, visioimalla ja tekemällä aloitteita käytännön yhteistyön mahdollisuuksista. Olemme vuonna 2014 tehneet jo kaksi tämänkaltaista aloitetta. Tämän tehtävän onnistuminen jatkossa edellyttää taloudellisen kehityksen reaaliaikaista seurantaa ja yhteyksien tiivistämistä alan toimijoihin kotimaassa ja Liettuassa. Omat resurssimme ovat rajalliset, joten tarvitsemme tulokselliseen toimintaan entistä enemmän yhteistyökumppaneita, ts. verkottumista. Meidän on ennakkoluulottomasti hankkiuduttava yhteistyöhön toimijoiden kanssa, jotka voivat tukea yhdistyksen omia tavoitteita tai joiden tavoitteita me voimme tukea yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Näitä voivat olla mm. muut kauppayhdistykset, kauppakamarit, Finpro, Team Finland, Invest in Finland, elinkeinoelämän järjestöt, yksittäiset yritykset, julkinen valta, ml. suurlähetystöt ja kunniakonsulaatit, jne. Erityisen paljon huomiota on vastaisuudessa kiinnitettävä yhteyksien kehittämiseen liettualaisten yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Haasteita riittää työ jatkuu Kauppayhdistys ei ole itse toimija varsinaisessa kaupankäynnissä ja taloudellisessa toiminnassa. Sillä on jatkossakin vain välillinen rooli ja tehtävä. Viimeisten 20 vuoden historia kertoo, että yhdistystä on tarvittu ja että sillä on ollut tärkeä tehtävä roolinsa mukaisena toimijana. Myös Suomen ja Liettuan välisen taloudellisen yhteistyön valossa Suomi- Liettua kauppayhdistyksellä on myös vastaisuudessa paljon tehtävää ja haasteita. Liettuan presidentti Dalia Grybauskaitė ja suurlähettiläs Harri Mäki-Reinikka valtuuskirjeen luovutustilaisuudessa Kuva: Liettuan presidentin kanslia. Liettua kohentaa asemiaan yhteistyökumppanina Hyvät Suomi-Liettua kauppayhdistyksen jäsenet, Suomen ja Liettuan taloudelliset ja kaupalliset suhteet tiivistyvät. Kauppavaihtomme kasvoi vuonna 2012 noin 60 prosenttia ja vuonna 2013 noin 38 prosenttia. Kokonaiskaupan arvo oli vuonna 2013 noin 680 MEUR. Viennin arvo oli viime vuonna 360 MEUR. Vienti Suomesta Liettuaan kasvoi muihin EUmaihin nähden neljänneksi eniten. Tuonnin arvo oli noin 320 MEUR. Tuonti Liettuasta Suomeen kasvoi kaikista EU-maista eniten. Vuonna 2012 suomalaisten suorien sijoitusten arvo Liettuassa oli noin 467 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 Suomi nousi investoijien maalistalla kahdeksanneksi yltäen 572 miljoonan euron investointeihin. Se oli noin 4,7 prosenttia suorien investointien kokonaismäärästä Liettuassa. Mm. Fortumin voimala Klaipedassa oli suurin yksittäinen ulkomainen investointi Liettuassa arvoltaan 130 MEUR. Liettua kohentaa monilla hyvillä pyrkimyksillään asemiaan suomalaistenkin yhteistyökumppanina. Ulkomaalaisten yritysten ja investointien merkitys Liettuan taloudelle on suuri ja maan edun mukaista on jatkaa yritys- ja investointiympäristönsä uudistamista, korruption ja turhan byrokratian vastaista taisteluaan ja avoimuuden lisäämistä yrityskulttuurissaan. Liettuassa toimii arviolta 170 suomalaisyritystä. Jopa suomalaisen turistin on arvioitu vierailleen Liettuassa vuosittain. Liettuan EU-puheenjohtajuus kohensi julkisuuden kautta ja kontaktien lisääntymisenä maan tunnettuutta myös Suomessa. Liettua on suomalaisille tärkeä kumppani EU:n lisäksi muussa kansainvälisessä yhteistyössä. Liettua tähyää kasvavassa määrin, monella tavalla ja tasolla Pohjoismaihin. Yhteistyö Suomen ja Liettuan välillä on viime aikoina tiivistynyt myös Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyön puitteissa. Pohjoismaat ja Baltian maat ovat ryhmänä entistä kiinnostavampi kumppani myös kolmansille maille. Suomi-Liettua kauppayhdistyksellä on merkittävä rooli maidemme suhteiden kehittämisessä. Toivotan yhdistykselle onnea ja menestystä. Suurlähetystön ja yhdistyksen läheinen yhteistyö jatkuu varmasti kehittyen entisestään vastaamaan ajan tarpeita. HARRI MÄKI-REINIKKA Suurlähettiläs Vilna pidettiin Nordean tiloissa 5.3. LOKAKUU Kauppayhdistys järjesti tapaamisia Sunrise Valleyn yrityspuiston edustajien ja suomalaisen liike-elämän sekä vastaavien yrityspuistojen edustajien kesken. MARRASKUU Kauppayhdistys järjesti seminaarin Liettua-tuntemuksen lisäämiseksi Suomessa. Tilaisuudessa esiintyi mm. Liettuan uusi suurlähettiläs Halina Kobeckaite Kauppayhdistyksen hallituksen jäsenillä sekä kunniapuheenjohtajalla oli vuoden 2008 aikana useita erillisiä Suomen ja Liettuan väliseen kauppaan liittyviä tukitapaamisia. HELMIKUU Vuosikokous pidettiin WTC:n tiloissa TOUKOKUU Kauppayhdistys oli toukokuussa isäntänä tilaisuudessa, jossa Liettuan ensimmäinen presidentti Vytautas Landsbergis esitelmöi Liettuan uuden itsenäisyyden alkuajoista tähän päivään. SYYSKUU yhdistyksen järjestämä energiaseminaari, jossa keskityttiin ydinvoimaan. Edustettuna oli teollisuus, rahoittajia sekä valtionhallinnon edustajia kummastakin maasta Vuonna 2009 oli kulunut tuhat 5 Su-Li-historiikki_final3.indd

