SUOMI-LIETTUA KAUPPAYHDISTYS R.Y. c/o Keskuskauppakamari PL 1000, Helsinki Puh Fax

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMI-LIETTUA KAUPPAYHDISTYS R.Y. c/o Keskuskauppakamari PL 1000, 00101 Helsinki Puh 09 4242 6200 Fax 09 650 303 info@suli.fi www.suli."

Transkriptio

1 S Y T S I D H 4 Y 1 A 0 P 2 P U A en K m m A y U k si T o T u v E I n e L in I o t M O SU SUOMI-LIETTUA KAUPPAYHDISTYS SUOMI-LIETTUA KAUPPAYHDISTYS R.Y. c/o Keskuskauppakamari PL 1000, Helsinki Puh Fax Su-Li-historiikki_final3.indd

2 SUOMI-LIETTUA KAUPPAYHDISTYS TOINEN VUOSIKYMMEN Päätoimittaja: Rauno Viemerö Toimittajat: Marja-Liisa Kinturi, Petri J. Kosonen Ulkoasu ja taitto: Elias Kapiainen Kannen kuvat: Niklas Sjöblom / Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto. Vilnius Tourist Information Centre & Convention Bureau. 2 Su-Li-historiikki_final3.indd

3 Suomi Liettua kauppayhdistys RAUNO VIEMERÖ Suomi Liettua kauppayhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Arvoisa lukija, Yhdistyksemme perustamisesta tuli 20 vuotta Tämä julkaisu on jatkoa 10 vuotta sitten julkaistulle yhdistyksen ensimmäistä vuosikymmentä käsittelevälle historiikille, joka kattoi vuodet Nyt käsillä olevassa julkaisussa kerrotaan yhdistyksemme toiminnan painopisteistä viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Paljon tilaa on annettu myös eräiden kokeneiden yrittäjien ja eräiden muiden asianosaisten kokemuksille ja huomioille yrittämisestä Liettuassa. Haluan kiittää yhdistyksemme jäseniä ja yhteistyökumppaneita erinomaisesta yhteistyöstä vuosien varrella. Tässä yhteydessä haluan kiittää erikseen myös tämän julkaisun kirjoittajia VTM Marja-Liisa Kinturia ja freelance journalistia Petri J. Kososta sekä kaikkia muita, jotka ovat edesauttaneet tämän julkaisun syntymisessä. 20 vuotta kauppayhdistystoimintaa Suomen ja Liettuan välillä 2004 HELMIKUU Suomi-Liettua kauppayhdistyksen toisen vuosikymmennen ensimmäinen vuosikokous pidettiin TOUKOKUU Liettuasta tuli Euroopan Unionin jäsen 1.5. Suuri vienninedistämistapahtuma Vilnassa. Pääpuhujana Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaari. KESÄKUU Liettuan Presidentti Rolandas Paksas joutui eroa maan kesken kauttaan. Uudeksi presidentiksi valittiin aikaisempi presidentti Valdas Adamkus. SYYSKUU Yhdistys järjesti 10-vuotisjuhlaseminaarinsa Suomen ja Liettuan välinen taloudellinen yhteistyö ei vuosisatojen kuluessa ole osoittanut erikoisen vilkasta toimivuutta luvun lopulla maiden kuuluessa samaan kuningaskuntaan on muutama maininta viljakaupasta ja myöhemmin ja 1930-luvuilla vilja- ja pellavakaupasta. Toisen maailmansodan syttyessä Liettua yritti hyödyntää miinavapaata meritietä Itämeren, Suomen ja Liinahamarin sataman kautta vähäisin tuloksin. Neuvosto-Liettua kävi puutarhateknologian kauppaa Suomen kanssa. Vasta jälleenitsenäistyminen avasi mahdollisuudet ja ajatukset yhteistyölle. Sitä tuki heti Suomi-Liettua Kauppayhdistys, joka kummankin maan viranomaisten avustaessa poisti kaupan esteitä ja avasi samalla nopean tien Liettuan EU-liittymiselle, kuten ensimmäisen kymmenluvun historiikissa kerrotaan. Pari sataa suomalaisyritystä on juurtunut Liettuaan, mutta vain muutama kauppayritys on varovasti tehnyt yhteistyötä Suomessa, vaikka Kauppayhdistys oli alunperin tarkoitettu toimivaksi molempien maiden hyväksi. Merkittävimmän hyödyn Liettua on saanut näyttelyiden ja koulutustapahtumien kautta. Vain aktiiviset yritykset ovat hyötyneet yhteistyöstä. Maittemme keskinäiseen tuntemukseen yhdistyksemme on uhrannut satoja tilaisuuksia. Ehkä niistä on jäänyt jotain kuulijoiden mieleen. Parhaiksi yhteistyöalueiksi ovat Liettuassa osoittautuneet virvoitusjuoma-, maitotuote-, elintarvike- ja tietoliikennealat sekä eräät tekstiilit. Varsin nihkeää on mm. laajempi yhteistyö ja yhteisyritysten syntyminen. Käyttämättömiä aloja on vielä mm. kolmikantayhteistyö hyödyntäen liettualaisten kielitaitoa ja sosialistiajan suhteita Kaliningradiin sekä Mustanmeren ja Kaspianmeren alueen tasavaltoihin. Sähköisissä yhteyksissä löytynee uusia tehokkaita tapoja yhdistää näyttely ja tiedonkulku etäälläkin oleviin yrityksiin. Henkilökohtainen kontakti on kuitenkin tärkeä pitkän tähtäimen yhteistyön syntymiselle, joten matkustamiseen on syytä varautua. Kulttuuriyhteydet ja kauppa kulkevat useimmiten käsi kädessä myös tulevaisuudessa. Aktiivisuus palkitaan! AULIS TINNILÄ Liettuan kunniakonsuli Helsingissä Liettuan teollisuusliiton edustaja Suomessa JOULUKUU Kauppayhdistys julkaisi uuden esitteen HELMIKUU Yhdistyksen vuosikokous pidettiin Nordean tiloissa Exploring Business in Co-operation with Lithuania -aamiaistilaisuus 15.2 Espoon Kauppakamarin tiloissa. Baltia tänään -yleisötilaisuus järjestettiin Lahdessa alustajana sls. Taina Kiekko. TOUKOKUU Liettuaan liittyvä informaatiotilaisuus Virroilla Su-Li-historiikki_final3.indd

4 SYYSKUU Liettuan pääministeri Algirdas Brazauskas vieraili Suomessa HELMIKUU Kauppayhdistyksen vuosikokous pidettiin WTC:n tiloissa Ulkomaankauppaja kehitysministeri Paula Lehtomäki vieraili Liettuassa. Esitelmätilaisuus Liettuasta Porvoon ammattioppilaitoksella Latvia ja Liettua tutuksi seminaari Yhdistystä edusti Harri Piela. TOUKOKUU Jyväskylän Paviljongissa 5.6. PuuPäivä -seminaari Keski-Suomen Kauppakamarin kanssa. ELOKUU Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen vieraili Vilnassa ja avasi Suomen Eduskunnan 100-vuotisjuhlanäyttelyn Liettuan parlamentissa. SYYSKUU Presidentti Valdas Adamkus ja pääministeri Gediminas Kirkilas vierailivat Suomessa, jonka yhtey dessä järjestettiin seminaari aiheena mm. matkailu ja Sisu- Auton kokemukset Liettuassa. MARRASKUU Vilnan yrityspuisto Sunrise Valley n edustajien vierailu Suomessa Kauppayhdistyksen vuosikokous Suomi Liettua kauppayhdistys 20 vuotta: Miten tästä eteenpäin? Suomi Liettua kauppayhdistys perustettiin 9. kesäkuuta 1994 kehittämään vuosikymmenen alussa itsenäistyneen Liettuan ja Suomen välistä kauppaa ja taloudellista yhteistyötä. Siitä ajasta maailma ja erityisesti Liettuan talous ja yhteiskunta ovat muuttuneet. Kahdenkymmenen vuoden aikana maidemme väliset kauppa- ja taloussuhteet ovat kehittyneet vaihtelevasti eivätkä koko aikaa myönteisesti. Yhdistyksemme ensimmäinen vuosikymmen oli aktiivista aikaa, jolloin toiminnassa opastettiin liettualaisia yrityksiä kauppaan liittyviin perusasioihin, informoitiin Liettuan antamista mahdollisuuksista sekä verkostoiduttiin laajalti, jne. Merkille pantavaa oli myös ahkera jalkautuminen maakuntiin molemmissa maissa. Perustajajäsenet ovat kuvanneet yhdistyksen ensimmäistä vuosikymmentä innostavana aikana. Kaiken kaikkiaan, yhdistys otti toimintansa alusta lähtien vankan otteen tehtäväkenttäänsä. Toisella vuosikymmenellä, vuodesta 2004 nykypäivään saakka, yhdistyksen hyväksi havaittuja toimintamuotoja ja menetelmiä jatkettiin kutakuinkin samankaltaisina. Järjestettyjen tilaisuuksien aiheet muuttuivat ajankohtaisten haasteiden myötä. Mukaan tulivat mm. tietoliikenne-, ICT-, ja energiakysymyksiä sekä hyvää hallintoa, rekrytointia, matkailua, logistiikkaa ja alihankintaa koskevia aiheita. Toiminnan painopisteenä säilyi edelleen pk-sektori. Viime vuosina maakuntiin jalkautuminen jäi hieman vähemmälle. Presidentti Valdas Adamkus ja suurlähettiläs Rauno Viemerö. Adamkus toimi Liettuan Tasavallan Presidenttinä vuosina ja Yritysten koko kasvaa Suomalaisten yritysten määrä Liettuassa pysyi kutakuinkin tasaisena viimeisen seitsemän vuoden aikana. Tilastokeskuksen mukaan se vaihteli 156 ja 185 yrityksen välillä osoittaen viime vuosina hienoista laskua, joskin eräät yrittäjät paikan päällä arvelevat, että niitä voi olla jopa enemmän. Monet mikroyritykset eivät pidä itsestään melua. Merkittävä ilmiö on Liettuaan etabloituneiden suomalaisten yritysten koon kasvaminen, mikä alkoi näkyä jo vuosituhannen alussa. Tänä päivänä suurissa suomalaisissa yrityksissä on vain harvoin suomalainen johto, eikä alkuajan suomalaisia pioneereja ole enää monta jäljellä. Viime vuosien kaupan kehitys maidemme välillä on ollut vaihtelevaa. Suomen vienti alkoi laskea vuodesta Varsinainen syöksy tapahtui vuosien välillä, jolloin vienti putosi laskukaudesta johtuen yli 412 miljoonasta 189 miljoonaan euroon. Sen seurauksena Suomen kauppatase jäi ensimmäistä kertaa miinukselle kahtena peräkkäisenä vuotena. Kuluvan vuosikymmenen alussa vientimme alkoi uudelleen elpyä ollen viime vuonna 357,7 miljoonaan euroa (+37,7 meur). Kauppamme Liettuan kanssa sekä tuonti että vienti pysyttelivät edelleen noin puolen prosentin tienoilla kokonaiskaupastamme. Suomi on tällä kaukana kärjestä Liettuaan tehdyissä ulkomaisissa suorissa investoinneissa. Palvelua muuttuvassa toimintaympäristössä Edellä olevaa taustaakin vasten juhlavuonna on syytä kysyä: Miten tästä eteenpäin? Mitkä ovat Suomi Liettua kauppayhdistyksen tehtävät tänä päivänä? Tavoitteena tulee mielestäni olla, että kykenemme kehittymään järjestönä, jotta voimme entistä paremmin palvella jäsenkuntaamme ja vastata yhteistyökumppaneiden tarpeisiin muuttuvassa toimintaympäristössä. Tiedonvälityksessä ja tiedon tuottamisessa haasteemme on ja tulee jatkossakin olemaan: Miten kykenemme välittämään sitä oikeille tahoille, oikeaan aikaan ja oikeista asioista. Yhdistys on kuluvan vuoden aikana kiinnittänyt erityistä huomiota tiedottamiseen. Olemme avanneet kuluvan vuoden alussa uudet reaaliaikaiset, interaktiiviset kotisivut, jotka antavat mahdollisuuden paitsi jakaa tietoa, mutta myös saada palautetta Suomea ja Liettuaa koskevista asioista. Yhteyksien kehittäminen mediaan tulee olla myös jatkossa keskeinen tehtävämme. Erilaiset informaatiotilaisuudet, seminaarit ja muut vastaavat tilaisuudet tulevat edelleen olemaan keskeisiä työkaluja keinovalikoimassamme. Meidän tulee pysyä ajan hermolla, jotta voimme tarjota ajankohtaisista aiheista tilaisuuksia, jotka kiinnostavat ja hyödyttävät jäsenkuntaa ja muita tahoja. Viimeaikaisten kokemusten perusteella on syytä harkita aiheiden laajentamista tähänastista yleisimpiinkin aiheisiin, joilla on vaikutusta maidemme väliseen taloudelliseen 4 Su-Li-historiikki_final3.indd