6 vuotta siitä, kun Liettuan nimi esiintyi ensimmäisen kerran historian kirjoissa. TAMMIKUU Finpron ja muiden Baltian maiden kauppayhdistysten kanssa järjestettiin yhdessä Baltic Business Day tilaisuus. Vuosikokouksessa vieraana oli Euroopan Jälleenrakennus- ja Kehityspankin (EBRD) Vilnan konttorista Matti Hyyrynen, joka kertoi Baltian talou dellisesta tilanteesta. HUHTIKUU Liettuan Presi dentti Valdas Adamkus teki virallisen valtiovierailun Suomeen Vierailun yhteydessä pidettiin WTC:ssä seminaari presidentin mukana seuranneelle yritysvaltuuskunnalle. TOUKOKUU Yhdistyksen ja Liettuan Teollisuusliiton järjestämä bioenergiaa käsittelevä seminaari Helsingissä 5.5. Kohti avoimempaa taloutta Liettuan Suomen suurlähettiläs Arunas Jievaltas arvostaa SuLin roolia maidemme kaupallisten ja taloussuhteiden edistäjänä. Jatkossa huomiota kannattaa kiinnittää uusiin suuntiin; tieteeseen ja teknologiaan sekä teollisuuden uusimpiin trendeihin. Sieltä voi saada uusia ideoita, kehittää innovaatioita ja luoda uusia projekteja, suurlähettiläs Arunas Jievaltas rohkaisee. Arunas Jievaltas tuli ensimmäisen kerran Suomeen kaupallisen neuvoksen mandaatilla vuonna 2001 ja viipyi neljä vuotta. Hän palasi Suomeen suurlähettilääksi tasan kymmenen vuoden kuluttua vuonna 2011, joten kokemusta Suomesta ja maidemme välisistä suhteista on kertynyt jo seitsemän vuoden ajalta. Palatessani tänne oli mukava nähdä, että yhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut merkittävästi. Mukana on paljon uusia yrityksiä, uusia kasvoja. Asiat etenevät, mikä on ehdottoman positiivista. Jievaltas on pannut merkille, että kauppayhdistys järjestää seminaareja ja myös vierailuja Liettuaan, mistä on nähtävissä positiivisia tuloksia sekä Suomessa että Liettuassa. Jälleen vahvalla kasvu-uralla Viimeiset 10 vuotta ovat liitty neet Liettuan EU-jäsenyyteen: Kauppayhdistysten pitää kaiken aikaa hakea uusia tuotteita ja uusia toimintaalueita. Tämä missio on todella tärkeä ja loppumaton. maan talous kasvoi suotuisasti lähes 6 prosenttia vuosittain vuodesta 2004 vuoteen 2008, mitä seurasi talouskriisi. Toivuimme siitä vuoteen 2010 mennessä, mutta se oli tuskallista aikaa. Nyt olemme jälleen kasvu-uralla. Sanotaan, että HEINÄKUU Tasavallan Presidentti Tarja Halonen vieraili Liettuan 1000-vuotisjuhlilla 6.7. ja vihki uuden Suomen suurlähetystön Kalinauskokadulla. SYYSKUU Pääministeri Andrius Kubilius vieraili Suomessa. LOKAKUU Liettuan uusi Presidentti Dalia Grybauskaite teki työvierailun Suomeen Vierailu ohjelma sisälsi myös bioenergiaa koskevan keskus- Kunniakonsulit ja Presidentti. Vasemmalta: Mauri K. Elovainio, Markus Aaltonen, Liettuan Presidentti Rolandas Paksas ja Aulis Tinnilä. mikä ei tapa, se vahvistaa. Kriisi vahvisti myös meitä, kasvatti Liettuan talouden kilpailukykyä, ja olemme taas hyvässä tilanteessa koko EU:n alueella. Liettuan pankkisektorista noin 95 prosenttia on pohjoismaisten pankkien hallussa ja sama koskee pitkälle televiestintää. Jievaltas arvioi sen vaikuttaneen positiivisesti maan bisnesja yrityskulttuuriin. Onko meillä sitten ollut minkäänlaista vaikutusta suomalaiseen yrityskulttuuriin? Sitä en tiedä. Suomalaiset yritykset voisivat ehkä oppia meiltä avoimuutta. Suomen markkinoille on äärimmäisen vaikea päästä. Yritykset ovat tiukasti keskinäisissä suhteissa ja kolmannen osapuolen pääsy tähän rinkiin uusilla tuotteilla ja uusilla ideoilla on joskus käytännöllisesti katsoen mahdotonta. Siltä osin toivoisin suomalaisen yrityskulttuurin ottavan oppia paljon avoimemmasta Liettuasta, Jievaltas sanoo. Hän uskoo, että jokainen hyötyisi avoimemmasta taloudesta. 6 Su-Li-historiikki_final3.indd