5 yhteistyöhön. Meidän on myös jalkauduttava nykyistä enemmän maakuntiin. Ideoita, visioita, aloitteita... Toinen yhdistyksemme perustehtävä on auttaa molempien maiden yrityksiä löytämään ja hyödyntämään niitä mahdollisuuksia, joita kulloinenkin taloudellinen tilanne mahdollistaa. Meidän täytyy tiedottamistehtävän ohella pyrkiä löytämään myös muita keinoja yritysten yhteensaattamiseksi ideoimalla, visioimalla ja tekemällä aloitteita käytännön yhteistyön mahdollisuuksista. Olemme vuonna 2014 tehneet jo kaksi tämänkaltaista aloitetta. Tämän tehtävän onnistuminen jatkossa edellyttää taloudellisen kehityksen reaaliaikaista seurantaa ja yhteyksien tiivistämistä alan toimijoihin kotimaassa ja Liettuassa. Omat resurssimme ovat rajalliset, joten tarvitsemme tulokselliseen toimintaan entistä enemmän yhteistyökumppaneita, ts. verkottumista. Meidän on ennakkoluulottomasti hankkiuduttava yhteistyöhön toimijoiden kanssa, jotka voivat tukea yhdistyksen omia tavoitteita tai joiden tavoitteita me voimme tukea yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Näitä voivat olla mm. muut kauppayhdistykset, kauppakamarit, Finpro, Team Finland, Invest in Finland, elinkeinoelämän järjestöt, yksittäiset yritykset, julkinen valta, ml. suurlähetystöt ja kunniakonsulaatit, jne. Erityisen paljon huomiota on vastaisuudessa kiinnitettävä yhteyksien kehittämiseen liettualaisten yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Haasteita riittää työ jatkuu Kauppayhdistys ei ole itse toimija varsinaisessa kaupankäynnissä ja taloudellisessa toiminnassa. Sillä on jatkossakin vain välillinen rooli ja tehtävä. Viimeisten 20 vuoden historia kertoo, että yhdistystä on tarvittu ja että sillä on ollut tärkeä tehtävä roolinsa mukaisena toimijana. Myös Suomen ja Liettuan välisen taloudellisen yhteistyön valossa Suomi- Liettua kauppayhdistyksellä on myös vastaisuudessa paljon tehtävää ja haasteita. Liettuan presidentti Dalia Grybauskaitė ja suurlähettiläs Harri Mäki-Reinikka valtuuskirjeen luovutustilaisuudessa Kuva: Liettuan presidentin kanslia. Liettua kohentaa asemiaan yhteistyökumppanina Hyvät Suomi-Liettua kauppayhdistyksen jäsenet, Suomen ja Liettuan taloudelliset ja kaupalliset suhteet tiivistyvät. Kauppavaihtomme kasvoi vuonna 2012 noin 60 prosenttia ja vuonna 2013 noin 38 prosenttia. Kokonaiskaupan arvo oli vuonna 2013 noin 680 MEUR. Viennin arvo oli viime vuonna 360 MEUR. Vienti Suomesta Liettuaan kasvoi muihin EUmaihin nähden neljänneksi eniten. Tuonnin arvo oli noin 320 MEUR. Tuonti Liettuasta Suomeen kasvoi kaikista EU-maista eniten. Vuonna 2012 suomalaisten suorien sijoitusten arvo Liettuassa oli noin 467 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 Suomi nousi investoijien maalistalla kahdeksanneksi yltäen 572 miljoonan euron investointeihin. Se oli noin 4,7 prosenttia suorien investointien kokonaismäärästä Liettuassa. Mm. Fortumin voimala Klaipedassa oli suurin yksittäinen ulkomainen investointi Liettuassa arvoltaan 130 MEUR. Liettua kohentaa monilla hyvillä pyrkimyksillään asemiaan suomalaistenkin yhteistyökumppanina. Ulkomaalaisten yritysten ja investointien merkitys Liettuan taloudelle on suuri ja maan edun mukaista on jatkaa yritys- ja investointiympäristönsä uudistamista, korruption ja turhan byrokratian vastaista taisteluaan ja avoimuuden lisäämistä yrityskulttuurissaan. Liettuassa toimii arviolta 170 suomalaisyritystä. Jopa suomalaisen turistin on arvioitu vierailleen Liettuassa vuosittain. Liettuan EU-puheenjohtajuus kohensi julkisuuden kautta ja kontaktien lisääntymisenä maan tunnettuutta myös Suomessa. Liettua on suomalaisille tärkeä kumppani EU:n lisäksi muussa kansainvälisessä yhteistyössä. Liettua tähyää kasvavassa määrin, monella tavalla ja tasolla Pohjoismaihin. Yhteistyö Suomen ja Liettuan välillä on viime aikoina tiivistynyt myös Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyön puitteissa. Pohjoismaat ja Baltian maat ovat ryhmänä entistä kiinnostavampi kumppani myös kolmansille maille. Suomi-Liettua kauppayhdistyksellä on merkittävä rooli maidemme suhteiden kehittämisessä. Toivotan yhdistykselle onnea ja menestystä. Suurlähetystön ja yhdistyksen läheinen yhteistyö jatkuu varmasti kehittyen entisestään vastaamaan ajan tarpeita. HARRI MÄKI-REINIKKA Suurlähettiläs Vilna pidettiin Nordean tiloissa 5.3. LOKAKUU Kauppayhdistys järjesti tapaamisia Sunrise Valleyn yrityspuiston edustajien ja suomalaisen liike-elämän sekä vastaavien yrityspuistojen edustajien kesken. MARRASKUU Kauppayhdistys järjesti seminaarin Liettua-tuntemuksen lisäämiseksi Suomessa. Tilaisuudessa esiintyi mm. Liettuan uusi suurlähettiläs Halina Kobeckaite Kauppayhdistyksen hallituksen jäsenillä sekä kunniapuheenjohtajalla oli vuoden 2008 aikana useita erillisiä Suomen ja Liettuan väliseen kauppaan liittyviä tukitapaamisia. HELMIKUU Vuosikokous pidettiin WTC:n tiloissa TOUKOKUU Kauppayhdistys oli toukokuussa isäntänä tilaisuudessa, jossa Liettuan ensimmäinen presidentti Vytautas Landsbergis esitelmöi Liettuan uuden itsenäisyyden alkuajoista tähän päivään. SYYSKUU yhdistyksen järjestämä energiaseminaari, jossa keskityttiin ydinvoimaan. Edustettuna oli teollisuus, rahoittajia sekä valtionhallinnon edustajia kummastakin maasta Vuonna 2009 oli kulunut tuhat 5 Su-Li-historiikki_final3.indd

6 vuotta siitä, kun Liettuan nimi esiintyi ensimmäisen kerran historian kirjoissa. TAMMIKUU Finpron ja muiden Baltian maiden kauppayhdistysten kanssa järjestettiin yhdessä Baltic Business Day tilaisuus. Vuosikokouksessa vieraana oli Euroopan Jälleenrakennus- ja Kehityspankin (EBRD) Vilnan konttorista Matti Hyyrynen, joka kertoi Baltian talou dellisesta tilanteesta. HUHTIKUU Liettuan Presi dentti Valdas Adamkus teki virallisen valtiovierailun Suomeen Vierailun yhteydessä pidettiin WTC:ssä seminaari presidentin mukana seuranneelle yritysvaltuuskunnalle. TOUKOKUU Yhdistyksen ja Liettuan Teollisuusliiton järjestämä bioenergiaa käsittelevä seminaari Helsingissä 5.5. Kohti avoimempaa taloutta Liettuan Suomen suurlähettiläs Arunas Jievaltas arvostaa SuLin roolia maidemme kaupallisten ja taloussuhteiden edistäjänä. Jatkossa huomiota kannattaa kiinnittää uusiin suuntiin; tieteeseen ja teknologiaan sekä teollisuuden uusimpiin trendeihin. Sieltä voi saada uusia ideoita, kehittää innovaatioita ja luoda uusia projekteja, suurlähettiläs Arunas Jievaltas rohkaisee. Arunas Jievaltas tuli ensimmäisen kerran Suomeen kaupallisen neuvoksen mandaatilla vuonna 2001 ja viipyi neljä vuotta. Hän palasi Suomeen suurlähettilääksi tasan kymmenen vuoden kuluttua vuonna 2011, joten kokemusta Suomesta ja maidemme välisistä suhteista on kertynyt jo seitsemän vuoden ajalta. Palatessani tänne oli mukava nähdä, että yhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut merkittävästi. Mukana on paljon uusia yrityksiä, uusia kasvoja. Asiat etenevät, mikä on ehdottoman positiivista. Jievaltas on pannut merkille, että kauppayhdistys järjestää seminaareja ja myös vierailuja Liettuaan, mistä on nähtävissä positiivisia tuloksia sekä Suomessa että Liettuassa. Jälleen vahvalla kasvu-uralla Viimeiset 10 vuotta ovat liitty neet Liettuan EU-jäsenyyteen: Kauppayhdistysten pitää kaiken aikaa hakea uusia tuotteita ja uusia toimintaalueita. Tämä missio on todella tärkeä ja loppumaton. maan talous kasvoi suotuisasti lähes 6 prosenttia vuosittain vuodesta 2004 vuoteen 2008, mitä seurasi talouskriisi. Toivuimme siitä vuoteen 2010 mennessä, mutta se oli tuskallista aikaa. Nyt olemme jälleen kasvu-uralla. Sanotaan, että HEINÄKUU Tasavallan Presidentti Tarja Halonen vieraili Liettuan 1000-vuotisjuhlilla 6.7. ja vihki uuden Suomen suurlähetystön Kalinauskokadulla. SYYSKUU Pääministeri Andrius Kubilius vieraili Suomessa. LOKAKUU Liettuan uusi Presidentti Dalia Grybauskaite teki työvierailun Suomeen Vierailu ohjelma sisälsi myös bioenergiaa koskevan keskus- Kunniakonsulit ja Presidentti. Vasemmalta: Mauri K. Elovainio, Markus Aaltonen, Liettuan Presidentti Rolandas Paksas ja Aulis Tinnilä. mikä ei tapa, se vahvistaa. Kriisi vahvisti myös meitä, kasvatti Liettuan talouden kilpailukykyä, ja olemme taas hyvässä tilanteessa koko EU:n alueella. Liettuan pankkisektorista noin 95 prosenttia on pohjoismaisten pankkien hallussa ja sama koskee pitkälle televiestintää. Jievaltas arvioi sen vaikuttaneen positiivisesti maan bisnesja yrityskulttuuriin. Onko meillä sitten ollut minkäänlaista vaikutusta suomalaiseen yrityskulttuuriin? Sitä en tiedä. Suomalaiset yritykset voisivat ehkä oppia meiltä avoimuutta. Suomen markkinoille on äärimmäisen vaikea päästä. Yritykset ovat tiukasti keskinäisissä suhteissa ja kolmannen osapuolen pääsy tähän rinkiin uusilla tuotteilla ja uusilla ideoilla on joskus käytännöllisesti katsoen mahdotonta. Siltä osin toivoisin suomalaisen yrityskulttuurin ottavan oppia paljon avoimemmasta Liettuasta, Jievaltas sanoo. Hän uskoo, että jokainen hyötyisi avoimemmasta taloudesta. 6 Su-Li-historiikki_final3.indd

7 Pk-yritykset hyödyntämään SuLin verkostoa! Pekka Takalan puheenjohtajakaudella suuret suomalaiset yritykset jatkoivat etabloitumistaan Liettuan markkinoille; pk-yritykset vielä empivät. Useat suuret suomalaiset yritykset olivat laajentaneet toimintaansa myös Liettuaan. Laajentuminen oli varsin perinteistä: ensin Viroon, sitten Latviaan ja lopuksi Liettuaan. Perinteisen myynnin lisäksi suomalaiset yritykset olivat havainneet Liettuan korkean laitteisto- ja ohjelmisto-osaamisen. Palkkataso oli merkittävästi Suomea edullisempi ja niinpä monet suomalaiset yritykset teettivät Liettuassa kuten muissakin Baltian maissa erilaista alihankintatyötä. Mutta miten saada myös pkyritykset löytämään Liettuan Liettuan EU-jäsenyys 2004 oli yksi Raul Henrikssonin puheenjohtajakauden kohokohdista. Se oli mielenkiintoista aikaa. Maan talouskasvu oli noihin aikoihin huimaa. Liettua oli monena vuonna peräkkäin yksi EU:n nopeimmin kasvavia talouk sia, kunnes vuoden 2008 aikana talous rysähti kertaheitolla, Henriksson muistelee. markkinat? Tämä oli Takalan puheenjohtajakauden yksi peruskysymyksistä. SuLi olisi pk-yrityksille hyvä ovien avaaja! Sama pk-yrityksiin liittyvä toivomus nähtiin SuLissa molemminsuuntaisena. Miten liettualaiset yritykset löytäisivät markkinat Suomessa? Olisivatko liettualaiset yritykset ylipäänsä kilpailukykyisiä Suomen markkinoilla, ja olisivatko ne ylipäänsä kiinnostuneita pienistä pohjoisista markkinoista? Tätä tavoitetta pyrittiin tukemaan erilaisilla seminaareilla, messutapahtumilla sekä tutustumismatkoilla. Takala havaitsi kuitenkin monet vaikeudet, jotka liittyivät markkinoiden kokoon ja tuotteiden kilpailukykyyn. Työtä oli siis runsaasti vielä jäljellä. Energiakysymykset nousivat pintaan Kauppayhdistys piti devalvaatiota pelkäävät jäsenyrityksensä tilanteen tasalla, kun Liettua kamppaili talousahdingossa vuonna 2008, Raul Henriksson kertoo. Liettualaiset yritysjohtajat, jotka olivat vanhan vallan jälkeen oppineet johtamista, olivat tottuneet johtamaan vain kasvua. Nyt edessä olivat uudet haasteet, jotka edellyttivät johtajilta toisenlaisia kykyjä. Henriksson muistaa, että tilanne arvelutti myös Liettuan kanssa kauppaa käyviä suomalaisyrityksiä: Ne pelkäsivät tietysti litin devalvointia. Viesti, jonka sieltä Tulevaisuutta ajatellen Pekka Takala kehottaa katsomaan Liettuaa ei vain yhtenä maana, vaan myös porttina Liettuan naapurimaiden markkinoille. Liettuan liittyminen euroon tulee omalta osaltaan tukevoittamaan kauppasuhteita. saimme, oli kuitenkin rauhoittava. Sekä Liettuan valtiolla että kansalaisilla oli niin paljon valuuttalainoja, että litin devalvoiminen olisi vain pahentanut tilannetta. Tämä oli selvä signaali myös kauppayhdistyksen jäsenille, että devalvaatiouhkaa ei tarvinnut pelätä. Seminaarit ovat olleet SuLin toiminnassa aina tärkeitä. Raul Henrikssonin puheenjohtajakaudella järjestettiin kolme energiaseminaaria; kaksi ydinvoimasta ja yksi bioenergiasta. Ydinvoimakysymys oli ajankohtainen, kun Ignalinan ydinvoimala vuonna 2009 suljettiin. Haasteena Henrikssonin puheenjohtajakaudella oli ja on edelleenkin Liettuan kanssa kauppaa käyvien yritysten pääkaupunkikeskeisyys. Järjestimme kyllä tilaisuuksia eri puolilla Suomea; Tampereella, Turussa, Jyväskylässä, mutta totesimme, että Liettua koetaan hyvin etäiseksi ja aika eksoottiseksikin markkina-alueeksi. Ei auttanut, vaikka muistutimme, että se ei ole Oulua kauempana. telutilaisuuden Pohjoismaiden Investointipankin tiloissa Kauppayhdistys järjesti Logistiikkaseminaarin yhdessä Liettuan Rautateiden kanssa 4.3. Tilaisuudessa allekirjoitettiin myös yhteistyösopimus Liettuan Rautateiden ja Suomi-Liettua kauppayhdistyksen välillä. Kauppayhdistyksen vuosikokous WTC:n tiloissa HUHTIKUU Liettuan ulkoministeri Audronius Azubalis vieraili Suomessa osallistuen Aleksanteri-Instituutissa pidettyyn tilaisuuteen: Independence Regained The Baltic States Back to the World Map. Liettuan Presidentti Dalia Grybauskaite vieraili Suomessa LOKAKUU Liettuan pääministeri Andrius Kubilius vieraili Suomessa Vierailun yhteydessä yhdistys järjesti Pohjoismaiden Investointipankissa seminaarin, joka käsitteli Liettuan taloutta ja tulevaisuudennäkymiä. Liettuan Presidentti Dalia Grybauskaite vieraili Suomessa MARRASKUU WTC:ssä järjestettiin Lithuania Back To Growth -seminaari Suomen ja Liettuan välisestä yhteistyöstä. 7 Su-Li-historiikki_final3.indd