7 Pk-yritykset hyödyntämään SuLin verkostoa! Pekka Takalan puheenjohtajakaudella suuret suomalaiset yritykset jatkoivat etabloitumistaan Liettuan markkinoille; pk-yritykset vielä empivät. Useat suuret suomalaiset yritykset olivat laajentaneet toimintaansa myös Liettuaan. Laajentuminen oli varsin perinteistä: ensin Viroon, sitten Latviaan ja lopuksi Liettuaan. Perinteisen myynnin lisäksi suomalaiset yritykset olivat havainneet Liettuan korkean laitteisto- ja ohjelmisto-osaamisen. Palkkataso oli merkittävästi Suomea edullisempi ja niinpä monet suomalaiset yritykset teettivät Liettuassa kuten muissakin Baltian maissa erilaista alihankintatyötä. Mutta miten saada myös pkyritykset löytämään Liettuan Liettuan EU-jäsenyys 2004 oli yksi Raul Henrikssonin puheenjohtajakauden kohokohdista. Se oli mielenkiintoista aikaa. Maan talouskasvu oli noihin aikoihin huimaa. Liettua oli monena vuonna peräkkäin yksi EU:n nopeimmin kasvavia talouk sia, kunnes vuoden 2008 aikana talous rysähti kertaheitolla, Henriksson muistelee. markkinat? Tämä oli Takalan puheenjohtajakauden yksi peruskysymyksistä. SuLi olisi pk-yrityksille hyvä ovien avaaja! Sama pk-yrityksiin liittyvä toivomus nähtiin SuLissa molemminsuuntaisena. Miten liettualaiset yritykset löytäisivät markkinat Suomessa? Olisivatko liettualaiset yritykset ylipäänsä kilpailukykyisiä Suomen markkinoilla, ja olisivatko ne ylipäänsä kiinnostuneita pienistä pohjoisista markkinoista? Tätä tavoitetta pyrittiin tukemaan erilaisilla seminaareilla, messutapahtumilla sekä tutustumismatkoilla. Takala havaitsi kuitenkin monet vaikeudet, jotka liittyivät markkinoiden kokoon ja tuotteiden kilpailukykyyn. Työtä oli siis runsaasti vielä jäljellä. Energiakysymykset nousivat pintaan Kauppayhdistys piti devalvaatiota pelkäävät jäsenyrityksensä tilanteen tasalla, kun Liettua kamppaili talousahdingossa vuonna 2008, Raul Henriksson kertoo. Liettualaiset yritysjohtajat, jotka olivat vanhan vallan jälkeen oppineet johtamista, olivat tottuneet johtamaan vain kasvua. Nyt edessä olivat uudet haasteet, jotka edellyttivät johtajilta toisenlaisia kykyjä. Henriksson muistaa, että tilanne arvelutti myös Liettuan kanssa kauppaa käyviä suomalaisyrityksiä: Ne pelkäsivät tietysti litin devalvointia. Viesti, jonka sieltä Tulevaisuutta ajatellen Pekka Takala kehottaa katsomaan Liettuaa ei vain yhtenä maana, vaan myös porttina Liettuan naapurimaiden markkinoille. Liettuan liittyminen euroon tulee omalta osaltaan tukevoittamaan kauppasuhteita. saimme, oli kuitenkin rauhoittava. Sekä Liettuan valtiolla että kansalaisilla oli niin paljon valuuttalainoja, että litin devalvoiminen olisi vain pahentanut tilannetta. Tämä oli selvä signaali myös kauppayhdistyksen jäsenille, että devalvaatiouhkaa ei tarvinnut pelätä. Seminaarit ovat olleet SuLin toiminnassa aina tärkeitä. Raul Henrikssonin puheenjohtajakaudella järjestettiin kolme energiaseminaaria; kaksi ydinvoimasta ja yksi bioenergiasta. Ydinvoimakysymys oli ajankohtainen, kun Ignalinan ydinvoimala vuonna 2009 suljettiin. Haasteena Henrikssonin puheenjohtajakaudella oli ja on edelleenkin Liettuan kanssa kauppaa käyvien yritysten pääkaupunkikeskeisyys. Järjestimme kyllä tilaisuuksia eri puolilla Suomea; Tampereella, Turussa, Jyväskylässä, mutta totesimme, että Liettua koetaan hyvin etäiseksi ja aika eksoottiseksikin markkina-alueeksi. Ei auttanut, vaikka muistutimme, että se ei ole Oulua kauempana. telutilaisuuden Pohjoismaiden Investointipankin tiloissa Kauppayhdistys järjesti Logistiikkaseminaarin yhdessä Liettuan Rautateiden kanssa 4.3. Tilaisuudessa allekirjoitettiin myös yhteistyösopimus Liettuan Rautateiden ja Suomi-Liettua kauppayhdistyksen välillä. Kauppayhdistyksen vuosikokous WTC:n tiloissa HUHTIKUU Liettuan ulkoministeri Audronius Azubalis vieraili Suomessa osallistuen Aleksanteri-Instituutissa pidettyyn tilaisuuteen: Independence Regained The Baltic States Back to the World Map. Liettuan Presidentti Dalia Grybauskaite vieraili Suomessa LOKAKUU Liettuan pääministeri Andrius Kubilius vieraili Suomessa Vierailun yhteydessä yhdistys järjesti Pohjoismaiden Investointipankissa seminaarin, joka käsitteli Liettuan taloutta ja tulevaisuudennäkymiä. Liettuan Presidentti Dalia Grybauskaite vieraili Suomessa MARRASKUU WTC:ssä järjestettiin Lithuania Back To Growth -seminaari Suomen ja Liettuan välisestä yhteistyöstä. 7 Su-Li-historiikki_final3.indd