8 2011 Puheenjohtaja Raul Henriksson vieraili Aalto-yliopiston pienyrityskeskuksessa kertomassa Liettuasta markkinana ja pienyritystoiminnan kannalta. HUHTIKUU Vuosikokous WTC:ssä Finnish Lithuanian Chamber of Commerce:n puheenjohtaja Pasi Harttunen kertoi konsulttiyritys Baltic Operations Servicesin toiminnasta Liettuassa. KESÄKUU Tasavallan Presidentti Tarja Halonen vieraili Liettuassa kesä-heinäkuun vaihteessa. ELOKUU Liettuan ulkoministeri Audronius Azubalis vieraili Suomessa Suomen Baltian suurlähettiläiden yhteistilaisuus Baltian maiden kauppayhdistysten kanssa LOKAKUU Yhdistys toteutti puualan tutustumismatkan Siauliaihin n johdolla Liettuan Presidentti Dalia Grybauskaite vieraili Suomessa Osallistuminen ELY-keskusten Ajankohtaista Liettuan Markkinoilla tilaisuuksiin. MARRASKUU Yhdistys järjesti Vilnassa seminaarin aiheesta Board Development in Finland and Lithuania. JOULUKUU UIkoministeri Erkki Tuomioja vieraili Liettuassa Kulttuurierot ovat hioutuneet yhteensopiviksi Tärkeintä on henkilökohtaisten suhteiden luominen, sanoo Jorma Soini, jonka saunojen sisustojen rakentamisesta tunnettu Kärävä Oy on toiminut Liettuassa vuodesta Kärävä ostaa saunojen rakentamiseen käytettyä tervaleppää ja myy havupuutuotteita Liettuaan. Samaan suuntaan kulkee myös lämpökäsiteltyjä liimalevyjä ja vastaavia tuotteita. Valmiita saunakokonaisuuksia ei Liettuaan viedä, mutta projektikohtaisia toimituksia, kuten saarnipaneelit, terassit ja lattiat, tehdään. Kärävän tärkein yhteistyökumppani tekee Baltiassa puutavarakauppaa Kaunasin ympäristössä. Toimintaa on myös Vilnassa ja Klaipedassa, missä Kärävällä on useita pienempiä liikekumppaneita, ja kontaktien luominen jatkuu. Kärävällä ei ole edustajaa paikan päällä, mutta Soini ei näe Kun suunnitellaan toimintaa Liettuassa, ei kannata lähteä tekemään asioita samalla tavalla kuin ne tehdään Suomessa. Asioita täytyy pikkuhiljaa veivata, ja joskus palataan takaisin jo tehtyihin päätöksiin. Kahdeksankymmentä prosenttia ajasta menee yleensä asian ympärillä pyörimiseen, ja Liettualaiset liikekumppanit täytyy oppia tuntemaan ja sanan täytyy pitää. Muuten sopimukset ovat vain sanahelinää, sanoo. Pekka Puolakka ei suosittele etäjohtamista Pekka Puolakka lähti laajentamaan asianajotoimisto Soraisen toimintaa Liettuaan vuonna Aluksi vaikuttimena oli puhdas seikkailunhalu, mutta vähitellen se muuttui vakavaksi liiketoiminnaksi. loput jää itse asiaan. Sitten täytyy vielä muistaa, että etäjohtaminen ei onnistu. Jos sinne mennään, niin siellä on jonkun myös oltava, sanoo Pekka Puolakka asianajotoimisto Soraisesta. Vuosituhannen vaihteessa monilla toimialoilla ei Liettuassa ollut juuri kilpailua, ja moni pääsi aloittamaan melko neitseellisellä maaperällä. Suurin muutos yrityskulttuurissa tapahtui EU:hun liittymisen myötä. Eihän pääoman liikkumiselle ollut sitä ennenkään estettä, mutta se poisti viimeisen henkisen kynnyksen investoida Liettuaan, jatkaa Puolakka. Yrityskulttuuri on Puolakan mielestä muuttunut kovasti länsimaiseen suuntaan. tässä mitään ongelmaa. Hänen mukaansa alalla ei tehdä kirjallisia sopimuksia. Siksi on saavutettava molemminpuolinen luottamus. Kulttuurien välisissä toimintatavoissa on eroa, mutta ne ovat hioutuneet vuosien varrella yhteensopiviksi. Myös puutavara-alalla on uuden vuosituhannen aikana tapahtunut huomattavaa kehitystä. Yhtiöistä on tullut moderneja ja käyttöön on otettu enemmän länsimaisia toimintatapoja. Kaupankäynti on nyt konkreettisempaa ja jos -sanoja on nyt vähemmän, sanoo Soini. Soini uskoo, että materiaalin toimitukset tulevat lähivuosina lisääntymään. Euron käyttöönottoa hän ei pidä ainakaan esteenä tai haittana. Yhteisvaluuttaan siirtymisen myötä työvoima- ja energiakustannukset tulevat nousemaan, kun kaikki muuttuu pikkuhiljaa EU-normin mukaiseksi. Potentiaalia suomalaisyrityksille Liettuassa on vaikka kuinka paljon, kertoo Soini. Ei kuitenkaan aivan samanlaiseksi kuin Suomessa. Paikallisten partnereiden ja yhteistyökumppaneiden taustat on syytä selvittää. En tarkoita sitä, että siellä olisi varsinaisesti jotain hämäräväkeä, mutta on tärkeä tietää, mitkä ovat linkit eri suuntiin. Entä sitten liettualaisten yhteistyökumppanien hankkiminen? Jos etsitään korkeasti koulutettua ja matemaattisesti lahjakasta väkeä IT-sektorin palvelutoimintoihin, niin varmasti kannattaa hankkia liettualaisia yhteistyökumppaneita. Kiinteistösijoitustoimintaa ajatellen se ei ehkä välttämättä kannata. Elintarviketeollisuuden valmistavaa tuotantoahan siellä on aika paljon valmiiksi, mutta jälleenmyyntisektorilla kauppakeskus- ja muut volyymit tulevat kasvamaan. Siinä on yksi mahdollisuus, missä uskon suomalaistenkin tulemaan olemaan framilla, ennustaa Puolakka. 8 Su-Li-historiikki_final3.indd