8 2011 Puheenjohtaja Raul Henriksson vieraili Aalto-yliopiston pienyrityskeskuksessa kertomassa Liettuasta markkinana ja pienyritystoiminnan kannalta. HUHTIKUU Vuosikokous WTC:ssä Finnish Lithuanian Chamber of Commerce:n puheenjohtaja Pasi Harttunen kertoi konsulttiyritys Baltic Operations Servicesin toiminnasta Liettuassa. KESÄKUU Tasavallan Presidentti Tarja Halonen vieraili Liettuassa kesä-heinäkuun vaihteessa. ELOKUU Liettuan ulkoministeri Audronius Azubalis vieraili Suomessa Suomen Baltian suurlähettiläiden yhteistilaisuus Baltian maiden kauppayhdistysten kanssa LOKAKUU Yhdistys toteutti puualan tutustumismatkan Siauliaihin n johdolla Liettuan Presidentti Dalia Grybauskaite vieraili Suomessa Osallistuminen ELY-keskusten Ajankohtaista Liettuan Markkinoilla tilaisuuksiin. MARRASKUU Yhdistys järjesti Vilnassa seminaarin aiheesta Board Development in Finland and Lithuania. JOULUKUU UIkoministeri Erkki Tuomioja vieraili Liettuassa Kulttuurierot ovat hioutuneet yhteensopiviksi Tärkeintä on henkilökohtaisten suhteiden luominen, sanoo Jorma Soini, jonka saunojen sisustojen rakentamisesta tunnettu Kärävä Oy on toiminut Liettuassa vuodesta Kärävä ostaa saunojen rakentamiseen käytettyä tervaleppää ja myy havupuutuotteita Liettuaan. Samaan suuntaan kulkee myös lämpökäsiteltyjä liimalevyjä ja vastaavia tuotteita. Valmiita saunakokonaisuuksia ei Liettuaan viedä, mutta projektikohtaisia toimituksia, kuten saarnipaneelit, terassit ja lattiat, tehdään. Kärävän tärkein yhteistyökumppani tekee Baltiassa puutavarakauppaa Kaunasin ympäristössä. Toimintaa on myös Vilnassa ja Klaipedassa, missä Kärävällä on useita pienempiä liikekumppaneita, ja kontaktien luominen jatkuu. Kärävällä ei ole edustajaa paikan päällä, mutta Soini ei näe Kun suunnitellaan toimintaa Liettuassa, ei kannata lähteä tekemään asioita samalla tavalla kuin ne tehdään Suomessa. Asioita täytyy pikkuhiljaa veivata, ja joskus palataan takaisin jo tehtyihin päätöksiin. Kahdeksankymmentä prosenttia ajasta menee yleensä asian ympärillä pyörimiseen, ja Liettualaiset liikekumppanit täytyy oppia tuntemaan ja sanan täytyy pitää. Muuten sopimukset ovat vain sanahelinää, sanoo. Pekka Puolakka ei suosittele etäjohtamista Pekka Puolakka lähti laajentamaan asianajotoimisto Soraisen toimintaa Liettuaan vuonna Aluksi vaikuttimena oli puhdas seikkailunhalu, mutta vähitellen se muuttui vakavaksi liiketoiminnaksi. loput jää itse asiaan. Sitten täytyy vielä muistaa, että etäjohtaminen ei onnistu. Jos sinne mennään, niin siellä on jonkun myös oltava, sanoo Pekka Puolakka asianajotoimisto Soraisesta. Vuosituhannen vaihteessa monilla toimialoilla ei Liettuassa ollut juuri kilpailua, ja moni pääsi aloittamaan melko neitseellisellä maaperällä. Suurin muutos yrityskulttuurissa tapahtui EU:hun liittymisen myötä. Eihän pääoman liikkumiselle ollut sitä ennenkään estettä, mutta se poisti viimeisen henkisen kynnyksen investoida Liettuaan, jatkaa Puolakka. Yrityskulttuuri on Puolakan mielestä muuttunut kovasti länsimaiseen suuntaan. tässä mitään ongelmaa. Hänen mukaansa alalla ei tehdä kirjallisia sopimuksia. Siksi on saavutettava molemminpuolinen luottamus. Kulttuurien välisissä toimintatavoissa on eroa, mutta ne ovat hioutuneet vuosien varrella yhteensopiviksi. Myös puutavara-alalla on uuden vuosituhannen aikana tapahtunut huomattavaa kehitystä. Yhtiöistä on tullut moderneja ja käyttöön on otettu enemmän länsimaisia toimintatapoja. Kaupankäynti on nyt konkreettisempaa ja jos -sanoja on nyt vähemmän, sanoo Soini. Soini uskoo, että materiaalin toimitukset tulevat lähivuosina lisääntymään. Euron käyttöönottoa hän ei pidä ainakaan esteenä tai haittana. Yhteisvaluuttaan siirtymisen myötä työvoima- ja energiakustannukset tulevat nousemaan, kun kaikki muuttuu pikkuhiljaa EU-normin mukaiseksi. Potentiaalia suomalaisyrityksille Liettuassa on vaikka kuinka paljon, kertoo Soini. Ei kuitenkaan aivan samanlaiseksi kuin Suomessa. Paikallisten partnereiden ja yhteistyökumppaneiden taustat on syytä selvittää. En tarkoita sitä, että siellä olisi varsinaisesti jotain hämäräväkeä, mutta on tärkeä tietää, mitkä ovat linkit eri suuntiin. Entä sitten liettualaisten yhteistyökumppanien hankkiminen? Jos etsitään korkeasti koulutettua ja matemaattisesti lahjakasta väkeä IT-sektorin palvelutoimintoihin, niin varmasti kannattaa hankkia liettualaisia yhteistyökumppaneita. Kiinteistösijoitustoimintaa ajatellen se ei ehkä välttämättä kannata. Elintarviketeollisuuden valmistavaa tuotantoahan siellä on aika paljon valmiiksi, mutta jälleenmyyntisektorilla kauppakeskus- ja muut volyymit tulevat kasvamaan. Siinä on yksi mahdollisuus, missä uskon suomalaistenkin tulemaan olemaan framilla, ennustaa Puolakka. 8 Su-Li-historiikki_final3.indd