9 Oikeita päättäjiä on joskus vaikea löytää Liettuassa on yritysystävällinen veropolitiikka, vuokra- ja palkkataso sekä sosiaaliturvamaksut ovat edullisia. Ongelmaksi saattaa jossain vaiheessa muodostua ammattitaitoisen työvoiman löytäminen. Täytyy muistaa, että pelkkä suomalaisuus ei ole täällä kovinkaan suuri lisäarvo, mutta enemmänkin suomalaisyrityksiä tänne kyllä mahtuu. Olemme aika paljon jäljessä muista Pohjoismaista, sanoo kymmenen vuotta Liettuassa toiminut Pasi Pekkinen. Hän työskentelee omalla toiminimellään ja etsii liettualaisille yrityksille yhteistyökumppaneita Suomesta sekä suomalaisille yrityksille lähinnä alihankintatyötä, Liettuasta. Vaikka etäisyys Suomeen ei ole suuri, on monissa asioissa Pekkisen mukaan näkemyseroja. Yleisesti ottaen kokemukset yhteistyöstä liettualaisten kanssa ovat kuitenkin olleet varsin positiivisia. On tosin sellaisiakin tapauksia, että olen kysynyt vakavissani Yhteistyö liettualaisten kanssa on ainoa tapa päästä mukaan markkinoille. Suomalaista ei kannata laittaa aktiiviseen rooliin liiketoiminnassa. Ainakaan omalla alallani ulkomaalaisten kanssa ei haluta tehdä bisnestä, sanoo Krister Castrén, joka on asunut Liettuassa vuodesta Alun perin hän toi maahan suomalaista lämpöenergiatekniikkaa. Siitä toiminta laajeni lämpökeskusurakointiin ja kaukolämpötekniikkaan. Castrén on toiminut kunniakonsulina läntisessä Klaipedan läänissä vuodesta Hän kertoo seudun olevan aivan erilaista Liettuaa kuin maan muut osat. Tonnimääriltään Itämeren suurimpiin kuuluva satama hallitsee Klaipedan kaupunkia. Castrén loi sinne kontaktit aikaisemmalla urallaan tehtyään Nesteellä kauppaa Baltiaan ja Venäjälle vuodesta itseltäni, onko tämä jo EU-maa, sillä vanhaa perinnettä löytyy. Asiat halutaan joskus saada nopeasti valmiiksi, ja sen jälkeen kaikki hukkuu yrityksen sisäisen byrokratian rattaisiin. Johtajat tekevät yleensä viimeiset päätökset ja kirjanpitäjät hyväksyvät ne. Joskus ongelmana on löytää se oikea päättäjä, sillä pelkkä komea titteli ei takaa päätösvastuuta. Usein myös taloudellisesti merkityksettömiä asioita pyöritellään niin pitkään ja hartaasti, että ne muuttavat koko asian ytimen. Vaikea kysymys liettualaiselle voisi Pekkisen mielestä olla: Tehdäänkö asiat oikein, vai tehdäänkö oikeat asiat? Pasi Pekkinen kertoo, että nykyisin yrityksistä löytyy nuoria johtajia, joilla on kokemusta ja koulutusta ulkomailta. Aikaisemmin esiintynyttä liiallista statuksen näyttämistä pidetään itätyylisenä esiintymisenä. Sähköinen asiointi virastojen kanssa on nykyisin erittäin Byrokratia vähentynyt EU:n myötä Olen sellainen klassinen tapaus, sanoo Pasi Pekkinen. Ajauduin Liettuaan vuonna 2003 puolen vuoden projektiin, tapasin tulevan vaimoni ja nyt asun täällä vakituisesti. kehittynyttä; ei enää sitä vanhaa jonottamista väärällä luukulla. Englanninkielinen asiointi on lisääntynyt. Kehitystä saattaa hidastaa raju maastamuutto; aikaisemmin täältä lähti lihaksia, nyt lähtee aivoja. Euron merkitys on Pekkisen mukaan enemmän symbolinen kuin taloudellinen. Liettuan valtiovalta elää eurohuumassa, mutta pitää muistaa, että suurin osa maan ulkomaankaupasta ja investoineista tulee euroalueen ulkopuolelta, lännestä ja idästä. Krister Castrénin mukaan Liettua ei ole mikään veroparatiisi. Vielä 1990-luvulla byrokratia oli kamalaa. Tullin kanssa asioiminen ja alallani tavallisten teknisten asioiden virallinen hyväksyttäminen oli hankalaa. EU-jäsenyyden myötä viranomaiskontaktit vähenivät ja asiat helpottuivat. Kirjanpidolliset ja budjetointiin liittyvät asiat ovat alkaneet palvella myös yrittäjää. Aikaisemmin ne olivat vain verottajaa varten. Verottajan rooli on täällä äärettömän näkyvä, jatkaa Castrén. Se ottaa aina omansa ja kaataa myös yrityksiä. Suomessa verottajan kanssa voi vielä keskustella, mutta Liettuassa tilit suljetaan kunnes verot on maksettu. Silloin liiketoimintaa on vaikea harjoittaa. Aloitettaessa liiketoimintaa Liettuassa on Castrénin mukaan hyvä pitää mielessä kolme Koota: kartellit, korruptio ja keskittäminen. Viimeinen listalla tarkoittaa bisneksen keskittymistä suurille toimijoille, myös niille itselleen uusilla osa-alueilla. Ei kannata lähteä liikkeelle sillä mielellä, että tuote on niin hyvä, että se myy itsensä. Yritykset eivät myy yrityksille, vaan ihmiset ihmisille. Sopimuksia tehdään paljon, vaikka niitä ei voi aina noudattaa. Mutta vaikka laskut usein myöhästyvät, niin luottotappioita on harvoin HELMIKUU Vuosikokous WTC:ssä. Liettuan Suomen suurlähettiläs Arunas Jievaltas puhui aiheesta Lithuania s economic review Board Development -seminaarin toinen osa järjestettiin Vilnassa suurlähetystön tiloissa SYYSKUU Yhdistyksen jäsenmatka puheenjohtaja Raul Henrikssonin johdolla Kaunasiin Kohteina Kaunasin kauppakamari, Liettuan rautatiet, Kaunasin vapaakauppa-alue sekä useat muut yritykset. JOULUKUU Liettuan suurlähetystö isännöi Baltian kauppayhdistysten yhteisen glögitilaisuuden HAUS kehittämiskeskus Oy:ssä HUHTIKUU Liettuan Suomen suurlähettiläs Arunas Jievaltas kertoi vuosikokouksessa Liettuan EU-puheenjohtajuusohjelman sisällöstä ja haasteista. Pan European Instituutin johtaja, professori Kari Liuhto esitelmöi aiheesta New Economics in the Baltic Region. TOUKOKUU Tasavallan presidentti Sauli Niinistö teki valtiovierailun Liettuaan MARRASKUU Suomen Liettuan suurlähettiläs Harri Mäki-Reinikka esitelmöi 7.11.Liettuan EU-puheenjohtajakauden haasteista. 9 Su-Li-historiikki_final3.indd