9 Oikeita päättäjiä on joskus vaikea löytää Liettuassa on yritysystävällinen veropolitiikka, vuokra- ja palkkataso sekä sosiaaliturvamaksut ovat edullisia. Ongelmaksi saattaa jossain vaiheessa muodostua ammattitaitoisen työvoiman löytäminen. Täytyy muistaa, että pelkkä suomalaisuus ei ole täällä kovinkaan suuri lisäarvo, mutta enemmänkin suomalaisyrityksiä tänne kyllä mahtuu. Olemme aika paljon jäljessä muista Pohjoismaista, sanoo kymmenen vuotta Liettuassa toiminut Pasi Pekkinen. Hän työskentelee omalla toiminimellään ja etsii liettualaisille yrityksille yhteistyökumppaneita Suomesta sekä suomalaisille yrityksille lähinnä alihankintatyötä, Liettuasta. Vaikka etäisyys Suomeen ei ole suuri, on monissa asioissa Pekkisen mukaan näkemyseroja. Yleisesti ottaen kokemukset yhteistyöstä liettualaisten kanssa ovat kuitenkin olleet varsin positiivisia. On tosin sellaisiakin tapauksia, että olen kysynyt vakavissani Yhteistyö liettualaisten kanssa on ainoa tapa päästä mukaan markkinoille. Suomalaista ei kannata laittaa aktiiviseen rooliin liiketoiminnassa. Ainakaan omalla alallani ulkomaalaisten kanssa ei haluta tehdä bisnestä, sanoo Krister Castrén, joka on asunut Liettuassa vuodesta Alun perin hän toi maahan suomalaista lämpöenergiatekniikkaa. Siitä toiminta laajeni lämpökeskusurakointiin ja kaukolämpötekniikkaan. Castrén on toiminut kunniakonsulina läntisessä Klaipedan läänissä vuodesta Hän kertoo seudun olevan aivan erilaista Liettuaa kuin maan muut osat. Tonnimääriltään Itämeren suurimpiin kuuluva satama hallitsee Klaipedan kaupunkia. Castrén loi sinne kontaktit aikaisemmalla urallaan tehtyään Nesteellä kauppaa Baltiaan ja Venäjälle vuodesta itseltäni, onko tämä jo EU-maa, sillä vanhaa perinnettä löytyy. Asiat halutaan joskus saada nopeasti valmiiksi, ja sen jälkeen kaikki hukkuu yrityksen sisäisen byrokratian rattaisiin. Johtajat tekevät yleensä viimeiset päätökset ja kirjanpitäjät hyväksyvät ne. Joskus ongelmana on löytää se oikea päättäjä, sillä pelkkä komea titteli ei takaa päätösvastuuta. Usein myös taloudellisesti merkityksettömiä asioita pyöritellään niin pitkään ja hartaasti, että ne muuttavat koko asian ytimen. Vaikea kysymys liettualaiselle voisi Pekkisen mielestä olla: Tehdäänkö asiat oikein, vai tehdäänkö oikeat asiat? Pasi Pekkinen kertoo, että nykyisin yrityksistä löytyy nuoria johtajia, joilla on kokemusta ja koulutusta ulkomailta. Aikaisemmin esiintynyttä liiallista statuksen näyttämistä pidetään itätyylisenä esiintymisenä. Sähköinen asiointi virastojen kanssa on nykyisin erittäin Byrokratia vähentynyt EU:n myötä Olen sellainen klassinen tapaus, sanoo Pasi Pekkinen. Ajauduin Liettuaan vuonna 2003 puolen vuoden projektiin, tapasin tulevan vaimoni ja nyt asun täällä vakituisesti. kehittynyttä; ei enää sitä vanhaa jonottamista väärällä luukulla. Englanninkielinen asiointi on lisääntynyt. Kehitystä saattaa hidastaa raju maastamuutto; aikaisemmin täältä lähti lihaksia, nyt lähtee aivoja. Euron merkitys on Pekkisen mukaan enemmän symbolinen kuin taloudellinen. Liettuan valtiovalta elää eurohuumassa, mutta pitää muistaa, että suurin osa maan ulkomaankaupasta ja investoineista tulee euroalueen ulkopuolelta, lännestä ja idästä. Krister Castrénin mukaan Liettua ei ole mikään veroparatiisi. Vielä 1990-luvulla byrokratia oli kamalaa. Tullin kanssa asioiminen ja alallani tavallisten teknisten asioiden virallinen hyväksyttäminen oli hankalaa. EU-jäsenyyden myötä viranomaiskontaktit vähenivät ja asiat helpottuivat. Kirjanpidolliset ja budjetointiin liittyvät asiat ovat alkaneet palvella myös yrittäjää. Aikaisemmin ne olivat vain verottajaa varten. Verottajan rooli on täällä äärettömän näkyvä, jatkaa Castrén. Se ottaa aina omansa ja kaataa myös yrityksiä. Suomessa verottajan kanssa voi vielä keskustella, mutta Liettuassa tilit suljetaan kunnes verot on maksettu. Silloin liiketoimintaa on vaikea harjoittaa. Aloitettaessa liiketoimintaa Liettuassa on Castrénin mukaan hyvä pitää mielessä kolme Koota: kartellit, korruptio ja keskittäminen. Viimeinen listalla tarkoittaa bisneksen keskittymistä suurille toimijoille, myös niille itselleen uusilla osa-alueilla. Ei kannata lähteä liikkeelle sillä mielellä, että tuote on niin hyvä, että se myy itsensä. Yritykset eivät myy yrityksille, vaan ihmiset ihmisille. Sopimuksia tehdään paljon, vaikka niitä ei voi aina noudattaa. Mutta vaikka laskut usein myöhästyvät, niin luottotappioita on harvoin HELMIKUU Vuosikokous WTC:ssä. Liettuan Suomen suurlähettiläs Arunas Jievaltas puhui aiheesta Lithuania s economic review Board Development -seminaarin toinen osa järjestettiin Vilnassa suurlähetystön tiloissa SYYSKUU Yhdistyksen jäsenmatka puheenjohtaja Raul Henrikssonin johdolla Kaunasiin Kohteina Kaunasin kauppakamari, Liettuan rautatiet, Kaunasin vapaakauppa-alue sekä useat muut yritykset. JOULUKUU Liettuan suurlähetystö isännöi Baltian kauppayhdistysten yhteisen glögitilaisuuden HAUS kehittämiskeskus Oy:ssä HUHTIKUU Liettuan Suomen suurlähettiläs Arunas Jievaltas kertoi vuosikokouksessa Liettuan EU-puheenjohtajuusohjelman sisällöstä ja haasteista. Pan European Instituutin johtaja, professori Kari Liuhto esitelmöi aiheesta New Economics in the Baltic Region. TOUKOKUU Tasavallan presidentti Sauli Niinistö teki valtiovierailun Liettuaan MARRASKUU Suomen Liettuan suurlähettiläs Harri Mäki-Reinikka esitelmöi 7.11.Liettuan EU-puheenjohtajakauden haasteista. 9 Su-Li-historiikki_final3.indd

10 Janne Mäki kertoi 15 vuoden kokemuksistaan suomalaisena yrittäjänä Liettuassa. Vuosien varrelta Nijole Kelpsaite liettualaisesta Friisberg & Partners -yrityksestä esitelmöi yhdistyksen järjestämässä seminaarissa aiheesta Innovative strategies and Lithuanian labour market. Invest Lithuanian markkinointijohtaja Justinas Pagirius kertoi Liettuan investointinäkymistä. Liettuan vastavalittu presidentti Dalia Grybauskaite Tasavallan Presidentin Tarja Halosen vieraana v Ulkoministeri Erkki Tuomioja ja Liettuan ulkoministeri Audronius Azubalis v Pohjoismaiden ja Baltian ulkoministereiden kokouksessa. Liettuan varaulkoministeri Algimantas Rimkunas esitelmöi yhdistyksen tilaisuudessa12.3. Liettuan EMU jäsenyyteen valmistautumisesta. Kauppayhdistyksen valtuuskunta Kaunasin Kauppakamarin vieraana v Kunniapuheenjohtaja Aulis Tinnilä puhuu Kauppayhdistyksen euroseminaarissa v HUHTIKUU Puheenjohtaja Rauno Viemerö vieraili Vilnassa käyden keskusteluja mm. varaministereiden Germanas (ulkoministeriö), Rimkunas (finanssiministeriö) ja Matoniene (ympäristöministeriö), Invest in Lithuanian ja Enterprise Lithuanian edustajien sekä useiden suomalaisten yrittäjien kanssa. Liettuan pääministeri Andrius Kubilius kollegansa Mari Kiviniemen vieraana v Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö avaamassa Fortumin voimalaitosta Klaipedassa v KESÄKUU Suomi - Liettua kauppayhdistyksen perustamisesta tuli kuluneeksi 20 vuotta COPYRIGHT TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA TAMMIKUU Suomi-Liettua Kauppayhdistyksen uudet kotisivut julkaistiin. Suomen suurlähettiläät Liettuassa vuosina Taina Kiekko , Timo Lahelma , Marja-Liisa Kiljunen , Harri Mäki-Reinikka > 10 Su-Li-historiikki_final3.indd

11 Hallituksen jäsenet Pekka Takala (puheenjohtaja) Tapio Palonen (varapuheenjohtaja) Tapio Aho Raul Henriksson Ilpo Jousimaa Petri Loikkanen Jaakko Sjöblom Terhi Tauru Dalia Virtanen 2005 Pekka Takala (puheenjohtaja) Tapio Palonen (varapuheenjohtaja) Tapio Aho Raul Henriksson Ilpo Jousimaa Taina Kiekko Petri Loikkanen Jaakko Sjöblom Terhi Tauru 2006 Pekka Takala (puheenjohtaja) Raul Henriksson (varapuheenjohtaja) Tapio Aho Ilpo Jousimaa Taina Kiekko Petri Loikkanen Jorma Nokkala Jaakko Sjöblom 2007 Pekka Takala (puheenjohtaja) Raul Henriksson (varapuheenjohtaja) Tapio Aho Siv Hellén Jorma J. Karjala Taina Kiekko Petri Loikkanen Jaakko Sjöblom 2008 Raul Henriksson (puheenjohtaja) Tapio Aho Jorma J. Karjala Taina Kiekko Juha Metsätähti Jaakko Sjöblom Terhi Tauru 2009 Raul Henriksson (puheenjohtaja) Tapio Aho Jorma J. Karjala Taina Kiekko Juha Metsätähti Terhi Tauru Rauno Viemerö 2010 Raul Henriksson (puheenjohtaja) Jorma J. Karjala Jorma Nokkala Anneli Temmes Rauno Viemerö 2011 Raul Henriksson (puheenjohtaja) Jorma J. Karjala Kurt Kääriäinen Jorma Nokkala Jari Riippi Anneli Temmes Rauno Viemerö 2012 Raul Henriksson (puheenjohtaja) Jorma Alanne Kurt Kääriäinen Jari Riippi Anneli Temmes Rauno Viemerö 2013 Rauno Viemerö (puheenjohtaja) Jorma Alanne Urho Blom Pekka Karinen Kurt Kääriäinen Juha Mähönen Rasa Slivinskaite Anneli Temmes 2014 Rauno Viemerö (puheenjohtaja) Jorma Alanne Urho Blom Juha Jokinen Pekka Karinen Kurt Kääriäinen Juha Mähönen Janne Mäki Rasa Slivinskaite 11 Su-Li-historiikki_final3.indd

12 Julkaisuamme tukemassa: 12 Su-Li-historiikki_final3.indd

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen 1 V. 2010 toteutetussa selvityksessä kysyttiin yritysten tärkeimmistä kehittämis-, ja osaamishaasteita kansainvälisessä kaupassa seuraavan 5 vuoden aikana. 2 Yhteenveto kommenteista, joiden suhteen toivottiin

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta 1 2009/1 Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta Finpron seminaari 22.1.2009 Harri Roos 2 2009/1 Vaasan & Vaasan -konserni Johtava tuoreleivonnan toimija Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA 1 YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA KAUPPAKAMARI Työskentelemme elinvoimaisen Suomen puolesta. Suomi ilman hyvinvoivia yrityksiä on Suomi ilman hyvinvointia. Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria,

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen 7.3.2013 Jyväskylän kaupungin kansainvälisten yhteyksien linjaukset Jyväskylän kaupunkistrategia Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki,

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

Developing business together. SUOMI

Developing business together. SUOMI SUOMI Developing business together. Finnpartnership tarjoaa suomalaisyrityksille uusia yhteistyömahdollisuuksia kehitysmaissa Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tarjoaa suomalaisyrityksille kehitysmaaliiketoimintaan

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä?