10 Janne Mäki kertoi 15 vuoden kokemuksistaan suomalaisena yrittäjänä Liettuassa. Vuosien varrelta Nijole Kelpsaite liettualaisesta Friisberg & Partners -yrityksestä esitelmöi yhdistyksen järjestämässä seminaarissa aiheesta Innovative strategies and Lithuanian labour market. Invest Lithuanian markkinointijohtaja Justinas Pagirius kertoi Liettuan investointinäkymistä. Liettuan vastavalittu presidentti Dalia Grybauskaite Tasavallan Presidentin Tarja Halosen vieraana v Ulkoministeri Erkki Tuomioja ja Liettuan ulkoministeri Audronius Azubalis v Pohjoismaiden ja Baltian ulkoministereiden kokouksessa. Liettuan varaulkoministeri Algimantas Rimkunas esitelmöi yhdistyksen tilaisuudessa12.3. Liettuan EMU jäsenyyteen valmistautumisesta. Kauppayhdistyksen valtuuskunta Kaunasin Kauppakamarin vieraana v Kunniapuheenjohtaja Aulis Tinnilä puhuu Kauppayhdistyksen euroseminaarissa v HUHTIKUU Puheenjohtaja Rauno Viemerö vieraili Vilnassa käyden keskusteluja mm. varaministereiden Germanas (ulkoministeriö), Rimkunas (finanssiministeriö) ja Matoniene (ympäristöministeriö), Invest in Lithuanian ja Enterprise Lithuanian edustajien sekä useiden suomalaisten yrittäjien kanssa. Liettuan pääministeri Andrius Kubilius kollegansa Mari Kiviniemen vieraana v Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö avaamassa Fortumin voimalaitosta Klaipedassa v KESÄKUU Suomi - Liettua kauppayhdistyksen perustamisesta tuli kuluneeksi 20 vuotta COPYRIGHT TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA TAMMIKUU Suomi-Liettua Kauppayhdistyksen uudet kotisivut julkaistiin. Suomen suurlähettiläät Liettuassa vuosina Taina Kiekko , Timo Lahelma , Marja-Liisa Kiljunen , Harri Mäki-Reinikka > 10 Su-Li-historiikki_final3.indd

11 Hallituksen jäsenet Pekka Takala (puheenjohtaja) Tapio Palonen (varapuheenjohtaja) Tapio Aho Raul Henriksson Ilpo Jousimaa Petri Loikkanen Jaakko Sjöblom Terhi Tauru Dalia Virtanen 2005 Pekka Takala (puheenjohtaja) Tapio Palonen (varapuheenjohtaja) Tapio Aho Raul Henriksson Ilpo Jousimaa Taina Kiekko Petri Loikkanen Jaakko Sjöblom Terhi Tauru 2006 Pekka Takala (puheenjohtaja) Raul Henriksson (varapuheenjohtaja) Tapio Aho Ilpo Jousimaa Taina Kiekko Petri Loikkanen Jorma Nokkala Jaakko Sjöblom 2007 Pekka Takala (puheenjohtaja) Raul Henriksson (varapuheenjohtaja) Tapio Aho Siv Hellén Jorma J. Karjala Taina Kiekko Petri Loikkanen Jaakko Sjöblom 2008 Raul Henriksson (puheenjohtaja) Tapio Aho Jorma J. Karjala Taina Kiekko Juha Metsätähti Jaakko Sjöblom Terhi Tauru 2009 Raul Henriksson (puheenjohtaja) Tapio Aho Jorma J. Karjala Taina Kiekko Juha Metsätähti Terhi Tauru Rauno Viemerö 2010 Raul Henriksson (puheenjohtaja) Jorma J. Karjala Jorma Nokkala Anneli Temmes Rauno Viemerö 2011 Raul Henriksson (puheenjohtaja) Jorma J. Karjala Kurt Kääriäinen Jorma Nokkala Jari Riippi Anneli Temmes Rauno Viemerö 2012 Raul Henriksson (puheenjohtaja) Jorma Alanne Kurt Kääriäinen Jari Riippi Anneli Temmes Rauno Viemerö 2013 Rauno Viemerö (puheenjohtaja) Jorma Alanne Urho Blom Pekka Karinen Kurt Kääriäinen Juha Mähönen Rasa Slivinskaite Anneli Temmes 2014 Rauno Viemerö (puheenjohtaja) Jorma Alanne Urho Blom Juha Jokinen Pekka Karinen Kurt Kääriäinen Juha Mähönen Janne Mäki Rasa Slivinskaite 11 Su-Li-historiikki_final3.indd

12 Julkaisuamme tukemassa: 12 Su-Li-historiikki_final3.indd

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta 1 2009/1 Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta Finpron seminaari 22.1.2009 Harri Roos 2 2009/1 Vaasan & Vaasan -konserni Johtava tuoreleivonnan toimija Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2012 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 12 10 8 6 2 0 mrd. Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Venäjän tulli 2003 200

Lisätiedot

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN BARENTSIN ALUEELLA: MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN YRITYSTEN KOKEMUKSIA Taija Heinonen Pro gradu tutkielma Markkinoinnin koulutusohjelma Oulun yliopisto ARCTIC

Lisätiedot

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1 Bench-hanke Slide 1 Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010 BENCH perustiedot Bench-projektin koko nimi on Beneficial Business Contacts between the Central Baltic Region and China. Perustietoja: Slide 2 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta:

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: Kansainvälistymiskartoitus Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: 10.-31.12.2017 Kansainvälistymiskartoitus 2016 Joka toinen vuosi toteutettavan kyselyn tarkoituksena on saada tieto - yritysten kansainvälistymisen