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? 14.5.2009 Itämeri-foorumi Turku Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? Toimitusjohtaja Kari Jalas Keskuskauppakamari Talousnäkymät heikentyneet nopeasti Itämeren alueella BKT:n kasvu,% Maailma

Lisätiedot

Toimintakertomus kaudelta 2011 2012

Toimintakertomus kaudelta 2011 2012 Toimintakertomus kaudelta 2011 2012 Kauden kansainvälinen teema Kauden kansainvälinen teema oli Kuuntele sydäntäsi auttaaksesi muita RI presidenttinä toimi Kalyan Banerjee. Kokemäen rotaryklubilla oli

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2009

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2009 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Julkaistavissa..8 klo KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Lokakuu 8 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1 Bench-hanke Slide 1 Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010 BENCH perustiedot Bench-projektin koko nimi on Beneficial Business Contacts between the Central Baltic Region and China. Perustietoja: Slide 2 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä 1 Stockmann-konserni lyhyesti Kansainvälinen vähittäiskaupan yritys, joka on perustettu vuonna 1862 Kolme liiketoimintayksikköä: tavarataloryhmä, Lindex

Lisätiedot

Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry

Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry Mari Pantsar-Kallio +358 50 3960 925 mari.pantsar-kallio@tem.fi Taustaa 2009 hyväksyttiin Venäjän uusi Energiastrategia vuoteen 2030 2009 Venäjällä hyväksyttiin laki

Lisätiedot

Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi

Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi MITÄ MENTOROINTI TARKOITTAA Mentorointi keskittyy yrittäjien liiketoiminnan

Lisätiedot

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Engineering and Technical Services since 1973 CTS GROWS GREEN Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Antti Lukka, toimitusjohtaja CTS Engtec 3.11.2009

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö :n toimintasuunnitelma vuodelle 2016 :n toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksemme Yhdistyksemme on aktiivinen jäsenistönsä edunvalvonnassa, seuraamalla tarkoin

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Kasvun haasteita Venäjällä. strategia, myynti ja johtaminen

Kasvun haasteita Venäjällä. strategia, myynti ja johtaminen Kasvun haasteita Venäjällä strategia, myynti ja johtaminen Yritysten toiminta Venäjän markkinoilla (1) Venäjän markkinoiden liiketoimintastrategia on selkeästi määritelty Venäjän liiketoimintastrategia

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 0 000 00 00 00 00 005 00 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti Venäjältä

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS- SUUNTIA EUROOPASSA 2007 - ISLANTI, NORJA, RUOTSI, SAKSA JA VENÄJÄ

LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS- SUUNTIA EUROOPASSA 2007 - ISLANTI, NORJA, RUOTSI, SAKSA JA VENÄJÄ LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS- SUUNTIA EUROOPASSA 27 - ISLANTI, NORJA, RUOTSI, SAKSA JA VENÄJÄ Julkaistavissa 21.12.27 klo 8: KESKUSKAUPPAKAMARI LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYSSUUNTIA EUROOPASSA 27 -

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Kevät 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Kevät 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 6 0 000 00 00 003 00 005 006 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti

Lisätiedot

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Suomen vesifoorumi ry (FWF) perustamisesta nykyhetkeen Tausta Kasvavat globaalit vesihaasteet Suomalaisen

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Tammikuu 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Tammikuu 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 mrd 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008* Tuonti:

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

Food from Finland ohjelma

Food from Finland ohjelma Food from Finland ohjelma Kasvuohjelman esittely 21.09.2015 Turku, 22.09.2015 Tampere ja 23.09.2015 Oulu 21.09.2015 Finpro 1 Food from Finland -ohjelma Food from Finland on Team Finland in Kasvuohjelma

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 25.9.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 0 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 6 0 mrd. Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus 00 00 00 006 00 008 00 00 0 0 Tavaravienti

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

PAM-ETKA ystäväosastotapaaminen ja seminaari Kokoonnuimme joka vuotiseen tapaamiseemme tänä kesänä Viljandiin 18.-19.6.2011. Turun Pam 069:n ystäväkaupunki Virossa on siis Tyrin ja Paiden pienten kaupunkien

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

Finlandia-talo 11.2.2016 m/s Baltic Queen 11.-12.2.2016

Finlandia-talo 11.2.2016 m/s Baltic Queen 11.-12.2.2016 Finlandia-talo 11.2.2016 m/s Baltic Queen 11.-12.2.2016 Tarjoamme sinulle arvokkaimmat kontaktit LOGY Conference on johtava logistiikka- ja hankinta-alan kohtaamispaikka Pohjois-Euroopassa. Kontaktifoorumi

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Vesi ja Vietnam liiketoimintamahdollisuudet kehi1yvillä markkinoilla. Erityisasiantun*ja Tomi Särkoja Suomen suurlähetystö Hanoi

Vesi ja Vietnam liiketoimintamahdollisuudet kehi1yvillä markkinoilla. Erityisasiantun*ja Tomi Särkoja Suomen suurlähetystö Hanoi Vesi ja Vietnam liiketoimintamahdollisuudet kehi1yvillä markkinoilla Erityisasiantun*ja Tomi Särkoja Suomen suurlähetystö Hanoi 2 Nopeas8 kehi1yvä Vietnam 89 milj. asukasta ja BKT n. 142 miljardia USD

Lisätiedot

Kansalaisneuvonta ja järjestöt sosiaalinen media

Kansalaisneuvonta ja järjestöt sosiaalinen media Kansalaisneuvonta ja järjestöt sosiaalinen media Yhteistyö7laisuus Helsinki 10.9.2014, Salla Halme Sosiaalinen media MIELETÖN MAHDOLLISTAJA vuorovaikumeinen verkkovies7ntäväline tai - kanava jokainen voi

Lisätiedot

Maataloussektorin mahdollisuudet Namibiassa Fact finding-, verkostoitumis- ja messumatka 23.-1.10.2015

Maataloussektorin mahdollisuudet Namibiassa Fact finding-, verkostoitumis- ja messumatka 23.-1.10.2015 Maataloussektorin mahdollisuudet Namibiassa Fact finding-, verkostoitumis- ja messumatka 23.-1.10.2015 Karja- ja maatalous fokus Windhoek Agricultural and Industrial Show -messut B-to-B tapaamiset B-to-B

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2008. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2008. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2008 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 mrd 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008*

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Risk Advisory Services. Ernst & Young Oy. Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 3.11.2006 3.11.2006

Risk Advisory Services. Ernst & Young Oy. Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 3.11.2006 3.11.2006 Risk Advisory Services Ernst & Young Oy Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 1 Asiakkaamme arvostavat työtämme Henkilöstön ammattitaito/ asiantuntemus Vastaajien mielestä tärkein tekijä Asiakaspalvelu

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille Vauhtia Venäjänliiketoimintaan Palvelut yrityksille Oikeita vastauksia oikeisiin kysymyksiin Suomalais-Venäläinen kauppakamari auttaa yrityksiä onnistumaan kaikissa Venäjän-liiketoiminnan elinkaaren vaiheissa.

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Visma Services Oy Pormestarinrinne 8, 00160 Helsinki Puh. 010 756 4955 visma.fi/taloushallintopalvelut 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto...

Lisätiedot

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Jyväskylä 2012 2 ON SYNNYTTÄÄ UUSIA KASVUYRITYKSIÄ JA VAUHDITTAA JO OLEMASSA OLEVIEN YRITYSTEN KASVUA. Tavoite Kummankin Kasvu Open 2012 kilpailusarjan (Kasvuyritykset ja Kasvun ideat) voittajat valitsevat

Lisätiedot

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakauppa Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 3 Toiminta-alue Jäsenrakenne Tanska 13 Ruotsi 16 Norja 1 Suomi 1 Baltia 3 Tukiyritykset Osuuskuntien kärki Euroopassa Osuuskunnat Euroopassa 2011 EUR

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat

Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat Tietoisku ja yritystapaamiset Kouvola 02.04.2009 Sergei Usoltsev Markkinatutkimuspäällikkö Suomalais-Venäläinen kauppakamari www.finruscc.fi

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo

Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen Enterprise Europe Networkin esittelyvideo ENTERPRISE EUROPE NETWORK -yrityspalveluverkosto Yli 50 maata Yli 600 partneriorganisaatiota Yli 3000 asiantuntijaa EU:n

Lisätiedot

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla 3 matkailuviestiämme Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on kasvuedellytyksiä Suomessa Suomi

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2008

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2008 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 8 Julkaistavissa 2..7 klo. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 8 Lokakuu 7 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu 17, PL, 1 Helsinki

Lisätiedot

Venäjän kaupan rahoituksen haasteista ja mahdollisuuksista sekä idän markkinoiden nykynäkymistä Päätössanat. Joensuu 23.2.

Venäjän kaupan rahoituksen haasteista ja mahdollisuuksista sekä idän markkinoiden nykynäkymistä Päätössanat. Joensuu 23.2. 1 Venäjän kaupan rahoituksen haasteista ja mahdollisuuksista sekä idän markkinoiden nykynäkymistä Päätössanat Joensuu 23.2.2009 Hannu Puhakka 2 Yhteenvetoa viennin näkökulmasta 3 Finnveran osalta Finnverassa

Lisätiedot

MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ?

MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ? MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ? Luosto Classic Business Forum LIIKENNE JA LOGISTIIKKA Sodankylä 7.8.2015 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Sakari Backlund SKAL ja maanteiden tavaraliikenne

Lisätiedot

Netherlands means Business! Finpro Hollanti, Petra.Wullings@finpro.fi Suomen suurlähetystö Haagissa, Virpi.Kankare@formin.fi

Netherlands means Business! Finpro Hollanti, Petra.Wullings@finpro.fi Suomen suurlähetystö Haagissa, Virpi.Kankare@formin.fi Netherlands means Business! Finpro Hollanti, Petra.Wullings@finpro.fi Suomen suurlähetystö Haagissa, Virpi.Kankare@formin.fi 2 Alankomaat loistava testimarkkinaalue 1. Erinomainen sijainti Yhteydet Alankomaiden

Lisätiedot

Jakelutoiminta kansainvälistymisen toisena tukijalkana?

Jakelutoiminta kansainvälistymisen toisena tukijalkana? Jakelutoiminta kansainvälistymisen toisena tukijalkana? Erkki Järvinen toimitusjohtaja CMD, Kansainvälistymisstrategia Taustaa 2 n kansainvälistymisen keihäänkärjiksi valitut toimialat: Lehtijakelutoiminta

Lisätiedot

Nuoria infratöihin. uutiskirje 2 / 2015

Nuoria infratöihin. uutiskirje 2 / 2015 Nuoria infratöihin uutiskirje 2 / 2015 Tiivistelmä Mitä tehty - Maarakennuskoneenkuljettajan RekryKoulutus - Infra-alan tunnetuksi tekeminen - Messuja ja tapahtumia Suunnitelmia & suuntaviivoja vuodelle

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

ENTERPRISE EUROPE NETWORKIN PALVELUT KANSAINVÄLISTYMISEEN

ENTERPRISE EUROPE NETWORKIN PALVELUT KANSAINVÄLISTYMISEEN ENTERPRISE EUROPE NETWORKIN PALVELUT KANSAINVÄLISTYMISEEN Janne Koivisto 1.4.2011 European Commission Enterprise and Industry Enterprise Europe Network EU:n komission CIP ohjelma 48 maata 600 partneriorganisaatiota

Lisätiedot

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi Ihmisten Metropoli Pohjoisen horisontista Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa - maailman pääkaupunkien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia METROPOLI - KÄSITE Vakiintunut suomalaiseen hallinto-

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 20.9.2011 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

NestorPartners Finland. Nestorit ja kansainvälinen toiminta. NestorPartners 2014

NestorPartners Finland. Nestorit ja kansainvälinen toiminta. NestorPartners 2014 NestorPartners Finland Nestorit ja kansainvälinen toiminta Yritysjohtajien yhteisö NestorPartners ry on kokeneiden yritysjohtajien yhteisö, jonka jäsenet toimivat elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tehtävissä,

Lisätiedot

Naps Systems: 30 vuotta cleantech-vientiä Afrikkaan

Naps Systems: 30 vuotta cleantech-vientiä Afrikkaan Elinkeinoelämän keskusliitto Helsinki 10.01.2013 Naps Systems: 30 vuotta cleantech-vientiä Afrikkaan 2012 Timo Rosenlöf Naps Systems Oy 1 Kiitos! 2012 2 10.01.2013 I Naps Systems 3 I Naps Systems Lyhyesti

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat;

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat; 17.8.2011 Jäsenkirje 2/2011 Hyvää loppu kesää! Vuosikokous pidettiin Helsingissä 11.3.2011. Puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Pekka Honkanen ja kansainvälisenä sihteerinä toimivaksi

Lisätiedot