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 0 000 00 00 00 00 005 00 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti Venäjältä

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakauppa Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 3 Toiminta-alue Jäsenrakenne Tanska 13 Ruotsi 16 Norja 1 Suomi 1 Baltia 3 Tukiyritykset Osuuskuntien kärki Euroopassa Osuuskunnat Euroopassa 2011 EUR

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Läsnä pj. Jouko Skinnari /sd vpj. Jari Leppä /kesk jäs. Sari Essayah /kd (1 ja 2 )

Läsnä pj. Jouko Skinnari /sd vpj. Jari Leppä /kesk jäs. Sari Essayah /kd (1 ja 2 ) TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2005 vp Torstai 3.2.2005 kello 12.00-13.45 Läsnä pj. Jouko Skinnari /sd vpj. Jari Leppä /kesk jäs. Sari Essayah /kd (1 ja 2 ) Klaus Hellberg /sd Reijo Kallio /sd Esko Kiviranta

Lisätiedot

Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017

Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017 Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017 Helsingin seudun kauppakamari COME Chamber of Multicultural Enterprises Tutkimuksesta Kyselyn vastausaika

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Netherlands means Business! Finpro Hollanti, Petra.Wullings@finpro.fi Suomen suurlähetystö Haagissa, Virpi.Kankare@formin.fi

Netherlands means Business! Finpro Hollanti, Petra.Wullings@finpro.fi Suomen suurlähetystö Haagissa, Virpi.Kankare@formin.fi Netherlands means Business! Finpro Hollanti, Petra.Wullings@finpro.fi Suomen suurlähetystö Haagissa, Virpi.Kankare@formin.fi 2 Alankomaat loistava testimarkkinaalue 1. Erinomainen sijainti Yhteydet Alankomaiden

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat;

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat; 17.8.2011 Jäsenkirje 2/2011 Hyvää loppu kesää! Vuosikokous pidettiin Helsingissä 11.3.2011. Puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Pekka Honkanen ja kansainvälisenä sihteerinä toimivaksi

Lisätiedot

Kuinka Finpro voi auttaa muuttuneessa markkinatilanteessa?

Kuinka Finpro voi auttaa muuttuneessa markkinatilanteessa? Kuinka Finpro voi auttaa muuttuneessa markkinatilanteessa? MITÄ NYT BALTIA? -SEMINAARI 22.1. 2009 HELSINKI Marko Tulonen Finpro Baltic countries Suomalaisen menestyksen asialla Finpro on suomalaisten yritysten

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Syksy 2014 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa (tammi-heinäkuu) = -12% 2 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Vienti Venäjälle Vienti

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Tallinnan-kokous

Tallinnan-kokous Tallinnan-kokous 8. 10.9. 010.3.010 Egoprise-sähköpostikysely yrityksille 010 Seamkin markkinatutkimusyksikkö teki kesäkuussa 010 sähköpostikyselyn, joka lähetettiin 1000 pienen ja keskisuuren yrityksen

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: mrd 10 Suomen ja Venäjän välinen kauppa 8 6 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 (01- Vienti

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Syksy 2012 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 12 10 8 6 4 2 0 mrd. Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO

KYMENLAAKSON LIITTO KYMENLAAKSO EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA MITEN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT MUUTTUVAT? Maakuntajohtaja Tapio Välinoro 22.4.2010 MIKÄ MUUTTUI MITÄ TARVITAAN? Alueiden omaehtoinen kehittämisvalta ja vastuu lisääntyivät

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Puhuttaessa muutokset mahdollisia ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Arvoisat kuulijat, viime viikolla tapasin

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Kannattavasti kasvava YIT

Kannattavasti kasvava YIT 1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy

Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy 5,756 milj. 12,018 milj. Lähde:Automotive News Europe Lähde: Automotive News Europe 8,232 milj. Lähde:Automotive News Europe Lähde:Automotive

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

With Krogius, the extraordinary is simply standard policy. Oy Lars Krogius Ab

With Krogius, the extraordinary is simply standard policy. Oy Lars Krogius Ab With Krogius, the extraordinary is simply standard policy Analytic Routing Solution kuljetushäiriöt kuriin nykyaikaisella tietojärjestelmällä Markus Sjöblom, Lars Krogius Oy 14.11.2013 KROGIUS Vahinkotarkastuksia

Lisätiedot

KASVUN OSAAJAT VALTAKUNNALLISISSA KIITORATAPÄIVISSÄ. Palautteet

KASVUN OSAAJAT VALTAKUNNALLISISSA KIITORATAPÄIVISSÄ. Palautteet KASVUN OSAAJAT VALTAKUNNALLISISSA KIITORATAPÄIVISSÄ Palautteet MÄTCHIEN ONNISTUMINEN OSAAJA Kuinka onnistuneena pidät sinulle valittua mätchiä? (1=huono, 5=erinomainen) YRITYS Kuinka onnistuneena pidät

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry. www.viestiupseeriyhdistys.fi

Viestiupseeriyhdistys ry. www.viestiupseeriyhdistys.fi Viestiupseeriyhdistys ry www.viestiupseeriyhdistys.fi Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja tietotekniikka-alan upseerien, opistoupseerien, erikoisupseerien tai sähköisen viestialan johto-

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo

Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen Enterprise Europe Networkin esittelyvideo ENTERPRISE EUROPE NETWORK -yrityspalveluverkosto Yli 50 maata Yli 600 partneriorganisaatiota Yli 3000 asiantuntijaa EU:n

Lisätiedot

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 10,2 prosenttia

Lisätiedot

Kevät 2016 VENÄJÄN KAUPAN BAROMETRI

Kevät 2016 VENÄJÄN KAUPAN BAROMETRI 06 VENÄJÄN KAUPAN BAROMETRI Tietoja tutkimuksesta Tutkimuksen tekemistä ovat rahoittaneet Suomalais-Venäläinen kauppakamari, Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari ja East Office of Finnish industries.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö:

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö: Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net Merenkulkija 4/2013 Sisältö: Johtokunnan yhteystiedot Kommodorin palsta Tärkeät päivämäärät Sähkönkäyttö talviaikana Talvisäilytys ja pukkiaitaus Talvisäilytysmaksut

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

KESTÄVÄ JOHTAJUUS AIJA BÄRLUND SUSANNA PERKO

KESTÄVÄ JOHTAJUUS AIJA BÄRLUND SUSANNA PERKO KESTÄVÄ JOHTAJUUS AIJA BÄRLUND SUSANNA PERKO TALENTUM Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Julkaisija: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Lapine Oy ISBN 978-952-14-2010-8

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

Kansainvälinen suomalainen raaka-ainekauppias. Kauppa

Kansainvälinen suomalainen raaka-ainekauppias. Kauppa 1 Kansainvälinen suomalainen raaka-ainekauppias Kauppa 2014 26.9.2013 Suomalaisella teknisellä kaupalla on hyvät edellytykset kasvaa ja menestyä kansainvälisesti 2 3 Tarjoamme päämiehillemme jakelukanavan

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot